Pyöriväkennonenko ei jäädy?

Taas kerran pitää kouluttaa kiekkouskovaisia.

"Siinä on vaan se vika että noin ei kuutiokoneissa ole ikinä tehty, vaan tulopuhallin pysäytetään kokonaan tai kenno ohitetaan."

Ompa olemassa myös fiksu ratkaisu, portaaton hyötysuhdesäätö, joka toteutetaan helpoiten termostaattiohjatulla etulämmityksellä.

Sinänsä ihan hauska huomata, että nyt on näemmä alettu jo kiekkokoneisiinkin laittamaan sulatusautomatiikkaa. Vielä vuosi sitten kiekkouskikset huusivat kuorossa, että KIEKKO EI VOI JÄÄTYÄ, ei vaikka helvetti jäätyisi. Tänään myyntivaltti onkin sitten hieno jäätymisenastoautomatiikka.

tapansa mukaan kirjoitti:

Taas kerran pitää kouluttaa kiekkouskovaisia.

"Siinä on vaan se vika että noin ei kuutiokoneissa ole ikinä tehty, vaan tulopuhallin pysäytetään kokonaan tai kenno ohitetaan."

Ompa olemassa myös fiksu ratkaisu, portaaton hyötysuhdesäätö, joka toteutetaan helpoiten termostaattiohjatulla etulämmityksellä.

Sinänsä ihan hauska huomata, että nyt on näemmä alettu jo kiekkokoneisiinkin laittamaan sulatusautomatiikkaa. Vielä vuosi sitten kiekkouskikset huusivat kuorossa, että KIEKKO EI VOI JÄÄTYÄ, ei vaikka helvetti jäätyisi. Tänään myyntivaltti onkin sitten hieno jäätymisenastoautomatiikka.

Lue lisää

Elähän epätoivo-nimimerkki jauha P*skaa jos/kun et koneita tunne...
Portaaton etuvastus ja/tai kennonohitus on tätä päivää oikeissa iv-koneissa, halpiskoneet asia erikseen, mutta älkää hyvät ihmiset sekaantuko niihin Enerventin suolistokaasua karusellissa-koneisiin...

tapansa mukaan kirjoitti:

Taas kerran pitää kouluttaa kiekkouskovaisia.

"Siinä on vaan se vika että noin ei kuutiokoneissa ole ikinä tehty, vaan tulopuhallin pysäytetään kokonaan tai kenno ohitetaan."

Ompa olemassa myös fiksu ratkaisu, portaaton hyötysuhdesäätö, joka toteutetaan helpoiten termostaattiohjatulla etulämmityksellä.

Sinänsä ihan hauska huomata, että nyt on näemmä alettu jo kiekkokoneisiinkin laittamaan sulatusautomatiikkaa. Vielä vuosi sitten kiekkouskikset huusivat kuorossa, että KIEKKO EI VOI JÄÄTYÄ, ei vaikka helvetti jäätyisi. Tänään myyntivaltti onkin sitten hieno jäätymisenastoautomatiikka.

Lue lisää

"Ompa olemassa myös fiksu ratkaisu, portaaton hyötysuhdesäätö, joka toteutetaan helpoiten termostaattiohjatulla etulämmityksellä."

Dream on, pelle. Eli laitetaan vastus tulokanvaan, muahahah! Taitaa tuota maailmanlopun systeemiä käyttää sitäkin vain Karair

Eikö olisi helponmpi tehdä kovilla pakkasilla ulos nuotio tulokanavan alle?

Jokke

iv-suunnittelija kirjoitti:

Elähän epätoivo-nimimerkki jauha P*skaa jos/kun et koneita tunne...
Portaaton etuvastus ja/tai kennonohitus on tätä päivää oikeissa iv-koneissa, halpiskoneet asia erikseen, mutta älkää hyvät ihmiset sekaantuko niihin Enerventin suolistokaasua karusellissa-koneisiin...

Lue lisää

Pakko kai sitä jotakin on keksiä, kun kukaan ei niitä rojuja enää osta. Niitä ei vaan löydy noista telkänpöntöistä, joita ihmiset laittaa koteihinsa: vallox, ilto, sunair jne.

Hullua energian haaskausta, pitäisi kieltää moiset tekeleet. Tiedät itsekkin että pyöriväkennoinen on ylivoimainen paitsi talvella niin myös kesällä (toimivan talteenoton ohituksen vuoksi).

Pidä ilmavaivasi omana salaisuutenasi, ei kiinnosta sun suolikaasut.

LVI-insinööri kirjoitti:

Pakko kai sitä jotakin on keksiä, kun kukaan ei niitä rojuja enää osta. Niitä ei vaan löydy noista telkänpöntöistä, joita ihmiset laittaa koteihinsa: vallox, ilto, sunair jne.

Hullua energian haaskausta, pitäisi kieltää moiset tekeleet. Tiedät itsekkin että pyöriväkennoinen on ylivoimainen paitsi talvella niin myös kesällä (toimivan talteenoton ohituksen vuoksi).

Pidä ilmavaivasi omana salaisuutenasi, ei kiinnosta sun suolikaasut.

Lue lisää

Ulkona esim. 30, sisällä 23. sisäilmalla voidaan viilentää kuumaa tuloilmaa. Järki hoi.

Kuuma kesä. kirjoitti:

Ulkona esim. 30, sisällä 23. sisäilmalla voidaan viilentää kuumaa tuloilmaa. Järki hoi.

Hyvä että peräänkuulutat "järki hoi" asennetta. Ilmeisesti kuitenkin tsemppaat itseäsi ja hyvä niin.

Toimiva talteenoton ohitus tehdään tietysti vasta silloin kuin ulkoilma on riittävän viileää. LIsäksi useimmat meistä pitävät ilmanvaihtoa 24h päällä, jolloin vuorokauden keskilämpötila on asiaan eniten vaikuttava tekijä.

oletko hölmö? kirjoitti:

"Ompa olemassa myös fiksu ratkaisu, portaaton hyötysuhdesäätö, joka toteutetaan helpoiten termostaattiohjatulla etulämmityksellä."

Dream on, pelle. Eli laitetaan vastus tulokanvaan, muahahah! Taitaa tuota maailmanlopun systeemiä käyttää sitäkin vain Karair

Eikö olisi helponmpi tehdä kovilla pakkasilla ulos nuotio tulokanavan alle?

Jokke

Lue lisää

Enerventissä kauheet puhaltimet mutta silti alhaiset ilmamäärät => tosi säästöä, joopa joo.
Ja lisäksi sellanen knoppitieto, että esim. Helsingin rakennusvalvonta ei hyväksy koneissa kiertoilmaa, niin ei pitäisi hyväksymän myöskään pyöriväkennosia koska samasta asiasta kyse...

iv-suunnittelija kirjoitti:

Enerventissä kauheet puhaltimet mutta silti alhaiset ilmamäärät => tosi säästöä, joopa joo.
Ja lisäksi sellanen knoppitieto, että esim. Helsingin rakennusvalvonta ei hyväksy koneissa kiertoilmaa, niin ei pitäisi hyväksymän myöskään pyöriväkennosia koska samasta asiasta kyse...

Lue lisää

Tässä vielä muutamia ratkaisevia puutteita miksi en enerventtiä ostaisi:

-Huonosti toteutettu suodatus, ei mahdollisuutta sähkösuodatukseen ja jos haluaa tuloilmaan EU7 tason suodatuksen (esim. allergiaperheet) pitää suodatus toteuttaa erillisellä suodatinlaatikolla joka on kaikkea muuta kuin käytännöllinen
-Ei mahdollisuutta tasavirtapuhaltimiin joilla saisi oikeasti säästöä esim. vuoden jaksossa mitattuna (vrt. 185W-200W ja 120W)

iv-suunnittelija kirjoitti:

Tässä vielä muutamia ratkaisevia puutteita miksi en enerventtiä ostaisi:

-Huonosti toteutettu suodatus, ei mahdollisuutta sähkösuodatukseen ja jos haluaa tuloilmaan EU7 tason suodatuksen (esim. allergiaperheet) pitää suodatus toteuttaa erillisellä suodatinlaatikolla joka on kaikkea muuta kuin käytännöllinen
-Ei mahdollisuutta tasavirtapuhaltimiin joilla saisi oikeasti säästöä esim. vuoden jaksossa mitattuna (vrt. 185W-200W ja 120W)

Lue lisää

millaiset puhaltimet ovat niissä eco-malleissa?
http://www.enervent.fi/unit.asp?menuid=20110&langid=3&modelid=1

oletko hölmö? kirjoitti:

"Ompa olemassa myös fiksu ratkaisu, portaaton hyötysuhdesäätö, joka toteutetaan helpoiten termostaattiohjatulla etulämmityksellä."

Dream on, pelle. Eli laitetaan vastus tulokanvaan, muahahah! Taitaa tuota maailmanlopun systeemiä käyttää sitäkin vain Karair

Eikö olisi helponmpi tehdä kovilla pakkasilla ulos nuotio tulokanavan alle?

Jokke

Lue lisää

Se tuloilmalämpötilahuötysuhde, jota te kiekkouskovaiset palvotte, on pelkästään kaltaisianne idiootteja varten. Ko. hyötysuhteenhan saa näyttämään tosi hyvältä, kun säätää poistoilmavirran reilusti tuloa suuremmaksi. Kyllä kelpaa sitten postitella lämpötilalukemia tälle palstalle ... vaikka melkoinen siivu tuloilmasta revitäänkin rakenteiden läpi.

Kokeilepa, poju, seuraavaksi perehtyä käsitteeseen poistoilman lämpötilahyötysuhde. Se nimittäin kertoo koko ilmanvaihdon lämmönhukasta. Jos osaat laskea (mitä kyllä epäilen) tulet myös huomaamaan, että sähkölämmitteisessä talossa on energiankulutuksen kannalta ihan yks hailee mihin kohtaan järjestelmää lisälämmitysenergia tuodaan; ennen kennoa (esilämmitys), kennon jälkeen vaiko huoneeseen (vuotoilma lämmittämiseksi rajusti alipaineiseksi säädetyssä kiekkouskiksen kodissa).
Sen sijaan mukavuuden kannalta esilämmitys on paljon parempi kuin tuloilmapuhaltimen pätkiminen tai kennon ohitus, jotka joko heiluttelevat tuloilman lämpötilaa tai repivät ajoittain korvausmaa vuotoina.

jos osaat kirjoitti:

Se tuloilmalämpötilahuötysuhde, jota te kiekkouskovaiset palvotte, on pelkästään kaltaisianne idiootteja varten. Ko. hyötysuhteenhan saa näyttämään tosi hyvältä, kun säätää poistoilmavirran reilusti tuloa suuremmaksi. Kyllä kelpaa sitten postitella lämpötilalukemia tälle palstalle ... vaikka melkoinen siivu tuloilmasta revitäänkin rakenteiden läpi.

Kokeilepa, poju, seuraavaksi perehtyä käsitteeseen poistoilman lämpötilahyötysuhde. Se nimittäin kertoo koko ilmanvaihdon lämmönhukasta. Jos osaat laskea (mitä kyllä epäilen) tulet myös huomaamaan, että sähkölämmitteisessä talossa on energiankulutuksen kannalta ihan yks hailee mihin kohtaan järjestelmää lisälämmitysenergia tuodaan; ennen kennoa (esilämmitys), kennon jälkeen vaiko huoneeseen (vuotoilma lämmittämiseksi rajusti alipaineiseksi säädetyssä kiekkouskiksen kodissa).
Sen sijaan mukavuuden kannalta esilämmitys on paljon parempi kuin tuloilmapuhaltimen pätkiminen tai kennon ohitus, jotka joko heiluttelevat tuloilman lämpötilaa tai repivät ajoittain korvausmaa vuotoina.

Lue lisää

Lisää vettä myllyyn. Nykyäänhän pitää lto-koneen sfp-luvun olla alle 2,5. Tässä lainaus:

"Ilmanvaihtojärjestelmän puhaltimen (ilmanvaihtokoneen) ominaissähköteho (SFP) on
puhaltimensähköverkosta ottama sähköteho jaettuna puhaltimen mitoitusilmavirralla.
Puhaltimen sähköverkosta ottama sähköteho sisältää puhaltimen moottorin sähkötehon
lisäksi mahdollisen taajuusmuuttajan ja muun tehonsäätölaitteen sähkötehon."

Katsokaapa esim. tuon Enerventin Pandionin esitteitä, niihin on piirretty ominaiskäyrien kanssa samaan kuvaajaan sfp-luvut. Mallina on sfp 3,0 ja sfp 2,9 eli ollaan reilusti yli sallittujen lukujen. Sfp 2,9 on aivan taulukon alarajalla joten ei mitään jakoja saada lukemaa alle 2,5.

Tässä toinen lainaus:
"Tavoitetason valinnassa tulee noudattaa Suomen rakentamismääräyskokoelman osan D2 (2003)
ohjetta, jonka mukaan ominaissähkötehon tulee olla yleensä alle 2,5 kW/( m3/s). Tämä koskee
’tavanomaisia ilmanvaihtojärjestelmiä’. Jos rakennuksen sisäilmaston hallinta edellyttää
tavanomaisesta poikkeavia ratkaisuja, antaa ohje mahdollisuuden käyttää korkeampaa SFP-lukua."

Eli jos tätä määräystä tulkittaisiin niinkuin tuossa lukee, saisi jokaisen iv-suunnitelman joka on varustettu Enerventillä leimata hylätyksi heti kättelyssä...? Pientaloissa kun puhutaan tavanomaisesta ilmanvaihtojärjestelmästä.

iv-suunnittelija kirjoitti:

Lisää vettä myllyyn. Nykyäänhän pitää lto-koneen sfp-luvun olla alle 2,5. Tässä lainaus:

"Ilmanvaihtojärjestelmän puhaltimen (ilmanvaihtokoneen) ominaissähköteho (SFP) on
puhaltimensähköverkosta ottama sähköteho jaettuna puhaltimen mitoitusilmavirralla.
Puhaltimen sähköverkosta ottama sähköteho sisältää puhaltimen moottorin sähkötehon
lisäksi mahdollisen taajuusmuuttajan ja muun tehonsäätölaitteen sähkötehon."

Katsokaapa esim. tuon Enerventin Pandionin esitteitä, niihin on piirretty ominaiskäyrien kanssa samaan kuvaajaan sfp-luvut. Mallina on sfp 3,0 ja sfp 2,9 eli ollaan reilusti yli sallittujen lukujen. Sfp 2,9 on aivan taulukon alarajalla joten ei mitään jakoja saada lukemaa alle 2,5.

Tässä toinen lainaus:
"Tavoitetason valinnassa tulee noudattaa Suomen rakentamismääräyskokoelman osan D2 (2003)
ohjetta, jonka mukaan ominaissähkötehon tulee olla yleensä alle 2,5 kW/( m3/s). Tämä koskee
’tavanomaisia ilmanvaihtojärjestelmiä’. Jos rakennuksen sisäilmaston hallinta edellyttää
tavanomaisesta poikkeavia ratkaisuja, antaa ohje mahdollisuuden käyttää korkeampaa SFP-lukua."

Eli jos tätä määräystä tulkittaisiin niinkuin tuossa lukee, saisi jokaisen iv-suunnitelman joka on varustettu Enerventillä leimata hylätyksi heti kättelyssä...? Pientaloissa kun puhutaan tavanomaisesta ilmanvaihtojärjestelmästä.

Lue lisää

Tarkennukseksi niin ylläkerrotut seikat pätevät tuossa uudessa Pandion mallissa...Muihin en ota kantaa.

iv-suunnittelija kirjoitti:

Tarkennukseksi niin ylläkerrotut seikat pätevät tuossa uudessa Pandion mallissa...Muihin en ota kantaa.

ristikennosta sanotaan kuutiokoneeksi, vaikka pyöriväkennosetkin on kuutioita. Vaikkakin vaan reilusti isompia, jotenka sijoituskin on ongelmallisempi kuin ristikennoisessa.

jos osaat kirjoitti:

Se tuloilmalämpötilahuötysuhde, jota te kiekkouskovaiset palvotte, on pelkästään kaltaisianne idiootteja varten. Ko. hyötysuhteenhan saa näyttämään tosi hyvältä, kun säätää poistoilmavirran reilusti tuloa suuremmaksi. Kyllä kelpaa sitten postitella lämpötilalukemia tälle palstalle ... vaikka melkoinen siivu tuloilmasta revitäänkin rakenteiden läpi.

Kokeilepa, poju, seuraavaksi perehtyä käsitteeseen poistoilman lämpötilahyötysuhde. Se nimittäin kertoo koko ilmanvaihdon lämmönhukasta. Jos osaat laskea (mitä kyllä epäilen) tulet myös huomaamaan, että sähkölämmitteisessä talossa on energiankulutuksen kannalta ihan yks hailee mihin kohtaan järjestelmää lisälämmitysenergia tuodaan; ennen kennoa (esilämmitys), kennon jälkeen vaiko huoneeseen (vuotoilma lämmittämiseksi rajusti alipaineiseksi säädetyssä kiekkouskiksen kodissa).
Sen sijaan mukavuuden kannalta esilämmitys on paljon parempi kuin tuloilmapuhaltimen pätkiminen tai kennon ohitus, jotka joko heiluttelevat tuloilman lämpötilaa tai repivät ajoittain korvausmaa vuotoina.

Lue lisää

"Kokeilepa, poju, seuraavaksi perehtyä käsitteeseen poistoilman lämpötilahyötysuhde."

Tuota noin, kun on pakkasta 15 astetta pihalla niin kuutiorojussa ei jäteilman lämpötila alita koskaan nollaa astetta, vaan pysyttelee noin 4:ssä asteessa. Samalla ulkolämpötilalla roottorikone pukkaa reippaasti pakkasen puolella olevaa jäteilmaa taivaalle.

Ymmärrätkö, vai väännetäänkö lisää rautalangasta. Jos joku haluaa säätää ilmanvaihtonsa reilusti poistovoittoiseksi (alipaineiseksi) niin se on hänen ongelmansa. Saman voi tehdä myös kuutiokoneella.

Kuutiokoneen ongelma on vain siinä ettei jäteilmaa voi laskea edes ihan lähelle nollaa, koska silloin alkaa kenno vetää jo jäähän jostakin reunasta. Kuutiokonetta voi sitten pätkiä, jolloin alipaine kasvaa ja talossa saa haistella tulipesän tuoksuja kun savut tulee sisään jne.

Näin se vaan on...eikä se muuksi muutu.

"Sen sijaan mukavuuden kannalta esilämmitys on paljon parempi kuin tuloilmapuhaltimen pätkiminen tai kennon ohitus, jotka joko heiluttelevat tuloilman lämpötilaa tai repivät ajoittain korvausmaa vuotoina."

Tuo on kuutiorojujen ongelma ja sen ratkaisu. Olen samaa mieltä kanssasi että kuutiorojussa se asia kannattaa toteuttaa noin. Mitään tekemistä tuolla ei ole energian säästämisen kanssa, mutta toimii (kuten se mainostettu nuotiokin siellä tulokanavan alla).

Jokke

iv-suunnittelija kirjoitti:

Lisää vettä myllyyn. Nykyäänhän pitää lto-koneen sfp-luvun olla alle 2,5. Tässä lainaus:

"Ilmanvaihtojärjestelmän puhaltimen (ilmanvaihtokoneen) ominaissähköteho (SFP) on
puhaltimensähköverkosta ottama sähköteho jaettuna puhaltimen mitoitusilmavirralla.
Puhaltimen sähköverkosta ottama sähköteho sisältää puhaltimen moottorin sähkötehon
lisäksi mahdollisen taajuusmuuttajan ja muun tehonsäätölaitteen sähkötehon."

Katsokaapa esim. tuon Enerventin Pandionin esitteitä, niihin on piirretty ominaiskäyrien kanssa samaan kuvaajaan sfp-luvut. Mallina on sfp 3,0 ja sfp 2,9 eli ollaan reilusti yli sallittujen lukujen. Sfp 2,9 on aivan taulukon alarajalla joten ei mitään jakoja saada lukemaa alle 2,5.

Tässä toinen lainaus:
"Tavoitetason valinnassa tulee noudattaa Suomen rakentamismääräyskokoelman osan D2 (2003)
ohjetta, jonka mukaan ominaissähkötehon tulee olla yleensä alle 2,5 kW/( m3/s). Tämä koskee
’tavanomaisia ilmanvaihtojärjestelmiä’. Jos rakennuksen sisäilmaston hallinta edellyttää
tavanomaisesta poikkeavia ratkaisuja, antaa ohje mahdollisuuden käyttää korkeampaa SFP-lukua."

Eli jos tätä määräystä tulkittaisiin niinkuin tuossa lukee, saisi jokaisen iv-suunnitelman joka on varustettu Enerventillä leimata hylätyksi heti kättelyssä...? Pientaloissa kun puhutaan tavanomaisesta ilmanvaihtojärjestelmästä.

Lue lisää

"Ilmanvaihtojärjestelmän puhaltimen (ilmanvaihtokoneen) ominaissähköteho (SFP) on
puhaltimensähköverkosta ottama sähköteho jaettuna puhaltimen mitoitusilmavirralla.
Puhaltimen sähköverkosta ottama sähköteho sisältää puhaltimen moottorin sähkötehon
lisäksi mahdollisen taajuusmuuttajan ja muun tehonsäätölaitteen sähkötehon."

En niele tuota SFP-lukua ihan pureksimatta.
- Tuossa otetaan kantaa vain ilmavirran tuottamiseen tarvittavasta tehosta, ei siihen mikä on talteenottosuhde. Minun puolestani tuo luku saa olla vaikka 5, jos se tulee korkojen kanssa parempana lämmöntalteenottosuhteena taikaisin. JOs tuijottaa pelkkään SFP-suhteeseen, niin silloin kannattaa ottaa koneesta kaikki suodattimet pois ja korvata talteenottokenno "suoralla putkella". Ei mennyt siis tämä yrityksesi läpi.

Onnline rotor koneessa tuo sfp-luku näyttää olevan 1,6kW/m3/s. (http://www.pauna.net/Laskentakaavat/ONNLINE_ROTOR_360.pdf)

Laitappa nyt joku kuutiomörskän lukema, joka hakkaa tuon niin jatketaan sitten taas jutustelua. Pandioni on huono esimerkki, koska kone kuuluu "väliportaaseen". Suurempi kone, mutta silti 160mm kanavat.

Mutta laita tosiaan nyt joku linkki, niin jatketaan sitten taas jutustelua.

Jokke

idiootille? kirjoitti:

"Kokeilepa, poju, seuraavaksi perehtyä käsitteeseen poistoilman lämpötilahyötysuhde."

Tuota noin, kun on pakkasta 15 astetta pihalla niin kuutiorojussa ei jäteilman lämpötila alita koskaan nollaa astetta, vaan pysyttelee noin 4:ssä asteessa. Samalla ulkolämpötilalla roottorikone pukkaa reippaasti pakkasen puolella olevaa jäteilmaa taivaalle.

Ymmärrätkö, vai väännetäänkö lisää rautalangasta. Jos joku haluaa säätää ilmanvaihtonsa reilusti poistovoittoiseksi (alipaineiseksi) niin se on hänen ongelmansa. Saman voi tehdä myös kuutiokoneella.

Kuutiokoneen ongelma on vain siinä ettei jäteilmaa voi laskea edes ihan lähelle nollaa, koska silloin alkaa kenno vetää jo jäähän jostakin reunasta. Kuutiokonetta voi sitten pätkiä, jolloin alipaine kasvaa ja talossa saa haistella tulipesän tuoksuja kun savut tulee sisään jne.

Näin se vaan on...eikä se muuksi muutu.

"Sen sijaan mukavuuden kannalta esilämmitys on paljon parempi kuin tuloilmapuhaltimen pätkiminen tai kennon ohitus, jotka joko heiluttelevat tuloilman lämpötilaa tai repivät ajoittain korvausmaa vuotoina."

Tuo on kuutiorojujen ongelma ja sen ratkaisu. Olen samaa mieltä kanssasi että kuutiorojussa se asia kannattaa toteuttaa noin. Mitään tekemistä tuolla ei ole energian säästämisen kanssa, mutta toimii (kuten se mainostettu nuotiokin siellä tulokanavan alla).

Jokke

Lue lisää

Kuulehan Jokke sinun mielipiteillä sfp-luvusta ei ole paljon merkitystä jos määräykset sanoo jotain. Voit ihan suosiolla hakata päätäsi seinään ja inttää vastaan mutta tässäkin asiassa lupaviranomainen ei mutuile vaan tulkitsee määräyksiä niinkuin niissä sanotaan.
Ennenkuin tuomitset ja jaat viisauksiasi kaikkitietävänä, niin kannattaa tutustua kunnolla näihin pyöriväkennoisten kilpaileviin tuotteisiin. Jos "kanttikoneiden" tuntemuksesi perustuu esim. Valloxiin ja Ilton koneisiin, niin et kovin vankalla pohjalla ole.
Mutta eiköhän tämä jauhaminen riitä kun ei faktat uppoa, niin jatkakaa vaan hiekkalaatikolla peuhaamista, hyvää kesän jatkoa.

taas kannattaa miettiä kirjoitti:

"Ilmanvaihtojärjestelmän puhaltimen (ilmanvaihtokoneen) ominaissähköteho (SFP) on
puhaltimensähköverkosta ottama sähköteho jaettuna puhaltimen mitoitusilmavirralla.
Puhaltimen sähköverkosta ottama sähköteho sisältää puhaltimen moottorin sähkötehon
lisäksi mahdollisen taajuusmuuttajan ja muun tehonsäätölaitteen sähkötehon."

En niele tuota SFP-lukua ihan pureksimatta.
- Tuossa otetaan kantaa vain ilmavirran tuottamiseen tarvittavasta tehosta, ei siihen mikä on talteenottosuhde. Minun puolestani tuo luku saa olla vaikka 5, jos se tulee korkojen kanssa parempana lämmöntalteenottosuhteena taikaisin. JOs tuijottaa pelkkään SFP-suhteeseen, niin silloin kannattaa ottaa koneesta kaikki suodattimet pois ja korvata talteenottokenno "suoralla putkella". Ei mennyt siis tämä yrityksesi läpi.

Onnline rotor koneessa tuo sfp-luku näyttää olevan 1,6kW/m3/s. (http://www.pauna.net/Laskentakaavat/ONNLINE_ROTOR_360.pdf)

Laitappa nyt joku kuutiomörskän lukema, joka hakkaa tuon niin jatketaan sitten taas jutustelua. Pandioni on huono esimerkki, koska kone kuuluu "väliportaaseen". Suurempi kone, mutta silti 160mm kanavat.

Mutta laita tosiaan nyt joku linkki, niin jatketaan sitten taas jutustelua.

Jokke

Lue lisää

Määräykset ovat määräyksiä eikä niitä jonkun Joken aivoituksilla kumota. Kokeilepa jättää lämmöntalteenotto pois ja yritä hyväksyttää viritelmäsi.

idiootille? kirjoitti:

"Kokeilepa, poju, seuraavaksi perehtyä käsitteeseen poistoilman lämpötilahyötysuhde."

Tuota noin, kun on pakkasta 15 astetta pihalla niin kuutiorojussa ei jäteilman lämpötila alita koskaan nollaa astetta, vaan pysyttelee noin 4:ssä asteessa. Samalla ulkolämpötilalla roottorikone pukkaa reippaasti pakkasen puolella olevaa jäteilmaa taivaalle.

Ymmärrätkö, vai väännetäänkö lisää rautalangasta. Jos joku haluaa säätää ilmanvaihtonsa reilusti poistovoittoiseksi (alipaineiseksi) niin se on hänen ongelmansa. Saman voi tehdä myös kuutiokoneella.

Kuutiokoneen ongelma on vain siinä ettei jäteilmaa voi laskea edes ihan lähelle nollaa, koska silloin alkaa kenno vetää jo jäähän jostakin reunasta. Kuutiokonetta voi sitten pätkiä, jolloin alipaine kasvaa ja talossa saa haistella tulipesän tuoksuja kun savut tulee sisään jne.

Näin se vaan on...eikä se muuksi muutu.

"Sen sijaan mukavuuden kannalta esilämmitys on paljon parempi kuin tuloilmapuhaltimen pätkiminen tai kennon ohitus, jotka joko heiluttelevat tuloilman lämpötilaa tai repivät ajoittain korvausmaa vuotoina."

Tuo on kuutiorojujen ongelma ja sen ratkaisu. Olen samaa mieltä kanssasi että kuutiorojussa se asia kannattaa toteuttaa noin. Mitään tekemistä tuolla ei ole energian säästämisen kanssa, mutta toimii (kuten se mainostettu nuotiokin siellä tulokanavan alla).

Jokke

Lue lisää

> Tuota noin, kun on pakkasta 15 astetta pihalla

Etelä-Suomessa tällaisia pakkasia on n. 3 % ajasta. Normaalijärjellä varustettu miettii myös sitä, kannattaako näin marginaalisesta säästöstä maksaa ylimääräistä a) korkeamman hankintahinnan tai b) puhallinenergiankulutuksen muodossa.

Kiekkouskovaiset taasen tuijottavat pelkästään tuloilman lämpötilahyötysuhdetta.

> Samalla ulkolämpötilalla roottorikone pukkaa reippaasti pakkasen puolella olevaa jäteilmaa taivaalle.

Pukkaa, jos pukkaa. Kun et edellisellä kerralla tajunnut (tai yrität vältellä kysymystä, ihan kummin vaan), niin kysytäänpä uudelleen: miksi niihin kiekkokoneisiin laitetaan nyt hienoa sulatusautomatiikkaa, kun vielä viime vuonna kaltaisesi kiekkiuskovaiset huusivat kuorossa, että KIEKKO EI JÄÄDY IKINÄ.

> Ymmärrätkö, vai väännetäänkö lisää rautalangasta.

Sinulle pitää asiat vääntää rautatiekiskosta. Jäteilman lämpötilahyötysuhde meni yli hilseen, kuten arvasinkin - tällä lailla uhotaan vain täydellisen tietämättömyyden suomalla varmuudella.

Mutta ehkä vuosihyötysuhde ei olisi liian vaikea käsite sinunkaan paksulle kallollesi? Oleko koskaan kuullut?

> Kuutiokoneen ongelma on vain siinä ettei jäteilmaa voi laskea edes ihan lähelle nollaa, koska silloin alkaa kenno vetää jo jäähän jostakin reunasta.

Koskaan kuullut esim. valokenno-ohjaukseen perustuvasta sulatuksen ohjauksesta? Tai esilämmityksestä? Tai paine-eromittauksesta (isoissa koneissa)?

> Kuutiokonetta voi sitten pätkiä, jolloin alipaine kasvaa ja talossa saa haistella tulipesän tuoksuja kun savut tulee sisään jne.

Tai sitten kuution voi ohittaa (isoissa koneissa lohko kerrallaan) tai sen voi sulattaa / estää jäätymisen jo ennalta esilämmityksellä.

> Tuo on kuutiorojujen ongelma ja sen ratkaisu. Olen samaa mieltä kanssasi että kuutiorojussa se asia kannattaa toteuttaa noin.

Eh, ja nyt esilämmitys olikin taas tuttu juttu? Asuuko teitä montakin siellä saman pääkopan sisällä?

> Mitään tekemistä tuolla ei ole energian säästämisen kanssa, mutta toimii (kuten se mainostettu nuotiokin siellä tulokanavan alla).

Tässä ilmeisesti kommentoit mainintaani energiankulutuksesta: "sähkölämmitteisessä talossa on energiankulutuksen kannalta ihan yks hailee mihin kohtaan järjestelmää lisälämmitysenergia tuodaan". Aika etevästi olet onnistunut rivien välistä löytämään väitteen energiansäästöstä.

> Jos joku haluaa säätää ilmanvaihtonsa reilusti poistovoittoiseksi (alipaineiseksi) niin se on hänen ongelmansa.

Tämähän oli siis se kikka, millä kiekkouskovaiset saivat aikaan hurjia (tuloilman)lämpötilahyötysuhdelukemia.

iv-suunnittelija kirjoitti:

Tässä vielä muutamia ratkaisevia puutteita miksi en enerventtiä ostaisi:

-Huonosti toteutettu suodatus, ei mahdollisuutta sähkösuodatukseen ja jos haluaa tuloilmaan EU7 tason suodatuksen (esim. allergiaperheet) pitää suodatus toteuttaa erillisellä suodatinlaatikolla joka on kaikkea muuta kuin käytännöllinen
-Ei mahdollisuutta tasavirtapuhaltimiin joilla saisi oikeasti säästöä esim. vuoden jaksossa mitattuna (vrt. 185W-200W ja 120W)

Lue lisää

Kyllä minun Enerventtiini saa alkuperäisenä EU7 suodattimet ja jopa paremmat suodattimet tarvittaessa. Vieläpä niin, että hienosuodatin on ennen kennoa. Sähkösuodattimista ei sen enempää kuin että unohtakaa jo 70-luvun haihatukset.
Vinkkinä jos olet todellinen alan ammattilainen: Hyötysuhteesta ja wateista ei täällä kannata "asiantuntijoille" todistella mitään.

en yllättynyt kirjoitti:

> Tuota noin, kun on pakkasta 15 astetta pihalla

Etelä-Suomessa tällaisia pakkasia on n. 3 % ajasta. Normaalijärjellä varustettu miettii myös sitä, kannattaako näin marginaalisesta säästöstä maksaa ylimääräistä a) korkeamman hankintahinnan tai b) puhallinenergiankulutuksen muodossa.

Kiekkouskovaiset taasen tuijottavat pelkästään tuloilman lämpötilahyötysuhdetta.

> Samalla ulkolämpötilalla roottorikone pukkaa reippaasti pakkasen puolella olevaa jäteilmaa taivaalle.

Pukkaa, jos pukkaa. Kun et edellisellä kerralla tajunnut (tai yrität vältellä kysymystä, ihan kummin vaan), niin kysytäänpä uudelleen: miksi niihin kiekkokoneisiin laitetaan nyt hienoa sulatusautomatiikkaa, kun vielä viime vuonna kaltaisesi kiekkiuskovaiset huusivat kuorossa, että KIEKKO EI JÄÄDY IKINÄ.

> Ymmärrätkö, vai väännetäänkö lisää rautalangasta.

Sinulle pitää asiat vääntää rautatiekiskosta. Jäteilman lämpötilahyötysuhde meni yli hilseen, kuten arvasinkin - tällä lailla uhotaan vain täydellisen tietämättömyyden suomalla varmuudella.

Mutta ehkä vuosihyötysuhde ei olisi liian vaikea käsite sinunkaan paksulle kallollesi? Oleko koskaan kuullut?

> Kuutiokoneen ongelma on vain siinä ettei jäteilmaa voi laskea edes ihan lähelle nollaa, koska silloin alkaa kenno vetää jo jäähän jostakin reunasta.

Koskaan kuullut esim. valokenno-ohjaukseen perustuvasta sulatuksen ohjauksesta? Tai esilämmityksestä? Tai paine-eromittauksesta (isoissa koneissa)?

> Kuutiokonetta voi sitten pätkiä, jolloin alipaine kasvaa ja talossa saa haistella tulipesän tuoksuja kun savut tulee sisään jne.

Tai sitten kuution voi ohittaa (isoissa koneissa lohko kerrallaan) tai sen voi sulattaa / estää jäätymisen jo ennalta esilämmityksellä.

> Tuo on kuutiorojujen ongelma ja sen ratkaisu. Olen samaa mieltä kanssasi että kuutiorojussa se asia kannattaa toteuttaa noin.

Eh, ja nyt esilämmitys olikin taas tuttu juttu? Asuuko teitä montakin siellä saman pääkopan sisällä?

> Mitään tekemistä tuolla ei ole energian säästämisen kanssa, mutta toimii (kuten se mainostettu nuotiokin siellä tulokanavan alla).

Tässä ilmeisesti kommentoit mainintaani energiankulutuksesta: "sähkölämmitteisessä talossa on energiankulutuksen kannalta ihan yks hailee mihin kohtaan järjestelmää lisälämmitysenergia tuodaan". Aika etevästi olet onnistunut rivien välistä löytämään väitteen energiansäästöstä.

> Jos joku haluaa säätää ilmanvaihtonsa reilusti poistovoittoiseksi (alipaineiseksi) niin se on hänen ongelmansa.

Tämähän oli siis se kikka, millä kiekkouskovaiset saivat aikaan hurjia (tuloilman)lämpötilahyötysuhdelukemia.

Lue lisää

Mikään piilottelusi termien: lämpötilahyötysuhteiden, (tuloilman)lämpötilahyötysuhdelukemia yms. ei muuta sitä tosiasiaa että kun ulkona on kylmempi kuin sisällä ja sinne tuodaan tietyllä nopeudella ulkoilman lämpöistä ilmaa ja poistetaan 5% suuremmalla nopeudella olevaa jäteilmaa niin ainoa mikä asiassa vaikuttaa on jäteilman lämpötila, joka pitää saada mahdollisimman kylmäksi.

Älä takerru -15 asteen lämpötilaan tai niinkuin PILP-miehet keskilämpötilaan, vaan siihen että aina lämmityskaudella tuo tuloilman ja jäteilman välinen lämpötilaero pitää jollakin ilveellä lämmittää. Poistoilmasta kannattaa ottaa aina maksimi määrä energiaa talteen, oli keli sitten 10 tai -35, ja lämmittää sillä tuloilma mahdollisimman lämpimäksi.

Koska puhaltimien virrankulutus vaihtelee (ac, dc) ja vielä eri konemallien mukaan niin jätetäänpä se pois laskuista. (Odotan toki innolla tuota onnline koneen SFP-luvun 1.6 voittavan kuutiokoneen merkkiä ja mallia.)

Jäljelle jää talteenoton tehokkuus, jossa kuutiokone jää auttamattomasti toiseksi. Parhaat ilton X-sarjan koneet (80%) kyykähtävät pakkasen laskiessa alle 10 asteen ja ME molemmat tiedämme että seuraavat kohdat ovat totta:
- kuutiokoneiden kennon ohitus = sama kuin ei talteenottoa olisikaan, silloin kun kenno ohitetaan
- valokenno-ohjaus = 5 euron osat 300 euron hintalappu, ei auta koska joka suihkun/pyykinkuivauksen jälkeen kenno menee jäähän ja se sulatetaan
- etuvastus = kuutiokoneiden epätoivoinen yritys tehdä Suomeen pätkimätöntä kuutiokasaa. Keksitty tod.näk. siksi että se on halvempi ja toimintavarmempi kuin jumitusherkät ohituspellit. Samaan lopputulokseen pääsee kun ulkoa tulevaan iv-kanavaan tekee reiän ja ottaa huoneilmaa mukaan tuloilmaa lämmittämään. Tai sitten se nuotio :)

"sähkölämmitteisessä talossa on energiankulutuksen kannalta ihan yks hailee mihin kohtaan järjestelmää lisälämmitysenergia tuodaan".

Ei ole ja sinäkin tiedät sen. Sähkölämmitteisessä(kin) talossa kannattaa poistoilmasta repiä kaikki mahdollinen energia talteen tuloilmaan ja sitten vasta jos se ei riitä niin jälkilämmittää tarvittaessa. Mitä lämpimämmäksi tuloilman lämmittää (sillä vastuksella), sitä pienemmällä lämpötilaerolla jäteilmasta saadaan lämpöä talteen. Tällöin talteenotto heikkenee, eikö?


"miksi niihin kiekkokoneisiin laitetaan nyt hienoa sulatusautomatiikkaa, kun vielä viime vuonna kaltaisesi kiekkiuskovaiset huusivat kuorossa, että KIEKKO EI JÄÄDY IKINÄ."

MIstä minä sen tietäisin, ei minun tietääkseni enerventissä ole jäätymissuojaa. Ainakin Enerventin edustaja sanoi messuilla että ainoat jäätymissuojat (tuloilman sammutus) heillä on asennettu Lapissa oleviin vuokralomamökkeihin ja se suoja on asennettu jäteilman lämpötilalle -5 astetta. Ja se vain sen vuoksi että satunnainen turistiporukka ei osaa laittaa konetta suuremmalle kun saunovat 6h putkeen ja ulkona on -30 astetta pakkasta.

Jokke

P.S Mulla on itselläni pätkivä kuutiopaska, jottei tule epäselvyyksiä. Enkä edusta mitään kiekkouskovaisten ryhmää, vaan pikemminkin katuvaista kuutiohylkiötä. Elkää muut menkö vipuun.

tekstiä kirjoitti:

Määräykset ovat määräyksiä eikä niitä jonkun Joken aivoituksilla kumota. Kokeilepa jättää lämmöntalteenotto pois ja yritä hyväksyttää viritelmäsi.

Missä kuutiokoneessa on parempi SFP-luku kuin onnline rotor 360 koneessa?

Odotan linkkiänne.

Jokke

iv-suunnittelija kirjoitti:

Lisää vettä myllyyn. Nykyäänhän pitää lto-koneen sfp-luvun olla alle 2,5. Tässä lainaus:

"Ilmanvaihtojärjestelmän puhaltimen (ilmanvaihtokoneen) ominaissähköteho (SFP) on
puhaltimensähköverkosta ottama sähköteho jaettuna puhaltimen mitoitusilmavirralla.
Puhaltimen sähköverkosta ottama sähköteho sisältää puhaltimen moottorin sähkötehon
lisäksi mahdollisen taajuusmuuttajan ja muun tehonsäätölaitteen sähkötehon."

Katsokaapa esim. tuon Enerventin Pandionin esitteitä, niihin on piirretty ominaiskäyrien kanssa samaan kuvaajaan sfp-luvut. Mallina on sfp 3,0 ja sfp 2,9 eli ollaan reilusti yli sallittujen lukujen. Sfp 2,9 on aivan taulukon alarajalla joten ei mitään jakoja saada lukemaa alle 2,5.

Tässä toinen lainaus:
"Tavoitetason valinnassa tulee noudattaa Suomen rakentamismääräyskokoelman osan D2 (2003)
ohjetta, jonka mukaan ominaissähkötehon tulee olla yleensä alle 2,5 kW/( m3/s). Tämä koskee
’tavanomaisia ilmanvaihtojärjestelmiä’. Jos rakennuksen sisäilmaston hallinta edellyttää
tavanomaisesta poikkeavia ratkaisuja, antaa ohje mahdollisuuden käyttää korkeampaa SFP-lukua."

Eli jos tätä määräystä tulkittaisiin niinkuin tuossa lukee, saisi jokaisen iv-suunnitelman joka on varustettu Enerventillä leimata hylätyksi heti kättelyssä...? Pientaloissa kun puhutaan tavanomaisesta ilmanvaihtojärjestelmästä.

Lue lisää

Josta tuo sfp-luku löytyy, saisko linkkiä?

sitten kirjoitti:

Mikään piilottelusi termien: lämpötilahyötysuhteiden, (tuloilman)lämpötilahyötysuhdelukemia yms. ei muuta sitä tosiasiaa että kun ulkona on kylmempi kuin sisällä ja sinne tuodaan tietyllä nopeudella ulkoilman lämpöistä ilmaa ja poistetaan 5% suuremmalla nopeudella olevaa jäteilmaa niin ainoa mikä asiassa vaikuttaa on jäteilman lämpötila, joka pitää saada mahdollisimman kylmäksi.

Älä takerru -15 asteen lämpötilaan tai niinkuin PILP-miehet keskilämpötilaan, vaan siihen että aina lämmityskaudella tuo tuloilman ja jäteilman välinen lämpötilaero pitää jollakin ilveellä lämmittää. Poistoilmasta kannattaa ottaa aina maksimi määrä energiaa talteen, oli keli sitten 10 tai -35, ja lämmittää sillä tuloilma mahdollisimman lämpimäksi.

Koska puhaltimien virrankulutus vaihtelee (ac, dc) ja vielä eri konemallien mukaan niin jätetäänpä se pois laskuista. (Odotan toki innolla tuota onnline koneen SFP-luvun 1.6 voittavan kuutiokoneen merkkiä ja mallia.)

Jäljelle jää talteenoton tehokkuus, jossa kuutiokone jää auttamattomasti toiseksi. Parhaat ilton X-sarjan koneet (80%) kyykähtävät pakkasen laskiessa alle 10 asteen ja ME molemmat tiedämme että seuraavat kohdat ovat totta:
- kuutiokoneiden kennon ohitus = sama kuin ei talteenottoa olisikaan, silloin kun kenno ohitetaan
- valokenno-ohjaus = 5 euron osat 300 euron hintalappu, ei auta koska joka suihkun/pyykinkuivauksen jälkeen kenno menee jäähän ja se sulatetaan
- etuvastus = kuutiokoneiden epätoivoinen yritys tehdä Suomeen pätkimätöntä kuutiokasaa. Keksitty tod.näk. siksi että se on halvempi ja toimintavarmempi kuin jumitusherkät ohituspellit. Samaan lopputulokseen pääsee kun ulkoa tulevaan iv-kanavaan tekee reiän ja ottaa huoneilmaa mukaan tuloilmaa lämmittämään. Tai sitten se nuotio :)

"sähkölämmitteisessä talossa on energiankulutuksen kannalta ihan yks hailee mihin kohtaan järjestelmää lisälämmitysenergia tuodaan".

Ei ole ja sinäkin tiedät sen. Sähkölämmitteisessä(kin) talossa kannattaa poistoilmasta repiä kaikki mahdollinen energia talteen tuloilmaan ja sitten vasta jos se ei riitä niin jälkilämmittää tarvittaessa. Mitä lämpimämmäksi tuloilman lämmittää (sillä vastuksella), sitä pienemmällä lämpötilaerolla jäteilmasta saadaan lämpöä talteen. Tällöin talteenotto heikkenee, eikö?


"miksi niihin kiekkokoneisiin laitetaan nyt hienoa sulatusautomatiikkaa, kun vielä viime vuonna kaltaisesi kiekkiuskovaiset huusivat kuorossa, että KIEKKO EI JÄÄDY IKINÄ."

MIstä minä sen tietäisin, ei minun tietääkseni enerventissä ole jäätymissuojaa. Ainakin Enerventin edustaja sanoi messuilla että ainoat jäätymissuojat (tuloilman sammutus) heillä on asennettu Lapissa oleviin vuokralomamökkeihin ja se suoja on asennettu jäteilman lämpötilalle -5 astetta. Ja se vain sen vuoksi että satunnainen turistiporukka ei osaa laittaa konetta suuremmalle kun saunovat 6h putkeen ja ulkona on -30 astetta pakkasta.

Jokke

P.S Mulla on itselläni pätkivä kuutiopaska, jottei tule epäselvyyksiä. Enkä edusta mitään kiekkouskovaisten ryhmää, vaan pikemminkin katuvaista kuutiohylkiötä. Elkää muut menkö vipuun.

Lue lisää

Miksi olet katkera??

pandionin esite kirjoitti:

Josta tuo sfp-luku löytyy, saisko linkkiä?

Pandion esitteestä. Eipä muissa enerventin koneissa sitten noin huonoja lukuja ollutkaan (meidän kuutiomiesten harmiksi.

Jokke

sitten kirjoitti:

Mikään piilottelusi termien: lämpötilahyötysuhteiden, (tuloilman)lämpötilahyötysuhdelukemia yms. ei muuta sitä tosiasiaa että kun ulkona on kylmempi kuin sisällä ja sinne tuodaan tietyllä nopeudella ulkoilman lämpöistä ilmaa ja poistetaan 5% suuremmalla nopeudella olevaa jäteilmaa niin ainoa mikä asiassa vaikuttaa on jäteilman lämpötila, joka pitää saada mahdollisimman kylmäksi.

Älä takerru -15 asteen lämpötilaan tai niinkuin PILP-miehet keskilämpötilaan, vaan siihen että aina lämmityskaudella tuo tuloilman ja jäteilman välinen lämpötilaero pitää jollakin ilveellä lämmittää. Poistoilmasta kannattaa ottaa aina maksimi määrä energiaa talteen, oli keli sitten 10 tai -35, ja lämmittää sillä tuloilma mahdollisimman lämpimäksi.

Koska puhaltimien virrankulutus vaihtelee (ac, dc) ja vielä eri konemallien mukaan niin jätetäänpä se pois laskuista. (Odotan toki innolla tuota onnline koneen SFP-luvun 1.6 voittavan kuutiokoneen merkkiä ja mallia.)

Jäljelle jää talteenoton tehokkuus, jossa kuutiokone jää auttamattomasti toiseksi. Parhaat ilton X-sarjan koneet (80%) kyykähtävät pakkasen laskiessa alle 10 asteen ja ME molemmat tiedämme että seuraavat kohdat ovat totta:
- kuutiokoneiden kennon ohitus = sama kuin ei talteenottoa olisikaan, silloin kun kenno ohitetaan
- valokenno-ohjaus = 5 euron osat 300 euron hintalappu, ei auta koska joka suihkun/pyykinkuivauksen jälkeen kenno menee jäähän ja se sulatetaan
- etuvastus = kuutiokoneiden epätoivoinen yritys tehdä Suomeen pätkimätöntä kuutiokasaa. Keksitty tod.näk. siksi että se on halvempi ja toimintavarmempi kuin jumitusherkät ohituspellit. Samaan lopputulokseen pääsee kun ulkoa tulevaan iv-kanavaan tekee reiän ja ottaa huoneilmaa mukaan tuloilmaa lämmittämään. Tai sitten se nuotio :)

"sähkölämmitteisessä talossa on energiankulutuksen kannalta ihan yks hailee mihin kohtaan järjestelmää lisälämmitysenergia tuodaan".

Ei ole ja sinäkin tiedät sen. Sähkölämmitteisessä(kin) talossa kannattaa poistoilmasta repiä kaikki mahdollinen energia talteen tuloilmaan ja sitten vasta jos se ei riitä niin jälkilämmittää tarvittaessa. Mitä lämpimämmäksi tuloilman lämmittää (sillä vastuksella), sitä pienemmällä lämpötilaerolla jäteilmasta saadaan lämpöä talteen. Tällöin talteenotto heikkenee, eikö?


"miksi niihin kiekkokoneisiin laitetaan nyt hienoa sulatusautomatiikkaa, kun vielä viime vuonna kaltaisesi kiekkiuskovaiset huusivat kuorossa, että KIEKKO EI JÄÄDY IKINÄ."

MIstä minä sen tietäisin, ei minun tietääkseni enerventissä ole jäätymissuojaa. Ainakin Enerventin edustaja sanoi messuilla että ainoat jäätymissuojat (tuloilman sammutus) heillä on asennettu Lapissa oleviin vuokralomamökkeihin ja se suoja on asennettu jäteilman lämpötilalle -5 astetta. Ja se vain sen vuoksi että satunnainen turistiporukka ei osaa laittaa konetta suuremmalle kun saunovat 6h putkeen ja ulkona on -30 astetta pakkasta.

Jokke

P.S Mulla on itselläni pätkivä kuutiopaska, jottei tule epäselvyyksiä. Enkä edusta mitään kiekkouskovaisten ryhmää, vaan pikemminkin katuvaista kuutiohylkiötä. Elkää muut menkö vipuun.

Lue lisää

Se että enerventintissä ei ole kuin satunnaisesti jäätymissuoja tarkoittaa sitä että puolet poistokennosta saattaa sulla olla jäässä ja roottorisi toimii kuristimena. Tämä taas ylipaineestaa talosi ja aiheuttaa rakenteiden homehtumista. Paljon järkevämpää sammuttaa tulopuhallin ettei pääse ylipaineistumista esiintymään. Lisäksi kun tuo ropelikenno jäätyy niin jäteilmaa kiertää aina enemmän takaisin sisälle, tällä konstin saadaan nuo lämpööntalteenottoluvutkin oikein koreaksi.
Luettele osat tuohon huurteen estämiseen valokennolla piirilevyineen/valmistuksineen työvoimakulut. Jos saat 5€ hinnaksi niin vaihdan koneen välittömästi. Paitsi Mihinkä vaihdan?? pyöriväkennoisen valmistuskustannukset on max.500€, miksi siis maksaisin 3000€.

Tuolla saarnauksella on muuten turha väittää että omistat ristikennoista konette, liekkö konetta ollenkaan? Rakentaminen alkamassa ja täällä yritetään puolustella huippu(kallista) valintaa.

sitten kirjoitti:

Mikään piilottelusi termien: lämpötilahyötysuhteiden, (tuloilman)lämpötilahyötysuhdelukemia yms. ei muuta sitä tosiasiaa että kun ulkona on kylmempi kuin sisällä ja sinne tuodaan tietyllä nopeudella ulkoilman lämpöistä ilmaa ja poistetaan 5% suuremmalla nopeudella olevaa jäteilmaa niin ainoa mikä asiassa vaikuttaa on jäteilman lämpötila, joka pitää saada mahdollisimman kylmäksi.

Älä takerru -15 asteen lämpötilaan tai niinkuin PILP-miehet keskilämpötilaan, vaan siihen että aina lämmityskaudella tuo tuloilman ja jäteilman välinen lämpötilaero pitää jollakin ilveellä lämmittää. Poistoilmasta kannattaa ottaa aina maksimi määrä energiaa talteen, oli keli sitten 10 tai -35, ja lämmittää sillä tuloilma mahdollisimman lämpimäksi.

Koska puhaltimien virrankulutus vaihtelee (ac, dc) ja vielä eri konemallien mukaan niin jätetäänpä se pois laskuista. (Odotan toki innolla tuota onnline koneen SFP-luvun 1.6 voittavan kuutiokoneen merkkiä ja mallia.)

Jäljelle jää talteenoton tehokkuus, jossa kuutiokone jää auttamattomasti toiseksi. Parhaat ilton X-sarjan koneet (80%) kyykähtävät pakkasen laskiessa alle 10 asteen ja ME molemmat tiedämme että seuraavat kohdat ovat totta:
- kuutiokoneiden kennon ohitus = sama kuin ei talteenottoa olisikaan, silloin kun kenno ohitetaan
- valokenno-ohjaus = 5 euron osat 300 euron hintalappu, ei auta koska joka suihkun/pyykinkuivauksen jälkeen kenno menee jäähän ja se sulatetaan
- etuvastus = kuutiokoneiden epätoivoinen yritys tehdä Suomeen pätkimätöntä kuutiokasaa. Keksitty tod.näk. siksi että se on halvempi ja toimintavarmempi kuin jumitusherkät ohituspellit. Samaan lopputulokseen pääsee kun ulkoa tulevaan iv-kanavaan tekee reiän ja ottaa huoneilmaa mukaan tuloilmaa lämmittämään. Tai sitten se nuotio :)

"sähkölämmitteisessä talossa on energiankulutuksen kannalta ihan yks hailee mihin kohtaan järjestelmää lisälämmitysenergia tuodaan".

Ei ole ja sinäkin tiedät sen. Sähkölämmitteisessä(kin) talossa kannattaa poistoilmasta repiä kaikki mahdollinen energia talteen tuloilmaan ja sitten vasta jos se ei riitä niin jälkilämmittää tarvittaessa. Mitä lämpimämmäksi tuloilman lämmittää (sillä vastuksella), sitä pienemmällä lämpötilaerolla jäteilmasta saadaan lämpöä talteen. Tällöin talteenotto heikkenee, eikö?


"miksi niihin kiekkokoneisiin laitetaan nyt hienoa sulatusautomatiikkaa, kun vielä viime vuonna kaltaisesi kiekkiuskovaiset huusivat kuorossa, että KIEKKO EI JÄÄDY IKINÄ."

MIstä minä sen tietäisin, ei minun tietääkseni enerventissä ole jäätymissuojaa. Ainakin Enerventin edustaja sanoi messuilla että ainoat jäätymissuojat (tuloilman sammutus) heillä on asennettu Lapissa oleviin vuokralomamökkeihin ja se suoja on asennettu jäteilman lämpötilalle -5 astetta. Ja se vain sen vuoksi että satunnainen turistiporukka ei osaa laittaa konetta suuremmalle kun saunovat 6h putkeen ja ulkona on -30 astetta pakkasta.

Jokke

P.S Mulla on itselläni pätkivä kuutiopaska, jottei tule epäselvyyksiä. Enkä edusta mitään kiekkouskovaisten ryhmää, vaan pikemminkin katuvaista kuutiohylkiötä. Elkää muut menkö vipuun.

Lue lisää

> Mikään piilottelusi termien: lämpötilahyötysuhteiden, (tuloilman)lämpötilahyötysuhdelukemia yms. ei muuta sitä tosiasiaa että kun ulkona on kylmempi kuin sisällä ja sinne tuodaan tietyllä nopeudella ulkoilman lämpöistä ilmaa ja poistetaan 5% suuremmalla nopeudella olevaa jäteilmaa niin ainoa mikä asiassa vaikuttaa on jäteilman lämpötila, joka pitää saada mahdollisimman kylmäksi.

Josta syystä sinä, kuten muutkin kiekkouskovaiset, meuhkaat nimenomaan tuloilman lämpötilahyötysuhteesta. Jotain vikaa logiikassa?

> Älä takerru -15 asteen lämpötilaan

Kumpikohan meistä on koko elämänsä ko. lämpötilaan ripustanut?

> tai niinkuin PILP-miehet keskilämpötilaan

Niin, ketäs se keskilämpötila, josta *lämmityskustannukset* riippuvat, nyt kiinnoistaisikaan... Energiahan on teho*aika, mutta kertolasku on kiekkouskiksille liika vaikeeta ja kaikki tarmo suunnataan energiankulutuksen kannalta vähämmerkityksisten ääritilanteiden päivittelyyn.

> Koska puhaltimien virrankulutus vaihtelee (ac, dc) ja vielä eri konemallien mukaan niin jätetäänpä se pois laskuista.

Sillälailla. Eihän puhaltimiin uppoa kuin joku 200 W 8760 tuntia vuodessa, joten ei niistä kannata murehtia. Kaikki tarmo kannattaa suunnata jostain vain ajoittain päällä olevasta 500 W esilämmityksestä meuhkaamiseen.

Lisäksi saadaan se oma valinta näyttämään oikein hyvältä, kun jätetään laskuista pois kaikki tekijät, joissa se ei nyt niin erinomainen olekaan...

> Jäljelle jää talteenoton tehokkuus, jossa kuutiokone jää auttamattomasti toiseksi. Parhaat ilton X-sarjan koneet (80%) kyykähtävät pakkasen laskiessa alle 10 asteen ja ME molemmat tiedämme että seuraavat kohdat ovat totta:
- kuutiokoneiden kennon ohitus = sama kuin ei talteenottoa olisikaan, silloin kun kenno
ohitetaan

Kuules, kaltaisiasi laskutaidottomia reppanoita varten on kehitetty vuosihyötysuhde, jonka avulla laitteiden vertailut käyvät suit sait sukkelaan. Vuosihyötysuhteessa on otettu huomioon lämmöntalteenoton sulatuksen vaikutus.

Oikeastihan kaikki sulatusmenetelmät perustuvat siihen, että LTO:n hyötysuhdetta heikennetään - tavalla tai toisella - mutta tämähän menee sinulta yli hilseen, kuten on jo nähty.

"sähkölämmitteisessä talossa on energiankulutuksen kannalta ihan yks hailee mihin kohtaan järjestelmää lisälämmitysenergia tuodaan".

>Ei ole ja sinäkin tiedät sen.

Minä tiedän ja sinä luulet tietäväsi. Siinä on vissi ero.

> Sähkölämmitteisessä(kin) talossa kannattaa poistoilmasta repiä kaikki mahdollinen energia talteen tuloilmaan ja sitten vasta jos se ei riitä niin jälkilämmittää tarvittaessa. Mitä lämpimämmäksi tuloilman lämmittää (sillä vastuksella), sitä pienemmällä lämpötilaerolla jäteilmasta saadaan lämpöä talteen. Tällöin talteenotto heikkenee, eikö?

Niin, siis hyötysuhde kannattaa maksimoida niin kauan kuin tämä voidaan tehdä ilman LTO:n huurtumista umpeen. Sitten, KUN LTO ON HUURTUNUT tai on huurtumassa (riippuen ohjauksen toteutuksesta, tässäkin on mahdollista saavuttaa pieniä säästöjä fiksulla ohjauksella, joka ei sulata varmuuden vuoksi) PITÄÄ (keskimääräistä) HYÖTYSUHDETTA TAVALLA TAI TOISELLA HEIKENTÄÄ NIIN, ETTÄ JÄTEILMAN LÄMPÖTILA NOUSEE PLUSSAN PUOLELLE. HYÖTYSUHTEEN HEIKENTÄMINEN VOIDAAN TOTEUTTAA MM.

1. OHJAAMALLA TULOILMA (ajoittain) LTO:N OHI -> POISTOILMASTA OTETAAN VÄHEMMÄN LÄMPOÄ TALTEEN -> LÄMPÖTILA LASKEE VÄHEMMÄN -> HUURRE SULAA.

Tätä ratkaisua käytettäessä LTO siis toimii välillä täydellä teholla (esim. 70 % hyötysuhteella) ja välillä (ohituksen aikana) 0 % hyötysuhteella. Seuraus: keskimääräinen hyötysuhde on alempi ja tämähän näkyykin siinä, että kuutiokoneiden vuosihyötysuhteet ovat 50 % luokkaa, vaikka kuution nimellishyötysuhde on korkeampi.

Myös tuloilmapuhaltimen pätkiminen johtaa samaan lopputulokseen sulatuksen kannalta, mutta viihtyvyyden kannalta ratkaisu on huono, koska tässä ratkaisussa ei LTO:n ohi (vuotoina) tulevaa ilmaa lämmitetäkään jälkilämmityspatterissa.

2. LÄMMITTÄMÄLLÄ TULOILMA (termostaattiohjetulla) ESILÄMMITYSPATTERILLA SELLAISEEN LÄMPÖTILAAN, ETTEI JÄTEILMAN LÄMPÖTILA LASKE ALLE NOLLAN. LTO siis ottaa edelleen lämpöä talteen - vieläpä niin paljon kuin mahdollista. Mitä kylmempää on ulkoilma, sitä alemmaksi hyötysuhde laskee (olettaen, että esilämmityksen teho riittää pitämään ilman em. lämpötilassa), mutta näin sen pitääkin olla, jotta poistoilma saadaan pysymään (niukasti) plussan puolella.

Jos esilämmitystä ohjataan pelkän lämpötilan perusteella (eikä esim. paine-erosta havaittavan sulatustarpeen per.) lopputulos ei ole energiankäytön kannalta sen kummempi kuin pätkimisessä / ohituksessa - kaikissa näissä ratkaisuissahan jäteilman keskim. lämpötila jää plussan puolelle, mutta viihtyvyyden kannalta ratkaisu on paras, koska tuloilmavirta ja -lämpötila pysyvät vakaina.

3. SÄÄTÄMÄLLÄ SUORAAN LTO-LAITTEEN HYÖTYSUHDETTA (vain isoissa koneissa), ESIM. KIEKON PYÖRIMISNOPEUSSÄÄDÖLLÄ TAI NESTEKIERTOISISSA JÄRJESTELMISSÄ VIRTAUSTA SÄÄTÄMÄLLÄ. Jälleen kerran perusidea on sama - hyötysuhdetta tiputetaan hallitusti (=mahdollisimman vähän) jäteilman lämpötilan nostamiseksi plussan puolelle.

"Oikeissa" (lue: isoissa) ilmanvaihtokoneissa voi automatiikka olla niin fiksu, että jäteilman lämpötilan sallitaan laskea pakkasen puolelle (LTO-ratkaisusta riippumatta, siis myös kuutiokoneissa) jos poistoilma on kuivaa ja/tai huurtuminen havaitaan esim. paine-eromittauksella. Pelkkään lämpötilaan perustuvissa ratkaisuissahan (lämpötila-anturi kennon nurkassa tms.) joudutaan mitoituksessa pelaamaan varman päälle, koska poistoilman kosteutta / kennoon kertyneen huurteen määrää ei tiedetä -> sulatusta käytetään aina kun on teoriassa mahdollisuus kennon huurtumiselle umpeen.

iv-suunnittelija kirjoitti:

Lisää vettä myllyyn. Nykyäänhän pitää lto-koneen sfp-luvun olla alle 2,5. Tässä lainaus:

"Ilmanvaihtojärjestelmän puhaltimen (ilmanvaihtokoneen) ominaissähköteho (SFP) on
puhaltimensähköverkosta ottama sähköteho jaettuna puhaltimen mitoitusilmavirralla.
Puhaltimen sähköverkosta ottama sähköteho sisältää puhaltimen moottorin sähkötehon
lisäksi mahdollisen taajuusmuuttajan ja muun tehonsäätölaitteen sähkötehon."

Katsokaapa esim. tuon Enerventin Pandionin esitteitä, niihin on piirretty ominaiskäyrien kanssa samaan kuvaajaan sfp-luvut. Mallina on sfp 3,0 ja sfp 2,9 eli ollaan reilusti yli sallittujen lukujen. Sfp 2,9 on aivan taulukon alarajalla joten ei mitään jakoja saada lukemaa alle 2,5.

Tässä toinen lainaus:
"Tavoitetason valinnassa tulee noudattaa Suomen rakentamismääräyskokoelman osan D2 (2003)
ohjetta, jonka mukaan ominaissähkötehon tulee olla yleensä alle 2,5 kW/( m3/s). Tämä koskee
’tavanomaisia ilmanvaihtojärjestelmiä’. Jos rakennuksen sisäilmaston hallinta edellyttää
tavanomaisesta poikkeavia ratkaisuja, antaa ohje mahdollisuuden käyttää korkeampaa SFP-lukua."

Eli jos tätä määräystä tulkittaisiin niinkuin tuossa lukee, saisi jokaisen iv-suunnitelman joka on varustettu Enerventillä leimata hylätyksi heti kättelyssä...? Pientaloissa kun puhutaan tavanomaisesta ilmanvaihtojärjestelmästä.

Lue lisää

Minkäköhän firman suunnittelijalla (?) on noin kovat mielipiteet joidenkin laitetoimittajan koneita vastaan. Itseäni ei ainakaan suunnittelijana kiinnosta hevon helvettiä minkä toimittajan laite jokin on jos sen arvot ovat halutut. Ja urakoitsija/tilaajahan sen loppupeleissä päättää minkälainen/merkkinen kone sinne kohteeseen loppupeleissä laitetaan.

Ettet vaan olis jonkun enerventin kilpailijan leivissä kun siitä pitää noin vaahdota?

kiekkouskikselle kirjoitti:

> Mikään piilottelusi termien: lämpötilahyötysuhteiden, (tuloilman)lämpötilahyötysuhdelukemia yms. ei muuta sitä tosiasiaa että kun ulkona on kylmempi kuin sisällä ja sinne tuodaan tietyllä nopeudella ulkoilman lämpöistä ilmaa ja poistetaan 5% suuremmalla nopeudella olevaa jäteilmaa niin ainoa mikä asiassa vaikuttaa on jäteilman lämpötila, joka pitää saada mahdollisimman kylmäksi.

Josta syystä sinä, kuten muutkin kiekkouskovaiset, meuhkaat nimenomaan tuloilman lämpötilahyötysuhteesta. Jotain vikaa logiikassa?

> Älä takerru -15 asteen lämpötilaan

Kumpikohan meistä on koko elämänsä ko. lämpötilaan ripustanut?

> tai niinkuin PILP-miehet keskilämpötilaan

Niin, ketäs se keskilämpötila, josta *lämmityskustannukset* riippuvat, nyt kiinnoistaisikaan... Energiahan on teho*aika, mutta kertolasku on kiekkouskiksille liika vaikeeta ja kaikki tarmo suunnataan energiankulutuksen kannalta vähämmerkityksisten ääritilanteiden päivittelyyn.

> Koska puhaltimien virrankulutus vaihtelee (ac, dc) ja vielä eri konemallien mukaan niin jätetäänpä se pois laskuista.

Sillälailla. Eihän puhaltimiin uppoa kuin joku 200 W 8760 tuntia vuodessa, joten ei niistä kannata murehtia. Kaikki tarmo kannattaa suunnata jostain vain ajoittain päällä olevasta 500 W esilämmityksestä meuhkaamiseen.

Lisäksi saadaan se oma valinta näyttämään oikein hyvältä, kun jätetään laskuista pois kaikki tekijät, joissa se ei nyt niin erinomainen olekaan...

> Jäljelle jää talteenoton tehokkuus, jossa kuutiokone jää auttamattomasti toiseksi. Parhaat ilton X-sarjan koneet (80%) kyykähtävät pakkasen laskiessa alle 10 asteen ja ME molemmat tiedämme että seuraavat kohdat ovat totta:
- kuutiokoneiden kennon ohitus = sama kuin ei talteenottoa olisikaan, silloin kun kenno
ohitetaan

Kuules, kaltaisiasi laskutaidottomia reppanoita varten on kehitetty vuosihyötysuhde, jonka avulla laitteiden vertailut käyvät suit sait sukkelaan. Vuosihyötysuhteessa on otettu huomioon lämmöntalteenoton sulatuksen vaikutus.

Oikeastihan kaikki sulatusmenetelmät perustuvat siihen, että LTO:n hyötysuhdetta heikennetään - tavalla tai toisella - mutta tämähän menee sinulta yli hilseen, kuten on jo nähty.

"sähkölämmitteisessä talossa on energiankulutuksen kannalta ihan yks hailee mihin kohtaan järjestelmää lisälämmitysenergia tuodaan".

>Ei ole ja sinäkin tiedät sen.

Minä tiedän ja sinä luulet tietäväsi. Siinä on vissi ero.

> Sähkölämmitteisessä(kin) talossa kannattaa poistoilmasta repiä kaikki mahdollinen energia talteen tuloilmaan ja sitten vasta jos se ei riitä niin jälkilämmittää tarvittaessa. Mitä lämpimämmäksi tuloilman lämmittää (sillä vastuksella), sitä pienemmällä lämpötilaerolla jäteilmasta saadaan lämpöä talteen. Tällöin talteenotto heikkenee, eikö?

Niin, siis hyötysuhde kannattaa maksimoida niin kauan kuin tämä voidaan tehdä ilman LTO:n huurtumista umpeen. Sitten, KUN LTO ON HUURTUNUT tai on huurtumassa (riippuen ohjauksen toteutuksesta, tässäkin on mahdollista saavuttaa pieniä säästöjä fiksulla ohjauksella, joka ei sulata varmuuden vuoksi) PITÄÄ (keskimääräistä) HYÖTYSUHDETTA TAVALLA TAI TOISELLA HEIKENTÄÄ NIIN, ETTÄ JÄTEILMAN LÄMPÖTILA NOUSEE PLUSSAN PUOLELLE. HYÖTYSUHTEEN HEIKENTÄMINEN VOIDAAN TOTEUTTAA MM.

1. OHJAAMALLA TULOILMA (ajoittain) LTO:N OHI -> POISTOILMASTA OTETAAN VÄHEMMÄN LÄMPOÄ TALTEEN -> LÄMPÖTILA LASKEE VÄHEMMÄN -> HUURRE SULAA.

Tätä ratkaisua käytettäessä LTO siis toimii välillä täydellä teholla (esim. 70 % hyötysuhteella) ja välillä (ohituksen aikana) 0 % hyötysuhteella. Seuraus: keskimääräinen hyötysuhde on alempi ja tämähän näkyykin siinä, että kuutiokoneiden vuosihyötysuhteet ovat 50 % luokkaa, vaikka kuution nimellishyötysuhde on korkeampi.

Myös tuloilmapuhaltimen pätkiminen johtaa samaan lopputulokseen sulatuksen kannalta, mutta viihtyvyyden kannalta ratkaisu on huono, koska tässä ratkaisussa ei LTO:n ohi (vuotoina) tulevaa ilmaa lämmitetäkään jälkilämmityspatterissa.

2. LÄMMITTÄMÄLLÄ TULOILMA (termostaattiohjetulla) ESILÄMMITYSPATTERILLA SELLAISEEN LÄMPÖTILAAN, ETTEI JÄTEILMAN LÄMPÖTILA LASKE ALLE NOLLAN. LTO siis ottaa edelleen lämpöä talteen - vieläpä niin paljon kuin mahdollista. Mitä kylmempää on ulkoilma, sitä alemmaksi hyötysuhde laskee (olettaen, että esilämmityksen teho riittää pitämään ilman em. lämpötilassa), mutta näin sen pitääkin olla, jotta poistoilma saadaan pysymään (niukasti) plussan puolella.

Jos esilämmitystä ohjataan pelkän lämpötilan perusteella (eikä esim. paine-erosta havaittavan sulatustarpeen per.) lopputulos ei ole energiankäytön kannalta sen kummempi kuin pätkimisessä / ohituksessa - kaikissa näissä ratkaisuissahan jäteilman keskim. lämpötila jää plussan puolelle, mutta viihtyvyyden kannalta ratkaisu on paras, koska tuloilmavirta ja -lämpötila pysyvät vakaina.

3. SÄÄTÄMÄLLÄ SUORAAN LTO-LAITTEEN HYÖTYSUHDETTA (vain isoissa koneissa), ESIM. KIEKON PYÖRIMISNOPEUSSÄÄDÖLLÄ TAI NESTEKIERTOISISSA JÄRJESTELMISSÄ VIRTAUSTA SÄÄTÄMÄLLÄ. Jälleen kerran perusidea on sama - hyötysuhdetta tiputetaan hallitusti (=mahdollisimman vähän) jäteilman lämpötilan nostamiseksi plussan puolelle.

"Oikeissa" (lue: isoissa) ilmanvaihtokoneissa voi automatiikka olla niin fiksu, että jäteilman lämpötilan sallitaan laskea pakkasen puolelle (LTO-ratkaisusta riippumatta, siis myös kuutiokoneissa) jos poistoilma on kuivaa ja/tai huurtuminen havaitaan esim. paine-eromittauksella. Pelkkään lämpötilaan perustuvissa ratkaisuissahan (lämpötila-anturi kennon nurkassa tms.) joudutaan mitoituksessa pelaamaan varman päälle, koska poistoilman kosteutta / kennoon kertyneen huurteen määrää ei tiedetä -> sulatusta käytetään aina kun on teoriassa mahdollisuus kennon huurtumiselle umpeen.

Lue lisää

"Sillälailla. Eihän puhaltimiin uppoa kuin joku 200 W 8760 tuntia vuodessa, joten ei niistä kannata murehtia. Kaikki tarmo kannattaa suunnata jostain vain ajoittain päällä olevasta 500 W esilämmityksestä meuhkaamiseen.

Lisäksi saadaan se oma valinta näyttämään oikein hyvältä, kun jätetään laskuista pois kaikki tekijät, joissa se ei nyt niin erinomainen olekaan..."

Ymmärrät (tai siis esität ymmärtäväsi) tahallan väärin. JOs kerran SFP-luku on pandionilla 2.9 ja onnline rotorilla 1.6 (missä se parempi kuutioroju viipyy?) niin mitä hyötyä on takertua siihen, kun rahalla saa kalliimman dc-mallin ja sfp-luku ei ole vakio koko nopeusaleella (jos käyriä osaan tulkita?).

"Kumpikohan meistä on koko elämänsä ko. lämpötilaan ripustanut?"

Taidat olla sekä kuutiorojujen että PILP:en myyjä? Yksinkertaistettu esimerkkiJos yöllä on 15 astetta pakkasta ja päivällä 5 astetta pakkasta niin keskilämpötilaan tuijottaja saa keskilämpötilaksi 10 astetta pakkasta ja uskonvahvistusta siihen että kuutio (tai PILP) on hyvä valinta. Totuus on että yöllä kun pakkanen on sen 15 astetta niin etuvastus kuumottaa, jälkilämmitysvastus kuumottaa ja/tai pätkii tai ohittaa. Nämä kaikki siis VAIN kuutiokoneessa. Pyöriväkennoinen toimii, toimii ja toimii - eikä edes jälkilämmitysvastus mene vielä päälle. Tuloilma pysyy yli 15 asteessa, mikä riittää. Kuutiokoneella tulisi samassa tilanteessa 2.5 asteista ilmaa, tuntuu vähän kylmältä :)

"Vuosihyötysuhteessa on otettu huomioon lämmöntalteenoton sulatuksen vaikutus."

Heitäppä linkkiä missä moita vuosihyötysuhteita voi tutkia, esim: parmaair iivarin sertissä: http://www.airwise.fi/php/pdf/Parmair_KxSK_C324-05.pdf
pelataan vain keskilämpötilalla, eikä siinä oteta mitään kantaa sulatukseen.


Summa summarum, näitä kaivataan:
- Missä viipyy linkki, josta löytyy parempi kuutiokoneen sfp-luku kuin onnline rotorin 1.6?
- linkki koneen vuosihyötysuhteeseen, jossa on otettu huomioon kennon ohitus, pätkiminen tai tulokanavan vastuksen kuumotus

Jatketaan keskustelua sitten sen jälkeen, kun laitat linkit esille.

Jokke

P.S "...PITÄÄ (keskimääräistä) HYÖTYSUHDETTA TAVALLA TAI TOISELLA HEIKENTÄÄ NIIN, ETTÄ JÄTEILMAN LÄMPÖTILA NOUSEE PLUSSAN PUOLELLE. HYÖTYSUHTEEN HEIKENTÄMINEN VOIDAAN TOTEUTTAA MM..."

Eli myönnät että ei ole todellakaan sama mihin kohtaan lämmitysketjua (etuvastus) sitä sähköä käytetään? Tosin kuutioläjissä se on melkein se ja sama.

Ei sen väliä. kirjoitti:

Se että enerventintissä ei ole kuin satunnaisesti jäätymissuoja tarkoittaa sitä että puolet poistokennosta saattaa sulla olla jäässä ja roottorisi toimii kuristimena. Tämä taas ylipaineestaa talosi ja aiheuttaa rakenteiden homehtumista. Paljon järkevämpää sammuttaa tulopuhallin ettei pääse ylipaineistumista esiintymään. Lisäksi kun tuo ropelikenno jäätyy niin jäteilmaa kiertää aina enemmän takaisin sisälle, tällä konstin saadaan nuo lämpööntalteenottoluvutkin oikein koreaksi.
Luettele osat tuohon huurteen estämiseen valokennolla piirilevyineen/valmistuksineen työvoimakulut. Jos saat 5€ hinnaksi niin vaihdan koneen välittömästi. Paitsi Mihinkä vaihdan?? pyöriväkennoisen valmistuskustannukset on max.500€, miksi siis maksaisin 3000€.

Tuolla saarnauksella on muuten turha väittää että omistat ristikennoista konette, liekkö konetta ollenkaan? Rakentaminen alkamassa ja täällä yritetään puolustella huippu(kallista) valintaa.

Lue lisää

"Se että enerventintissä ei ole kuin satunnaisesti jäätymissuoja tarkoittaa sitä että puolet poistokennosta saattaa sulla olla jäässä ja roottorisi toimii kuristimena. Tämä taas ylipaineestaa talosi ja aiheuttaa rakenteiden homehtumista. Paljon järkevämpää sammuttaa tulopuhallin ettei pääse ylipaineistumista esiintymään. Lisäksi kun tuo ropelikenno jäätyy niin jäteilmaa kiertää aina enemmän takaisin sisälle, tällä konstin saadaan nuo lämpööntalteenottoluvutkin oikein koreaksi.
Luettele osat tuohon huurteen estämiseen valokennolla piirilevyineen/valmistuksineen työvoimakulut. Jos saat 5€ hinnaksi niin vaihdan koneen välittömästi. Paitsi Mihinkä vaihdan?? pyöriväkennoisen valmistuskustannukset on max.500€, miksi siis maksaisin 3000€."

Taidat olla itse hometalossa asuja, muutoin minun on vaikea keksiä logiikallesi mitään perustetta. Tekninen tietämyksesi ainakin on 5-vuotiaan luokkaa.

Pyöriväkennoisessa koneessa tulo ja poistoilmavirrat kulkevat kaikki saman pyörivän kennon läpi. Jos saat tuon kennon huurteeseen, jäähän tai tukkoon, niin ilmamäärä pysyy TASAN vakiona siihen puhtaaseen kennoon nähden. Tukkeutunut kenno estää ilmanvirtausta ihan yhtä paljon tulo ja poistopuollela.

Sekoitit nyt varmaan pyöriväkennoisen kuutiokoneeseen, jossa kennon jäätyminen aiheuttaa juuri kuvauksesi mukaisia ongelmia.

Hauskaa että yrität uskotella että muutama valodiodi ja pari transistoria ja pari vastusta rele maksaa enemmän kuin 5 euroa. Miksi vaihdat iv-koneesi jos moinen lisäpalikka maksaa vain 5 euroa? Katkaisetko myös vasemman pikkusormesi mikäli kosteusanturin valmistuskustannukset ovat 5 euroa...montako sormea maksaa co2 anturi?

Kannattaa hillitä viinan ja pillerien sekakäyttöä tai ainakin välttää tänne kirjoittelua "vaikutuksen" alaisena.

muutaman asian kirjoitti:

"Se että enerventintissä ei ole kuin satunnaisesti jäätymissuoja tarkoittaa sitä että puolet poistokennosta saattaa sulla olla jäässä ja roottorisi toimii kuristimena. Tämä taas ylipaineestaa talosi ja aiheuttaa rakenteiden homehtumista. Paljon järkevämpää sammuttaa tulopuhallin ettei pääse ylipaineistumista esiintymään. Lisäksi kun tuo ropelikenno jäätyy niin jäteilmaa kiertää aina enemmän takaisin sisälle, tällä konstin saadaan nuo lämpööntalteenottoluvutkin oikein koreaksi.
Luettele osat tuohon huurteen estämiseen valokennolla piirilevyineen/valmistuksineen työvoimakulut. Jos saat 5€ hinnaksi niin vaihdan koneen välittömästi. Paitsi Mihinkä vaihdan?? pyöriväkennoisen valmistuskustannukset on max.500€, miksi siis maksaisin 3000€."

Taidat olla itse hometalossa asuja, muutoin minun on vaikea keksiä logiikallesi mitään perustetta. Tekninen tietämyksesi ainakin on 5-vuotiaan luokkaa.

Pyöriväkennoisessa koneessa tulo ja poistoilmavirrat kulkevat kaikki saman pyörivän kennon läpi. Jos saat tuon kennon huurteeseen, jäähän tai tukkoon, niin ilmamäärä pysyy TASAN vakiona siihen puhtaaseen kennoon nähden. Tukkeutunut kenno estää ilmanvirtausta ihan yhtä paljon tulo ja poistopuollela.

Sekoitit nyt varmaan pyöriväkennoisen kuutiokoneeseen, jossa kennon jäätyminen aiheuttaa juuri kuvauksesi mukaisia ongelmia.

Hauskaa että yrität uskotella että muutama valodiodi ja pari transistoria ja pari vastusta rele maksaa enemmän kuin 5 euroa. Miksi vaihdat iv-koneesi jos moinen lisäpalikka maksaa vain 5 euroa? Katkaisetko myös vasemman pikkusormesi mikäli kosteusanturin valmistuskustannukset ovat 5 euroa...montako sormea maksaa co2 anturi?

Kannattaa hillitä viinan ja pillerien sekakäyttöä tai ainakin välttää tänne kirjoittelua "vaikutuksen" alaisena.

Lue lisää

Voihan v....

Pyöriväkennoisessa koneessa tulo ja poistoilmavirrat kulkevat kaikki saman pyörivän kennon läpi. Jos saat tuon kennon huurteeseen, jäähän tai tukkoon, niin ilmamäärä pysyy TASAN vakiona siihen puhtaaseen kennoon nähden. Tukkeutunut kenno estää ilmanvirtausta ihan yhtä paljon tulo ja poistopuollela.


Tajuatko nyt aivan varmasti tuon pyörivänropelin toiminnan??? Ei video jaksais selittää.

Ulkoilman puolelta kenno pyörii lämpimän jäteilman puolelle, tässä kylmän pisteessä alkaa kostea jäteilma jäätymään kennoon, siis vain ja ainoastaan toiselle puolikkaalle kennoa!! Ei se koko kiekko mene jäähän, urpo.

pois kirjoitti:

"Sillälailla. Eihän puhaltimiin uppoa kuin joku 200 W 8760 tuntia vuodessa, joten ei niistä kannata murehtia. Kaikki tarmo kannattaa suunnata jostain vain ajoittain päällä olevasta 500 W esilämmityksestä meuhkaamiseen.

Lisäksi saadaan se oma valinta näyttämään oikein hyvältä, kun jätetään laskuista pois kaikki tekijät, joissa se ei nyt niin erinomainen olekaan..."

Ymmärrät (tai siis esität ymmärtäväsi) tahallan väärin. JOs kerran SFP-luku on pandionilla 2.9 ja onnline rotorilla 1.6 (missä se parempi kuutioroju viipyy?) niin mitä hyötyä on takertua siihen, kun rahalla saa kalliimman dc-mallin ja sfp-luku ei ole vakio koko nopeusaleella (jos käyriä osaan tulkita?).

"Kumpikohan meistä on koko elämänsä ko. lämpötilaan ripustanut?"

Taidat olla sekä kuutiorojujen että PILP:en myyjä? Yksinkertaistettu esimerkkiJos yöllä on 15 astetta pakkasta ja päivällä 5 astetta pakkasta niin keskilämpötilaan tuijottaja saa keskilämpötilaksi 10 astetta pakkasta ja uskonvahvistusta siihen että kuutio (tai PILP) on hyvä valinta. Totuus on että yöllä kun pakkanen on sen 15 astetta niin etuvastus kuumottaa, jälkilämmitysvastus kuumottaa ja/tai pätkii tai ohittaa. Nämä kaikki siis VAIN kuutiokoneessa. Pyöriväkennoinen toimii, toimii ja toimii - eikä edes jälkilämmitysvastus mene vielä päälle. Tuloilma pysyy yli 15 asteessa, mikä riittää. Kuutiokoneella tulisi samassa tilanteessa 2.5 asteista ilmaa, tuntuu vähän kylmältä :)

"Vuosihyötysuhteessa on otettu huomioon lämmöntalteenoton sulatuksen vaikutus."

Heitäppä linkkiä missä moita vuosihyötysuhteita voi tutkia, esim: parmaair iivarin sertissä: http://www.airwise.fi/php/pdf/Parmair_KxSK_C324-05.pdf
pelataan vain keskilämpötilalla, eikä siinä oteta mitään kantaa sulatukseen.


Summa summarum, näitä kaivataan:
- Missä viipyy linkki, josta löytyy parempi kuutiokoneen sfp-luku kuin onnline rotorin 1.6?
- linkki koneen vuosihyötysuhteeseen, jossa on otettu huomioon kennon ohitus, pätkiminen tai tulokanavan vastuksen kuumotus

Jatketaan keskustelua sitten sen jälkeen, kun laitat linkit esille.

Jokke

P.S "...PITÄÄ (keskimääräistä) HYÖTYSUHDETTA TAVALLA TAI TOISELLA HEIKENTÄÄ NIIN, ETTÄ JÄTEILMAN LÄMPÖTILA NOUSEE PLUSSAN PUOLELLE. HYÖTYSUHTEEN HEIKENTÄMINEN VOIDAAN TOTEUTTAA MM..."

Eli myönnät että ei ole todellakaan sama mihin kohtaan lämmitysketjua (etuvastus) sitä sähköä käytetään? Tosin kuutioläjissä se on melkein se ja sama.

Lue lisää

> Ymmärrät (tai siis esität ymmärtäväsi) tahallan väärin. JOs kerran SFP-luku on pandionilla 2.9 ja onnline rotorilla 1.6 (missä se parempi kuutioroju viipyy?) niin mitä hyötyä on takertua siihen, kun rahalla saa kalliimman dc-mallin ja sfp-luku ei ole vakio koko nopeusaleella (jos käyriä osaan tulkita?).

Mitä sinä höpäjät? Ettäkö SFP:n pitäisi olla vakio? On tainnut jäädä vähän hämäriksi sekä SFP:n laskeminen että puhaltimien energiankulutukseen vaikuttavat tekijät...

> Yksinkertaistettu esimerkkiJos yöllä on 15 astetta pakkasta ja päivällä 5 astetta pakkasta niin keskilämpötilaan tuijottaja saa keskilämpötilaksi 10 astetta pakkasta

Ja pakkashuippujen tuijottaja löytää digitaalimittaristaan maagisen -15°C lämpötilan, voiden onnitella itseään hyvästä valinnasta. "Ajatella, jos olisin valinnut kuutioLTO:n, olisi esilämmitysvastus kytkeytynyt yön aikana päälle."

> Totuus on että yöllä kun pakkanen on sen 15 astetta niin etuvastus kuumottaa

Sehän sen tehtävä on. Se mikä luonnollisesti "unohtui" kiekkopelleltä mainita on, että etuvastusta tarvitaan vasta kovilla pakkasilla. Kas kun ei se jäteilman lämpötila pyri laskemaan pakkasen puolelle kuin vasta n. -10°C ulkolämpötilassa ( /- muutama aste LTO:n tehokkuudesta ja tulo- ja poistoilmavirtojen tasapainosta riippuen). 90 % ajasta pärjätään siis ilman ja loppuaikanakaan ei jatkuvasti tarvita täyttä tehoa.

Eli laitetaanpa taas asioita tärkeysjärjestykseen:

puhaltimet n. 200 W x 8760 h/a = n. 1750 kWh/a
esilämmitys 500 W max. 438 kWh/a, käytännössä vähemmän, koska -10°C ja -15°C välillä ei tarvita täyttä tehoa

> Pyöriväkennoinen toimii, toimii ja toimii - eikä edes jälkilämmitysvastus mene vielä päälle. Tuloilma pysyy yli 15 asteessa, mikä riittää. Kuutiokoneella tulisi samassa tilanteessa 2.5 asteista ilmaa, tuntuu vähän kylmältä :)

Edelleen on se -15°C kovin rakas - eikä ihme, sillä kyseessä on eräänlainen optimilämpötila, jolla kiekkokoneet saadaan näyttämään tosi hyvältä. Kaikissa kuutiokoneissa tarvitaan tässä lämpötilassa jo sulatusta, mutta kiekot menee tähän lämpötilaan saakka vielä ilman. Sitten voikin olla ihmettelemistä, jos tulee oikein kunnon pakkanen (-20...-30°C), joka kestää vielä useamman päivän. Kovilla pakkasilla näet poistoilmakin on aika kuivaa, joten kiekon tukkiminen ottaa aikansa.

Ja kyllä noita jäätymisiä on sattunut muitakin kuin vain mainostamassi "saunaporukka hirsihuvilassa" tyyppisessä tapauksessa. On nimittäin tullut pariin kertaan pistettyä merkille mm. maininta siitä, miten kätevää on ottaa kiekko ulos ja saunan lauteille sulamaan aina tarpeen tullen.

> Heitäppä linkkiä missä moita vuosihyötysuhteita voi tutkia, esim: parmaair iivarin sertissä: http://www.airwise.fi/php/pdf/Parmair_KxSK_C324-05.pdf
pelataan vain keskilämpötilalla, eikä siinä oteta mitään kantaa sulatukseen.

Sivu 1: "vuosihyötysuhde on 46 %"

Sivulta 5 käy puolestaan ilmi, että lämmöntalteenoton lämpötilahyötysuhde - juuri, aivan, juuri se lukema, jota te kiekkopellet pelkästään tuijotatte - vaihtelee koneen käyttötehosta riippuen 54 ja 69 % välillä, keskimääräisen ollessa n. 60 %.

Vuosihyötysuhteen ja keskimääräisen lämpötilahyötysuhteen ero, n. 14 prosenttiyksikköä, johtuu nimenomaan sulatustoiminnosta, joka tässä koneessa on toteutettu alkeellisimmalla mahdollisella tavalla (varman päälle mitoitettu lämpötilaohjattu tuloilmapuhaltimen pätkiminen). Tätäkään et siis tiennyt, mutta se ei ole estänyt sinua esittämästä suurinta asiantuntijaa, PELLE!

> - Missä viipyy linkki, josta löytyy parempi kuutiokoneen sfp-luku kuin onnline rotorin 1.6?

SFP riippuu mitoituksesta - pienen luvun saa aikaiseksi lupaamalla isolle koneelle pienen ilmamäärän. Ennen SFP-vaatimuksia valmistajat lupailivatkin aivan liikoja koneiden kapasiteetin suhteen. No, kyllähän ilman sai liikkumaan ahtaissakin pilleissä, kun vain kiljutettiin puhaltimia tarpeeksi suurella teholla.

>- linkki koneen vuosihyötysuhteeseen, jossa on otettu huomioon kennon ohitus, pätkiminen tai tulokanavan vastuksen kuumotus

Hahhahhaa, omassa linkissäsi nämä olivat mukana, mutta menivät sinulta täysin yli hilseen, PELLE!

> Eli myönnät että ei ole todellakaan sama mihin kohtaan lämmitysketjua (etuvastus) sitä sähköä käytetään? Tosin kuutioläjissä se on melkein se ja sama.

Ei mennyt sinulle vielä rautatiekiskostakaan väännetty selitys jakeluun, mitä en ylläolevien näyttöjesi pohjalta yhtään ihmettele.

5-vuotias kalle kirjoitti:

Voihan v....

Pyöriväkennoisessa koneessa tulo ja poistoilmavirrat kulkevat kaikki saman pyörivän kennon läpi. Jos saat tuon kennon huurteeseen, jäähän tai tukkoon, niin ilmamäärä pysyy TASAN vakiona siihen puhtaaseen kennoon nähden. Tukkeutunut kenno estää ilmanvirtausta ihan yhtä paljon tulo ja poistopuollela.


Tajuatko nyt aivan varmasti tuon pyörivänropelin toiminnan??? Ei video jaksais selittää.

Ulkoilman puolelta kenno pyörii lämpimän jäteilman puolelle, tässä kylmän pisteessä alkaa kostea jäteilma jäätymään kennoon, siis vain ja ainoastaan toiselle puolikkaalle kennoa!! Ei se koko kiekko mene jäähän, urpo.

Lue lisää

"Ulkoilman puolelta kenno pyörii lämpimän jäteilman puolelle, tässä kylmän pisteessä alkaa kostea jäteilma jäätymään kennoon, siis vain ja ainoastaan toiselle puolikkaalle kennoa!! Ei se koko kiekko mene jäähän, urpo."

Tuota noin, mitenhän tämän kauniisti sanoisi ettei sinun 5-vuotiaan "kuutiomaailmasi" romahda.

Mikäköhän puolikenno se jäätyvä on, kun se kenno pyörii. Mikäli jokin osa tuosta kennosta menee huurteeseen (esim. kylmän tuloilman puoli), niin yhtälailla se estää poiston, tulon, jäteilman kulun tasapuolisesti.

"Tajuatko nyt aivan varmasti tuon pyörivänropelin toiminnan??? Ei video jaksais selittää."

Selitä vaan, vien vain koiran ulos ettei se läkähdy nauruunsa tuossa lattialla kieriskellessään kun luen sun tekstejä ääneen.

Kannattaa varmaan katsella tätä kuvaa pari minuuttia, ennen vastaamista :)

http://www.hl-heat.fi/aircond/pyorivak.htm

Urpo 6v

viihdettä koko kansalle kirjoitti:

> Ymmärrät (tai siis esität ymmärtäväsi) tahallan väärin. JOs kerran SFP-luku on pandionilla 2.9 ja onnline rotorilla 1.6 (missä se parempi kuutioroju viipyy?) niin mitä hyötyä on takertua siihen, kun rahalla saa kalliimman dc-mallin ja sfp-luku ei ole vakio koko nopeusaleella (jos käyriä osaan tulkita?).

Mitä sinä höpäjät? Ettäkö SFP:n pitäisi olla vakio? On tainnut jäädä vähän hämäriksi sekä SFP:n laskeminen että puhaltimien energiankulutukseen vaikuttavat tekijät...

> Yksinkertaistettu esimerkkiJos yöllä on 15 astetta pakkasta ja päivällä 5 astetta pakkasta niin keskilämpötilaan tuijottaja saa keskilämpötilaksi 10 astetta pakkasta

Ja pakkashuippujen tuijottaja löytää digitaalimittaristaan maagisen -15°C lämpötilan, voiden onnitella itseään hyvästä valinnasta. "Ajatella, jos olisin valinnut kuutioLTO:n, olisi esilämmitysvastus kytkeytynyt yön aikana päälle."

> Totuus on että yöllä kun pakkanen on sen 15 astetta niin etuvastus kuumottaa

Sehän sen tehtävä on. Se mikä luonnollisesti "unohtui" kiekkopelleltä mainita on, että etuvastusta tarvitaan vasta kovilla pakkasilla. Kas kun ei se jäteilman lämpötila pyri laskemaan pakkasen puolelle kuin vasta n. -10°C ulkolämpötilassa ( /- muutama aste LTO:n tehokkuudesta ja tulo- ja poistoilmavirtojen tasapainosta riippuen). 90 % ajasta pärjätään siis ilman ja loppuaikanakaan ei jatkuvasti tarvita täyttä tehoa.

Eli laitetaanpa taas asioita tärkeysjärjestykseen:

puhaltimet n. 200 W x 8760 h/a = n. 1750 kWh/a
esilämmitys 500 W max. 438 kWh/a, käytännössä vähemmän, koska -10°C ja -15°C välillä ei tarvita täyttä tehoa

> Pyöriväkennoinen toimii, toimii ja toimii - eikä edes jälkilämmitysvastus mene vielä päälle. Tuloilma pysyy yli 15 asteessa, mikä riittää. Kuutiokoneella tulisi samassa tilanteessa 2.5 asteista ilmaa, tuntuu vähän kylmältä :)

Edelleen on se -15°C kovin rakas - eikä ihme, sillä kyseessä on eräänlainen optimilämpötila, jolla kiekkokoneet saadaan näyttämään tosi hyvältä. Kaikissa kuutiokoneissa tarvitaan tässä lämpötilassa jo sulatusta, mutta kiekot menee tähän lämpötilaan saakka vielä ilman. Sitten voikin olla ihmettelemistä, jos tulee oikein kunnon pakkanen (-20...-30°C), joka kestää vielä useamman päivän. Kovilla pakkasilla näet poistoilmakin on aika kuivaa, joten kiekon tukkiminen ottaa aikansa.

Ja kyllä noita jäätymisiä on sattunut muitakin kuin vain mainostamassi "saunaporukka hirsihuvilassa" tyyppisessä tapauksessa. On nimittäin tullut pariin kertaan pistettyä merkille mm. maininta siitä, miten kätevää on ottaa kiekko ulos ja saunan lauteille sulamaan aina tarpeen tullen.

> Heitäppä linkkiä missä moita vuosihyötysuhteita voi tutkia, esim: parmaair iivarin sertissä: http://www.airwise.fi/php/pdf/Parmair_KxSK_C324-05.pdf
pelataan vain keskilämpötilalla, eikä siinä oteta mitään kantaa sulatukseen.

Sivu 1: "vuosihyötysuhde on 46 %"

Sivulta 5 käy puolestaan ilmi, että lämmöntalteenoton lämpötilahyötysuhde - juuri, aivan, juuri se lukema, jota te kiekkopellet pelkästään tuijotatte - vaihtelee koneen käyttötehosta riippuen 54 ja 69 % välillä, keskimääräisen ollessa n. 60 %.

Vuosihyötysuhteen ja keskimääräisen lämpötilahyötysuhteen ero, n. 14 prosenttiyksikköä, johtuu nimenomaan sulatustoiminnosta, joka tässä koneessa on toteutettu alkeellisimmalla mahdollisella tavalla (varman päälle mitoitettu lämpötilaohjattu tuloilmapuhaltimen pätkiminen). Tätäkään et siis tiennyt, mutta se ei ole estänyt sinua esittämästä suurinta asiantuntijaa, PELLE!

> - Missä viipyy linkki, josta löytyy parempi kuutiokoneen sfp-luku kuin onnline rotorin 1.6?

SFP riippuu mitoituksesta - pienen luvun saa aikaiseksi lupaamalla isolle koneelle pienen ilmamäärän. Ennen SFP-vaatimuksia valmistajat lupailivatkin aivan liikoja koneiden kapasiteetin suhteen. No, kyllähän ilman sai liikkumaan ahtaissakin pilleissä, kun vain kiljutettiin puhaltimia tarpeeksi suurella teholla.

>- linkki koneen vuosihyötysuhteeseen, jossa on otettu huomioon kennon ohitus, pätkiminen tai tulokanavan vastuksen kuumotus

Hahhahhaa, omassa linkissäsi nämä olivat mukana, mutta menivät sinulta täysin yli hilseen, PELLE!

> Eli myönnät että ei ole todellakaan sama mihin kohtaan lämmitysketjua (etuvastus) sitä sähköä käytetään? Tosin kuutioläjissä se on melkein se ja sama.

Ei mennyt sinulle vielä rautatiekiskostakaan väännetty selitys jakeluun, mitä en ylläolevien näyttöjesi pohjalta yhtään ihmettele.

Lue lisää

"Vuosihyötysuhteen ja keskimääräisen lämpötilahyötysuhteen ero, n. 14 prosenttiyksikköä, johtuu nimenomaan sulatustoiminnosta"

Mistä kohtaa taulukkoa sinä tuon "tulkitsit"?

Pistäppä ihan luvut esille. Käytetään sitä Etelä-Suomen taulukkoa. Odotan mielenkiinnolla kuinka sinä noista lasket esittämääsi sulatustoimintoa.

Jokke

P.S Pukkaappa nyt linkkiä siihen Onnline rotoria parempaan kuutiokoneeseen, jonka sfp-luku on alle 1.6, johan tässä lukijoille tulee kohta ajatus että sellaista ei ole???

P.S.S Ei se -15 astetta mikään lempilapsi ole, yhtälailla roottorikone toimii tehokkaammin KAIKILLA LÄMPÖTILOILLA, jolloin lämmitystarvetta on.

vaikeaa kirjoitti:

"Vuosihyötysuhteen ja keskimääräisen lämpötilahyötysuhteen ero, n. 14 prosenttiyksikköä, johtuu nimenomaan sulatustoiminnosta"

Mistä kohtaa taulukkoa sinä tuon "tulkitsit"?

Pistäppä ihan luvut esille. Käytetään sitä Etelä-Suomen taulukkoa. Odotan mielenkiinnolla kuinka sinä noista lasket esittämääsi sulatustoimintoa.

Jokke

P.S Pukkaappa nyt linkkiä siihen Onnline rotoria parempaan kuutiokoneeseen, jonka sfp-luku on alle 1.6, johan tässä lukijoille tulee kohta ajatus että sellaista ei ole???

P.S.S Ei se -15 astetta mikään lempilapsi ole, yhtälailla roottorikone toimii tehokkaammin KAIKILLA LÄMPÖTILOILLA, jolloin lämmitystarvetta on.

Lue lisää

> "Vuosihyötysuhteen ja keskimääräisen lämpötilahyötysuhteen ero, n. 14 prosenttiyksikköä, johtuu nimenomaan sulatustoiminnosta"

> Mistä kohtaa taulukkoa sinä tuon "tulkitsit"?

Sivunumerot olivat siinä viestissäni. Jos sinä et kykene ymmärtämään, miten vuosihyötysuhde eroaa lämpötilahyötysuhteesta, niin en minä sille mitään voi.

Kannattaisi kuitenkin pitää pienempää suuta, jos on peruskäsitteetkin hukassa.

6-vuotias urpo kirjoitti:

"Ulkoilman puolelta kenno pyörii lämpimän jäteilman puolelle, tässä kylmän pisteessä alkaa kostea jäteilma jäätymään kennoon, siis vain ja ainoastaan toiselle puolikkaalle kennoa!! Ei se koko kiekko mene jäähän, urpo."

Tuota noin, mitenhän tämän kauniisti sanoisi ettei sinun 5-vuotiaan "kuutiomaailmasi" romahda.

Mikäköhän puolikenno se jäätyvä on, kun se kenno pyörii. Mikäli jokin osa tuosta kennosta menee huurteeseen (esim. kylmän tuloilman puoli), niin yhtälailla se estää poiston, tulon, jäteilman kulun tasapuolisesti.

"Tajuatko nyt aivan varmasti tuon pyörivänropelin toiminnan??? Ei video jaksais selittää."

Selitä vaan, vien vain koiran ulos ettei se läkähdy nauruunsa tuossa lattialla kieriskellessään kun luen sun tekstejä ääneen.

Kannattaa varmaan katsella tätä kuvaa pari minuuttia, ennen vastaamista :)

http://www.hl-heat.fi/aircond/pyorivak.htm

Urpo 6v

Lue lisää

Ei sulle auta selittää yksinkertaista asiaa, se on vaan niin vaikeaa toisen ymmärtää.

vaikeaa kirjoitti:

"Vuosihyötysuhteen ja keskimääräisen lämpötilahyötysuhteen ero, n. 14 prosenttiyksikköä, johtuu nimenomaan sulatustoiminnosta"

Mistä kohtaa taulukkoa sinä tuon "tulkitsit"?

Pistäppä ihan luvut esille. Käytetään sitä Etelä-Suomen taulukkoa. Odotan mielenkiinnolla kuinka sinä noista lasket esittämääsi sulatustoimintoa.

Jokke

P.S Pukkaappa nyt linkkiä siihen Onnline rotoria parempaan kuutiokoneeseen, jonka sfp-luku on alle 1.6, johan tässä lukijoille tulee kohta ajatus että sellaista ei ole???

P.S.S Ei se -15 astetta mikään lempilapsi ole, yhtälailla roottorikone toimii tehokkaammin KAIKILLA LÄMPÖTILOILLA, jolloin lämmitystarvetta on.

Lue lisää

"Pistäppä ihan luvut esille. Käytetään sitä Etelä-Suomen taulukkoa. Odotan mielenkiinnolla kuinka sinä noista lasket esittämääsi sulatustoimintoa."

Siksi et saa tähän vastausta, koska tuosta taulukosta ei se selviä. Tuo toinen kuutiokoneen puolustaja tietää sen yhtä hyvin, luetun ymmärtämisessäsi ei siis ole mitään vikaa.

HS

josset ymmärrä kirjoitti:

"Pistäppä ihan luvut esille. Käytetään sitä Etelä-Suomen taulukkoa. Odotan mielenkiinnolla kuinka sinä noista lasket esittämääsi sulatustoimintoa."

Siksi et saa tähän vastausta, koska tuosta taulukosta ei se selviä. Tuo toinen kuutiokoneen puolustaja tietää sen yhtä hyvin, luetun ymmärtämisessäsi ei siis ole mitään vikaa.

HS

Lue lisää

> Siksi et saa tähän vastausta, koska tuosta taulukosta ei se selviä.

Taulukosta selviää kaikki tarpeellinen, jos osaa laskea. Kiekkouskovaiset eivät osaa, mikä on jo moneen kertaan nähty.

Testiraportista käy ilmi

1) Vuosihyötysuhde eri ilmavirroilla

2) "Standardimallin käyttöprofiilin" mukaan laskettu vuosihyötysuhde (8/8 teho käytössä 5,6 h/d, 7/8 käytössä 2,4 h/d jne.), ks. sivun 4 taulukko.

3) Lämpötilahyötysuhteet eri ilmavirroilla.

Lämpötilahyötysuhde kuvaa pelkkää siirrintä. Sen avulla voidaan laskea tuloilman lämpötila siirtimen jälkeen.

Lämpötilahyötysuhteen avulla ei kuitenkaan voida laskea vuotuista energiankulutusta (siis siirtimellä saatavaa "ilmaisenergiaa", mikä pitää vähentää lämmöntarpeesta) kuin lämpimässä ilmastossa, missä ei tarvita jäätymisenestoa / sulatusjaksoja. Vuosihyötysuhteessa on otettu huomioon myös kovilla pakkasilla tapahtuva (keskimääräisen) hyötysuhteen tippuminen, joka johtuu, koneen tyypistä riippuen, esilämmityksestä, tuloilmapuhaltimen pätkimisestä tai LTO:n ohituksesta (tuloilma LTO:n ohi -> hyötysuhde sulatuksen aikana 0 % -> keskim. hyötysuhde tippuu). Loppujen lopuksihan kaikki sulatus/jäätymisenestoratkaisut heikentävät hyötysuhdetta saadakseen jäteilman lämpötilan nousemaan plussan puolelle huurteen sulattamiseksi.

Esim. 70 l/s tulo- ja 78 l/s poistoilmavirroilla LTO:n LÄMPÖTILAHYÖTYSUHDE (loppupään taulukot) on 56 %, mutta etusivun käppyrän mukaan VUOSIHYÖTYSUHDE ETELÄ-SUOMEN SÄÄOLOISSA samalla (vakio)ilmavirralla on 47-48 %.

Jos loppupään taulukon arvoista lasketaan eri tehojen (8/8, 7/8 jne.) käyttöajoilla painotettu keskimääräinen lämpötilahyötysuhde, tulokseksi tuleva 57,8 % on aika tavalla korkeampi kuin jäätymisen eston huomioiva vuosihyötysuhde, 46 %. Huom. näiden erotus, 11,8 %, on nyt tarkka arvo. Aiemman arvon, 14 %, heitin ihan mutu-pohjalta.

Lämmönsiirtimen tehon sallimaan 57,8 % vuosihyötysuhteeseen päästäisiin vain ilmastossa, jossa jäätymisenestoa ei tarvittaisi lainkaan. Vastaavasti, kylmemmässä ilmastossa (esim. Pohjois-Suomessa) sulatusta tarvittaan useammin ja vuosihyötysuhde tippuu vielä alemmaksi (42 %, ks. viimeinen sivu).

Vuosihyötysuhde ottaa siis huomioon a) siirtimen jäätymisherkkyyden sekä b) sulatukseen/sulanapitoon tarvittavan energian (esim. esilämmityksen), joten teidän KIEKKOUSKOVAISTEN EI OLE MITÄÄN TARVETTA SEPITTÄÄ ILTASATUJA -15°C YÖPAKKASISTA.

Regeneratiivisilla lämmäntalteenottolaitteilla (joihin mm. kiekot kuuluvat) vuosi- ja lämpötilahyötysuhteiden välinen ero on pienempi vähäisemmän sulatustarpeen vuoksi. Regeneratiivinen ei vain passaa ihan joka paikkaan - esim. asuntoihin, missä liesikuvun poistoilma johdetaan LTO:n läpi (kerrostaloissa yleinen ratkaisu) eikä lämmitysenergian säästöstä kannata maksaa ihan mitä tahansa (hankintahinnan tai korkeamman sähkönkulutuksen muodossa - useinhan lämpöenergia on halvempaa, erit. käytettäessä vesikiertoista jälkilämmityspatteria maalämmöllä lämpiävässä talossa).

Levysiirtimilläkin on mahdollista päästä parempiin tuloksiin kuin nyt esillä oleeseen, varsin surkeaan (selvästi alle 50 %) vuosihyötysuhteeseen. Markkinoilla on (asunto)ilmanvaihtokoneita, joille lupaillaan jopa 80 % lämpötilahyötysuhteita. Näissä on siis vastavirtasiirtimet yleisemmän & halvemman ristivirtasiirtimen sijaan. Vastavirtasiirtimillä pitäisi jäätymisherkkyydenkin olla (ainakin teoriassa) pienempi kuin ristivirtasiirtimillä. Lisäksi vuosihyötysuhteeseen voidaan vaikuttaa sulatuksen ohjauksella. Varman päälle ( 7° jäteilman lämpötilasta lähtien) toimiva sulatus kennon ohituksella (jota tulopuhaltimenkin pysäyttäminen tavallaan on) ei todellakaan ole se energiataloudellisin ratkaisu. Jäätymisen mulkkaus valokennolla on paljon fiksumpi ja vielä kun saataisiin näihin pikkukoneisiin lohkosulatus, voisi levysiirtimilläkin repiä poistoilmasta lämpöä ihan eri malliin (lämpötila pakkasen puolelle).

Testiraportista käy ilmi myös, miten ilmamäärät vaikuttavat koneen ominaissähkötehoon. Täydellä teholla (poistoilmavirta 110 l/s, kanaviston painehäviö 162 Pa) ja f7-luokan tuloilmasuodatinta käytettäessä ominaissähköteho on 2,4 kW/m³,s, 2/8-teholla 1,8 kW/m³,s.

Omissa mainosesitteissään valmistajat tapaavat kikkailla kanaviston painehäviöllä, mikä onkin muutamien koneiden kohdalla ollut ainoa tapa ominaissähkötehon painamiseksi alle 2,5:n. VTT:n sertissä kanavistopaine on ollut 162 Pa täydellä ilmavirralla, mutta epäitoivoisimmissa vastaan tulleissa valmistajien käppyröissä on käytetty F5-luokan tuloilmansuodatinta sekä alle 100 Pa painetta maksimi-ilmamäärilläkin.

kaipaa hellää johdatusta kirjoitti:

> Siksi et saa tähän vastausta, koska tuosta taulukosta ei se selviä.

Taulukosta selviää kaikki tarpeellinen, jos osaa laskea. Kiekkouskovaiset eivät osaa, mikä on jo moneen kertaan nähty.

Testiraportista käy ilmi

1) Vuosihyötysuhde eri ilmavirroilla

2) "Standardimallin käyttöprofiilin" mukaan laskettu vuosihyötysuhde (8/8 teho käytössä 5,6 h/d, 7/8 käytössä 2,4 h/d jne.), ks. sivun 4 taulukko.

3) Lämpötilahyötysuhteet eri ilmavirroilla.

Lämpötilahyötysuhde kuvaa pelkkää siirrintä. Sen avulla voidaan laskea tuloilman lämpötila siirtimen jälkeen.

Lämpötilahyötysuhteen avulla ei kuitenkaan voida laskea vuotuista energiankulutusta (siis siirtimellä saatavaa "ilmaisenergiaa", mikä pitää vähentää lämmöntarpeesta) kuin lämpimässä ilmastossa, missä ei tarvita jäätymisenestoa / sulatusjaksoja. Vuosihyötysuhteessa on otettu huomioon myös kovilla pakkasilla tapahtuva (keskimääräisen) hyötysuhteen tippuminen, joka johtuu, koneen tyypistä riippuen, esilämmityksestä, tuloilmapuhaltimen pätkimisestä tai LTO:n ohituksesta (tuloilma LTO:n ohi -> hyötysuhde sulatuksen aikana 0 % -> keskim. hyötysuhde tippuu). Loppujen lopuksihan kaikki sulatus/jäätymisenestoratkaisut heikentävät hyötysuhdetta saadakseen jäteilman lämpötilan nousemaan plussan puolelle huurteen sulattamiseksi.

Esim. 70 l/s tulo- ja 78 l/s poistoilmavirroilla LTO:n LÄMPÖTILAHYÖTYSUHDE (loppupään taulukot) on 56 %, mutta etusivun käppyrän mukaan VUOSIHYÖTYSUHDE ETELÄ-SUOMEN SÄÄOLOISSA samalla (vakio)ilmavirralla on 47-48 %.

Jos loppupään taulukon arvoista lasketaan eri tehojen (8/8, 7/8 jne.) käyttöajoilla painotettu keskimääräinen lämpötilahyötysuhde, tulokseksi tuleva 57,8 % on aika tavalla korkeampi kuin jäätymisen eston huomioiva vuosihyötysuhde, 46 %. Huom. näiden erotus, 11,8 %, on nyt tarkka arvo. Aiemman arvon, 14 %, heitin ihan mutu-pohjalta.

Lämmönsiirtimen tehon sallimaan 57,8 % vuosihyötysuhteeseen päästäisiin vain ilmastossa, jossa jäätymisenestoa ei tarvittaisi lainkaan. Vastaavasti, kylmemmässä ilmastossa (esim. Pohjois-Suomessa) sulatusta tarvittaan useammin ja vuosihyötysuhde tippuu vielä alemmaksi (42 %, ks. viimeinen sivu).

Vuosihyötysuhde ottaa siis huomioon a) siirtimen jäätymisherkkyyden sekä b) sulatukseen/sulanapitoon tarvittavan energian (esim. esilämmityksen), joten teidän KIEKKOUSKOVAISTEN EI OLE MITÄÄN TARVETTA SEPITTÄÄ ILTASATUJA -15°C YÖPAKKASISTA.

Regeneratiivisilla lämmäntalteenottolaitteilla (joihin mm. kiekot kuuluvat) vuosi- ja lämpötilahyötysuhteiden välinen ero on pienempi vähäisemmän sulatustarpeen vuoksi. Regeneratiivinen ei vain passaa ihan joka paikkaan - esim. asuntoihin, missä liesikuvun poistoilma johdetaan LTO:n läpi (kerrostaloissa yleinen ratkaisu) eikä lämmitysenergian säästöstä kannata maksaa ihan mitä tahansa (hankintahinnan tai korkeamman sähkönkulutuksen muodossa - useinhan lämpöenergia on halvempaa, erit. käytettäessä vesikiertoista jälkilämmityspatteria maalämmöllä lämpiävässä talossa).

Levysiirtimilläkin on mahdollista päästä parempiin tuloksiin kuin nyt esillä oleeseen, varsin surkeaan (selvästi alle 50 %) vuosihyötysuhteeseen. Markkinoilla on (asunto)ilmanvaihtokoneita, joille lupaillaan jopa 80 % lämpötilahyötysuhteita. Näissä on siis vastavirtasiirtimet yleisemmän & halvemman ristivirtasiirtimen sijaan. Vastavirtasiirtimillä pitäisi jäätymisherkkyydenkin olla (ainakin teoriassa) pienempi kuin ristivirtasiirtimillä. Lisäksi vuosihyötysuhteeseen voidaan vaikuttaa sulatuksen ohjauksella. Varman päälle ( 7° jäteilman lämpötilasta lähtien) toimiva sulatus kennon ohituksella (jota tulopuhaltimenkin pysäyttäminen tavallaan on) ei todellakaan ole se energiataloudellisin ratkaisu. Jäätymisen mulkkaus valokennolla on paljon fiksumpi ja vielä kun saataisiin näihin pikkukoneisiin lohkosulatus, voisi levysiirtimilläkin repiä poistoilmasta lämpöä ihan eri malliin (lämpötila pakkasen puolelle).

Testiraportista käy ilmi myös, miten ilmamäärät vaikuttavat koneen ominaissähkötehoon. Täydellä teholla (poistoilmavirta 110 l/s, kanaviston painehäviö 162 Pa) ja f7-luokan tuloilmasuodatinta käytettäessä ominaissähköteho on 2,4 kW/m³,s, 2/8-teholla 1,8 kW/m³,s.

Omissa mainosesitteissään valmistajat tapaavat kikkailla kanaviston painehäviöllä, mikä onkin muutamien koneiden kohdalla ollut ainoa tapa ominaissähkötehon painamiseksi alle 2,5:n. VTT:n sertissä kanavistopaine on ollut 162 Pa täydellä ilmavirralla, mutta epäitoivoisimmissa vastaan tulleissa valmistajien käppyröissä on käytetty F5-luokan tuloilmansuodatinta sekä alle 100 Pa painetta maksimi-ilmamäärilläkin.

Lue lisää

Katsoinpa väärää saraketta - poistoilmakanaviston painehäviötä.

Tuloilmakanavistolle (sis. ulkoilmasäleikön ja -kanavan painehäviö) onkin varattu max. ilmavirralla peräti 238 Pa, mikä saa (epätoivoiset) mitoitukset 50-70 Pa kokonaispaineelle F5-luokan suodattimia käytettäessä näyttämään vielä naurettavammilta.

kaipaa hellää johdatusta kirjoitti:

> Siksi et saa tähän vastausta, koska tuosta taulukosta ei se selviä.

Taulukosta selviää kaikki tarpeellinen, jos osaa laskea. Kiekkouskovaiset eivät osaa, mikä on jo moneen kertaan nähty.

Testiraportista käy ilmi

1) Vuosihyötysuhde eri ilmavirroilla

2) "Standardimallin käyttöprofiilin" mukaan laskettu vuosihyötysuhde (8/8 teho käytössä 5,6 h/d, 7/8 käytössä 2,4 h/d jne.), ks. sivun 4 taulukko.

3) Lämpötilahyötysuhteet eri ilmavirroilla.

Lämpötilahyötysuhde kuvaa pelkkää siirrintä. Sen avulla voidaan laskea tuloilman lämpötila siirtimen jälkeen.

Lämpötilahyötysuhteen avulla ei kuitenkaan voida laskea vuotuista energiankulutusta (siis siirtimellä saatavaa "ilmaisenergiaa", mikä pitää vähentää lämmöntarpeesta) kuin lämpimässä ilmastossa, missä ei tarvita jäätymisenestoa / sulatusjaksoja. Vuosihyötysuhteessa on otettu huomioon myös kovilla pakkasilla tapahtuva (keskimääräisen) hyötysuhteen tippuminen, joka johtuu, koneen tyypistä riippuen, esilämmityksestä, tuloilmapuhaltimen pätkimisestä tai LTO:n ohituksesta (tuloilma LTO:n ohi -> hyötysuhde sulatuksen aikana 0 % -> keskim. hyötysuhde tippuu). Loppujen lopuksihan kaikki sulatus/jäätymisenestoratkaisut heikentävät hyötysuhdetta saadakseen jäteilman lämpötilan nousemaan plussan puolelle huurteen sulattamiseksi.

Esim. 70 l/s tulo- ja 78 l/s poistoilmavirroilla LTO:n LÄMPÖTILAHYÖTYSUHDE (loppupään taulukot) on 56 %, mutta etusivun käppyrän mukaan VUOSIHYÖTYSUHDE ETELÄ-SUOMEN SÄÄOLOISSA samalla (vakio)ilmavirralla on 47-48 %.

Jos loppupään taulukon arvoista lasketaan eri tehojen (8/8, 7/8 jne.) käyttöajoilla painotettu keskimääräinen lämpötilahyötysuhde, tulokseksi tuleva 57,8 % on aika tavalla korkeampi kuin jäätymisen eston huomioiva vuosihyötysuhde, 46 %. Huom. näiden erotus, 11,8 %, on nyt tarkka arvo. Aiemman arvon, 14 %, heitin ihan mutu-pohjalta.

Lämmönsiirtimen tehon sallimaan 57,8 % vuosihyötysuhteeseen päästäisiin vain ilmastossa, jossa jäätymisenestoa ei tarvittaisi lainkaan. Vastaavasti, kylmemmässä ilmastossa (esim. Pohjois-Suomessa) sulatusta tarvittaan useammin ja vuosihyötysuhde tippuu vielä alemmaksi (42 %, ks. viimeinen sivu).

Vuosihyötysuhde ottaa siis huomioon a) siirtimen jäätymisherkkyyden sekä b) sulatukseen/sulanapitoon tarvittavan energian (esim. esilämmityksen), joten teidän KIEKKOUSKOVAISTEN EI OLE MITÄÄN TARVETTA SEPITTÄÄ ILTASATUJA -15°C YÖPAKKASISTA.

Regeneratiivisilla lämmäntalteenottolaitteilla (joihin mm. kiekot kuuluvat) vuosi- ja lämpötilahyötysuhteiden välinen ero on pienempi vähäisemmän sulatustarpeen vuoksi. Regeneratiivinen ei vain passaa ihan joka paikkaan - esim. asuntoihin, missä liesikuvun poistoilma johdetaan LTO:n läpi (kerrostaloissa yleinen ratkaisu) eikä lämmitysenergian säästöstä kannata maksaa ihan mitä tahansa (hankintahinnan tai korkeamman sähkönkulutuksen muodossa - useinhan lämpöenergia on halvempaa, erit. käytettäessä vesikiertoista jälkilämmityspatteria maalämmöllä lämpiävässä talossa).

Levysiirtimilläkin on mahdollista päästä parempiin tuloksiin kuin nyt esillä oleeseen, varsin surkeaan (selvästi alle 50 %) vuosihyötysuhteeseen. Markkinoilla on (asunto)ilmanvaihtokoneita, joille lupaillaan jopa 80 % lämpötilahyötysuhteita. Näissä on siis vastavirtasiirtimet yleisemmän & halvemman ristivirtasiirtimen sijaan. Vastavirtasiirtimillä pitäisi jäätymisherkkyydenkin olla (ainakin teoriassa) pienempi kuin ristivirtasiirtimillä. Lisäksi vuosihyötysuhteeseen voidaan vaikuttaa sulatuksen ohjauksella. Varman päälle ( 7° jäteilman lämpötilasta lähtien) toimiva sulatus kennon ohituksella (jota tulopuhaltimenkin pysäyttäminen tavallaan on) ei todellakaan ole se energiataloudellisin ratkaisu. Jäätymisen mulkkaus valokennolla on paljon fiksumpi ja vielä kun saataisiin näihin pikkukoneisiin lohkosulatus, voisi levysiirtimilläkin repiä poistoilmasta lämpöä ihan eri malliin (lämpötila pakkasen puolelle).

Testiraportista käy ilmi myös, miten ilmamäärät vaikuttavat koneen ominaissähkötehoon. Täydellä teholla (poistoilmavirta 110 l/s, kanaviston painehäviö 162 Pa) ja f7-luokan tuloilmasuodatinta käytettäessä ominaissähköteho on 2,4 kW/m³,s, 2/8-teholla 1,8 kW/m³,s.

Omissa mainosesitteissään valmistajat tapaavat kikkailla kanaviston painehäviöllä, mikä onkin muutamien koneiden kohdalla ollut ainoa tapa ominaissähkötehon painamiseksi alle 2,5:n. VTT:n sertissä kanavistopaine on ollut 162 Pa täydellä ilmavirralla, mutta epäitoivoisimmissa vastaan tulleissa valmistajien käppyröissä on käytetty F5-luokan tuloilmansuodatinta sekä alle 100 Pa painetta maksimi-ilmamäärilläkin.

Lue lisää

kun laitetaan vastasirtasiirrin, jonka hyötysuhde on korkeampi sitä ylemmäs nousee ulkolämpötila, jossa huurtuminen alkaa haitata.
Kun kuutiossa huurtuminen leviää sivusuunnassa (kolmiona), vastavirtasiirtimessä se tapahtuu koko kennon leveydeltä, jolloin poisto alkaa heti pienetä ja pian saadaankin kutsua hometutkijat paikalle.
Muutenkin kuutiossa on säälittävän pätkimisen lisäksi ongelmana se, että ilmavirtasuhde alkaa heti muuttua päin vastoin kuin roottorissa, joten kuutiota käytettäessä on poisto laitettava huomattavasti suuremmaksi kuin tulo.

kaipaa hellää johdatusta kirjoitti:

> Siksi et saa tähän vastausta, koska tuosta taulukosta ei se selviä.

Taulukosta selviää kaikki tarpeellinen, jos osaa laskea. Kiekkouskovaiset eivät osaa, mikä on jo moneen kertaan nähty.

Testiraportista käy ilmi

1) Vuosihyötysuhde eri ilmavirroilla

2) "Standardimallin käyttöprofiilin" mukaan laskettu vuosihyötysuhde (8/8 teho käytössä 5,6 h/d, 7/8 käytössä 2,4 h/d jne.), ks. sivun 4 taulukko.

3) Lämpötilahyötysuhteet eri ilmavirroilla.

Lämpötilahyötysuhde kuvaa pelkkää siirrintä. Sen avulla voidaan laskea tuloilman lämpötila siirtimen jälkeen.

Lämpötilahyötysuhteen avulla ei kuitenkaan voida laskea vuotuista energiankulutusta (siis siirtimellä saatavaa "ilmaisenergiaa", mikä pitää vähentää lämmöntarpeesta) kuin lämpimässä ilmastossa, missä ei tarvita jäätymisenestoa / sulatusjaksoja. Vuosihyötysuhteessa on otettu huomioon myös kovilla pakkasilla tapahtuva (keskimääräisen) hyötysuhteen tippuminen, joka johtuu, koneen tyypistä riippuen, esilämmityksestä, tuloilmapuhaltimen pätkimisestä tai LTO:n ohituksesta (tuloilma LTO:n ohi -> hyötysuhde sulatuksen aikana 0 % -> keskim. hyötysuhde tippuu). Loppujen lopuksihan kaikki sulatus/jäätymisenestoratkaisut heikentävät hyötysuhdetta saadakseen jäteilman lämpötilan nousemaan plussan puolelle huurteen sulattamiseksi.

Esim. 70 l/s tulo- ja 78 l/s poistoilmavirroilla LTO:n LÄMPÖTILAHYÖTYSUHDE (loppupään taulukot) on 56 %, mutta etusivun käppyrän mukaan VUOSIHYÖTYSUHDE ETELÄ-SUOMEN SÄÄOLOISSA samalla (vakio)ilmavirralla on 47-48 %.

Jos loppupään taulukon arvoista lasketaan eri tehojen (8/8, 7/8 jne.) käyttöajoilla painotettu keskimääräinen lämpötilahyötysuhde, tulokseksi tuleva 57,8 % on aika tavalla korkeampi kuin jäätymisen eston huomioiva vuosihyötysuhde, 46 %. Huom. näiden erotus, 11,8 %, on nyt tarkka arvo. Aiemman arvon, 14 %, heitin ihan mutu-pohjalta.

Lämmönsiirtimen tehon sallimaan 57,8 % vuosihyötysuhteeseen päästäisiin vain ilmastossa, jossa jäätymisenestoa ei tarvittaisi lainkaan. Vastaavasti, kylmemmässä ilmastossa (esim. Pohjois-Suomessa) sulatusta tarvittaan useammin ja vuosihyötysuhde tippuu vielä alemmaksi (42 %, ks. viimeinen sivu).

Vuosihyötysuhde ottaa siis huomioon a) siirtimen jäätymisherkkyyden sekä b) sulatukseen/sulanapitoon tarvittavan energian (esim. esilämmityksen), joten teidän KIEKKOUSKOVAISTEN EI OLE MITÄÄN TARVETTA SEPITTÄÄ ILTASATUJA -15°C YÖPAKKASISTA.

Regeneratiivisilla lämmäntalteenottolaitteilla (joihin mm. kiekot kuuluvat) vuosi- ja lämpötilahyötysuhteiden välinen ero on pienempi vähäisemmän sulatustarpeen vuoksi. Regeneratiivinen ei vain passaa ihan joka paikkaan - esim. asuntoihin, missä liesikuvun poistoilma johdetaan LTO:n läpi (kerrostaloissa yleinen ratkaisu) eikä lämmitysenergian säästöstä kannata maksaa ihan mitä tahansa (hankintahinnan tai korkeamman sähkönkulutuksen muodossa - useinhan lämpöenergia on halvempaa, erit. käytettäessä vesikiertoista jälkilämmityspatteria maalämmöllä lämpiävässä talossa).

Levysiirtimilläkin on mahdollista päästä parempiin tuloksiin kuin nyt esillä oleeseen, varsin surkeaan (selvästi alle 50 %) vuosihyötysuhteeseen. Markkinoilla on (asunto)ilmanvaihtokoneita, joille lupaillaan jopa 80 % lämpötilahyötysuhteita. Näissä on siis vastavirtasiirtimet yleisemmän & halvemman ristivirtasiirtimen sijaan. Vastavirtasiirtimillä pitäisi jäätymisherkkyydenkin olla (ainakin teoriassa) pienempi kuin ristivirtasiirtimillä. Lisäksi vuosihyötysuhteeseen voidaan vaikuttaa sulatuksen ohjauksella. Varman päälle ( 7° jäteilman lämpötilasta lähtien) toimiva sulatus kennon ohituksella (jota tulopuhaltimenkin pysäyttäminen tavallaan on) ei todellakaan ole se energiataloudellisin ratkaisu. Jäätymisen mulkkaus valokennolla on paljon fiksumpi ja vielä kun saataisiin näihin pikkukoneisiin lohkosulatus, voisi levysiirtimilläkin repiä poistoilmasta lämpöä ihan eri malliin (lämpötila pakkasen puolelle).

Testiraportista käy ilmi myös, miten ilmamäärät vaikuttavat koneen ominaissähkötehoon. Täydellä teholla (poistoilmavirta 110 l/s, kanaviston painehäviö 162 Pa) ja f7-luokan tuloilmasuodatinta käytettäessä ominaissähköteho on 2,4 kW/m³,s, 2/8-teholla 1,8 kW/m³,s.

Omissa mainosesitteissään valmistajat tapaavat kikkailla kanaviston painehäviöllä, mikä onkin muutamien koneiden kohdalla ollut ainoa tapa ominaissähkötehon painamiseksi alle 2,5:n. VTT:n sertissä kanavistopaine on ollut 162 Pa täydellä ilmavirralla, mutta epäitoivoisimmissa vastaan tulleissa valmistajien käppyröissä on käytetty F5-luokan tuloilmansuodatinta sekä alle 100 Pa painetta maksimi-ilmamäärilläkin.

Lue lisää

"LÄMPÖTILAHYÖTYSUHDE (loppupään taulukot) on 56 %, mutta etusivun käppyrän mukaan VUOSIHYÖTYSUHDE ETELÄ-SUOMEN SÄÄOLOISSA samalla (vakio)ilmavirralla on 47-48 %."

On niin lähellä nuo luvut toisiaan että minä maallikkona tulkitsisin:
56-48% = jälkilämmityspatterin sähkönkulutus eli

48 jälkilämmityspatteri =

Ja tuohon päälle vielä se pätkiminen, jota ei tuosta taulukosta löydy????

"suuri tulkitsija vaan ei vissiin oikein"

varma? kirjoitti:

"LÄMPÖTILAHYÖTYSUHDE (loppupään taulukot) on 56 %, mutta etusivun käppyrän mukaan VUOSIHYÖTYSUHDE ETELÄ-SUOMEN SÄÄOLOISSA samalla (vakio)ilmavirralla on 47-48 %."

On niin lähellä nuo luvut toisiaan että minä maallikkona tulkitsisin:
56-48% = jälkilämmityspatterin sähkönkulutus eli

48 jälkilämmityspatteri =

Ja tuohon päälle vielä se pätkiminen, jota ei tuosta taulukosta löydy????

"suuri tulkitsija vaan ei vissiin oikein"

Lue lisää

> On niin lähellä nuo luvut toisiaan että minä maallikkona tulkitsisin:

Siis TÄYDELLISEN TIETÄMÄTTÖMYYDEN JA LASKUTAIDOTTOMUUDEN SUOMALLA EHDOTTOMALLA VARMUUDELLA tulkitset edelleen olevasi oikeassa.

KOITA NYT VITUN UMPILUUPÄÄ OTTAA SILMÄ KÄTEEN JA KATSO NIITÄ TAULUKON ARVOJA. LÖYTYYKÖ SIELTÄ ESIM. ILMANVAIHDON (TEOREETTINEN) LÄMMÖNTARVE ILMAN LÄMMÖNTALTEENOTTOA (JOS OLISI VAIN TEHOKAS SÄHKÖPATTERI) SEKÄ LÄMMÖNTALTEENOTOLLA SAATU SÄÄSTÖ, JOKA VOIDAAN MYÖS ESITTÄÄ VUOSIHYÖTYSUHTEEN MUODOSSA (VUODEN AIKANA TALTEEN OTETTU ENERGIA / LÄMMÖNTARVE). TULOKSEEN EI VAIKUTA, LÄMMITETÄÄNKÖ TULOILMA (LTO:N JÄLKEEN) JÄLKILÄMMITYSPATTERILLA VAIKO VASTA HUONEESSA. SAMA MÄÄRÄ ENERGIAA SIIHEN AINA KULUU.

ON-KO SE NYT TO-DEL-LA-KIN AI-VAN MAH-DO-TON-TA KIE-KO-US-KO-VAI-SEN KÄ-SIT-TÄÄ, ET-TÄ LÄM-MÖN-TAL-TEEN-O-TON SU-LA-TUK-SEEN KU-LU-VA E-NER-GIA ON HUO-MI-OI-TU VUO-SI-HYÖ-TY-SUH-TEES-SA

Ei taida koko maailmasta löytyä tarpeeksi rautalankaa eden näin päivänselvän asian takomiseen "hieman" jälkeenjääneiden kiekkouskovaisten päähän.

voe voe kirjoitti:

kun laitetaan vastasirtasiirrin, jonka hyötysuhde on korkeampi sitä ylemmäs nousee ulkolämpötila, jossa huurtuminen alkaa haitata.
Kun kuutiossa huurtuminen leviää sivusuunnassa (kolmiona), vastavirtasiirtimessä se tapahtuu koko kennon leveydeltä, jolloin poisto alkaa heti pienetä ja pian saadaankin kutsua hometutkijat paikalle.
Muutenkin kuutiossa on säälittävän pätkimisen lisäksi ongelmana se, että ilmavirtasuhde alkaa heti muuttua päin vastoin kuin roottorissa, joten kuutiota käytettäessä on poisto laitettava huomattavasti suuremmaksi kuin tulo.

Lue lisää

> kun laitetaan vastasirtasiirrin, jonka hyötysuhde on korkeampi sitä ylemmäs nousee ulkolämpötila, jossa huurtuminen alkaa haitata.

Elikkä kannattaa laittaa pelkkä koneellinen poisto?

Etenkin, jos sattuu olemaan ns. kiekkouskovainen, jonka vähäiset älynlahjat eivät kertakaikkiaan riitä tajuamaan, että ulkolämpötila pyörii suurimman osan ajasta nollan kieppeillä, minkä ansiosta vuotuinen energiankulutuskin määräytyy pitkälti sen mukaan, paljonko lämpöä saadaan talteen näissä lämpötiloissa. Kiekkouskiksen päänuppiin mahtuu ilmiselväsit vain ja ainoastaan yksi luku kerrallaan - ja se on hyötysuhde -15°C pakkasella.

Kovista pakkasista puhumista kannattaakin välttää, koska tyypillisessä kiekkokoneessa ei ole mitenkään varauduttu huurteen muodostumiseen, puhumattakaan nyt siitä, että olisi edes vaivauduttu laittamaan kondenssiveden poisto.

voe voe kirjoitti:

kun laitetaan vastasirtasiirrin, jonka hyötysuhde on korkeampi sitä ylemmäs nousee ulkolämpötila, jossa huurtuminen alkaa haitata.
Kun kuutiossa huurtuminen leviää sivusuunnassa (kolmiona), vastavirtasiirtimessä se tapahtuu koko kennon leveydeltä, jolloin poisto alkaa heti pienetä ja pian saadaankin kutsua hometutkijat paikalle.
Muutenkin kuutiossa on säälittävän pätkimisen lisäksi ongelmana se, että ilmavirtasuhde alkaa heti muuttua päin vastoin kuin roottorissa, joten kuutiota käytettäessä on poisto laitettava huomattavasti suuremmaksi kuin tulo.

Lue lisää

Ilmiö on sama kuin jos lamellin väliin laitettaisiin pitkittäin sukkapuikkoja, vaikutus on pitkään vähäinen, mutta jos sukkapuikkoa ruvetaan tunkemaan poikittain rakoseen, ilman virtaus kuristuu heti, joten väittämä huonommasta huurtumisesta on väärä.

sssyinen kirjoitti:

Ilmiö on sama kuin jos lamellin väliin laitettaisiin pitkittäin sukkapuikkoja, vaikutus on pitkään vähäinen, mutta jos sukkapuikkoa ruvetaan tunkemaan poikittain rakoseen, ilman virtaus kuristuu heti, joten väittämä huonommasta huurtumisesta on väärä.

Lue lisää

Vastavirtasiirtimellä tosiaan jäteilma on kylmempää paremman hyötysuhteen ansiosta, joten se näyttäsi olevan huonompi vaihtoehto... jos siis "unohdetaa" kaksi pikkuseikkaa:

Ulkolämpötila on "vaatimattomasti" kolme neljäsosaa ajasta -6°C ja 16°C välillä, jolloin korkeammasta hyötysuhteesta on hyötyä. Sitten, kun on kylmempää, pitää hyötysuhde tiputtaa keinotekoisesti huonommaksi esim. esilämmitystä käyttämällä, jolloin ollaankin samalla viivalla (ominais)hyötysuhteeltaan heikompien ratkaisujen kanssa. -> Ei mitään haittaa huonoon LTO-ratkaisuun verrattuna, mutta enemmän energiaa talteen yli -6°C lämpötiloissa.

Sitten se toinen seikka, joka liittyy lämpötilojen hallintaan. Yleisessä ristivirtasiirtimessä on ongelmana epätasainen lämpötilajakauma (ns. kylmä nurkka), minkä seurauksena siirrin alkaa huurtumaan (ja poistoilmavirta tippumaan) jo kauan ennen kuin jäteilman lämpötila on nollassa. Näkeehän tämän vaikka puheena olleen konee spekseistä - sulatus lähtee päälle, kun jäteilman lämpötila on 7°C.

Jos vaikka kun käytössä olisikin siirrin, missä ei olisi vastaavia suuria lämpötilaeroja virtauksen poikkisuunnassa, voisiko ehkä vaikkapa ajatella, että jäteilman lämpötilan saisi puristettua lähemmäksi nollaa, kun ei tarvitsisi enää jättää pelivaraa sille kylmälle nurkalle?

pelkän hyvän tuurin varassa kirjoitti:

> kun laitetaan vastasirtasiirrin, jonka hyötysuhde on korkeampi sitä ylemmäs nousee ulkolämpötila, jossa huurtuminen alkaa haitata.

Elikkä kannattaa laittaa pelkkä koneellinen poisto?

Etenkin, jos sattuu olemaan ns. kiekkouskovainen, jonka vähäiset älynlahjat eivät kertakaikkiaan riitä tajuamaan, että ulkolämpötila pyörii suurimman osan ajasta nollan kieppeillä, minkä ansiosta vuotuinen energiankulutuskin määräytyy pitkälti sen mukaan, paljonko lämpöä saadaan talteen näissä lämpötiloissa. Kiekkouskiksen päänuppiin mahtuu ilmiselväsit vain ja ainoastaan yksi luku kerrallaan - ja se on hyötysuhde -15°C pakkasella.

Kovista pakkasista puhumista kannattaakin välttää, koska tyypillisessä kiekkokoneessa ei ole mitenkään varauduttu huurteen muodostumiseen, puhumattakaan nyt siitä, että olisi edes vaivauduttu laittamaan kondenssiveden poisto.

Lue lisää

nyt noin ymmärrettiin tuokin?

Jos hyötysuhde on 80%, sisälämpötila 20 ja ulkolämpötila -5, on poistuva n 0 asteista. Vastaavasti hyötysuhteella on 50% on poistuva on nollassa kun ulkolämpötila on -20 astetta.

Eikö siis ulkolämpötila, jossa huurtunista alkaa syntyä ja haittaa ilmenee olekin korkeammalla, sítä paitsi niin selvästi, että tyhmemmänkin luulisi tajuavan?

Lapselliset viittaukset pelkkään poistoon lienee laitettava ymmärtämättömyyden tiliin.

Rekuperatiivisen siirtimen yksi ongelmista on, että kondenssivesi on johdettava ulos kojeesta, rgeneratiivisissa suurin osa haihtuu takaisin tuloilmaan. Jos kosteuskuormitus on vähäinen, ei todellakaan regeneratiivisessa tarvita kondenssin johtamista pois.

Olen nähnyt roottorin monesti osittain huurtuneena, mutta siitä ei ole ollut haittaa. En väitä, etteikö se jäädy joissain olosuhteissa umpeen kuten muutkin regeneratiiviset(energent), mutta tällaisia tapauksia olen nähnyt vain pesuloissa ja uimahalleissa, joinne ne eivät sovi.

Ei tarvitse mennä mihinkään koviin pakkasiin, kun jo ongelmat syntyvät. On tietenkin hienoa, jos on mahdollisuus pitää kojetta -5 tai -10 asteen alapuolella kiinni ja häipyä muualle.

viisastelijoilta kirjoitti:

Vastavirtasiirtimellä tosiaan jäteilma on kylmempää paremman hyötysuhteen ansiosta, joten se näyttäsi olevan huonompi vaihtoehto... jos siis "unohdetaa" kaksi pikkuseikkaa:

Ulkolämpötila on "vaatimattomasti" kolme neljäsosaa ajasta -6°C ja 16°C välillä, jolloin korkeammasta hyötysuhteesta on hyötyä. Sitten, kun on kylmempää, pitää hyötysuhde tiputtaa keinotekoisesti huonommaksi esim. esilämmitystä käyttämällä, jolloin ollaankin samalla viivalla (ominais)hyötysuhteeltaan heikompien ratkaisujen kanssa. -> Ei mitään haittaa huonoon LTO-ratkaisuun verrattuna, mutta enemmän energiaa talteen yli -6°C lämpötiloissa.

Sitten se toinen seikka, joka liittyy lämpötilojen hallintaan. Yleisessä ristivirtasiirtimessä on ongelmana epätasainen lämpötilajakauma (ns. kylmä nurkka), minkä seurauksena siirrin alkaa huurtumaan (ja poistoilmavirta tippumaan) jo kauan ennen kuin jäteilman lämpötila on nollassa. Näkeehän tämän vaikka puheena olleen konee spekseistä - sulatus lähtee päälle, kun jäteilman lämpötila on 7°C.

Jos vaikka kun käytössä olisikin siirrin, missä ei olisi vastaavia suuria lämpötilaeroja virtauksen poikkisuunnassa, voisiko ehkä vaikkapa ajatella, että jäteilman lämpötilan saisi puristettua lähemmäksi nollaa, kun ei tarvitsisi enää jättää pelivaraa sille kylmälle nurkalle?

Lue lisää

älyllistä hankkia koje, joka toimii 3/4 ajasta, kun
on olemassa laitteita, jotka toimivat koko
lämpötila-alueella.

rautalanka loppuu kirjoitti:

> On niin lähellä nuo luvut toisiaan että minä maallikkona tulkitsisin:

Siis TÄYDELLISEN TIETÄMÄTTÖMYYDEN JA LASKUTAIDOTTOMUUDEN SUOMALLA EHDOTTOMALLA VARMUUDELLA tulkitset edelleen olevasi oikeassa.

KOITA NYT VITUN UMPILUUPÄÄ OTTAA SILMÄ KÄTEEN JA KATSO NIITÄ TAULUKON ARVOJA. LÖYTYYKÖ SIELTÄ ESIM. ILMANVAIHDON (TEOREETTINEN) LÄMMÖNTARVE ILMAN LÄMMÖNTALTEENOTTOA (JOS OLISI VAIN TEHOKAS SÄHKÖPATTERI) SEKÄ LÄMMÖNTALTEENOTOLLA SAATU SÄÄSTÖ, JOKA VOIDAAN MYÖS ESITTÄÄ VUOSIHYÖTYSUHTEEN MUODOSSA (VUODEN AIKANA TALTEEN OTETTU ENERGIA / LÄMMÖNTARVE). TULOKSEEN EI VAIKUTA, LÄMMITETÄÄNKÖ TULOILMA (LTO:N JÄLKEEN) JÄLKILÄMMITYSPATTERILLA VAIKO VASTA HUONEESSA. SAMA MÄÄRÄ ENERGIAA SIIHEN AINA KULUU.

ON-KO SE NYT TO-DEL-LA-KIN AI-VAN MAH-DO-TON-TA KIE-KO-US-KO-VAI-SEN KÄ-SIT-TÄÄ, ET-TÄ LÄM-MÖN-TAL-TEEN-O-TON SU-LA-TUK-SEEN KU-LU-VA E-NER-GIA ON HUO-MI-OI-TU VUO-SI-HYÖ-TY-SUH-TEES-SA

Ei taida koko maailmasta löytyä tarpeeksi rautalankaa eden näin päivänselvän asian takomiseen "hieman" jälkeenjääneiden kiekkouskovaisten päähän.

Lue lisää

Tulkitsen edellistä kirjoittajaa siten että tuossa prosenttimäärien eroissa (noin. 55 vs. 45) on kysymyksessä nimenomaan sähkövastuksen käyttö jälkilämmitykseen, eikä SINUN aikaisemmassa viestissäsi melskaamasi tuloilman pätkiminen yms.

Tässä kirjoittamaasi: "Lämpötilahyötysuhteen avulla ei kuitenkaan voida laskea vuotuista energiankulutusta (siis siirtimellä saatavaa "ilmaisenergiaa", mikä pitää vähentää lämmöntarpeesta) kuin lämpimässä ilmastossa, missä ei tarvita jäätymisenestoa / sulatusjaksoja. Vuosihyötysuhteessa on otettu huomioon myös kovilla pakkasilla tapahtuva (keskimääräisen) hyötysuhteen tippuminen, joka johtuu, koneen tyypistä riippuen, esilämmityksestä, tuloilmapuhaltimen pätkimisestä tai LTO:n ohituksesta (tuloilma LTO:n ohi -> hyötysuhde sulatuksen aikana 0 % -> keskim. hyötysuhde tippuu)."

Nyt kuitenkin melskaat jälkilämmityspatterista:

"LÄMMÖNTALTEENOTOLLA SAATU SÄÄSTÖ, JOKA VOIDAAN MYÖS ESITTÄÄ VUOSIHYÖTYSUHTEEN MUODOSSA (VUODEN AIKANA TALTEEN OTETTU ENERGIA / LÄMMÖNTARVE). TULOKSEEN EI VAIKUTA, LÄMMITETÄÄNKÖ TULOILMA (LTO:N JÄLKEEN) JÄLKILÄMMITYSPATTERILLA VAIKO VASTA HUONEESSA. SAMA MÄÄRÄ ENERGIAA SIIHEN AINA KULUU."

Annat tuolla huutamisella kovin epävarman kuvan itsestäsi ja tiedoistasi. Kumpiko noista nyt sitten olisi laskettu tuohon vuosihyötysuhteeseen, vai molemmat. Minusta vähän näyttää siltä että tuossa ei ole huomioitu pätkimistä/ohitusta/yms. vaan tuo vuosihyötysuhde putoaa tuosta vielä entisestään kun se otetaan mukaan.

Kimmo

P.S Tämä seuraavakaan ei pidä paikkaansa edes sähkölämmitteisessä talossa: "TULOKSEEN EI VAIKUTA, LÄMMITETÄÄNKÖ TULOILMA (LTO:N JÄLKEEN) JÄLKILÄMMITYSPATTERILLA VAIKO VASTA HUONEESSA. SAMA MÄÄRÄ ENERGIAA SIIHEN AINA KULUU."

Ja tämä johtuu siitä että kanavistossa (vaikkakin eristetyissä) ei kannata lämmitettyä ilmaa siirrellä, häviöt eristystasosta riippuen ovat kuitenkin selvästi mitattavissa. 90% taloista putket kulkevat kylmässä välipohjassa, joten ei tarvitse selittää että putkien kuuluu kulkea höyrysulun lämpimällä puolella. Jätän maalämmön, pelletin yms. käsittelemättä.

jo vain kirjoitti:

nyt noin ymmärrettiin tuokin?

Jos hyötysuhde on 80%, sisälämpötila 20 ja ulkolämpötila -5, on poistuva n 0 asteista. Vastaavasti hyötysuhteella on 50% on poistuva on nollassa kun ulkolämpötila on -20 astetta.

Eikö siis ulkolämpötila, jossa huurtunista alkaa syntyä ja haittaa ilmenee olekin korkeammalla, sítä paitsi niin selvästi, että tyhmemmänkin luulisi tajuavan?

Lapselliset viittaukset pelkkään poistoon lienee laitettava ymmärtämättömyyden tiliin.

Rekuperatiivisen siirtimen yksi ongelmista on, että kondenssivesi on johdettava ulos kojeesta, rgeneratiivisissa suurin osa haihtuu takaisin tuloilmaan. Jos kosteuskuormitus on vähäinen, ei todellakaan regeneratiivisessa tarvita kondenssin johtamista pois.

Olen nähnyt roottorin monesti osittain huurtuneena, mutta siitä ei ole ollut haittaa. En väitä, etteikö se jäädy joissain olosuhteissa umpeen kuten muutkin regeneratiiviset(energent), mutta tällaisia tapauksia olen nähnyt vain pesuloissa ja uimahalleissa, joinne ne eivät sovi.

Ei tarvitse mennä mihinkään koviin pakkasiin, kun jo ongelmat syntyvät. On tietenkin hienoa, jos on mahdollisuus pitää kojetta -5 tai -10 asteen alapuolella kiinni ja häipyä muualle.

Lue lisää

> Jos hyötysuhde on 80%, sisälämpötila 20 ja ulkolämpötila -5, on poistuva n 0 asteista. Vastaavasti hyötysuhteella on 50% on poistuva on nollassa kun ulkolämpötila on -20 astetta.

Yleensä poistoilmavirta on tuloa suurempi, joten poistoilma jäähtyy vähemmän kuin tuloilman (lämpötilahyötysuhteen perusteella laskettu) lämpeneminen antaisi odottaa. Lisäksi poistoilma pitäisi olla selvästi yli 20°C lämpöistä - ellei se sitten jäähdy yläpohjaan sijoitetuissa kanavissa - koska suurin osa poistoilmasta tulee pesutiloista, joissa lämpötila on normaalia huonelämpötilaa korkeampi monella se normaali huonelämpötilakin on 23.. 24°C.

> Lapselliset viittaukset pelkkään poistoon lienee laitettava ymmärtämättömyyden tiliin.

Se nyt vain oli pientä piikittelyä sinun logiikkaasi vastaan - jos kerran jäteilman tehokkaammasta jäähdytyksestä johtuva suurempi huurtumisriski on huono asia, niin silloinhan kannattaa koko LTO jättää pois niin ei tule huolia. Jos siis sille paremmalle lämmöntalteenotolle ei laiteta painoarvoa.

> Eikö siis ulkolämpötila, jossa huurtunista alkaa syntyä ja haittaa ilmenee olekin korkeammalla, sítä paitsi niin selvästi, että tyhmemmänkin luulisi tajuavan?

Jos verrataan 80 % hyötysuhteista vastavirtasiirrintä 50 % hyötysuhteiseen ristivirtasiirtimeen, niin

0°C ulkolämpötilassa ja 20°C poistoilmalla vastavirta nostaa (oletetaan nyt helppouden vuoksi, että tuloilmavirta=poisto) tuloilman lämpötilaksi 16°C ja ristivirta 10°C.

Tarvittava jälkilämitysteho 20°C lämpötilaan 0,1 kg/s ilmavirralla (83 l/s) on 400 / 1000 W. Toki 16-asteisen ilman voisi puhaltaa sellaisenaan huoneeseen (ja näin kannattaakin tehdä), mutta saman verran sen lämmittäminen silti haukkaa - teho otetaan silloin huoneen lämmityksestä.

-4°C ulkolämpötilassa vastavirtasiirrin laskisi jäteilman lämpötilan jo alle yhden asteen, mikä luonnollisesti edellyttää jo hieman alle nollan olevaan pintalämpötilaa siirtimessä = mahdollisuutta huurteen muodostumiseen. Esilämmitystä pitäisi siksi käyttää jo tässä tilanteessa jäteilman lämpötilan rajaamiseksi esim. 4°C tasolle. Tämä vaatii siirtimelle tulevan ulkoilman lämmittämistä 0°C lämpötilaan, mihin tarvitaan 400 W esilämmitysteho. LTO:n jälkeen tuloilman lämpötila on 16°C, joten jälkilämmitysteho on 400 W ja lämmityksen kokonaisteho 800 W.

Ristivirtasiirrintä käyttävän koneen jäteilman lämpötila olisi -4°C ulkolämpötilassa 8°C joten esilämitykselle tms. sulatusratkaisulle ei vielä olisi tarvetta. Kaukana ei kyllä enää olla, koska sulatuksen tehdasasetukset näyttävät vaihtelevan 5... 7°C haarukassa. LTO lämmittää tuloilman 8°C lämpötilaan ja tarvittava jälkilämmitysteho on 1200 W.

-10°C ulkolämpötilassa vastavirtasiirrin edellyttäisi edelleen tuloilman esilämmityksen 0°C lämpötilaan, mihin tarvitaan 1000 W teho, jälkilämmitystehn pysyessä ennallaan (400 W). Kokonaistehontarve on siis 1400 W.

-10°C pistää jo ristivirtasiirtimenkin sulanapitoon vipinää, mutta tarvittava teho on vielä pieni. Esim. vaadittaessa 6°C jäteilmanlämpötilaa ei esilämmitykseen tarvita kuin 200 W (tuloilman lämmitys -8°C lämpötilaan). Jälkilämmitykseen sen sijaan uppoaa 1600 W, koska tuloilman lämpötila LTO:n jälkeen on ainoastaan 4°C.

Eli ainakin tähän saakka ristivirta on selvästi parempi:
0°C: 400 / 1000 W (kok. lämmitystehot)
-4°C: 800 / 1200 W
-10°C: 1400 / 1800 W

Tästä eteenpäin alkaa haittojakin kieltämättä löytyä. Syynä on esilämitystehon loppuminen kesken, koska (tietääkseni) esilämityksen max. teho on vain 1000 W. Vastavirtakoneessa tarvitaan siis esilämmityksen lisäksi tuloilmapuhaltimen pätkimistä (ei hyvä) tms. ratkaisua. Ristivirtasiirtimellä vastaava tilanne olisi edessä vasta -20°C ulkolämpötilassa, jos käytettävissä on yhtä suuri esilämmitysteho ... ja hyötysuhde on onneton 50 %. Käytännössähän ristivirtasiirtimien lämpötilahyötysuhteet pyörivät pikemminkin 60 % tienoilla, jolloin niilläkin loppuvat esilämmitystehot kesken -15°C tienoilla.

Mielipide: ristivirtasiirrin jos mikä vaatisi lämpötilaohjausta fiksumman jäätymisenestoratkaisun. Jos poistoilma on kuivaa, voisi jäteilman lämpötilan laskea pakkasen puolelle (mikä 80 % hyötysuhteella sujuisi vallan näppärästi), mutta silloin pitäisikin mitata huurtumista (valokenno tai paine-eromittaus) sen sijaan, että tyydytään ylläpitämään olosuhteita, joissa huurtuminen on mahdotonta, oli poistoilma kuinka kosteaa tahansa.

80 % hyötysuhteellahan jäteilman lämpötilan saisi painettua -12 asteeseen -20°C ulkolämpötilassa ihan yksinkertaisesti kytkemällä esilämmityksen pois. Tällöin tarvittaisiin ainoastaan 800 W jälkilämmitykseen (tuloilma LTO:n jälkeen 8°C). Toki siirrin pitäisi ajoittain sulattaa ohituksella tms. kikalla, mutta kuivasta ilmasta saisi silti paljon enemmän lämpöä talteen kuin nykymenetelmällä.

> Rekuperatiivisen siirtimen yksi ongelmista on, että kondenssivesi on johdettava ulos kojeesta

Ompas hirveä ongelma.

> rgeneratiivisissa suurin osa haihtuu takaisin tuloilmaan. Jos kosteuskuormitus on vähäinen, ei todellakaan regeneratiivisessa tarvita kondenssin johtamista pois.

Aivan. Ja sitten kun kosteuskuorma on iso, ääriesimerkkinä vaikkapa uima-altaalla varustettu talo, regeneratiivinen ei ehkä olekaan se paras vaihtoehto.

huutaa kirjoitti:

Tulkitsen edellistä kirjoittajaa siten että tuossa prosenttimäärien eroissa (noin. 55 vs. 45) on kysymyksessä nimenomaan sähkövastuksen käyttö jälkilämmitykseen, eikä SINUN aikaisemmassa viestissäsi melskaamasi tuloilman pätkiminen yms.

Tässä kirjoittamaasi: "Lämpötilahyötysuhteen avulla ei kuitenkaan voida laskea vuotuista energiankulutusta (siis siirtimellä saatavaa "ilmaisenergiaa", mikä pitää vähentää lämmöntarpeesta) kuin lämpimässä ilmastossa, missä ei tarvita jäätymisenestoa / sulatusjaksoja. Vuosihyötysuhteessa on otettu huomioon myös kovilla pakkasilla tapahtuva (keskimääräisen) hyötysuhteen tippuminen, joka johtuu, koneen tyypistä riippuen, esilämmityksestä, tuloilmapuhaltimen pätkimisestä tai LTO:n ohituksesta (tuloilma LTO:n ohi -> hyötysuhde sulatuksen aikana 0 % -> keskim. hyötysuhde tippuu)."

Nyt kuitenkin melskaat jälkilämmityspatterista:

"LÄMMÖNTALTEENOTOLLA SAATU SÄÄSTÖ, JOKA VOIDAAN MYÖS ESITTÄÄ VUOSIHYÖTYSUHTEEN MUODOSSA (VUODEN AIKANA TALTEEN OTETTU ENERGIA / LÄMMÖNTARVE). TULOKSEEN EI VAIKUTA, LÄMMITETÄÄNKÖ TULOILMA (LTO:N JÄLKEEN) JÄLKILÄMMITYSPATTERILLA VAIKO VASTA HUONEESSA. SAMA MÄÄRÄ ENERGIAA SIIHEN AINA KULUU."

Annat tuolla huutamisella kovin epävarman kuvan itsestäsi ja tiedoistasi. Kumpiko noista nyt sitten olisi laskettu tuohon vuosihyötysuhteeseen, vai molemmat. Minusta vähän näyttää siltä että tuossa ei ole huomioitu pätkimistä/ohitusta/yms. vaan tuo vuosihyötysuhde putoaa tuosta vielä entisestään kun se otetaan mukaan.

Kimmo

P.S Tämä seuraavakaan ei pidä paikkaansa edes sähkölämmitteisessä talossa: "TULOKSEEN EI VAIKUTA, LÄMMITETÄÄNKÖ TULOILMA (LTO:N JÄLKEEN) JÄLKILÄMMITYSPATTERILLA VAIKO VASTA HUONEESSA. SAMA MÄÄRÄ ENERGIAA SIIHEN AINA KULUU."

Ja tämä johtuu siitä että kanavistossa (vaikkakin eristetyissä) ei kannata lämmitettyä ilmaa siirrellä, häviöt eristystasosta riippuen ovat kuitenkin selvästi mitattavissa. 90% taloista putket kulkevat kylmässä välipohjassa, joten ei tarvitse selittää että putkien kuuluu kulkea höyrysulun lämpimällä puolella. Jätän maalämmön, pelletin yms. käsittelemättä.

Lue lisää

> Tulkitsen edellistä kirjoittajaa siten

Jaahas, seuraava kovakalloinen kiekkouskovainen ryntää apuun. Loistavat perustelut sulla on, kuten muillakin uskiksilla. Käytät perusteluna kaveria, jonka toitottama "ilosanoma" sattui sinua miellyttämään - eikä yhtään haittaa, että tästä "ilosanomasta" ei ole löytynyt mitään muuta kuin laskuvirheitä ja väärinkäsityksiä toisensa perään.

> että tuossa prosenttimäärien eroissa (noin. 55 vs. 45) on kysymyksessä nimenomaan sähkövastuksen käyttö jälkilämmitykseen, eikä SINUN aikaisemmassa viestissäsi melskaamasi tuloilman pätkiminen yms.

Vuosihyötysuhde ilmaisee vain ja ainoastaan, kuinka suuri osa ilmanvaihdon lämmitystarpeesta saadaan katettua lämmöntalteentolla, LTO:n sulanapito mukaanluettuna:

- jos tuloilma esilämmitetään, jäteilma jäähtyy vähemmän (koska LTO:n yli vaikuttava lämpötilaero on pienempi), minkä seurauksena tuloilmaan siirtyy vähemmän lämpöä -> lämpötilahyötysuhde laskee

- jos LTO:n sulatus hoidetaan ohituksella, LTO on ajoittain "pois päältä" -> keskim. vuosihyötysuhde laskee

- jos sulatus hoidetaan pätkimällä tuloilmapuhallinta, tuloilma tulee ajoittain sisään vuotoina eikä LTO ota samaan aikaan yhtään energiaa talteen -> keskim. vuosihyötysuhde laskee

Sähkölämmitystalossa on aivan yks hailee, kuluuko tarvittava lisälämmitysenergia esi- vaiko jälkilämmitysvastuksessa vai vasta huoneessa.

Kaukolämpö- yms. taloissa ongelma on jo kinkkisempi, koska esilämmityspatterin syömä sähkö on kalliimpaa kuin vesikiertoisen jälkilämmityspatterin kuluttama lämpö. Tällöin ei enää pärjätäkään pelkällä vuosihyötysuhteella.

> Nyt kuitenkin melskaat jälkilämmityspatterista:

"LÄMMÖNTALTEENOTOLLA SAATU SÄÄSTÖ, JOKA VOIDAAN MYÖS ESITTÄÄ VUOSIHYÖTYSUHTEEN MUODOSSA (VUODEN AIKANA TALTEEN OTETTU ENERGIA / LÄMMÖNTARVE). TULOKSEEN EI VAIKUTA, LÄMMITETÄÄNKÖ TULOILMA (LTO:N JÄLKEEN) JÄLKILÄMMITYSPATTERILLA VAIKO VASTA HUONEESSA. SAMA MÄÄRÄ ENERGIAA SIIHEN AINA KULUU."

Ilmiselvästi kiekkouskonlahkon pääsyvaatimuksiin kuuluu mm. täydellinen kyvyttömyys ymmärtää energian ja massan häviämättömyyden lakia. Jos ilmanvaihto vaatii X kWh energiaa ja LTO:n vuosihyötysuhde on Y %, niin tarvittava erotus x*(1-y) on kiekkouskovaisen mielestä paras tuoda suoraan huoneeseen, koska silloin energiaa kuluu vähiten. Onhan se selvä, että esilämmitykseen käytetty 1000 kWh tulee kalliimmaksi kuin jälkilämmitykseen käytetty 1000 kWh, joka puolestaan on kalliimpaa kuin suoraan lattialämmitykseen syötetty 1000 kWh.

> Annat tuolla huutamisella kovin epävarman kuvan itsestäsi ja tiedoistasi.

No, ainakin edelliselle kiekkouskikselle taisi lopulta mennä jakeluun. Sinulla kallo on ilmeisesti vielä paksumpi.

Fiksua olisi kysyä, esim. miten sulatuksen vaikutus otetaan energiankulutusta arvioitaessa huomioon tms. eikä alkaa suoraan, perin puutteellisin tiedoin, toitottamaan omaa totuuttaan ynnä siinä sivussa sillai kauniisti rivien välistä vihjailemaan, että mitään muuta kuin kiekkokonetta harkitsevat ovat täysiä idiootteja.

Ja sehän nähtiin edellisenkin pellen kanssa, että itsevarmasti esiintyvillä tietäjillä saattaa tuo tietopuoli olla kovin ohkainen...

> P.S Tämä seuraavakaan ei pidä paikkaansa edes sähkölämmitteisessä talossa: "TULOKSEEN EI VAIKUTA, LÄMMITETÄÄNKÖ TULOILMA (LTO:N JÄLKEEN) JÄLKILÄMMITYSPATTERILLA VAIKO VASTA HUONEESSA. SAMA MÄÄRÄ ENERGIAA SIIHEN AINA KULUU."

Rankka väite, joten odotamme perusteluja...

>Ja tämä johtuu siitä että kanavistossa (vaikkakin eristetyissä) ei kannata lämmitettyä ilmaa siirrellä, häviöt eristystasosta riippuen ovat kuitenkin selvästi mitattavissa.

Ohhoh, pääsipä poika pätemään. Tai yrittämään ainakin. Ehkäpä kaikissa taloissa ei tulo- ja poistoilmakanavia ole sijoitettu yläpohjan lämmöneristekerrokseen? Esim. kerrostalot?

Jätin kanavien lämpöhäviöt huomioimatta - aivan samoin kuin ne on jätetty vuosihyötysuhteenkin laskennassa sivuutettu - koska ne ovat täysin rakennuskohtaisia.

Ettei vain pikku kiekkouskiksemme yrittäisi vanhanaikaista: laskuissa vaaditaan ottamaan kaikki pikkuseikatkin huomioon, minkä jälkeen ne muuttuvat niin vaikeaselkoisiksi, ettei kukaan saa niistä enää tolkkua.

> Jätän maalämmön, pelletin yms. käsittelemättä.

Eli nämä ovat jo valmiiksi mietittyinä "miksi jätit nämä pois" -lisäyksinä odottamassa?

hienoa kirjoitti:

älyllistä hankkia koje, joka toimii 3/4 ajasta, kun
on olemassa laitteita, jotka toimivat koko
lämpötila-alueella.

Elikkä suurin älykkyyden ilmentymä on hankkia ilmanvaihtolaite vain ja ainoastaan -15°C ulkolämpötilassa saavutettavan hyötysuhteen perusteella. Onhan näitä pakkasia jopa pari päivää vuodessa.

Mistäs sitä turhaan vuotuisia kulutuksia tai takasinmaksuaikoja laskemaan. Päätöstä tosin helpottaa kummasti se, ettei osaa näitä laskuja tehdä.

vasta- ja ristivirtasiirtim... kirjoitti:

> Jos hyötysuhde on 80%, sisälämpötila 20 ja ulkolämpötila -5, on poistuva n 0 asteista. Vastaavasti hyötysuhteella on 50% on poistuva on nollassa kun ulkolämpötila on -20 astetta.

Yleensä poistoilmavirta on tuloa suurempi, joten poistoilma jäähtyy vähemmän kuin tuloilman (lämpötilahyötysuhteen perusteella laskettu) lämpeneminen antaisi odottaa. Lisäksi poistoilma pitäisi olla selvästi yli 20°C lämpöistä - ellei se sitten jäähdy yläpohjaan sijoitetuissa kanavissa - koska suurin osa poistoilmasta tulee pesutiloista, joissa lämpötila on normaalia huonelämpötilaa korkeampi monella se normaali huonelämpötilakin on 23.. 24°C.

> Lapselliset viittaukset pelkkään poistoon lienee laitettava ymmärtämättömyyden tiliin.

Se nyt vain oli pientä piikittelyä sinun logiikkaasi vastaan - jos kerran jäteilman tehokkaammasta jäähdytyksestä johtuva suurempi huurtumisriski on huono asia, niin silloinhan kannattaa koko LTO jättää pois niin ei tule huolia. Jos siis sille paremmalle lämmöntalteenotolle ei laiteta painoarvoa.

> Eikö siis ulkolämpötila, jossa huurtunista alkaa syntyä ja haittaa ilmenee olekin korkeammalla, sítä paitsi niin selvästi, että tyhmemmänkin luulisi tajuavan?

Jos verrataan 80 % hyötysuhteista vastavirtasiirrintä 50 % hyötysuhteiseen ristivirtasiirtimeen, niin

0°C ulkolämpötilassa ja 20°C poistoilmalla vastavirta nostaa (oletetaan nyt helppouden vuoksi, että tuloilmavirta=poisto) tuloilman lämpötilaksi 16°C ja ristivirta 10°C.

Tarvittava jälkilämitysteho 20°C lämpötilaan 0,1 kg/s ilmavirralla (83 l/s) on 400 / 1000 W. Toki 16-asteisen ilman voisi puhaltaa sellaisenaan huoneeseen (ja näin kannattaakin tehdä), mutta saman verran sen lämmittäminen silti haukkaa - teho otetaan silloin huoneen lämmityksestä.

-4°C ulkolämpötilassa vastavirtasiirrin laskisi jäteilman lämpötilan jo alle yhden asteen, mikä luonnollisesti edellyttää jo hieman alle nollan olevaan pintalämpötilaa siirtimessä = mahdollisuutta huurteen muodostumiseen. Esilämmitystä pitäisi siksi käyttää jo tässä tilanteessa jäteilman lämpötilan rajaamiseksi esim. 4°C tasolle. Tämä vaatii siirtimelle tulevan ulkoilman lämmittämistä 0°C lämpötilaan, mihin tarvitaan 400 W esilämmitysteho. LTO:n jälkeen tuloilman lämpötila on 16°C, joten jälkilämmitysteho on 400 W ja lämmityksen kokonaisteho 800 W.

Ristivirtasiirrintä käyttävän koneen jäteilman lämpötila olisi -4°C ulkolämpötilassa 8°C joten esilämitykselle tms. sulatusratkaisulle ei vielä olisi tarvetta. Kaukana ei kyllä enää olla, koska sulatuksen tehdasasetukset näyttävät vaihtelevan 5... 7°C haarukassa. LTO lämmittää tuloilman 8°C lämpötilaan ja tarvittava jälkilämmitysteho on 1200 W.

-10°C ulkolämpötilassa vastavirtasiirrin edellyttäisi edelleen tuloilman esilämmityksen 0°C lämpötilaan, mihin tarvitaan 1000 W teho, jälkilämmitystehn pysyessä ennallaan (400 W). Kokonaistehontarve on siis 1400 W.

-10°C pistää jo ristivirtasiirtimenkin sulanapitoon vipinää, mutta tarvittava teho on vielä pieni. Esim. vaadittaessa 6°C jäteilmanlämpötilaa ei esilämmitykseen tarvita kuin 200 W (tuloilman lämmitys -8°C lämpötilaan). Jälkilämmitykseen sen sijaan uppoaa 1600 W, koska tuloilman lämpötila LTO:n jälkeen on ainoastaan 4°C.

Eli ainakin tähän saakka ristivirta on selvästi parempi:
0°C: 400 / 1000 W (kok. lämmitystehot)
-4°C: 800 / 1200 W
-10°C: 1400 / 1800 W

Tästä eteenpäin alkaa haittojakin kieltämättä löytyä. Syynä on esilämitystehon loppuminen kesken, koska (tietääkseni) esilämityksen max. teho on vain 1000 W. Vastavirtakoneessa tarvitaan siis esilämmityksen lisäksi tuloilmapuhaltimen pätkimistä (ei hyvä) tms. ratkaisua. Ristivirtasiirtimellä vastaava tilanne olisi edessä vasta -20°C ulkolämpötilassa, jos käytettävissä on yhtä suuri esilämmitysteho ... ja hyötysuhde on onneton 50 %. Käytännössähän ristivirtasiirtimien lämpötilahyötysuhteet pyörivät pikemminkin 60 % tienoilla, jolloin niilläkin loppuvat esilämmitystehot kesken -15°C tienoilla.

Mielipide: ristivirtasiirrin jos mikä vaatisi lämpötilaohjausta fiksumman jäätymisenestoratkaisun. Jos poistoilma on kuivaa, voisi jäteilman lämpötilan laskea pakkasen puolelle (mikä 80 % hyötysuhteella sujuisi vallan näppärästi), mutta silloin pitäisikin mitata huurtumista (valokenno tai paine-eromittaus) sen sijaan, että tyydytään ylläpitämään olosuhteita, joissa huurtuminen on mahdotonta, oli poistoilma kuinka kosteaa tahansa.

80 % hyötysuhteellahan jäteilman lämpötilan saisi painettua -12 asteeseen -20°C ulkolämpötilassa ihan yksinkertaisesti kytkemällä esilämmityksen pois. Tällöin tarvittaisiin ainoastaan 800 W jälkilämmitykseen (tuloilma LTO:n jälkeen 8°C). Toki siirrin pitäisi ajoittain sulattaa ohituksella tms. kikalla, mutta kuivasta ilmasta saisi silti paljon enemmän lämpöä talteen kuin nykymenetelmällä.

> Rekuperatiivisen siirtimen yksi ongelmista on, että kondenssivesi on johdettava ulos kojeesta

Ompas hirveä ongelma.

> rgeneratiivisissa suurin osa haihtuu takaisin tuloilmaan. Jos kosteuskuormitus on vähäinen, ei todellakaan regeneratiivisessa tarvita kondenssin johtamista pois.

Aivan. Ja sitten kun kosteuskuorma on iso, ääriesimerkkinä vaikkapa uima-altaalla varustettu talo, regeneratiivinen ei ehkä olekaan se paras vaihtoehto.

Lue lisää

Olisit vain tuon itsestäänselvyyksiä pursuavan jatkoromaanin sijaan suoraan myöntänyt että olit pihalla kuin lumiukko.
Sinulla ei ole eväitä esitellä pienintäkään piikittelyä logiikkaani vastaan, kuten varmaan tiedät.

Kondenssin johtaminen ulos on tosiaan helppoa,
normaalisti tarvitsee vain kondenssi altaan, viemäriputken vesilukkoineen, kaivon johon vesi johdetaan ja sähkölämmityksen, ettei kondenssiallas ja viemärin suuaukko jäädy. Ei todellakaan hirveä ongelma siihen verrattuna ettei sitä tarvita lainkaan. Erityisen vaivaton toteuttaa mm ullakkotilassa.

Vanha, mutta aiheellinen kysymys: Mistä näitä pellejä sikiää?

kiittääkö pitäisi? kirjoitti:

> Tulkitsen edellistä kirjoittajaa siten

Jaahas, seuraava kovakalloinen kiekkouskovainen ryntää apuun. Loistavat perustelut sulla on, kuten muillakin uskiksilla. Käytät perusteluna kaveria, jonka toitottama "ilosanoma" sattui sinua miellyttämään - eikä yhtään haittaa, että tästä "ilosanomasta" ei ole löytynyt mitään muuta kuin laskuvirheitä ja väärinkäsityksiä toisensa perään.

> että tuossa prosenttimäärien eroissa (noin. 55 vs. 45) on kysymyksessä nimenomaan sähkövastuksen käyttö jälkilämmitykseen, eikä SINUN aikaisemmassa viestissäsi melskaamasi tuloilman pätkiminen yms.

Vuosihyötysuhde ilmaisee vain ja ainoastaan, kuinka suuri osa ilmanvaihdon lämmitystarpeesta saadaan katettua lämmöntalteentolla, LTO:n sulanapito mukaanluettuna:

- jos tuloilma esilämmitetään, jäteilma jäähtyy vähemmän (koska LTO:n yli vaikuttava lämpötilaero on pienempi), minkä seurauksena tuloilmaan siirtyy vähemmän lämpöä -> lämpötilahyötysuhde laskee

- jos LTO:n sulatus hoidetaan ohituksella, LTO on ajoittain "pois päältä" -> keskim. vuosihyötysuhde laskee

- jos sulatus hoidetaan pätkimällä tuloilmapuhallinta, tuloilma tulee ajoittain sisään vuotoina eikä LTO ota samaan aikaan yhtään energiaa talteen -> keskim. vuosihyötysuhde laskee

Sähkölämmitystalossa on aivan yks hailee, kuluuko tarvittava lisälämmitysenergia esi- vaiko jälkilämmitysvastuksessa vai vasta huoneessa.

Kaukolämpö- yms. taloissa ongelma on jo kinkkisempi, koska esilämmityspatterin syömä sähkö on kalliimpaa kuin vesikiertoisen jälkilämmityspatterin kuluttama lämpö. Tällöin ei enää pärjätäkään pelkällä vuosihyötysuhteella.

> Nyt kuitenkin melskaat jälkilämmityspatterista:

"LÄMMÖNTALTEENOTOLLA SAATU SÄÄSTÖ, JOKA VOIDAAN MYÖS ESITTÄÄ VUOSIHYÖTYSUHTEEN MUODOSSA (VUODEN AIKANA TALTEEN OTETTU ENERGIA / LÄMMÖNTARVE). TULOKSEEN EI VAIKUTA, LÄMMITETÄÄNKÖ TULOILMA (LTO:N JÄLKEEN) JÄLKILÄMMITYSPATTERILLA VAIKO VASTA HUONEESSA. SAMA MÄÄRÄ ENERGIAA SIIHEN AINA KULUU."

Ilmiselvästi kiekkouskonlahkon pääsyvaatimuksiin kuuluu mm. täydellinen kyvyttömyys ymmärtää energian ja massan häviämättömyyden lakia. Jos ilmanvaihto vaatii X kWh energiaa ja LTO:n vuosihyötysuhde on Y %, niin tarvittava erotus x*(1-y) on kiekkouskovaisen mielestä paras tuoda suoraan huoneeseen, koska silloin energiaa kuluu vähiten. Onhan se selvä, että esilämmitykseen käytetty 1000 kWh tulee kalliimmaksi kuin jälkilämmitykseen käytetty 1000 kWh, joka puolestaan on kalliimpaa kuin suoraan lattialämmitykseen syötetty 1000 kWh.

> Annat tuolla huutamisella kovin epävarman kuvan itsestäsi ja tiedoistasi.

No, ainakin edelliselle kiekkouskikselle taisi lopulta mennä jakeluun. Sinulla kallo on ilmeisesti vielä paksumpi.

Fiksua olisi kysyä, esim. miten sulatuksen vaikutus otetaan energiankulutusta arvioitaessa huomioon tms. eikä alkaa suoraan, perin puutteellisin tiedoin, toitottamaan omaa totuuttaan ynnä siinä sivussa sillai kauniisti rivien välistä vihjailemaan, että mitään muuta kuin kiekkokonetta harkitsevat ovat täysiä idiootteja.

Ja sehän nähtiin edellisenkin pellen kanssa, että itsevarmasti esiintyvillä tietäjillä saattaa tuo tietopuoli olla kovin ohkainen...

> P.S Tämä seuraavakaan ei pidä paikkaansa edes sähkölämmitteisessä talossa: "TULOKSEEN EI VAIKUTA, LÄMMITETÄÄNKÖ TULOILMA (LTO:N JÄLKEEN) JÄLKILÄMMITYSPATTERILLA VAIKO VASTA HUONEESSA. SAMA MÄÄRÄ ENERGIAA SIIHEN AINA KULUU."

Rankka väite, joten odotamme perusteluja...

>Ja tämä johtuu siitä että kanavistossa (vaikkakin eristetyissä) ei kannata lämmitettyä ilmaa siirrellä, häviöt eristystasosta riippuen ovat kuitenkin selvästi mitattavissa.

Ohhoh, pääsipä poika pätemään. Tai yrittämään ainakin. Ehkäpä kaikissa taloissa ei tulo- ja poistoilmakanavia ole sijoitettu yläpohjan lämmöneristekerrokseen? Esim. kerrostalot?

Jätin kanavien lämpöhäviöt huomioimatta - aivan samoin kuin ne on jätetty vuosihyötysuhteenkin laskennassa sivuutettu - koska ne ovat täysin rakennuskohtaisia.

Ettei vain pikku kiekkouskiksemme yrittäisi vanhanaikaista: laskuissa vaaditaan ottamaan kaikki pikkuseikatkin huomioon, minkä jälkeen ne muuttuvat niin vaikeaselkoisiksi, ettei kukaan saa niistä enää tolkkua.

> Jätän maalämmön, pelletin yms. käsittelemättä.

Eli nämä ovat jo valmiiksi mietittyinä "miksi jätit nämä pois" -lisäyksinä odottamassa?

Lue lisää

"Rankka väite, joten odotamme perusteluja..."

Tämä jo käsiteltiin, eli eristetyssäkään putkistossa ei kannata lämmitettyä ilmaa kuljettaa, siksi 30-40 asteen PILP-tuloilmat ovat vähän köpöjä.

ja tämä vielä:

>> Jätän maalämmön, pelletin yms. käsittelemättä.

>Eli nämä ovat jo valmiiksi mietittyinä "miksi jätit nämä pois" -lisäyksinä odottamassa?

Joko kirjoitat kauheassa kiihkossa tai luetun ymmärtämisessäsi on korjaamisen varaa? No tietty sen takia että etulämmitysvastukset yms. kuutiokoneen onnettomien ominaisuuksien korjausyritykset suoralla sähköllä ovat huomattavasti kalliimpia toteuttaa (energiankulutus) sähköllä kuin primäärilämmönlähteellä.

Mitä tulee arvaukseesi vuosihyötysuhteen laskentaan huomioonotetuista tekijöistä vastaan ihan yhtä suurella varmuudella kuin sinäkin: VÄÄRIN. Ei tasan ole VTT:n hemmot laskeneet pätkimistä noihin laskuihin mukaan, eli hyötysuhde on heikompi ja mitä kauemmas mennään kehä 3:sta (jonka sisäpuolella ihmiset asuvat pääsääntöisesti kerrostalomurjuissa) sitä vaikeammaksi kuution toiminta muodostuu energiankulutuksen kannalta. Toisaalta määräysten mukainen 30% (jos muistan oikein) varmaan täyttyy.

Tästä viestiketjusta lukijalle selviää aika nopeasti ettei kuutiokonetta kannata hankkia edes halvempaan hintaan, edes sinne Etelä-Suomeen.

Näin niinkusta maallikon näkökulmasta.

Kimmo

pelkän hyvän tuurin varassa kirjoitti:

> kun laitetaan vastasirtasiirrin, jonka hyötysuhde on korkeampi sitä ylemmäs nousee ulkolämpötila, jossa huurtuminen alkaa haitata.

Elikkä kannattaa laittaa pelkkä koneellinen poisto?

Etenkin, jos sattuu olemaan ns. kiekkouskovainen, jonka vähäiset älynlahjat eivät kertakaikkiaan riitä tajuamaan, että ulkolämpötila pyörii suurimman osan ajasta nollan kieppeillä, minkä ansiosta vuotuinen energiankulutuskin määräytyy pitkälti sen mukaan, paljonko lämpöä saadaan talteen näissä lämpötiloissa. Kiekkouskiksen päänuppiin mahtuu ilmiselväsit vain ja ainoastaan yksi luku kerrallaan - ja se on hyötysuhde -15°C pakkasella.

Kovista pakkasista puhumista kannattaakin välttää, koska tyypillisessä kiekkokoneessa ei ole mitenkään varauduttu huurteen muodostumiseen, puhumattakaan nyt siitä, että olisi edes vaivauduttu laittamaan kondenssiveden poisto.

Lue lisää

Mitä tuo jauhaminen -15 asteesta on? Roottori on ja pysyy parempana kaikilla lämpötiloilla välillä -38 ... 30.

Ja jäikö huomaamatta tuo levysiirtimen huurtumisen takia lisättävä alipaineisuus, jota ongelmaa ei roottorissa ole ja joka väität olevan roottorikojeille ominaista? Väität siis aivan päin vastoiin kuin todellisuudessa asia on.

Selkeämmin sanottuna, kirjoitat täyttä paskaa asiasta, jonka luulet tietäväsi, mutta vain luulet.

voe voe kirjoitti:

Mitä tuo jauhaminen -15 asteesta on? Roottori on ja pysyy parempana kaikilla lämpötiloilla välillä -38 ... 30.

Ja jäikö huomaamatta tuo levysiirtimen huurtumisen takia lisättävä alipaineisuus, jota ongelmaa ei roottorissa ole ja joka väität olevan roottorikojeille ominaista? Väität siis aivan päin vastoiin kuin todellisuudessa asia on.

Selkeämmin sanottuna, kirjoitat täyttä paskaa asiasta, jonka luulet tietäväsi, mutta vain luulet.

Lue lisää

Ulkolämpötila -24C,mittalaitteena tavallinen digitaalimittari jossa johdon päässä anturi. Mittapisteenä tuloilmaventtiili.
Naapurilla sellainen 'laatikko'vintillä,ilmeisesti ns.pyörivä,ei esi- eikä jälkilämmitystä.
Meillä KAIR:in ns.kuutio,jälkilämmityksellä.

Mittatulokset,naapurin venttiilistä tulee 2C asteista ilmaa huoneeseen,meidän venttiilistä 19C.
Eli hyötysuhteista en tiedä mitään,mutta kyllä mä mieluummin otan tuon 19C kuin 2C!
Ja KAIR:n kone ei pätki vaan tekee sen työn mitä koneen pitää tehdä,eli vaihtaa ilmaa ilman mitään painemuutoksia!
Ei mulla muuta.

testitilanne! kirjoitti:

Ulkolämpötila -24C,mittalaitteena tavallinen digitaalimittari jossa johdon päässä anturi. Mittapisteenä tuloilmaventtiili.
Naapurilla sellainen 'laatikko'vintillä,ilmeisesti ns.pyörivä,ei esi- eikä jälkilämmitystä.
Meillä KAIR:in ns.kuutio,jälkilämmityksellä.

Mittatulokset,naapurin venttiilistä tulee 2C asteista ilmaa huoneeseen,meidän venttiilistä 19C.
Eli hyötysuhteista en tiedä mitään,mutta kyllä mä mieluummin otan tuon 19C kuin 2C!
Ja KAIR:n kone ei pätki vaan tekee sen työn mitä koneen pitää tehdä,eli vaihtaa ilmaa ilman mitään painemuutoksia!
Ei mulla muuta.

Lue lisää

"Naapurilla sellainen 'laatikko'vintillä,ilmeisesti ns.pyörivä,ei esi- eikä jälkilämmitystä."

Ilmeisesti kysymyksessä on ns. tosi tarkka mittaus kun koneen merkitkin on oikein tiedossa. Noilla luvuilla se sun naapurisi kone ei ole pyöriväkennoinen ja sun koneessasi huutaa etu-ja jälkilämmitysvastukset hoosiannaa. Hyvä että olet tyytyväinen.

kantaa aikaisemminkin:
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=100&conference=4000000000000051&posting=22000000023296791
:)

hyvää kinastelua, tuomalla faktoja pöydälle...

- simply mind, simply pleasures -

älä pilaa kirjoitti:

hyvää kinastelua, tuomalla faktoja pöydälle...

- simply mind, simply pleasures -

Kaikista vakuuttavistakin nimimerkeistä ja "Esson baarin laskelmista" huolimatta,R_oi näyttäisi olevan ainoa IV-osaaja,joka tässä ketjussa on kirjoittanut.

vastarannan kiiski kirjoitti:

Kaikista vakuuttavistakin nimimerkeistä ja "Esson baarin laskelmista" huolimatta,R_oi näyttäisi olevan ainoa IV-osaaja,joka tässä ketjussa on kirjoittanut.

tuo argumentointi on kuin veisi lapselta karkin... Siinä nyt molemmat lahkot on hiljaa olleet aamun.... :/ Hyi HYI

Mikä sinun mielestäsi on laskettu tuohon vuosihyötysuhteesseen mukaan?

Jos sfp-luku muuttuu linkissä esittämäsi kaavan mukaisesti, niin miksi sfp-käyrät eivät ole lineaarisia "esitekuvissa"?

Kaks kaljaa jo otettu, mutta ei selviä (siis kuvatkaan).

Timppa

kysymys_ kirjoitti:

Mikä sinun mielestäsi on laskettu tuohon vuosihyötysuhteesseen mukaan?

Jos sfp-luku muuttuu linkissä esittämäsi kaavan mukaisesti, niin miksi sfp-käyrät eivät ole lineaarisia "esitekuvissa"?

Kaks kaljaa jo otettu, mutta ei selviä (siis kuvatkaan).

Timppa

Lue lisää

En kai sanonut, että SFP muuttuisi kaavan mukaan, vaan puhaltimen tehontarve, joka on myös aivan eri asia kuin moottorin tehontarve

Muuten en nyt lähde tähän lianheittoon mukaan, aurinko paistaa ja golfkentät ovat paremmassa kunnossa kuin koskaan.

Vuosikymmenet kuutioiden ja roottoreiden parissa työskennelleenä tiedän, miksi tämän päivän laitoksissa käytetään ensisijaisesti roottoria toisin kuin esim 70 ja 80 luvulla. Roottoria ei käytetä vain, ellei se jostain syystä sovi laitokseen, yleensä syynä majoittumis-, palo- tai kosteustekniset seikat, jotka ovat tietenkin heijastuneet määräyksiin. Lisäksi joidenkin veteen liukenevien kaasujen kohdalla tehdään poikkeuksia.

SFP-luvut isommissa kojeissa määritellään aina 300 Pa:n kanavapaineilla ja puhtain suodattimin. En tiedä onko näillä leluilla vastaava käytäntö, pitäisi tietenkin olla.

Isommissa laitoksissa lämpötilahyötysuhteet 1/1 ilmavirroilla ovat edelleen roottorilla 75-80% ja levysiirtimella 55-60% eli roottori on kolmanneksen parempi. Jos aletaan puhua hinnasta, on pelkkä roottori käyttöineen tietenkin kalliimpi, mutta hinta tasoittuu jo investointivaiheessa , kun aletaan mitoittaa jälkilämmityspattereita, pumppuryhmiä, putkistoverkostoa ja useamman kojeen laitoksessa jopa lämmönlähdettä.

Monissa laitoksissa käytetään jäähdytyksen talteenottoa, jolla voidaan merkittävästi pienentää tarvittavaa jäähdytystehoa.
Mitenkähän se otetaan huomioon vuosihyötysuhteessa?

Pikainen vilkaisu vouhkaajan olettamiin ”kiekkouskovaisen ” ajatuksiin tuntuvat kovin vierailta ainakin minulle. Vaahtoaminen jonkun tietyn lto-tavan puolesta tai vastaan on naurettavaa
Kun työpöydän läheisyydessä on 11-15 eri pientä sähkölaitetta kiinni, joita ei viitsi ja voi aina sammutella, inttäminen pätemistarkoituksessa solvaamisineen jonkun hassun kwh:n puolesta/vastaan panee miettimään, ovatko kaikki keskusteluun osallistuneet yläpäästään kunnossa.

lähimpään terveyskeskukseen, ohjaavat sieltä sitten eteenpäin.

Taidat kuvitella, että olet keskustellut vain yhden kirjoittajan kanssa, jolle olet nimenkin antanut. Olet siinäkin asiassa täysin väärässä.

Traumasi ja alemmuudentuntosi johtuu selvästi siitä, että olet tehnyt väärän kojevalinnan. Puhtaasti mielenterveydellisistä syistä, vaihda kojeesi. Ei me kerrota kellekään.

pikaista hakeutumista kirjoitti:

lähimpään terveyskeskukseen, ohjaavat sieltä sitten eteenpäin.

Taidat kuvitella, että olet keskustellut vain yhden kirjoittajan kanssa, jolle olet nimenkin antanut. Olet siinäkin asiassa täysin väärässä.

Traumasi ja alemmuudentuntosi johtuu selvästi siitä, että olet tehnyt väärän kojevalinnan. Puhtaasti mielenterveydellisistä syistä, vaihda kojeesi. Ei me kerrota kellekään.

Lue lisää

Jaa, taisi jäädä nämä kuittailuni (uusien) kiekkouskovaisten ryntäämisestä uskonveljensä apuun sinulta huomaamatta, oi kiekkopelle.

Olisiko sinulla jotain sanottavaa itse aiheeseenkin, vai tyydytkö pelkästään purkamaan harmiasi, kun kuplasi on puhkaistu?

ihan samanlaisia idiootteja kirjoitti:

Jaa, taisi jäädä nämä kuittailuni (uusien) kiekkouskovaisten ryntäämisestä uskonveljensä apuun sinulta huomaamatta, oi kiekkopelle.

Olisiko sinulla jotain sanottavaa itse aiheeseenkin, vai tyydytkö pelkästään purkamaan harmiasi, kun kuplasi on puhkaistu?

Lue lisää

paha olo, kun tuollainen sonta täyttää mielen.
Saitko ajan tk:en ?

""Ei tasan ole VTT:n hemmot laskeneet pätkimistä noihin laskuihin mukaan, eli hyötysuhde on heikompi ja mitä kauemmas mennään kehä 3:sta"

Vuosihyötysuhteet VTT:n raportista
Etelä-Suomen sääoloissa 46 %
Keski-Suomen sääoloissa 45 %
Pohjois-Suomen sääoloissa 42 %

Ilmeisesti kiekkopelle ei edes osaa kääntää sivua, kun tämäkin jäi huomaamatta."

Ei sitten tullut mieleesi että jälkilämmitysvastusta tarvitaan Pohjois-Suomessa enemmän, jolloin hyötysuhteeseen lasketut jälkilämmityskilowatit laskevat vuosihyötysuhdetta. Edelleenkään mukaan ei ole otettu pätkimistä, kennon ohitusta tai muita kuutiokasoissa käytettyjä temppuja. Eli todelliset hyötysuhteet putovat noista vielä lisää.

Ammut kokoajan itseäsi jalkaan. Kannattaisiko vähän aikaa istua, voisi helpottaa.

Kimmo

koitetaan vielä kerran... kirjoitti:

""Ei tasan ole VTT:n hemmot laskeneet pätkimistä noihin laskuihin mukaan, eli hyötysuhde on heikompi ja mitä kauemmas mennään kehä 3:sta"

Vuosihyötysuhteet VTT:n raportista
Etelä-Suomen sääoloissa 46 %
Keski-Suomen sääoloissa 45 %
Pohjois-Suomen sääoloissa 42 %

Ilmeisesti kiekkopelle ei edes osaa kääntää sivua, kun tämäkin jäi huomaamatta."

Ei sitten tullut mieleesi että jälkilämmitysvastusta tarvitaan Pohjois-Suomessa enemmän, jolloin hyötysuhteeseen lasketut jälkilämmityskilowatit laskevat vuosihyötysuhdetta. Edelleenkään mukaan ei ole otettu pätkimistä, kennon ohitusta tai muita kuutiokasoissa käytettyjä temppuja. Eli todelliset hyötysuhteet putovat noista vielä lisää.

Ammut kokoajan itseäsi jalkaan. Kannattaisiko vähän aikaa istua, voisi helpottaa.

Kimmo

Lue lisää

Kuution puolustajalta loppui jo aikoja sitten argumentit, jos niitä nyt sitten koskaan olikaan.

Noin minäkin tuota taulukkoa luen, vaikkei ole vielä edes omakotitaloa pystyssä, vaan vasta suunnitelmissa.

En tasan ota mitään etulämmitysvastus hässäkää tulevaan talooni.

Timppa pimppa

takavasemmalta kirjoitti:

Kuution puolustajalta loppui jo aikoja sitten argumentit, jos niitä nyt sitten koskaan olikaan.

Noin minäkin tuota taulukkoa luen, vaikkei ole vielä edes omakotitaloa pystyssä, vaan vasta suunnitelmissa.

En tasan ota mitään etulämmitysvastus hässäkää tulevaan talooni.

Timppa pimppa

Lue lisää

sai lopultakin ajan terveyskeskusesta ja ne otti sen heti sisään ja vei hoitoon.

se kuutiopuolustaja kirjoitti:

sai lopultakin ajan terveyskeskusesta ja ne otti sen heti sisään ja vei hoitoon.

Melkosta huttua kirjoitettu tuossa yläpuolella pitkän matkaa. En jaksanut lukea kun joka toisen rivin, mutta kuvan siitä sai aikaseksi =)

Kyselit Jokke varmaan kymmenen kertaa missä "kuutiokoneessa" on 1,6 parempi SFP-luku. Ensinnäkin tuo Onnline Rotor koneen ilmoitettu luku on varmaan otettu kaikkein optimaalisimmalta kohdalta. Mitään käyrästöä eri puhallinnopeuksilla ja litramäärillä ei löytynyt eli uskominen edes tuohon 1,6 lukuun on aika hataralla pohjalla. Onko tuosta Rotor-koneesta olemassa edes mitään sertifikaattia vai onko koneen arvot hihasta ravistetut?

Parempiin SFP-lukuihin kuutiokoneista pystyy VTT-sertifikaateilla varustetut esim. SunAir 510 ja Parmair Eximus JR. Mitoitusnopeudella voidaan päästä jopa 1,2-1,3 lukuihin, jopa sen alle!

Tarviiko tämä enempää jauhamista?

iv-suunnittelija kirjoitti:

Melkosta huttua kirjoitettu tuossa yläpuolella pitkän matkaa. En jaksanut lukea kun joka toisen rivin, mutta kuvan siitä sai aikaseksi =)

Kyselit Jokke varmaan kymmenen kertaa missä "kuutiokoneessa" on 1,6 parempi SFP-luku. Ensinnäkin tuo Onnline Rotor koneen ilmoitettu luku on varmaan otettu kaikkein optimaalisimmalta kohdalta. Mitään käyrästöä eri puhallinnopeuksilla ja litramäärillä ei löytynyt eli uskominen edes tuohon 1,6 lukuun on aika hataralla pohjalla. Onko tuosta Rotor-koneesta olemassa edes mitään sertifikaattia vai onko koneen arvot hihasta ravistetut?

Parempiin SFP-lukuihin kuutiokoneista pystyy VTT-sertifikaateilla varustetut esim. SunAir 510 ja Parmair Eximus JR. Mitoitusnopeudella voidaan päästä jopa 1,2-1,3 lukuihin, jopa sen alle!

Tarviiko tämä enempää jauhamista?

Lue lisää

Sunair:n tietoihin varmaan laitat linkin, ja tuo sun mitoitusnopeutesi 20-50 litraa sekunnissa ei tunnu uskottavalta käyttönopeudeksi 140l/s tuottavalle koneelle (parmair). Onko sfp-luvussa vakioitu vastapaine, vai onko kysymyksessä ns. pelkkä kone, ei kanavistoa tilanne?

Parmair vaikuttaa kyllä kuutiokoneeksi varsin hyvältä värkiltä.

Kysy valmistajalta tuosta onnlinestä, uskottavalta tuntuu tuotto vs. puhaltimien max. ottoteho.

Sunairin käyrät olis kiva nähdä, jos sulla on niihin linkkiä. Lisäksi VTT:n serti kiinnostaa sunairista.

Jokke

hiukka kirjoitti:

Sunair:n tietoihin varmaan laitat linkin, ja tuo sun mitoitusnopeutesi 20-50 litraa sekunnissa ei tunnu uskottavalta käyttönopeudeksi 140l/s tuottavalle koneelle (parmair). Onko sfp-luvussa vakioitu vastapaine, vai onko kysymyksessä ns. pelkkä kone, ei kanavistoa tilanne?

Parmair vaikuttaa kyllä kuutiokoneeksi varsin hyvältä värkiltä.

Kysy valmistajalta tuosta onnlinestä, uskottavalta tuntuu tuotto vs. puhaltimien max. ottoteho.

Sunairin käyrät olis kiva nähdä, jos sulla on niihin linkkiä. Lisäksi VTT:n serti kiinnostaa sunairista.

Jokke

Lue lisää

Että tuo parmair maksaa lähes tuplasti tuohon onnlineen verrattuna...

iv-suunnittelija kirjoitti:

Melkosta huttua kirjoitettu tuossa yläpuolella pitkän matkaa. En jaksanut lukea kun joka toisen rivin, mutta kuvan siitä sai aikaseksi =)

Kyselit Jokke varmaan kymmenen kertaa missä "kuutiokoneessa" on 1,6 parempi SFP-luku. Ensinnäkin tuo Onnline Rotor koneen ilmoitettu luku on varmaan otettu kaikkein optimaalisimmalta kohdalta. Mitään käyrästöä eri puhallinnopeuksilla ja litramäärillä ei löytynyt eli uskominen edes tuohon 1,6 lukuun on aika hataralla pohjalla. Onko tuosta Rotor-koneesta olemassa edes mitään sertifikaattia vai onko koneen arvot hihasta ravistetut?

Parempiin SFP-lukuihin kuutiokoneista pystyy VTT-sertifikaateilla varustetut esim. SunAir 510 ja Parmair Eximus JR. Mitoitusnopeudella voidaan päästä jopa 1,2-1,3 lukuihin, jopa sen alle!

Tarviiko tämä enempää jauhamista?

Lue lisää

Ei pärjännyt rakennusmaailman testissä...

iv-suunnittelija kirjoitti:

Melkosta huttua kirjoitettu tuossa yläpuolella pitkän matkaa. En jaksanut lukea kun joka toisen rivin, mutta kuvan siitä sai aikaseksi =)

Kyselit Jokke varmaan kymmenen kertaa missä "kuutiokoneessa" on 1,6 parempi SFP-luku. Ensinnäkin tuo Onnline Rotor koneen ilmoitettu luku on varmaan otettu kaikkein optimaalisimmalta kohdalta. Mitään käyrästöä eri puhallinnopeuksilla ja litramäärillä ei löytynyt eli uskominen edes tuohon 1,6 lukuun on aika hataralla pohjalla. Onko tuosta Rotor-koneesta olemassa edes mitään sertifikaattia vai onko koneen arvot hihasta ravistetut?

Parempiin SFP-lukuihin kuutiokoneista pystyy VTT-sertifikaateilla varustetut esim. SunAir 510 ja Parmair Eximus JR. Mitoitusnopeudella voidaan päästä jopa 1,2-1,3 lukuihin, jopa sen alle!

Tarviiko tämä enempää jauhamista?

Lue lisää

"Tarviiko tämä enempää jauhamista?"

Eipä juuri, Tuossa huttuketjussa on jo kaikki tarpeeton kerrottu :)

Tuossa linkki vanhaan keskusteluun sfp-luvuista.
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=100&conference=4000000000000051&posting=22000000026313103

Sfp ei taida olla juurikaan koneen tyypistä riippuva asia. Käytännössä koko ilmanvaihtojärjestelmän heikoin lenkki(määräävä tekijä) sfp-luvun suhteen taitaa olla kanavisto. Muutaman desimaalin erolla sfp:ssä ei ole mitään merkitystä. Jos eroa on enemmän kuin 1 niin sillä on jo pientä merkitystä.

kone parmair kirjoitti:

Ei pärjännyt rakennusmaailman testissä...

mutta mitä väliä sillä on?
Ei kai enää kukaan kuvittele, että kyseessä olisi ollut joku testi. Sehän oli yhtä asiallinen ja pätevä kuin missikilpailun alkukarsinta.

kone parmair kirjoitti:

Ei pärjännyt rakennusmaailman testissä...

Parmairilla oli kaksi konetta tuossa tm:n ilmanvaihtokonesilmäilyssä. Toinen parmairin koneista on ihan hyvä valinta riippuen tapauksesta. Toinen parmairi taas oli hännillä.

Itse itseäni lainaten:
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=100&conference=4000000000000051&posting=22000000025013633

http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=100&conference=4000000000000051&posting=22000000025013633

koitetaan vielä kerran... kirjoitti:

""Ei tasan ole VTT:n hemmot laskeneet pätkimistä noihin laskuihin mukaan, eli hyötysuhde on heikompi ja mitä kauemmas mennään kehä 3:sta"

Vuosihyötysuhteet VTT:n raportista
Etelä-Suomen sääoloissa 46 %
Keski-Suomen sääoloissa 45 %
Pohjois-Suomen sääoloissa 42 %

Ilmeisesti kiekkopelle ei edes osaa kääntää sivua, kun tämäkin jäi huomaamatta."

Ei sitten tullut mieleesi että jälkilämmitysvastusta tarvitaan Pohjois-Suomessa enemmän, jolloin hyötysuhteeseen lasketut jälkilämmityskilowatit laskevat vuosihyötysuhdetta. Edelleenkään mukaan ei ole otettu pätkimistä, kennon ohitusta tai muita kuutiokasoissa käytettyjä temppuja. Eli todelliset hyötysuhteet putovat noista vielä lisää.

Ammut kokoajan itseäsi jalkaan. Kannattaisiko vähän aikaa istua, voisi helpottaa.

Kimmo

Lue lisää

> Ei sitten tullut mieleesi että jälkilämmitysvastusta tarvitaan Pohjois-Suomessa enemmän

SÄ OLET NERO! Ihanko itse keksit, että jälkilämmitystä tarvitaan enemmän, koska

1) LTO:n vuosihyötysuhde on alempi, esim. 42 % 46:n sijaan (johtuen suuremmasta sulatustarpeesta, MITÄ KIEKKOPELLE EI VIELÄKÄÄN KYKENE TAJUAMAAN)

2) ulkoilma on viileämpää, joten lisälämmityksen tarve kasvaisi myös hyötysuhteen pysyessä vakiona

Siinä VTT:n raportissa on myös annettu jälkilämmityksen energiantarpeet eri ilmastovyöhykkeille (1056-1656 kWh), mutta eihän kiekkopelle nyt pelkkää tekstiä jaksa/osaa lukea, kiekkopelle katselee vain etusivun kauniit värikuvat kuvat ja jatkaa vänkäämistään tältä pohjalta.

Kannattaisi kiekkopellen pysyä jatkossakin pelkästään akuankkalinjalla ja jättää vaativampi lukemisto niiden huoleksi, joilla ÄO on suurempi kuin kengännumero.

> Edelleenkään mukaan ei ole otettu pätkimistä, kennon ohitusta tai muita kuutiokasoissa käytettyjä temppuja.

Ne ovat edelleen mukana, minkä kuka tahansa normaalijärjellä varustettu tajuaa välittömästi vertaamalla lämmönsiirtimen lämpötilahyötysuhdetta ja vuosihyötysuhdetta. Yli 10 prosenttiyksikön ero johtuu nimenomaan siitä, että höytysuhdetta joudutaan kovilla pakkasilla tiputtamaan tahallisesti (ohitus, esilämmitys tms. - kaikki johtavat samaan lopputulokseen: jäteilmasta otetaan vähemmän lämpöä talteen, jolloin vuosihyötysude laskee).

> Eli todelliset hyötysuhteet putovat noista vielä lisää.

Miten joku voi olla näin idiootti? Luulisi tällaisilla läynlahjoilla varustun jo aikoja sitten kuolleen nälkään, kun jäi keksimättä, pitääkö jääkaapin ovi avata vetämällä vai työtämällä.

Tuloilman lämpötilahyötysuhde on mitattu, todellinen hyötysuhde (katso sitä raporttia, vitun luupää, siellä on mittaustulokset eri ilmavirroilla) ja se pitää kutinsa niin kauan, kuin ei tarvita jäätymisen estoa. Raportissa on myös mainittu jäätymissuojausratkaisun toiminta (tulopuh. seis, kun jäteilma alle 7°C) ja tämän ratkaisun vaikutus (LTO ajoittain pois toiminnasta) on laskettu mukaan vuosihyötysuhteeseen, ottaen luonnollisesti huomioon, kuinka monta tuntia eri ilmastovyöhykkeillä ulkolämpötila on jäätymissuojausta edellyttävällä alueella.

Asia on täysin päivänselvä, paitsi tietysti kiekkouskovaisille, jotka vimmalla yrittävät pitää kiinni omista, jo moneen kertaan kumotuista valheistaan.

kieroliero kirjoitti:

"Tarviiko tämä enempää jauhamista?"

Eipä juuri, Tuossa huttuketjussa on jo kaikki tarpeeton kerrottu :)

Tuossa linkki vanhaan keskusteluun sfp-luvuista.
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=100&conference=4000000000000051&posting=22000000026313103

Sfp ei taida olla juurikaan koneen tyypistä riippuva asia. Käytännössä koko ilmanvaihtojärjestelmän heikoin lenkki(määräävä tekijä) sfp-luvun suhteen taitaa olla kanavisto. Muutaman desimaalin erolla sfp:ssä ei ole mitään merkitystä. Jos eroa on enemmän kuin 1 niin sillä on jo pientä merkitystä.

Lue lisää

> Sfp ei taida olla juurikaan koneen tyypistä riippuva asia. Käytännössä koko ilmanvaihtojärjestelmän heikoin lenkki(määräävä tekijä) sfp-luvun suhteen taitaa olla kanavisto. Muutaman desimaalin erolla sfp:ssä ei ole mitään merkitystä. Jos eroa on enemmän kuin 1 niin sillä on jo pientä merkitystä.

Lasketaanpa. Jos tuloilmapuhaltimen hyötysuhteeksi oletetaan vaikkapa "huikeat" 50 %, tehotarve on 100 W ja tuloilmavirta 100 l/s, pitäisi puhaltimen tuottaa peräti 500 Pa painetta. Kanaviston häviöihin käytettävissä oleva paine on kuitenkin 150 Pa luokkaa, joten koneen sisäisiin virtausvastuksiin (suodattimet, LTO ja muuten vaan "piukat paikat" hukkunee n. 400 Pa (siis 2-3 kertaa kanaviston painehäviö) ... tai, vaihtoehtoisesti, puhaltimien hyötysuhde on ihan onneton. Niin tai näin, kyllä suurin osa häviöistä tapahtuu nimenomaan koneen sisällä.

ei mitään uutta auringon alla kirjoitti:

> Ei sitten tullut mieleesi että jälkilämmitysvastusta tarvitaan Pohjois-Suomessa enemmän

SÄ OLET NERO! Ihanko itse keksit, että jälkilämmitystä tarvitaan enemmän, koska

1) LTO:n vuosihyötysuhde on alempi, esim. 42 % 46:n sijaan (johtuen suuremmasta sulatustarpeesta, MITÄ KIEKKOPELLE EI VIELÄKÄÄN KYKENE TAJUAMAAN)

2) ulkoilma on viileämpää, joten lisälämmityksen tarve kasvaisi myös hyötysuhteen pysyessä vakiona

Siinä VTT:n raportissa on myös annettu jälkilämmityksen energiantarpeet eri ilmastovyöhykkeille (1056-1656 kWh), mutta eihän kiekkopelle nyt pelkkää tekstiä jaksa/osaa lukea, kiekkopelle katselee vain etusivun kauniit värikuvat kuvat ja jatkaa vänkäämistään tältä pohjalta.

Kannattaisi kiekkopellen pysyä jatkossakin pelkästään akuankkalinjalla ja jättää vaativampi lukemisto niiden huoleksi, joilla ÄO on suurempi kuin kengännumero.

> Edelleenkään mukaan ei ole otettu pätkimistä, kennon ohitusta tai muita kuutiokasoissa käytettyjä temppuja.

Ne ovat edelleen mukana, minkä kuka tahansa normaalijärjellä varustettu tajuaa välittömästi vertaamalla lämmönsiirtimen lämpötilahyötysuhdetta ja vuosihyötysuhdetta. Yli 10 prosenttiyksikön ero johtuu nimenomaan siitä, että höytysuhdetta joudutaan kovilla pakkasilla tiputtamaan tahallisesti (ohitus, esilämmitys tms. - kaikki johtavat samaan lopputulokseen: jäteilmasta otetaan vähemmän lämpöä talteen, jolloin vuosihyötysude laskee).

> Eli todelliset hyötysuhteet putovat noista vielä lisää.

Miten joku voi olla näin idiootti? Luulisi tällaisilla läynlahjoilla varustun jo aikoja sitten kuolleen nälkään, kun jäi keksimättä, pitääkö jääkaapin ovi avata vetämällä vai työtämällä.

Tuloilman lämpötilahyötysuhde on mitattu, todellinen hyötysuhde (katso sitä raporttia, vitun luupää, siellä on mittaustulokset eri ilmavirroilla) ja se pitää kutinsa niin kauan, kuin ei tarvita jäätymisen estoa. Raportissa on myös mainittu jäätymissuojausratkaisun toiminta (tulopuh. seis, kun jäteilma alle 7°C) ja tämän ratkaisun vaikutus (LTO ajoittain pois toiminnasta) on laskettu mukaan vuosihyötysuhteeseen, ottaen luonnollisesti huomioon, kuinka monta tuntia eri ilmastovyöhykkeillä ulkolämpötila on jäätymissuojausta edellyttävällä alueella.

Asia on täysin päivänselvä, paitsi tietysti kiekkouskovaisille, jotka vimmalla yrittävät pitää kiinni omista, jo moneen kertaan kumotuista valheistaan.

Lue lisää

Heipä hei, te kaikki pikku kiekkoidiootit

Nyt otetaan kiekkoidioottien aivosoluista (molemmista) mittaa heittämällä visainen pähkinä purtavaksi.

Kun koko kiekkoidioottien lahko on niin vankkumattomasti sitä mieltä, ettei vuosihyötysuhteessa ole otettu jäätymisenestoa huomioon, niin mitenkä te sitten selitätte seuraavat ilmiöt:

- vuosihyötysuhde < lämpötilahyötysuhde

- lämpötilahyötysuhde on sama kaikilla ilmastovyöhykkeillä

- vuosihyötysuhde on erilainen eri ilmastovyöhykkeillä

Vai onko tämä(kin) se paikka, missä kiekkoidiooteilla rupeaa taas järjenjuoksu pätkimään... Pelko pois, ei teillä järki pätki, kun sitä ei ole koskaan ollutkaan.

En kyllä aio tälläkään kertaa pidättää hengitystäni vastausta odottaessani.

Ps. Saa myös ihan rehellisesti tunnustaa (kuten useimmat ovat jo tietämättään tehneetkin), ettei ymmärrä koko vuosihyötysuhteen periaatetta.

nyt tarkkana, neidit kirjoitti:

Heipä hei, te kaikki pikku kiekkoidiootit

Nyt otetaan kiekkoidioottien aivosoluista (molemmista) mittaa heittämällä visainen pähkinä purtavaksi.

Kun koko kiekkoidioottien lahko on niin vankkumattomasti sitä mieltä, ettei vuosihyötysuhteessa ole otettu jäätymisenestoa huomioon, niin mitenkä te sitten selitätte seuraavat ilmiöt:

- vuosihyötysuhde < lämpötilahyötysuhde

- lämpötilahyötysuhde on sama kaikilla ilmastovyöhykkeillä

- vuosihyötysuhde on erilainen eri ilmastovyöhykkeillä

Vai onko tämä(kin) se paikka, missä kiekkoidiooteilla rupeaa taas järjenjuoksu pätkimään... Pelko pois, ei teillä järki pätki, kun sitä ei ole koskaan ollutkaan.

En kyllä aio tälläkään kertaa pidättää hengitystäni vastausta odottaessani.

Ps. Saa myös ihan rehellisesti tunnustaa (kuten useimmat ovat jo tietämättään tehneetkin), ettei ymmärrä koko vuosihyötysuhteen periaatetta.

Lue lisää

voisitko siistiä ns turpasi?

määräävä kirjoitti:

> Sfp ei taida olla juurikaan koneen tyypistä riippuva asia. Käytännössä koko ilmanvaihtojärjestelmän heikoin lenkki(määräävä tekijä) sfp-luvun suhteen taitaa olla kanavisto. Muutaman desimaalin erolla sfp:ssä ei ole mitään merkitystä. Jos eroa on enemmän kuin 1 niin sillä on jo pientä merkitystä.

Lasketaanpa. Jos tuloilmapuhaltimen hyötysuhteeksi oletetaan vaikkapa "huikeat" 50 %, tehotarve on 100 W ja tuloilmavirta 100 l/s, pitäisi puhaltimen tuottaa peräti 500 Pa painetta. Kanaviston häviöihin käytettävissä oleva paine on kuitenkin 150 Pa luokkaa, joten koneen sisäisiin virtausvastuksiin (suodattimet, LTO ja muuten vaan "piukat paikat" hukkunee n. 400 Pa (siis 2-3 kertaa kanaviston painehäviö) ... tai, vaihtoehtoisesti, puhaltimien hyötysuhde on ihan onneton. Niin tai näin, kyllä suurin osa häviöistä tapahtuu nimenomaan koneen sisällä.

Lue lisää

Ziehlin pölyttyneisiin katalogeihin antoi parin
ainakin joskus aikaisemmin tämän tyyppisissä
kojeissa käytetyn puhallin-moottoriyhdistelmän
osalta seuraavia arvoja, karkeasti laskettuna

puhallintyyppi DE2 133-DB-01
ilmavirta-alue l/s/Pa 0/440-200/0
Nimellisteho 175 W 220V 0,8 A
max siipiteho n 38 W
siipiteho/nimellisteho 21,7 %


puhallintyyppi DE2 146-AA-03
ilmavirta-alue l/s/Pa 0/500-290/0
Nimellisteho 315 W 220V 1,45 A
maksimi siipiteho n 68 W
siipiteho/nimellisteho 21,6 %

Suuruusluokka tuntuu oikealta, sillä sekä
puhaltimen että erityisesti moottorin
hyötysuhteet laskevat koon pienetessä.

nyt tarkkana, neidit kirjoitti:

Heipä hei, te kaikki pikku kiekkoidiootit

Nyt otetaan kiekkoidioottien aivosoluista (molemmista) mittaa heittämällä visainen pähkinä purtavaksi.

Kun koko kiekkoidioottien lahko on niin vankkumattomasti sitä mieltä, ettei vuosihyötysuhteessa ole otettu jäätymisenestoa huomioon, niin mitenkä te sitten selitätte seuraavat ilmiöt:

- vuosihyötysuhde < lämpötilahyötysuhde

- lämpötilahyötysuhde on sama kaikilla ilmastovyöhykkeillä

- vuosihyötysuhde on erilainen eri ilmastovyöhykkeillä

Vai onko tämä(kin) se paikka, missä kiekkoidiooteilla rupeaa taas järjenjuoksu pätkimään... Pelko pois, ei teillä järki pätki, kun sitä ei ole koskaan ollutkaan.

En kyllä aio tälläkään kertaa pidättää hengitystäni vastausta odottaessani.

Ps. Saa myös ihan rehellisesti tunnustaa (kuten useimmat ovat jo tietämättään tehneetkin), ettei ymmärrä koko vuosihyötysuhteen periaatetta.

Lue lisää

että lopettaisit nuo väärät yleistyksesi, vetäisit
vähän henkeä ja käyttäytyisit asiallisesti?

En tiedä mistä tämä meuhkaaminen, jossa ei ole päätä
eikä ilmeisesti häntää, johtuu ja varsinkaan en
ymmärrä, miksi lämmön talteenotto roottoreilla voi
olla kellekään niin vastenmielistä, että sitä
käyttäviä pitää yrittää solvata idiootin tavoin.

Regeneratiivisilla, kiinteillä tai pyörivillä,
saadaan joka tapauksessa aina parhaat hyötysuhteet
ja niissä on vähiten ongelmia.
Vuosihyötysuhdetta tarkasteltaessa tietenkin ero
vain kasvaa, koska sulatukseen menee vähemmän
lisäenergiaa.

Kojeiden sfp-lukujen muodostuminen on monen asian kompromissi.
Ehkä suurin vaikuttaja siihen on puhaltimien ja
moottoreiden portaittaiset kojekoot, jolloin
jotkut ilmavirta-alueet väistämättä jäävät
huonompaan asemaan.
Myös muiden komponenttien portaallisuus vaikuttaa
samansuuntaisesti. Jokainen kojevalmistaja
varmasti etsii kojeeseensa parhaat siihen sopivat
komponentit, mistä huolimatta syntyy suuria eroja
sfp-luvuissa.

Joten vähän rauhallisemmin, please!

ei mitään uutta auringon alla kirjoitti:

> Ei sitten tullut mieleesi että jälkilämmitysvastusta tarvitaan Pohjois-Suomessa enemmän

SÄ OLET NERO! Ihanko itse keksit, että jälkilämmitystä tarvitaan enemmän, koska

1) LTO:n vuosihyötysuhde on alempi, esim. 42 % 46:n sijaan (johtuen suuremmasta sulatustarpeesta, MITÄ KIEKKOPELLE EI VIELÄKÄÄN KYKENE TAJUAMAAN)

2) ulkoilma on viileämpää, joten lisälämmityksen tarve kasvaisi myös hyötysuhteen pysyessä vakiona

Siinä VTT:n raportissa on myös annettu jälkilämmityksen energiantarpeet eri ilmastovyöhykkeille (1056-1656 kWh), mutta eihän kiekkopelle nyt pelkkää tekstiä jaksa/osaa lukea, kiekkopelle katselee vain etusivun kauniit värikuvat kuvat ja jatkaa vänkäämistään tältä pohjalta.

Kannattaisi kiekkopellen pysyä jatkossakin pelkästään akuankkalinjalla ja jättää vaativampi lukemisto niiden huoleksi, joilla ÄO on suurempi kuin kengännumero.

> Edelleenkään mukaan ei ole otettu pätkimistä, kennon ohitusta tai muita kuutiokasoissa käytettyjä temppuja.

Ne ovat edelleen mukana, minkä kuka tahansa normaalijärjellä varustettu tajuaa välittömästi vertaamalla lämmönsiirtimen lämpötilahyötysuhdetta ja vuosihyötysuhdetta. Yli 10 prosenttiyksikön ero johtuu nimenomaan siitä, että höytysuhdetta joudutaan kovilla pakkasilla tiputtamaan tahallisesti (ohitus, esilämmitys tms. - kaikki johtavat samaan lopputulokseen: jäteilmasta otetaan vähemmän lämpöä talteen, jolloin vuosihyötysude laskee).

> Eli todelliset hyötysuhteet putovat noista vielä lisää.

Miten joku voi olla näin idiootti? Luulisi tällaisilla läynlahjoilla varustun jo aikoja sitten kuolleen nälkään, kun jäi keksimättä, pitääkö jääkaapin ovi avata vetämällä vai työtämällä.

Tuloilman lämpötilahyötysuhde on mitattu, todellinen hyötysuhde (katso sitä raporttia, vitun luupää, siellä on mittaustulokset eri ilmavirroilla) ja se pitää kutinsa niin kauan, kuin ei tarvita jäätymisen estoa. Raportissa on myös mainittu jäätymissuojausratkaisun toiminta (tulopuh. seis, kun jäteilma alle 7°C) ja tämän ratkaisun vaikutus (LTO ajoittain pois toiminnasta) on laskettu mukaan vuosihyötysuhteeseen, ottaen luonnollisesti huomioon, kuinka monta tuntia eri ilmastovyöhykkeillä ulkolämpötila on jäätymissuojausta edellyttävällä alueella.

Asia on täysin päivänselvä, paitsi tietysti kiekkouskovaisille, jotka vimmalla yrittävät pitää kiinni omista, jo moneen kertaan kumotuista valheistaan.

Lue lisää

Että noissa putoavissa vuosihyötysuhteissa voi olla huomioitu pelkästään jälkilämmityksen tarpeen kasvu, eikä mitään muuta.

Tätä nuo muut tarkoittaa. VTT on laskenut/mitannut vain jälkilämmityksen tarpeen kasvun lämpötilan funktiona mentäessä etelästä pohjoiseen.

Ei noissa luvuissa ole laskettu mitään pätkimisen, etulämmityksen yms. vaikutuksia. Ne tulee siihen vielä lisäksi.

Esim: tuloilma pätkäistään niin talteenottosuhde menee väliaikaisesti lähes nollaan.

En osaa tätä paremminkaan sanoa, mutta tota tässä vissiin tarkoitetaan.

Timppa

P.S Minunkin mielestäni sun kielenkäyttö vaatisi siistimistä

mahdollisuus.. kirjoitti:

Että noissa putoavissa vuosihyötysuhteissa voi olla huomioitu pelkästään jälkilämmityksen tarpeen kasvu, eikä mitään muuta.

Tätä nuo muut tarkoittaa. VTT on laskenut/mitannut vain jälkilämmityksen tarpeen kasvun lämpötilan funktiona mentäessä etelästä pohjoiseen.

Ei noissa luvuissa ole laskettu mitään pätkimisen, etulämmityksen yms. vaikutuksia. Ne tulee siihen vielä lisäksi.

Esim: tuloilma pätkäistään niin talteenottosuhde menee väliaikaisesti lähes nollaan.

En osaa tätä paremminkaan sanoa, mutta tota tässä vissiin tarkoitetaan.

Timppa

P.S Minunkin mielestäni sun kielenkäyttö vaatisi siistimistä

Lue lisää

Kyllä tässä nyt näyttää olevan kumpasenkin tavan kannattajilla, ihan yhtä törkeä turpa. Tuolla puolessa välissä ketjua varsinkin.

Mutta jatkakaa nyt vaan ihmeessä, tais tulla tän keskusteluryhmän enkka, ainakin luetuissa viesteissä tähän asti.

ahdingostasi huolimatta kirjoitti:

voisitko siistiä ns turpasi?

Olikin selväsit liian vaikea kysymys kiekkopellelle, joten kysytään vähän helpompi. Paljonko kello on?

Riittää, kun kerrot, minkä numeron päällä pikkuviisari on.

Ja ihan ilmaisena vihjeenä: kannattaa jättää tuo julistaminen hieman vähemmälle, jos tosipaikan tullen ei löydy kykyä ensimmäisenkään väitteen todistamiseen.

ei kysellä liian vaikeita kirjoitti:

Olikin selväsit liian vaikea kysymys kiekkopellelle, joten kysytään vähän helpompi. Paljonko kello on?

Riittää, kun kerrot, minkä numeron päällä pikkuviisari on.

Ja ihan ilmaisena vihjeenä: kannattaa jättää tuo julistaminen hieman vähemmälle, jos tosipaikan tullen ei löydy kykyä ensimmäisenkään väitteen todistamiseen.

Lue lisää

ihan ilmaisena vinkkinä suosittelen edelleen valkotakkisten vastaanottoa.

PS Meni nuokin näsäviisastelusi väärään osoitteeseen.

R_oi kirjoitti:

että lopettaisit nuo väärät yleistyksesi, vetäisit
vähän henkeä ja käyttäytyisit asiallisesti?

En tiedä mistä tämä meuhkaaminen, jossa ei ole päätä
eikä ilmeisesti häntää, johtuu ja varsinkaan en
ymmärrä, miksi lämmön talteenotto roottoreilla voi
olla kellekään niin vastenmielistä, että sitä
käyttäviä pitää yrittää solvata idiootin tavoin.

Regeneratiivisilla, kiinteillä tai pyörivillä,
saadaan joka tapauksessa aina parhaat hyötysuhteet
ja niissä on vähiten ongelmia.
Vuosihyötysuhdetta tarkasteltaessa tietenkin ero
vain kasvaa, koska sulatukseen menee vähemmän
lisäenergiaa.

Kojeiden sfp-lukujen muodostuminen on monen asian kompromissi.
Ehkä suurin vaikuttaja siihen on puhaltimien ja
moottoreiden portaittaiset kojekoot, jolloin
jotkut ilmavirta-alueet väistämättä jäävät
huonompaan asemaan.
Myös muiden komponenttien portaallisuus vaikuttaa
samansuuntaisesti. Jokainen kojevalmistaja
varmasti etsii kojeeseensa parhaat siihen sopivat
komponentit, mistä huolimatta syntyy suuria eroja
sfp-luvuissa.

Joten vähän rauhallisemmin, please!

Lue lisää

> että lopettaisit nuo väärät yleistyksesi, vetäisit
vähän henkeä ja käyttäytyisit asiallisesti?

Asiallista keskustelua lienee valheiden sepittäminen periaatteella tarkoitus pyhittää keinot?

> Regeneratiivisilla, kiinteillä tai pyörivillä,
saadaan joka tapauksessa aina parhaat hyötysuhteet
ja niissä on vähiten ongelmia.

Mutta eihän se nyt vielä riitä, varmemmaksi vakuudeksi pitää kiekkokoneiden (ynnä oikean valinnan tehneiden "sankarien") maineen pönkittämiseksi sepittää vielä satuja pakkasilla ikijäähän napsahtavista "kuutiokoneista" ja täysin paikkansa pitämättömistä sertifikaateista yms. testeistä (TM:n testi nyt aivan erityisesti).

Virheellisen testin määritelmähän on, ettei se vastaa kiekkouskovaisen luutuneita käsityksiä. Löytänet varmaan itsekin riitävästi esimerkkejä siitä, miten kiekkoUSKOVAINEN kertakaikkiaan kieltäytyy näkemästä eteensä lyötyjä todisteita.

> Vuosihyötysuhdetta tarkasteltaessa tietenkin ero
vain kasvaa, koska sulatukseen menee vähemmän
lisäenergiaa.

No tässähän se vika piileekin: vuosihyötysuhde olisi reilu tapa vertailla koneita, mutta kiekkouskovaiset eivät tosiseikoista tykkää... satuilu on paljon kivempaa ja siihen riittää vähäisemmätkin älynlahjat.

Kun nyt puuttua halusit, niin kerropa puolestasi, oletko tähänastisten kommenttien perusteella havainnut yhdenkään henkeen ja vereen kiekkokoneita puolustaneen kyenneen sisäistämään, mitä vuosihyötysuhde oikeasti mittaa? Että onko perustetta yleistykselle vai eikö ole...?

ahdingostasi johtuen kirjoitti:

ihan ilmaisena vinkkinä suosittelen edelleen valkotakkisten vastaanottoa.

PS Meni nuokin näsäviisastelusi väärään osoitteeseen.

Neidillä taitaa olla menkat päällä, kun neiti koko ajan nalkuttaa vastaan, muttei kykene mitään järjellistä syytä esittämään.

tosiasioiden välttelyä kirjoitti:

> että lopettaisit nuo väärät yleistyksesi, vetäisit
vähän henkeä ja käyttäytyisit asiallisesti?

Asiallista keskustelua lienee valheiden sepittäminen periaatteella tarkoitus pyhittää keinot?

> Regeneratiivisilla, kiinteillä tai pyörivillä,
saadaan joka tapauksessa aina parhaat hyötysuhteet
ja niissä on vähiten ongelmia.

Mutta eihän se nyt vielä riitä, varmemmaksi vakuudeksi pitää kiekkokoneiden (ynnä oikean valinnan tehneiden "sankarien") maineen pönkittämiseksi sepittää vielä satuja pakkasilla ikijäähän napsahtavista "kuutiokoneista" ja täysin paikkansa pitämättömistä sertifikaateista yms. testeistä (TM:n testi nyt aivan erityisesti).

Virheellisen testin määritelmähän on, ettei se vastaa kiekkouskovaisen luutuneita käsityksiä. Löytänet varmaan itsekin riitävästi esimerkkejä siitä, miten kiekkoUSKOVAINEN kertakaikkiaan kieltäytyy näkemästä eteensä lyötyjä todisteita.

> Vuosihyötysuhdetta tarkasteltaessa tietenkin ero
vain kasvaa, koska sulatukseen menee vähemmän
lisäenergiaa.

No tässähän se vika piileekin: vuosihyötysuhde olisi reilu tapa vertailla koneita, mutta kiekkouskovaiset eivät tosiseikoista tykkää... satuilu on paljon kivempaa ja siihen riittää vähäisemmätkin älynlahjat.

Kun nyt puuttua halusit, niin kerropa puolestasi, oletko tähänastisten kommenttien perusteella havainnut yhdenkään henkeen ja vereen kiekkokoneita puolustaneen kyenneen sisäistämään, mitä vuosihyötysuhde oikeasti mittaa? Että onko perustetta yleistykselle vai eikö ole...?

Lue lisää

Lueskelepas poju vähän noita juttuja takavuosilta niin näet, että kuutiot ovat sekä pätkineet ja olleet umpijäässä. Ei siitä asiasta mitään satuja tarvita.
Miksi muuten jauhat sitä vuosihyötysuhdeasiaa? Sen avulla voi toki helposti tehdä vertailuja, mutta sehän juuri lisää roottorin paremmuutta, siitä kai kaikki ovat yhtä mieltä?
Vai oletko juuri niin hullu kuin miltä vaikutatkin?

Et muuten ole vastannut siihen, että ihailemasi automatisoitu kuutio/vastavirtapaskasi alkaa huurtuessaan pienentää poistoilmaa ja talot tulee ylipaineiseksi, kunnes katkon aikana jämähtää vuorostaan alipaine. Niin sitä pumpataan kosteutta seiniin. Vai säädetäänkö ilmavirrat kuutiopaskoissa tasan siten, että kuutio on tiukassa huurteessa ja muuten helevetinmoinen alipaine?
Siitä vaan imemään herkut seinistä sisälle.

hoh hoh kirjoitti:

Lueskelepas poju vähän noita juttuja takavuosilta niin näet, että kuutiot ovat sekä pätkineet ja olleet umpijäässä. Ei siitä asiasta mitään satuja tarvita.
Miksi muuten jauhat sitä vuosihyötysuhdeasiaa? Sen avulla voi toki helposti tehdä vertailuja, mutta sehän juuri lisää roottorin paremmuutta, siitä kai kaikki ovat yhtä mieltä?
Vai oletko juuri niin hullu kuin miltä vaikutatkin?

Et muuten ole vastannut siihen, että ihailemasi automatisoitu kuutio/vastavirtapaskasi alkaa huurtuessaan pienentää poistoilmaa ja talot tulee ylipaineiseksi, kunnes katkon aikana jämähtää vuorostaan alipaine. Niin sitä pumpataan kosteutta seiniin. Vai säädetäänkö ilmavirrat kuutiopaskoissa tasan siten, että kuutio on tiukassa huurteessa ja muuten helevetinmoinen alipaine?
Siitä vaan imemään herkut seinistä sisälle.

Lue lisää

>>>(vuotoilma lämmittämiseksi rajusti alipaineiseksi säädetyssä kiekkouskiksen kodissa).

R_oi kirjoitti:

Ziehlin pölyttyneisiin katalogeihin antoi parin
ainakin joskus aikaisemmin tämän tyyppisissä
kojeissa käytetyn puhallin-moottoriyhdistelmän
osalta seuraavia arvoja, karkeasti laskettuna

puhallintyyppi DE2 133-DB-01
ilmavirta-alue l/s/Pa 0/440-200/0
Nimellisteho 175 W 220V 0,8 A
max siipiteho n 38 W
siipiteho/nimellisteho 21,7 %


puhallintyyppi DE2 146-AA-03
ilmavirta-alue l/s/Pa 0/500-290/0
Nimellisteho 315 W 220V 1,45 A
maksimi siipiteho n 68 W
siipiteho/nimellisteho 21,6 %

Suuruusluokka tuntuu oikealta, sillä sekä
puhaltimen että erityisesti moottorin
hyötysuhteet laskevat koon pienetessä.

Lue lisää

R_oi:n laskelmilla arvoilla jää, kun sfp=2,5 ja ilmavirta /- 100 l/s, kokonaispaineeksi vain 270 Pa joten staattiseksi jää n 250 Pa, joka jakautuu kojeelle ja kanavistolle. Tässä jo pienempikin ulkoisten paineiden muutos heilauttaa merkittävästi sfp:tä.

eskoseni kirjoitti:

R_oi:n laskelmilla arvoilla jää, kun sfp=2,5 ja ilmavirta /- 100 l/s, kokonaispaineeksi vain 270 Pa joten staattiseksi jää n 250 Pa, joka jakautuu kojeelle ja kanavistolle. Tässä jo pienempikin ulkoisten paineiden muutos heilauttaa merkittävästi sfp:tä.

Lue lisää

Tuohon minäkin olen päätynyt mutta hieman eri reittiä. Olen ihmetellyt muutaman omakotitalon säätöjä ja päätynyt sellaiseen johtopäätelmään että joissakin tapauksissa ilmamäärät on säädetty niin että kone on laitettu 3/4 teholle ja kuristettu venttiileillä ilmamäärät kohdalleen. Mitään järkeä tuossa touhussa ei ole, sehän on kuin säätäisi auton nopeutta jarrulla, on siinä taloudellisuus huipussaan.

Kun katselee eri valmistajien koneiden teknisiä tietoja ja niistä ilmamääriä, paineita ja tehoja, huomaa että jostain syystä lähes kaikkien markkinoilla olevien pientalorimpuloiden sfp on 1,5-2,5 noin 100Pa vastapaineella. Paineen muutos 50 -> 150Pa muuttaa sfp:tä merkittävästi.

Merkittävää on siis millainen kanavisto ja säätö talossa on, sillä voi muuttua hyväkin sfp "laittomaksi"(kuten tuolla ketjussa joku kertoi).

hoh hoh kirjoitti:

Lueskelepas poju vähän noita juttuja takavuosilta niin näet, että kuutiot ovat sekä pätkineet ja olleet umpijäässä. Ei siitä asiasta mitään satuja tarvita.
Miksi muuten jauhat sitä vuosihyötysuhdeasiaa? Sen avulla voi toki helposti tehdä vertailuja, mutta sehän juuri lisää roottorin paremmuutta, siitä kai kaikki ovat yhtä mieltä?
Vai oletko juuri niin hullu kuin miltä vaikutatkin?

Et muuten ole vastannut siihen, että ihailemasi automatisoitu kuutio/vastavirtapaskasi alkaa huurtuessaan pienentää poistoilmaa ja talot tulee ylipaineiseksi, kunnes katkon aikana jämähtää vuorostaan alipaine. Niin sitä pumpataan kosteutta seiniin. Vai säädetäänkö ilmavirrat kuutiopaskoissa tasan siten, että kuutio on tiukassa huurteessa ja muuten helevetinmoinen alipaine?
Siitä vaan imemään herkut seinistä sisälle.

Lue lisää

sä horiset? Ei mun kuutiokone ainakaan pienennä poistoilmaa,eikä pätki!Jäässä on kyllä ollut kun ulkona lähennellään -30C,mutta so what,silloinkin se tekee sitä työtä johon se on tarkoitettu,VAIHTAA ILMAA!! 800w jälkilämmitysvastus riittää n.-15C asti puhaltamaan 21C tuloilma venttiileistä!Sillä pysyy talo jo mukavasti lämpimänä ilman lisälämmitys tarvetta!

helvettiä.... kirjoitti:

sä horiset? Ei mun kuutiokone ainakaan pienennä poistoilmaa,eikä pätki!Jäässä on kyllä ollut kun ulkona lähennellään -30C,mutta so what,silloinkin se tekee sitä työtä johon se on tarkoitettu,VAIHTAA ILMAA!! 800w jälkilämmitysvastus riittää n.-15C asti puhaltamaan 21C tuloilma venttiileistä!Sillä pysyy talo jo mukavasti lämpimänä ilman lisälämmitys tarvetta!

Lue lisää

huurtua, heti poistoilma pienenee, eikö mene kaaliin?

kuutiopaskasi alkaa kirjoitti:

huurtua, heti poistoilma pienenee, eikö mene kaaliin?

paskaa!Kehoitan tutustumaan Kair:in koneisiin eikä yleistämään että kaikissa poistoilma pienenee ja kone sammuu!Jos se jäätyy nii sama ilmamäärä ohittaa kennon!

puhu...... kirjoitti:

paskaa!Kehoitan tutustumaan Kair:in koneisiin eikä yleistämään että kaikissa poistoilma pienenee ja kone sammuu!Jos se jäätyy nii sama ilmamäärä ohittaa kennon!

kun huurtuminen alkaa poisto pienenee, oli merkki mikä tahansa ja ylipaineisuus uhkaa.
Vai on Kairissa poistopuolella ohitus, jossain muissa kojeissa se on tulopuolella.
Kair on samanlainen paska kuin muutkin kuutiokoneet, paljon kalliimpi tosin.
Mistä sammumisesta oikein puhut?

kuutiopaskoissa kirjoitti:

kun huurtuminen alkaa poisto pienenee, oli merkki mikä tahansa ja ylipaineisuus uhkaa.
Vai on Kairissa poistopuolella ohitus, jossain muissa kojeissa se on tulopuolella.
Kair on samanlainen paska kuin muutkin kuutiokoneet, paljon kalliimpi tosin.
Mistä sammumisesta oikein puhut?

Lue lisää

tiedä paskan vertaa mistä puhut! Sähän se puhut pätkimisestä/sammumisesta!Väitätkö ääliö että jos vaikka otan kennon saunanlauteille sulaamaan nii ilmamäärä silläaikaa muuttuu koneessa?Mistä tollasii täysääliöitä oikeen sikiää!! Tutustu koneeseen ennen kuin auvot päätäsi,turvenuija!

että et kirjoitti:

tiedä paskan vertaa mistä puhut! Sähän se puhut pätkimisestä/sammumisesta!Väitätkö ääliö että jos vaikka otan kennon saunanlauteille sulaamaan nii ilmamäärä silläaikaa muuttuu koneessa?Mistä tollasii täysääliöitä oikeen sikiää!! Tutustu koneeseen ennen kuin auvot päätäsi,turvenuija!

Lue lisää

vaan että kun huurretta syntyy, ilmavirta pienenee.

Lisäksi nauran kuutioääliöille, jotka joutuvat sulattelemaan kuutioitaan saunan lauteilla. Mitä väliä enää silloin on muuttuuko ilmavirrat kun kone joutaa kaatopaikalle.

Mahtaa olla isot terapeuttikulut kun jatkuvasti talvella joutuu kuuntelemaan pätkimistä. Älyätkö edes vähentää niitä vuosihyötysuhteesta, tolvana!?

väitän kirjoitti:

vaan että kun huurretta syntyy, ilmavirta pienenee.

Lisäksi nauran kuutioääliöille, jotka joutuvat sulattelemaan kuutioitaan saunan lauteilla. Mitä väliä enää silloin on muuttuuko ilmavirrat kun kone joutaa kaatopaikalle.

Mahtaa olla isot terapeuttikulut kun jatkuvasti talvella joutuu kuuntelemaan pätkimistä. Älyätkö edes vähentää niitä vuosihyötysuhteesta, tolvana!?

Lue lisää

pätkii olet sinä!Oot taijnu impata paskanhajuu sun matolaatikost kun et näytä ymmärtävän että Kairin kone ei pätki vaik mikä olis! Älyätkö sä sekasikiö lisätä lämmityskustannuksii sun matolaatikon vuosihyötysuhteeseen kun se työntää pari asteista tuloilmaa sisään kun ulkolämpötila laskee alle -15C!

joka.... kirjoitti:

pätkii olet sinä!Oot taijnu impata paskanhajuu sun matolaatikost kun et näytä ymmärtävän että Kairin kone ei pätki vaik mikä olis! Älyätkö sä sekasikiö lisätä lämmityskustannuksii sun matolaatikon vuosihyötysuhteeseen kun se työntää pari asteista tuloilmaa sisään kun ulkolämpötila laskee alle -15C!

Lue lisää

Vai on pakko siis pitää sauna lämpimänä -15 pakkasessa ja sen alapuolella, jotta voi kuutiopaskaansa sulatella?!
Onneks on sauna ääliöitä varten ja suoraa sähköä palaa, palaa ja palaa ....

mutta sen sijaan kirjoitti:

Vai on pakko siis pitää sauna lämpimänä -15 pakkasessa ja sen alapuolella, jotta voi kuutiopaskaansa sulatella?!
Onneks on sauna ääliöitä varten ja suoraa sähköä palaa, palaa ja palaa ....

Lue lisää

Ja juuri poistopuoliskosta, joten poistopuoli pienenee ja talo homehtuu oikeasti, ainakin pingviinitalo missä tuota kiekon sulatustoimintaa ei ole ollenkaan.

Kiekkokin huurtuu kirjoitti:

Ja juuri poistopuoliskosta, joten poistopuoli pienenee ja talo homehtuu oikeasti, ainakin pingviinitalo missä tuota kiekon sulatustoimintaa ei ole ollenkaan.

kun kiakko huurtuu se vähän pienentää poistoa, mutta huurretta on tulopuolellakin jonne sitä haihtuu, joten ilmavirrat muuttuvat yhtä paljon, joten se ei haittaa painesuhteissa.
Kuutiopaskakonetalossa pienenee vain poistopuoli joten tönö tulee ylipaineiseksi.

Jaahas, nyt meillä on ilmeisesti keskusteluun liittynyt jeesuskompleksista kärsivä kiekkolahkon ylipappi.

> Kuutiomies on lievässä alakynnessä, koska ei ymmärrä kiekkomiesten kysymystä vaan sopertelee (nyt jo voimasanojen avulla) samaa mantraa uudestaan ja uudestaan.

Mikähän tämä kysymys nyt olikaan? Auttaisi aika paljon, jos te kiekkoidiootit kykenisitte muotoilemaan selväkielisiä kysymyksiä pelkän vastaanvänkäämisen sijaan. Teillä kun on niin paksu kallo, ettei ajatusten luku oikein tahdo onnistua.

> Varmaa kuitenkin on ettei kukaan enää edes harkitse kuutiokonetta taloonsa, se näyttää aiheuttavan kummallista aggressiota.

Mutta kiekkokoneen ryntäävät kaikki idiootit ostamaan, koska markkinoilla on kuulemma *yksi* hyvä, jossa on hyvä SPF-luku, joten kaikki kiekkokoneet ovat ylivoimaisia, minkä lisäksi ne sopivat joka paikkaan (eli D2 on tässäkin väärässä) ja hyötysuhde on -15°C pakkasilla vallan huima, mikä on elintärkeää, koska lämpötila on -15°C yläpuolella ainoastaan 97 % ajasta.

> Samaan aikaan yrittää todistella että Hangossa ei ole pakkasia

Ettei vain kiekkoidiootti yrittäisi laittaa sanoja toisten suuhun? Vai meneekö lämpötilan pysyvyys -käsite kovinkin korkealta "yli hilseen"? Tai, no, turha kysyäkään...

Etelä-Suomessa lämpötila on -20°C tai alle ainoastaan 1 % ajasta
-20 ja -10°C välillä ollaan 6,4 % ajasta
-10 ja 0°C välillä ollaan liki neljännes (23,8 %) ajasta
0 ja 16 välillä ollaan yli puolet ajasta (55,8 %)

Jos laskuista jätetään pois aika, jolloin ulkolämpötila on yli 16 eikä lämmitystarvetta ole, niin yli ja alle -10°C ulkolämpötilat jakautuvat likimain suhteessa 11:1 (tarkat arvot 79,6 % vs. 7,1 %). Tästä normaalijärjellä varustetut voivat jo päätellä, kumman lämpötila-alueen perusteella ne valinnat kannattaakaan tehdä... tai kannattaako esim. puhaltimien sähkönkulutus unohtaa täysin.

Rovaniemen tasollakaan tilanne ei ole dramaattisesti erilainen. Kovia pakkasia on enemmän, mutta yhtälailla sielläkin pyöritään n. 75 % ajasta -10 ja 16°C välillä ja lämmityskausi jakautuu suhteessa 4:1 yli ja alle -10°C ulkolämpötiloihin.

Aika pitkälti siis sama tilanne kuin lämpöpumppujen mitoituksessa - energia(kulujen) säästöt tahkotaan nollan molemmin puolin eikä huippupakkasten lämmityskuluilla ole suurta vaikutusta koko vuoden mittakaavassa ("vaikka seteleitä polttelisi"). Tätäkään eivät kaikki tajua - ainakaan alkuun - mutta te kiekkoidiootit ovat kyllä vieneet luupäisyyden ja tosiasioiden kieltämisen ihan ennennäkemättömälle tasolle.

miten tyhmä voi ihminen olla kirjoitti:

Jaahas, nyt meillä on ilmeisesti keskusteluun liittynyt jeesuskompleksista kärsivä kiekkolahkon ylipappi.

> Kuutiomies on lievässä alakynnessä, koska ei ymmärrä kiekkomiesten kysymystä vaan sopertelee (nyt jo voimasanojen avulla) samaa mantraa uudestaan ja uudestaan.

Mikähän tämä kysymys nyt olikaan? Auttaisi aika paljon, jos te kiekkoidiootit kykenisitte muotoilemaan selväkielisiä kysymyksiä pelkän vastaanvänkäämisen sijaan. Teillä kun on niin paksu kallo, ettei ajatusten luku oikein tahdo onnistua.

> Varmaa kuitenkin on ettei kukaan enää edes harkitse kuutiokonetta taloonsa, se näyttää aiheuttavan kummallista aggressiota.

Mutta kiekkokoneen ryntäävät kaikki idiootit ostamaan, koska markkinoilla on kuulemma *yksi* hyvä, jossa on hyvä SPF-luku, joten kaikki kiekkokoneet ovat ylivoimaisia, minkä lisäksi ne sopivat joka paikkaan (eli D2 on tässäkin väärässä) ja hyötysuhde on -15°C pakkasilla vallan huima, mikä on elintärkeää, koska lämpötila on -15°C yläpuolella ainoastaan 97 % ajasta.

> Samaan aikaan yrittää todistella että Hangossa ei ole pakkasia

Ettei vain kiekkoidiootti yrittäisi laittaa sanoja toisten suuhun? Vai meneekö lämpötilan pysyvyys -käsite kovinkin korkealta "yli hilseen"? Tai, no, turha kysyäkään...

Etelä-Suomessa lämpötila on -20°C tai alle ainoastaan 1 % ajasta
-20 ja -10°C välillä ollaan 6,4 % ajasta
-10 ja 0°C välillä ollaan liki neljännes (23,8 %) ajasta
0 ja 16 välillä ollaan yli puolet ajasta (55,8 %)

Jos laskuista jätetään pois aika, jolloin ulkolämpötila on yli 16 eikä lämmitystarvetta ole, niin yli ja alle -10°C ulkolämpötilat jakautuvat likimain suhteessa 11:1 (tarkat arvot 79,6 % vs. 7,1 %). Tästä normaalijärjellä varustetut voivat jo päätellä, kumman lämpötila-alueen perusteella ne valinnat kannattaakaan tehdä... tai kannattaako esim. puhaltimien sähkönkulutus unohtaa täysin.

Rovaniemen tasollakaan tilanne ei ole dramaattisesti erilainen. Kovia pakkasia on enemmän, mutta yhtälailla sielläkin pyöritään n. 75 % ajasta -10 ja 16°C välillä ja lämmityskausi jakautuu suhteessa 4:1 yli ja alle -10°C ulkolämpötiloihin.

Aika pitkälti siis sama tilanne kuin lämpöpumppujen mitoituksessa - energia(kulujen) säästöt tahkotaan nollan molemmin puolin eikä huippupakkasten lämmityskuluilla ole suurta vaikutusta koko vuoden mittakaavassa ("vaikka seteleitä polttelisi"). Tätäkään eivät kaikki tajua - ainakaan alkuun - mutta te kiekkoidiootit ovat kyllä vieneet luupäisyyden ja tosiasioiden kieltämisen ihan ennennäkemättömälle tasolle.

Lue lisää

Kyllä asia on kuten kerrot. VTT:n sertifikaatissa on huomioitu sulatus(pätkiminen/kennon ohitus/esilämmitys) ja jälkilämmitys. Vallox 180 sertissä oli kwh-lukemat siitä kuinka paljon vuodessa kuluu esilämmitykseen. Perässä vielä hauska maininta "esilämmitys ei lisää kokonaisenergian kulutusta". Tottahan tuo sähkölämmitteisessä talossa, mutta esim. maalämmitykselllä saisi yhdellä kwh:lla sähköä 3kwh lämpöä. Kannattaisi valita jokin toinen sulatusmenetelmä jos lämmitys ei ole sähköllä.

Asiasi olisi ehkä mennyt "luupäille" paremmin perille jos jättäisit meuhkaamisen pois.

kieroliero kirjoitti:

Kyllä asia on kuten kerrot. VTT:n sertifikaatissa on huomioitu sulatus(pätkiminen/kennon ohitus/esilämmitys) ja jälkilämmitys. Vallox 180 sertissä oli kwh-lukemat siitä kuinka paljon vuodessa kuluu esilämmitykseen. Perässä vielä hauska maininta "esilämmitys ei lisää kokonaisenergian kulutusta". Tottahan tuo sähkölämmitteisessä talossa, mutta esim. maalämmitykselllä saisi yhdellä kwh:lla sähköä 3kwh lämpöä. Kannattaisi valita jokin toinen sulatusmenetelmä jos lämmitys ei ole sähköllä.

Asiasi olisi ehkä mennyt "luupäille" paremmin perille jos jättäisit meuhkaamisen pois.

Lue lisää

"esilämmitys ei lisää kokonaisenergian kulutusta"

Eikö esilämmitys lämmitä kennolle tulevaa ulkoilmaa, jolloin tästä käyttöön tuleva lämpöenergia saadaan, kun kerrotaan kennon hyötysuhteella?

tuloilman lämpötila kun ulkolämpötila -15? Ei kai vaan ole viluntunnetta?

on....... kirjoitti:

tuloilman lämpötila kun ulkolämpötila -15? Ei kai vaan ole viluntunnetta?

Muistelen, että tuloilman lämpötila koneen jälkeen 15 asteen pakkasella on noin 15 astetta. Huoneeseen tullessaan tuloilman lämpötila on jotakin 20 ja 50 asteen välillä - ilmanvaihtolämmitys kun on :)

Ei ole mullistava idea, vaan ennen kiekkokoneita vallinnut tapa regeneratiivisen LTO:n rakentamiseen. Ominaisuudet ovat siis pitkälti samat kuin kiekkokoneissa.

http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=100&conference=4000000000000051&posting=22000000007142561#22000000007142561