Mikä on kaikkien aikojen paras viulukonsertto?
Minun listallani ehdoton ykkönen on Brahms. Käsittämättömän upea ensimmäinen osa, maailman kaunein toinen osa (oboesooloineen) ja huikean energinen kolmas osa. Kokonaisuudessaan valtavan hieno teos kaikessa massiivisuudessaan. (ensimmäinen osa jo sellaiset parikymmentä minuuttia). Itsellänikin on ollut onni tätä biisiä soittaa. Vain niukasti kakkoseksi jää Sibelius, joka sekin on kerrassaan ihmeellinen!!
Minun listallani ehdoton ykkönen on Brahms. Käsittämättömän upea ensimmäinen osa, maailman kaunein toinen osa (oboesooloineen) ja huikean energinen kolmas osa. Kokonaisuudessaan valtavan hieno teos kaikessa massiivisuudessaan. (ensimmäinen osa jo sellaiset parikymmentä minuuttia). Itsellänikin on ollut onni tätä biisiä soittaa. Vain niukasti kakkoseksi jää Sibelius, joka sekin on kerrassaan ihmeellinen!!
Vastaukset 16
Vanhimmat
... suosikkini on ehdottomasti Mendelssohnin viulukonsertto E-moll Op. 64.
Alban Bergin viulukonsertto. Myös Beethovenin, Bartókin ja Brahmsin konsertot ovat upeita.
Viulukonserttoja on niin monta upeaa, että valinta on vaikea. Monet konsertot ovat kauniita mutta niin eri tavalla.
Mielestäni Tchaikovskin konsertto pitää kuitenkin myös huomioida, ja mielellään Mullovan levytys Stradivariuksella.
Moi,
Sibelius on hyvä ja vaikuttava.
Soitinrakentajana ja korjaajana tulee yleensä aina enempi kuunneltua soitinta ja tarkkailtua miten solisti saa siitä äänen esille.
Pitää kyllä alkaa enempi keskittyä myös kappaleisiin. Kohta taas Kuhmon kierros edessä.
Jari
Jokin aika sitten konsertoi edellinen Sibelius-kilpailun voittaja Sergei Khatsatryan ja soitti Aram Hatshaturjanin viulukonserton. Olipa upea!
Tietysti myös "vakkarit" eli Sibelius, Brahms ja Tshaikovski.
Nuo kyrilliset nimet ovat vähän kinkkisiä,
Aram Khatshatryan ja Sergei Khachatryan ovat siis sukunimeltään sama, mutta suomenkieleen on vakiintunut tuo säveltäjänimen kirjoitusmuoto Hatshaturjan, viulistin nimi on puolestaan nähtävästi pysyvästi jäänyt tähän englanninkieliseen translitterointimuotoon.
Tshaikovski ei ole suomalaisittain Tcaikowsky eikä mitään muutakaan kotkotusta.
Jari: onpa sinulla kiinnostava ammatti, oletko viulumiehiä vai mikä soitin on alaasi? Oletko Kuhmon kierroksella yleisönä vai ammattilaisena? Siellä on kyllä näin maallikollekin upea instrumenttikokoelma kuultavana, itse menen myös, taitaa olla 12. kesä.
> Tshaikovski ei ole suomalaisittain Tcaikowsky
> eikä mitään muutakaan kotkotusta.
Suomalaisten venäjän/venäläisnimien translitterointisääntöjen ja kielitoimiston kannan mukaan pitäisi kirjoittaa Tšaikovski. Jos hattu-ässää ei onnistu saamaan aikaan millään ilveellä, kelpaa hätätilassa Tshaikovski.
Mutta suomalainenhan tavaa säveltäjän nimen äänilevyn kannesta (Tchaikovski, Tchaikowsky,...) ja luulee sitä ainoaksi oikeaksi kirjoitustavaksi, olivatpa asialla sitten olleet anglosaksit, germaanit tai ranskalaiset omine kyrilliikan translitterointisääntöineen. Ruotsalaisten Tjajkovskij taitaa sentään jäädä apinoimatta...
Петр Ильич Чайковский on säveltäjän nimi venäläisittäin kirjoitettuna. Etunimestä löytyy vääntäjän äidinkielen mukaan väännöksiä Pjotr, Piotr, Pyotr, Peter jne. Patronyymistä Iljitš löytyy samoin maailmalta eri kirjoitustapoja kasapäin.
Ihan harrastaja olen. Pitäisi varata hommaan enempi aikaa, soitinten kanssa puuhaaminen on kiinnostavaa ja haastavaa, yksi vaativimmista varmaan. Aiheesta on myös tieteellistä tutkimusta tosi paljon. Lisäksi huomaa, miten vähän monetkin ammattimuusikot tietävät soittimistaan.
Piano, viulu ja harmonikka minun soittimiani.
Et muuten kertonut kuka olet.
Jari
Juu, hattuässäkommenttisi on ihan oikea. Mutta hatutonkin kelpaa.
Ja vaikka levynkannessa lukisi mitä, niin ainakin perusjuttujen oikeellisuudesta toki kannattaa ottaa selvää, se on ihan mielenkiintoistakin.
Tämän hetken virallisista translitteroinneista löytyy kätevä artikkeli viimeisestä Kielikello-lehdestä, jota julkaisee Kotimaisten kielten tutkimuskeskus. Lehti esittää näppärästi taulukoituna suomen transkription, YK:n käyttämän translitteraation (käyttö lisääntyy Venäjällä), US, UK sekä ranskalaisen litteraation.
Ja tietysti yksittäisen henkilön kohdalla asia voi olla vielä kerran ymmyrkäinen. Tunnen emigranttiperheen tyttären nimeltä Elena. Nimi pitäisi meikäläisittäin sekä sanoa että kirjoittaa Jelena, mutta hän ei niin halua. Että kyllä näissä nimissä kulmia piisaa.
Joskus huokaisuttavan kauan sitten opiskeluaikana jouduimme tankkaamaan vielä ns. kirjastostandardiakin, joka oli vielä erilainen.
Kuulostaa tosi mahtavalta, onnea hienolle harrastukselle!
Pari vuotta sitten tuli radiosta hieno haastattelu viulunrakentaja Eero Haahdista (korjaa jos nimi meni pieleen!). Mieleeni jäi erityisesti miten hän kertoi vanhoista soittimista ja jokaisen soittajan niihin jättämästä historiasta, ja miten soitin säilöö soittajansa tunteet ja mielentilan.
Minusta on mykistyttävää seurata erityisesti sellistejä, ja tämän koukun olen nielaissut siimoineen päivineen. Ja Kuhmossahan sitä piisaa, Natalia Gutmanista ei saa ikinä kyllikseen, Richter on kehittynyt uskomattomasti, Lluis Claret vei polvet alta. Ynnä monta muuta. Ja tietysti Borodin-kvartetin grand old man, Berlinski. Viime kesänä Borodin Kimanen soittivat kirkossa Schubertin suuren C-duurikvinteton, ja elämys oli ihan tajuton. Seppo K. soitti toista selloa, ja tuli konsertin jälkeen kirkosta ulos ihan läpimärkänä. 1500 ihmistä istui hisahtamatta, ja huomasimme ventovieraan vieressä istuvan kanssa puristavamme toisiamme lujasti kädestä kyyneleet silmissä.
Ja viulistit ja pianistit ja toinen toistaan upeammat puhaltajat vielä päälle.
Jaa kukako olen? Eihän täällä kukaan muukaan nimeään sano? Tämmöinen pääkaupunkiseutulainen tavallinen konttorirotta, joka on koukussa tähän klassiseen aika pahasti. Sama joka tuolla aiempana kyseli voisiko vielä toteuttaa elämän läpi kannetun haaveen ja aloittaa pianonsoiton. Luepa se juttu ja kommentoi!
Muistelen kuulleeni, että venäjänvenäläiset nimet tulee suomeksi kirjoitettaessa translitteroida asianomaisten sääntöjen mukaisesti, mutta muualle emigroituneiden venäläisten nimet pitäisi kirjoittaa siten kuin he itse nimensä latinalaisin kirjaimin kirjoittavat.
Esimerkiksi Islannissa asuvan pianisti Vladimir Ashkenazyn nimen vakiintunut, kansainvälinen, Suomessakin noudatettu kirjoitustapa ei noudata venäjän translitterointisääntöjä.
Venäjältä Suomeen muuttaneet jalkapalloilijat, samannimiset isä ja poika, tunnettiin täkäläisessä mediassa nimellä Aleksei Jeremenko (vanhempi ja nuorempi). He ovat saaneet jokin aika sitten Suomen kansalaisuuden ja uudet passit latinalaisin aakkosin kirjoitettuine nimineen. Niinpä media (ainakin Helsingin Sanomat) on ryhtynyt käyttämään molemmista nimeä Alexei Eremenko.
Venäjän translitterointisäännöt (standardi SFS 4900) löytyvät mm. osoitteesta http://www.helsinki.fi/~jslindst/opetus/SL2003-II.htm
No, siinä minun suosikkini, Bergin konsertto. 5-vuotiaana se oli Brahms, mutta siitä on aikaa ja maku muuttunut. Ravelin mielestä Brahms on "saksalaista olutmusiikkia".
J.S.Bach: Concerto for 2 violins and orchestra in D minor! Mielipide ja makuasia!
Ennen muuta säveltäjä no.1!!!!
Kantaa en ota siihen mikä on paras viulukonsertto.
Kyvyt eivät riitä. Silti haluan esittää muutamia
kuulemiani Sinunkin kuunneltavaksesi.
A.Vivaldi (soolokonserttojen ensimmäinen
klassikko): "Le Quattro stagioni/Neljä
vuodenaikaa"; oltakoon nyt Vivaldista sitten
mitä mieltä tahansa.
J.H.Roman: Viulukonsertto d-molli
G.P.Telemann: Konsertto viululle, jousille ja
basso continuolle a-molli
W.A.Mozart: Viulukonsertot nro 3 G-duuri KV216 ja
nro 4 D-duuri KV218
L.van Beethoven: Viulukonsertto D-duuri op.61
J.Haydn: Konsertto viululle, cembalolle ja
orkesterille F-duuri sekä
Viulukonsertto nro 1 C-duuri
N.Paganini: Viulukonsertot nro 1 Es-duuri op.6 ja
nro 2 h-molli op.7 "La Campanella"
F.Schubert: Konserttikappale viululle ja
orkesterille D-duuri
A.Dvorák: Viulukonsertto a-molli op.53
E.Lalo: Viulukonsertto "Symphonie espagnole/
Espanjalainen sinfonia" d-molli op.21
C.Saint-Saëns: Viulukonsertto nro 3 h-molli op.61
Tässä muutamia sellaisia, joita ei aikaisemmissa kannanotoissa ole mainittu. Mendelssohn-Bartholdyn
viulukonsertto e-molli op.64 on kyllä minunkin
mainittava - se on tosi hyvä.
Sibeliuksen viulukonsertto on paras, Mendelssohnin ja Tšaikovskin viulukonsertot ovat myös hyviä.
Timppa: mitä sulle tapahtui?
Mozart: Sinfonie concertante viululle ja alttoviululle.