Ikäloppu vanha luuska

Ziroknia

tunnen olevani. Ikää on, muistoja on ja kaikki on muuttunut.
Varsinkin tietotekniikka on mennyt eteenpäin, on kännykkäkamerat,skypet ja ties mitkä. Ei silloin ennen ollut muuta kuin radio. mihin tässä vielä ollaankaan menossa? Pysyykö tässä edes perässä?

23

1679

Äänestä

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Pikajuoksijatar

      siitä ei huolta.

      • Zirkonia

        Niin pakko perässä pysyä, muistaa kaikenmaailman salasanat esim nettipankkiin jne,Huoh.


    • angi

      Minä en ole sen ikäluokkainen että olisin sen nähnyt käytössä. Meille se oli jäänyt koristeeksi seinälle, vanhemmilleni.

      • Zirkonia

        Meillä oli sellainen, jossa oli numerot joita veivattiin ringin ympäri.Taidanpa muistaa vielä ensimmäisen puhelinnimerommekin.Siihen aikaaan oli tosi hienoa jos oli puhelin,


      • minä sitten jo olen, koska olen ollut ennen rippikoulua ensimmäisessä työpaikassani puhelinkeskuksessa, siis silloin oli ne veivattavat puhelimet.
        Ja kun tulin nykyiselle asuinpaikkakunnalleni v.1963, oli täällä vielä veivattavat puhelimet.

        Vuonna -57 tuli kotiini automaattipuhelin, hankala oli aluksi silläkin soittaminen - monta kertaa sai kiertää numeroita ennen kuin linjat aukesivat.

        Puhelinkeskukset olivat kylän tietotoimistoja, siellä kyllä oltiin asioista selvillä. Nuorta likkaa ei niin kylän asiat kiinnostaneet.


      • Zirkonia
        Tellastiina kirjoitti:

        minä sitten jo olen, koska olen ollut ennen rippikoulua ensimmäisessä työpaikassani puhelinkeskuksessa, siis silloin oli ne veivattavat puhelimet.
        Ja kun tulin nykyiselle asuinpaikkakunnalleni v.1963, oli täällä vielä veivattavat puhelimet.

        Vuonna -57 tuli kotiini automaattipuhelin, hankala oli aluksi silläkin soittaminen - monta kertaa sai kiertää numeroita ennen kuin linjat aukesivat.

        Puhelinkeskukset olivat kylän tietotoimistoja, siellä kyllä oltiin asioista selvillä. Nuorta likkaa ei niin kylän asiat kiinnostaneet.

        kun mainitsit puhelinkeskuksesta, niin minäkin olin vuonna yksk tai taks H:gin puhelinkeskuksessa kesätöissä, muistan yhdistäneeni puheluita, laitettiin joku johto rööriin, ja siitä puhelu yhdistyi.


      • Zirkonia
        Zirkonia kirjoitti:

        kun mainitsit puhelinkeskuksesta, niin minäkin olin vuonna yksk tai taks H:gin puhelinkeskuksessa kesätöissä, muistan yhdistäneeni puheluita, laitettiin joku johto rööriin, ja siitä puhelu yhdistyi.

        Eihän sitä tänä päivänä muuta kuin otat numeron kännykkäsi luettelosta, painat nappia ja se on siinä.Puhelu mistä tahansa mihin tahansa.


      • Atolfia
        Zirkonia kirjoitti:

        kun mainitsit puhelinkeskuksesta, niin minäkin olin vuonna yksk tai taks H:gin puhelinkeskuksessa kesätöissä, muistan yhdistäneeni puheluita, laitettiin joku johto rööriin, ja siitä puhelu yhdistyi.

        Minäkin olin puhelinkeskuksessa kouluaikoinani kesätöissä. Sieltä on hauskoja muistoja. Varsinkin yövuoroissa sattui kaikenlaista lystikästä.

        Kyllä siihen aikaan vielä oli veivattavia puhelimoa, nimittäin 50-luvulla. Paljon on maailma muuttunut niistä ajoista, mutta perässä vaan keikutaan ja koetetaan olla mukana kaikissa uusissa keksinnöissä, mitkä ovat tarpeellisia.


      • KristaTee
        Tellastiina kirjoitti:

        minä sitten jo olen, koska olen ollut ennen rippikoulua ensimmäisessä työpaikassani puhelinkeskuksessa, siis silloin oli ne veivattavat puhelimet.
        Ja kun tulin nykyiselle asuinpaikkakunnalleni v.1963, oli täällä vielä veivattavat puhelimet.

        Vuonna -57 tuli kotiini automaattipuhelin, hankala oli aluksi silläkin soittaminen - monta kertaa sai kiertää numeroita ennen kuin linjat aukesivat.

        Puhelinkeskukset olivat kylän tietotoimistoja, siellä kyllä oltiin asioista selvillä. Nuorta likkaa ei niin kylän asiat kiinnostaneet.

        minäkin. Lapsena meillä ei ollut numerolevyä puhelimessa. Nostettiin vain luuri ja sieltä kuului "keskus". Sitten kerrottiin mihin haluttiin ja keskus vastasi "yhdistän". Tämä keskustäti kutoi muuten lapasia ja villasukkia vastaamisiensa lomassa. Monet oli minulla hänen tekemänsä lapaset.

        Sitten tuli numerolevyinen puhelin ja kaikki muuttui hankalaksi eikä lapasiakaan enää saanut.

        Toinen juttu oli radio. Se napsautettiin päälle ja odotettiin. Ikuisuuden kuluttua alkoi kuulua "skriik skrääk" ja lopulta sitten puhetta tai musiikkia. Radiota kuunneltiin hartaasti ja iltauutisten jälkeen piti mennä nukkumaan. Ymmärrettävästi inhosin iltauutisia.


      • KristaTee kirjoitti:

        minäkin. Lapsena meillä ei ollut numerolevyä puhelimessa. Nostettiin vain luuri ja sieltä kuului "keskus". Sitten kerrottiin mihin haluttiin ja keskus vastasi "yhdistän". Tämä keskustäti kutoi muuten lapasia ja villasukkia vastaamisiensa lomassa. Monet oli minulla hänen tekemänsä lapaset.

        Sitten tuli numerolevyinen puhelin ja kaikki muuttui hankalaksi eikä lapasiakaan enää saanut.

        Toinen juttu oli radio. Se napsautettiin päälle ja odotettiin. Ikuisuuden kuluttua alkoi kuulua "skriik skrääk" ja lopulta sitten puhetta tai musiikkia. Radiota kuunneltiin hartaasti ja iltauutisten jälkeen piti mennä nukkumaan. Ymmärrettävästi inhosin iltauutisia.

        luurin nostamisella vielä keskus vastannut - veivistä piti veivata ja jos ei heti keskus ollut vastaamassa, niin sitten veivattiin niin pahuksesti ja annettiin "keskusneidille" sapiskat.

        Puuseessäkin piti käydä, ei ihan aina oltu heti vastaamassa - ei maalla nähty silloin vielä untakaan vessasta!

        Kyllä minäkin villapuseroita ja vanttuita siinä sivussa väänsin.


      • angi
        Zirkonia kirjoitti:

        Meillä oli sellainen, jossa oli numerot joita veivattiin ringin ympäri.Taidanpa muistaa vielä ensimmäisen puhelinnimerommekin.Siihen aikaaan oli tosi hienoa jos oli puhelin,

        parempi-osaisia katsotaan. Meillä oli puhelin pakosta, vanhemmillani oli sellainen työ että vaati puhelimen oloa.


      • angi
        Tellastiina kirjoitti:

        minä sitten jo olen, koska olen ollut ennen rippikoulua ensimmäisessä työpaikassani puhelinkeskuksessa, siis silloin oli ne veivattavat puhelimet.
        Ja kun tulin nykyiselle asuinpaikkakunnalleni v.1963, oli täällä vielä veivattavat puhelimet.

        Vuonna -57 tuli kotiini automaattipuhelin, hankala oli aluksi silläkin soittaminen - monta kertaa sai kiertää numeroita ennen kuin linjat aukesivat.

        Puhelinkeskukset olivat kylän tietotoimistoja, siellä kyllä oltiin asioista selvillä. Nuorta likkaa ei niin kylän asiat kiinnostaneet.

        puheliemen talon seinään kun myivat talonsa ja muuttivat kaupunkiin. Otimme muutaman kuvan muistoksi jossa kaikki oltiin jonossa sen veivattavan puhelimen edessä kun pikkuinen poika seisoi sen edessä muka puhumassa ja puhumassa.

        Kyllä minä vielä muista kun likkakaverini kanssa leikittiin meidän puhelimella ja keksittiin numeroita mille soittaa. Sitten kikatettiin puhelimeen.

        Eikä sinun nyt tarvitse niin kamalan ikäloppu olla, kun en sitä minäkään ole. Toisekseen ei kaikki vaihtanut puhelintaan samana päivänä.


    • soilike

      Oisinhan jo joskus aikoinaan voinut päättää, ettei ikinä kuulakärkikynää .
      Lyijy- tai kosmoskynä riittää mun tarpeisiin.

      Tai vähän aiemmin, olisin suuresti paheksunut typpejä, jotka muka väittivät, ettei helmitaulu riitä normaaliin laskentatoimeen.

      Joku pahkeinen sai mut innostumaan tuohon tietovehkeeseen ja nyt oon ihan ymmyrkäisenä, kun ihmettelen, miten asiat hoitui ennen sitä.

      • Zirkonia

        missään tapauksessa halunnut kännykkää (n 10 v sitten) Lapset kuitenkin pakottivat ottamaan.
        Kuule hanki kokeeksi, niin huomaat, ettei ilamn sitä kertakaikkiaan tule toimeen.
        Ei tarvitse etsiskellä puhelinkioskeja kaupungilla, ja sitäpaitsui onkos niitä enää olemassakaan?


      • sanoin meneväni hautaan ennen kuin opettelen tietokonen käyttöä. Kiukutti vaan, kun aina joka paikassa oli veeveevee pistettä ja fifiä ja tässä sitä sählätään tämän kanssa. Vajaa vuosi sitten en vielä untakaan nähnyt, että hommaisin tietokoneen.

        Tosin lupaisin ilman vieläkin toimeen tulla, jos niin vaadittaisiin!


      • Tellastiina kirjoitti:

        sanoin meneväni hautaan ennen kuin opettelen tietokonen käyttöä. Kiukutti vaan, kun aina joka paikassa oli veeveevee pistettä ja fifiä ja tässä sitä sählätään tämän kanssa. Vajaa vuosi sitten en vielä untakaan nähnyt, että hommaisin tietokoneen.

        Tosin lupaisin ilman vieläkin toimeen tulla, jos niin vaadittaisiin!

        hommasin itselleni "turvapuhelimeksi", kun pyöräilin yksin pitkiäkin matkoja ja talvella hiihdin pitkin metsiä.

        Yleensä hoitelen puheluni vieläkin lankapuhelimella.


      • Tellastiina kirjoitti:

        hommasin itselleni "turvapuhelimeksi", kun pyöräilin yksin pitkiäkin matkoja ja talvella hiihdin pitkin metsiä.

        Yleensä hoitelen puheluni vieläkin lankapuhelimella.

        olen nimittäin --hakenyt sopivanikäistä seuraa.
        ja täällähän onkin mukavat muistelot käynnissä.
        Chatti ei pella 70 ollenkaan ja ,näin lauantai iltana sitä tykkäis että saisijutella .aikuisessa seurassa.
        Minä olenkin ikäni puolesta jo eri vuosikymmenellä ,mutta tietsikan kanssa olen tullut sinuksi jo heti eläkkelle päästyäni ,65vuotiaana ja nyt olenkin jo tätä harjoitellut aika kauan .
        minun mielestäni ikä ei ole mitenkään esteenä oppia näitä uusia härveleitä , mutta täytyy olla kiinnostusta. Siittähän kaikki on kiinni.

        Ostin juuri uuden Printin ,siis tulostimen jossa on kopio ,sekä skanneri .
        nyt olen saanut vanhoja valokuvia laittaa tietokoneelle ,siellä ne ovat tallessa .
        On vaan säilytettävä ne vielä kovalevylle tai CD levylle - , aaaaaaaaaaaaaatämä on tosi kiva "leikkipaija" .
        Lapsena niitä ei ollutkaan -


      • KristaTee
        ullamirjami kirjoitti:

        olen nimittäin --hakenyt sopivanikäistä seuraa.
        ja täällähän onkin mukavat muistelot käynnissä.
        Chatti ei pella 70 ollenkaan ja ,näin lauantai iltana sitä tykkäis että saisijutella .aikuisessa seurassa.
        Minä olenkin ikäni puolesta jo eri vuosikymmenellä ,mutta tietsikan kanssa olen tullut sinuksi jo heti eläkkelle päästyäni ,65vuotiaana ja nyt olenkin jo tätä harjoitellut aika kauan .
        minun mielestäni ikä ei ole mitenkään esteenä oppia näitä uusia härveleitä , mutta täytyy olla kiinnostusta. Siittähän kaikki on kiinni.

        Ostin juuri uuden Printin ,siis tulostimen jossa on kopio ,sekä skanneri .
        nyt olen saanut vanhoja valokuvia laittaa tietokoneelle ,siellä ne ovat tallessa .
        On vaan säilytettävä ne vielä kovalevylle tai CD levylle - , aaaaaaaaaaaaaatämä on tosi kiva "leikkipaija" .
        Lapsena niitä ei ollutkaan -

        lapsena osannut edes uneksia tällaisesta.

        Vähän samanlainen olen minäkin. Pidän kovasti kaikesta räpläämisestä. Tietokone tuli jo töissä tutuksi ja olin sinut sen kanssa heti.

        Samoin kännykkä. Sehän piti heti hankkia, kun niitä sopivan kokoisia tuli myyntiin. Ystävättäreni kanssa käytiin ostamassa ne ja voi sitä soittamista. Tuntui ihmeelliseltä, kun tissit alkoivat soimaan kun kaupassa oli (kännykkä roikkui kaulassa). Siinä sitten kailoteltiin, niin että kaikki varmasti kuulivat.

        Minäkin sain juuri printterin/skannerin lahjaksi mieheltäni. Itse sen asensin (olen jo toisaalla kehunut taitojani). Nyt on sitten vuorossa vanhojen valokuvien laittaminen koneelle ja levylle. Hauskaa. Taidanpa tehdä oikein gallerian, on niitä kuvia niin paljon. Eniten ehkä todella vanhoja kuvia.


      • Zirkonia
        KristaTee kirjoitti:

        lapsena osannut edes uneksia tällaisesta.

        Vähän samanlainen olen minäkin. Pidän kovasti kaikesta räpläämisestä. Tietokone tuli jo töissä tutuksi ja olin sinut sen kanssa heti.

        Samoin kännykkä. Sehän piti heti hankkia, kun niitä sopivan kokoisia tuli myyntiin. Ystävättäreni kanssa käytiin ostamassa ne ja voi sitä soittamista. Tuntui ihmeelliseltä, kun tissit alkoivat soimaan kun kaupassa oli (kännykkä roikkui kaulassa). Siinä sitten kailoteltiin, niin että kaikki varmasti kuulivat.

        Minäkin sain juuri printterin/skannerin lahjaksi mieheltäni. Itse sen asensin (olen jo toisaalla kehunut taitojani). Nyt on sitten vuorossa vanhojen valokuvien laittaminen koneelle ja levylle. Hauskaa. Taidanpa tehdä oikein gallerian, on niitä kuvia niin paljon. Eniten ehkä todella vanhoja kuvia.

        onnistuisi, sen verran fossiili olen.


      • KristaTee kirjoitti:

        lapsena osannut edes uneksia tällaisesta.

        Vähän samanlainen olen minäkin. Pidän kovasti kaikesta räpläämisestä. Tietokone tuli jo töissä tutuksi ja olin sinut sen kanssa heti.

        Samoin kännykkä. Sehän piti heti hankkia, kun niitä sopivan kokoisia tuli myyntiin. Ystävättäreni kanssa käytiin ostamassa ne ja voi sitä soittamista. Tuntui ihmeelliseltä, kun tissit alkoivat soimaan kun kaupassa oli (kännykkä roikkui kaulassa). Siinä sitten kailoteltiin, niin että kaikki varmasti kuulivat.

        Minäkin sain juuri printterin/skannerin lahjaksi mieheltäni. Itse sen asensin (olen jo toisaalla kehunut taitojani). Nyt on sitten vuorossa vanhojen valokuvien laittaminen koneelle ja levylle. Hauskaa. Taidanpa tehdä oikein gallerian, on niitä kuvia niin paljon. Eniten ehkä todella vanhoja kuvia.

        opettais mullekkin joku noiden vanhojen valokuvien tallentamisen. Taitaa olla paras mennä vielä jatko-opiskelemaan. Vai opettaako ne vaan digikameralla otettujen kuvien tallennuksia?
        Eikä mulla ole vielä sitäkään - paljon olen sivistyksestä jäljessä.

        Olen muutenkin joka tavalla aika tumpelo tämän koneen kanssa!


      • Zirkonia
        Tellastiina kirjoitti:

        opettais mullekkin joku noiden vanhojen valokuvien tallentamisen. Taitaa olla paras mennä vielä jatko-opiskelemaan. Vai opettaako ne vaan digikameralla otettujen kuvien tallennuksia?
        Eikä mulla ole vielä sitäkään - paljon olen sivistyksestä jäljessä.

        Olen muutenkin joka tavalla aika tumpelo tämän koneen kanssa!

        Lapset opettaa kuvien tallentamista ym. Siis diogikameralta kuvat koneelle ja sellaista, ja sitten taas Cd-levylle.Ei mene meikäläisen jakeluun.


    • SerpeNTiina

      on niin huimasti kehittynyt ja moni muukin nykyajassa.Kuulemma ollaan viidessä vuodessa menty entisvanha-aikaan ikäänkuin 50 vuotta eteenpäin.
      Tulikohan tuo nyt ymmärrettävästi?Plääh!
      Ei kannata ottaa painetta...peräässä aina pysyy;=)

    • kaikkea ei voi hallita

      Tjaah, joka ikinen kerta kun menen parvekkeelle, juoppo yläkerran napauri ilmoittaa ihastuneena minun olevan huora,lehmä, h--tin akka, saatanan eukko (mahtaako vanhalla kehnolla olla edes eukkoa?)ynnä muuta yhtä sivistynyttä. Nimittelyyn siis tässä tottuu väkisinkin, miellytti se tai ei. On se sentään onni, että olen vanha, mitähän sieltä mahtaisi tulla kuultavaksi, jos olisin nuori, nätti ja vetreä.

      Noh, kyllä välillä hiki pukkaa pintaan, kun tulevaisuutta ajattelee. Onneksi elinaikaansa ei tiedä etukäteen. Kuitenkin, emmehän me muutenkaan kaikkea mahdollista hallitse, harvoin edes omaa elämäämme, vaikka joitakin ratkaisuja itse teemme. Sen oppii, minkä tarvitsee ja mikä on välttämätöntä. Tietotekniikka ei ole nykyisin niin vaikeaa, ettei siitä kohtuullisella järjenjuoksulla selviäisi. Pelon voittaminen kaikkea uutta ja outoa kohtaan on paljon vaikeampi juttu. Muutos on kuitenkin jatkuvaa, se on vain parasta hyväksyä.

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Alle 15 oli

      Arvasi että lapsi asialla hallin palossa. Surullista. Mutta jos osaa/kykenee käyttää tulentekovehkeitä niin pitää osata
      Vimpeli
      134
      3616
    2. Paula Koivuniemi täyttää tänään 78 vuotta! Sydämelliset onnittelut!

      Paula Koivuniemi, tuo suomalaisen iskelmän ikoninen artisti, täyttää tänään 78 vuotta. Muutaman vuoden estradeilta pois
      Suomalaiset julkkikset
      75
      2356
    3. Heh, persut = vassarit = 10,0 %

      Minja tuli nyt jo Riikan rinnalle, sitten alkaa tekemään kaulaa. Molemmilta kympin arvoinen suoritus! https://www.hs.f
      Maailman menoa
      261
      2245
    4. Onko kaivattusi yllättänyt sinut?

      Piditkö häntä toisenlaisena ihmisenä?
      Ikävä
      141
      2000
    5. Olen miettinyt pitkään miksi hän ei uskalla

      Hän kyllä yrittää tiedän sen ja olen yrittänyt olla helposti lähestyttävä ystävällinen lempeä jne. mutta silti hän yhä v
      Ikävä
      69
      1572
    6. Rakastan sinua

      Kohta sanon tämän livenä, älä pelästy.
      Ikävä
      101
      1470
    7. Sä oot kyllä

      Aika erikoinen nainen
      Ikävä
      61
      1343
    8. Juhannusterveiset kaivatulle

      Onko teillä yhteisiä juhannuksia vietettynä ja millaista juhannusta viettäisit kaivattusi kanssa juhannuksena 2025? 🌻
      Ikävä
      93
      1317
    9. Kaupunki osti Absin

      Nyt vaan yrittäjiä kaivataan
      Haapavesi
      61
      1290
    10. Millaistakohan

      Sun kanssa suhde olisi?
      Ikävä
      72
      1182
    Aihe