Mannerheimin palvonta on Suomessa nostettu sellaisiin sfääreihin ja mittasuhteisiin, että lienee aika ja aiheellista avata nähtäville hieman sitä toistakin puolta.
1918 keväällä hän teki todella kaamean teon sallimalla joukoilleen vapaan teloitusoikeuden ilman minkäänlaista lainmukaista tai muutakaan menettelyä. "Joukon johtaja saa ottaa sotavankeja harkintansa mukaan". Se maksoi ainakin 15 000 suomalaisen työläisen hengen ja olisi voinut johtaa jopa sotavoimien romahtamiseen marraskuussa 1939 ja maan miehitykseen.
Seuraava massiivinen hulluus oli resurssien jako keväällä 1940. Kuhmon Kenraalimotti (joka oli lopultakin väärä motti) kiihotti häntä niin paljon, että tykistön vähät ammusvarat kulutettiin melkein siellä. Keskitykseen oli käytettävissä Kuhmossa tuhansia kraanatteja kun sen sijaan Kannaksen ratkaisupaikoissa päiväannos saattoi olla vain 50 kranua tai aina ei sitäkään.
Surkeinta oli kuitenkin se, että Kuhmossa tuhlattiin kevyen tykistön ammuksia, joilla ei ollut syvälle kaivautuneisiin venäläisiin läheskään toivottua tuhovaikutusta. Kannaksen ja Vironlahden avoimiin jalkaväkimassoihin ne sensijaan olisivat olleet juuri sopivaa tavaraa. Sen takia Kuhmossa kärsittiin myös järkyttävän suuret miestappiot. Kuhmon linnakkeitten murtamiseen olisi tarvittu järeää tykistöä, jota meillä ei kuitenkaan ollut riittävästi. Säästihän M-heim hölmöilyllään monen tuhannen venäläisen hengen ja ihmisiähän hekin olivat.
Kolmas munaus oli tietenkin tunnettu suhtautuminen odotettavissa oleviin tapahtumiin Kannaksella keväällä ja alkukesästä 1944. Sitä ei liene enää tarpeen kerrata.
Taisi tulla kalliiksi sen hepun kunnianhimon tyydyttäminen pienelle Suomen kansalle.
Mannerheimin kootut
44
2383
Vastaukset
- Suurmies,
ei se munannu mitään tai ketään mitä nyt muutaman punikin turpeen alle.
- jossuoraansanotaan
Mannerheim ilo pitkänlinjan piilonatsi ja Göringin rakastaja.
- fyifan
MAANPETOS
Osti vapautuksen sotarikoksistaan jättämällä Kannaksen puolustamatta jatkosodan lopuksi. - nyt_sattui_pahasti
fyifan kirjoitti:
MAANPETOS
Osti vapautuksen sotarikoksistaan jättämällä Kannaksen puolustamatta jatkosodan lopuksi.Pieni, vammainen hiirulainen keräsi kaiken rohkeutensa ja antoi palaa. Veti henkeä pari minuuttia, ja jatkoi tulistusta, pikku käsi täristen :)
- tuskalta
kevään tiedustelutietojen pimittämisellä.Todisteita asiasta ei ole tullut julki, mutta Airon tekemättömät muistelmat väitetään todistavan juuri tämän asian.
- Marskilta
Mannerheimin käskystä perustetut Itä-Karjalan keskitysleirit, joissa kuoli nälkään ja tauteihin tuhansia venäläisiä lapsia, naisia ja vanhuksia. Selvä sotarikos, josta tätä Venäjän ystävää ei jostain syystä koskaan asetettu syytteeseen.
- perehtyisit
ihan aidosti suomalaiseen dokumenttisotahistoriaan. Tiedä vaikka sen jälkeen edes osapuilleen samalla tasolla voitaisiin palata asiaan. Tommoset rippikoulupojan jutut naisista ainoastaan säälittää "isoja poikia".
- zz-top
Marski johti sotaa, ei keskitysleirejä. Mies joka pystyi pitämään maailman suurimman armeijan poissa Suomen sisämaasta, pakottamaan sen pelkkään rajasotaan on paikkansa ansainnut. Rintaman pitäminen kasassa talvisodassa ja armeijan pakottaminen taas taistelemaan kesällä 1944 olivat aivan toisen mittakaavan operaatioita, ei niitä voi verrata johonkin mottikahinoihin.
- Kollaanjoki !!
Pahimmat munauksensa se ukko teki Talvisodassa. Jääminen Taipaleen ja Kollaan huonoihin asemiin oli emämunausten emämunaus.
Ei N-liitto niissä kohdin edes pyrkinyt strategiseen läpimurtoon. Tarkoitus oli ainoastaan suomalaisten joukkojen sitominen ja elävän voiman KULUTTAMINEN. Siis vastapuoli järjesti meille ihan ikioman Verdunin ja M-heimi nieli koukun mukisematta.
Hirmuinen määrä miehiä menetettiin aivan turhaan. Taaempana olisi ollut paremmin puolustettavia asemia ja sellaiset olisi voitu tehdä. Käsittämätön periaate juuttuu aivan mielettömiin ja vaikesasti puolustettaviin asemiin.
Seniilin ukon mielikuvituksettomuutta "ei saa perääntyä".tietosi:kollaanjoen puolustus oli paikallisten komppania päälliköiden päätös:perääntymään oli käsketty mutta kun linja piti ei lähdetty minnekkään.
- Pussinperä
"Ei N-liitto niissä kohdin edes pyrkinyt strategiseen läpimurtoon. Tarkoitus oli ainoastaan suomalaisten joukkojen sitominen ja elävän voiman KULUTTAMINEN."
Talvisodan alku ja sitten helmikuun suurhyökkäys on eroteltava toisistaan suomalaisten menestyksekkään puolustautumisen syihin ja seurauksiin. Stalinin suunnitelma vallata Suomi parissa viikossa ei sisältänyt mainitsemiasi joukkojen sidontaa. Stalinilla oli tiedossa Suomen pääpuolustuslinjan kipupisteet ja juuri niistä puna-armeija yritti invaasiota, onnistumatta.Helmikuun suurhyökkäys uusine joukkoineen ja suunnitelmineen oli seurausta Stalinin raskaasta virhearviosta.
Summan murruttua 12.2-40, puna-armeija yritti edelleen Vuosalmella ylittää Vuoksen, koska yritys läpimurtoon (Taipaleenjoen kohdalla) Taipaleesta oli torjuttu järjestelmällisesti. - realisti#1
Itse asiassa Kollaalla pysyttiin asemissa, koska perääntyminen ja Loimolan menettäminen olisi avannut tien Kannaksen joukkojen selustaan. Päätös pysyä Kollaalla loppuun saakka oli puolustavan rykmentin komentajan (Svensson) päätös. Taaempana ei ollut mitään mystisiä asemia, joiden puolustaminen olisi ollut yhtään helpompaa, sen sijaan uupuneiden voimien perääntymisen pysäyttäminen olisi ollut vaikeaa. Kollaan asemista irtautuminen olisi voinut merkitä koko rykmentin tuhoa.
Mihin Taipaleesta olisi peräydytty? Missä olisi ollut seuraavat asemat? - tsoukki, heeeee
arvo-poika kirjoitti:
tietosi:kollaanjoen puolustus oli paikallisten komppania päälliköiden päätös:perääntymään oli käsketty mutta kun linja piti ei lähdetty minnekkään.
Vai oikein komppanianpäälliköt sen päättivätkin missä Suomen armeija sotii ja missä ei?
M-heimista alkaen oli puolustusperiaate se, että asemista ei peräännytä ja menetetyt asemat tulee aina ja joka tapauksessa vallata takaisin. - zz-top
Kollaa oli puna-armeijalta strategisesti järkevä yritys edetä Kannaksen rintaman selustaan. Eteneminen Laatokan pohjoisrantaa jonnekin Elisenvaaran tasolle olisi pakottanut suomalaiset vetäytymään Viipurin tasolle paljon aiemmin kuin sitten kävi. Kollaan alueella oli ainoat kunnon tieyhteydet Laatokan pohjoispuolella sisä-Suomeen.
Katsokaapa karttaa. Lisäksi voi lukaista Clausewitzin kirjan sotimisesta, niin alkaa ymmärtää suurvalta-armeijan toiminnan taustat. Ongelmaksi puna-armeijalle koitui suomalaisen jalkaväen raju konetuliaseistus. Sen seurauksena massahyökkäykset eivät rikkonaisessa maastossa johtaneetkaan tuloksiin.
Mannerheimilla pitivät hermot koko ajan, toisin kuin esim. useimmilla ranskalaisilla komentajilla v. 1914 kun sakemannit olivat vähällä hoidella Ranskan. - Pussinperä
zz-top kirjoitti:
Kollaa oli puna-armeijalta strategisesti järkevä yritys edetä Kannaksen rintaman selustaan. Eteneminen Laatokan pohjoisrantaa jonnekin Elisenvaaran tasolle olisi pakottanut suomalaiset vetäytymään Viipurin tasolle paljon aiemmin kuin sitten kävi. Kollaan alueella oli ainoat kunnon tieyhteydet Laatokan pohjoispuolella sisä-Suomeen.
Katsokaapa karttaa. Lisäksi voi lukaista Clausewitzin kirjan sotimisesta, niin alkaa ymmärtää suurvalta-armeijan toiminnan taustat. Ongelmaksi puna-armeijalle koitui suomalaisen jalkaväen raju konetuliaseistus. Sen seurauksena massahyökkäykset eivät rikkonaisessa maastossa johtaneetkaan tuloksiin.
Mannerheimilla pitivät hermot koko ajan, toisin kuin esim. useimmilla ranskalaisilla komentajilla v. 1914 kun sakemannit olivat vähällä hoidella Ranskan.Monille meille sotahistorian harrastelijoille on ollut epäselvää taistelujen paikkojen nimimerkityksillä. Taipaleenjoki taiselupaikkana ja Kollaanjoki olivat varsin erilaiset sen vesistön tarjoamana esteenä tai suojana. Kollaanjoki oli aivan pieni puro, verrattuna Taipaleenjokeen. Ja Venäläisen näkemyksen mukaan Taipaleenjoki vasta olikin se puro pahainen,kuten kuuluisa Venäläinen runoilija Jevgeni Dolmatovski tuon asian tuo runossaan esiin. Venäjän suuret joet kuten Volga, kun ovat
http://www.mtv3.fi/matkailu/arkisto.shtml?476285 - realisti#1
tsoukki, heeeee kirjoitti:
Vai oikein komppanianpäälliköt sen päättivätkin missä Suomen armeija sotii ja missä ei?
M-heimista alkaen oli puolustusperiaate se, että asemista ei peräännytä ja menetetyt asemat tulee aina ja joka tapauksessa vallata takaisin."M-heimista alkaen oli puolustusperiaate se, että asemista ei peräännytä ja menetetyt asemat tulee aina ja joka tapauksessa vallata takaisin."
Taidat olla harvinaisen yksinkertainen yksilö. Miten ne joukot sinne Loimolan eteen päätyivät? Minäpä kerron: Ne vetäytyivät vihollista kuluttaen. Jos ei olisi vetäydytty, kuten sinä väität, niin Hyrsylässähän sitä olisi tapeltu. Voi pyhä yksinkertaisuus! Mutta jos et tiedä mitä puolustustaistelu on, niin voin kertoa, että puolustustaistelussa on pidettävä maastokohta, joka - yritäpä arvata - pidetään. Kollaalta ei voitu perääntyä, koska se olisi avannut tieyhteyden Kannaksen selustaan. Perääntyminen olisi siis vaarantanut koko maan puolustamisen. Jos siis pidät sen vaarantamista järkevänä taktiikkana, en voi muuta kuin kiittää, että meillä ei ollut sotaa johtamassa tuollaisia vähä-älyisiä! - oli järkeäkin...
realisti#1 kirjoitti:
"M-heimista alkaen oli puolustusperiaate se, että asemista ei peräännytä ja menetetyt asemat tulee aina ja joka tapauksessa vallata takaisin."
Taidat olla harvinaisen yksinkertainen yksilö. Miten ne joukot sinne Loimolan eteen päätyivät? Minäpä kerron: Ne vetäytyivät vihollista kuluttaen. Jos ei olisi vetäydytty, kuten sinä väität, niin Hyrsylässähän sitä olisi tapeltu. Voi pyhä yksinkertaisuus! Mutta jos et tiedä mitä puolustustaistelu on, niin voin kertoa, että puolustustaistelussa on pidettävä maastokohta, joka - yritäpä arvata - pidetään. Kollaalta ei voitu perääntyä, koska se olisi avannut tieyhteyden Kannaksen selustaan. Perääntyminen olisi siis vaarantanut koko maan puolustamisen. Jos siis pidät sen vaarantamista järkevänä taktiikkana, en voi muuta kuin kiittää, että meillä ei ollut sotaa johtamassa tuollaisia vähä-älyisiä!****Ne vetäytyivät vihollista kuluttaen****
Niin tekivät ja tekivätkin viisaasti. Mutta jossain vaiheessa alkoi m-hjeimi karjua naama punaisena miten ei saa enää peräänytä metriäkään.
Silloin alkoikin myös suomalaisten kulutus. - realisti#1
oli järkeäkin... kirjoitti:
****Ne vetäytyivät vihollista kuluttaen****
Niin tekivät ja tekivätkin viisaasti. Mutta jossain vaiheessa alkoi m-hjeimi karjua naama punaisena miten ei saa enää peräänytä metriäkään.
Silloin alkoikin myös suomalaisten kulutus.a) Missä lähde tälle väitteellesi? Itse asiassa Kannaksella peräydyttiin koko sodan ajan. Etuasemasta pääasemaan, pääasemasta väliasemaan ja väliasemasta taka-asemaan. Taas ihan täyttä puppua sinulta.
b) Se, mikä tuntuu olevan vaikea ymmärtää, on se, että puolustustaistelussa pyritään vihollinen torjumaan. Viivytystä ei voida harrastaa ikuisesti, koska Pohjanlahti tulee vastaan aika nopeasti ja maantieteellisesti paras maasto puolustukseen oli kapea Kannas. Kollaalta ei voitu perääntyä, koska se olisi vaarantanut pääsotanäyttämön, eli Kannaksen selustan. Elintärkeistä maastokohdista ei voida luopua, vaikka "kivalta" tuntuisikin.
c) On melkoisen koomista luokitella virheeksi se, että selviää niin heikoin voimin niin vahvojen voimien hyökkäyksestä, kuin Suomi talvisodassa teki. Vaikuttaa ihan pikkuisen tarkoitushakuiselta. - jankuttaja...
realisti#1 kirjoitti:
a) Missä lähde tälle väitteellesi? Itse asiassa Kannaksella peräydyttiin koko sodan ajan. Etuasemasta pääasemaan, pääasemasta väliasemaan ja väliasemasta taka-asemaan. Taas ihan täyttä puppua sinulta.
b) Se, mikä tuntuu olevan vaikea ymmärtää, on se, että puolustustaistelussa pyritään vihollinen torjumaan. Viivytystä ei voida harrastaa ikuisesti, koska Pohjanlahti tulee vastaan aika nopeasti ja maantieteellisesti paras maasto puolustukseen oli kapea Kannas. Kollaalta ei voitu perääntyä, koska se olisi vaarantanut pääsotanäyttämön, eli Kannaksen selustan. Elintärkeistä maastokohdista ei voida luopua, vaikka "kivalta" tuntuisikin.
c) On melkoisen koomista luokitella virheeksi se, että selviää niin heikoin voimin niin vahvojen voimien hyökkäyksestä, kuin Suomi talvisodassa teki. Vaikuttaa ihan pikkuisen tarkoitushakuiselta."realistille" kannata lähteitä jaella kun se itsekin puhuu ilman lähteitä.
- realisti#1
jankuttaja... kirjoitti:
"realistille" kannata lähteitä jaella kun se itsekin puhuu ilman lähteitä.
No missä tuo Mannerheimin huutaminen pää punaisena nyt on dokumentoitu? Jos oikeasti tarvitset lähteen sille, että Kannaksella vetäydyttiin, niin kannattaa hakeutua jollekin satupalstoille. Historiapalstalla pitäisi olla edes joitakin perustietoja historiasta. Vai yritätkö nyt väittää, että joukot eivät vetäytyneet Kannaksella? Kerro lisää, tämä on mielenkiintoista... Ja kun kerran koko sodan ajan vetäydyttiin, on aika ihmeellistä, että se sinun mukaasi tehtiin Mannerheimin, eli ylipäällikön nimenomaisen käskyn vastaisesti.
Summa summarum: puhut paskaa. Kollaanjoki oli ainoa vähänkin 'luonnonmudostama' puolustusasema Laatokan-Karjalassa, jota kautta slobo pyrki Kannaksen puolustajien selustaan, 'minen ratekioista nin tielä'. Taempana hyvä- ja tiheätiestöinen alue oli laajempi rintaman leveyssuunnassa, siellä moottoroidut joukot olisivat olleet vähillä voimilla luultavasti pidättelemättömissä. Ja siellä, Laatokan-Karjalassa, oli tykistöllä putkia, joihin oli ammuksia, esim ranskalaisten lahjoittamia 'Hyppy-Heikkejä': jäykkälavettisia De-Bange kanuunoita.
- vaan itsekses
realisti#1 kirjoitti:
No missä tuo Mannerheimin huutaminen pää punaisena nyt on dokumentoitu? Jos oikeasti tarvitset lähteen sille, että Kannaksella vetäydyttiin, niin kannattaa hakeutua jollekin satupalstoille. Historiapalstalla pitäisi olla edes joitakin perustietoja historiasta. Vai yritätkö nyt väittää, että joukot eivät vetäytyneet Kannaksella? Kerro lisää, tämä on mielenkiintoista... Ja kun kerran koko sodan ajan vetäydyttiin, on aika ihmeellistä, että se sinun mukaasi tehtiin Mannerheimin, eli ylipäällikön nimenomaisen käskyn vastaisesti.
Summa summarum: puhut paskaa.en mä mitään ole väittänytkään.
Sanoinpahan vaan että ei sulle kannata mitään lähteitä esitellä.
Eihän sulla itelläskään ole :b - realisti#1
vaan itsekses kirjoitti:
en mä mitään ole väittänytkään.
Sanoinpahan vaan että ei sulle kannata mitään lähteitä esitellä.
Eihän sulla itelläskään ole :bJos sinä ääliö tarvitset lähteitä noihin asioihin, joita esitin, niin huonosti ovat asiat... Mutta eihän sinulla lähteitä olekaan, kuten trolleilla nyt yleensäkään ei ole.
Jos et muuten väitä mitään, niin kannattaisi varmaan olla kirjoittamatta ylipäätään... Edes hymiöitä...
teloitettiin vuonna 1918 noin 7000,ei mainitsemaasi 15000.Mannerheim oli kieltänyt summittatiset teloitukset sekä vaati kesän alussa tyhjentämään vankileirit miehistön osalta ja pitämään vangittuna vain kapinan johtajat mutta tähän ei suostuttu.
Et tiedä tätä mutta kerron sinulle:Stalin sanoi Mannerheimin kuoltua"suomi saa kiittää Mannerheimiä itsenäisyytensä säilymisestä"- osta Nokiaa
Ja lähdeviitteitä kitoos!
- kaikkiosaava
Puhumattakaan siitä, että kaikkiosaava ja kaikkinäkevä Suomen hyväntekijä:
Ei nähnyt, mitä kuolemanrangaistuskäskystä v. 1918 seuraisi. Tai näkipä hyvinkin, joten ei voi olla korkealuokkainen henkilö.
Jos jotenkin oli massateloituksia vastaan, niin miksei kaikkivoipana pystynyt valvomaan. Oliko muita tottelemattomuuden osoituksia häntä vastaan kaikkien johtajakseen hyväksyvien valkoisten keskuudessa? Jospa oli jo vuonna 1918 keulakuva?
Ei missään vaiheessa tukenut Suomen valtiovaltaa kumouksellisia voimia vastaan v. 1919 - 1938
Antoi käyttää itseään kumouksellisten voimien taustahahmona.
Oli mukana tekemässä tiikereitä uhanalaisiksi eläimiksi Intiassa.
Onko muuta puolustusta kuin että oli tietyn elämänpiirin lapsi, jolla elämänpiirillä ei ollut muuta annettavaa Suomelle kuin olla juhlimassa Breitenfeldin taistelua natsien kanssa.
Kuuluisi olla Suurin suomalainen satuhahmo.- kin kun hän
kesäkuun 10. pv 1944, kun tykkien ja pommien jyly alkoi Kannakselta kantautua Mikkeliin käski koko esikuntansa Mikkelin klubille syömään. Siis puhelin keskuksen naisetko johtivat Suomen armeijaa sen ajan kun herrat veti klubilla naamaansa hanhenmaksaa ja ryyppäsi vuosikertaviinejä?
Taisi olla ukolla iloinen mieli kun tiesi, että rakas Venäjän armeija on pistänyt suomalaisen veren taas virtailemaan.
- Nimetön
"Se maksoi ainakin 15 000 suomalaisen työläisen hengen"
Ja? minun isoisäni oli työläinen ja ampui siltikin punikkeja. Eivät kaikki valkoiset millään ilveellä voineet olla porvareita ja tehtaanomistajia... - historiantulkintaa
Päämajoitusmestari Airo sanoi Mannerheimille, tämän kysyttyä Airolta, että kuka oikein johtaa taistelevaa armeijaamme kiivaiden taisteluviikkojen aikana. Airo vastasi tähän Mannerheimille, että herra Sotamarsalkka johtaa Armeijaa, mutta minä johdan sotatoimia.
Tuo kuvannee johtamisen moniportaisuutta. On naurettavaa rinnastaa jonkun yksittäisen mottitaistelun johtamiseen liittyviä päätöksentekoja koko taistelevan armeijan johtamiseen. Siinä on useita johtoportaita välissä ja päätökset tehdään Armeijakuntien tai divisioonien esikunnissa tai tarpeen vaatiessa rykmentin tasolla.
Et ole nähtävästi juurikaan perehtynyt viime sotiemme historiaan saatika edes tutustunut noihin taistelualueisiin, sotien aikaisiin liikenneyhteyksiin ja alueen geografiaan. Käynti taistelupaikoilla poistaa rähmät silmistäsi. Asenne onkin jo sitten täysin oma juttunsa. Tolvajärvi, Raate, Suomussalmi, Summa, Kollaa, Taipale, Äyräpää-Vuosalmi ja Laatokan Karjalan 9 mottia olivat talvisotamme ratkaisevia taistelupaikkoja, joiden myötä säilytimme itsenäisyytemme. Ei ollut olemassa noita väittämiäsi edullisempia puolustusasemia taaemmalla.
En tiedä toisaalta, kuinka paljon kannattaa koulupojan kanssa ryhtyä tästä asiasta taittamaan peistä?- koulupoika??
**** Ei ollut olemassa noita väittämiäsi edullisempia puolustusasemia taaemmalla.
En tiedä toisaalta, kuinka paljon kannattaa koulupojan kanssa ryhtyä tästä asiasta taittamaan peistä?****
Voi olla parempikin, että pysyttelet poissa. Keskustelun taso saattaa jopa nousta sen seurauksena, huomattavastikin.
Oletpa aika viisas kun teet Talvelastakin koulupojan sinuun verrattuna. Eikös se ollut juuri Talvela joka Talvisodan lopulla johti Taipaleen suunnan taisteluja. Ja hän melkein polvillaan rukoili M-heimilta lupaa perääntyä typeristä asemista parempiin asemiin. Mutta kun ukko kielsi jyrkästi vaikka kyseessä oli N-liiton perustama lihamylly. Suomen seniilin ylipäällikön hyväksikäyttöä.
Sääli, että et ollut silloin hänen neuvonantajanaan. Olisi välttynyt Talvelakin moista hölmöyttä tekemästä.. - Pussinperä
koulupoika?? kirjoitti:
**** Ei ollut olemassa noita väittämiäsi edullisempia puolustusasemia taaemmalla.
En tiedä toisaalta, kuinka paljon kannattaa koulupojan kanssa ryhtyä tästä asiasta taittamaan peistä?****
Voi olla parempikin, että pysyttelet poissa. Keskustelun taso saattaa jopa nousta sen seurauksena, huomattavastikin.
Oletpa aika viisas kun teet Talvelastakin koulupojan sinuun verrattuna. Eikös se ollut juuri Talvela joka Talvisodan lopulla johti Taipaleen suunnan taisteluja. Ja hän melkein polvillaan rukoili M-heimilta lupaa perääntyä typeristä asemista parempiin asemiin. Mutta kun ukko kielsi jyrkästi vaikka kyseessä oli N-liiton perustama lihamylly. Suomen seniilin ylipäällikön hyväksikäyttöä.
Sääli, että et ollut silloin hänen neuvonantajanaan. Olisi välttynyt Talvelakin moista hölmöyttä tekemästä.."Talvisodan lopulla johti Taipaleen suunnan taisteluja. Ja hän melkein polvillaan rukoili M-heimilta lupaa perääntyä typeristä asemista parempiin asemiin."
Maaliskuun 12. päivän lopulla 21. divisioonan vahvuus oli laskenut Vuosalmella vajaaseen 1000 mieheen, siitä huolimatta Talvela määräsi että asemat on pidettävä, käynnissä olevia aselepo neuvotteluja ajatellen oli tärkeä että asemat pidettiin.
Lisäksi jos Vuosalmella olisi tullut läpimurto olisivat Taipaleen joukot olleet vaarassa jäädä eristyksiin. Taipaleen lohkon ohentamisesta johtuen (Vuosalmelle)oli sivustauhkan vuoksi tehty suunnitelma Operatio Kala, jonka astuessa voimaan Taipaleen rintama olisi vetäytynyt Kiimajärven ja Laatokan väliselle kannakselle. Kiimajärvi-Pyhäjärvi-Rahkajärvi-Yläjärvi-Laatokka.
Taipaleen rintaman kohtalo oli kiinteästi sidottu tapahtumiin Äyräpään-Vuosalmen taisteluihin.
Kyllä suunnitelmat olivat, mutta ei niitä pantu käytäntöön, koska rauha pelasti niin Talvelan kuin koko Suomenkin. - vetäytymishaluinen
koulupoika?? kirjoitti:
**** Ei ollut olemassa noita väittämiäsi edullisempia puolustusasemia taaemmalla.
En tiedä toisaalta, kuinka paljon kannattaa koulupojan kanssa ryhtyä tästä asiasta taittamaan peistä?****
Voi olla parempikin, että pysyttelet poissa. Keskustelun taso saattaa jopa nousta sen seurauksena, huomattavastikin.
Oletpa aika viisas kun teet Talvelastakin koulupojan sinuun verrattuna. Eikös se ollut juuri Talvela joka Talvisodan lopulla johti Taipaleen suunnan taisteluja. Ja hän melkein polvillaan rukoili M-heimilta lupaa perääntyä typeristä asemista parempiin asemiin. Mutta kun ukko kielsi jyrkästi vaikka kyseessä oli N-liiton perustama lihamylly. Suomen seniilin ylipäällikön hyväksikäyttöä.
Sääli, että et ollut silloin hänen neuvonantajanaan. Olisi välttynyt Talvelakin moista hölmöyttä tekemästä..Talvisodan Taipaleen joukot koostuivat 10. D:n joukoista (1.1.1940 alk. 7. D). Ko. divisioonan komentajina toimivat 13.12.1939 saakka eversti Kauppila, 14.12.1939 - 15.1.1940 eversti Blick ja 16.1.1940 - 13.3.1940 eversti Vihma. Divisioona kuului III Armeijakuntaan, jota puolestaan komensi koko talvisodan ajan kenraalimajuri Heinrichs. Toisin sanoen Talvela ei johtanut missään vaiheessa Taipaleenjoen suunnan joukkoja, päinvastoin kuin väitit.
Lisäksi jääkärikenraali Paavo Talvela tunnetaan erittäin hyökkäyshenkiseksi johtajaksi. Olihan hän mm. osallistunut Aunuksen retkikunnan taisteluihin jo itsenäisyytemme alkuaikoina. Hän kunnostautui Aaro Pajarin kanssa talvisodassa Tolvajärven torjuntavoiton arkkitehtina sekä kesän 1941 hyökkäysvaiheen taisteluiden johtamisessa Laatokan Karjalassa. Sen sijaan tämä hänen taipumuksensa kovaa, jyrkkään ja hyökkäävään sotataktiikkaan johti erittäin vakavaan tilanteeseen kesän 1944 vetäytymisvaiheessa Salmin tasolla. Kenraaliluutnantti Blick, joka myös jääkärikenraalina tunsi erittäin hyvin Talvelan ajattelutavan, siirrätti suomalaiset ilman Talvelalta tullutta lupaa taaempiin asemiin ns. PSS-linjasta U-asemia kohti. Talvela sai siirrosta tiedon vasta seuraavana päivänä ja jääkäriveteraanien välit menivät poikki samantien. Talvela oli jäykän puolustuksen kannalla eli ns. viimeiseen mieheen, kun sen sijaan Blick halusi säästää miehiä ja pelata aikaa, jotta puolustus saadaan vahvistettua Pitkäranta-Nietjärvi-Loimola -linjalle.
Esimerkiksi tähänkään toimeen ei Mannerheim ottanut suoranaisesti millään tavoin suoranaisesti osaa vaan rintamakomentajien vastuulle jäi monet noista käytännönratkaisuista. - realisti#1
vetäytymishaluinen kirjoitti:
Talvisodan Taipaleen joukot koostuivat 10. D:n joukoista (1.1.1940 alk. 7. D). Ko. divisioonan komentajina toimivat 13.12.1939 saakka eversti Kauppila, 14.12.1939 - 15.1.1940 eversti Blick ja 16.1.1940 - 13.3.1940 eversti Vihma. Divisioona kuului III Armeijakuntaan, jota puolestaan komensi koko talvisodan ajan kenraalimajuri Heinrichs. Toisin sanoen Talvela ei johtanut missään vaiheessa Taipaleenjoen suunnan joukkoja, päinvastoin kuin väitit.
Lisäksi jääkärikenraali Paavo Talvela tunnetaan erittäin hyökkäyshenkiseksi johtajaksi. Olihan hän mm. osallistunut Aunuksen retkikunnan taisteluihin jo itsenäisyytemme alkuaikoina. Hän kunnostautui Aaro Pajarin kanssa talvisodassa Tolvajärven torjuntavoiton arkkitehtina sekä kesän 1941 hyökkäysvaiheen taisteluiden johtamisessa Laatokan Karjalassa. Sen sijaan tämä hänen taipumuksensa kovaa, jyrkkään ja hyökkäävään sotataktiikkaan johti erittäin vakavaan tilanteeseen kesän 1944 vetäytymisvaiheessa Salmin tasolla. Kenraaliluutnantti Blick, joka myös jääkärikenraalina tunsi erittäin hyvin Talvelan ajattelutavan, siirrätti suomalaiset ilman Talvelalta tullutta lupaa taaempiin asemiin ns. PSS-linjasta U-asemia kohti. Talvela sai siirrosta tiedon vasta seuraavana päivänä ja jääkäriveteraanien välit menivät poikki samantien. Talvela oli jäykän puolustuksen kannalla eli ns. viimeiseen mieheen, kun sen sijaan Blick halusi säästää miehiä ja pelata aikaa, jotta puolustus saadaan vahvistettua Pitkäranta-Nietjärvi-Loimola -linjalle.
Esimerkiksi tähänkään toimeen ei Mannerheim ottanut suoranaisesti millään tavoin suoranaisesti osaa vaan rintamakomentajien vastuulle jäi monet noista käytännönratkaisuista.Talvela sai Itä-Kannaksen IIIAK:n kun Heinrichsistä tehtiin Kannaksen joukkojen komentaja helmikuun loppupuolella.
- minulta
realisti#1 kirjoitti:
Talvela sai Itä-Kannaksen IIIAK:n kun Heinrichsistä tehtiin Kannaksen joukkojen komentaja helmikuun loppupuolella.
Tarkistin Kimmo Sorkon teoksesta "Keskisuomalaisten Taipale" 10.Divisioonan johtosuhteet ja täytyy myöntää oma huolimattomuuteni tarkistaa kirjan tekstin ohitse III AK:n johtosuhteita. Sorko mainitsee kirjassaan vain lyhyesti "Karjalan kannaksen itäisintä lohkoa puolusti koko sodan ajan kenraalimajuri Heinrichsin komentama III Armeijakuntaan kuulunut 10.Divisioona."
Tunnustan virheeni, mutta Taipaleenjoen kiivaimmat taisteluvaiheet olivat 30.11.1939 - 27.12.1939 ja 8.2.1940 alkanut suurhyökkäysvaihe, joka tiiviisti liittyi 11.2.1940 alkaneeseen Summan läpimurtotaisteluun. Tämä helmikuun suurhyökkäys kesti aina helmi-maaliskuun vaihteeseen. Paavo Talvela tuli Armeijakunnan komentajaksi 20.2.1940. Vielä maaliskuun alkupäivinä Taipaleella oli voimakkaita taisteluita, vaikkakin venäläisten painopiste oli siirtynyt tuolloin jo Vuosalmen suuntaan.
Itse paikan päällä pariin-kolmeen kertaan käyneenä on Taipale erittäin vaikuttava paikka. Tuo kolmen puolustuslohkon kierrätys Kirvesmäki-Terenttilä-Linnakangas oli mielestäni osoitus mestarillisesta johtamistaidosta ja puolustajien yksituumaisuudesta. Myös Kaarnajoen patteri on vierailemisen arvoinen paikka kuin myös Patoniemi! - Pussinperä
vetäytymishaluinen kirjoitti:
Talvisodan Taipaleen joukot koostuivat 10. D:n joukoista (1.1.1940 alk. 7. D). Ko. divisioonan komentajina toimivat 13.12.1939 saakka eversti Kauppila, 14.12.1939 - 15.1.1940 eversti Blick ja 16.1.1940 - 13.3.1940 eversti Vihma. Divisioona kuului III Armeijakuntaan, jota puolestaan komensi koko talvisodan ajan kenraalimajuri Heinrichs. Toisin sanoen Talvela ei johtanut missään vaiheessa Taipaleenjoen suunnan joukkoja, päinvastoin kuin väitit.
Lisäksi jääkärikenraali Paavo Talvela tunnetaan erittäin hyökkäyshenkiseksi johtajaksi. Olihan hän mm. osallistunut Aunuksen retkikunnan taisteluihin jo itsenäisyytemme alkuaikoina. Hän kunnostautui Aaro Pajarin kanssa talvisodassa Tolvajärven torjuntavoiton arkkitehtina sekä kesän 1941 hyökkäysvaiheen taisteluiden johtamisessa Laatokan Karjalassa. Sen sijaan tämä hänen taipumuksensa kovaa, jyrkkään ja hyökkäävään sotataktiikkaan johti erittäin vakavaan tilanteeseen kesän 1944 vetäytymisvaiheessa Salmin tasolla. Kenraaliluutnantti Blick, joka myös jääkärikenraalina tunsi erittäin hyvin Talvelan ajattelutavan, siirrätti suomalaiset ilman Talvelalta tullutta lupaa taaempiin asemiin ns. PSS-linjasta U-asemia kohti. Talvela sai siirrosta tiedon vasta seuraavana päivänä ja jääkäriveteraanien välit menivät poikki samantien. Talvela oli jäykän puolustuksen kannalla eli ns. viimeiseen mieheen, kun sen sijaan Blick halusi säästää miehiä ja pelata aikaa, jotta puolustus saadaan vahvistettua Pitkäranta-Nietjärvi-Loimola -linjalle.
Esimerkiksi tähänkään toimeen ei Mannerheim ottanut suoranaisesti millään tavoin suoranaisesti osaa vaan rintamakomentajien vastuulle jäi monet noista käytännönratkaisuista."Toisin sanoen Talvela ei johtanut missään vaiheessa Taipaleenjoen suunnan joukkoja, päinvastoin kuin väitit."
Lue historiaa jos liikut näillä saiteilla, no tuo realisti suotta paljasti oikean asianlaidan, muuten olisin ojentanut sinua kunnolla. Mene nyt nurkkaan häppeemään. - erehdykseni
Pussinperä kirjoitti:
"Toisin sanoen Talvela ei johtanut missään vaiheessa Taipaleenjoen suunnan joukkoja, päinvastoin kuin väitit."
Lue historiaa jos liikut näillä saiteilla, no tuo realisti suotta paljasti oikean asianlaidan, muuten olisin ojentanut sinua kunnolla. Mene nyt nurkkaan häppeemään.Mutta Talvelan rooli nimenomaan Taipaleen lohkon taisteluiden osalta oli perin vähäinen. Muutoinkin Taipaleen taisteluissa korostui siellä toimineiden pohjanmaalais- ja keskisuomalaisrykmenttien, niiden komentajien ja miesten panos. Tuota taistelua ei käyty niinkään armeijakunnan tasolla vaan konkreettisesti etulinjassa.
Muutoinkin sotahistorian tutkailu pääosin komentajien ja päälliköiden kautta on varsin suppeaa. Mitä kauemmaksi päästään armeijakuntien ja divisioonien esikunnista, niin sitä konkreettisemmaksi myös sotahistorian tutkailukin muuttuu. Rykmenttitason tapahtumat sekä siihen kytketyn yksittäisen komppanian tai kevyenosaston sotatien tarkastelu antaa huomattavasti enemmän syvyyttä tuohon näkymään kuin pelkästään sodanjohdon tekemisten arviointi. - realisti#1
minulta kirjoitti:
Tarkistin Kimmo Sorkon teoksesta "Keskisuomalaisten Taipale" 10.Divisioonan johtosuhteet ja täytyy myöntää oma huolimattomuuteni tarkistaa kirjan tekstin ohitse III AK:n johtosuhteita. Sorko mainitsee kirjassaan vain lyhyesti "Karjalan kannaksen itäisintä lohkoa puolusti koko sodan ajan kenraalimajuri Heinrichsin komentama III Armeijakuntaan kuulunut 10.Divisioona."
Tunnustan virheeni, mutta Taipaleenjoen kiivaimmat taisteluvaiheet olivat 30.11.1939 - 27.12.1939 ja 8.2.1940 alkanut suurhyökkäysvaihe, joka tiiviisti liittyi 11.2.1940 alkaneeseen Summan läpimurtotaisteluun. Tämä helmikuun suurhyökkäys kesti aina helmi-maaliskuun vaihteeseen. Paavo Talvela tuli Armeijakunnan komentajaksi 20.2.1940. Vielä maaliskuun alkupäivinä Taipaleella oli voimakkaita taisteluita, vaikkakin venäläisten painopiste oli siirtynyt tuolloin jo Vuosalmen suuntaan.
Itse paikan päällä pariin-kolmeen kertaan käyneenä on Taipale erittäin vaikuttava paikka. Tuo kolmen puolustuslohkon kierrätys Kirvesmäki-Terenttilä-Linnakangas oli mielestäni osoitus mestarillisesta johtamistaidosta ja puolustajien yksituumaisuudesta. Myös Kaarnajoen patteri on vierailemisen arvoinen paikka kuin myös Patoniemi!Vaikea silti uskoa, että Talvela olisi ollut perääntymässä. Eihän hän meinannut lähteä -44 Itä-Karjalastakaan, vaikka oli sentään saanut käskyn. Ei ymmärtänyt viivytystaistelua lainkaan. Eli ennen kuin saamme lähdetietoja, on vaikea uskoa, että Talvela olisi oikein rukoillut lupaa lähteä asemista.
- Pussinperä
minulta kirjoitti:
Tarkistin Kimmo Sorkon teoksesta "Keskisuomalaisten Taipale" 10.Divisioonan johtosuhteet ja täytyy myöntää oma huolimattomuuteni tarkistaa kirjan tekstin ohitse III AK:n johtosuhteita. Sorko mainitsee kirjassaan vain lyhyesti "Karjalan kannaksen itäisintä lohkoa puolusti koko sodan ajan kenraalimajuri Heinrichsin komentama III Armeijakuntaan kuulunut 10.Divisioona."
Tunnustan virheeni, mutta Taipaleenjoen kiivaimmat taisteluvaiheet olivat 30.11.1939 - 27.12.1939 ja 8.2.1940 alkanut suurhyökkäysvaihe, joka tiiviisti liittyi 11.2.1940 alkaneeseen Summan läpimurtotaisteluun. Tämä helmikuun suurhyökkäys kesti aina helmi-maaliskuun vaihteeseen. Paavo Talvela tuli Armeijakunnan komentajaksi 20.2.1940. Vielä maaliskuun alkupäivinä Taipaleella oli voimakkaita taisteluita, vaikkakin venäläisten painopiste oli siirtynyt tuolloin jo Vuosalmen suuntaan.
Itse paikan päällä pariin-kolmeen kertaan käyneenä on Taipale erittäin vaikuttava paikka. Tuo kolmen puolustuslohkon kierrätys Kirvesmäki-Terenttilä-Linnakangas oli mielestäni osoitus mestarillisesta johtamistaidosta ja puolustajien yksituumaisuudesta. Myös Kaarnajoen patteri on vierailemisen arvoinen paikka kuin myös Patoniemi!Sattuuhan niitä virheitä kaikille, jopa meille harrastelijoillekkin. Vähän tuosta Kaarnajoesta.
Canet tykit olivat varsin mahtavat, tykin kehto painoi n. 4,5 tonnia, painavin osa putki lähes 7 m pitkä, painoi n. 7 tonnia, jarru- ja palautuslaite n. 3,5 tonnia. Kaikki muut osat tämän lisäksi. On siinä ollut Talvisodan jälkeen urakka saada Canetit uuden rajan taakse.
Kaarnajoki oli hajaryhmitetty ja hyvin naamioitu patteri,joka pysyi hyvin suojassa aina maaliskuun alkuun asti. Sanottiinkin, että kun Kaarnajoki ampui, niin Järisevälle kostettiin. Pika-ammunnalla tykillä pystyttiin ampumaan lähes parikymmentä kertaa minuutissa.
1.3.40 Kaarnajoen patterialueelle kohdistui kuitenkin tulimyrsky. Hajaryhmitys ja lujat linnoitteet osoittivat nyt lopullisesti merkityksensä. Lisäksi hiekkainen kangasmaasto vaimensi alueelle iskeytyvien kranaattien räjähdysvoimaa. Kaarnajoki oli varsin kaukana pääpuolustuslinjasta, ja sen neljä tykkiä olivat n.250m. kantiinsa olevan neliöön sijoitettu. Paikka on säilynyt varsin ehyenä, pultit erottuvat betonnijalustasta ja joitakin hirsisiä rakenuspohjia eroittui vielä v.2002. Patterin keskellä oli korsu, jonka jäänteet ovat selvästi havaittavissa. - patteristo
Pussinperä kirjoitti:
Sattuuhan niitä virheitä kaikille, jopa meille harrastelijoillekkin. Vähän tuosta Kaarnajoesta.
Canet tykit olivat varsin mahtavat, tykin kehto painoi n. 4,5 tonnia, painavin osa putki lähes 7 m pitkä, painoi n. 7 tonnia, jarru- ja palautuslaite n. 3,5 tonnia. Kaikki muut osat tämän lisäksi. On siinä ollut Talvisodan jälkeen urakka saada Canetit uuden rajan taakse.
Kaarnajoki oli hajaryhmitetty ja hyvin naamioitu patteri,joka pysyi hyvin suojassa aina maaliskuun alkuun asti. Sanottiinkin, että kun Kaarnajoki ampui, niin Järisevälle kostettiin. Pika-ammunnalla tykillä pystyttiin ampumaan lähes parikymmentä kertaa minuutissa.
1.3.40 Kaarnajoen patterialueelle kohdistui kuitenkin tulimyrsky. Hajaryhmitys ja lujat linnoitteet osoittivat nyt lopullisesti merkityksensä. Lisäksi hiekkainen kangasmaasto vaimensi alueelle iskeytyvien kranaattien räjähdysvoimaa. Kaarnajoki oli varsin kaukana pääpuolustuslinjasta, ja sen neljä tykkiä olivat n.250m. kantiinsa olevan neliöön sijoitettu. Paikka on säilynyt varsin ehyenä, pultit erottuvat betonnijalustasta ja joitakin hirsisiä rakenuspohjia eroittui vielä v.2002. Patterin keskellä oli korsu, jonka jäänteet ovat selvästi havaittavissa.Itseeni teki suuren vaikutuksen kesällä 2005, kun kävimme tuolla Kaarnajoen patterilla katsomassa paikkoja. Se on ollut niin rakennusten sijoittelultaan, maastonkäytöltään kuin myös ennenkaikkea tulenkäytöltään loistava osoitus suomalaisten puolustusasemien ja -taistelun strategisesta osaamisesta.
Nythän patteriston tykkiasemia ympäröi huomattavan korkea puusto, mutta talvisodan aikaan maasto oli jo tuolloin erittäin peitteistä. Kumpuilevan maaston ja tiheän puupeitteen takia eivät venäläiset onnistuneet valomittauksin paikantamaan patteriston sijaintia kuin vasta tuolloin maaliskuun alussa. Lisäksi Kaarnajoen patteristo ei koskaan tulittanut yksin vaan sen tulitusta peitettiin mm. juuri Järisevän tykistön tulella.
Itselleni sattui ryhmän kanssa kesän kovin hellepäivä, kun siirryimme pohjoisen kautta Saaprusta Kaarnajoelle vanhaa tykkitien uraa pitkin. Paikallisen kolhoosin koulubussilla pääsimme noin parin kilometrin päähän patteristosta. Tiellä oli liki puolimetriset urat, joten loppumatka piti tehdä jalan. Oli kyllä ikimuistoinen vaellus keskellä "ei mitään"!
- Mannerheim!
Täysin mitäänsanomatonta on tuollainen historiantulkinta, jossa pyritään jollakin yksittäisillä esimerkeillä muuttamaan kokonaisuutta täysin päinvastaiseksi, kuin mitä se todellisuudessa oli.
Neuvostokommunismi oli samalla logiikalla maailman paras järjestelmä: Katsokaa vaikka leivän hintaa. Leipä oli siellä uskomattoman edullista, jopa niin edullista, että se saattoi olla edullisempaa kuin karjalle syötettävä rehu!
Eipä ihme, että monet maanviljelijät syöttivätkin karjallensa rehun sijasta leipää.
Järjestelmä jossa leipä on NIIN halpaa, ei voi olla kuin MAAILMAN PARAS. Vai mitä, toveri?- ei ????
Miksi se ei voisi olla maailmankin paras? Miksi se on sinusta huono...
- paikallaan...
mutta valitettavasti vaan väärällä paikalla, koko ajan. Olisi vaan jäänyt sinne Venäjän armeijaan Budjennyin ja muitten kalkkiksien joukkoon.
Tai ottanut bolsevikkien jäsenkirjan niin olisi voinut päästä vaikka politbyrooseen ja tullut Suomenkin tsaariksi.
- tampiot-johti-sotaa
"Taisi tulla kalliiksi sen hepun kunnianhimon tyydyttäminen pienelle Suomen kansalle"
Juuh, n. 90 000 nuorta miestä. Se on todella paljon. Väkilukuun suhteutettuna vastaisi Saksassakin lähes 2 miljoonaa kaatunutta. Saksa sai sotia aika monta vuotta 2. Maailmansotaa ennenkuin tuo luku saavutettiin. Suomella oli sentäs välissä monta asemasodan vuotta, Saksalla ei ollut Barbarossan jälkeen yhtään. Kertoo sen, että niinä aikoina kun Suomi kävi taisteluja niitä käytiin miehiä säästämättä. - kiihkeä-palvoja
Mannerheimin päivittäinen viinamäärä oli ihan hirveä. Ilmeisesti hän oli noudattanut sitä menyytä jo vuosikymmenet eli alkoholi oli tuhonnut aivot ja sen huomasi.
Ketjusta on poistettu 11 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Riikka Purra: työttömät tulee velvoittaa töihin
Purra panisi työttömät tulevaisuudessa työskentelemään sosiaaliturvan saamiseksi, koska työllisyysaste ei muuten näytä l4363151Alle 15 oli
Arvasi että lapsi asialla hallin palossa. Surullista. Mutta jos osaa/kykenee käyttää tulentekovehkeitä niin pitää osata822413Mikä on kaivattusi ihanin ja ärsyttävin piirre?
Ja onko hän mies, nainen ja muun sukupuolinen? Mies. Huomaavaisuus. Kiireisyys. Joskus voi rentoutuakin.1161878Heh, persut = vassarit = 10,0 %
Minja tuli nyt jo Riikan rinnalle, sitten alkaa tekemään kaulaa. Molemmilta kympin arvoinen suoritus! https://www.hs.f1951565- 271533
- 771522
- 1091475
Näin Ellen Jokikunnaksen Ralph-poikaa suojellaan julkisuudelta - Katso tuoreet kuvat Italiasta!
Ellen Jokikunnas ja Jari Rask ovat Ralph-poikansa kanssa kakkoskodissa Italiassa. Mukana on myös Unelmia Italiassa -kuva201398Paula Koivuniemi täyttää tänään 78 vuotta! Sydämelliset onnittelut!
Paula Koivuniemi, tuo suomalaisen iskelmän ikoninen artisti, täyttää tänään 78 vuotta. Muutaman vuoden estradeilta pois411391- 801317