Lasikuituruton syntyminen

Ajankohtainen asia, kun veneiden pohjatöitä valmistellaan. Palstalla paljon kysellään, voiko veneen siirtää merestä makeaan veteen ja päinvastoin?

Jos pohjassa ei ole kunnollista praimerikerrosta tiivistämässä ulointa pintaa, niin on olemassa osmoosin vaara, eli veden siirtyminen puoliläpäisevän kalvon läpi laieammasta liuoksesta väkeämpään. Tästä taas seuraa osmoosin estävä paine, joka kohdistuu liuoksia erottavaan kalvoon, eli pintakerrokseen joka tuon paineen johdosta irtoaa, toisin sanoen rutto on valmis.

Eli, jos venettä on uitettu meressä ilman praimerikerrosta, se on saanut rakentteisiinsa suolaista vettä ja mitä useamman kesän se on ollut meressä ja talvella taas kuivunut suolan jäädessä pohjan sisään sitä voimakkaampana tuo osmoosi, eli veden imeytyminen laimeammasta suolaisempaan, esiintyy. Sen seurauksena vettä on rakenteessa niin paljon, että jäätyminenkin jo voi aiheuttaa tuhoa.

5

1219

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Joakim

      Tuo puoliläpäisevä kalvo ei läpäise suoloja, mikä juuri on se ongelma. Vedestä ei pääse mitään muuta kuin vettä lasikuituun ja myöskään lasikuidusta ei pääse mitään muuta kuin vetta pois.

      Rutto ei aiheutu meriveden suolasta, vaan lasikuidussa syntyvissä/jääneistä aineista, jotka väkevöittät lasikuidussa olevan kosteuden. Ruton kannalta suolainen vesi on parempi, koska se vähentää väkevyyseroa meriveden ja laminaatissa olevan liuoksen välillä. Itämeren suolapitoisuuksilla tällä ei kuitenkaan ole käytännön merkitystä.

      • Pintakerros veneissä on niin huokoinen ja ohut, että suolan määrä rikastuu rakenteessa, vaikka jokin ruotsalainen tutkikus, nyt en muita mikä, ei sitä liiemmalti huomioinutkaan. Molekyylitason diffuusio on erikseen, jossa vain suola menee läpi.

        Näin ollen siirettäessä vene täysin makeaan veteen, eli järvialueelle, tuo imeytyminen kiihtyy. On siis turvallisempaa siirtyä järvestä mereen tuon ruton suhteen, kuin päinvastoin.

        Vaikka tämä on tiedossa, vai onko, niin järvialueella laiminlyödään tuo praimerointi useimmin kuin rannikolla käytettävissä veneissä.
        Johtunee siitä, kun myrkkyjä ei tarvita, niin ei viitsitä maalata praimeriakaan.

        Tuosta suolan imeytymisestä vielä, jos sitä ei menisi pinnan läpi ollenkaan, se Suomenlahden vähäinenkin suola näkyisi ja maistuisi pohjan ulkopinnalla.


      • jese1
        Täpinä kirjoitti:

        Pintakerros veneissä on niin huokoinen ja ohut, että suolan määrä rikastuu rakenteessa, vaikka jokin ruotsalainen tutkikus, nyt en muita mikä, ei sitä liiemmalti huomioinutkaan. Molekyylitason diffuusio on erikseen, jossa vain suola menee läpi.

        Näin ollen siirettäessä vene täysin makeaan veteen, eli järvialueelle, tuo imeytyminen kiihtyy. On siis turvallisempaa siirtyä järvestä mereen tuon ruton suhteen, kuin päinvastoin.

        Vaikka tämä on tiedossa, vai onko, niin järvialueella laiminlyödään tuo praimerointi useimmin kuin rannikolla käytettävissä veneissä.
        Johtunee siitä, kun myrkkyjä ei tarvita, niin ei viitsitä maalata praimeriakaan.

        Tuosta suolan imeytymisestä vielä, jos sitä ei menisi pinnan läpi ollenkaan, se Suomenlahden vähäinenkin suola näkyisi ja maistuisi pohjan ulkopinnalla.

        Eli osmoosi tarkoittaa sitä, että konsentraatio- erot eri suolaliuosten välillä pyrkivät tasoittumaan ja laimeampi laimentaa väkevämpää. Samaa tapahtuu solutasolla eli soluseinämän läpi ei mene suolat vaan puhdas vesi joka tasoittaa konsentraatioeroja solujen välillä. Suola ei koskaan rikastu lasikuituveneen rakenteissa osmoosin avulla vaan laimenee.


      • jese1 kirjoitti:

        Eli osmoosi tarkoittaa sitä, että konsentraatio- erot eri suolaliuosten välillä pyrkivät tasoittumaan ja laimeampi laimentaa väkevämpää. Samaa tapahtuu solutasolla eli soluseinämän läpi ei mene suolat vaan puhdas vesi joka tasoittaa konsentraatioeroja solujen välillä. Suola ei koskaan rikastu lasikuituveneen rakenteissa osmoosin avulla vaan laimenee.

        Kun rakenne kastuu suolaisessa vedessä, pinassa olevien huokoisten ja naarmujenkin kautta, ja talven aikana vesi haihtuu ja suola jää. Se on sitä rikastumista.

        On myös erotettava osmoosi ja osmoottinen paine toisistaan. Osmoosi on nesteen siirtymistä puoliläpäisevän kalvon läpi laimeammasta liuoksesta väkevämpään ja osmoottinen paine on osmoosin estävä paine, joka kohdistuu liuoksia erottavaan kalvoon.

        Tuo homman luu on juuri tuossa talviaikana tapahtuvassa kuivumisessa. "Vuotava" vene on joka kevät suolaisempi kuin elellisenä vuonna. Ei siis mennytkään metsään. Sinä lähestyit pelkästään teoreettisesti asiaa unohtaen käytännön.

        Kun se suolapitoisuus osmoosin avulla laimenee,
        niin kuin aivan oikein totesit, syntyy sitä vastustava paine joka kohdistuu juuri tuohon puoliläpäisevään kalvoon eli pohjan pintarakenteeseen.


      • jerrycotton1223
        Täpinä kirjoitti:

        Kun rakenne kastuu suolaisessa vedessä, pinassa olevien huokoisten ja naarmujenkin kautta, ja talven aikana vesi haihtuu ja suola jää. Se on sitä rikastumista.

        On myös erotettava osmoosi ja osmoottinen paine toisistaan. Osmoosi on nesteen siirtymistä puoliläpäisevän kalvon läpi laimeammasta liuoksesta väkevämpään ja osmoottinen paine on osmoosin estävä paine, joka kohdistuu liuoksia erottavaan kalvoon.

        Tuo homman luu on juuri tuossa talviaikana tapahtuvassa kuivumisessa. "Vuotava" vene on joka kevät suolaisempi kuin elellisenä vuonna. Ei siis mennytkään metsään. Sinä lähestyit pelkästään teoreettisesti asiaa unohtaen käytännön.

        Kun se suolapitoisuus osmoosin avulla laimenee,
        niin kuin aivan oikein totesit, syntyy sitä vastustava paine joka kohdistuu juuri tuohon puoliläpäisevään kalvoon eli pohjan pintarakenteeseen.

        Lukekaapas tuolta..

        http://fi.wikipedia.org/wiki/Osmoosi


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Kalajoen hukkuneet pojat olivat tummaihoisia

      Jälleen kerran, hukkuneet tai heikon uimataidon vuoksi vaaraan joutuneet olivat muita kuin suomalaisia. Turha viisastell
      Maailman menoa
      338
      7466
    2. Kysymys muille miehille

      Onko teille varattu nainen ongelma? Mikään muu naisessa ei töki kun se että hän on varattu. Kamppailen houkutuksen kanss
      Ikävä
      77
      4839
    3. Sinä eräs, pyydän......

      AUTA mua ole kiltti. Ei mun takia vaan.... Miten saan sut kiinni?
      Ikävä
      208
      3235
    4. Kohta katson sun kuvaasi

      ja päästän ajatukseni liitämään. Jo kuvasi näkeminen rauhoittaa, ja pistää hyrräämään vähän muutakin. Ihanan kaunista sa
      Ikävä
      24
      3127
    5. Nimikirjaimet

      Kuka kaipaa ketä 🥰
      Ikävä
      76
      2026
    6. VOI TÄTÄ ILON

      JA ONNEN PÄIVÄÄ 😂
      Tuusniemi
      154
      1921
    7. Ahneus iski Fazeriin, suklaalevy kutistuu 180 grammaan

      Kun mikään ei riitä. Shrinkflaatio. Mitä isot (Marabou) edellä, sitä pienet (Fazer) perässä. Pienikin voi siis olla a
      Maailman menoa
      221
      1844
    8. Jos kaivattusi on perääntynyt lähestyessäsi

      jossain tilanteessa, ymmärrätkö miksi hän saattoi tehdä sen?
      Ikävä
      166
      1607
    9. Minkä asian haluaisit muuttaa kaivatussasi?

      Mikä kaivattusi luonteessa tai ulkonäössä ärsyttää sua?
      Ikävä
      120
      1568
    10. Mies, ajattelemmekohan toisiamme juuri nyt?

      Olet mielessäni, vanhempi mies
      Ikävä
      89
      1488
    Aihe