Sterling-moottori

Tiedätkö tarkemmin sterlingmoottorin lämpötila- ja tehoarvoja? Jos ajatellaan kaksisylinteristä moottoria joka on helpompi hahmottaa mielessään. Kuinka paljon on kylmän ja kuuman pään välillä lämpötilaeroa? Minkälaiseen hyötysuhteeseen päästään?
jostain luin että sitä on käytetty veneenmoottorina. Siinä se luulisi toimivan kun kierrokset on suht vakioita. generaattorikäytössä on myös vakio teho, joten siihenkin sen voisi kuvitella sopivan.

Olen ajatellut näin teoreettisesti, että jos laittaisi sterlingmoottorin pyörittämään generaattoria ja se tuottaisi omakotitalon sähköt. Hukkalämmöllä lämmitettäisiin taloa ja generaattorin tuottamaa sähköä lisäksi. Sterlingmoottorin lämmitys tapahtuisi polttopuulla jota saisi omasta takaa ilmaiseksi. Mitä ongelmia tulisi eteen?
Onko sterlingmoottoreita kaupallisia versioita? Se tuntuisi olevan suht helppo vaikka itse rakentaa. Netissä oli joku VTT:n tekemä tutkimus, mutta siinä kerrottiin vain ylimalkaisesti tuloksia mutta ei tarkemmin.

Mitä tarkoittaa siinä kaksisylinterin moottorin animaatiossa se vihreä häkkyrä sylinterien välissä? Onko se joku lauhdutin tai kuristin? Miksi se on siinä, luulisi suoralla putkellakin toimivan?
http://www.keveney.com/Vstirling.html

Peltsi kirjoitti:

Tiedätkö tarkemmin sterlingmoottorin lämpötila- ja tehoarvoja? Jos ajatellaan kaksisylinteristä moottoria joka on helpompi hahmottaa mielessään. Kuinka paljon on kylmän ja kuuman pään välillä lämpötilaeroa? Minkälaiseen hyötysuhteeseen päästään?
jostain luin että sitä on käytetty veneenmoottorina. Siinä se luulisi toimivan kun kierrokset on suht vakioita. generaattorikäytössä on myös vakio teho, joten siihenkin sen voisi kuvitella sopivan.

Olen ajatellut näin teoreettisesti, että jos laittaisi sterlingmoottorin pyörittämään generaattoria ja se tuottaisi omakotitalon sähköt. Hukkalämmöllä lämmitettäisiin taloa ja generaattorin tuottamaa sähköä lisäksi. Sterlingmoottorin lämmitys tapahtuisi polttopuulla jota saisi omasta takaa ilmaiseksi. Mitä ongelmia tulisi eteen?
Onko sterlingmoottoreita kaupallisia versioita? Se tuntuisi olevan suht helppo vaikka itse rakentaa. Netissä oli joku VTT:n tekemä tutkimus, mutta siinä kerrottiin vain ylimalkaisesti tuloksia mutta ei tarkemmin.

Mitä tarkoittaa siinä kaksisylinterin moottorin animaatiossa se vihreä häkkyrä sylinterien välissä? Onko se joku lauhdutin tai kuristin? Miksi se on siinä, luulisi suoralla putkellakin toimivan?
http://www.keveney.com/Vstirling.html

Lue lisää

Lue täältä lisää:
http://www.sunmachine.de/index_y.html

Korkean lämpötilan stirlingmoottoreiden toiminta-alue on 400°C - 800°C, (aurinkolämmöllä jopa 1200°C).

Matalalämpöiset toimivat alueella Temperature 50°C - 400°C, (aurinkokäyttöisinä yli 100°C vain vahvistinpeilin avulla).

Hyötysuhteista en tiedä; internetissä kerrotaan saavutettavan jopa 40 % terminen hyötysuhde.

>Olen ajatellut näin teoreettisesti, että jos
>laittaisi sterlingmoottorin pyörittämään
>generaattoria ja se tuottaisi omakotitalon
>sähköt.

Tuohon tarkoitukseen riittäisi varmasti 10-15 kW generaattori, jopa pienempikin, koska sähköä ei tarvittaisi lämmitykseen.

>Hukkalämmöllä lämmitettäisiin taloa ja
>generaattorin tuottamaa sähköä lisäksi.
Stirlinmoottori voisi olla vesijäähdyttteinen, jolloin jäähdytysvesikierto olisi yhdistetty talosi lämmmitysjärjestelmään.

>Sterlingmoottorin lämmitys tapahtuisi
>polttopuulla jota saisi omasta takaa ilmaiseksi.
>Mitä ongelmia tulisi eteen?

Ongelmia? Polttimen suunnittelu. Pitäisi ehkä jotenkin kaasuunnuttaa polttopuu?

>Mitä tarkoittaa siinä kaksisylinterin moottorin
>animaatiossa se vihreä häkkyrä sylinterien
>välissä?

Se on regeneraattori, eräänlainen lämmönvaihdin. Se on kennosto, joka varastoi itseensä kuumasta sylinteristä tulevan kaasun lämpöä viilentäen samalla kaasua, ja lämmittää toiseen suuntaan virtaavaa kaasua. Regeneraattori parantaa hyötysuhdetta.

>Onko sterlingmoottoreita kaupallisia versioita?

Linkki valmistajien sivuille:
http://www.stirlingengines.org.uk/manufact/post.html

Peltsi kirjoitti:

Tiedätkö tarkemmin sterlingmoottorin lämpötila- ja tehoarvoja? Jos ajatellaan kaksisylinteristä moottoria joka on helpompi hahmottaa mielessään. Kuinka paljon on kylmän ja kuuman pään välillä lämpötilaeroa? Minkälaiseen hyötysuhteeseen päästään?
jostain luin että sitä on käytetty veneenmoottorina. Siinä se luulisi toimivan kun kierrokset on suht vakioita. generaattorikäytössä on myös vakio teho, joten siihenkin sen voisi kuvitella sopivan.

Olen ajatellut näin teoreettisesti, että jos laittaisi sterlingmoottorin pyörittämään generaattoria ja se tuottaisi omakotitalon sähköt. Hukkalämmöllä lämmitettäisiin taloa ja generaattorin tuottamaa sähköä lisäksi. Sterlingmoottorin lämmitys tapahtuisi polttopuulla jota saisi omasta takaa ilmaiseksi. Mitä ongelmia tulisi eteen?
Onko sterlingmoottoreita kaupallisia versioita? Se tuntuisi olevan suht helppo vaikka itse rakentaa. Netissä oli joku VTT:n tekemä tutkimus, mutta siinä kerrottiin vain ylimalkaisesti tuloksia mutta ei tarkemmin.

Mitä tarkoittaa siinä kaksisylinterin moottorin animaatiossa se vihreä häkkyrä sylinterien välissä? Onko se joku lauhdutin tai kuristin? Miksi se on siinä, luulisi suoralla putkellakin toimivan?
http://www.keveney.com/Vstirling.html

Lue lisää

"Olen ajatellut näin teoreettisesti, että jos laittaisi sterlingmoottorin pyörittämään generaattoria ja se tuottaisi omakotitalon sähköt. Hukkalämmöllä lämmitettäisiin taloa ja generaattorin tuottamaa sähköä lisäksi. Sterlingmoottorin lämmitys tapahtuisi polttopuulla jota saisi omasta takaa ilmaiseksi. Mitä ongelmia tulisi eteen?"


Kuumailmamoottorin pakokaasut on niin kylmiä, että varaajan veden ja kaasujen lämpötilaerot on aika pieniä, lämmöstä ehkä saa pienen murto-osan talteen. Kaasujen lämpötila on öljykattilassa ehkä noin 800 C ja kattilan seinämä on noin 80C joten eroa kertyy yli 700 C. Stirlingmoottorin pakokaasut ovat aika kylmiä, kaasujäähdytin jäähdyttää ne jo moottorissa aika kylmiksi, joten kylmistä kaasuista on vaikea johdattaa kaasua kiertoveteen.

http://www.cam.net.uk/home/StKilda/electrolux.html

Kiitoksia hyvästä linkistä. Siinä oli hyvä animaatio , josta kyllä selkiää asiat.
Mikähäm mahtaa olla sen heikko kohta, kun ei sitä paljon käytetä?
Kerro vaan tarkemmin nestekaasujääkaapin periaatetta jos viitsit. Janne antoi hyvän linkin, mut ymmärrän paremmin suomen kieltä.

Peltsi kirjoitti:

Kiitoksia hyvästä linkistä. Siinä oli hyvä animaatio , josta kyllä selkiää asiat.
Mikähäm mahtaa olla sen heikko kohta, kun ei sitä paljon käytetä?
Kerro vaan tarkemmin nestekaasujääkaapin periaatetta jos viitsit. Janne antoi hyvän linkin, mut ymmärrän paremmin suomen kieltä.

Lue lisää

>Mikähäm mahtaa olla sen heikko kohta, kun ei sitä
>paljon käytetä?

Luulisin että yksi ongelma on hitaahko reagointi tehon muutoksiin (kierrosluvun säätö), mikä ainakin ajoneuvokäytössä on tärkeää, mikäli käytetään perinteistä mekaanista voimansiirtoa.

Tuota ongelmaa on yritetty ratkaista mm. juuri työkaasun painetta muuttamalla, jolloin stirlingmoottori saadaan reagoimaan nopeammin kaasupolkimen liikkeeseen.

Stirlingmoottori saadaan muuten toimimaan vaikka aurinkoenergialla, kokeilumoottoreita on rakennettukin. Moottorin toimintaan riittää että saadaan aikaan riittävä lämpötilaero kuuman ja kylmän pään välille.

Luulisi moottorista olevan kiinnostunut mm. NASA, joka on tehnyt kokeiluja vapaamäntämoottoreillakin.

Peltsi kirjoitti:

Kiitoksia hyvästä linkistä. Siinä oli hyvä animaatio , josta kyllä selkiää asiat.
Mikähäm mahtaa olla sen heikko kohta, kun ei sitä paljon käytetä?
Kerro vaan tarkemmin nestekaasujääkaapin periaatetta jos viitsit. Janne antoi hyvän linkin, mut ymmärrän paremmin suomen kieltä.

Lue lisää

Vanhemmat ihmiset muistavat, että ennen kompressorijääkaappeja olivat nk. vastuskaapit, jotka toimivat samalla periaatteella kuin tuo nestekaasukaappikin. Hyvä puoli oli täydellinen äänettömyys, sen sijaan hyötysuhde oli huono (suuri virrankulutus), ja kaappi oli hyvä kääntää silloin tällöin ylösalaisin, että jäähdytyskyky säilyisi.
Olen joskus ajatellut, että jos Stirling-moottorin rakentaisi:
- varustettuna katalyyttisellä palotilalla
- hukkalämpöä voisi hyödyntää "kylmällä" puolella
vaikkapa "vastuskaappi"- tai
lämpöpumppuperiaatetta hyödyntäen
- mäntäperiaatteen sijaan voisi kokeilla nk.
kaksisiipipumppua (2 peräkkäin samalla
akselilla) jolloin kaasujenvaihto tapahtuisi
onton akselin läpi
voisi saavuttaa hyötysuhde-ennätyksiä edullisesti, ja kierrosherkkyyskin parantuisi?

Janne69 kirjoitti:

http://www.cam.net.uk/home/StKilda/electrolux.html

Tuossa antamassasi linkissä on hyvä esitys ja selkeä kuva nestekaasu- eli vastusjääkaapin toiminnasta. Siihenpä ei juuri ole mitään lisättävää.

http://www.cam.net.uk/home/StKilda/electrolux.html

Tässä kuitenkin selitän vähän samaa asia suomeksi :o)

Jatkuvatoiminen absorbtiojääkaappi toimii siis lämpöenergian avulla (siinä ei ole liikkuvia osia): lämpö voidaan kehittää esimerkiksi kaasulla tai sähköllä.

Jäähdytysjärjestelmän toiminta perustuu ns. Daltonin lakiin (tunnetaan myös nimellä "Daltonin osapainelaki") jonka mukaan määrätyn kaasuseoksen kokonaispaine on jokaisen seoksessa olevan kaasun paineiden summa.

Esimerkiksi paineilmasäiliössä olevan ilman kokonaispaine on hapen, typen ja hiilidioksidin sekä vesihöyryn paineiden summa.

Laki selittää edelleen, että kukin kaasu käyttäytyy niin kuin se yksin täyttäisi koko tilan. Absorbtiojääkaapissa käytetään kahta kaasua: ammoniakkia ja vetyä. Huoneenlämpötilassa ammoniakki on suljetun järjestelmän sisällä veteen imeytyneenä.

Liuoksen kuumentaminen poistaa siitä ammoniakkia (vety ei liukene veteen vaan pysyy kaasumaisena). Ammoniakki tiivistyy nesteeksi siihen vaikuttavan paineen vaikutuksesta lauhduttimessa (T2, viittaan linkin kuvaan). Paine on likipitäen sama kaikkialla järjestelmässä ja järjestelmän kokonaispaine on siis ammoniakkihöyryn ja vedyn paineiden summa. Koska ammoniakkihöyryn osapaine on pienempi kuin pelkän ammoniakin, ammoniakki alkaa höyrystyä. Se pyrkii saavuttamaan lämpötilaa vastaavan höyrynpaineen höyrystimessä.

Laite on täytetty siis ammoniakilla, vedellä ja vetykaasulla. Järjestelmässä on painetta niin paljon, että ammoniakki saadaan tiivistymään nesteeksi huoneenlämpötilassa.

Kun kiehutinta (Q) kuumennetaan, siinä kehittyy pieniä ammoniakkikuplia. Ne nousevat vieden mukanaan myös vähän laimeaa ammoniakkiliuosta sifoniputkeen (P). Laimea liuos valuu imeyttimeen menevään putkeen, ammoniakkihöyryn virratessa höyryputkeen ja vedenerottimeen (T1), missä kaikki vesihöyry tiivistyy ja valuu säiliöön (B) ammoniakkihöyryn virratessa lauhduttimeen (T2). Lauhduttimen jäähdytysrivat poistavat lämmön ammoniakkihöyrystä jolloin se tiivistyy nestemäiseksi ammoniakiksi ja valuu edelleen höyrystimeen (T3).

Höyrystin on täytetty vetykaasulla. Vety virtaa ammoniakin pintaa pitkin ja alentaa samalla ammoniakin osapainetta riittävästi jotta se alkaa höyrystyä. Ammoniakin höyrystyminen sitoo lämpöä höyrystimestä ja poistaa lämpöä ruuansäilytystilasta alentaen tietenkin jääkaapin sisälämpötilaa.

Ammoniakin ja vetykaasun seos virtaa höyrystimestä imeyttimeen. Jatkuva "noro" heikkoa ammoniakkiliuosta lirisee imeyttimen (T4) yläosaan kiehuttimen säiliöstä (B) lämmönvaihtimen kautta (ei näy tuossa kuvassa). Tämä laimea liuos virtaa painovoiman vaikutuksesta imeyttimen läpi joutuen kosketukseen ammoniakin ja vetykaasun seoksen kanssa. Ammoniakki imeytyy voimakkaasti tähän laimeaan liuokseen ja vety vapautuu nousemaan imeytyskierukan läpi takaisin höyrystimeen. Vety siis kiertää jatkuvasti imeyttimen ja höyrystimen välillä.

Imeyttimessä muodostunut vahva ammoniakkiliuos valuu imeyttimen säiliöön (C) ja palaa sieltä taas kiehuttimeen, jolloin toimintakierto tulee täyteen.

Kierto jatkuu niin kauan kuin kiehutinta kuumennetaan. Lämpölähdettä ohjaava termostaatti säätää kylmäosaston lämpötilaa. Koska jäähdytysaineena käytetään ammoniakkia, laite voi kehittää varsin alhaisen lämpötilan.

Paine-eron tässä jäähdytysjärjestelmässä muodostaa siis vetykaasu, joka saa ammoniakin osapaineen muuttumaan jolloin se voi kiehua höyrystimessä absorboiden itseensä lämpöä jääkaapista.

Aika monimutkainen prosessi siis - tai monta mutkaa on ainakin niissä putkissa, joissa nuo kierrot tapahtuvat. Itse laitehan on sitten simppeli ja varmatoiminen kuin junan vessa.

--
PS. Tekstissäni saattaa olla vähän epätäsmällisyyksiä: pieneen ruutuun on vaikea kirjoittaa isoa juttua...

Topias kirjoitti:

Tuossa antamassasi linkissä on hyvä esitys ja selkeä kuva nestekaasu- eli vastusjääkaapin toiminnasta. Siihenpä ei juuri ole mitään lisättävää.

http://www.cam.net.uk/home/StKilda/electrolux.html

Tässä kuitenkin selitän vähän samaa asia suomeksi :o)

Jatkuvatoiminen absorbtiojääkaappi toimii siis lämpöenergian avulla (siinä ei ole liikkuvia osia): lämpö voidaan kehittää esimerkiksi kaasulla tai sähköllä.

Jäähdytysjärjestelmän toiminta perustuu ns. Daltonin lakiin (tunnetaan myös nimellä "Daltonin osapainelaki") jonka mukaan määrätyn kaasuseoksen kokonaispaine on jokaisen seoksessa olevan kaasun paineiden summa.

Esimerkiksi paineilmasäiliössä olevan ilman kokonaispaine on hapen, typen ja hiilidioksidin sekä vesihöyryn paineiden summa.

Laki selittää edelleen, että kukin kaasu käyttäytyy niin kuin se yksin täyttäisi koko tilan. Absorbtiojääkaapissa käytetään kahta kaasua: ammoniakkia ja vetyä. Huoneenlämpötilassa ammoniakki on suljetun järjestelmän sisällä veteen imeytyneenä.

Liuoksen kuumentaminen poistaa siitä ammoniakkia (vety ei liukene veteen vaan pysyy kaasumaisena). Ammoniakki tiivistyy nesteeksi siihen vaikuttavan paineen vaikutuksesta lauhduttimessa (T2, viittaan linkin kuvaan). Paine on likipitäen sama kaikkialla järjestelmässä ja järjestelmän kokonaispaine on siis ammoniakkihöyryn ja vedyn paineiden summa. Koska ammoniakkihöyryn osapaine on pienempi kuin pelkän ammoniakin, ammoniakki alkaa höyrystyä. Se pyrkii saavuttamaan lämpötilaa vastaavan höyrynpaineen höyrystimessä.

Laite on täytetty siis ammoniakilla, vedellä ja vetykaasulla. Järjestelmässä on painetta niin paljon, että ammoniakki saadaan tiivistymään nesteeksi huoneenlämpötilassa.

Kun kiehutinta (Q) kuumennetaan, siinä kehittyy pieniä ammoniakkikuplia. Ne nousevat vieden mukanaan myös vähän laimeaa ammoniakkiliuosta sifoniputkeen (P). Laimea liuos valuu imeyttimeen menevään putkeen, ammoniakkihöyryn virratessa höyryputkeen ja vedenerottimeen (T1), missä kaikki vesihöyry tiivistyy ja valuu säiliöön (B) ammoniakkihöyryn virratessa lauhduttimeen (T2). Lauhduttimen jäähdytysrivat poistavat lämmön ammoniakkihöyrystä jolloin se tiivistyy nestemäiseksi ammoniakiksi ja valuu edelleen höyrystimeen (T3).

Höyrystin on täytetty vetykaasulla. Vety virtaa ammoniakin pintaa pitkin ja alentaa samalla ammoniakin osapainetta riittävästi jotta se alkaa höyrystyä. Ammoniakin höyrystyminen sitoo lämpöä höyrystimestä ja poistaa lämpöä ruuansäilytystilasta alentaen tietenkin jääkaapin sisälämpötilaa.

Ammoniakin ja vetykaasun seos virtaa höyrystimestä imeyttimeen. Jatkuva "noro" heikkoa ammoniakkiliuosta lirisee imeyttimen (T4) yläosaan kiehuttimen säiliöstä (B) lämmönvaihtimen kautta (ei näy tuossa kuvassa). Tämä laimea liuos virtaa painovoiman vaikutuksesta imeyttimen läpi joutuen kosketukseen ammoniakin ja vetykaasun seoksen kanssa. Ammoniakki imeytyy voimakkaasti tähän laimeaan liuokseen ja vety vapautuu nousemaan imeytyskierukan läpi takaisin höyrystimeen. Vety siis kiertää jatkuvasti imeyttimen ja höyrystimen välillä.

Imeyttimessä muodostunut vahva ammoniakkiliuos valuu imeyttimen säiliöön (C) ja palaa sieltä taas kiehuttimeen, jolloin toimintakierto tulee täyteen.

Kierto jatkuu niin kauan kuin kiehutinta kuumennetaan. Lämpölähdettä ohjaava termostaatti säätää kylmäosaston lämpötilaa. Koska jäähdytysaineena käytetään ammoniakkia, laite voi kehittää varsin alhaisen lämpötilan.

Paine-eron tässä jäähdytysjärjestelmässä muodostaa siis vetykaasu, joka saa ammoniakin osapaineen muuttumaan jolloin se voi kiehua höyrystimessä absorboiden itseensä lämpöä jääkaapista.

Aika monimutkainen prosessi siis - tai monta mutkaa on ainakin niissä putkissa, joissa nuo kierrot tapahtuvat. Itse laitehan on sitten simppeli ja varmatoiminen kuin junan vessa.

--
PS. Tekstissäni saattaa olla vähän epätäsmällisyyksiä: pieneen ruutuun on vaikea kirjoittaa isoa juttua...

Lue lisää

Kiitti vaan kun viitsit selostaa, tuo auttoi jo paljon ymmärtämään. Aika monimutkaiselta vaikuttaa tuo mekanismi. On joku joskus raapinut päätään ja miettinyt tota :-)

Peltsi kirjoitti:

Kiitti vaan kun viitsit selostaa, tuo auttoi jo paljon ymmärtämään. Aika monimutkaiselta vaikuttaa tuo mekanismi. On joku joskus raapinut päätään ja miettinyt tota :-)

Katso vielä animaatio tuosta toiminnasta, löysin netistä:
http://www.dometic.com/node1056.asp

Peltsi kirjoitti:

Kiitoksia hyvästä linkistä. Siinä oli hyvä animaatio , josta kyllä selkiää asiat.
Mikähäm mahtaa olla sen heikko kohta, kun ei sitä paljon käytetä?
Kerro vaan tarkemmin nestekaasujääkaapin periaatetta jos viitsit. Janne antoi hyvän linkin, mut ymmärrän paremmin suomen kieltä.

Lue lisää

Nestekaasujääkaappi viilenee todella hitaasti. Appiukko sanoi, että sitä ei kuulemma kannata laittaa viilenemään vain viikonlopun mittaisen mökkeilyn takia.

joop kirjoitti:

Nestekaasujääkaappi viilenee todella hitaasti. Appiukko sanoi, että sitä ei kuulemma kannata laittaa viilenemään vain viikonlopun mittaisen mökkeilyn takia.

Saisiko nestekaasujääkaapista helpommin aurinkoenergialla toimivan version (kuumennus auringolla) vai onko 12V aurinkopaneeli peltierjääkaappi (tai kylmälaukku) parempi?

Mietelmiä kirjoitti:

Saisiko nestekaasujääkaapista helpommin aurinkoenergialla toimivan version (kuumennus auringolla) vai onko 12V aurinkopaneeli peltierjääkaappi (tai kylmälaukku) parempi?

Lue lisää

> Saisiko nestekaasujääkaapista helpommin aurinkoenergialla toimivan version (kuumennus auringolla)

Tuskin kannattaa TÄSSÄ MAASSA, missä aurinko ei paista ihan joka päivä. Jos/kun kaapin toiminta edellyttää >100°C lämpötilaa, saat sen aikaiseksi vain keskittävällä keräimellä ... jollainen puolestaan toimii ainoastaan suoraa auringonvaloa saadessaan. Tasokeräimillä, joista saa jonkin verran energiaa myös pilvisellä säällä, jäädään alle.

> peltierjääkaappi (tai kylmälaukku) parempi?

Peltierit ovat vähän noin niinkuin leluja. Tyypilliset halpikset jäähtyvät jonkun 15-20°C alle ympäristön lämpötilan (eli kesäkeleillä hikisesti 10°C sisälämpötilaan) ja virtaa kuluu silti jopa 5 A jatkuvalla syötöllä. Vähän laadukkaammat saattavat jo päästä nollan pintaan (=niissä onkin termostaatti, joka estää kylmälaukkua muuttumasta vahingossa pakastimeksi) ja virrankulutuskin voi olla 3 A pintaan.

Mutta on noita kylmälaukkuja myös 12 V kompressorilla varustettuna. Hinta on toki moninkertainen (>>400 €), mutta virrankulutus on ihan eri planeetalta. Kompressori vie käydessään noin 3 A, mutta jääkaappilämpötilan ylläpitämiseksi sen tarvii käydä vain 20-30% ajasta eli keskimääräinen virrankulutus on 0,7 A tjsp. -> tavallinen auton akku riittää pariksi päiväksi (peltier -lelu tyhjentää & syväpurkaa akun alle vuorokaudessa) ja yhden aurinkopanelin teho riittää (aurinkoisella säällä) sekä käyttämään kaappia että lataamaan akkua.