adhd

mandikki

Moikka !

Kaipailisin joltakin omakohtaisia kokemuksia adhd-lapsen arjesta ja elämästä.

Pojallani "adhd-epäily" päällä.
Kaikki alkoi viime syksynä kun poikani (kohta 5v) siirtyi perhepäivähoidosta päiväkotiin. Sieltä sit rupes kuulumaan kun on niin vilkas ja touhuaa kaikkea ns ylimääräistä.
Sieltä sitten ehdottivat perheneuvolaa. Siellä on sit hypätty tutkimuksissa. Ja nyt tuli "tuomio" (siltä se nyt vielä tuntuu). Eli on viitteitä neurologisestä häiriöstä. Tarkkaavaisuus tosi huonolla mallilla. Eli on aihetta jatkotutkimuksiin. Nyt sitten odotellaan lääkärin lähetettä ja aikaa.

Siispä olisi kiva kuulla, että miten tutkitaan, mitä siitä sitten seuraa ja mitä se elämä sitten on adhd-lapsen kanssa?
Itselle tuo tieto ei tullut yllätyksenä, mutta silti se jotenkin iski ku halko päähän. Ehkä tää on jotain alkushokkia. Olen lukenut netistä tosi paljon aiheesta ja kaikki oireet sopii meidän jätkään kyl tosi hyvin.

Poika on aina ollut tosi vilkas ja kovapäinen. Miten jaksatte kaikkia arjessa tulevia yhteenottoja? Itsellä kyllä joskus rupeaa kärsivällisyys olemaan aika lyhyt. Kun kotona vielä esiteini tyttö (kohta 11v), niin ymmärtänette varmaan, että pinna joskus kireällä.... Kaipa sitä itsekin tarttis vähän pinnaa ja tietoa miten toimia. Mutta kai se kaikki tästä aikanaan selviää....???

Tämä palstailu on ihan uus juttu mulle, mut ajattelin sit kokeilla tätäkin. Jos vaikka tulisi hyviä vinkkejä.

Kiitos jo etukäteen.

13

2774

    Vastaukset 13

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • tuttua

      koska miehelläni todettiin adhd vasta aikuisena.
      Hän on ollut vähän katsera siitä, ettei asiaa tunnettu hänen lapsuudessaan vaan hän oli koko kouluajan "häirikön" maineesa ja opiskelu tietysti kärsi kun hän ei pystynyt keskittymään. Kuinka pitkälle hän olisi päässyt, jos olisi silloin saanut apua. Eli ole iloinen, että poikasi pääse tutkimuksiin! Ja ota huomioon, että useimmat adhd-ihmiset ovat joko tavallista älykkäämpiä tai luovempia kuin muut (eiväthän he muuten selviäisi arjesta ).

      • mandikki

        Joo onhan se hyvä, että asia tutkitaan. Siinähän se sit selviää. Ja jos sitten sais jotain apua ja tapoja selvitä sen kanssa. Ja pärjäisi sitten koulussa.

        Mutta se vaan kaikesta huolimatta tuntuu pahalta näin aluksi, että miksi juuri meidän lapselle on tullut joku tällainen....????
        Ja tarttis ajatella positiivisesti. Että nyt asiat rupee järjestyy ja kuinka paljon huonomminkin voisi olla....

        Että iloitsen lapsestani kaikesta huolimatta.....!


    • 5vee

      On myös kovapäinen ja erittäin vilkas. Niin vilkas että päiväkodin ylipainoiset tädit eivät kiinni saaneet kun poika lähti juoksemaan.
      Siitä tuli mieleen, onko tuo ylivilkkaus sittenkin lihavien naisten keksimä nimitys, liikkuvalle, vilkkaalle, lapselle ? Onko adhd sittenkin sama asia kuin aikuisen laiskuus ? Ainakin siihen viittaavia piirteitä "sairaudessa" on nähtävissä.

      Toisaalta poika pystyy keskittymään tiettyihin asioihin, kuten piirtää joskus useita tunteja, nyt uusin villitys on legojen rakentelu, jota tekee jopa 10 tuntia päivässä, välillä vain syö. Onko tuo tekeminenkin merkki jostakin, sairaudesta. Vai paikallaan oloko nykyään on asia, jonka viranomaisetkin hyväksyvät.

      • Jattanen

        ADHD:hen kuuluu myös juuttuminen asioihin, kuten mieleiseen tekemiseen. Tarkkaavaisuushäiriö ei poista mielehkiintoiseen asiaan keskittymisen mahdollisuutta.


      • itsesäätelyn keino

        itse "päiväkodin tätinä" voin sanoa, että normaalisti jo yli 3-vuotias lapsi uskoo puhetta, ei sen perässä tarvitse juosta,oli ylipainoa tai ei. kyllä on fiksua kieltää ongelmat ja keskittyä esim. tarhatätien ulkomuotoon. kuule, voin kertoa salaisuuden: ei ne ongelmat häviä mihinkään, jos kyseessä esim. adhd tai asperger. koulumaailmassa niitä onkin sitten kiva ruveta ruotimaan, vai syytättekö kenties opettajaa epäpäteväksi. me, jotka näemme ikäluokkien vaihtuvan, näemme myös tahtomattamme poikkeavuuden joukossa.


    • adhdturku

      Suosittelen plussin lääkäriä. Neurologian erikoislääkäri ei turhaan lukenut (oikea lääkäri),
      tunnistaa heti pojastasi oireet ja huoli ainoastaan dexamfetamiinia ainoa lääke joka auttaa. Muut täyttä pas.. Kokemuksella vakava ahhd - potilas, joka auttaa mielellään muita.

      • Jattanen

        Muutkin lääkkeet, kuin Dexedrine, voivat yhtä hyvin auttaa. Nämä lääkeasiat ovat niin tapauskohtaisia. Toisilla avun saa vain Concertasta tai Ritalinista, jollekin auttaa vain Dexedrine tai joku muu ja jotkut jäävät kokonaan ilman lääkkeen apua.


      • mandikki
        Jattanen kirjoitti:

        Muutkin lääkkeet, kuin Dexedrine, voivat yhtä hyvin auttaa. Nämä lääkeasiat ovat niin tapauskohtaisia. Toisilla avun saa vain Concertasta tai Ritalinista, jollekin auttaa vain Dexedrine tai joku muu ja jotkut jäävät kokonaan ilman lääkkeen apua.

        Pelottavalta kuulostaa noi lääkejutut. Niistä täytyy kysellä tosi tarkkaan...Kai?
        Kaikki tuntuu tosi sekavalta nyt kun yrittää etsiä tietoa ja neuvoja aiheesta. Ja omakohtaiset kokemukset olisi tosi kiinnostavia, kun kaikkea ei "kirjallinen" tieto kerro.


      • Psykopatologia
        mandikki kirjoitti:

        Pelottavalta kuulostaa noi lääkejutut. Niistä täytyy kysellä tosi tarkkaan...Kai?
        Kaikki tuntuu tosi sekavalta nyt kun yrittää etsiä tietoa ja neuvoja aiheesta. Ja omakohtaiset kokemukset olisi tosi kiinnostavia, kun kaikkea ei "kirjallinen" tieto kerro.

        AD/HD,

        ADHD (attention-deficit/hyperactivity disorder), ADD (attention-deficit disorder), *DSM-IV-TR:n termi, suunnilleen sama kuin *ICD-10:n hyperkineettiset häiriöt, aiemmin MBD (minimal brain damage, sitten dysfunction, myös difference ja delay), aik. myös Strauss’in (1947) oireyhtymä ja DAMP (Deficit in Attention, Motor control and Perpection), tarkkaavuus- ja/tai hyper-aktiivisuus-häiriö, joka ilmenee jo ennen kouluikää ja säilyy aikuisuuteen. Häiriö on pojilla ainakin 3–4 kertaa tavallisempi.

        1937 yhdysv. lääkäri Charles Bradley (1902–1979) huomasi *psykostimulanteilla saadun edullisen vaikutuksen, ”paradoksaalisen efektin”, tiettyihin lapsiin, joiden häiriö kuvattiin 1957 nimellä ”hyperkineettinen impulssi-häiriö” (M. W. Laufer). Yhdysvalloissa AD/HD:n *prevalenssiksi on ilmoitettu kouluikäisillä 6 %; 3 % saa stimulantti-lääkitystä. Häiriön *heritabiliteetti on tuntuva, mutta osa oireista selittyy raskaudenajan ja synnytyksen komplikaatioilla, joiden *etiologinen tarkastelu näyttää niukentuneen nimenmuutoksen (MBD:stä AD/HD:ksi) myötä.

        http://www.kolumbus.fi/~w447286/Pertti%20Luukkonen/
        http://granum.uta.fi/granum/index.php?kustantaja_id=241

        Pertti Luukkonen (2007): KLIINISEN PSYKOLOGIAN ENSYKLOPEDIA. Henkilö-kuvitettu. Helsinki: Psykopatologia. A 5, n. 230 s. ISBN 978-952-99625-18. (Ilmestyy kesällä; Granum, Psykopatologia)


      • kielletty, lukee selvästi
        Psykopatologia kirjoitti:

        AD/HD,

        ADHD (attention-deficit/hyperactivity disorder), ADD (attention-deficit disorder), *DSM-IV-TR:n termi, suunnilleen sama kuin *ICD-10:n hyperkineettiset häiriöt, aiemmin MBD (minimal brain damage, sitten dysfunction, myös difference ja delay), aik. myös Strauss’in (1947) oireyhtymä ja DAMP (Deficit in Attention, Motor control and Perpection), tarkkaavuus- ja/tai hyper-aktiivisuus-häiriö, joka ilmenee jo ennen kouluikää ja säilyy aikuisuuteen. Häiriö on pojilla ainakin 3–4 kertaa tavallisempi.

        1937 yhdysv. lääkäri Charles Bradley (1902–1979) huomasi *psykostimulanteilla saadun edullisen vaikutuksen, ”paradoksaalisen efektin”, tiettyihin lapsiin, joiden häiriö kuvattiin 1957 nimellä ”hyperkineettinen impulssi-häiriö” (M. W. Laufer). Yhdysvalloissa AD/HD:n *prevalenssiksi on ilmoitettu kouluikäisillä 6 %; 3 % saa stimulantti-lääkitystä. Häiriön *heritabiliteetti on tuntuva, mutta osa oireista selittyy raskaudenajan ja synnytyksen komplikaatioilla, joiden *etiologinen tarkastelu näyttää niukentuneen nimenmuutoksen (MBD:stä AD/HD:ksi) myötä.

        http://www.kolumbus.fi/~w447286/Pertti%20Luukkonen/
        http://granum.uta.fi/granum/index.php?kustantaja_id=241

        Pertti Luukkonen (2007): KLIINISEN PSYKOLOGIAN ENSYKLOPEDIA. Henkilö-kuvitettu. Helsinki: Psykopatologia. A 5, n. 230 s. ISBN 978-952-99625-18. (Ilmestyy kesällä; Granum, Psykopatologia)

        säännöissä, eli kannattaisi varmasti poistaa ja laittaa uusi viesti, ilman oman kirjan mainontaa (kts. vaikkapa Dementia-palsta, sheriffillä sinulle asiaa)


    • äiti minäkin

      hakeudu ADHD-lasten vanhempien vertaistukiryhmään niin saat ensikädenvinkkejä miten pärjätä villikoiden kanssa samat neuvot pätevät myös "terveiden murkkujen" suhteen useasti. missäpäin maata oletkaan niin katso www.adhd-liitto.fi/paikallisyhdistykset. sieltä löytyy tietoa vertaistukiryhmistä ja jo epäilyt mahdollisesta ADHDstä riittävät mielestäni ryhmään tuloon.

    • Santtuliini

      Moi vaan, sinä äiti. Oli niin tuttua juttua kun luin kirjoituksesi lapsestasi. Oma pokani, joka on nyt 12v, oli ihan vauvasta jo aikas vekkuli, ei kontannut, mutta veti itseään käsillä eteenpäin kun oli niin kiire, jo silloin.Pienenä kaikki aina sanoivat että V on vilkas pikkupoika. 5 vuotiaana naapuri sanoi minulle, että poikasi on "ikiliikkuja". Toinen naapuri taas neuvoi minua keskustelemaan lapseni kanssa miten pyörällä ajetaan, koska V vauhti oli ollut pikkutiellä liian kova, ja naapurin setä oli meinannut ajaa yli. Myös myöhemmin monenmoisia " viisaiden" vanhempien " neuvoja on kuultu, ja että selittäkää nyt lapsellenne, ja puhukaa nyt lapsellenne ym, ym, ym , niin paljon, että joskus omaa lastani rakastaen ajattelin, että olisitpa minun sijassani kasvattamassa tätä vilkasta vintiötä, joka ei ole hetkeäkään paikallaan tai puhumatta omia selityksiään.Sitten 5v neuvolassa huolestuttiin, kun poika ei tarttunut kynään, eikä ollut kiinnostunut palapeleistä eikä muistakaan leikeistä, missä olisi pitänyt olla paikallaan. Paikallinen perhekeskus teki ns. tutkimuksia, mutta äitinä en onneksi tyytynyt niihin, koska olin itsekin huolissani lapsestani. Saatiin lopulta lähete Keskussairaalan lastenneurologiselle poliklinikalle tutkimuksiin, josta kuitenkaan ei vanhempien mielestä ei ollut vastaavaa apua asiaan. Lopuksi äitinä pyysin omalääkäriltäni pojalleni lähetettä Lasten psykiatriselle poliklinikalle, jonka sitten sainkin, kun käytin poikaani omalääkärin juttusilla.Siitä lähti vuoden tutkimusprosessi. Aika alussa diagnosoitiin ADHD. ja poka sai lääkityksen. Hänellä todettiin myös lievä masennus, lähinnä siksi, koska oli vuosia joutunut kieltojen ja vastoinkäymisten myllytykseen. Vuoden tutkimusten jälkeen pojallani diagnosoitiin ADHD,Lievä kehitysvamma,Autismikirjon eri piirteitä.Muutamia muita ADHD liitännäisoireita.
      Poika on alusta asti käynyt erityiskoulua, ja "kokeneempien ihmisten" mielestä ei olisi normaalikoulussa pärjännyt edes avustajan turvin. Voisin sanoa että elämä tänä päivänä ei ole helppoa, mutta ei todellakaan myös yksitoikkoista, ja ajattelen, että jos joku ns: normaalilapsen vanhempi laitettaisiin asumaan Veijarin kanssa, niin KAAOS olisi varmaa. Itse äitinä väsyn joskus todella poikaani, mutta kun hän joskus hyvänä hetkenä keittää minulle pannullisen kahvia, ja tekee muutaman metwursti voileivän, niin kaikki väsymys on poispyyhitty, ja jaksan taas. Nämä lapset osaavat yllättää, niin suruilla kuin ilolla, ja aina yritän ajatella, että luoja on antanut juuri minulle näin haastavan tehtävän, koska on katsonut, että mehän selviämme siitä. KAIKKEA HYVÄÄ KAIKILLE JOILLE ADHD ON JOLLAINLAILLA TUTTUA, ME OLEMME MAHTAVIA!!!!!

      • mandikki

        Kiitos kovasti viestistäsi.
        Se oli hienoa luettavaa. Tätä juuri olen kaivannut. "omia" kokemuksia. Kun olen lueskellut vain netistä ja kirjoista. Ja eihän ne tosiaankaan kaikkea kerro. Ja onneksi mulla on ihania ystäviä joille olen voinut purkaa sydäntäni. Ja jutella asioista.

        Meillä poika on kans ollut koko ikänsä ikiliikkuja. Aamusta iltaan menossa. Mut nyt on innostunut palapeleistä, et niiden vieressä viihtyy jonkin aikaa. Juuri se ainainen kieltäminen ja asioiden toistaminen ottaa joskus voimille. Mut sit kun poika halaa ja antaa ihanan hymynsä, ni ei voi muuta kuin olla kiitollinen.

        Ehkä tää kaikki sit rupee sujuu kun joskus on tutkittu ja asiat selviää. Ja joku neuvoo miten toimia. Kun tuntuu, että kaikkien lasten tarvitsisi olla jonkun tietyn kaavan mukaan. Mutta tosiaan jokainen on mahtava tavalla tai toisella....

        Kiitos kaikille muillekkin vastanneille !

        Olen aivan ällikällä lyöty, et viestiä on luettu niin paljon ja olen saanut vastauksia. Eli tästä oli apua kun laitoin viestin tänne.


    Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Ei käy sääliksi sitä miestä

      Sitä saa mitä tilaa.
      Ikävä
      173
      1506
    2. En ehkä onnistu siinä

      Kovasti minä yritän näyttää kauniilta, vain sinua varten, mutta en taida onnistua siinä.
      Ikävä
      58
      725
    3. Muistakaa pojat tämä.

      Mies joka haluaa naisen, löytää keinon. Ei epäröi eikä hämmennä. Tekee kaiken eteenne.
      Ikävä
      88
      698
    4. Muhun rakastuu kaikki naiset, mut mä en rakastu niihin

      Mun vaatimustaso on 10+ Mut mua tavottelee 7+ naiset
      Ikävä
      203
      578
    5. Oletko päättänyt

      Että luovutat minun suhteeni
      Ikävä
      48
      536
    6. Mies,oletko koskaan...

      Käyttänyt maksullista naista?
      Ikävä
      126
      526
    7. Kirjoita kolme sanaa

      mistä kaivattusi voisi sinut tunnistaa.
      Suhteet
      37
      516
    8. Pahoin pelkään nainen

      että pidät minua epäempaattisena, itsekeskeisenä, narsistisena ja kylmänä ihmisenä. Oletko koskaan ajatellut, että minus
      Ikävä
      50
      508
    9. Viesti jonka haluaisit lähettää...

      hänelle. Onko jokin pieni tunniste jonka vain te tiedätte. Onko naiselta miehelle tai toisinpäin, joku joku päivämäärä
      Ikävä
      15
      490
    10. toivottavasti kohta jo kohdataan

      😍😍😍😍😍 sinua olen odottanut varmasti koko elämäni
      Ikävä
      25
      483
    Aihe