Saamme synnyinlahjana paljon, kaikki saamme, määrällisesti ja laadulisesti kuitenkin erilailla.
Jokaisella on ulkonäkö ja luontaiset lahjat.
Suuriko on oma osuutesi?
Kuinka suuri osuus Sinulla itselläsi on menestyksissäsi ja tappioissasi?
Sattumatko ohjaavat elämääsi. Itsekö olet "oman elämäsi seppä"? Mistä alasin ja leka?
Elämän käsikirjoitus
13
1198
Vastaukset
- Parus
Se mitä saamme luo puitteet ja rajat meidän elämällemme. Omalla toiminnalla on merkitystä menestyksessä, mutta rajat tulevat jossakin vastaan. Rajoja pitää kuitenkin kokeilla ja rimaa nostaa, mutta ei liikaa.
Pitäisi yrittää käyttää hyvin sitä mitä olemme saaneet synnyinlahjana koska se on juuri tärkein ja arvokkain, mikä meille elämässä on annettu.
Länsimaalaisen käsityksen mukainen menestys ei sinällään ole elämän tarkoitus. Ei alkuunakaan. Onnikin löytyy muualta... - Maalaismies*
Syntymässä ihminen saa täyden käden elämän pelikortteja. Luoja antaa hänen kiusakseen täyden vapauden niillä pelaamiseen. Eläimillä menee tässä suhteessa helpommin. Niillä vaisto määrää tekemiset vuoren varmasti eikä niiden tarvitse katua tekemisiään.
Ihminen luulee kaipaavansa vapautta. Sehän hänelle on annettu ja sen kanssa hän nimenomaan ei tahdo tulla toimeen.- Aamutuima
jäi hieman mietityttämään. Mielestäni kaikille ei anneta tuota "täyttä kättä" pelikortteja.
Monet syntyvät sokeina, kuuroina tai muuten vaivaisina. Joku kortti siitä varmasti puuttuu. Terveenä on helpompi elämä aloittaa.
Jotkut syntyvät rikkaaseen perheeseen, toiset köyhään. Siinäkin rikkaalla lapsella lienee paremmat valttikortit.
Ajattelenko asiaa liian konkreettisesti? Tietysti kaikilla on mahdollisuus ponnistaa elämässään eteenpäin ja ylöspäin, huolimatta noista puutteista, mutta uskon, että kyllä kohtalolla on sanansa sanottavana jokaisen elämän kulkuun. - Maalaismies*
Aamutuima kirjoitti:
jäi hieman mietityttämään. Mielestäni kaikille ei anneta tuota "täyttä kättä" pelikortteja.
Monet syntyvät sokeina, kuuroina tai muuten vaivaisina. Joku kortti siitä varmasti puuttuu. Terveenä on helpompi elämä aloittaa.
Jotkut syntyvät rikkaaseen perheeseen, toiset köyhään. Siinäkin rikkaalla lapsella lienee paremmat valttikortit.
Ajattelenko asiaa liian konkreettisesti? Tietysti kaikilla on mahdollisuus ponnistaa elämässään eteenpäin ja ylöspäin, huolimatta noista puutteista, mutta uskon, että kyllä kohtalolla on sanansa sanottavana jokaisen elämän kulkuun.Ajattelen sitä, että syntyminen yleensä tähän maailmaan on niin suuri sattuma, onni tai onnettomuus, että tuntuu kuin luoja tekisi valintoja siihen tyyliin kuin että yrittäkööt tuokin tai tämä jakaen kullekin "täyden käden" riippumatta ympäristöstä tai olosuhteista.
Onhan meillä esimerkkejä, kuinka köyhä sokeakin saattaa ponnistaa menestykseen ja rikas miljonäärin jälkeläinen rypee huumeluolissa. Sitä tarkoitin noin pelkistettynä. Maalaismies* kirjoitti:
Ajattelen sitä, että syntyminen yleensä tähän maailmaan on niin suuri sattuma, onni tai onnettomuus, että tuntuu kuin luoja tekisi valintoja siihen tyyliin kuin että yrittäkööt tuokin tai tämä jakaen kullekin "täyden käden" riippumatta ympäristöstä tai olosuhteista.
Onhan meillä esimerkkejä, kuinka köyhä sokeakin saattaa ponnistaa menestykseen ja rikas miljonäärin jälkeläinen rypee huumeluolissa. Sitä tarkoitin noin pelkistettynä.Vaikka olisi hyvätkin kortit jaettu syntymässä, niin on olosuhteita, joissa lapsen kortit on revitty jo ennen kuin ylipäätään pääsee pelaamaan. Joillekin alku voi olla niin musertava, ettei mikään apu näytä riittävän korjaamaan tilannetta.
- suopursu33
Kysynykset ovat hyvin" kysyviä", minä olen saanut kaikkea keskinkertaisesti,perhe johon synnyin oli keskitasoa joskin raittius näytteli hyvin suurta osaa elämässämme myös myöhemmin minunkin elämässäni, ulkonäkökin mielestäni keskitasoa, älykkyys samoin mutta korkeampaan koulutukseen ei ollut mahdollisuuksia, avioiduin
nuorena ja sen jälkeen,koska mieheni oli huomattavasti vanhempi,hän näytteli suurta osaa
kaikessa, perheessämme, en koskaan ajatellut kuka
johtaa elämääni mutta uskon että joku korkeampi voima johdattaa elämämme kulkua, olen tyytyväinen siihen mitä olen saanut ja kokenut
vaikka se ei suinkaan ole ollut aina helppoa, tämä on minun käsitykseni odottelen mielenkiinnolla toisten käsityksiä. ulkonäölle emme juuri voi mitään,samoin muillekaan perintötekijöillemme,geeneillemme.
Geenitutkimuksissahan on todettu mm.se,että voimme periä lahjakkuuksia ja taipumuksia vaikka vuosituhannen takaa esivanhemmiltamme.Useinhan ihmetellään lapsessa todettua lahjakkuutta,vaikkei omilla vanhemmilla sellaista ole.Olisikin lapselle ihanteellista,jos hän pääsisi pienestä pitäen toteuttamaan huomattuja taipumuksiaan.Jokaisella on varmasti jotakin.
Kyllä perimällemme voimme sitten tehdä paljonkin:Meillä on paljon "piiloperimää",taimuksia johonkin,joka vain ei ole tullut esille.Täytyy olla sopiva tilaisuus,jotta tällainen huomataan.Esimerkkinä kerron omasta edesmenneestä miehestäni,jolla vasta eläkkeelle päästessään oli mahdollisuus "huomata" lahjakkuutensa puutöihin ja yleensä käsiensä näppäryys.
Tietysti myös itse voimme vaikuttaa kaikenlaiseen "oppimiseen",jos niille kuitenkin on lähtökohtia.Itse olin aivan avuton koulussa neulomisessa ja yleensä käsitöissä,nyt vanhempana neulon täyttä häkää lapasia ja sukkia.
Fatalisti en ole,kyllä suurin osa elämämme kulusta johtuu perimästämme.
Ja ihminen on oman onnensa seppä,jos vaivautuu kehittämään itseään,löytää omat mahdollisuutensa.
Ja intuition merkityksen oivaltaminen on suuri asia,kenellä on jo siihen taipumusta.Uskaltaa luottaa "omaan itseeensä"....ei kohtaloa ole.Hyvin pitkälle olemme vastuussa siitä,minkälaisia
valintoja teemme ja niistähän elämämme muodostuu.
Meillä jokaisella on hyvin erilaiset lähtökohdat ja geenit.Kun tarkkailee realistisesti itseään ja mahdollisuuksiaan,niin kyllähän sitä pärjätään.
Vaikeudet ovat voittamista varten ja kasvattavat
eniten.Itseäni ajatellen,olen miettinyt,mistä olen
saanut,semmoisen rautaisen kestävyyden,että mikään ei kaada,vaikka taipua on välillä pitänyt.
Se on ollut varmasti ,parhain perintö,esi-isiltäni.Näin iäkkäänä,tulee mieleen,että tuli
tehtyä itselleen liian tiukkoja sääntöjä,kun ei ollut vanhempia (jäin pienenä orvoksi) ja piti
itse vastata itsestään..Vähän lempeämpi olisi pitänyt olla ja sallivampi...Olenhan ollut kaikille muille! No,eihän sitä enää kannata miettiä.Eletään näillä eväillä ,mitä on. t.irkku
- katicat*
Minä yhdyn muiden mielipiteisiin, sillä tosi moninaiset tekijät vaikuttavat siihen mitä olemme ja miten elämme. Sen vaan sanon, että mikään ajopuuteoria yksistään meihin ei kuitenkaan päde.
- aurinkotie
Hmm... LÖYSIN Sinut! :-)
MINUSTA ei ole olemassa Elämän Käsikirjoitusta.
(samperi, että Suomi24:ssä ei ole mahdollisuus
lihavointiin/kursivointiin, jotta voisi
paremmin kirjoittaa mitä TARKOITTAA! :-).
Siis.. Elämässäsi tapahtuu mitä tapahtuu.
Uskon nykyään, että se on jokin "Karma".
Mutta, mutta... MITEN Sinulle käy, on kiinni
Sinun Omista Valinnoistasi!! - Sekä tekojen
että Tunteiden suhteen...
RiaKun viestiketjun avasin, yritin perustella väitettäni "käsikirjoituksesta".
Vastaväitteet ovat tietysti paikallaan, jopa toivottuja.
Mieleeni tulee kuitenkin vanha sanonta: "Väite ilman perusteluja ei ole minkään arvoinen".
Eikö se mitä geeniperimässä saamme ole minkään arvoinen?
Ilman synnyinlahjoja ei suurinkaan ponnistuksin saavuteta mitään.
Itse lienen kohtalooni uskova eli fátalisti. Se ei tarkoita, että olisin heittäytynyt elämään jonkilaisella antaamennä-periaatteella, asiat kuitenkin hoituvat niinkuin hoituvat.
Nämähän ovat myös uskon asioita ja kullakin on oma uskonsa.- Maalaismies*
Ruuneperi kirjoitti:
Kun viestiketjun avasin, yritin perustella väitettäni "käsikirjoituksesta".
Vastaväitteet ovat tietysti paikallaan, jopa toivottuja.
Mieleeni tulee kuitenkin vanha sanonta: "Väite ilman perusteluja ei ole minkään arvoinen".
Eikö se mitä geeniperimässä saamme ole minkään arvoinen?
Ilman synnyinlahjoja ei suurinkaan ponnistuksin saavuteta mitään.
Itse lienen kohtalooni uskova eli fátalisti. Se ei tarkoita, että olisin heittäytynyt elämään jonkilaisella antaamennä-periaatteella, asiat kuitenkin hoituvat niinkuin hoituvat.
Nämähän ovat myös uskon asioita ja kullakin on oma uskonsa.Tutkijoiden mukaan luonto jakelee tieten tahtoen myös " virheellisiä" geenejä. Ne parhaimmillaan aiheuttavat sen ettei sellaisen geenin omistajaan tartu rutto, tubi, HIV ym. Luonto varmaan on toista mieltä siitä mikä elämässä on tärkeintä.
Jotkut ovat selvinneet keskitysleireistäkin. - Siskon tyttö
Maalaismies* kirjoitti:
Tutkijoiden mukaan luonto jakelee tieten tahtoen myös " virheellisiä" geenejä. Ne parhaimmillaan aiheuttavat sen ettei sellaisen geenin omistajaan tartu rutto, tubi, HIV ym. Luonto varmaan on toista mieltä siitä mikä elämässä on tärkeintä.
Jotkut ovat selvinneet keskitysleireistäkin.Teillä on upeita ajatuksia.
Mykyään ihmiselle on mahdollista melkein mikä tahansa,jos hänellä on kykyjä ja tahtoa.
Kaikki voimme kannustaa lähimmäisiämme.Jokainen voimme ilahduttaa jotain ihmistä joka päivä. Se voi olla ainoa huomio, mitä hän tänään saa.Hymyilen usein kadulla vanhuksille ja saan aina hymyn takaisin. Ei mennyt tämäkään yksinäinen päivä hukkaan.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Jumala rankaisi; nainen kuoli Suviseuroissa
Eihän näissä joukkohysteriatapahtumissa ole mitään tolkkua. Aina pitää hajauttaa. Toivottavasti lestatkin tulevat nyt4138867- 582384
- 371748
Olen miettinyt sinua tänään
Se mitä teit oli oikeasti vähän tylyä. En voi ottaa sitä muuna kuin mitä se konkreettisesti on. Esitän itsellenikin että271619IS Viikonloppu 29.-30.6.2024
Melko hyvä 3- -tasoiseksi merkitty Kovis Jari Keräseltä. Pääkuvan merkitys on varsin vähäinen rajoittuen alakulman aukio861380- 1201322
Kuolemanraja kokemukset ovat kulttuurisidonnaisia.
Kuolemanraja kokemukset ovat kulttuurisidonnaisia. Kristilliset ääriainekset pelottelevat ihmisiä edelleen IKUISELLA hel3591201- 181073
- 1251049
Tässä viimeinen mahdollisuutesi nainen
Kysyä tai sanoa minulle, jos jotain jäi vuosien takaisista. Sen verran meillä oli kuitenkin jotain, että välillä mietin541022