Hei!
Ihan uteliaisuuttani ajattelin kysyä seuraavaa.
Olen kuullut, että kela saattaa maksaa vanhemmille jotain rahallista korvausta, jos perheessä on erityislapsi, jonka hoidot aiheuttavat erityisiä kustannuksia ja/tai jonka hoito on ikäisiinsä lapsiin verrattuna poikkeuksellisen vaativaa.
Onko kellään kokemusta, onko tällaista korvausta olemassa, onko siitä avuksi (summa?) ja onko sen hakeminen kuinka vaativaa?
Millaisin perustein sitä voi ja kannattaa hakea?
En ole ahne, enkä edes usko, että meidän perhe kuuluu tuettavaan ryhmään, sillä ADHD-lapsemme on kohtuullisen omatoiminen ja hän kontrolloin jo impulsiivisuuttaan kiitettävästi, eikä toisella "erityislapsellamme" ole edes diagnoosia... Mutta asia on vaan tullut mieleeni, kun ystäväpiiriin kuuluu erityislasten vanhempia, jotka saattaisivat kuulua tuen piiriin ja hyötyä siitä oikeasti...
Ihan uteliaisuuttani ajattelin kysyä seuraavaa.
Olen kuullut, että kela saattaa maksaa vanhemmille jotain rahallista korvausta, jos perheessä on erityislapsi, jonka hoidot aiheuttavat erityisiä kustannuksia ja/tai jonka hoito on ikäisiinsä lapsiin verrattuna poikkeuksellisen vaativaa.
Onko kellään kokemusta, onko tällaista korvausta olemassa, onko siitä avuksi (summa?) ja onko sen hakeminen kuinka vaativaa?
Millaisin perustein sitä voi ja kannattaa hakea?
En ole ahne, enkä edes usko, että meidän perhe kuuluu tuettavaan ryhmään, sillä ADHD-lapsemme on kohtuullisen omatoiminen ja hän kontrolloin jo impulsiivisuuttaan kiitettävästi, eikä toisella "erityislapsellamme" ole edes diagnoosia... Mutta asia on vaan tullut mieleeni, kun ystäväpiiriin kuuluu erityislasten vanhempia, jotka saattaisivat kuulua tuen piiriin ja hyötyä siitä oikeasti...
Vastaukset 6
Vanhimmat
Tarvitaan siis se diagnoosi, lääkäriltä lausunto Kelaa varten (olikohan se c-lausunto). Sen kanssa ja liitteenä oma kuvaus lapsen kanssa arjessa elämisestä. Se, miten saat kelan virkailijat vakuuttuneeksi asiasta ratkaisee jotakin. Kyllä kannattaa anoa, erityislapsen kanssa eläminen vaatii kuitenkin enemmän. Tukea voit saada myös taannehtivasti, josko tilanne on sellainen.
Vielä, jos saa korotettua tukea on mahdollisuus hakea kelalta erityyppisiä kuntoutuksiakin.
Tuumasta toimeen vaan.........
Meillä 0n siis myös tarkkaavaisuushäiriö-diagnoosi. Oma lääkäri kirjoittaa todistuksen vuosittain, ja liitän sen hakemukseen kelalle. Samat asiathan siinä lääkärintodistuksessa on joka kerta oikeastaan.
Itse olen vedonnut terveydenhuoltomenoihin, lapsellani on mm. kahdet silmälasit, jotka menevät vaihtoon vähintään kerran vuodessa. Mitään lääkityksiä ei ole, eikä terapioitakaan tällä hetkellä. Myöskin omat ansion menetykset ovat minulla syynä, koska lapselle sopivaa iltapäivähoitoa ei ole tarjolla, ja olen joutunut tekemään vain osa-aikaista työtä koulun alettua. Tavaroita häviää, kun lapsi unohtaa kaiken, mikä ei ole hänessä kiinni jollakin lailla. Lapsenvahdiksi ei käy kuka vaan, vaan on oltava tuttu henkilö, joka tietää miten lapsen kanssa toimitaan ongelmien tullessa.
Hakemusten käsittely kyllä vaihtelee ihan liikaa eri puolilla Suomea, vaikka periaatteessa laki on sama. Joissakin paikoissa ei saa edes pienintä tukea oikein millään tarkkaavaisuushäiriöinen, meillä taas ei ole ollut vaikeuksia asian kanssa koskaan. Hakemusten täyttämiseen on kyllä paneuduttava ja varattava aikaa, ovat aika kimurantit. Olisi helppoa, jos kaikki olisi mitattavissa taloudellisesti ja euroissa, mutta esimerkiksi jatkuva kiinniolo lapsessa on vaikea hinnoitella. Huolissaan saa olla myöskin, itse olen kokenut hyvin raskaaksi henkisesti esimerkiksi lapsen hoito- ja kouluasiat ja erilaiset palaverit.
Erityislapsesta on mahdollista saada Kelan maksamaa hoitopalkkiota. Se on jaettu kolmeen ryhmään riippuen lapsen vammaisuudesta. Korotettua hoitotukea on mahdollista saada jos lapsi saa esim. kahta erilaista terapiaa (esim. toiminta- ja fysioterapia). Alimpaan hoitotukeen riittää useimmiten että lapsella on selkeä diagnoosi ja vammasta aiheutuu perheelle ylimääräistä "työtä". Eli lapsi ei pysty toimimaan samalla tavalla kuin ns. terve saman ikäinen. Riippuu varmaan paljon Kelasta miten "helpolla" hoitotuen saan. Hakemus kannattaa täyttää huolella ja laittaa siihen kaikki mahdollinen mitä lapsen kanssa päivittäin tekee. Lääkärinlausunto tarvitaan aina hakemuksen liitteeksi.
Meillä ei tytöllä ole diagnoosia. AD HD -piirteitä ja asperger-piirteitä. Työläs tapaus ja koulussa hankalaa. Mitään kuluja meille ei ole koitunut, mutta koska itse kuljetamme viikottain SI-terapiaan ja muutenkin joudumme olemaan usein töistä pois, kun käymme koululla tekemässä HOJKS:ia tai palaverissa koulupsykologien ym. kanssa. Iltapäiväkerholla ei ole resursseja tyttöä pitää, joten nekin on pitänyt itse sumplia, kun ei ekaluokkalaista ole viitsinyt kotiin yksin jättää pitkiksi ajoiksi..
Alimman hoitotuen itse saamme, n. 78€/kk muistaakseni, mutta voidaan maksaa jopa vuodelta takautuvasti.
Saamme korotettua hoitoukea joka on n.187e/kk ja meille se on myönnetty kahdeksi vuodeksi kerrallaan.
Pojalla on vaikea ja monioireinen adhd, käy kahdessa terapiassa, lääkitys yökasteluun sekä adhd-lääkitys ja kotona teemme päivittäin terapia läksyjä.
Meillä pojalla (5v) sekä autismi, että älyllinen kehitysvamma dg. Käytössä "rauhoittava" lääkitys ja nukahtamislääke. Poika saa puhe- ja toimintaterapiaa. Saamme korotettua hoitotukea, sen n.180€. Jotta tukea voi hakea, tarvitsette lääkärin lausunnon jossa lääkäri SUOSITTELEE hoitotuen maksamista! Kannattaa ainakin yrittää sitä hakea. Hakemus on täytettävä mahdollisimman hyvin, ja liittää vielä mukaan oma selvitys perheen arjesta, että miten lapsen "sairaus" näkyy ja vaikuttaa normaalielämään (koko vuorokauden ajalta, nukkuminen, syöminen, wc-asiat, pukeminen, riisuminen, yleensäkkin omatoimisuus asiat yms, mahdolliset raivokohtaukset, lääkitys jne.). Hoitotukea saa jos lapsen vaatima hoito ja huomio on suurempaa kuin norm. samanikäisellä lapsella. Hoitotukea haetaan yleensä vuodeksi kerrallaan, mutta joillekkin, niinkuin myös meille, se myönnettiin viimeksi kahdeksi vuodeksi kerralla.