Tahdoin kirjottaa tänne koska en jaksa puhua läheisille enää ,ja kuitenkin pitäisi jotenkin purkaa tilannetta joka ahdistaa jo ihan liikaa.
Olen avokkini kanssa seurustellut noin 4 vuotta ja siitä 1 ja puoli vuotta olemme asuneet yhdessä ,ja nykyään myös kihloissa. Suhteemme on ollut ylämäkeä ja alamäkeä koska olimme hyvin nuoria seurustelun alkaessa, ja nuoria ollaan vieläkin.
Sulhaseni on kuitenkin lakannut täysin arvostamasta minua ja suhdettamme, ja rikkoo huoletta kaikki lupaukset mitä tekee.. tosin nykyään ei viitsi edes luvata mitään vedoten siihen ettei se ehkä kuitenkaan pitäisi.
Olen monesti itkenyt ja huutanut ja uhannut lähteä, mutta en kuitenkaan ole pystynyt lähtemään..
Tilanne tuntuu toivottomalta mutta en tahtoisi heittää kaikkea menemään.. vaikka sulhaseni kuinka satuttaa minä vain rakastan ja kärsin.
Antakaa ehdotuksia tai kommentoikaa.. mikä tahansa auttaa kunhan saan hieman purkaa tilannetta ja ajatuksiani.
ahdistaa ihan liikaa
11
1561
Vastaukset
- Miksi kärsiä???
Jos avopuolisosi ei pidä lupauksiaan ja ole luottamuksen arvoinen, ei sinulla ole muuta mahdollisuutta kun lähteä suhteesta. Tiedätkö elämä on onnellista, mutta ei noin elettynä.
- taitaa olla
kypsymätön parisuhteeseen,haluaa kulkea kavereiden kanssa?
- petetty
Olen sanonutkin hänelle että voisiko syy olla siinä, että hän ei vain ole vielä valmis sitoutumaan ja elämään yhteistä elämää.. siihen hän aina vastaa että jos niin olisi, hän olisi jo lähtenyt. Saan jatkuvasti niin ristiriitaista informaatiota.. silti hän ei ole koskaan jättämässä minua vaan minä olen aina se joka uhkaa lähteä ja silloin hän on kuin maansa myynyt ja joskus jopa itkee.
Silti käyttäytyy välillä kuin pahainen teini ja siinä leikissä minä olen tylsä äiti.. En tosiaan tajua tilannetta ja toivon vain että se taas tasaantuisi. - kuin jatkuva uhkailu
petetty kirjoitti:
Olen sanonutkin hänelle että voisiko syy olla siinä, että hän ei vain ole vielä valmis sitoutumaan ja elämään yhteistä elämää.. siihen hän aina vastaa että jos niin olisi, hän olisi jo lähtenyt. Saan jatkuvasti niin ristiriitaista informaatiota.. silti hän ei ole koskaan jättämässä minua vaan minä olen aina se joka uhkaa lähteä ja silloin hän on kuin maansa myynyt ja joskus jopa itkee.
Silti käyttäytyy välillä kuin pahainen teini ja siinä leikissä minä olen tylsä äiti.. En tosiaan tajua tilannetta ja toivon vain että se taas tasaantuisi.Jos olet lähdössä, lähde. Jos olet jäämässä jää ja selvitä asiat. Mutta älä jauha jatkuvasti, että lähdet. Se on paskinta käytöstä mitä voi olla.
- petetty
kuin jatkuva uhkailu kirjoitti:
Jos olet lähdössä, lähde. Jos olet jäämässä jää ja selvitä asiat. Mutta älä jauha jatkuvasti, että lähdet. Se on paskinta käytöstä mitä voi olla.
Mielestäni oma käytökseni ei ole paskinta mitä voi olla, sillä kun ensimmäisen kerran uhkasin lähteä miehellä oli ollut 3 ja puolen päivän ryyppyputki ystävänsä luona, ja minä sain vain haistatuksia puhelimessa. Kun olin lähdössä mies teki kaikkensa että en lähtisi. Asiat piti normalisoitua ja kaiken palata ennalleen, mutta niin kävikin vain 2 viikoksi. Sitten jatkui sama meno tosin omassa kodissamme, jolloin jouduin lähtemään ystäväni luo evakkoon koska en kestänyt katsella sitä örveltämistä.
Kun aamulla tulin kotiin oli se kuin pommin jäljiltä ja tajusine ettei mikään ole muuttunut. Romahdin täysin ja esitin kysymyksen miehelleni, että kummanlaista elämää hän tahtoo? eikä hän osannut taas muuta kuin olla erittäin pahoillaan että satutti minua taas ja rikkoi luottamuksen. Taas hän onnistui puhumaan minut ympäri jäämään.. ja sitten kävi kolmannen kerran niin ettei hän tullutkaan kotiin kuten oli sovittu ja olikin koko viikonlopun poissa.
Olisin jo lähtenyt jos hän ei joka kerta tekisi kaikkeaan että jäisin. Tai jos olisin lakannut rakastamasta häntä.. siitä ei kuitenkaan ole kyse vaan siitä kuinka kauan jaksan olla kuin jojo ja käyttäytyä juuri kuten hän olettaa.. En siis todellakaan suostu/pysty uskomaan että minä olisin se paskamainen tässä tilanteessa.
Olen myös aina sanonut että rakastan häntä enkä tahdo lähteä, mutta oman hyvinvointini vuoksi minun on pakko jos asiat eivät muutu. ja hän sanoo ymmärtävänsä, mutta aina käytös osoittaa muuta. Olisikin niin helppoa lähteä ja jättää kaikki, mutta se ei vaan ole.. - että vaan lähtee
petetty kirjoitti:
Mielestäni oma käytökseni ei ole paskinta mitä voi olla, sillä kun ensimmäisen kerran uhkasin lähteä miehellä oli ollut 3 ja puolen päivän ryyppyputki ystävänsä luona, ja minä sain vain haistatuksia puhelimessa. Kun olin lähdössä mies teki kaikkensa että en lähtisi. Asiat piti normalisoitua ja kaiken palata ennalleen, mutta niin kävikin vain 2 viikoksi. Sitten jatkui sama meno tosin omassa kodissamme, jolloin jouduin lähtemään ystäväni luo evakkoon koska en kestänyt katsella sitä örveltämistä.
Kun aamulla tulin kotiin oli se kuin pommin jäljiltä ja tajusine ettei mikään ole muuttunut. Romahdin täysin ja esitin kysymyksen miehelleni, että kummanlaista elämää hän tahtoo? eikä hän osannut taas muuta kuin olla erittäin pahoillaan että satutti minua taas ja rikkoi luottamuksen. Taas hän onnistui puhumaan minut ympäri jäämään.. ja sitten kävi kolmannen kerran niin ettei hän tullutkaan kotiin kuten oli sovittu ja olikin koko viikonlopun poissa.
Olisin jo lähtenyt jos hän ei joka kerta tekisi kaikkeaan että jäisin. Tai jos olisin lakannut rakastamasta häntä.. siitä ei kuitenkaan ole kyse vaan siitä kuinka kauan jaksan olla kuin jojo ja käyttäytyä juuri kuten hän olettaa.. En siis todellakaan suostu/pysty uskomaan että minä olisin se paskamainen tässä tilanteessa.
Olen myös aina sanonut että rakastan häntä enkä tahdo lähteä, mutta oman hyvinvointini vuoksi minun on pakko jos asiat eivät muutu. ja hän sanoo ymmärtävänsä, mutta aina käytös osoittaa muuta. Olisikin niin helppoa lähteä ja jättää kaikki, mutta se ei vaan ole..Ei juoppo ihminen muutu. Olen itse juoppo, joten tiedän tämän asian ihan tarkkaan. Juopon mielestä juominen on niin mukavaa, että ei siinä toisen ihmisen mielipiteet paljon paina. Lähde vaan, jos et halua juopon kanssa olla. Ei se siitä mihinkään muutu. Jos taas et pysty lähtemään, sinun pitää sietää miehesi käytöstä. Et pysty toista ihmistä muuttamaan, usko pois ja hyväksy se asia.
- tekstiä
että vaan lähtee kirjoitti:
Ei juoppo ihminen muutu. Olen itse juoppo, joten tiedän tämän asian ihan tarkkaan. Juopon mielestä juominen on niin mukavaa, että ei siinä toisen ihmisen mielipiteet paljon paina. Lähde vaan, jos et halua juopon kanssa olla. Ei se siitä mihinkään muutu. Jos taas et pysty lähtemään, sinun pitää sietää miehesi käytöstä. Et pysty toista ihmistä muuttamaan, usko pois ja hyväksy se asia.
juopon suusta.
Yleensä ne kieltää kaiken ja syyttää muita.
Rehelliseen juoppoon en ole koskaan törmännyt. Täydet pisteet sinulle! - ns. rehellinen juoppo
tekstiä kirjoitti:
juopon suusta.
Yleensä ne kieltää kaiken ja syyttää muita.
Rehelliseen juoppoon en ole koskaan törmännyt. Täydet pisteet sinulle!No kiitosta vaan pisteistä! Sellaista se vain on, että en tiedä itsekään miksi juon. Minulla on ihana mies, joka kärsii selvästi juomisestani. Olen myös ajautunut hankaluuksiin töissä juomisen takia. Kuitenkin maistuu aina kun vaan tulee tilaisuus. Ei se johdu kenestäkään muusta ihmisestä enkä edes tiedä mistä johtuu. Kännissä on vaan niin kivaa. Olen käynyt terapiassa jne., mutta aina vaan maistuu. En usko, että pystyn lopettamaan koskaan. En ainakaan jonkun toisen mieliksi pysty. Luulen että miehelläsi on ihan sama tilanne. Usko pois, et pysty puhumalla kenenkään juomista lopettamaan!!
- tilanteesi
Minulla samanlainen tilanne. Avoliitto, asuttiin yhdessä. Ainoa vain että meillä nyt myös yhteinen lapsi, ja avopuoliso ikuisesti jotenkin sidoksissa minuun. Varmasti sinulla on paha olla ja ristiriitainen olo, mitä tehdä, ajatella, kuinka kauan jaksa. Mutta mietipä että esim mitä elämänne tulisi olemaan 5 vuoden päästä?
Minunkin avo kun muutetiin yhteen, oli juuri noin, kavereiden kanssa piti pästä, tietenkin alkoholi väh kerran viikossa.. minä mietin että missäköhän hän on, onko tulossa kotiin, rikkoi lupauksia, ja juuri ei viitsinyt enää lupailla, ..
Minullakin sama että uhkasin monesti lähteä, mutten lähtenyt, hän aina melk itkien ja lupaillen pyysi minua sitten jäämään. Hänen ryyppyreissujen jälkeen pyyteli anteksi ja sanoi "ei koskaan enää", ja minä uskoin.
Noh mutta suhteessa on aina kaksi ihmistä!!!!!
Ja jokainen ihmissuhde on tärkeä!!!
Ja mieti todella että rakastatko? Sillä itse olen huomannut että sitä myöskin itselleen hokee jotakin asiaa, mikä ei välttämättä enää edes pidä paikkaansa, mutta kun ei tahdo katsoa peiliin.
Tiedän etä se on raskasta!!!
Ja juuri tärkeintä on että saa purkaa ajatuksia toisille!!! Kirjoita ihmeessä tänne, mä ainakin pyrin vastaamaan jos vaan pääsen (kun on vauva).
Tällä hetkellä olen itse lähtenyt suhteesta, mies haluaisi olla ihdessä mutta ennen kuin huomaan hänessä jonkun todella ison muutoksen niin en voi hänen kanssa yhteen palata.
Ja se tunne mikä tulee etä jos eroaisi, "jään yksin", alkaa hokea itselleen "minä niin rakastan häntä", ei halua katsoa peiliin ja huomata niitä omia puolia (mul esim liikaa jankutin, jiikaa halusin hänen olevan sellainen miksi häntä olin kuvitellut), haluaa tarrautua toiseen, vaikka on huono suhde niin pysyä siinä.
Ehkäpä teillä, jos kykenet myös tiedostamaan ne omat asiat, ja saamaan selville rakastatko miestäsi oikeasti vai onko se vain himoa, tapa, pelkoa olla yksin jne. kaikki järjestyy..
Mut sekin on todella hyvä muistaa että jos todella rakastaa toista, hyväksyy hänet sellaisena kuin hän on ja päästää hänet menemään jos tilanne vaatii sitä, eli rakastaa toista niin paljon että antaa toiselle tilan elää omaa elämää, jos sinun kanssa se ei luista.
Toivottavasti sait tästä jotain tolkkua!!
Jaksamista teille molemmille!!! - miksi sen sanoo
niin vielä lisäys tuohon yhteen kommenttiin että älä hoe että lähdet, se on tdella ärsyttävä, niin se että hokee siitä että jättää toisen johtuu mielestni siitä että haluaisi niin kovasti että toinen huomaisi missä nyt mennään, yrittäisi omalta osaltaan vaikuttaa tilanteeseen, se ainakin minulla oli viimeisiä keinoja siihen että toinen ymmärtäisi ja pystyisi minun kanssa käöymään läpi sen missä mennään ja arvostamaan minua.. mutta liian myöhään. Jos sinusta tuntuu että toinen ei arvosta sinua, voiko se olla siitä etet itse arvosta itseäsi, miksi haluat olla sellaisen ihmisen kanssa silloin?
- petetty
Kiitos! Onpa tullut hyviä vastauksia. tiedän kyllä mitä ns. pitäisi tehdä ja omat läheiseni pitävät huolen etten unohda mikä on järkevää.. Toivottavasti jossain vaiheessa saisin voimia olla itselleni ja sulhaselleni rehellinen ja muuttaa asioita, jos hän ei pysty. kyllä kaikki varmasti omalla kohdallani joskus kääntyy hyväksi.. tavalla tai toisella.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Ukrainan ulkoministeri: Moskova aistii tappion Ukrainassa
Dmytro Kuleban mukaan Venäjä yrittää puheillaan pelotella länsimaita. Ukrainan ulkoministerin Dmytro Kuleban mukaan Venäjän esittämät varoitukset kol2614197Stefu haikailee
Julkaisi stooreissa kuvan vickestä. Sitten Martinasta treenaamassa Hangossa ulkona. Hmm.2653429Harmi mies ettet arvostanut
Minua tarpeeksi. Myöhemmin kaikki olisi palkittu ja olisin antanut sinulle aitoa rakkautta. Tämä sattuu mutta yritän ajatella, että ehkä se rakkaus ku1541788Oi! Legandaarinen Vesa-Matti "Vesku" Loiri, 77, poseeraa kahdessa eri kuvassa - Some riemastui!
Vesa-Matti "Vesku" Loiri on kyllä legenda jo eläessään. Hienoa nähdä, että virtaa piisaa. Voimia, iloa ja eloa, Vesku! https://www.suomi24.fi/viihde251647Lavrov väläyttelee WW3:sta
Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrov varoittaa, että kolmannen maailmansodan uhka on todellinen. Lavrov sanoi venäläiselle uutistoimisto Interfaxille,2971422Ketä Sofia fanit veikkaatte seuraavaksi lompakoksi?
Kenestä Sofia höynäyttää itselleen seuraavan lompakon?132924Voiko hyvää omatuntoa ostaa?
Olen tässä nyt muutaman päivän paininut erään rahaan liittyvän pulman kanssa. Kerron ensin vähän taustaa ... Eli erosin 15 vuoden parisuhteesta 9 vuo235855en vaan saa häntä pois
Mielestäni pyörimästä. Onko kellekään toiselle käynyt näin? Ihastuin pakkomielteisesti noin vuosi sitten erääseen naiseen. Ei vaan katoa mielestä va115824Suomi24 kysely: ihmisten kuplautumista ei pääosin koeta vakavaksi ongelmaksi
“Kuplautumista on mahdotonta estää. Ihmiset ovat aina viihtyneet samankaltaiset arvot ja maailmankatsomuksen jakavassa seurassa ja muodostaneet sen pe17791