hmmm

kernaalan järvi ja alasjärvi ovat olleetkin aikas suuria järviä täytyykin tutkia asiaa tarkemmin...esim vähikkäläntien vieressä on aivan selvää vesikasvustoa..

pablo83 kirjoitti:

kernaalan järvi ja alasjärvi ovat olleetkin aikas suuria järviä täytyykin tutkia asiaa tarkemmin...esim vähikkäläntien vieressä on aivan selvää vesikasvustoa..

tätäkin:


http://www.esihistorianpauloissa.net/esihistorianpauloissa/info/sisalto.jsp

Väärää tietoa:

Sitten Puujokea ja sitä alapuolista reittiä alettiin perata ja järvi laski.
----------

Eihän Puujoki sijaitse Kernaalanjärven alapuolella, vaan yläpuolella.

Puujokea myöten kauppamiehet ja viikingit soutivat Mommilanjärven ja jo kuivatun Hausjärven kautta Suomenlahdelle.

Vieläkö muuta?

aikasi kuluksi kirjoitti:

Väärää tietoa:

Sitten Puujokea ja sitä alapuolista reittiä alettiin perata ja järvi laski.
----------

Eihän Puujoki sijaitse Kernaalanjärven alapuolella, vaan yläpuolella.

Puujokea myöten kauppamiehet ja viikingit soutivat Mommilanjärven ja jo kuivatun Hausjärven kautta Suomenlahdelle.

Vieläkö muuta?

Lue lisää

ihan hyödyllistä tietoa toikin kyl on mutta onko kellään tietoa tervakosken alasjärvestä ja tervajoesta?ja niiden mahdollisesta koosta vuosia sitten?

pablo83 kirjoitti:

ihan hyödyllistä tietoa toikin kyl on mutta onko kellään tietoa tervakosken alasjärvestä ja tervajoesta?ja niiden mahdollisesta koosta vuosia sitten?

Ne heinikot joista puhuit, oli vielä ennen sotaa
peltoina ja heinäntekoalueina, näkyyhän siellä
vielä sarkaojiakin.
Sen homman lopetti yhtiön vedenpinnan nosto
suurimpaan sallittuun korkeuteen ja ajoittain ylikin.

En usko että Alasjärvi ja Toivanjoki ovat koskaan
nykyistä suurempia olleet, eihän Tervakoskessa
mitään patoa aikoinaan ollut ja vesi pääsi vapaasti virtaamaaan.

Ennen pap.tehtaan perustamista koskessa oli pari
myllyä, mutta niiden vaatima pato oli kovin pieni.

aikasi kuluksi kirjoitti:

tätäkin:


http://www.esihistorianpauloissa.net/esihistorianpauloissa/info/sisalto.jsp

Lue lisää

tuon antamasi linkin tietoja. Juuri tuollaista yritin eilen itse löytää, vaan en onnistunut. Sydämelliset kiitokset sinulle. Siellä on lukemista vielä pitkäksi aikaa ja lisääkin voi näköjään kysyä.

aikasi kuluksi kirjoitti:

Ne heinikot joista puhuit, oli vielä ennen sotaa
peltoina ja heinäntekoalueina, näkyyhän siellä
vielä sarkaojiakin.
Sen homman lopetti yhtiön vedenpinnan nosto
suurimpaan sallittuun korkeuteen ja ajoittain ylikin.

En usko että Alasjärvi ja Toivanjoki ovat koskaan
nykyistä suurempia olleet, eihän Tervakoskessa
mitään patoa aikoinaan ollut ja vesi pääsi vapaasti virtaamaaan.

Ennen pap.tehtaan perustamista koskessa oli pari
myllyä, mutta niiden vaatima pato oli kovin pieni.

Lue lisää

tiedän kyl että ne alueet on ollu peltoja..mutta ne näyttää kyl vesiheiniltä...ja jos mennään tuhansia vuosia taaksepäin niin kyl alasjärvi isompi on ollut ja tervajoki kans...

Kukahan osaisi kertoa, millon jääkauden jälkeen Luulionvuorestakin oli vain korkein laki vedenpinnan yläpuolella.

Miten sitten vuosituhanten myötä Alasjärvi syntyi? Ensinhän se on ollut Kesijärven kanssa kaikki samaa järveä nykyiset lammet ja suot myös sitä järveä?

Jossain kehitysvaiheessa on tietysti virtaus Tervakoskessa, joka on kahden mäen välissä, ollut varsin rajua ja vettä on tullut "hiukan" enemmän kuin nyt. Mutta kun alemmat järvet, Kernaalat sun muut olivat silloin myös paljon korkeammalla? Erittäin mielenkiintoisia asioita.

Kunpa joku pystyisi tekemään piirrokset vaikkapa vain Janakkalan vedenkorkeuden vaihteluista yli 10 000 vuoden aikana. Varmaan joku maantieteen ope pystyisi?

vaiheita? kirjoitti:

Kukahan osaisi kertoa, millon jääkauden jälkeen Luulionvuorestakin oli vain korkein laki vedenpinnan yläpuolella.

Miten sitten vuosituhanten myötä Alasjärvi syntyi? Ensinhän se on ollut Kesijärven kanssa kaikki samaa järveä nykyiset lammet ja suot myös sitä järveä?

Jossain kehitysvaiheessa on tietysti virtaus Tervakoskessa, joka on kahden mäen välissä, ollut varsin rajua ja vettä on tullut "hiukan" enemmän kuin nyt. Mutta kun alemmat järvet, Kernaalat sun muut olivat silloin myös paljon korkeammalla? Erittäin mielenkiintoisia asioita.

Kunpa joku pystyisi tekemään piirrokset vaikkapa vain Janakkalan vedenkorkeuden vaihteluista yli 10 000 vuoden aikana. Varmaan joku maantieteen ope pystyisi?

Lue lisää

viisaat ja oppineet tutkijat pystyis asian tutkimaan...ja piirtään kuvat näistä kyseisistä alueista ja tekemään vaikka tietokoneella animaation asiasta.

pablo83 kirjoitti:

viisaat ja oppineet tutkijat pystyis asian tutkimaan...ja piirtään kuvat näistä kyseisistä alueista ja tekemään vaikka tietokoneella animaation asiasta.

Tottahan ne nyt siihen pystyy, mutta arvatkaas
kuinka paljon ne pystyis vaatimaan siitä HYNÄÄ.

vaiheita? kirjoitti:

Kukahan osaisi kertoa, millon jääkauden jälkeen Luulionvuorestakin oli vain korkein laki vedenpinnan yläpuolella.

Miten sitten vuosituhanten myötä Alasjärvi syntyi? Ensinhän se on ollut Kesijärven kanssa kaikki samaa järveä nykyiset lammet ja suot myös sitä järveä?

Jossain kehitysvaiheessa on tietysti virtaus Tervakoskessa, joka on kahden mäen välissä, ollut varsin rajua ja vettä on tullut "hiukan" enemmän kuin nyt. Mutta kun alemmat järvet, Kernaalat sun muut olivat silloin myös paljon korkeammalla? Erittäin mielenkiintoisia asioita.

Kunpa joku pystyisi tekemään piirrokset vaikkapa vain Janakkalan vedenkorkeuden vaihteluista yli 10 000 vuoden aikana. Varmaan joku maantieteen ope pystyisi?

Lue lisää

Luulionvuoresta vain laki saattoi olla näkyvissä
Yoldia- meren aikaan.
Luulionvuori, korkeus 150 metriä merenpinnasta
on saman korkuinen kuin Aulangonvuori Hämeenlinnassa, ja siellä hieman näkötornin alapuolella on valkoinen opastaulu, joka kertoo
Yoldia-meren pinnan tason. Tarkistakaa paikan
päällä.
Kerrotaan vielä, että yleensä paikkakunnan muut
mäet ovat Luulionvuorta korkeampia.

Muuten, en ole mikään oppinut asiantuntija, vain
eräs paikkakuntalainen.

...

... kirjoitti:

...

bablolle:

Jos googlaat vaikkapa Baltian jääjärvi
(14500- 11300 vuotta sitten)

tai Yoldiameri (syntyi noin 11600 vuotta sitten ja nimensä se on saanut suolaisen kylmän veden Yoldia arctica-simpukan mukaan)

tai Ancylusjärvi, joka oli Yoldiameren jälkeen,

niin kaikista näistä ryhmistä löydät valtavasti tietoa. Joskaan ei juuri Tervakoskelta, niin Suomen jääkauden jälkeisestä ajasta yleensä. Ja kannattaa hakea myös jääkausi-sanalla.

Uskon, että vierähtää viikko poikineen, ennenkuin olet kaikkiin niihin tietoihin tutustunut. Tosi mielenkiintoisia juttuja.

Voit myös hakea kirjastosta janakkalalaisen tutkijan Aatto Ratian kirjan "Lohkareesta emäkallioon-jäätiköstä maaperään". Kirjan kansikuvana on Hallakorven Kiimakallion lakea.
Se paljastui veden alta vielä aikaisemmin kuin Luuliovuoren laki.

kuin kirjasto kirjoitti:

bablolle:

Jos googlaat vaikkapa Baltian jääjärvi
(14500- 11300 vuotta sitten)

tai Yoldiameri (syntyi noin 11600 vuotta sitten ja nimensä se on saanut suolaisen kylmän veden Yoldia arctica-simpukan mukaan)

tai Ancylusjärvi, joka oli Yoldiameren jälkeen,

niin kaikista näistä ryhmistä löydät valtavasti tietoa. Joskaan ei juuri Tervakoskelta, niin Suomen jääkauden jälkeisestä ajasta yleensä. Ja kannattaa hakea myös jääkausi-sanalla.

Uskon, että vierähtää viikko poikineen, ennenkuin olet kaikkiin niihin tietoihin tutustunut. Tosi mielenkiintoisia juttuja.

Voit myös hakea kirjastosta janakkalalaisen tutkijan Aatto Ratian kirjan "Lohkareesta emäkallioon-jäätiköstä maaperään". Kirjan kansikuvana on Hallakorven Kiimakallion lakea.
Se paljastui veden alta vielä aikaisemmin kuin Luuliovuoren laki.

Lue lisää

Tässä tietoa maankohoamisesta.
Lukekaa tarkasti alkupään tietoa Muhos- muodostumasta.

http://www.liminka.fi/tiedostot/matkailu/Maankohoamisesitelma.pdf

aikasi kuluksi kirjoitti:

Tässä tietoa maankohoamisesta.
Lukekaa tarkasti alkupään tietoa Muhos- muodostumasta.

http://www.liminka.fi/tiedostot/matkailu/Maankohoamisesitelma.pdf

Lue lisää

ollut tuuria tai hynää saada noin mainio tutkielma omasta alueestaan.

Janakkalassa ei ehkä ole kenenkään kunnanherran päähänkään pälkähtänyt, että täällä asuu ihmisiä, joita Janakkalan esihistoria kiinnostaa.

onpas Limingalla kirjoitti:

ollut tuuria tai hynää saada noin mainio tutkielma omasta alueestaan.

Janakkalassa ei ehkä ole kenenkään kunnanherran päähänkään pälkähtänyt, että täällä asuu ihmisiä, joita Janakkalan esihistoria kiinnostaa.

Lue lisää

päättäjillä tullu mieleen niin

kuin kirjasto kirjoitti:

bablolle:

Jos googlaat vaikkapa Baltian jääjärvi
(14500- 11300 vuotta sitten)

tai Yoldiameri (syntyi noin 11600 vuotta sitten ja nimensä se on saanut suolaisen kylmän veden Yoldia arctica-simpukan mukaan)

tai Ancylusjärvi, joka oli Yoldiameren jälkeen,

niin kaikista näistä ryhmistä löydät valtavasti tietoa. Joskaan ei juuri Tervakoskelta, niin Suomen jääkauden jälkeisestä ajasta yleensä. Ja kannattaa hakea myös jääkausi-sanalla.

Uskon, että vierähtää viikko poikineen, ennenkuin olet kaikkiin niihin tietoihin tutustunut. Tosi mielenkiintoisia juttuja.

Voit myös hakea kirjastosta janakkalalaisen tutkijan Aatto Ratian kirjan "Lohkareesta emäkallioon-jäätiköstä maaperään". Kirjan kansikuvana on Hallakorven Kiimakallion lakea.
Se paljastui veden alta vielä aikaisemmin kuin Luuliovuoren laki.

Lue lisää

Joo itse asiasta löytyykin paremmin tietoo googlella. Mä tarkotinkin vaaaan tota juttua että kuinka janakkalassa on iätajat tapeltu noista koskista ja koskiosuuksista nythän nämä kosket ovat jo kahlittu ja muutenkin melko olemattomia suhteessa. Ihan vaan oli tarkotus viitata siihen seikkaan että alueella on ollut asutusta siitä saakka kun maa on veden alta paljastunut, nääs, nääs ...

on taas tainneet yhtyä keskusteluun.

lapset kirjoitti:

on taas tainneet yhtyä keskusteluun.

haudata tätä mielenkiintoista aihetta!

anneta moisten kirjoitti:

haudata tätä mielenkiintoista aihetta!

Olen kerran käynyt katsomassa Hausjärvellä, Salpausselän suunnilleen pohjisrinteessä olevaa tosi pitkää ja komeaa kivimuodostelmaa, sekin muinaismeren rantaviivaa.

Olisko ollut Yoldiameren aikaista sekin? Vai kuinka?

rinteet kirjoitti:

Olen kerran käynyt katsomassa Hausjärvellä, Salpausselän suunnilleen pohjisrinteessä olevaa tosi pitkää ja komeaa kivimuodostelmaa, sekin muinaismeren rantaviivaa.

Olisko ollut Yoldiameren aikaista sekin? Vai kuinka?

Lue lisää

totesi, että ihmisiä on Janakkalassakin asunut kohta kun maata on veden alta paljastunut.

Myös Janakkalasta on tehty kivikautisia asuinpaikkalöytöjä.

Yksi on Irjalan mailla. Luulin, että se olisi paljon korkeammalla, mutta kun käytiin kerran siellä hortoilemassa, niin kysyttiin Irjalan kartanosta ja he neuvoivat.

Ainakin se heidän neuvomansa paikka on melko lähellä Haapajärveä. Eli silloin on vesi ollut jo kovin matalalla. Vai olisiko sittenkin ollut väärä kohde?

Olisikin kiva tietää, missä ja millä korkeudella on Janakkalan korkeimmalla sijaitseva kivikautinen asuinpaikka.

Oletan näet, että mitä koreammalla, sitä vanhempi, eli asuttu silloin kun vedet olivat vielä korkealla. Kivikauden ihmisethän asuivat yleensä aika ranna tuntumassa. Siinä oli helppo kalastaa ja pääsi nopsasti liikkeelle. Vesistöjä pitkin kun yleensä kuljettiin.

tuolla ylempänä kirjoitti:

totesi, että ihmisiä on Janakkalassakin asunut kohta kun maata on veden alta paljastunut.

Myös Janakkalasta on tehty kivikautisia asuinpaikkalöytöjä.

Yksi on Irjalan mailla. Luulin, että se olisi paljon korkeammalla, mutta kun käytiin kerran siellä hortoilemassa, niin kysyttiin Irjalan kartanosta ja he neuvoivat.

Ainakin se heidän neuvomansa paikka on melko lähellä Haapajärveä. Eli silloin on vesi ollut jo kovin matalalla. Vai olisiko sittenkin ollut väärä kohde?

Olisikin kiva tietää, missä ja millä korkeudella on Janakkalan korkeimmalla sijaitseva kivikautinen asuinpaikka.

Oletan näet, että mitä koreammalla, sitä vanhempi, eli asuttu silloin kun vedet olivat vielä korkealla. Kivikauden ihmisethän asuivat yleensä aika ranna tuntumassa. Siinä oli helppo kalastaa ja pääsi nopsasti liikkeelle. Vesistöjä pitkin kun yleensä kuljettiin.

Lue lisää

tänne Tervakoskelle sellainen kansalaisopiston piiri, vai mitä ne on, jonka nimi olis vaikka
"Jääkauden jälkeen".

Jos saatais joku tosi pätevä ope. Syksyin, keväin olis kiva tehdä retkiä katsomaan eri paikkoja, missä olis muinaisjälkiä tai vaikka tuoreempiakin näkyvissä.

Kuinkahan monta harrastajaa saatais kasaan?

tuolla ylempänä kirjoitti:

totesi, että ihmisiä on Janakkalassakin asunut kohta kun maata on veden alta paljastunut.

Myös Janakkalasta on tehty kivikautisia asuinpaikkalöytöjä.

Yksi on Irjalan mailla. Luulin, että se olisi paljon korkeammalla, mutta kun käytiin kerran siellä hortoilemassa, niin kysyttiin Irjalan kartanosta ja he neuvoivat.

Ainakin se heidän neuvomansa paikka on melko lähellä Haapajärveä. Eli silloin on vesi ollut jo kovin matalalla. Vai olisiko sittenkin ollut väärä kohde?

Olisikin kiva tietää, missä ja millä korkeudella on Janakkalan korkeimmalla sijaitseva kivikautinen asuinpaikka.

Oletan näet, että mitä koreammalla, sitä vanhempi, eli asuttu silloin kun vedet olivat vielä korkealla. Kivikauden ihmisethän asuivat yleensä aika ranna tuntumassa. Siinä oli helppo kalastaa ja pääsi nopsasti liikkeelle. Vesistöjä pitkin kun yleensä kuljettiin.

Lue lisää

http://www.maanmittauslaitos.fi/default.asp?id=873

linkistä löytyy karttoja joista näkyy mainiosti jääkauden tai paremminkin jään sulamisen vaikutuksesta muodostuneet maanmuodot. Karttalehdet 2131, 2133, 2042 saattaisivat olla kiintoisimmat kohteet.

http://www.maanmittauslaitos.fi/default.asp?id=873

linkistä löytyy erilaisia korkeusvyöhyke karttoja. Näitä karttoja tutkimalla ja itse maastoa tutkimalla voikin sitten jo alkaa etsimään merkkejä vanhoista asumuksista ym. ihmiskäden jäljistä maastossa.

Mm. muistan joskus, 60-70 luvuilla käyneeni jossain Tuulensuun ja Joutjärven välisellä alueella tarkastelemassa ns. kärjäjäkiviä, nämä tuskin kuitenkaan ollenkaan ainoat käräjäkivet tässä keskustelussa käsitellyllä alueella.

Tälläinen tiedonkeruu tarvitsee jatkuvaa harjaannusta, mutta lopulta voi sanoa, että kokenut silmä erottaa suhteellisen helposti maastosta mahdollisia varhaisia kulttuurijälkiä.

tuolla ylempänä kirjoitti:

totesi, että ihmisiä on Janakkalassakin asunut kohta kun maata on veden alta paljastunut.

Myös Janakkalasta on tehty kivikautisia asuinpaikkalöytöjä.

Yksi on Irjalan mailla. Luulin, että se olisi paljon korkeammalla, mutta kun käytiin kerran siellä hortoilemassa, niin kysyttiin Irjalan kartanosta ja he neuvoivat.

Ainakin se heidän neuvomansa paikka on melko lähellä Haapajärveä. Eli silloin on vesi ollut jo kovin matalalla. Vai olisiko sittenkin ollut väärä kohde?

Olisikin kiva tietää, missä ja millä korkeudella on Janakkalan korkeimmalla sijaitseva kivikautinen asuinpaikka.

Oletan näet, että mitä koreammalla, sitä vanhempi, eli asuttu silloin kun vedet olivat vielä korkealla. Kivikauden ihmisethän asuivat yleensä aika ranna tuntumassa. Siinä oli helppo kalastaa ja pääsi nopsasti liikkeelle. Vesistöjä pitkin kun yleensä kuljettiin.

Lue lisää

Nykyihminen helposti ajattelee, että kun vesi pakeni, paikalle tallusteli suomalainen katselemaan komeampaa mökinpaikkaa.
Mutta eihän se niin mennyt.

Vedenpaisumuksen jälkeen tarvittiin satoja vuosia
että maaperä alkoi kasvattamaan kasvullisuutta,
jotta täällä riistaeläimet viihtyivät, ja vasta
tuhansia vuosia niiden perässä tuli ihminen.

Tuhansia vuosia kestäneellä kivikaudella täällä
asui vain ehkä muutamia satoja ihmisiä.

Nykyihmisen on vaikea ymmärtää mennyttä, koska
puhutaan niin pitkistä ajanjaksoista ja niin hitaasta kehityksestä.
Esim. asutuksen leviäminen täällä on prof. Wiikin
mukaan edennyt keskimäärin n. 3,5 km. yhden
sukupolven aikana.

Muinaisten asuinpaikkojen korkeus merenpinnasta
riippuu kunkin järven pinnan silloisesta korkeudesta, jota kysymysta sekoittaa vielä maankohoaminen.
Esim. Päijänteellä on tänä päivänä jo kolmas
virtaussuunta.

Ei tämä asia kansalaisopistoa kaipaa, riittää kun
ottaa kirjan käteensä ja jättää baareissa nuokkumisen sitä kaipaaville.Kansakoulupohjalta.

aikasi kuluksi kirjoitti:

Nykyihminen helposti ajattelee, että kun vesi pakeni, paikalle tallusteli suomalainen katselemaan komeampaa mökinpaikkaa.
Mutta eihän se niin mennyt.

Vedenpaisumuksen jälkeen tarvittiin satoja vuosia
että maaperä alkoi kasvattamaan kasvullisuutta,
jotta täällä riistaeläimet viihtyivät, ja vasta
tuhansia vuosia niiden perässä tuli ihminen.

Tuhansia vuosia kestäneellä kivikaudella täällä
asui vain ehkä muutamia satoja ihmisiä.

Nykyihmisen on vaikea ymmärtää mennyttä, koska
puhutaan niin pitkistä ajanjaksoista ja niin hitaasta kehityksestä.
Esim. asutuksen leviäminen täällä on prof. Wiikin
mukaan edennyt keskimäärin n. 3,5 km. yhden
sukupolven aikana.

Muinaisten asuinpaikkojen korkeus merenpinnasta
riippuu kunkin järven pinnan silloisesta korkeudesta, jota kysymysta sekoittaa vielä maankohoaminen.
Esim. Päijänteellä on tänä päivänä jo kolmas
virtaussuunta.

Ei tämä asia kansalaisopistoa kaipaa, riittää kun
ottaa kirjan käteensä ja jättää baareissa nuokkumisen sitä kaipaaville.Kansakoulupohjalta.

Lue lisää

käynyt, saati "nuokkunut barissa". Siitä huolimatta minusta olisi mukava jonkun asiasta kiinnostuneen porukan kanssa kulkea maastossa paikoilla, joista tutkitusti on löytynyt merkkejä muinaisesta asutuksesta tai sitäkin vanhempia merkkejä.

Esimerkiksi siellä Hakoisten mailla kalliossa olevaa hiidenkirnuakaan en ole omin avuin löytänyt.

Eihän "aikasi kuluksi"-nimerkin olisi pakko siihen piiriin osallistua. Miksi siis pitää tyrmätä heti, jos joku jotain toivoo. Kai tämäkin on sitä tyypillistä janakkalalaista suhtautumista. Onneksi asia ei ole sinun päätettävissäsi.

vuoteen kirjoitti:

käynyt, saati "nuokkunut barissa". Siitä huolimatta minusta olisi mukava jonkun asiasta kiinnostuneen porukan kanssa kulkea maastossa paikoilla, joista tutkitusti on löytynyt merkkejä muinaisesta asutuksesta tai sitäkin vanhempia merkkejä.

Esimerkiksi siellä Hakoisten mailla kalliossa olevaa hiidenkirnuakaan en ole omin avuin löytänyt.

Eihän "aikasi kuluksi"-nimerkin olisi pakko siihen piiriin osallistua. Miksi siis pitää tyrmätä heti, jos joku jotain toivoo. Kai tämäkin on sitä tyypillistä janakkalalaista suhtautumista. Onneksi asia ei ole sinun päätettävissäsi.

Lue lisää

Tosikko ei ehkä löyvä hiitenkirnua,
mutta veitikka ylleensä löytää.

kuopan reunalta kirjoitti:

Tosikko ei ehkä löyvä hiitenkirnua,
mutta veitikka ylleensä löytää.

Ihan oikea huomio, veitikka hyvä; tässähän meillä on varsin tehokas janakkalalainen Kansan radio.

aikasi kuluksi kirjoitti:

Nykyihminen helposti ajattelee, että kun vesi pakeni, paikalle tallusteli suomalainen katselemaan komeampaa mökinpaikkaa.
Mutta eihän se niin mennyt.

Vedenpaisumuksen jälkeen tarvittiin satoja vuosia
että maaperä alkoi kasvattamaan kasvullisuutta,
jotta täällä riistaeläimet viihtyivät, ja vasta
tuhansia vuosia niiden perässä tuli ihminen.

Tuhansia vuosia kestäneellä kivikaudella täällä
asui vain ehkä muutamia satoja ihmisiä.

Nykyihmisen on vaikea ymmärtää mennyttä, koska
puhutaan niin pitkistä ajanjaksoista ja niin hitaasta kehityksestä.
Esim. asutuksen leviäminen täällä on prof. Wiikin
mukaan edennyt keskimäärin n. 3,5 km. yhden
sukupolven aikana.

Muinaisten asuinpaikkojen korkeus merenpinnasta
riippuu kunkin järven pinnan silloisesta korkeudesta, jota kysymysta sekoittaa vielä maankohoaminen.
Esim. Päijänteellä on tänä päivänä jo kolmas
virtaussuunta.

Ei tämä asia kansalaisopistoa kaipaa, riittää kun
ottaa kirjan käteensä ja jättää baareissa nuokkumisen sitä kaipaaville.Kansakoulupohjalta.

Lue lisää

Suuri kiitos Sinulle 'aikansa kuluksi', kun annat viisautesi valaista meidän mettäläistenkin elämää!

Totta.Ehkä tosiaan vähän 'liiottelin' kun sanoin että asutusta on tullut heti sen jälkeen, kun on vähänkään maannousumaa tullut. Totta.

Perustelen kuitenkin hiukan väitämääni, nimittäin puhuinkin lähinnä kuvainnollisesti. Ja kun ajasta puhutaan niin määritelmä, heti kohta, voi tarkoittaa yhtähyvin minuuttia, tuhattavuotta tai kymmentätuhatta vuotta. Ja varsinkin kun puhutaan geologiasta on 1-10 vutta lähinnä hetkiä jona ei silmää räpäyttämään ehdi.

Edelleenkin olen sitä mieltä, että asutus on saapunut suhteellisen nopeasti heti jäänkauden jälkeen, verrataampa sitä sitten vaikkapa joihinkin muihin alueisiin joissa asutusta ei ole vieläkään vaikka maa on noussut jo ajat sitten.

Tietenkin yhteisöt ovat olleet huomattavasi pienempiä ja niiden elinkaari on ollut muutaman sukupolven pituinen, mutta kuten, aikansa kuluksi, hyvin tietää joillekin seuduille asutus on lopulta jäänyt ja niillä sijoiltaan vähitellen alkanut levitä, ihan vaan esimerkkinä juuri tämä hämeenlinnan seutu.

Tiedetään myös, että seutu on ollut vilkkaan läpikulkuliikenteen alue, aivan kuten joku jo ketjussa totesikin, niin asutus kuin liikennekin liittyi läheisesti kulloinkin olemassa oleviin järviin jokiin ja puroihin.

Mielenkiinotinen seikka nimenomaan nykysuomen populaatiossa on että se on geneettisesti eurooppalainen, mutta taas keli kuuluu suomalaisugrilaisiin kieliin.

http://www.opiskelijakirjasto.lib.helsinki.fi/eres/hum/kulonen102-116.pdf

Tutkimuksia on jo tehty mutta paljon on vielä tulevaisuuden arkeologeille tutkittavaa ja löydettävää.

googlella löytyi muutamia hyvinkin innostavia linkkejä.
http://www.paijat-hame.fi/pdf/Suojelualueiden_seutukaava/geologiset_muodostumat.pdf

http://www.tyrvanto.net/

http://fi.wikipedia.org/wiki/Hakoisten_linnavuori

Eikä tuo kansalaisopistokurssi-idea ole ollenkaan huono. Oikeastaanhan nykyinen muinaistutkimus lepää paljolti asiasta innostuneen harrastajajoukon harteilla.

Aikaisemmin tutkimusta on erityisesti haitanneet turhankin kunnianhimoiset tutkijat jotka ovat haluneet omia kaiken kunnian itselleen vaikka tunnettu tosiasia on että paikallisväestön tietoihin perustuu suurinosa tehdyistä löydöistä.


https://extras.csc.fi/arctinet/kivikaus/m6/6_2_4.htm

Jean Sibelius taitaa olla ainoa amatööriarkeologi joka on saanut oman nimensä muinaislöydöksen löytäjäksi, mutta tälläkin tieteen alalla olisi jo aika rakentavaan yhteistyöhön.

sivujuoni kirjoitti:

Suuri kiitos Sinulle 'aikansa kuluksi', kun annat viisautesi valaista meidän mettäläistenkin elämää!

Totta.Ehkä tosiaan vähän 'liiottelin' kun sanoin että asutusta on tullut heti sen jälkeen, kun on vähänkään maannousumaa tullut. Totta.

Perustelen kuitenkin hiukan väitämääni, nimittäin puhuinkin lähinnä kuvainnollisesti. Ja kun ajasta puhutaan niin määritelmä, heti kohta, voi tarkoittaa yhtähyvin minuuttia, tuhattavuotta tai kymmentätuhatta vuotta. Ja varsinkin kun puhutaan geologiasta on 1-10 vutta lähinnä hetkiä jona ei silmää räpäyttämään ehdi.

Edelleenkin olen sitä mieltä, että asutus on saapunut suhteellisen nopeasti heti jäänkauden jälkeen, verrataampa sitä sitten vaikkapa joihinkin muihin alueisiin joissa asutusta ei ole vieläkään vaikka maa on noussut jo ajat sitten.

Tietenkin yhteisöt ovat olleet huomattavasi pienempiä ja niiden elinkaari on ollut muutaman sukupolven pituinen, mutta kuten, aikansa kuluksi, hyvin tietää joillekin seuduille asutus on lopulta jäänyt ja niillä sijoiltaan vähitellen alkanut levitä, ihan vaan esimerkkinä juuri tämä hämeenlinnan seutu.

Tiedetään myös, että seutu on ollut vilkkaan läpikulkuliikenteen alue, aivan kuten joku jo ketjussa totesikin, niin asutus kuin liikennekin liittyi läheisesti kulloinkin olemassa oleviin järviin jokiin ja puroihin.

Mielenkiinotinen seikka nimenomaan nykysuomen populaatiossa on että se on geneettisesti eurooppalainen, mutta taas keli kuuluu suomalaisugrilaisiin kieliin.

http://www.opiskelijakirjasto.lib.helsinki.fi/eres/hum/kulonen102-116.pdf

Tutkimuksia on jo tehty mutta paljon on vielä tulevaisuuden arkeologeille tutkittavaa ja löydettävää.

googlella löytyi muutamia hyvinkin innostavia linkkejä.
http://www.paijat-hame.fi/pdf/Suojelualueiden_seutukaava/geologiset_muodostumat.pdf

http://www.tyrvanto.net/

http://fi.wikipedia.org/wiki/Hakoisten_linnavuori

Eikä tuo kansalaisopistokurssi-idea ole ollenkaan huono. Oikeastaanhan nykyinen muinaistutkimus lepää paljolti asiasta innostuneen harrastajajoukon harteilla.

Aikaisemmin tutkimusta on erityisesti haitanneet turhankin kunnianhimoiset tutkijat jotka ovat haluneet omia kaiken kunnian itselleen vaikka tunnettu tosiasia on että paikallisväestön tietoihin perustuu suurinosa tehdyistä löydöistä.


https://extras.csc.fi/arctinet/kivikaus/m6/6_2_4.htm

Jean Sibelius taitaa olla ainoa amatööriarkeologi joka on saanut oman nimensä muinaislöydöksen löytäjäksi, mutta tälläkin tieteen alalla olisi jo aika rakentavaan yhteistyöhön.

Lue lisää

ja linkeistäsi, erityisesti tuosta viimeisestä, Elävä kivikausi. Olen näet aina ollut kivikauden lumoissa. Jos uskoisin sielunvaellukseen, niin taatusti olisin edellisen elämäni viettänyt jonkun kivikautisen kyläyhteisön parissa kasveja lääkkeeksi ja ruoaksi keräillen, punonut,koristellut ja polttanut saviruukkuja ym.

Antrean verkon löytäjän nimi on myös tunnettu, joskaan ei nyt minulle juolahda mieleen (kun viimeiset hiuksetkin alkaa karista päästä). Oli paikallinen maanviljelijä, joka kaivoi valtaojaa pellolleen.

Olen parikin kertaa käynyt tuolla löytöpaikalla, on edelleen hyvin kiehtovaa maisemaa. On helppo kuvitella, miten koko laaja peltotasanko oli silloin vedenpohjaa ja aika lähellä löytöpaikkaa oli ja on yhä kallio, joka jo silloin oli veden yläpuolella.

Mietin, että kyllä senaikaisten ihmisten on täytynyt osata uida, joten mies on ehkä pelastunut ainakin kalliolle. Vaan miten sieltä eteenpäin?

jutustasi kirjoitti:

ja linkeistäsi, erityisesti tuosta viimeisestä, Elävä kivikausi. Olen näet aina ollut kivikauden lumoissa. Jos uskoisin sielunvaellukseen, niin taatusti olisin edellisen elämäni viettänyt jonkun kivikautisen kyläyhteisön parissa kasveja lääkkeeksi ja ruoaksi keräillen, punonut,koristellut ja polttanut saviruukkuja ym.

Antrean verkon löytäjän nimi on myös tunnettu, joskaan ei nyt minulle juolahda mieleen (kun viimeiset hiuksetkin alkaa karista päästä). Oli paikallinen maanviljelijä, joka kaivoi valtaojaa pellolleen.

Olen parikin kertaa käynyt tuolla löytöpaikalla, on edelleen hyvin kiehtovaa maisemaa. On helppo kuvitella, miten koko laaja peltotasanko oli silloin vedenpohjaa ja aika lähellä löytöpaikkaa oli ja on yhä kallio, joka jo silloin oli veden yläpuolella.

Mietin, että kyllä senaikaisten ihmisten on täytynyt osata uida, joten mies on ehkä pelastunut ainakin kalliolle. Vaan miten sieltä eteenpäin?

Lue lisää

googlaten selvisi se "Antrean vekkolöytö"kin. Se ojankaivaja oli Antti Virolainen.

Googlen jutussa sanotaan, että Sakari Pälsi kävi sen sitten tutkimassa, niinkuin kävikin, mutta ensin Virolainen ilmoitti asiasta Räisälästä kotoisin olevalle tutkijalle Theodor Schvindtille, joka kävi tekemässä pikakaivauksen. Sitten vasta hälytettiin paikalle tunnontarkka Pälsi, tuo naapuripitäjän heppu, Lopen Sajaniemen Pälsiltä, kuten tiedättekin.

mokomaa, kirjoitti:

googlaten selvisi se "Antrean vekkolöytö"kin. Se ojankaivaja oli Antti Virolainen.

Googlen jutussa sanotaan, että Sakari Pälsi kävi sen sitten tutkimassa, niinkuin kävikin, mutta ensin Virolainen ilmoitti asiasta Räisälästä kotoisin olevalle tutkijalle Theodor Schvindtille, joka kävi tekemässä pikakaivauksen. Sitten vasta hälytettiin paikalle tunnontarkka Pälsi, tuo naapuripitäjän heppu, Lopen Sajaniemen Pälsiltä, kuten tiedättekin.

Lue lisää

En ole paikalla käynyt mutta kansallismuseossa olen tätä aarretta ihaillut, niinkuin muitakin museon kokoelmiin kuuluvia muinaislöytöjä, samoin Hämeen Linnanan kokelmia olen käynyt ihmettelemässä. Niin edellä kerrotuissa kuin muissakin museoissa riittää katseltavaa ja kummasteltavaa useammallekin kerralle.

Kyllähän nämä esineet ja niiden tarinat todellakin lumoavat ihan nykyihmisenkin jos sellaisen mielikuvituksen on lahjaksi saanut että kykenee eläytymään muuhunkin kuin tähän hetkiseen ja kiireiseen omaan aikaamme.

sivujuoni kirjoitti:

En ole paikalla käynyt mutta kansallismuseossa olen tätä aarretta ihaillut, niinkuin muitakin museon kokoelmiin kuuluvia muinaislöytöjä, samoin Hämeen Linnanan kokelmia olen käynyt ihmettelemässä. Niin edellä kerrotuissa kuin muissakin museoissa riittää katseltavaa ja kummasteltavaa useammallekin kerralle.

Kyllähän nämä esineet ja niiden tarinat todellakin lumoavat ihan nykyihmisenkin jos sellaisen mielikuvituksen on lahjaksi saanut että kykenee eläytymään muuhunkin kuin tähän hetkiseen ja kiireiseen omaan aikaamme.

Lue lisää

on mielestäni Hausjärven kiinnostavin turistikohde.

Olin aina kuvitellut, että kun novgorodilaiset, viikingit sun muut tulivat etelästä, heidän piti vetää veneensä melko korkean harjun yli ja aika pitkän matkaa.

Kerran käytiin tuttavani kanssa etsimässä tuo paikka. Se on Torholan ylikäytävän kohdalla. Aikaisemmin oli ihan lähellä myös Torholan pysäkki.

Nyt siinä menee maantie radan yli, tai ainakin silloin vielä meni, aivan Torholanlammin eteläpään kohdalla.

Siihen lampeen saakka pääsi soutamalla Suomenlahdelta. Lammesta oli lyhyt vetokannas Puujokeen, joka juuri tuossa kohdin ulottui siihen aikaan, noin 1000-luvulla, laajana järventapaisena lähes harjuun saakka peittäen nykyisen alavan pellon. Ja harju oli tuossa kohdin hyvin matala.

Ehkä se on ollut vähän korkeampi kuin nykyisin, mutta Lahteen menevää rataa rakennettaessa sitä on saatettu jonkin verran tasattu.

Vanhoissa Hausjärven kartoissa (joita on paljon netissä) Pursijärveen laskeva Torhonlampi on nimeltään Lammikonperä ja siitä etelään oleva harju on nimetty Vartomäeksi.

Hausjärven kotiseutuneuvos Lasse Toivola kertoi, että tarinan mukaan siellä ylhäällä oli vartio- ja nuotiopaikka, jolla päivystettiin vesireitin kulkijoita.

vetokannas kirjoitti:

on mielestäni Hausjärven kiinnostavin turistikohde.

Olin aina kuvitellut, että kun novgorodilaiset, viikingit sun muut tulivat etelästä, heidän piti vetää veneensä melko korkean harjun yli ja aika pitkän matkaa.

Kerran käytiin tuttavani kanssa etsimässä tuo paikka. Se on Torholan ylikäytävän kohdalla. Aikaisemmin oli ihan lähellä myös Torholan pysäkki.

Nyt siinä menee maantie radan yli, tai ainakin silloin vielä meni, aivan Torholanlammin eteläpään kohdalla.

Siihen lampeen saakka pääsi soutamalla Suomenlahdelta. Lammesta oli lyhyt vetokannas Puujokeen, joka juuri tuossa kohdin ulottui siihen aikaan, noin 1000-luvulla, laajana järventapaisena lähes harjuun saakka peittäen nykyisen alavan pellon. Ja harju oli tuossa kohdin hyvin matala.

Ehkä se on ollut vähän korkeampi kuin nykyisin, mutta Lahteen menevää rataa rakennettaessa sitä on saatettu jonkin verran tasattu.

Vanhoissa Hausjärven kartoissa (joita on paljon netissä) Pursijärveen laskeva Torhonlampi on nimeltään Lammikonperä ja siitä etelään oleva harju on nimetty Vartomäeksi.

Hausjärven kotiseutuneuvos Lasse Toivola kertoi, että tarinan mukaan siellä ylhäällä oli vartio- ja nuotiopaikka, jolla päivystettiin vesireitin kulkijoita.

Lue lisää

Erinomaista tietoa.
Veikkaisin, että viikinkiaikaan järvet, joet ja
purot olivat nykyistä paljon vetisempiä, koska maastosta vesi/kevätvesi valui
hitaammin eteenpäin, paremmin mahdollistaen veneellä
liikkumisen.
Nykyään kun kaikki maasto pyritään ojittamaan
maaperän kuivattamiseksi, ovat kaikki pienet
vesireitit kuivuneet.
Saattoi se olla vaikeaa kuljettaa suuria veneitä kapeita jokia pitkin,
kun suurilla puilla on paha tapa kaatua poikittain esteeksi.

vetokannas kirjoitti:

on mielestäni Hausjärven kiinnostavin turistikohde.

Olin aina kuvitellut, että kun novgorodilaiset, viikingit sun muut tulivat etelästä, heidän piti vetää veneensä melko korkean harjun yli ja aika pitkän matkaa.

Kerran käytiin tuttavani kanssa etsimässä tuo paikka. Se on Torholan ylikäytävän kohdalla. Aikaisemmin oli ihan lähellä myös Torholan pysäkki.

Nyt siinä menee maantie radan yli, tai ainakin silloin vielä meni, aivan Torholanlammin eteläpään kohdalla.

Siihen lampeen saakka pääsi soutamalla Suomenlahdelta. Lammesta oli lyhyt vetokannas Puujokeen, joka juuri tuossa kohdin ulottui siihen aikaan, noin 1000-luvulla, laajana järventapaisena lähes harjuun saakka peittäen nykyisen alavan pellon. Ja harju oli tuossa kohdin hyvin matala.

Ehkä se on ollut vähän korkeampi kuin nykyisin, mutta Lahteen menevää rataa rakennettaessa sitä on saatettu jonkin verran tasattu.

Vanhoissa Hausjärven kartoissa (joita on paljon netissä) Pursijärveen laskeva Torhonlampi on nimeltään Lammikonperä ja siitä etelään oleva harju on nimetty Vartomäeksi.

Hausjärven kotiseutuneuvos Lasse Toivola kertoi, että tarinan mukaan siellä ylhäällä oli vartio- ja nuotiopaikka, jolla päivystettiin vesireitin kulkijoita.

Lue lisää

Vanajaveden opiston rehtori kertoi, että tuolla ylempänä keskusteltu kurssi on tietysti ihan mahdollinen järjestää. Se edellyttää, että on

-vähintään 8 osallistujaa
-kurssimaksu on 23-42 euroa tuntimäärästä riippuen.

Jos osallistujia kertyy riittävästi, silloin opisto hankkii kurssille asiantuntevan vetäjän. Mutta aikaisintaan se voisi alkaa ensi syksynä.

Oletan, että osallistujia tulisi enemmän, jos kurssi ei olisi pelkkää luentojen kuuntelua ja keskustelua vaan käytäisiin myös katsomassa eri paikkoja, missä minkin vaiheen tai asian jäljet näkyvät.

Tässä ketjussa meitä vaikutti olevan jo kaksi, joita tuollainen kurssi kiinnostaisi. Lisäksi tuttavani sanoi heti, että ilman muuta hän tulisi. Joten enää ei puutu kuin 5 henkeä. Olisikohan "pablo" kiinnostunut tulemaan mukaan?

jotain tietoa kirjoitti:

Vanajaveden opiston rehtori kertoi, että tuolla ylempänä keskusteltu kurssi on tietysti ihan mahdollinen järjestää. Se edellyttää, että on

-vähintään 8 osallistujaa
-kurssimaksu on 23-42 euroa tuntimäärästä riippuen.

Jos osallistujia kertyy riittävästi, silloin opisto hankkii kurssille asiantuntevan vetäjän. Mutta aikaisintaan se voisi alkaa ensi syksynä.

Oletan, että osallistujia tulisi enemmän, jos kurssi ei olisi pelkkää luentojen kuuntelua ja keskustelua vaan käytäisiin myös katsomassa eri paikkoja, missä minkin vaiheen tai asian jäljet näkyvät.

Tässä ketjussa meitä vaikutti olevan jo kaksi, joita tuollainen kurssi kiinnostaisi. Lisäksi tuttavani sanoi heti, että ilman muuta hän tulisi. Joten enää ei puutu kuin 5 henkeä. Olisikohan "pablo" kiinnostunut tulemaan mukaan?

Lue lisää

Siivotessa osui äsken käteeni yli 50 liuskan moniste siitä, miten Suomea "asutettiin" jääkauden jälkeen.
Siinä lukee mm. näin:

"Hyönteiset ja hämähäkkieläimet

Suomen vanhimmat hyönteis- ja hämähäkkieläinnäytteet on löydetty Janakkalan Piilonsuon (ensimmäisiä jäästä vapautuneita alueita Salpausselällä) turvekerrostumista. Niiden iäksi on arvioitu noin 10 000 vuotta. On ilmeistä, että hyönteiset ja hämähäkkieläimet ovat alkaneet valloittaa maata heti jään sulamisen jälkeen."

löydettyä kirjoitti:

Siivotessa osui äsken käteeni yli 50 liuskan moniste siitä, miten Suomea "asutettiin" jääkauden jälkeen.
Siinä lukee mm. näin:

"Hyönteiset ja hämähäkkieläimet

Suomen vanhimmat hyönteis- ja hämähäkkieläinnäytteet on löydetty Janakkalan Piilonsuon (ensimmäisiä jäästä vapautuneita alueita Salpausselällä) turvekerrostumista. Niiden iäksi on arvioitu noin 10 000 vuotta. On ilmeistä, että hyönteiset ja hämähäkkieläimet ovat alkaneet valloittaa maata heti jään sulamisen jälkeen."

Lue lisää

Tänään Hämeen Sanomat, sivu 12, "Geologit kartoittivat munaisjärvet", karttoja muinaisjärvistä ja rannoista, siis vedenkorkeuksista jääkauden jälkeen koko Kanta-Hämeen alueella.

Siinäpä kirja, jonka aioin heti ostaa, vaikka tavallisesti lainaan lähes kaikki kirjat kirjastosta, mutta tämän haluan ihan omaksi.

Nyt se tuli. kirjoitti:

Tänään Hämeen Sanomat, sivu 12, "Geologit kartoittivat munaisjärvet", karttoja muinaisjärvistä ja rannoista, siis vedenkorkeuksista jääkauden jälkeen koko Kanta-Hämeen alueella.

Siinäpä kirja, jonka aioin heti ostaa, vaikka tavallisesti lainaan lähes kaikki kirjat kirjastosta, mutta tämän haluan ihan omaksi.

Lue lisää

oikein komean kuvan kera on tämän päivän Hämeen Sanomien sivulla 4, otsikolla "Kiimankallio-jääjärven luoto".

Tuo jo aikaisemmin iloittu opus on nimeltään Kanta-Hämeen muinaisrannat, n. 30 sivua, mutta karttojen takia A 3-kokoa. Sitä on jo saatavissa ainakin Turengin kirjastosta ja Tervakoski kyllä tilaa, ellei siellä vielä ole.

Kiimankalliosta kirjoitti:

oikein komean kuvan kera on tämän päivän Hämeen Sanomien sivulla 4, otsikolla "Kiimankallio-jääjärven luoto".

Tuo jo aikaisemmin iloittu opus on nimeltään Kanta-Hämeen muinaisrannat, n. 30 sivua, mutta karttojen takia A 3-kokoa. Sitä on jo saatavissa ainakin Turengin kirjastosta ja Tervakoski kyllä tilaa, ellei siellä vielä ole.

Lue lisää

Turengin kirjastossa opus on kotiseutukokoelmissa, mutta lainattavissa.

Tervakoskella ei vielä ollut, mutta lupasivat tilata heti.

pikapikaa kirjoitti:

Turengin kirjastossa opus on kotiseutukokoelmissa, mutta lainattavissa.

Tervakoskella ei vielä ollut, mutta lupasivat tilata heti.

Ratia sanoo eilisessä kirjoituksessaan, että "Kuokkalankosken perkaaminen Lempäälässä laski vedenpinnan tasoa useissa Kanta-Hämeen järvissä."

Siinä "Kanta-Hämeen muinaisrannat"-opuksessa sanotaan samasta perkauksesta, että se tapahtui 1857 "ja vedenpinta saatiin laskettua runsaalla kahdella metrillä".

Oletan, että sitä ennen oli Kernaalanjärvikin tuon runsas kaksi metriä nykyistä ylempänä? Pitäneekö paikkansa?

Entä järven rannalla oleva Röyhynsuo, nykyinen Vapon turpeennostoalue. Oliko sekin ennen perkausta vedenpinnan alapuolella? Jos oli, niin kokonaan vai osittain?

Vai olivatko vain ne alueet veden peittämiä, joissa nytkin kasvaa puuntapaista, siis ranta-alueet. Keskellä suotahan on ainakin yhdessä paikassa kai lähes 5 metriä syvä turvekerros. Senhän täytyy olla ollut suota jos kuinka kauan.
Kuka osaa selittää? Ehkä täytyy kysyä Vapolta.

Toinen arvoitus. Ratia puhuu Kiimankallion kalottilaesta vedenpeittämättömänä alueena.
Siis miten se syntyi?

Suliko jää samaan tyyliin kuin lumi, eli ensin tulevat näkyviin kivien laet ja kannot, jäästä siis korkeimmt mäkien harjat?

Vai niin, että kun jää mäen päältä lopulta suli, niin heti vieressä oli jääjärvi, joka ei kuitenkaan ollut niin korkealla, että olisi ulottunut laelle saakka?

Sitäkin tapahtumaa olisi ollut ihan mukava seurata, vaikka sitten taivaan lintuna.

Kiimankallion pallekivikosta sanoo Ratia: "Baltian jääjärven jäät ovat työntäneet ne silloisen rannan tyvelle."

Oliko Jääjärvi siis sellainen järvi, missä uiskenteli valtaisia jäälohkareita, jotka työntelivät kiviä? Ja mistä ne niitä työntelivät? Vai uiskenteliko kiviä kiinnittyneinä noihin jäälohkareihin, joiden mukana ne rantautuivat kalliolle?

Kyllä on mukava olla näin tyhmä: elämässä on paljon arvoituksia.

kysymyksiä? kirjoitti:

Ratia sanoo eilisessä kirjoituksessaan, että "Kuokkalankosken perkaaminen Lempäälässä laski vedenpinnan tasoa useissa Kanta-Hämeen järvissä."

Siinä "Kanta-Hämeen muinaisrannat"-opuksessa sanotaan samasta perkauksesta, että se tapahtui 1857 "ja vedenpinta saatiin laskettua runsaalla kahdella metrillä".

Oletan, että sitä ennen oli Kernaalanjärvikin tuon runsas kaksi metriä nykyistä ylempänä? Pitäneekö paikkansa?

Entä järven rannalla oleva Röyhynsuo, nykyinen Vapon turpeennostoalue. Oliko sekin ennen perkausta vedenpinnan alapuolella? Jos oli, niin kokonaan vai osittain?

Vai olivatko vain ne alueet veden peittämiä, joissa nytkin kasvaa puuntapaista, siis ranta-alueet. Keskellä suotahan on ainakin yhdessä paikassa kai lähes 5 metriä syvä turvekerros. Senhän täytyy olla ollut suota jos kuinka kauan.
Kuka osaa selittää? Ehkä täytyy kysyä Vapolta.

Toinen arvoitus. Ratia puhuu Kiimankallion kalottilaesta vedenpeittämättömänä alueena.
Siis miten se syntyi?

Suliko jää samaan tyyliin kuin lumi, eli ensin tulevat näkyviin kivien laet ja kannot, jäästä siis korkeimmt mäkien harjat?

Vai niin, että kun jää mäen päältä lopulta suli, niin heti vieressä oli jääjärvi, joka ei kuitenkaan ollut niin korkealla, että olisi ulottunut laelle saakka?

Sitäkin tapahtumaa olisi ollut ihan mukava seurata, vaikka sitten taivaan lintuna.

Kiimankallion pallekivikosta sanoo Ratia: "Baltian jääjärven jäät ovat työntäneet ne silloisen rannan tyvelle."

Oliko Jääjärvi siis sellainen järvi, missä uiskenteli valtaisia jäälohkareita, jotka työntelivät kiviä? Ja mistä ne niitä työntelivät? Vai uiskenteliko kiviä kiinnittyneinä noihin jäälohkareihin, joiden mukana ne rantautuivat kalliolle?

Kyllä on mukava olla näin tyhmä: elämässä on paljon arvoituksia.

Lue lisää

Hämeen liiton avustuksella sain käsiini "Hämeen maakunnallinen maisemaselvitys"- nimisen opuksen.

Siinä on s. 5 kartalle merkittynä ja selvitettynä Vedenkoskemattomat alueet ja erikseen niistä vielä muinaisrantahavainnot.

Siinä se on myös Kiimankallio merkitty muinaisrantahavainto- merkillä, pienellä pyöreällä pisteellä.

Tervakosken Luulionvuoren alueella ei mitään tällaista muinaisrantaa tai vedenkoskematonta aluetta ole.

Vedenkoskematonta selostetaan sivulla näin:

"Jään perääntymisen jälkeen korkeimmat maastokohdat ovat olleet veden pinnan yläpuolella Itämeren eri vaiheissa, Baltian jääjärven, Yoldiameren ja Ancylusjärven aikana. Ne ovat huuhtoutumatonta, vedenkoskematonta eli supra-akvaattista aluetta. Ylimmän rannan korkeustaso on vaihdellut eri rantavaiheissa..."

Kun tuolla ylempänä kerroin käyneeni katsomassa muinaista rantakivikkoa Hausjärvellä, niin opuksessapa on siitäkin kuva sivulla 4. "Baltian jääjärven muinaisranta "pirunpelto" Hausjärven Hikiässä.

kysymyksiä? kirjoitti:

Ratia sanoo eilisessä kirjoituksessaan, että "Kuokkalankosken perkaaminen Lempäälässä laski vedenpinnan tasoa useissa Kanta-Hämeen järvissä."

Siinä "Kanta-Hämeen muinaisrannat"-opuksessa sanotaan samasta perkauksesta, että se tapahtui 1857 "ja vedenpinta saatiin laskettua runsaalla kahdella metrillä".

Oletan, että sitä ennen oli Kernaalanjärvikin tuon runsas kaksi metriä nykyistä ylempänä? Pitäneekö paikkansa?

Entä järven rannalla oleva Röyhynsuo, nykyinen Vapon turpeennostoalue. Oliko sekin ennen perkausta vedenpinnan alapuolella? Jos oli, niin kokonaan vai osittain?

Vai olivatko vain ne alueet veden peittämiä, joissa nytkin kasvaa puuntapaista, siis ranta-alueet. Keskellä suotahan on ainakin yhdessä paikassa kai lähes 5 metriä syvä turvekerros. Senhän täytyy olla ollut suota jos kuinka kauan.
Kuka osaa selittää? Ehkä täytyy kysyä Vapolta.

Toinen arvoitus. Ratia puhuu Kiimankallion kalottilaesta vedenpeittämättömänä alueena.
Siis miten se syntyi?

Suliko jää samaan tyyliin kuin lumi, eli ensin tulevat näkyviin kivien laet ja kannot, jäästä siis korkeimmt mäkien harjat?

Vai niin, että kun jää mäen päältä lopulta suli, niin heti vieressä oli jääjärvi, joka ei kuitenkaan ollut niin korkealla, että olisi ulottunut laelle saakka?

Sitäkin tapahtumaa olisi ollut ihan mukava seurata, vaikka sitten taivaan lintuna.

Kiimankallion pallekivikosta sanoo Ratia: "Baltian jääjärven jäät ovat työntäneet ne silloisen rannan tyvelle."

Oliko Jääjärvi siis sellainen järvi, missä uiskenteli valtaisia jäälohkareita, jotka työntelivät kiviä? Ja mistä ne niitä työntelivät? Vai uiskenteliko kiviä kiinnittyneinä noihin jäälohkareihin, joiden mukana ne rantautuivat kalliolle?

Kyllä on mukava olla näin tyhmä: elämässä on paljon arvoituksia.

Lue lisää

Epäilyttää tuo 2m:n vedenpinnan lasku. Vanhemmissakin kartoissa ennen pinnan laskua esim. Kernaalan järvi näyttää jopa pienemmältä kuin nykyään.