Avainkotien rossipohjan kosteudenpoisto - kuka tietää?

Kuivain, jonka ottoteho on n. 200 W on säädetty maksimiteholle eikä saa pudotettua kosteutta alle 75 %. Vettä valuu keräilyastiaan ja siitä salaojaputkeen. Helmikuussa kävin ryömintätilassa ja totesin, että laite oli umpijäässä. Sulatin sen auton sisätilalämmittimellä, mutta ei tilanne ole miksikään muuttunut. Kaikki sokkelin tuuletusaukot on suljettu, mutta perustusten ja aluspuun välistä paistaa ainakin yhdestä kohdasta päivä, joten ei tila ole täysin suljettu. Lämpötila on toistaiseksi pysytellyt ryömintätilassa alle 10 asteen, joten en ole pelännyt homehtumista. Kesällä kun lämpötila nousee saattaa riski kasvaa? Pitäisiköhän silloin avata räppänät ja päästää raitista ilmaa talon alle? Tällöin varmaan kannattaa sammuttaa kuivain, koska ei se kuitenkaan pysty kuivattamaan. Toisaalta tuulettuminen ei varmaan ole riittävää, koska n. 100 m2:n suuruisessa sokkelissa on vain 4 halkaisijaltaan 160 mm tuuletusaukkoa. Mikä mahtaa olla kosteus-%, jossa homehtumisvaara on olemassa?

holotniekka kirjoitti:

Kuivain, jonka ottoteho on n. 200 W on säädetty maksimiteholle eikä saa pudotettua kosteutta alle 75 %. Vettä valuu keräilyastiaan ja siitä salaojaputkeen. Helmikuussa kävin ryömintätilassa ja totesin, että laite oli umpijäässä. Sulatin sen auton sisätilalämmittimellä, mutta ei tilanne ole miksikään muuttunut. Kaikki sokkelin tuuletusaukot on suljettu, mutta perustusten ja aluspuun välistä paistaa ainakin yhdestä kohdasta päivä, joten ei tila ole täysin suljettu. Lämpötila on toistaiseksi pysytellyt ryömintätilassa alle 10 asteen, joten en ole pelännyt homehtumista. Kesällä kun lämpötila nousee saattaa riski kasvaa? Pitäisiköhän silloin avata räppänät ja päästää raitista ilmaa talon alle? Tällöin varmaan kannattaa sammuttaa kuivain, koska ei se kuitenkaan pysty kuivattamaan. Toisaalta tuulettuminen ei varmaan ole riittävää, koska n. 100 m2:n suuruisessa sokkelissa on vain 4 halkaisijaltaan 160 mm tuuletusaukkoa. Mikä mahtaa olla kosteus-%, jossa homehtumisvaara on olemassa?

Lue lisää

oheisen linkin takana olevat julkaisut B62 ja B63.

http://hvac.tkk.fi/julkaisut.html

Tsekkaa kirjoitti:

oheisen linkin takana olevat julkaisut B62 ja B63.

http://hvac.tkk.fi/julkaisut.html

Lue lisää

jossain vaiheessa lähes varmasti. Se johtuu tämän päivän eristemääräyksistä ja jäljellä olevasta tonttikannasta. Vanhan ajan rossipohja sai hukkalämpöä vuotavan lattiarakenteen kautta ja terveet talot rakennettiin yleensä kalliolle, eikä pellolle kuten meillä keskimäärin. Ruotsissa halutaan jo kieltää puiset rossipohjat, siellä arvioidaan laajan tutkimuksen perusteella että homeessa olevia rossipohjia olisi jo n. 175 000.

good luck! kirjoitti:

jossain vaiheessa lähes varmasti. Se johtuu tämän päivän eristemääräyksistä ja jäljellä olevasta tonttikannasta. Vanhan ajan rossipohja sai hukkalämpöä vuotavan lattiarakenteen kautta ja terveet talot rakennettiin yleensä kalliolle, eikä pellolle kuten meillä keskimäärin. Ruotsissa halutaan jo kieltää puiset rossipohjat, siellä arvioidaan laajan tutkimuksen perusteella että homeessa olevia rossipohjia olisi jo n. 175 000.

Lue lisää

alempana olevaan kysymykseen.
"menkää jututtamaan" otsikolla

holotniekka kirjoitti:

Kuivain, jonka ottoteho on n. 200 W on säädetty maksimiteholle eikä saa pudotettua kosteutta alle 75 %. Vettä valuu keräilyastiaan ja siitä salaojaputkeen. Helmikuussa kävin ryömintätilassa ja totesin, että laite oli umpijäässä. Sulatin sen auton sisätilalämmittimellä, mutta ei tilanne ole miksikään muuttunut. Kaikki sokkelin tuuletusaukot on suljettu, mutta perustusten ja aluspuun välistä paistaa ainakin yhdestä kohdasta päivä, joten ei tila ole täysin suljettu. Lämpötila on toistaiseksi pysytellyt ryömintätilassa alle 10 asteen, joten en ole pelännyt homehtumista. Kesällä kun lämpötila nousee saattaa riski kasvaa? Pitäisiköhän silloin avata räppänät ja päästää raitista ilmaa talon alle? Tällöin varmaan kannattaa sammuttaa kuivain, koska ei se kuitenkaan pysty kuivattamaan. Toisaalta tuulettuminen ei varmaan ole riittävää, koska n. 100 m2:n suuruisessa sokkelissa on vain 4 halkaisijaltaan 160 mm tuuletusaukkoa. Mikä mahtaa olla kosteus-%, jossa homehtumisvaara on olemassa?

Lue lisää

Kyllä homeet osaavat kasvaa alle 10 asteenkin lämpötilassa, joten kasvu saadaan ehkäistyä vain ja ainoastaan ilman kosteutta rajoittamalla. 75 %
on ihan käypänen raja, muttei talo välittömästi mätäne tämänkään hetkellisesti ylittyessä.

Ilman kuivainta em. raja saattaa paukkua helposti keväällä/alkukesällä, kun maapohja on vielä kylmä ja ulkoilma on jo lämmintä ja kosteaa.

Täältä löytyy kiva käppyrä, josta näkyy, miten hitaasti homekasvu kehittyy elleivät olot ole poikkeuksellisen suotuisat:

http://akseli.tekes.fi/opencms/opencms/OhjelmaPortaali/ohjelmat/PINTA/fi/Dokumenttiarkisto/Viestinta_ja_aktivointi/Seminaarit/021118ELPILIKAseminaari/ELPIseminaari181102VTTHannuViitanen.pdf

Kyseessä on kondenssikuivain.
Suosittelen rossipohjan palkkien ja maanpinnan lämpöeristämistä.
Kuivainta ei saa päästää jäätymään.
10 astetta plussaa on hyvin lähellä kastepistettä ja lämpötila on liian alhainen.

Rakentaja Kalle kirjoitti:

Kyseessä on kondenssikuivain.
Suosittelen rossipohjan palkkien ja maanpinnan lämpöeristämistä.
Kuivainta ei saa päästää jäätymään.
10 astetta plussaa on hyvin lähellä kastepistettä ja lämpötila on liian alhainen.

Lue lisää

Sokkelipalkit ovat 130 mm paksut ja ainakin vielä ne ovat kosteat leca-soran rajapinnassa ja sen alapuolella. Sokkelin ulkopuolella ei ole sokkelilevyä eikä muutakaan vesieristettä. Ulkopuolella sokkeli jatkuu maanpinnan alapuolelle n. 30 cm ja sitä vasten on sepeli. Sokkelipalkit on asennettu elokuun lopulla 2007 ja talopaketti asennettu syyskuun alussa. Perustusten alla maata on nostettu lähes metri ensin kalliomurskeella ja sitten sepelillä ja perustukset ovat selvästi ympärillä olevaa maanpintaa korkeammalla.

Joo olen samaa mieltä. Itselläni vasta vuoden vanha talo, mutta kuivana on rossipohja pysynyt ilman kuivaajaakin. Jätin yksinkertaisesti riittävästi aukkoja tuulettumiseen.
Nyt tämä korkeahko rossipohja toimii varastona missä mm. puutavara säilyy kuivana.

Ainut ongelma tuli viime helmikuussa kun yksi vesiputki alapohjassa jäätyi. Soitin talotehtaalle (Vaajatalot) ja neuvoivat sulkemaan tuuletusaukot (?).

Miksiköhän nykyään käytetään näitä kuivaimia. Eikö toimintavarmenpi ja edullisempikin ratkaisu olisi eristää alapohja kunnolla (myös putket) ja tehdä rossipohja kunnolla tuulettuvaksi. Ei olisi raadonongelmiakaan.

Ei kuivaajaa kirjoitti:

Joo olen samaa mieltä. Itselläni vasta vuoden vanha talo, mutta kuivana on rossipohja pysynyt ilman kuivaajaakin. Jätin yksinkertaisesti riittävästi aukkoja tuulettumiseen.
Nyt tämä korkeahko rossipohja toimii varastona missä mm. puutavara säilyy kuivana.

Ainut ongelma tuli viime helmikuussa kun yksi vesiputki alapohjassa jäätyi. Soitin talotehtaalle (Vaajatalot) ja neuvoivat sulkemaan tuuletusaukot (?).

Miksiköhän nykyään käytetään näitä kuivaimia. Eikö toimintavarmenpi ja edullisempikin ratkaisu olisi eristää alapohja kunnolla (myös putket) ja tehdä rossipohja kunnolla tuulettuvaksi. Ei olisi raadonongelmiakaan.

Lue lisää

Luuletko että ihan huvikseen kuivaimia toimitetaan talopakettien mukana. Totuus vaan on että nykyaikaista ulkoilmalla tuuletettua alapohjaa ei saa riittävän kuivana pysymään tuulettamalla.
Ongelmaksi tulee juuri mainitsemasi liika viileys, joka pisaroittaa vesihöyryn jonka tuot ulkoa sisälle.
Ennen vanhaan rossipohjan rakenteet oli vallan jotain muuta, ei ollut eristeitä lattiassa ja piipunkin perustus lämmitti rossitilaa. Todellisuudessa rossitila pysyi riittävän kuivana höyrynpaineiden ansiosta.
Kuivaajista ja kuivaamistarpeesta voit lukea lisää sivulta www.kryotherm.fi tai Ruotsista www.dst-sg.com
Homeriskiä alapohjaan ei kannata ottaa ihan huvikseen, kuivaajat on kuitenkin hyvin halpoja heti uutena asennettuna.

Rakentaja Reiska kirjoitti:

Luuletko että ihan huvikseen kuivaimia toimitetaan talopakettien mukana. Totuus vaan on että nykyaikaista ulkoilmalla tuuletettua alapohjaa ei saa riittävän kuivana pysymään tuulettamalla.
Ongelmaksi tulee juuri mainitsemasi liika viileys, joka pisaroittaa vesihöyryn jonka tuot ulkoa sisälle.
Ennen vanhaan rossipohjan rakenteet oli vallan jotain muuta, ei ollut eristeitä lattiassa ja piipunkin perustus lämmitti rossitilaa. Todellisuudessa rossitila pysyi riittävän kuivana höyrynpaineiden ansiosta.
Kuivaajista ja kuivaamistarpeesta voit lukea lisää sivulta www.kryotherm.fi tai Ruotsista www.dst-sg.com
Homeriskiä alapohjaan ei kannata ottaa ihan huvikseen, kuivaajat on kuitenkin hyvin halpoja heti uutena asennettuna.

Lue lisää

Asian havainnollistamiseksi ajatteleppa tolppien päälle rakennettua taloa (ilman esim. sokkelilevyjä). Kun tuuli puhaltaa talon alta, kosteus varmasti häviää. Sama tapahtuu, jos sokkelissa on riittävästi tuuletusaukkoja.

Vesi pisaroituu eli lauhtuu aina kylmälle pinnalle. Vaikka alapohja olisi hyvinkin eristetty, on se lämpimämpi kuin ulkoilma. Siten kosteus ei lauhdu alapohjan pintaan (ulkolämpötilan vaihdellessa sokkeli saattaa sen sijaan kastua, koska se voi olla hetkellisesti ulkolämpötilaa kylmempi).

Muistuttaisin myös että home kasvaa paremmin lämpöisissä kuin kylmissä olosuhteissa. Mikäli alapohja on talvella pakkasella, homevaara lienee pienempi kuin kuivaajalla varustetussa lämpimässä alapohjassa.

En väittänyt että kuivaimia toimitettaisiin ihan huvikseen. Nykykäytännöllä rakennetut sokkelit sen varmaankin vaativat. Ehdotinkin että rakenne olisi toisenlainen, jolloin kuivaajia ei tarvittaisi ja sähköäkin säästyisi.
Mietippä kuinka paljon kuivain kuluttaa talon elinkaarenaikana sähköä ja siten rahaa.

Sitten vielä yksi havainto. Tontillani on yli 50 vuotta vanha rossipohjan päälle rakennettu piharakennus, joka on ollut käyttämättömänä 20 vuotta. Koska talossa ei ole asuttu, rossitila ei ole varmasti lämminnyt lattian tai piipun perustuksen kautta. Silti rossitila on täysin homeeton. Tämä siksi että se on ollut hyvin tuulettuva. Että se niistä 'höyrynpaineista' ;->

riippuu rakenteesta kirjoitti:

Asian havainnollistamiseksi ajatteleppa tolppien päälle rakennettua taloa (ilman esim. sokkelilevyjä). Kun tuuli puhaltaa talon alta, kosteus varmasti häviää. Sama tapahtuu, jos sokkelissa on riittävästi tuuletusaukkoja.

Vesi pisaroituu eli lauhtuu aina kylmälle pinnalle. Vaikka alapohja olisi hyvinkin eristetty, on se lämpimämpi kuin ulkoilma. Siten kosteus ei lauhdu alapohjan pintaan (ulkolämpötilan vaihdellessa sokkeli saattaa sen sijaan kastua, koska se voi olla hetkellisesti ulkolämpötilaa kylmempi).

Muistuttaisin myös että home kasvaa paremmin lämpöisissä kuin kylmissä olosuhteissa. Mikäli alapohja on talvella pakkasella, homevaara lienee pienempi kuin kuivaajalla varustetussa lämpimässä alapohjassa.

En väittänyt että kuivaimia toimitettaisiin ihan huvikseen. Nykykäytännöllä rakennetut sokkelit sen varmaankin vaativat. Ehdotinkin että rakenne olisi toisenlainen, jolloin kuivaajia ei tarvittaisi ja sähköäkin säästyisi.
Mietippä kuinka paljon kuivain kuluttaa talon elinkaarenaikana sähköä ja siten rahaa.

Sitten vielä yksi havainto. Tontillani on yli 50 vuotta vanha rossipohjan päälle rakennettu piharakennus, joka on ollut käyttämättömänä 20 vuotta. Koska talossa ei ole asuttu, rossitila ei ole varmasti lämminnyt lattian tai piipun perustuksen kautta. Silti rossitila on täysin homeeton. Tämä siksi että se on ollut hyvin tuulettuva. Että se niistä 'höyrynpaineista' ;->

Lue lisää

samaa mieltä.

aivan oikein kirjoitti:

samaa mieltä.

tuuletusta voi tehostaa tehokkaasti viemällä hyvin eristetty putki (esim ilmastointiputki) alapohjasta lämpimien tilojen läpi yläpohjaan ("katon alle").
2 putkea / 150m2.
Riittävä tuuletusaukkojen kokonaispinta-ala 4% pohjanpinta-alasta.
Oikein (riittävä ilmanvaihto, salaojat jne.) tehtynä rossipohjaa kestää satoja vuosia, eikä 50 vuotta kuten suuret rakennusyritykset yrittävät meille myydä talon elinkaareksi :)

Rakentaja Reiska kirjoitti:

Luuletko että ihan huvikseen kuivaimia toimitetaan talopakettien mukana. Totuus vaan on että nykyaikaista ulkoilmalla tuuletettua alapohjaa ei saa riittävän kuivana pysymään tuulettamalla.
Ongelmaksi tulee juuri mainitsemasi liika viileys, joka pisaroittaa vesihöyryn jonka tuot ulkoa sisälle.
Ennen vanhaan rossipohjan rakenteet oli vallan jotain muuta, ei ollut eristeitä lattiassa ja piipunkin perustus lämmitti rossitilaa. Todellisuudessa rossitila pysyi riittävän kuivana höyrynpaineiden ansiosta.
Kuivaajista ja kuivaamistarpeesta voit lukea lisää sivulta www.kryotherm.fi tai Ruotsista www.dst-sg.com
Homeriskiä alapohjaan ei kannata ottaa ihan huvikseen, kuivaajat on kuitenkin hyvin halpoja heti uutena asennettuna.

Lue lisää

koska ymmärtämättömät keskustelee tietämättömien kanssa.

Mulla on halli tuossa ulkona eikä siellä ole kosteusongelmaa vaikka kylmä onkin.

Tolvanoille kerron, että maapohjaisessa hallissa sementtisäkki kovettuu muutamassa kuukaudessa mutta tuossa meidän hallin lattialla sementtisäkki pysyy käyttökelpoisena kaksikin vuotta.

Tämä tarkoittaa sitä, että eristäkää kunnolla rassipohjanne ja kunnon luukut ilman vaihtuvuuden turvaamiseksi niin ei tarvitse mitään koneita takaamaan kosteuden poistoa rossipohjasta.

peliin kirjoitti:

tuuletusta voi tehostaa tehokkaasti viemällä hyvin eristetty putki (esim ilmastointiputki) alapohjasta lämpimien tilojen läpi yläpohjaan ("katon alle").
2 putkea / 150m2.
Riittävä tuuletusaukkojen kokonaispinta-ala 4% pohjanpinta-alasta.
Oikein (riittävä ilmanvaihto, salaojat jne.) tehtynä rossipohjaa kestää satoja vuosia, eikä 50 vuotta kuten suuret rakennusyritykset yrittävät meille myydä talon elinkaareksi :)

Lue lisää

tuuletuksen lisäksi siitä, että ennen vanhaan rakennettiin kalliolle ja kangasmaastoon.
Tänä päivänä rakennetaan peltoon ja suohon.

viljellään kirjoitti:

koska ymmärtämättömät keskustelee tietämättömien kanssa.

Mulla on halli tuossa ulkona eikä siellä ole kosteusongelmaa vaikka kylmä onkin.

Tolvanoille kerron, että maapohjaisessa hallissa sementtisäkki kovettuu muutamassa kuukaudessa mutta tuossa meidän hallin lattialla sementtisäkki pysyy käyttökelpoisena kaksikin vuotta.

Tämä tarkoittaa sitä, että eristäkää kunnolla rassipohjanne ja kunnon luukut ilman vaihtuvuuden turvaamiseksi niin ei tarvitse mitään koneita takaamaan kosteuden poistoa rossipohjasta.

Lue lisää

Pahin mahdollinen asenne sulla, pilaat koko ammattikunnan maineen.
Nykyaikaisten rossipohjien ongelmat on jo niin hyvin tiedossa ja tietoa on saatavissa, joten kehoitan perehtymään aiheeseen hieman paremmin.
Tekemällä aina vaan isompia tuuletusluukkuja jäähdytät tilaa entistä enemmän ja aina vain kondenssi lisääntyy, samalla tuot myös ulkoa kosteutta ilmavirtausten mukana.
Yksinkertaisesti rossipohjan lämpötilaa on nostettava niin paljon, että suhteellinen kosteus pysyy alle 70 prosentissa.
Ongelmaista rossipohjaa voi parannella, eristämällä maaperää ja sokkelipalkkeja, jotta lämpötilaa saadaan nostettua.
Suhteellinen kosteus tarkoittaa suhdelukua, jossa vesihöyry kyllästyy, eli kuinka paljon ilmaan vielä mahtuu kosteutta. Lämpimään ilmaan sitä mahtuu moninkertaisesti.
Höyryä voit vielä tuulettaa ulos, mutta vesipisaroita lattian alla onkin sitten jo hankalampi tuulettaa.

Rakentaja Reiska kirjoitti:

Pahin mahdollinen asenne sulla, pilaat koko ammattikunnan maineen.
Nykyaikaisten rossipohjien ongelmat on jo niin hyvin tiedossa ja tietoa on saatavissa, joten kehoitan perehtymään aiheeseen hieman paremmin.
Tekemällä aina vaan isompia tuuletusluukkuja jäähdytät tilaa entistä enemmän ja aina vain kondenssi lisääntyy, samalla tuot myös ulkoa kosteutta ilmavirtausten mukana.
Yksinkertaisesti rossipohjan lämpötilaa on nostettava niin paljon, että suhteellinen kosteus pysyy alle 70 prosentissa.
Ongelmaista rossipohjaa voi parannella, eristämällä maaperää ja sokkelipalkkeja, jotta lämpötilaa saadaan nostettua.
Suhteellinen kosteus tarkoittaa suhdelukua, jossa vesihöyry kyllästyy, eli kuinka paljon ilmaan vielä mahtuu kosteutta. Lämpimään ilmaan sitä mahtuu moninkertaisesti.
Höyryä voit vielä tuulettaa ulos, mutta vesipisaroita lattian alla onkin sitten jo hankalampi tuulettaa.

Lue lisää

ovat. Ei ole montaa vuotta, kun opetettiin täysin väärin rossipohjan tekoa ja ilmeisesti olet opiskellut teorian "hauki on kala" tyyliin.

Kokemuksesta, koska teoriaa on niin vähän, voin kertoa sinulle, että eristämällä rossipohjan maaperästä ja riittävä tuuletus antaa täysin riittävän turvan rakennukselle.

Et suinkaan ole niin rajoitteinen, että et tajua verrata ulkoseinää jossa toisella puolella on huonelämpö ja toinen puoli on huomattavasti kylmempi ja kosteampi kuin rossipohjassa.

Ei se ulkoseinäkään alkaa kostumaan omia aikojaan ellei sade piiskaa vaan kuivuu kiitettävästi ja kestää isältä pojalle.

miten asiat kirjoitti:

ovat. Ei ole montaa vuotta, kun opetettiin täysin väärin rossipohjan tekoa ja ilmeisesti olet opiskellut teorian "hauki on kala" tyyliin.

Kokemuksesta, koska teoriaa on niin vähän, voin kertoa sinulle, että eristämällä rossipohjan maaperästä ja riittävä tuuletus antaa täysin riittävän turvan rakennukselle.

Et suinkaan ole niin rajoitteinen, että et tajua verrata ulkoseinää jossa toisella puolella on huonelämpö ja toinen puoli on huomattavasti kylmempi ja kosteampi kuin rossipohjassa.

Ei se ulkoseinäkään alkaa kostumaan omia aikojaan ellei sade piiskaa vaan kuivuu kiitettävästi ja kestää isältä pojalle.

Lue lisää

Talo pilareilla onkin sitten taas eri asia, kuin rossipohja.
Suomessa niin rakennetaan harvemmin, mutta onhan niitäkin alkanut näkyä metallisina perustuksina.
Puhut kokemuksesta, mutta kyllä ollaan nähty lahonneita ja mädäntyneitä seiniäkin ja usein ongelman aiheuttajana ilmavuoto ja kondenssi kylmässä ulkopinnassa.

peliin kirjoitti:

tuuletusta voi tehostaa tehokkaasti viemällä hyvin eristetty putki (esim ilmastointiputki) alapohjasta lämpimien tilojen läpi yläpohjaan ("katon alle").
2 putkea / 150m2.
Riittävä tuuletusaukkojen kokonaispinta-ala 4% pohjanpinta-alasta.
Oikein (riittävä ilmanvaihto, salaojat jne.) tehtynä rossipohjaa kestää satoja vuosia, eikä 50 vuotta kuten suuret rakennusyritykset yrittävät meille myydä talon elinkaareksi :)

Lue lisää

No ei sinne talon katon alle voi mitään ilmaputkia päättää, yksintei vie vesikatolle, voi huippuimurin laittaa tarvittaessa.

Finndomon rivitaloissakin on ko.laitteet
alapohjassa.Kyllä täälläkin ollaan ihmeessä
,kunei kukaan tiedä mikä on oikein tapa toimia.
Löytyisiköhän valtakunnasta ketään viisasta joka
tietäisi oikean ratkaisun.Vai pitääköhän kysyä
Ruotsin pojilta,kun siellä ollaan aina kukon-
askeleen edellä.

kuka tietää? kirjoitti:

Finndomon rivitaloissakin on ko.laitteet
alapohjassa.Kyllä täälläkin ollaan ihmeessä
,kunei kukaan tiedä mikä on oikein tapa toimia.
Löytyisiköhän valtakunnasta ketään viisasta joka
tietäisi oikean ratkaisun.Vai pitääköhän kysyä
Ruotsin pojilta,kun siellä ollaan aina kukon-
askeleen edellä.

Lue lisää

Mielenkiintoinen keskusteluketju. Aikaa on vierähtänyt edellisistä viesteistä. Miten Finndomon talojen alapohjat ovat kestäneet korkeita kosteuslukemia?

Epäilevä Tuomas kirjoitti:

Mielenkiintoinen keskusteluketju. Aikaa on vierähtänyt edellisistä viesteistä. Miten Finndomon talojen alapohjat ovat kestäneet korkeita kosteuslukemia?

Ne jotka tässä ketjussa puolustivat Finndomon ratkaisua, saavat hävetä.

http://www.aamulehti.fi/uutiset/kotimaa/lapsiperheen-unelmakoti-homehtui-parissa-vuodessa/187473

http://www.aamulehti.fi/uutiset/kotimaa/hometalot-uusi-talo-homeessa-myos-savossa/187475

HeimoV kirjoitti:

Ne jotka tässä ketjussa puolustivat Finndomon ratkaisua, saavat hävetä.

http://www.aamulehti.fi/uutiset/kotimaa/lapsiperheen-unelmakoti-homehtui-parissa-vuodessa/187473

http://www.aamulehti.fi/uutiset/kotimaa/hometalot-uusi-talo-homeessa-myos-savossa/187475

Lue lisää

kovin hyvää mainosta tuolle talofirmalle.

Minkä ihmeen takia sokkelissa on reikiä jos ne pitää tukkia? Entä minkä takia laitetaan radon putki joka sitten tukitaan? Taidan olla vajakki kun en ymmärrä. Vissin jotain salatiedettä....

3,2+4 kirjoitti:

Minkä ihmeen takia sokkelissa on reikiä jos ne pitää tukkia? Entä minkä takia laitetaan radon putki joka sitten tukitaan? Taidan olla vajakki kun en ymmärrä. Vissin jotain salatiedettä....

Lue lisää

> Minkä ihmeen takia sokkelissa on reikiä jos ne pitää tukkia? Entä minkä
> takia laitetaan radon putki joka sitten tukitaan? Taidan olla vajakki kun
> en ymmärrä. Vissin jotain salatiedettä....

Vastasit sitten vuosia vanhaan ketjuun ja viestiin.

Johan tuo Findomo on konkurssissa, alapohjat homehtuneet kuivureilla ja rakenne todettu kelvottomaksi.

GAME OVER!

Kuten joku valistunut jo Aamulehden palstoilla totesikin:

"...ehkä nyt olisi aika jo vilkaista Suomen rakentamismääräyskokoelmaa http://www.finlex.fi/data/normit/1918-c2.pdf ja sieltä kohta 3.2.1.4: "Ryömintätila voidaan tuulettaa myös koneellisesti..."

Pitäisi myös edellyttää että määräysten tekijät ymmärtävät mitä määräilevät JA rakentajien tulee myös ymmärtää nuo määräykset.

Lisäksi ehkä nuo määräyksetkin pitäisi _avata_ tarkistettavaksi.

rakennuskasaaja kirjoitti:

Kuten joku valistunut jo Aamulehden palstoilla totesikin:

"...ehkä nyt olisi aika jo vilkaista Suomen rakentamismääräyskokoelmaa http://www.finlex.fi/data/normit/1918-c2.pdf ja sieltä kohta 3.2.1.4: "Ryömintätila voidaan tuulettaa myös koneellisesti..."

Pitäisi myös edellyttää että määräysten tekijät ymmärtävät mitä määräilevät JA rakentajien tulee myös ymmärtää nuo määräykset.

Lisäksi ehkä nuo määräyksetkin pitäisi _avata_ tarkistettavaksi.

Lue lisää

Ohessa Suomen rakentamismääräyskokoelmaa http://www.finlex.fi/data/normit/1918-c2.pdf ja sieltä kohta 3.2.1.4 kokonaan:
"3.2.1.4
Ryömintätila tuuletetaan yleensä sokkelin
tuuletusaukkojen tai -putkien
kautta ulkoilmaan. Ryömintätila voidaan
tuulettaa myös koneellisesti tai
painovoimaisesti esimerkiksi katolle
vietävien tuuletusputkien kautta. Ryömintätilaan
ei saa muodostua umpinaisia,
väliseinien tai palkkien erottamia
tuulettumattomia tiloja."
ps. Huomatkaa termit kuivaaminen vs. tuulettuminen.

Kuinkahan onnistuu radonin poisto jos alapohjaa ei tuuleteta --> EI onnistu.
Radon nousee vuotoilman mukana asuntoon.

Keuhkosyöpä kirjoitti:

Kuinkahan onnistuu radonin poisto jos alapohjaa ei tuuleteta --> EI onnistu.
Radon nousee vuotoilman mukana asuntoon.

on se perkele käsittämätöntä, nykyään on jokapaikassa kaikkien aikojen koulutetuimmat ihmiset eikä silti kukaan tiedä hevon vittuakaan mistään! Ns. maalaisjärjelläkin tulee parempaa jälkeä kuin pitkälle koulutetun mutta kouluaikansa juopotteluun hukanneen insinöörin työstä jota ei edes se työnteko kiinnosta, kunhan jotain paskaa vääntää työaikana palkkansa vastineeksi!

Ja nuo helvetin energiavouhottajat saisivat muuttaa kanssa hevon vittuun, kaikesta ekoilusta on seurannut pelkkää harmia ja vahinkoa ihmisten normaalielämälle, päästökaupat sun muut ovat nostaneet järjettömästi kustannuksia, homeuttaneet talot tällaisten ratkaisujen takia joilla täytetään jotkut perseestä vetäistyt energiankulutusnormit, ikäänkuin kaikilta on kadonnut suhteellisuudentaju, kohtuullisuudentaju sekä käytännön arkijärki! Suomen koulutusjärjestelmä on epäonnistunut täydellisesti ja sietäisi lakkauttaa!

Laittakkaapa 50 mm "finfoami" ja painoksi hiekkaa hiukan. Eristää kylmän alapohjankesällä ja talvella ei pääse vesihöyry nousemaan maasta alatilaan ja sitten kaikki aukot auki kesällä ja talvella. Reilu tuuletus pitää olla. Joissakin taloissa olen käynyt alatilassa ja huomannut tilan kuivaksi, joissakin taloissa likomäräksi. Eräässä rutikuivassa alapohjassa oli lämpöeriste kauttaaltaan ryömintätilan alalla. Kesällä kylmä alatila tiivistää vettä kovilla helteillä, joten alatilan lämpötilan tulisi olla lähellä ulkoilman lämpöä. Ennenvanhaan tehyt tolppaperustukset ja hatarat kivijalat toimivat hyvin koska lämpötila rossipohjan alla seuraa ulkoilman lämpötilaa ja kosteutta myös. Puurakenteet eivät homehdu kovin herkasti hetkellisistä kosteusvaihteluista ja yleensä ilman kosteus on talvella suuri, mutta ilma on kylmää ja homeet eivät kasva.
Joku jujuhan noissa vanhoissa rakenteissa on, koska kestävät jopa sata vuotta hyväkuntoisena.