Heips!
Täältä varmasti löytyy muitakin vauvakuumeilijoita kuin minä :) Olis mukava vaihdella vähän ajatuksia. Missä elämäntilanteessa olette? Onko toiveita yrityksen aloittamisesta joskus lähiaikoina? Minkä ikäisiä y.m.?! Meillä tilanne se, että 3 vuotta yhteistä taivalta takana, josta 2½ vuotta ollaan asuttu yhdessä ja 1v ollaan oltu kihloissa. Mies on 25v ja valmistunut (tälläkin hetkellä töissä kun minä lusmuilen kotona...). Itse olen 22v ja opiskelen yliopistolla ja niitähän opintoja on vielä jokunen vuos jäljellä...
Häät olisi tiedossa toukokuussa 2008 ja ollaan jo sovittu, että viimeistään häiden jälkeen alkaa vauvayritys. Nyt on kumminkin alkanut kypsyä päässä sellainen ajatus, että voitaisiin aloittaa yritys jo helmikuun loppupuolella: sillon mahaakaan ei näkyisi häissä vielä pahemmin jos niin hyvin sattuisi käymään että ekasta tärppäis! Mies ei oo vielä ihan täysin lämmenny tälle ajatukselle, mutta tiedän että hänelläkin vähän vauvakuumetta pukkaa! Hän on aivan rakastunut siskoni vauvaan! :) Mutta sellaista... Ilmoitelkaa, jos teitä muyita kuumeilijoita löytyy :)
Odotuksen odotuksen odottajia?
11
1104
Vastaukset
- ollaan
samassa tilanteessa. :) Mulla ollut hää- ja vauvakuume jo pitkään. Heinäkuussa 2008 ollaan aateltu mennä naimisiin, sen jälkeen annettais vauvalle mahollisuus tulla. Mä opiskelen yliopistolla kuudetta vuotta - puoltoista vielä jäljellä jos kaikki menee hyvin. Mies jo valmistunut yliopistosta, mutta etsii vakituisempaa työtä. Ihan tyhmää käydä täällä palstoilla roikkumassa, kun se ei omaa vauvakuumetta ainakaan helpota! :)
- Kaksplus
Täällä on paljon kuumeilijoita:
http://keskustelu.kaksplus.fi/- vsaflikka83
täällä myös, ekat luomumenkat takana, ja nyt sitten vaan yritteleen...hih=), minä 24v, mieheni 22v...muutetaan pian kolmioon.=),oon niin onnellinen, mutta ei me stressata asian kanss, vauva tulee sit ku on tullakseen...ei siis hihkuta kaikille että halutaan vauva...
- hanttu82
me aijotaan nyt lähiaikoina yrittää meidän esikoista, naimisissa ollaan oltu nyt vuosi ja mä oon 25 vuotta ja mun mies on 28 vuotta =)
- vatuska
Mahtavaa! Vaikka kyllä arvelinkin että täältä löytyis muita saman tyyppisessä tilanteessa olevia ;)
Mä en kyllä millään malttais odottaa siihen helmikuuhun, saatika sitten toukokuuhun jos ne lapsentekopuuhat sinne asti venyy! On tässä toisaalta sellainen edistysaskel tehty, että jätin ehkäisyrenkaan pois. Oon kuullut niin paljon kauhutarinoita siitä miten kierrot on ihan päin peetä hormoonien jälkeen et ei tehny mieli laittaa enää mitään ylimääräsiä aineita itteensä. Eli kumilla mennään! Mutta lisää immeisiä ja kertokaa kuulumisia, ei anneta tän ketjun kuolla heti pois... :)
- vatuska
Mahtavaa! Vaikka kyllä arvelinkin että täältä löytyis muita saman tyyppisessä tilanteessa olevia ;)
Mä en kyllä millään malttais odottaa siihen helmikuuhun, saatika sitten toukokuuhun jos ne lapsentekopuuhat sinne asti venyy! On tässä toisaalta sellainen edistysaskel tehty, että jätin ehkäisyrenkaan pois. Oon kuullut niin paljon kauhutarinoita siitä miten kierrot on ihan päin peetä hormoonien jälkeen et ei tehny mieli laittaa enää mitään ylimääräsiä aineita itteensä. Eli kumilla mennään! Mutta lisää immeisiä ja kertokaa kuulumisia, ei anneta tän ketjun kuolla heti pois... :) Juuri eilen ennen nukkumaan menoa asia nousi esille meilläkin. Olen tänään menossa hakemaan uutta satsia pillereitä apteekista. Vilkaisin reseptiä ja totesin että ei tätä varmaankaan enää uusita... Mies ei siihen mitään ihmeempiä kommentoinut, mutta eipä kieltänytkään. Pehmensin vielä, että käytetään muuta ehkäisyä, jos täytyy odottaa. Jäljellä kyllä reseptillä vielä melkein vuosi.
Eli meillä tilanne on sellainen, että olen 22, mieheni on 24 vuotias vakituisessa työssä. Minulla on vielä 1-1.5 opiskelua jäljellä. Työkuvioita en enää opiskelujen jälkeen malta jäädä odottelemaan, mutta vielä en kuumeesta huolimatta vauvapuuhiin voi ryhtyä: vuosi tästä eteenpäin on kauheaa punnerrusta. Yhdessä ollaan oltu pian 6 vuotta, naimisissa vuoden. Ja kuumeiltu on vähän väliä. Hetki vielä täytyy odottaa...- !!!
Minulla ollut kuume jo reilun vuoden..mies on välillä lupautunut ja sitten perunut lupauksensa, useaan otteeseen, yleensä aina riidan jälkeen..tuo pompottelu alkaa tehdä minusta hullun ja olen jopa alkanut painostaa että lopetan suhteen jos hän ei osaa päättää..välillä syy on ollut raha, nyt se on että hän ei ole valmis siihen. Molemmilla on vakituiset työt ja olemme 23 vuotiaita ja muutenkin ajankohta on mitä parhain. Miksi mieheni "rankaisee" minua riidoistamme tällätavalla? Jos hän on luvannut että yritetään vauvaa niin ei kai sitä mitkään riidat kaada etteikö meistä tulisikaan hyviä vanhempia..
- vatuska
!!! kirjoitti:
Minulla ollut kuume jo reilun vuoden..mies on välillä lupautunut ja sitten perunut lupauksensa, useaan otteeseen, yleensä aina riidan jälkeen..tuo pompottelu alkaa tehdä minusta hullun ja olen jopa alkanut painostaa että lopetan suhteen jos hän ei osaa päättää..välillä syy on ollut raha, nyt se on että hän ei ole valmis siihen. Molemmilla on vakituiset työt ja olemme 23 vuotiaita ja muutenkin ajankohta on mitä parhain. Miksi mieheni "rankaisee" minua riidoistamme tällätavalla? Jos hän on luvannut että yritetään vauvaa niin ei kai sitä mitkään riidat kaada etteikö meistä tulisikaan hyviä vanhempia..
Voisikohan olla niin, että miehesi ei ihan oikeasti ole vielä valmis isäksi? Että hän vain painostuksesta on välillä suostunut siihen...? Mitä jos yrittäisit vaikkapa kuuakuden olla ihan puhumatta vauvajutuista ja antaisit näin miehellesi aikaa ajatella asiaa rauhassa? Ja se ei ole oikein kiva juttu, että uhkailee suhteen lopettamisella. Mieti, onko sinulle tärkeämpää miehesi vai vielä hedelmöittymätön lapsi, jonka tekemisen voitte alkaa vaikkapa puolen vuoden päästä?
Toivottavasti en loukannut näillä ajatuksillani... - sitä joutuu kestämään?
vatuska kirjoitti:
Voisikohan olla niin, että miehesi ei ihan oikeasti ole vielä valmis isäksi? Että hän vain painostuksesta on välillä suostunut siihen...? Mitä jos yrittäisit vaikkapa kuuakuden olla ihan puhumatta vauvajutuista ja antaisit näin miehellesi aikaa ajatella asiaa rauhassa? Ja se ei ole oikein kiva juttu, että uhkailee suhteen lopettamisella. Mieti, onko sinulle tärkeämpää miehesi vai vielä hedelmöittymätön lapsi, jonka tekemisen voitte alkaa vaikkapa puolen vuoden päästä?
Toivottavasti en loukannut näillä ajatuksillani...sepä siinä onkin etten ole painostanut ja hän on saanut miettiä asiaa. Reilu vuosi sitten sain keskenmenon jonka jälkeen sovimme että yritetään uutta, mutta pian hän peruikin päätöksen, masennuin mutta sanoin että ok. Muutaman kuukauden jälkeen kysyin taas että miten ois, ei käynyt vieläkään..nyt lähiaikoina hän yllättäen otti itse puheeksi että yritetään vauvaa. Sitten tuli jostain riitaa ja mies perui puheensa, mutta sanoi seuraavana aamuna edelleen tahtovan lasta. Mutta ei mennyt kauaa kun riitelimme taas ja hän perui taas puheensa...Vasta tämän kaiken jälkeen olen alkanut painostamaan kun kyllä tuo ahdistaa hirveästi kun on sitä lasta niin paljon odottanut sen km:jälkeen kun ehti tuntea sen pienen tuolla vatsassa ja rakastua siihen..Kysyin mieheltä miksi hän rankaisee minua tällä niin kuulemma typeryyttään..kai häntä pelottaa mutta miksi antaa turhaa toivoa, pitäisi suunsa kiinni kunnes on varma asiasta..kuitenkin hän tietää miten tärkeä asia se minulle on ja toisaalta arka..
- milloin
sitä joutuu kestämään? kirjoitti:
sepä siinä onkin etten ole painostanut ja hän on saanut miettiä asiaa. Reilu vuosi sitten sain keskenmenon jonka jälkeen sovimme että yritetään uutta, mutta pian hän peruikin päätöksen, masennuin mutta sanoin että ok. Muutaman kuukauden jälkeen kysyin taas että miten ois, ei käynyt vieläkään..nyt lähiaikoina hän yllättäen otti itse puheeksi että yritetään vauvaa. Sitten tuli jostain riitaa ja mies perui puheensa, mutta sanoi seuraavana aamuna edelleen tahtovan lasta. Mutta ei mennyt kauaa kun riitelimme taas ja hän perui taas puheensa...Vasta tämän kaiken jälkeen olen alkanut painostamaan kun kyllä tuo ahdistaa hirveästi kun on sitä lasta niin paljon odottanut sen km:jälkeen kun ehti tuntea sen pienen tuolla vatsassa ja rakastua siihen..Kysyin mieheltä miksi hän rankaisee minua tällä niin kuulemma typeryyttään..kai häntä pelottaa mutta miksi antaa turhaa toivoa, pitäisi suunsa kiinni kunnes on varma asiasta..kuitenkin hän tietää miten tärkeä asia se minulle on ja toisaalta arka..
sitä oikeastaan on valmis? en minäkään ollut valmis kun tulin yllättäen raskaaksi mutta valmistauduin siihen täysin sen pienen hetken, samoin myös mieheni kunnes se päättyi keskenmenoon..
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Alahan tulla paikkaamaan tekojas
Ja lopeta se piilossa oleminen. Olet vastuussa mun haavoista. Vien asian eteenpäin jos ei ala kuulumaan.315296- 363681
Onko kenellekään muulle käynyt niin
Että menetti tilaisuutensa? Kaivattu oli kuin tarjottimella, osoitti kiinnostusta vahvasti, silmät ja olemus täynnä rakk1833253- 112485
- 292092
- 121977
- 1631856
- 1051342
- 141288
- 1371144