Lasikuituruton syntyminen

Täpinä

Ajankohtainen asia, kun veneiden pohjatöitä valmistellaan. Palstalla paljon kysellään, voiko veneen siirtää merestä makeaan veteen ja päinvastoin?

Jos pohjassa ei ole kunnollista praimerikerrosta tiivistämässä ulointa pintaa, niin on olemassa osmoosin vaara, eli veden siirtyminen puoliläpäisevän kalvon läpi laieammasta liuoksesta väkeämpään. Tästä taas seuraa osmoosin estävä paine, joka kohdistuu liuoksia erottavaan kalvoon, eli pintakerrokseen joka tuon paineen johdosta irtoaa, toisin sanoen rutto on valmis.

Eli, jos venettä on uitettu meressä ilman praimerikerrosta, se on saanut rakentteisiinsa suolaista vettä ja mitä useamman kesän se on ollut meressä ja talvella taas kuivunut suolan jäädessä pohjan sisään sitä voimakkaampana tuo osmoosi, eli veden imeytyminen laimeammasta suolaisempaan, esiintyy. Sen seurauksena vettä on rakenteessa niin paljon, että jäätyminenkin jo voi aiheuttaa tuhoa.

5

1245

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Joakim

      Tuo puoliläpäisevä kalvo ei läpäise suoloja, mikä juuri on se ongelma. Vedestä ei pääse mitään muuta kuin vettä lasikuituun ja myöskään lasikuidusta ei pääse mitään muuta kuin vetta pois.

      Rutto ei aiheutu meriveden suolasta, vaan lasikuidussa syntyvissä/jääneistä aineista, jotka väkevöittät lasikuidussa olevan kosteuden. Ruton kannalta suolainen vesi on parempi, koska se vähentää väkevyyseroa meriveden ja laminaatissa olevan liuoksen välillä. Itämeren suolapitoisuuksilla tällä ei kuitenkaan ole käytännön merkitystä.

      • Pintakerros veneissä on niin huokoinen ja ohut, että suolan määrä rikastuu rakenteessa, vaikka jokin ruotsalainen tutkikus, nyt en muita mikä, ei sitä liiemmalti huomioinutkaan. Molekyylitason diffuusio on erikseen, jossa vain suola menee läpi.

        Näin ollen siirettäessä vene täysin makeaan veteen, eli järvialueelle, tuo imeytyminen kiihtyy. On siis turvallisempaa siirtyä järvestä mereen tuon ruton suhteen, kuin päinvastoin.

        Vaikka tämä on tiedossa, vai onko, niin järvialueella laiminlyödään tuo praimerointi useimmin kuin rannikolla käytettävissä veneissä.
        Johtunee siitä, kun myrkkyjä ei tarvita, niin ei viitsitä maalata praimeriakaan.

        Tuosta suolan imeytymisestä vielä, jos sitä ei menisi pinnan läpi ollenkaan, se Suomenlahden vähäinenkin suola näkyisi ja maistuisi pohjan ulkopinnalla.


      • jese1
        Täpinä kirjoitti:

        Pintakerros veneissä on niin huokoinen ja ohut, että suolan määrä rikastuu rakenteessa, vaikka jokin ruotsalainen tutkikus, nyt en muita mikä, ei sitä liiemmalti huomioinutkaan. Molekyylitason diffuusio on erikseen, jossa vain suola menee läpi.

        Näin ollen siirettäessä vene täysin makeaan veteen, eli järvialueelle, tuo imeytyminen kiihtyy. On siis turvallisempaa siirtyä järvestä mereen tuon ruton suhteen, kuin päinvastoin.

        Vaikka tämä on tiedossa, vai onko, niin järvialueella laiminlyödään tuo praimerointi useimmin kuin rannikolla käytettävissä veneissä.
        Johtunee siitä, kun myrkkyjä ei tarvita, niin ei viitsitä maalata praimeriakaan.

        Tuosta suolan imeytymisestä vielä, jos sitä ei menisi pinnan läpi ollenkaan, se Suomenlahden vähäinenkin suola näkyisi ja maistuisi pohjan ulkopinnalla.

        Eli osmoosi tarkoittaa sitä, että konsentraatio- erot eri suolaliuosten välillä pyrkivät tasoittumaan ja laimeampi laimentaa väkevämpää. Samaa tapahtuu solutasolla eli soluseinämän läpi ei mene suolat vaan puhdas vesi joka tasoittaa konsentraatioeroja solujen välillä. Suola ei koskaan rikastu lasikuituveneen rakenteissa osmoosin avulla vaan laimenee.


      • jese1 kirjoitti:

        Eli osmoosi tarkoittaa sitä, että konsentraatio- erot eri suolaliuosten välillä pyrkivät tasoittumaan ja laimeampi laimentaa väkevämpää. Samaa tapahtuu solutasolla eli soluseinämän läpi ei mene suolat vaan puhdas vesi joka tasoittaa konsentraatioeroja solujen välillä. Suola ei koskaan rikastu lasikuituveneen rakenteissa osmoosin avulla vaan laimenee.

        Kun rakenne kastuu suolaisessa vedessä, pinassa olevien huokoisten ja naarmujenkin kautta, ja talven aikana vesi haihtuu ja suola jää. Se on sitä rikastumista.

        On myös erotettava osmoosi ja osmoottinen paine toisistaan. Osmoosi on nesteen siirtymistä puoliläpäisevän kalvon läpi laimeammasta liuoksesta väkevämpään ja osmoottinen paine on osmoosin estävä paine, joka kohdistuu liuoksia erottavaan kalvoon.

        Tuo homman luu on juuri tuossa talviaikana tapahtuvassa kuivumisessa. "Vuotava" vene on joka kevät suolaisempi kuin elellisenä vuonna. Ei siis mennytkään metsään. Sinä lähestyit pelkästään teoreettisesti asiaa unohtaen käytännön.

        Kun se suolapitoisuus osmoosin avulla laimenee,
        niin kuin aivan oikein totesit, syntyy sitä vastustava paine joka kohdistuu juuri tuohon puoliläpäisevään kalvoon eli pohjan pintarakenteeseen.


      • jerrycotton1223
        Täpinä kirjoitti:

        Kun rakenne kastuu suolaisessa vedessä, pinassa olevien huokoisten ja naarmujenkin kautta, ja talven aikana vesi haihtuu ja suola jää. Se on sitä rikastumista.

        On myös erotettava osmoosi ja osmoottinen paine toisistaan. Osmoosi on nesteen siirtymistä puoliläpäisevän kalvon läpi laimeammasta liuoksesta väkevämpään ja osmoottinen paine on osmoosin estävä paine, joka kohdistuu liuoksia erottavaan kalvoon.

        Tuo homman luu on juuri tuossa talviaikana tapahtuvassa kuivumisessa. "Vuotava" vene on joka kevät suolaisempi kuin elellisenä vuonna. Ei siis mennytkään metsään. Sinä lähestyit pelkästään teoreettisesti asiaa unohtaen käytännön.

        Kun se suolapitoisuus osmoosin avulla laimenee,
        niin kuin aivan oikein totesit, syntyy sitä vastustava paine joka kohdistuu juuri tuohon puoliläpäisevään kalvoon eli pohjan pintarakenteeseen.

        Lukekaapas tuolta..

        http://fi.wikipedia.org/wiki/Osmoosi


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Haluan sinut, kuuletko minua.

      Haluan sinut. Toivon, että voisimme olla yhdessä. Mietin pystynkö täyttämään toiveesi, olemaan arvoisesi. Voisitko saad
      Ikävä
      98
      1663
    2. Hän on tosi

      hyvännäköinen. Ei edes ryppyi oo. :D
      Ikävä
      54
      1093
    3. Alastomat miehet seksikeinussa lasten nähden PRIDEssä!

      https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/adf62289-a0b6-4b4c-9672-9e19c01beb51 Eikö nyt muka mene jo aivan liian pitkälle että
      Maailman menoa
      434
      1064
    4. Kuka sitä naista maalittaa

      Täällä oikeasti?
      Ikävä
      169
      995
    5. Rakastan häntä

      Jumala, rakastan häntä. Haluan olla hänen omansa. Hänen vierellä. Halata häntä.
      Ikävä
      57
      792
    6. Anteeksipyynnöstä

      Uskotko anteeksipyynnön voimaan? Mikä tekee anteeksipyynnöstä vaikeaa? Onko se mielestäsi joskus turhaa, joko pyytäjän
      Ikävä
      126
      772
    7. Oletko päässyt minusta

      Eteenpäin?
      Ikävä
      83
      710
    8. Ei kukaan ole katsonut

      Kuten sinä. Niin välittävä ja hellä katse.
      Ikävä
      51
      698
    9. Naiselle Kuuleppa Tämä

      Tämä ei ole mikään vitsi. Minulla on ikävä sinua nainen! Naiselle mieheltä
      Ikävä
      38
      665
    10. Onko mun toinen

      Puoliskoni täällä, huhuuu 😍❤️ Ihanista ihanin 😚😚
      Ikävä
      57
      661
    Aihe