Teoriataitoa arvostetaan liikaa

Naurettavana pidän itsekin koko järjestelmää, joka on liian sidoksissa siihen millaisia lippuja ja lappuja omaat johonkin hommaan.

Itsekeskeisyys ja tästä maailmasta käytännön tason osaaminen karkaa liian monelta jonnekin ihme fantasioihin.

Joukossa on tietenkin asiallisia ja ihmiskeskeisiä mukana, mutta valitettavan monella se urea jymähtää jonkun inssi,maisteri tai muiden lappujen jälkeen korvien väliin ja asenteeseen siirtyy minä,minä näkökulma..

Lisäisin aiheeseen vielä, että aivan liikaa katsotaan ihmisiä myös asioiden vuoksi kysymättä heiltä mitään eli tämä koskee esimerkiksi työttömiä joiden kykyä johonkin työhön mitataan sen mukaan kauanko ovat olleet työkkärin kirjoilla.

Kaiken kaikkiaan yksilöiminen lappujen sisältöön voi antaa osviittaa ehkä johonkin, mutta kysymättä ihmiseltä itseltään ei niillä ole mitään merkitystä.

Se on täyttä totta, että joku voi olla kaikissa hyvä, tai jotkut ei sitten niin missään.

Mutta siitähän tässä on kyse, että kouluissa/työpaikoissa ei katsota ollenkaan sinun käytännön taitoja, kuinka osaisit esimerkiksi sitä lentokoneasentajahommaa tai timpurin työtä. Vaan katsotaan papereista, että olet käynyt "tämän ja tuon kurssin" ok olet sopiva alalle, eikä katsota yhtään, kuinka henkilö tekee käytännössä kyseistä työtä. Parhaassa tapauksessa hakemassa saattaa olla sellainen henkilö, joka tekisi samat asiat vähintään yhtä hyvin ellei paremminkin ilmankin sitä lappua.

Nyt tulee taasen vaatimus ammattiliikenteelle, että jokainen bussikuski käy vaadittavat kurssit syksyyn 2008 mennessä ja jokainen rekkakuski käy kurssit viimeistään syksyyn 2009 mennessä. Jos ei käy, on lopetettava ammatiksi ajaminen. Mielestäni se on naurettavaa, että mies tai nainen, joka on ikänsä ollut alalla, aletaan opettamaan, kuinka sitä autoa ajetaan. Kunhan saadaan käteen lappu, että "voit ajaa rekkaa nyt." Opetetaanhan siellä esimerkiksi taloudellista ajoa ja ensiaputaitoja. Mutta väitän, että se jäärä, joka on 55 vuotta ajanut, ei vaihda ajotyyliään suuntaan eikä toiseen.

Nykyään katsotaan ihmisellä olevia lappuja, ei ihmistä konkreettisesti.

Käytännön mies kirjoitti:

Se on täyttä totta, että joku voi olla kaikissa hyvä, tai jotkut ei sitten niin missään.

Mutta siitähän tässä on kyse, että kouluissa/työpaikoissa ei katsota ollenkaan sinun käytännön taitoja, kuinka osaisit esimerkiksi sitä lentokoneasentajahommaa tai timpurin työtä. Vaan katsotaan papereista, että olet käynyt "tämän ja tuon kurssin" ok olet sopiva alalle, eikä katsota yhtään, kuinka henkilö tekee käytännössä kyseistä työtä. Parhaassa tapauksessa hakemassa saattaa olla sellainen henkilö, joka tekisi samat asiat vähintään yhtä hyvin ellei paremminkin ilmankin sitä lappua.

Nyt tulee taasen vaatimus ammattiliikenteelle, että jokainen bussikuski käy vaadittavat kurssit syksyyn 2008 mennessä ja jokainen rekkakuski käy kurssit viimeistään syksyyn 2009 mennessä. Jos ei käy, on lopetettava ammatiksi ajaminen. Mielestäni se on naurettavaa, että mies tai nainen, joka on ikänsä ollut alalla, aletaan opettamaan, kuinka sitä autoa ajetaan. Kunhan saadaan käteen lappu, että "voit ajaa rekkaa nyt." Opetetaanhan siellä esimerkiksi taloudellista ajoa ja ensiaputaitoja. Mutta väitän, että se jäärä, joka on 55 vuotta ajanut, ei vaihda ajotyyliään suuntaan eikä toiseen.

Nykyään katsotaan ihmisellä olevia lappuja, ei ihmistä konkreettisesti.

Lue lisää

"Hyvä esimerkki on, kun miehet ovat lentokoneasentajakoulussa. Toiset vetää teoriatunneilla täysiä pisteitä ja toiset huonoa. Sitten tulee käytännön vaihe. Teoriatunneilla täysiä pisteitä saavat eivät hallitse käytäntöä yhtään ja saavat käytännönopiskeluista huonoja pisteitä ja taas käytännönmiehet repii täysiä pisteitä. No,, ketkä pääsee töihin. No ne, jotka osaavat teorian, mutta ei käytäntöä, kun katsotaan vain koulumenestystä."


Eli kysymys on nyt ammattikoulun yleisaineista. Riippuu tietenkin täysin mistä asiaa katsoo, ovatko ne kuinka teoreettisia ja kenenkä mielestä. Lähinnä isommalta osin on peruskoulun viimeisten luokkien kertaamista.

Koulutukseen pääsemiselle on asetettava sellaiset kriteerit, jotka kenellä tahansa on mahdollisuus täyttää. Annetaanhan toki työkokemuksestakin pisteitä mm. ammatilliseen ja AMK-koulutukseen, eikä tarvinne olla edes alakohtaista. Mutta miten sellainen kaveri joka juuri on peruskoulusta tai lukiosta (lukio=yleissivistävä oppilaitos) päässyt omaa tuota työkokemusta juurikaan?

Mutta tietyt kurssit ja ainekokonaisuudet on suoritettu, ja tämä pätee kaikkiin hakijoihin.

Toisena syynä suomalaisen koulumaailman teoreettisuuteen on yksinkertaisesti perusopetuksen oleminen akateemisissa käsissä; nämä eivät tunnetusti koskaan ole olleet erityisen näppäriä käytännön töissä. Lisäksi käytännön aineiden ja töiden opettaminen vaatisi välineistöä, tiloja, ja ennen kaikkea erityistä osaamista opettajakunnalta. Ja tämä kaikki maksaa rahaa.

Teoriapuolen opettamiseen tarvitaan yksinkertaisesti kalustettu luokkahuone, taulu ja piirtoheitin. Eikä kukaan kyseenalaista annettavaa oppia, vaan tietoa voidaan kaataa niskaan vailla opponentoinnin pelkoa.

Ja tämä ammattikuljettajien koulutus on taas tätä byrokratian maksimoimista tuon EU:n kautta. Tuskin tämäkään koulutus mitään maksaa muille kuin veronmaksajille. Ilmeisesti halutaan parantaa keinotekoisesti alan koulutuksen kysyntää.

Olisipa sekin nähtävä mitä tuo pitää sisällään. Tuskin tarkoituksena on nyt mitään erityistä kenellekään opettaakaan, kunhan saa taas tätä yhteiskuntaa laskuttaa.

Oppisopimus on todellinen vaihtoehto!

hatusta kirjoitti:

"Hyvä esimerkki on, kun miehet ovat lentokoneasentajakoulussa. Toiset vetää teoriatunneilla täysiä pisteitä ja toiset huonoa. Sitten tulee käytännön vaihe. Teoriatunneilla täysiä pisteitä saavat eivät hallitse käytäntöä yhtään ja saavat käytännönopiskeluista huonoja pisteitä ja taas käytännönmiehet repii täysiä pisteitä. No,, ketkä pääsee töihin. No ne, jotka osaavat teorian, mutta ei käytäntöä, kun katsotaan vain koulumenestystä."


Eli kysymys on nyt ammattikoulun yleisaineista. Riippuu tietenkin täysin mistä asiaa katsoo, ovatko ne kuinka teoreettisia ja kenenkä mielestä. Lähinnä isommalta osin on peruskoulun viimeisten luokkien kertaamista.

Koulutukseen pääsemiselle on asetettava sellaiset kriteerit, jotka kenellä tahansa on mahdollisuus täyttää. Annetaanhan toki työkokemuksestakin pisteitä mm. ammatilliseen ja AMK-koulutukseen, eikä tarvinne olla edes alakohtaista. Mutta miten sellainen kaveri joka juuri on peruskoulusta tai lukiosta (lukio=yleissivistävä oppilaitos) päässyt omaa tuota työkokemusta juurikaan?

Mutta tietyt kurssit ja ainekokonaisuudet on suoritettu, ja tämä pätee kaikkiin hakijoihin.

Toisena syynä suomalaisen koulumaailman teoreettisuuteen on yksinkertaisesti perusopetuksen oleminen akateemisissa käsissä; nämä eivät tunnetusti koskaan ole olleet erityisen näppäriä käytännön töissä. Lisäksi käytännön aineiden ja töiden opettaminen vaatisi välineistöä, tiloja, ja ennen kaikkea erityistä osaamista opettajakunnalta. Ja tämä kaikki maksaa rahaa.

Teoriapuolen opettamiseen tarvitaan yksinkertaisesti kalustettu luokkahuone, taulu ja piirtoheitin. Eikä kukaan kyseenalaista annettavaa oppia, vaan tietoa voidaan kaataa niskaan vailla opponentoinnin pelkoa.

Ja tämä ammattikuljettajien koulutus on taas tätä byrokratian maksimoimista tuon EU:n kautta. Tuskin tämäkään koulutus mitään maksaa muille kuin veronmaksajille. Ilmeisesti halutaan parantaa keinotekoisesti alan koulutuksen kysyntää.

Olisipa sekin nähtävä mitä tuo pitää sisällään. Tuskin tarkoituksena on nyt mitään erityistä kenellekään opettaakaan, kunhan saa taas tätä yhteiskuntaa laskuttaa.

Oppisopimus on todellinen vaihtoehto!

Lue lisää

Elävästä elämästä on tuo asentajaesimerkki. Eikä tämä ole ainoa esimerkki kaltaisesta, että teoriataidoilla pääsee helpommin kouluun taikka töihin, vaikka paikalle olisi ihminen, joka osaa asiat jo käytännössä, eikä muka silti ole soveltuva koulutukseen tai työhön.

Ei se koulutus aina näytä sitä, että osaat työn tehdä. Pääseekö sellaiset ihmiset tosiaan töihin, mihin ne olisivat soveltuvia. Vai karsiutuvatko useat sen takia, ettei ole koulussa lukenut kunnolla.