paaluhattu, paaluantura, sokkeli...

Tohkeissaan kun on niin tulee kirjoitusvihrettä, niin ettei enää ota selvää....
Tämä piti olla näin: Sitten kun luen taas Soklexin sivuilta, niin valetaan vaikka mitä... Paaluanturoita ja sokkelia

Loput kirjoitusvirheet jääköön korjaamatta, niitä viljelen vaan lisää :) Pitänee hakea kahvia lisää...

Mihin perustat väitteesi että teräspaalut ei yleensä pitkiä. Teräspaaluja saa jatekettua jopa tb-paaluja helpommin. Nurjahdus ei myöskään yleensä ole ongelma tai mitoitusta rajoittava tekijä. Esim 140mm teräspaalulla ei nurjahdusta tapahdu vaikka paalu olisi 100 kilometrin mittainen ja maan suljettu leikkauslujuus 10kpa

Vaikuttaa vähän mutu väitteeltä.

Rakentaja 08 kirjoitti:

Mihin perustat väitteesi että teräspaalut ei yleensä pitkiä. Teräspaaluja saa jatekettua jopa tb-paaluja helpommin. Nurjahdus ei myöskään yleensä ole ongelma tai mitoitusta rajoittava tekijä. Esim 140mm teräspaalulla ei nurjahdusta tapahdu vaikka paalu olisi 100 kilometrin mittainen ja maan suljettu leikkauslujuus 10kpa

Vaikuttaa vähän mutu väitteeltä.

Lue lisää

...vaikuttavia tekijöitä on kohtuullisen paljon: yksi perustusjärjestelmä tarvii tihämmän paalutuksen kuin toinen (syö paaluja) ja silloin tietyti sallitun paalukuorman merkitys kustannuksiin laimenee. Eikä yksi paalujärjestelmä ole poissuljettu teknisten muuttujien perusteella - tokihan teräsbetonista voi tehdä lyhyitä paaluja ja teräksestä pitkiä, mutta teknis-taloudellisessa vertailussa käy useimmiten juuri päinvastoin.

Minä en itse suunnittele paalutuksia työkseni, joten en yritä esiintyä siltä osin ammattilaisena, mutta niissä kohteissa, joissa olen ollut vastaavana työnjohtajana tai suunnitteluhommissa, on paalutukset suunnitellut aina "paalualan ammattilainen" ja poikkeuksetta on päädytty pitkissä paaluissa tb-rakenteisiin ja lyhyissä teräkseen. Että MUTUA:pa hyvinkin tarjoilen, mutta kokemusperäistä silti.

Ja tässä peruskuvauksessa, jos on sanottuna jotain, niin tokihan itsekukin omassa kohteessaan saa tehdää toisinkin, jos löytää mielestänsä riittävät argumentit muulle ratkaisulle.

Rauno Kangas kirjoitti:

...vaikuttavia tekijöitä on kohtuullisen paljon: yksi perustusjärjestelmä tarvii tihämmän paalutuksen kuin toinen (syö paaluja) ja silloin tietyti sallitun paalukuorman merkitys kustannuksiin laimenee. Eikä yksi paalujärjestelmä ole poissuljettu teknisten muuttujien perusteella - tokihan teräsbetonista voi tehdä lyhyitä paaluja ja teräksestä pitkiä, mutta teknis-taloudellisessa vertailussa käy useimmiten juuri päinvastoin.

Minä en itse suunnittele paalutuksia työkseni, joten en yritä esiintyä siltä osin ammattilaisena, mutta niissä kohteissa, joissa olen ollut vastaavana työnjohtajana tai suunnitteluhommissa, on paalutukset suunnitellut aina "paalualan ammattilainen" ja poikkeuksetta on päädytty pitkissä paaluissa tb-rakenteisiin ja lyhyissä teräkseen. Että MUTUA:pa hyvinkin tarjoilen, mutta kokemusperäistä silti.

Ja tässä peruskuvauksessa, jos on sanottuna jotain, niin tokihan itsekukin omassa kohteessaan saa tehdää toisinkin, jos löytää mielestänsä riittävät argumentit muulle ratkaisulle.

Lue lisää

Tuo oli mielenkiintoinen, että toinen perustamistapa 'syö' enemmän paaluja (ja paalua...). Osaatko sanoa, mihin tarvitaan enemmän, mihin vähemmän. Siis ymmärsin, että paaluväli olisi yleensä noin 3 metriä. Mutta, kun kyselin Rautaruukilta, vaikutti, että tuo heidän kuvanlaisensa teräsperustus vaatii tiheämpään (10 metriin meni 4 paalua). Teräspaaluja tulee, mittaa sellaiset 10 metriä kpl, koska vieressä on vanha talo, jota ei sovi 'häiritä' paukuttelemalla teräsbetonia.

Tässäpä ihan hyvää tietoa, kiitos.

Juu, meille ei tule ainakaan tuota teräsperustusta, jos ainoa sen toteuttaja on RR, sillä hinta oli suoraan poissulkeva tekijä. Ilmeisesti heitä kiinostaa vähän isommat hommat ja tällaiset pikkuiset saadaan pois jaloista ihan hinnoittelemalla.

Siis, jos tulee paaluhattu, täytyy kuitenkin valaa antura ja/tai sokkeli erikseen, vai? Ei varmaan voi pykätä tolppia ja niiden päälle ontelolaattoja...

Ja tuossa Parman mallissa tulee paaluHATTUjen päälle sitten valmiin betonielementit? Ei erikseen anturaa (kuvaa jos tulkitseen oikein...) Rakennesuunnittelijan määrämän korkeat betonielementit?? Ja paaluhatut pitää olla valettu juuri johonkin tiettyyn korkeuteen?? Soklexin mallissa taas joku iskee paalut ja niiden päälle asetellaan muotteja koko sokkelin verran ja betoniauto tulee ja valaa kaiken siinä sitten??
Miten paalun päät kummassakin tapauksessa, ovat yleensö maan pinnan alapuolelta poikki, paljonko niistä valetaan mukaan sinne paaluhatun tai anturan sisään?

Soklex/Parma jääkin sitten varmaan vaihtoehdoiksi (ei tuo Legalett taida sopia meidän kohteeseen), Soklexia kävin j laskettamassa kustannuslaskurilla, ei paha nämä elementit, mutta aika paljon työtä tuntuisi olevan (100 tuntia, onko se paljon?) Onko? Entä Parman vaihtoehdossa?

Selkokielellä kirjoitti:

Tuo oli mielenkiintoinen, että toinen perustamistapa 'syö' enemmän paaluja (ja paalua...). Osaatko sanoa, mihin tarvitaan enemmän, mihin vähemmän. Siis ymmärsin, että paaluväli olisi yleensä noin 3 metriä. Mutta, kun kyselin Rautaruukilta, vaikutti, että tuo heidän kuvanlaisensa teräsperustus vaatii tiheämpään (10 metriin meni 4 paalua). Teräspaaluja tulee, mittaa sellaiset 10 metriä kpl, koska vieressä on vanha talo, jota ei sovi 'häiritä' paukuttelemalla teräsbetonia.

Lue lisää

...riippuu lähinnä päälle tulevien vaakarakenteiden jäykkyydestä - ja tietysti sallitusta paalukuormasta. Jos päälle tuleva rakenne ei ole riittävän jäykkä saattaa paalukapasiteettia jäädä hyödyntämättä - paaluvälin määrittää yläpuolisen rakenteen tuentatarve eikä paalujen kapasitetti.

Selkokiellellä kirjoitti:

Tässäpä ihan hyvää tietoa, kiitos.

Juu, meille ei tule ainakaan tuota teräsperustusta, jos ainoa sen toteuttaja on RR, sillä hinta oli suoraan poissulkeva tekijä. Ilmeisesti heitä kiinostaa vähän isommat hommat ja tällaiset pikkuiset saadaan pois jaloista ihan hinnoittelemalla.

Siis, jos tulee paaluhattu, täytyy kuitenkin valaa antura ja/tai sokkeli erikseen, vai? Ei varmaan voi pykätä tolppia ja niiden päälle ontelolaattoja...

Ja tuossa Parman mallissa tulee paaluHATTUjen päälle sitten valmiin betonielementit? Ei erikseen anturaa (kuvaa jos tulkitseen oikein...) Rakennesuunnittelijan määrämän korkeat betonielementit?? Ja paaluhatut pitää olla valettu juuri johonkin tiettyyn korkeuteen?? Soklexin mallissa taas joku iskee paalut ja niiden päälle asetellaan muotteja koko sokkelin verran ja betoniauto tulee ja valaa kaiken siinä sitten??
Miten paalun päät kummassakin tapauksessa, ovat yleensö maan pinnan alapuolelta poikki, paljonko niistä valetaan mukaan sinne paaluhatun tai anturan sisään?

Soklex/Parma jääkin sitten varmaan vaihtoehdoiksi (ei tuo Legalett taida sopia meidän kohteeseen), Soklexia kävin j laskettamassa kustannuslaskurilla, ei paha nämä elementit, mutta aika paljon työtä tuntuisi olevan (100 tuntia, onko se paljon?) Onko? Entä Parman vaihtoehdossa?

Lue lisää

...hyljeksi teräspaaluja - niille on omat käyttökohteensa.

Legalett ja Soklexin matalat versiot ovat periaatteessa hyvin erilainen perustus kuin perinteinen paalut sokkelipalkki, jollainen tuottaa "korkeamman" ja yleensä "tuulettuvan" rakenteen. Niiden käyttö edellyttääkin, että jo lupakuvavaiheessa niitä on päätetty käyttää ja hyvin usein lupakuvavaiheessa näitä ei pohdita - paalutettavat kohteet menee siksi usein tuohon ontelolaattaan.

Rauno Kangas kirjoitti:

...hyljeksi teräspaaluja - niille on omat käyttökohteensa.

Legalett ja Soklexin matalat versiot ovat periaatteessa hyvin erilainen perustus kuin perinteinen paalut sokkelipalkki, jollainen tuottaa "korkeamman" ja yleensä "tuulettuvan" rakenteen. Niiden käyttö edellyttääkin, että jo lupakuvavaiheessa niitä on päätetty käyttää ja hyvin usein lupakuvavaiheessa näitä ei pohdita - paalutettavat kohteet menee siksi usein tuohon ontelolaattaan.

Lue lisää

Siis jos Soklexkin on matalaperustus, meille taitaa jäädä Parma vaihtoehdksi, koska sokkelikorkeus olisi oltava noin metri, maan alle jäävä osa. Tälle on pakottavat syynsä, joten kaipa tämä selviää. Ja kai tämän olisi suunnittelija osannut kertoakin, mutta tapaaminen on vasta ensi viikolla (ihan hyvä, etten siellä sitten intä asioista :)

Selkokielellä kirjoitti:

Siis jos Soklexkin on matalaperustus, meille taitaa jäädä Parma vaihtoehdksi, koska sokkelikorkeus olisi oltava noin metri, maan alle jäävä osa. Tälle on pakottavat syynsä, joten kaipa tämä selviää. Ja kai tämän olisi suunnittelija osannut kertoakin, mutta tapaaminen on vasta ensi viikolla (ihan hyvä, etten siellä sitten intä asioista :)

Lue lisää

...vaihtoehtoja löytyy. Soklexillakin on noita 1200 korkeita - ihan niinkuin Parmankin peruskorkeus on. Esimerkiksi:

http://www.soklex.fi/suunnittelu/leikkauskuvat/periaatepiirustukset/4_6.shtml

Eikä vaihtoehdot ihan heti lopu. Ompa tarjolla myös harkkosokkelielementtejä "avaimet käteen perustus" asennettuna -periaatteella. Esimerkiksi:

http://www.u-hrakennus.fi/page.php?page=31

Ja muitakin varmaan löytyy, jos viitsii vähän "tonkia".

Rauno Kangas kirjoitti:

...vaihtoehtoja löytyy. Soklexillakin on noita 1200 korkeita - ihan niinkuin Parmankin peruskorkeus on. Esimerkiksi:

http://www.soklex.fi/suunnittelu/leikkauskuvat/periaatepiirustukset/4_6.shtml

Eikä vaihtoehdot ihan heti lopu. Ompa tarjolla myös harkkosokkelielementtejä "avaimet käteen perustus" asennettuna -periaatteella. Esimerkiksi:

http://www.u-hrakennus.fi/page.php?page=31

Ja muitakin varmaan löytyy, jos viitsii vähän "tonkia".

Lue lisää

Nyt minulla on sitten tällainen muna-kana -ongelma. Jos perustamissuunnitelmissa täytyy tietää minkätyyppiset perustukset halutaan, ja sitten taas pitäisi kysellä erilaisilta perustamistapojen toteuttajilta hinta-arvoita, että tietäisi minkälaisen perustamistavan valitsisi, niin pitäisi oll aperustamissuunnitelman valmiina??
Voihan olla, että tässä ei ole mitään ongelmaa, eikä minun pitä mitään miettiä, jos suunnittelija vaan määrää?? Eli siis, jos suunnittelija tekee jonkin perusperustamissuunnitelman lujuuksineen sun muineen, niin voiko sen sitten toteuttaa miten gakuaa, itse kaiken valamalla, elementeillä tai jopa soklexin muoteila?

Vaihtoehtolinkkejä otan vastaan ja kaikille kyllä laitan tarjouspyynnön, niin saan vähän selkeyttä tähän. Kiinnostaa kyllä tuolalinen avaimet käteen, mutta tuo RR:n hinta-arvio kyllä sai kylmän hien pinnalle.

Selkokielellä kirjoitti:

Nyt minulla on sitten tällainen muna-kana -ongelma. Jos perustamissuunnitelmissa täytyy tietää minkätyyppiset perustukset halutaan, ja sitten taas pitäisi kysellä erilaisilta perustamistapojen toteuttajilta hinta-arvoita, että tietäisi minkälaisen perustamistavan valitsisi, niin pitäisi oll aperustamissuunnitelman valmiina??
Voihan olla, että tässä ei ole mitään ongelmaa, eikä minun pitä mitään miettiä, jos suunnittelija vaan määrää?? Eli siis, jos suunnittelija tekee jonkin perusperustamissuunnitelman lujuuksineen sun muineen, niin voiko sen sitten toteuttaa miten gakuaa, itse kaiken valamalla, elementeillä tai jopa soklexin muoteila?

Vaihtoehtolinkkejä otan vastaan ja kaikille kyllä laitan tarjouspyynnön, niin saan vähän selkeyttä tähän. Kiinnostaa kyllä tuolalinen avaimet käteen, mutta tuo RR:n hinta-arvio kyllä sai kylmän hien pinnalle.

Lue lisää

...perustussuunnittelija pestattuna, niin silloin sulla lienee rakennuslupakin ja sitä kautta aika pitkälti päätös olemassa siitä, että on juuri tuo: korkea sokkelipalkki ja ontelolaatat.

Sellaisen perustuksen toteuttajia on useita: siklex, UH-rakennus, Parma ja kaikki muutkin vastaavat betonielementtitehtaat (Parma on vain markkinoinut näkyvimmin), omana työnä tehty...

Parman kilpailijoita betonielementtitehtaat-sarjassa kannattaa katsoa Betoniyhdistyksen kotisivuilta - ne taitaa olla siellä kaikki:

http://www.betoni.com/fi/Elementtirakentaminen/Runkorakenteet/Pientalot/Perustukset/

Osa noista suunnitteleekin mielellään oman tuotteensa, joten tarjouskisa kannattanee käydä ennenkuin perustussuunnittelija lasketaan irti - ja onko perustussuunnittelijan sopimus vielä irtisanottavissa, jos kisan sattuisi voittamaan sellainen toimija, joka itse suunnittelee perustuksen.

Rauno Kangas kirjoitti:

...perustussuunnittelija pestattuna, niin silloin sulla lienee rakennuslupakin ja sitä kautta aika pitkälti päätös olemassa siitä, että on juuri tuo: korkea sokkelipalkki ja ontelolaatat.

Sellaisen perustuksen toteuttajia on useita: siklex, UH-rakennus, Parma ja kaikki muutkin vastaavat betonielementtitehtaat (Parma on vain markkinoinut näkyvimmin), omana työnä tehty...

Parman kilpailijoita betonielementtitehtaat-sarjassa kannattaa katsoa Betoniyhdistyksen kotisivuilta - ne taitaa olla siellä kaikki:

http://www.betoni.com/fi/Elementtirakentaminen/Runkorakenteet/Pientalot/Perustukset/

Osa noista suunnitteleekin mielellään oman tuotteensa, joten tarjouskisa kannattanee käydä ennenkuin perustussuunnittelija lasketaan irti - ja onko perustussuunnittelijan sopimus vielä irtisanottavissa, jos kisan sattuisi voittamaan sellainen toimija, joka itse suunnittelee perustuksen.

Lue lisää

Jaa että rakennuslupako? Vastahan tässä viime viikolla valmistui maapohjatutkimus? Eikö tuo suunnitelija, joka tämän hökötyksen suunnittelee aloita perustuksista :) No niin, näkee taas etten minä näköjään tiedä mistään mitään. Kaikenlaista opusta olen lukenut, mutta missään ei kerrota mitä kukakin tekee ja missä järjestyksessä...

Selkokielellä kirjoitti:

Jaa että rakennuslupako? Vastahan tässä viime viikolla valmistui maapohjatutkimus? Eikö tuo suunnitelija, joka tämän hökötyksen suunnittelee aloita perustuksista :) No niin, näkee taas etten minä näköjään tiedä mistään mitään. Kaikenlaista opusta olen lukenut, mutta missään ei kerrota mitä kukakin tekee ja missä järjestyksessä...

Lue lisää

1) Lupakuvasuunnittelija huolehtii rakennuslupaan tarvittavista suunnitelmista. Useimmiten puhutaan arkkitehtisuunnitellusta, jossa määritellään talon malli ja huoneitten mitat. Pääsuunnittelijanakin tämä voi toimia.
2) Rakennusluvan saannin jälkeen astuu joukkoon rakennesuunnittelija tai parikin. Usein juuri paaluperustuksen suunnittelee yksi ja rakenteet siitä ylöspäin toinen. Joku näistä hemmoista - useimmiten perustussuunnittelija - nimetään rakennesuunnittelun kokonaisuudesta vastaavaksi.
3) Sitten tarvitaan vielä erikoissuunnittelijat sähköjä, vesilaitteita ja ilmastointia varten.

Siis pohjatutkimus on tehty - ja sittenkö pitäis rakennuslupaa ruveta hakemaan? Missä mallissa toteuttajien valinta - tarkoitan lähinnä talotoimittajaa, onko jo valittu ja mitä suunnitteljoita sen valinnan myötä ratkeaa?

Rauno Kangas kirjoitti:

1) Lupakuvasuunnittelija huolehtii rakennuslupaan tarvittavista suunnitelmista. Useimmiten puhutaan arkkitehtisuunnitellusta, jossa määritellään talon malli ja huoneitten mitat. Pääsuunnittelijanakin tämä voi toimia.
2) Rakennusluvan saannin jälkeen astuu joukkoon rakennesuunnittelija tai parikin. Usein juuri paaluperustuksen suunnittelee yksi ja rakenteet siitä ylöspäin toinen. Joku näistä hemmoista - useimmiten perustussuunnittelija - nimetään rakennesuunnittelun kokonaisuudesta vastaavaksi.
3) Sitten tarvitaan vielä erikoissuunnittelijat sähköjä, vesilaitteita ja ilmastointia varten.

Siis pohjatutkimus on tehty - ja sittenkö pitäis rakennuslupaa ruveta hakemaan? Missä mallissa toteuttajien valinta - tarkoitan lähinnä talotoimittajaa, onko jo valittu ja mitä suunnitteljoita sen valinnan myötä ratkeaa?

Lue lisää

Juu, lupakuvasuunnittelija on myös rakennesuunnittelija. Luettelosta etsin rakennussuunnittelija, joka tekee myös rakennesuunnitelmia. Luulin vaan, että nämä menevät tietyssä järjestyksessä, siis että rakennuslupahakemuksessa pitää olla jo jokainen tiili ja laastinlätkäyskin määrättynä.

LVI-suunnittelija on perhepiirissä, sähkösuunnittelijakin on tiedossa. Ei ole pakettia, kun on väähn erikoistapaus tämä rakentaminen. Lisää voin kertoa vaikka sähköpostissa. Laitan jonin osoitteen, jos kiinnostaa vielä kerota lisää. Tässä oli kyllä paljon tietoa, joten kiitos kovasti!

Rauno Kangas kirjoitti:

1) Lupakuvasuunnittelija huolehtii rakennuslupaan tarvittavista suunnitelmista. Useimmiten puhutaan arkkitehtisuunnitellusta, jossa määritellään talon malli ja huoneitten mitat. Pääsuunnittelijanakin tämä voi toimia.
2) Rakennusluvan saannin jälkeen astuu joukkoon rakennesuunnittelija tai parikin. Usein juuri paaluperustuksen suunnittelee yksi ja rakenteet siitä ylöspäin toinen. Joku näistä hemmoista - useimmiten perustussuunnittelija - nimetään rakennesuunnittelun kokonaisuudesta vastaavaksi.
3) Sitten tarvitaan vielä erikoissuunnittelijat sähköjä, vesilaitteita ja ilmastointia varten.

Siis pohjatutkimus on tehty - ja sittenkö pitäis rakennuslupaa ruveta hakemaan? Missä mallissa toteuttajien valinta - tarkoitan lähinnä talotoimittajaa, onko jo valittu ja mitä suunnitteljoita sen valinnan myötä ratkeaa?

Lue lisää

Vaikka olen tuota kunnan www-sivujen rakentamissivuja tavannut aika paljon, niin en vain ole ymäärtänyt, että rakennusluvan siis saa aika 'kevyin' piirustuksin, ja sitten vasta alkaa kaikkien erityissuunnitelmien teko.Eli tuo pohjatutkimuskin on vasta noita myöhemmin vaadittavia juttuja. No, joo.
Tuossahan se seisoo:

Lupapäätöksessäsi mainitaan, vaaditaanko kohteeseen erityissuunnitelmia. Riippuen rakennus- tai muutostoimenpiteestä vaaditut erityissuunnitelmat voivat olla mm.:

* pohjatutkimus ja perustamistapalausunto
* rakennesuunnitelmat
* kiinteistön vesi- ja viemärilaitteiden suunnitelmat ... jne...

ja sitten: Toimita allekirjoitetut erityissuunnitelmat ennen ko. työhön ryhtymistä tarkastettaviksi rakennusvalvontaan

Asia alkaa selkeytymään :) Eli tuon rakennesuunnitelman saisinkin sitten jopa siltä valitulta perustusten toimittajalta. Mainiota!

Lisää lyhyeen oppimäärään.
Paaluhattua käytetään tienrakennuksessa penkereen alla, kooltaan noin 1,5...2,0 x 1,5...2,0 m2, paksuus noin 300 mm. Se on elementti tai valettu suoraan paalun päähän.

Paaluantura on talonrakennuksessa käytetty ilmaisu, joka tarkoitaa paalun päähän valettua anturaa, jonka päälle voidaan tehdä/asentaa sokkelipalkki.

Rakentaja 08 kirjoitti:

Mihin perustat väitteesi että teräspaalut ei yleensä pitkiä. Teräspaaluja saa jatekettua jopa tb-paaluja helpommin. Nurjahdus ei myöskään yleensä ole ongelma tai mitoitusta rajoittava tekijä. Esim 140mm teräspaalulla ei nurjahdusta tapahdu vaikka paalu olisi 100 kilometrin mittainen ja maan suljettu leikkauslujuus 10kpa

Vaikuttaa vähän mutu väitteeltä.

Lue lisää

Nurjahdus pitää selvittää aina teräspaaluja käytettäessä, kun kyse on pehmeästä savesta. Miksi vedät esiin 140 mm teräspaalut, kun normaalisti käytetään RR75-90 paaluja. RR90 kantavuus on optimitilanteessa 350 kN. Ja onhan niitä muitakin pienpaaluja käytössä.

Yleisesti on sellainen mielikuva rakentajilla, ettei teräspaalutus vaadi minkäänlaista mitoista ja suunnittelua. Paalutustyöluokasta on harva kuullut. Siipikairauksia ei yleensä tehdä. Ja siihen nurjahdukseen vaikuttaa moni asia leikkauslujuuden lisäksi. Esim paalun kaltevuus, kuormitus ja ulkoinen taivutusmomentti. Ja onhan se korroosiokin huomioitava ja toisinaan jopa erikseen selvitettävä.