Hei,onko Dungeon And Dragons liian vaikea 13- vuotiaalle???
D&D
sollttu-poika
31287
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 3
Vanhimmat
olin itsekin kun alettiin kaverin kanssa pelaamaan RuneQuestia, joka ei eroa D&D:stä lainkaan vaikeudeltaan.
Pikkuhiljaa kun luette ohjeita eri pelitilanteisiin sääntösysteemi alkaa hahmottua. Niitä kun ei oikein hahmota pelkällä lukemisella jos aiempaa kokemusta pen & paper ropeista ei ole, vaan siinä pitää myös pelata että tajuaa mihin ne säännöt kuuluvat ja miten ne vaikuttavat. Kun kehitätte muutaman testitappelun, vaikka örkki vastaan pelaaja, pelinjohtaja oppii käyttelemään ei-pelaaja-hahmoja ja pelaaja oppii miten pelihahmolla pelataan. Mitään suuria seikkailuita ei kannata harjoittelussa vedättää koska se sääntökirjojen plarailu ja kertailu tekee alussa seikkailusta hieman tylsää. Eli vedättäkää muutama ihan pelkkä tappelu harjoitteluhahmoilla niin homma alkaa pelittää ja samalla opitte myös sen miten tehdään erilaisia hahmoja ja miten niiden ominaisuudet vaikuttavat peliin.
Kun tuon fyysisen tappelusysteemin olette oppineet, sen jälkeen lisäätte hieman taikuutta peliin, sitten muita kykyjä ja sitten ei mene kauaakaan niin te pelaatte suurimman osan ajasta ilman sääntökirjojen apua.
Mutta tuleehan sitä opittua samalla ja erikoista termistöä rinnakkaisharrastuksista. Eri romaaneista pelinjohtajat yleensä ammentavat tietoutta, kuten myös moduuleista.
Väsää omat seikkailut sitten vaikka suomeksi kun säännöt alkaa olla hallussa. Improvisointi on suotavaa ja ns. kotisääntöjen raskas käyttö.
Itse aloitin joskus ala-asteen lopulla, ja englanninkielisillä mentiin noin aluksi. Uusia sanoja oppi ja välillä piti olla sanakirja kourassa, että sai jotain tolkkua. Intoa oli kuitenkin niin paljon, että pelejä oppi. Jossain vaiheessa kuitenkin siirryttiin väliaikaisesti suomen kielisiin peleihin, mistä sai enemmän kokemusta kun pystyi keskittymään pelaamiseen eikä niinkään englannin opiskeluun. Kuitenkin yläasteelta asti on pelien kieli ollut lähes poikkeuksetta aina englanti.
Huomattavasti kielitieto auttaa, ellei satu löytämään sitten jostain D&D suomennettua punaboxia, mikä imo on kankea. Suomenkielisiä laadukkaita fantasiapelejä on mm. Praedor sarjikseen pohjautuva rope Praedor. Peikkoja ja haltijoita siitä ei tosin löydy, mutta henk. koht. itse en niitä kaipaakaan, eikä niitä ole peliin vaikeaa itse edes lisäillä jos ne ovat vaatimus.