Kysymys Topulle noituudesta

ja kattonut näemmä "Hohtoa" viimeaikoina :).

hyvä elokuva, joo...mutta elokuva on elokuvaa ja todellisuus on todellisuutta. elokuvissa lehmätkin lentelee, ja noidat myös.

on.. kirjoitti:

hyvä elokuva, joo...mutta elokuva on elokuvaa ja todellisuus on todellisuutta. elokuvissa lehmätkin lentelee, ja noidat myös.

Niin. Entä sitten? Etkö pidä elokuvista?

:A:

Ei se palaudu kolminkertaisena. Sehän on ihan puppua! Ehken teidän mielestä olekkaan mikään magiaguru, mut omien kokemusten perusteella se ei ole palautunut, jos ei siihen usko, ni ei myös palaudu!
Magia on sitä mihin itse uskoo tai haluaa uskoo.
:)

Hei Tulikivi,

Asia on vain niin, etten ylipäänsä anna mitään objektiivista arvoa sanoille hyvä ja paha.

Tavallisesti kansankielessä nykyään käsitetään, että valkoinen = hyvä ja musta = paha, joten valkoinen magia = hyvää magiaa ja musta magia = pahaa magiaa.

Minun syyni kutsua omaa taidettani mustaksi magiaksi perustuu ensisijaisesti aivan eri asioihin. Minä yksinkertaisesti vain koen luissani ja ytimissäni, että minun maaginen ydinenergiani nousee sellaisesta Pimeyden Syöveristä, johonka katsominenkin saa tukan putkelle ja repii lihat irti luista. Musta väri edustaa minulle pimeyttä ja pimeys tuntematonta. Musta tuo mieleeni myös rikkaan ja hedelmällisen mustan mullan, joka sisältää kaikki potentiaaliset rakennusaineet mille tahansa asialle. Tässä mielessä olen alkemisti. Alkemia nimittäin tulee egyptin kielen sanasta Al-Kemi, joka tarkoitti "mustan maan magiaa". Tällaista etymologiaa siis löytyy minun terminologiani taustalta.

Toissijaisesti sitten olen aidosti kiinnostunut magian alueista joita maallikot nimittävät "pahuudeksi", joskaan en itse käsitä asiaa lainkaan tällä tavoin. Minä vain koen tarpeelliseksi tehdä yhteistyötä myös oman luontoni väkivaltaisten, arvaamattomien ja epäinhimillisten puolien kanssa, tehdä yhteistyötä oman pimeän puoleni kanssa. Otan itseni mieluiten tällä tavalla kokonaisena, sen sijaan että tuhlaisin energiaa taistellakseni varjoni kanssa.

Perinteisesti on pahuudeksi tietysti katsottu kaikenlainen itsekkyys, laista piittaamattomuus ja häiriön aiheuttaminen vakiintuneessa järjestyksessä. Siinä mielessä lienen sitten paha. Minä tykkään hämmentää pataa. Olen vuosien saatossa löytänyt polkuni luciferiaanisesta virtauksesta, jossa intohimoinen kapinointi Jumalaa ja Luontoa vastaan on kaiken A ja O.

Auringonlaskuun,

:Agwé:

Toi kolminkertaisuuden lakihan on muuten ihan älytön.

Siis onhan joskus näin, että "metsä vastaa kuten sinne huudetaan" ynnä muut kootut vanhan kansan sananlaskut, mutta eihän se nyt mikään universumin perusfakta ole, että kaikki tulee takaisin kolminkertaisena.

Päteekö se kaikkiin tekohin? Jos minä sammutan radion, niin millä tavoin se tulee kolminkertaisena takaisin? Sanotaanko minulle seuraavan päivän aikana "Ole nyt hiljaa!" kolme kertaa, vai mitä hä?

Entä sitten tällainen esimerkki tyypillisestä ns. pahasta teosta: Yksi valtavan iso bodari löi kaveriltani joka oli hieman humalassa tärykalvon puhki stadissa ja sen jälkeen häipyi paikalta ennenkuin kaverini ehti pistää takaisin tai mitään. Kuinka tämä iso öykkäri nyt sitten saakaan "pahan" tekonsa kolminkertaisena takaisin? Tuleeko siitä hänelle jotakin pahaa karmaa, jonka ansiosta häntä tullaan pian lyömään kolme kertaa niin että tärykalvot menevät puhki molemmista korvista ja lisäksi näkö toisesta silmästä? Vai tuleeko hänelle niin paha mieli teostaa, että masentuu niin pahasti, että se on vähintään yhtä kamalaa ja haitallista kuin että menisi kolme kertaa tärykalvo puhki? Hiukan epäilen, että näin ei kyllä ole. Tuskinpa tyyppi kahta kertaa mietti koko tekoaan saati siitä mitään rangaistusta tulee saamaan.

Kunhan vaan kysyn...

:Agwé:

Nadrealia kirjoitti:

Ei se palaudu kolminkertaisena. Sehän on ihan puppua! Ehken teidän mielestä olekkaan mikään magiaguru, mut omien kokemusten perusteella se ei ole palautunut, jos ei siihen usko, ni ei myös palaudu!
Magia on sitä mihin itse uskoo tai haluaa uskoo.
:)

Lue lisää

Sanoin, että wiccat KUNNIOITTAVAT tuota kolminkertaisuuden lakia ja siksi tekomme ovat yleensä mahdollisimman "oikeita ja hyvämielisiä".Saako paha palkkansa? siinä onkin ikuisuus kysymys.No, tämähän on monimutkainen aihe. Ihmisille sattuu ja tapahtuu asioita, viattomatkin joutuvat kärsimään.

"Ehken teidän mielestä olekkaan mikään magiaguru, mut omien kokemusten perusteella se ei ole palautunut, jos ei siihen usko, ni ei myös palaudu!"

Äh! tuskinpa täällä kukaan miettii kuka on guru ja kuka ei, sillä oppia ikä kaikki. Palautunut hyvässä vai pahassa? Vai kummissakaan?

"Magia on sitä mihin itse uskoo tai haluaa uskoo.
:)"

Juu, on se hieman niinkin. ;)

Agwé kirjoitti:

Toi kolminkertaisuuden lakihan on muuten ihan älytön.

Siis onhan joskus näin, että "metsä vastaa kuten sinne huudetaan" ynnä muut kootut vanhan kansan sananlaskut, mutta eihän se nyt mikään universumin perusfakta ole, että kaikki tulee takaisin kolminkertaisena.

Päteekö se kaikkiin tekohin? Jos minä sammutan radion, niin millä tavoin se tulee kolminkertaisena takaisin? Sanotaanko minulle seuraavan päivän aikana "Ole nyt hiljaa!" kolme kertaa, vai mitä hä?

Entä sitten tällainen esimerkki tyypillisestä ns. pahasta teosta: Yksi valtavan iso bodari löi kaveriltani joka oli hieman humalassa tärykalvon puhki stadissa ja sen jälkeen häipyi paikalta ennenkuin kaverini ehti pistää takaisin tai mitään. Kuinka tämä iso öykkäri nyt sitten saakaan "pahan" tekonsa kolminkertaisena takaisin? Tuleeko siitä hänelle jotakin pahaa karmaa, jonka ansiosta häntä tullaan pian lyömään kolme kertaa niin että tärykalvot menevät puhki molemmista korvista ja lisäksi näkö toisesta silmästä? Vai tuleeko hänelle niin paha mieli teostaa, että masentuu niin pahasti, että se on vähintään yhtä kamalaa ja haitallista kuin että menisi kolme kertaa tärykalvo puhki? Hiukan epäilen, että näin ei kyllä ole. Tuskinpa tyyppi kahta kertaa mietti koko tekoaan saati siitä mitään rangaistusta tulee saamaan.

Kunhan vaan kysyn...

:Agwé:

Lue lisää

Se kolminkertaisuuden laki vaan estää/pakottaa wiccoja tekemään hyviä tekoja..
Ihan höperö laki. Estää maailmanloppua.. tai ainakin ihmisiä tappamasta toisiaan.. nääh.

Nadrealia kirjoitti:

Se kolminkertaisuuden laki vaan estää/pakottaa wiccoja tekemään hyviä tekoja..
Ihan höperö laki. Estää maailmanloppua.. tai ainakin ihmisiä tappamasta toisiaan.. nääh.

Lue lisää

Näitä syitähän löytyy:

"Älä tee pahaa, koska se tulee 3x takaisin"
"Älä tee pahaa. Joudut kuoltuasi tuliseen pataan."
jne.

Ongelmana näissä on paitsi epäjohdonmukaisuus, myös se, että joka kerta kun ihminen aivopestään ajattelemaan, että hänen on tehtävä hyvää, joku auktoriteetti pääsee määrittämään hänelle sen mikä sitä hyvää oikein on. Esimerkiksi lihaa syövät Wiccat (joita takuulla on) varmasti tuntevat syyllisyyttä ruokailutottumustensa johdosta. Samoin uskovainen saattaa tuntea syyllisyyttä runkatessaan, koska hänelle on ilmoitettu sen olevan pahuutta. Buddhalainen tuntisi itsensä kelvottomaksi menettäessään malttinsa. Anarkisti tuntisi itsensä nössöksi jos ei uskaltaisi lähteä mukaan mellakkaan. Eläinaktivisti tuntisi itsensä kelvottomaksi ostettuaan vahingossa kengännauhat joissa oli käytetty heinäsirkan siipiä sidosaineena. Kalifornialainen Rawfoodisti tuntisi itsensä kelvottomaksi syödessään riisiä ja perunoita. Heavy metal jätkä kokisi tehneensä väärin huomattuaan pitävänsä teknomusiikista. Jne jne...

Kuka tietää mitkä teot ovat ne jotka estävät tulevan maailmanlopun? Kenties luonnonsuojelu, energian säästäminen, kierrättäminen ja ihmisten elinolosuhteiden parantaminen onkin ihmiskunnan suurin virhe? Voihan olla että ekokatastrofin lykkääminen keinotekoisesti viime hetkeen saakka pitemmän päälle vain pahentaa ongelmaa antamalla sen kasvaa pinnan alla. Kenties se halaus jonka jollekin tänään annoit auttoi häntä piilottamaan jonkin synkän ajatuksensa entistäkin syvemmälle, tehden siitä näin entistäkin vaarallisemman. Kenties se kettu joka pelastettiin söi jonkin erittäin uhanalaisen linnun. Kenties se mato jonka kannoit pois autotieltä kuoli hetken päästä juuri sinun vuoksesi.

Vaikka päättäisimmekin samaan tapaan kuin Ava, että auttaminen = hyvä ja vahingon tekeminen = paha, niin emme siltikään voi tietää, milloin auttaminen todella johtaa auttamiseen ja milloin vahingoittaminen johtaa vahingoittamiseen. Asiat eivät aina tapahdu näin karun logiikan mukaisesti. Esimerkiksi mitä olisi tapahtunut, jos joku olisi salamurhannut Hitlerin? Se olisi ollut paha teko, julma murha... mutta kenties silloin olisi vältytty kaikelta mitä tapahtui. Tai kenties sen vuoksi olisi tapahtunut jotakin vielä 10 kertaa kauheampaa. Emme voi mitenkään tietää.

Tämän takia minä en usko hyvään ja pahaan, edes sellaiseen joka on määritelty jollain tavoin, tai edes omaan hyvään ja pahaani, siihen että "minulle hyvä on sitä ja paha tätä". En minä tiedä mitä minä täsmälleen haluan. Kenties ajattelen, että vaikkapa köyhyydessä eläminen on hyvyyttä, ja myöhemmin huomaan ettei se ollutkaan, tai toisinpäin.

Usein puolustellaan siten, että "enhän pyrikään kokonaan pääsemään pahasta, vaan ainoastaan minimoimaan turhan kärsimyksen". Tämä on kai kohtuullisen järkevä päämäärä. On kuitenkin valheellista puhua korostuneen moralistisesti asioista. Esimerkiksi oman maagisen harjoittamisen kutsuminen Hyvämieliseksi on harhaanjohtavaa, eikä tuskin Jumala palkitse ihmistä hyvistä teoista, koska emme me tiedä mitä hyvyys on, ja jos tietäisimmekin, tuskin kykenisimme tekemään sitä aina.

Lisäksi paljon hyvämielisempää kuin hyppiä metsässä risun kanssa taikoja tekemässä (ja varoa ettei tallaa muurahaisia) olisi lähteä vapaaehtoistyöhön rauhanturvaajaksi jugoslaviaan. Tämä todella auttaisi vähentämään kärsimyksiä.

Tärkeämpää kuin ymmärtää mitä voisi olla *aito* hyvyys tai pahuus, ihmisille on yleensä vain saavuttaa jonkinlainen sisäinen mielenrauha, tietää ettei ole ainakaan kovinkaan paljon keskivertoihmistä pahempi, rumempi, laiskempi, itsekkäämpi tai mitä ikinä.

:A:

Agwé kirjoitti:

Näitä syitähän löytyy:

"Älä tee pahaa, koska se tulee 3x takaisin"
"Älä tee pahaa. Joudut kuoltuasi tuliseen pataan."
jne.

Ongelmana näissä on paitsi epäjohdonmukaisuus, myös se, että joka kerta kun ihminen aivopestään ajattelemaan, että hänen on tehtävä hyvää, joku auktoriteetti pääsee määrittämään hänelle sen mikä sitä hyvää oikein on. Esimerkiksi lihaa syövät Wiccat (joita takuulla on) varmasti tuntevat syyllisyyttä ruokailutottumustensa johdosta. Samoin uskovainen saattaa tuntea syyllisyyttä runkatessaan, koska hänelle on ilmoitettu sen olevan pahuutta. Buddhalainen tuntisi itsensä kelvottomaksi menettäessään malttinsa. Anarkisti tuntisi itsensä nössöksi jos ei uskaltaisi lähteä mukaan mellakkaan. Eläinaktivisti tuntisi itsensä kelvottomaksi ostettuaan vahingossa kengännauhat joissa oli käytetty heinäsirkan siipiä sidosaineena. Kalifornialainen Rawfoodisti tuntisi itsensä kelvottomaksi syödessään riisiä ja perunoita. Heavy metal jätkä kokisi tehneensä väärin huomattuaan pitävänsä teknomusiikista. Jne jne...

Kuka tietää mitkä teot ovat ne jotka estävät tulevan maailmanlopun? Kenties luonnonsuojelu, energian säästäminen, kierrättäminen ja ihmisten elinolosuhteiden parantaminen onkin ihmiskunnan suurin virhe? Voihan olla että ekokatastrofin lykkääminen keinotekoisesti viime hetkeen saakka pitemmän päälle vain pahentaa ongelmaa antamalla sen kasvaa pinnan alla. Kenties se halaus jonka jollekin tänään annoit auttoi häntä piilottamaan jonkin synkän ajatuksensa entistäkin syvemmälle, tehden siitä näin entistäkin vaarallisemman. Kenties se kettu joka pelastettiin söi jonkin erittäin uhanalaisen linnun. Kenties se mato jonka kannoit pois autotieltä kuoli hetken päästä juuri sinun vuoksesi.

Vaikka päättäisimmekin samaan tapaan kuin Ava, että auttaminen = hyvä ja vahingon tekeminen = paha, niin emme siltikään voi tietää, milloin auttaminen todella johtaa auttamiseen ja milloin vahingoittaminen johtaa vahingoittamiseen. Asiat eivät aina tapahdu näin karun logiikan mukaisesti. Esimerkiksi mitä olisi tapahtunut, jos joku olisi salamurhannut Hitlerin? Se olisi ollut paha teko, julma murha... mutta kenties silloin olisi vältytty kaikelta mitä tapahtui. Tai kenties sen vuoksi olisi tapahtunut jotakin vielä 10 kertaa kauheampaa. Emme voi mitenkään tietää.

Tämän takia minä en usko hyvään ja pahaan, edes sellaiseen joka on määritelty jollain tavoin, tai edes omaan hyvään ja pahaani, siihen että "minulle hyvä on sitä ja paha tätä". En minä tiedä mitä minä täsmälleen haluan. Kenties ajattelen, että vaikkapa köyhyydessä eläminen on hyvyyttä, ja myöhemmin huomaan ettei se ollutkaan, tai toisinpäin.

Usein puolustellaan siten, että "enhän pyrikään kokonaan pääsemään pahasta, vaan ainoastaan minimoimaan turhan kärsimyksen". Tämä on kai kohtuullisen järkevä päämäärä. On kuitenkin valheellista puhua korostuneen moralistisesti asioista. Esimerkiksi oman maagisen harjoittamisen kutsuminen Hyvämieliseksi on harhaanjohtavaa, eikä tuskin Jumala palkitse ihmistä hyvistä teoista, koska emme me tiedä mitä hyvyys on, ja jos tietäisimmekin, tuskin kykenisimme tekemään sitä aina.

Lisäksi paljon hyvämielisempää kuin hyppiä metsässä risun kanssa taikoja tekemässä (ja varoa ettei tallaa muurahaisia) olisi lähteä vapaaehtoistyöhön rauhanturvaajaksi jugoslaviaan. Tämä todella auttaisi vähentämään kärsimyksiä.

Tärkeämpää kuin ymmärtää mitä voisi olla *aito* hyvyys tai pahuus, ihmisille on yleensä vain saavuttaa jonkinlainen sisäinen mielenrauha, tietää ettei ole ainakaan kovinkaan paljon keskivertoihmistä pahempi, rumempi, laiskempi, itsekkäämpi tai mitä ikinä.

:A:

Lue lisää

Eikö olisi vaan helpompi, että jokainen tekisi sitä, mitä se haluaa. Eivät kaikki ihmiset halua tappaa tai ryöstää.. ja jos ketään ei tapettais, niin maapallolla olisi liikaa ihmisiä..:)
Isot eläimet syövät pienempiä. Vahvimmat eliöt heikompia. Miksi siis ihmiset keksivät erilaisa tekosyitä siihen, mikä on väärin.. tyhmää tollainen.
Itse tunsin viimeksi syyllisyyttä heittäessäni pilaantunutta ruokaa pois. Biojätteisiin. :) mutta syyllisyyttä sen takia, että äiti oli tuhlannut energiaansa ja aikaansa siihen.
En usko et ihminen on kasvissyöjä. Mitä lihassa on muka huonoa? Kyllä (peto-)eläimetkin syövät ihmisiä.. ei ne ajattele et "toi on ihminen, ei niitä saa syödä"..
Sulla on kiva käsitys moraalista.. :)
*ilmaisi asiansa*
:P

Hei,

Kiitos mielenkiintoisista jutuista. Vastaan tähän paloissa useammalla viestillä. Ensin muutamia kommentteja.

"Siis uhraat parasta ja tujuinta viskiäsi. Laitat sitä lorauksen lautaselle, sammutat valot ja tuikkaat viskin tuleen."

Tämä kuulostaa kiehtovalta menetelmältä. Paljon kiitoksia menetelmän jakamisesta. Tätä täytyy todellakin kokeilla sitten kun on varaa ostaa jotakin alkomahoolia... Minulla on hyviä kokemuksia nuotioiden katselemisesta, mutta en ole koskaan oman kodin rauhassa kokeillut sitä. Olen pari kertaa ollut nuotiolla metsässä, ja ne liekit todellakin jysähtävät luihin ja ytimiin, niinsanotusti. Ei ole tullut mieleen tällaista keittiöpyromaniaa kokeilla...

Ainiin, ja älkääpä lapset sitten kokeilko tätä! Vain aikuiset saavat leikkiä tulella! Äiti suuttuu tosi paljon jos poltatte talon kun koetatte noitua siellä isän kalliita tuontiviskejä polttamalla! :-)

Mitähän muita helmiä teidän suvussa oikein mahtaa kulkea. Olisitko halukas keskustelmaan kanssani niistä tehokkaammista menetelmistänne vaikkapa noin yksityisesti sähköpostin välityksellä? Tuo viskilautanenkin oli kieltämättä aika rankkaa kamaa, kun ajattelee kuinka nuoria noidanalkuja tätäkin forumia lukee. Jos ehdotukseni sopii, voit lähettää morjenstusta osoitteeseen [email protected]. Voinen sitten itsekin kertoa mitä juttuja *minä* teen joita en viitsi mainita täällä listalla...

Lautasista puheen ollen, minun on jo pitkään pitänyt kokeilla katsomista musteeseen, mutta jotenkin se aina unohtuu. Elikä ikivanha egyptiläinen menetelmä (egyptiläiset olivat ihan ankkana kaikkeen mustaan...). Otetaan laakea lautanen ja kaadetaan siihen mustaa mustetta. Sitten mestarin elkein ja kynttilänvalossa (ja hyvällä fiiliksillä) lähdetään tutustumaan siihen pimeyteen joka lautasesta aukeaa. Egyptiläiset papit ennustivat tällaisella menetelmällä. Käytännössä mustelautanen toimii samoin kuin atzteekkien musta obsidiaanipeili, paitsi että musteen hankkiminen on paljon helpompaa kuin jonkin jossain abudabissa peilikirkkaaksi hiotun obsidiaanilohkareen raahaaminen kotiinsa...

Jotkut kollegani ovat saaneet *todella* hämäriä kokemuksia nimenomaan mustan kivipeilin käyttämisestä. Siis todellakin jotain ihan tolkuttoman hämäriä juttuja.

Siis lapset, jos haluatte leikkiä velhoa, niin kokeilkaapa mieluummin vaikka sitä mustelautasta. Paljon turvallisempi kotona kuin avotuli ja mahdolliset tulokset varmasti aivan yhtä hämäriä.

Katsomisiin,

:A:

Agwé kirjoitti:

Hei,

Kiitos mielenkiintoisista jutuista. Vastaan tähän paloissa useammalla viestillä. Ensin muutamia kommentteja.

"Siis uhraat parasta ja tujuinta viskiäsi. Laitat sitä lorauksen lautaselle, sammutat valot ja tuikkaat viskin tuleen."

Tämä kuulostaa kiehtovalta menetelmältä. Paljon kiitoksia menetelmän jakamisesta. Tätä täytyy todellakin kokeilla sitten kun on varaa ostaa jotakin alkomahoolia... Minulla on hyviä kokemuksia nuotioiden katselemisesta, mutta en ole koskaan oman kodin rauhassa kokeillut sitä. Olen pari kertaa ollut nuotiolla metsässä, ja ne liekit todellakin jysähtävät luihin ja ytimiin, niinsanotusti. Ei ole tullut mieleen tällaista keittiöpyromaniaa kokeilla...

Ainiin, ja älkääpä lapset sitten kokeilko tätä! Vain aikuiset saavat leikkiä tulella! Äiti suuttuu tosi paljon jos poltatte talon kun koetatte noitua siellä isän kalliita tuontiviskejä polttamalla! :-)

Mitähän muita helmiä teidän suvussa oikein mahtaa kulkea. Olisitko halukas keskustelmaan kanssani niistä tehokkaammista menetelmistänne vaikkapa noin yksityisesti sähköpostin välityksellä? Tuo viskilautanenkin oli kieltämättä aika rankkaa kamaa, kun ajattelee kuinka nuoria noidanalkuja tätäkin forumia lukee. Jos ehdotukseni sopii, voit lähettää morjenstusta osoitteeseen [email protected]. Voinen sitten itsekin kertoa mitä juttuja *minä* teen joita en viitsi mainita täällä listalla...

Lautasista puheen ollen, minun on jo pitkään pitänyt kokeilla katsomista musteeseen, mutta jotenkin se aina unohtuu. Elikä ikivanha egyptiläinen menetelmä (egyptiläiset olivat ihan ankkana kaikkeen mustaan...). Otetaan laakea lautanen ja kaadetaan siihen mustaa mustetta. Sitten mestarin elkein ja kynttilänvalossa (ja hyvällä fiiliksillä) lähdetään tutustumaan siihen pimeyteen joka lautasesta aukeaa. Egyptiläiset papit ennustivat tällaisella menetelmällä. Käytännössä mustelautanen toimii samoin kuin atzteekkien musta obsidiaanipeili, paitsi että musteen hankkiminen on paljon helpompaa kuin jonkin jossain abudabissa peilikirkkaaksi hiotun obsidiaanilohkareen raahaaminen kotiinsa...

Jotkut kollegani ovat saaneet *todella* hämäriä kokemuksia nimenomaan mustan kivipeilin käyttämisestä. Siis todellakin jotain ihan tolkuttoman hämäriä juttuja.

Siis lapset, jos haluatte leikkiä velhoa, niin kokeilkaapa mieluummin vaikka sitä mustelautasta. Paljon turvallisempi kotona kuin avotuli ja mahdolliset tulokset varmasti aivan yhtä hämäriä.

Katsomisiin,

:A:

Lue lisää

Niin nuo viskiliekit ovat sitten aivan erilaisia kuin nuotiossa. Niissä ei ole mitään lämminhenkistä vaan ne ovat varsinaisia Tuonelan tulia... Ja varoitus: vältä vetoa huoneessa. Liekit liikkuvat arvaamattomasti. Ja lautanen kuumenee todella kuumaksi, saattaa jopa haljeta. Vinkkinä näin jälkikäteen, heh. Ettet vaan ole jo plastiikkakirurgin käsittelyssä?

Tuo mustejuttu toimii varmasti. Se on läheistä sukua tavalle, jota isoäidinisoisä käytti. Hän nimittäin katsoi mustaa, piripintaan täytettyä viinapikaria. Efekti on sama.

Peilikuvassa on voimaa ja elävässä peilikuvassa sitäkin enemmän. Kristinuskon uskomusjärjestelmän omaksuneet saatananpalvojat ja telkkarinoidat näkevät siinä tietenkin tämän todellisuuden negaation. Ei se niin ole.

Peilikuva on vahva symboli. Noita on itse peili. Siksi tuo aikaisempi "Manaajasta" plokkaamani "Naakuk jenelo - Olen Ei Kukaan" on mielestäni niin osuva.

Noidan motto on "En ole kukaan, minulla ei ole nimeä enkä ole mistään kotoisin". Siksi noita ei voi olla narsisti. Itserakkaus on noidalle kuolemaksi. Noita on jääkylmä.

Kun kirjoitan matkakuvauksen toiselle henkilölle, hän itse tekee tulkinnan sen sisällöstä. Minä olen ainoastaan Peili.

Kun kommunikoin toisen ihmisen kanssa minä olen Peili. Minääni ei ole, vaan ihminen keskustelee itsensä kanssa. Peiliksi asettuminen kestää hetken, mutta se onnistuu aina. Se on pirun tehokas manipulointikeino. Tässä suhteessa minua kiinnostaa jotkut puolet NLP:ssä, jossa tavallaan raotetaan hieman Isiksen Huntua...

Peiliksi asettuminen tekee sinut näkymättömäksi. Voit keskustella partyissä vaikka kuinka monen ihmisen kanssa eikä kukaan kuitenkaan muista sinua. Kyse ei ole siitä että olisit tylsä, vaan siitä että ihmiset ovat niin täynnä omaa tärkeyttään. Oman peilikuvan näkeminen saa heidät sokaistumaan näkemästään.

Muistatko mitä sanoin hyvästä dialogista? Sama juttu.

Kerroin aikaisemmin että vastustan univormuja. Varsinkin noidilla. Noita ei voi olla kokkareitten keskipiste.

Kristityt jotka ovat aina niin täynnä itseään tekivät noitavainojen aikaan sen mokan, etteivät hoksanneet niitä ovelimpia noitia. Niitä kaikkein mahtavimpia.

Noidalle tärkeintä on tavoite, päämäärä. Tässä todellisuudessa toimiessaan noita ei ole kiinnostunut keräämästään kunniasta, sillä se on yhtä tyhjän kanssa. Noita manipuloi toiset ihmiset toimimaan, ottamaan riskin, keräämään kunnian - ja noita poimii työnsä hedelmät.

Topu kirjoitti:

Niin nuo viskiliekit ovat sitten aivan erilaisia kuin nuotiossa. Niissä ei ole mitään lämminhenkistä vaan ne ovat varsinaisia Tuonelan tulia... Ja varoitus: vältä vetoa huoneessa. Liekit liikkuvat arvaamattomasti. Ja lautanen kuumenee todella kuumaksi, saattaa jopa haljeta. Vinkkinä näin jälkikäteen, heh. Ettet vaan ole jo plastiikkakirurgin käsittelyssä?

Tuo mustejuttu toimii varmasti. Se on läheistä sukua tavalle, jota isoäidinisoisä käytti. Hän nimittäin katsoi mustaa, piripintaan täytettyä viinapikaria. Efekti on sama.

Peilikuvassa on voimaa ja elävässä peilikuvassa sitäkin enemmän. Kristinuskon uskomusjärjestelmän omaksuneet saatananpalvojat ja telkkarinoidat näkevät siinä tietenkin tämän todellisuuden negaation. Ei se niin ole.

Peilikuva on vahva symboli. Noita on itse peili. Siksi tuo aikaisempi "Manaajasta" plokkaamani "Naakuk jenelo - Olen Ei Kukaan" on mielestäni niin osuva.

Noidan motto on "En ole kukaan, minulla ei ole nimeä enkä ole mistään kotoisin". Siksi noita ei voi olla narsisti. Itserakkaus on noidalle kuolemaksi. Noita on jääkylmä.

Kun kirjoitan matkakuvauksen toiselle henkilölle, hän itse tekee tulkinnan sen sisällöstä. Minä olen ainoastaan Peili.

Kun kommunikoin toisen ihmisen kanssa minä olen Peili. Minääni ei ole, vaan ihminen keskustelee itsensä kanssa. Peiliksi asettuminen kestää hetken, mutta se onnistuu aina. Se on pirun tehokas manipulointikeino. Tässä suhteessa minua kiinnostaa jotkut puolet NLP:ssä, jossa tavallaan raotetaan hieman Isiksen Huntua...

Peiliksi asettuminen tekee sinut näkymättömäksi. Voit keskustella partyissä vaikka kuinka monen ihmisen kanssa eikä kukaan kuitenkaan muista sinua. Kyse ei ole siitä että olisit tylsä, vaan siitä että ihmiset ovat niin täynnä omaa tärkeyttään. Oman peilikuvan näkeminen saa heidät sokaistumaan näkemästään.

Muistatko mitä sanoin hyvästä dialogista? Sama juttu.

Kerroin aikaisemmin että vastustan univormuja. Varsinkin noidilla. Noita ei voi olla kokkareitten keskipiste.

Kristityt jotka ovat aina niin täynnä itseään tekivät noitavainojen aikaan sen mokan, etteivät hoksanneet niitä ovelimpia noitia. Niitä kaikkein mahtavimpia.

Noidalle tärkeintä on tavoite, päämäärä. Tässä todellisuudessa toimiessaan noita ei ole kiinnostunut keräämästään kunniasta, sillä se on yhtä tyhjän kanssa. Noita manipuloi toiset ihmiset toimimaan, ottamaan riskin, keräämään kunnian - ja noita poimii työnsä hedelmät.

Lue lisää

Hei Topu,

Mielenkiintoisia juttuja jälleen kirjoitat.

Ei, en vielä joutunut plastiikkakirurgille. Minulla ei juuri nyt ole mitään alkoholia jolla kokeilla. Pitäisi käydä ostamassa putelit hyvää rommia ja viskiä, kunhan nyt ensin tulisi palkka tilille.

Käytätkö keraamista lautasta? Ajattelin, että mahdollisesti jostakin metallista valmistettu olisi turvallisempi eikä halkeaisi, jos sen alle laittaa jotakin lämpöä eristävää.

Itsekin olen erittäin kiinnostunut peilikuvista ja peilaamisesta. Olen katsellut joskus omaa peilikuvaani pitkään ja kokenut mitä merkillisempiä tunnetiloja ja näkyjä. Kerran kokeilin voimallisesti siirtää oman tietoisuuteni fyysisestä kehostani peilikuvaani, ja saavutin ainakin jonkinlaisen tuntemuksen siitä, että peilikuva oli aidompi, tai vähintään yhtä aito kuin minäkin.

Peilinä toimiminen muille ihmisille kuuluu myös minun vakiorepertuaariini. Miksi luulet, että olen täällä kirjoittanut viestejäni kuin mikäkin riemuidiootti? :-) Ei niinkään yllättävää, että eräs suosikkirooleistani on jungilainen Varjo.

Psyykkinen aikido on hauskin ja kustannustehokkain tapa selvitä vastustajista. Vihollisen oma aggressio tuhoaa hänet jos en imaise sitä itseeni. Se kääntyy häntä itseään vastaan. Olen saanut elämäni aikana kokea melkomoista kaltoin kohtelua, ja olen sen vuoksi harjaantunut nimenomaan tässä taidossa. Minulle on sanottu, ettei minua ole mahdollista loukata, vaan että kaikki pilkka ja vittuilu vaan lentää lävitseni kuin olisin aave. Näin ei ollut aina, vaan se on vuosien harjoituksen tulos. Itsetärkeyden kitkeminen oli vuosien työn takana.

Yllä olevassa on hyvinkin paljon kysymys nimenomaan itsetärkeyden kitkemisessä.

Toisaalta nimenomaan itse*rakkaus* on mielestäni maagikon suurin mahdollinen voimavara. En tiedä noidista, mutta maagikkona ainakin koen näin. Faustilainen virtaus on väärä paikka niille jotka eivät ole erityisen kiinnostuneita itsestään. Täytyy vain voida erottaa se rakkaus joka "kuuseen kurkottaa" ja se joka "katajaan kapsahtaa".

Täydellisen ja perinpohjaisen itsekkyyden yhdistyessä täydelliseen ja perinpohjaiseen itsettömyyteen syntyy sellainen määritelmien tuolla puolen oleva ufologinen soppa, joka on minun työni tavoite.

En tahdo olla vain kylmä kuin jää, mutta jokin osa minua on kyllä sellainen. Mielestäni aktiivinen ja vahva psyyke on lämpötilan tuolla puolen, yhtä aikaa kylmä kuin universumin pimein kolkka ja toisaalta kuuma kuin tähti. Sitä kylmyyttä minulle edustaa Saatanan maskuliininen puoli, ja kuumuutta taas feminiininen puoli, ja toisaalta nämä roolit voi kääntää päälaelleenkin aivan hyvällä syyllä. Se on selittämätön elävä paradoksi, josta minun voimani kumpuaa, kolikko joka kääntyilee niin ettei tiedä kumpi puoli milloinkin on ylöspäin. Ja tästä hämmennyksestä syntynsä saa ymmärrys siitä mistä ei ole mahdollista puhua...

Mitä tulee univormuihin, mielestäni minkäänlainen showesitys ei ole poissa laskuista. Päinvastoin, kun kokee olevansa täysin alaston riippumatta vaatteista jotka ovat päällä, ei sillä ole mitään merkitystä minkä valeasun päälleen laittaa. Voi olla jopa kierompaa naamioitua juhlien keskipisteeksi kuin olla hiirenä nurkassa. Paradoksaalisesti se joka on kaikkein näkyvintä, voi samalla olla kaikkein näkymättömintä.

Univormu on tietysti asia erikseen. Minä olen soturi, en sotamies.

:A:

"Olet sinäkin Agwé aika noita! Käytät härskisti ja läpinäkyvästi hyväksi heikkouttani. Narsismi."

No joo. Narmismisi muuten näkee jo siitäkin, että kirjoitat sellaisella kohteliaalla ja nöyrällä tavalla, koettaen olla vaikuttamatta mitenkään ylimieliseltä. :-)

Minä olen tähän soveltanut vastalääkkeeksi sitä, että kirjoitan niin leveästi ja ylimielisesti kuin mitä luontevasti irtoaa (kuitenkin asiallisesti) ja naureskelen sitten itsekin niille jutuilleni ja hörötän besserwissereihin kyllästyneiden ihmisten tulehtuneen kuuloisille reaktioille. Jos joku ei näe tätä pintaa syvemmälle kirjoituksiini, niin silloin ei minun luultavasti kannata tuhlata aikaa enempään keskusteluunkaan. Kaikilta säästyy aikaa ja vaivaa...

Didgeridoista puheen ollen, minulla on niitä viisikin erilaista, ja olen soittanut muutaman vuoden ajan. Kuitenkaan en niillä pääse haluamiini mielentiloihin. Se ei vaan futaa. Ajattelin että kyllähän nyt digellä jutut toimii, mutta kun ei niin ei. Minulla oli ideana koristella didgeridoitani maagisilla kuvilla sitä mukaa kun niiden avulla löydän salattuja asioita, mutta yhtäkään kuvaa ei ole vielä ollut tarvetta niihin laittaa. Itselle sopivien menetelmien löytäminen on aikamoinen urakka, varsinkaan kun en taida olla noitien sukua (ainakaan läheltä).

Sen sijaan parin hyvän rummun paukuttaminen ja kurkkulaulu toimii hyvin. Minulle juuri se mainitsemasi "menee takapihalle rummuttamaan ja örisemään poronsarvet päässä" on kaikkea muuta kuin vieraan tuntuista. Tunnen olevani ihan kuin kotonani kun pääsen tekemään jotakin sellaista. Tänäänkin olen lähdössä tuonne metsän siimekseen räpiköimään puolialastomana rumpujeni kanssa keho maalattuna maagisilla merkeilläni. Hmm... auttavatkohan hyttysen- tai nokkosenpistot saavuttamaan muuntuneen tajunnantilan? ;-)

:A:

Agwé kirjoitti:

Hei Topu,

Mielenkiintoisia juttuja jälleen kirjoitat.

Ei, en vielä joutunut plastiikkakirurgille. Minulla ei juuri nyt ole mitään alkoholia jolla kokeilla. Pitäisi käydä ostamassa putelit hyvää rommia ja viskiä, kunhan nyt ensin tulisi palkka tilille.

Käytätkö keraamista lautasta? Ajattelin, että mahdollisesti jostakin metallista valmistettu olisi turvallisempi eikä halkeaisi, jos sen alle laittaa jotakin lämpöä eristävää.

Itsekin olen erittäin kiinnostunut peilikuvista ja peilaamisesta. Olen katsellut joskus omaa peilikuvaani pitkään ja kokenut mitä merkillisempiä tunnetiloja ja näkyjä. Kerran kokeilin voimallisesti siirtää oman tietoisuuteni fyysisestä kehostani peilikuvaani, ja saavutin ainakin jonkinlaisen tuntemuksen siitä, että peilikuva oli aidompi, tai vähintään yhtä aito kuin minäkin.

Peilinä toimiminen muille ihmisille kuuluu myös minun vakiorepertuaariini. Miksi luulet, että olen täällä kirjoittanut viestejäni kuin mikäkin riemuidiootti? :-) Ei niinkään yllättävää, että eräs suosikkirooleistani on jungilainen Varjo.

Psyykkinen aikido on hauskin ja kustannustehokkain tapa selvitä vastustajista. Vihollisen oma aggressio tuhoaa hänet jos en imaise sitä itseeni. Se kääntyy häntä itseään vastaan. Olen saanut elämäni aikana kokea melkomoista kaltoin kohtelua, ja olen sen vuoksi harjaantunut nimenomaan tässä taidossa. Minulle on sanottu, ettei minua ole mahdollista loukata, vaan että kaikki pilkka ja vittuilu vaan lentää lävitseni kuin olisin aave. Näin ei ollut aina, vaan se on vuosien harjoituksen tulos. Itsetärkeyden kitkeminen oli vuosien työn takana.

Yllä olevassa on hyvinkin paljon kysymys nimenomaan itsetärkeyden kitkemisessä.

Toisaalta nimenomaan itse*rakkaus* on mielestäni maagikon suurin mahdollinen voimavara. En tiedä noidista, mutta maagikkona ainakin koen näin. Faustilainen virtaus on väärä paikka niille jotka eivät ole erityisen kiinnostuneita itsestään. Täytyy vain voida erottaa se rakkaus joka "kuuseen kurkottaa" ja se joka "katajaan kapsahtaa".

Täydellisen ja perinpohjaisen itsekkyyden yhdistyessä täydelliseen ja perinpohjaiseen itsettömyyteen syntyy sellainen määritelmien tuolla puolen oleva ufologinen soppa, joka on minun työni tavoite.

En tahdo olla vain kylmä kuin jää, mutta jokin osa minua on kyllä sellainen. Mielestäni aktiivinen ja vahva psyyke on lämpötilan tuolla puolen, yhtä aikaa kylmä kuin universumin pimein kolkka ja toisaalta kuuma kuin tähti. Sitä kylmyyttä minulle edustaa Saatanan maskuliininen puoli, ja kuumuutta taas feminiininen puoli, ja toisaalta nämä roolit voi kääntää päälaelleenkin aivan hyvällä syyllä. Se on selittämätön elävä paradoksi, josta minun voimani kumpuaa, kolikko joka kääntyilee niin ettei tiedä kumpi puoli milloinkin on ylöspäin. Ja tästä hämmennyksestä syntynsä saa ymmärrys siitä mistä ei ole mahdollista puhua...

Mitä tulee univormuihin, mielestäni minkäänlainen showesitys ei ole poissa laskuista. Päinvastoin, kun kokee olevansa täysin alaston riippumatta vaatteista jotka ovat päällä, ei sillä ole mitään merkitystä minkä valeasun päälleen laittaa. Voi olla jopa kierompaa naamioitua juhlien keskipisteeksi kuin olla hiirenä nurkassa. Paradoksaalisesti se joka on kaikkein näkyvintä, voi samalla olla kaikkein näkymättömintä.

Univormu on tietysti asia erikseen. Minä olen soturi, en sotamies.

:A:

Lue lisää

Tässä vaiheessa keskustelua minulle nousee mieleen Clarice Starling ja Hannibal Lecter: Miten aiot viettää syntymäpäiviäsi Agwé?

Niin, ainoa oikeaoppinen lautanen on tietenkin tummunut hopealautanen, jonka keskiosa on puhdistettu niin että siitä erottaa kuvajaisensa. Tarjotin itse asiassa. Mutta varo polttamasta hiuksiasi, jos päältä katsot. Sinun tapauksessasi tosin ei liene syytä huoleen... Lautanen toimii sofistikoidumpana versiona Uudenvuoden taiasta, jossa kahden vastakkaisen peilin molemmin puolin sytytetään kynttilät. Sillä erotuksella tietenkin, että tämä myös toimii.

Sivusta katsottuna taas... Muista että oikealla virityksellä projisoit liekkeihin hengen, kutsut olentoja rinnakkaisista todellisuuksista, voit kommunikoida tulen kanssa. "Tuli, kulje kanssamme". Olen varma että David Lynch on noita. "Mulholland Drive:n" maailma ei voi olla enää pelkkää sattumaa. Oletko nähnyt?

Muistat varmaan mitä tapahtui don Juan Matusille nuoruudessa? Kaltoin kohtelu on osa noidan tietä. Olet varmaan nähnyt mitä niille koulukiusaajille ja muille sitten tapahtuu myöhemmässä elämässä. Yksi toisensa jälkeen... Tsekkaapa huviksesi.

Psyykkinen aikido on opeteltavissa oleva asia. Mutta sitten on näitä asioita, joita en millään pysty konkretisoimaan sanoiksi. Näkeminen, Tietäminen. Mietin että jos kokoisin vaikka ensiyön session pohdiskeltavaksi niin ehkä siitä jotain avautuisi mistä on kyse.

Noita on jääkylmä - ei kylmä kuin jää. Sanoin aikaisemmin vähän onnahtavasti: siis itserakkaus on eri asia kuin narsismi. Narsistit ovat noidalle riistaa.

Topu kirjoitti:

Tässä vaiheessa keskustelua minulle nousee mieleen Clarice Starling ja Hannibal Lecter: Miten aiot viettää syntymäpäiviäsi Agwé?

Niin, ainoa oikeaoppinen lautanen on tietenkin tummunut hopealautanen, jonka keskiosa on puhdistettu niin että siitä erottaa kuvajaisensa. Tarjotin itse asiassa. Mutta varo polttamasta hiuksiasi, jos päältä katsot. Sinun tapauksessasi tosin ei liene syytä huoleen... Lautanen toimii sofistikoidumpana versiona Uudenvuoden taiasta, jossa kahden vastakkaisen peilin molemmin puolin sytytetään kynttilät. Sillä erotuksella tietenkin, että tämä myös toimii.

Sivusta katsottuna taas... Muista että oikealla virityksellä projisoit liekkeihin hengen, kutsut olentoja rinnakkaisista todellisuuksista, voit kommunikoida tulen kanssa. "Tuli, kulje kanssamme". Olen varma että David Lynch on noita. "Mulholland Drive:n" maailma ei voi olla enää pelkkää sattumaa. Oletko nähnyt?

Muistat varmaan mitä tapahtui don Juan Matusille nuoruudessa? Kaltoin kohtelu on osa noidan tietä. Olet varmaan nähnyt mitä niille koulukiusaajille ja muille sitten tapahtuu myöhemmässä elämässä. Yksi toisensa jälkeen... Tsekkaapa huviksesi.

Psyykkinen aikido on opeteltavissa oleva asia. Mutta sitten on näitä asioita, joita en millään pysty konkretisoimaan sanoiksi. Näkeminen, Tietäminen. Mietin että jos kokoisin vaikka ensiyön session pohdiskeltavaksi niin ehkä siitä jotain avautuisi mistä on kyse.

Noita on jääkylmä - ei kylmä kuin jää. Sanoin aikaisemmin vähän onnahtavasti: siis itserakkaus on eri asia kuin narsismi. Narsistit ovat noidalle riistaa.

Lue lisää

"Tässä vaiheessa keskustelua minulle nousee mieleen Clarice Starling ja Hannibal Lecter: Miten aiot viettää syntymäpäiviäsi Agwé?"

Hmm. Nyt en pysy viittaustesi merkitysten kärryillä.

"Niin, ainoa oikeaoppinen lautanen on tietenkin tummunut hopealautanen, jonka keskiosa on puhdistettu niin että siitä erottaa kuvajaisensa. Tarjotin itse asiassa."

Kuulostaa pätevältä. Minkä kokoinen mittasuhteiltaan on mielestäsi käytännöllisin?

David Lynchistä puheen ollen, pidän hänen elokuvistaan. Jotkut niistä on elokuvallisesti jotenkin todella huonoja (kuten vaikkapa se Mulholland Drive), mutta niissä on lähes puhtaasti irrationaalisena visuaalisena ja symbolistisena kokemuksena jotakin todella ainutlaatuista, todella maagista, daemonista. Olen siis erittäin samaa mieltä. Sekä Lost Highway ja Mulholland Drive saavuttavat tällaisen poikkeuksellisen maagisen latauksen. Lisäksi eräs pelottavimmista elokuvista joita olen koskaan nähnyt on Eraserhead. Toisten mielestä se on kai hauska tai jotain, mutta minulta oli tulla paskat housuun kun kerran katsoin sitä videoilta myöhään yöllä. Todella järkyttävää kamaa.

Aika hassua muuten, nimittäin sattumoisin "Tuli, kulje kanssani" on eräs usein käyttämäni manaus/mantra. En tiedä miksi käytän sitä, mutta se vain jotenkin tuntuu oikealta.

Vielä Ydin Halkaistaan,
Minä Säteilen Voimaa,
liha kuoriutuu luista,
Kirkas Tuli nousee
Pimeästä Vedestä...

:A:

PS. Oletko koskaan piiskannut itseäsi nokkosilla?

Minusta tuntuu, että jotain saattaa olla pian tapahtumassa. Viime yönä heräsin siihen, että voima alkoi täyttää minua. Kutsuin sitä ja se voimistui, kunnes tunsin olevani aivan täynnä levotonta surinaa. Se alkoi työskennellä kasvoissani, joiden muodon tunsin muuttuvan asteittain. Lihakseni liikkuivat uuteen asentoon. Kasvojeni normaali lihasjännitys oli nyt poissa ja tunsin että ne muistuttivat ihmisapinan kasvoja. Sitten normaali jännitys kasvoihini palasi ja tunsin leuassani samanlaista jännittynyttä vapinaa kuin jos olisin juuri kohta oksentamassa. Ja minusta tuntui, että nämä ihmisapinan kasvot olivat minun todelliset kasvoni, ne pyhät ja väkevät kasvot jotka jonakin päivänä tulevat kasvojeni tilalle. Kenties jonakin päivänä myös käden tilalle tulee käsi, jalan tilalle jalka, silmän tilalle silmä, sydämen tilalle sydän ja aivojen tilalle aivot.

Ne minä tahdon. Kaikki muu on toissijaista.

:A:

Agwé kirjoitti:

Minusta tuntuu, että jotain saattaa olla pian tapahtumassa. Viime yönä heräsin siihen, että voima alkoi täyttää minua. Kutsuin sitä ja se voimistui, kunnes tunsin olevani aivan täynnä levotonta surinaa. Se alkoi työskennellä kasvoissani, joiden muodon tunsin muuttuvan asteittain. Lihakseni liikkuivat uuteen asentoon. Kasvojeni normaali lihasjännitys oli nyt poissa ja tunsin että ne muistuttivat ihmisapinan kasvoja. Sitten normaali jännitys kasvoihini palasi ja tunsin leuassani samanlaista jännittynyttä vapinaa kuin jos olisin juuri kohta oksentamassa. Ja minusta tuntui, että nämä ihmisapinan kasvot olivat minun todelliset kasvoni, ne pyhät ja väkevät kasvot jotka jonakin päivänä tulevat kasvojeni tilalle. Kenties jonakin päivänä myös käden tilalle tulee käsi, jalan tilalle jalka, silmän tilalle silmä, sydämen tilalle sydän ja aivojen tilalle aivot.

Ne minä tahdon. Kaikki muu on toissijaista.

:A:

Lue lisää

Missä vaiheessa sitten heräsit? Toivottavasti ennenkuin unipoliisit ehtivät eläintarhaan viedä!

Topu kirjoitti:

Tässä vaiheessa keskustelua minulle nousee mieleen Clarice Starling ja Hannibal Lecter: Miten aiot viettää syntymäpäiviäsi Agwé?

Niin, ainoa oikeaoppinen lautanen on tietenkin tummunut hopealautanen, jonka keskiosa on puhdistettu niin että siitä erottaa kuvajaisensa. Tarjotin itse asiassa. Mutta varo polttamasta hiuksiasi, jos päältä katsot. Sinun tapauksessasi tosin ei liene syytä huoleen... Lautanen toimii sofistikoidumpana versiona Uudenvuoden taiasta, jossa kahden vastakkaisen peilin molemmin puolin sytytetään kynttilät. Sillä erotuksella tietenkin, että tämä myös toimii.

Sivusta katsottuna taas... Muista että oikealla virityksellä projisoit liekkeihin hengen, kutsut olentoja rinnakkaisista todellisuuksista, voit kommunikoida tulen kanssa. "Tuli, kulje kanssamme". Olen varma että David Lynch on noita. "Mulholland Drive:n" maailma ei voi olla enää pelkkää sattumaa. Oletko nähnyt?

Muistat varmaan mitä tapahtui don Juan Matusille nuoruudessa? Kaltoin kohtelu on osa noidan tietä. Olet varmaan nähnyt mitä niille koulukiusaajille ja muille sitten tapahtuu myöhemmässä elämässä. Yksi toisensa jälkeen... Tsekkaapa huviksesi.

Psyykkinen aikido on opeteltavissa oleva asia. Mutta sitten on näitä asioita, joita en millään pysty konkretisoimaan sanoiksi. Näkeminen, Tietäminen. Mietin että jos kokoisin vaikka ensiyön session pohdiskeltavaksi niin ehkä siitä jotain avautuisi mistä on kyse.

Noita on jääkylmä - ei kylmä kuin jää. Sanoin aikaisemmin vähän onnahtavasti: siis itserakkaus on eri asia kuin narsismi. Narsistit ovat noidalle riistaa.

Lue lisää

"ainoa oikeaoppinen lautanen on tietenkin tummunut hopealautanen, jonka keskiosa on puhdistettu niin että siitä erottaa kuvajaisensa"

Ja kaakaomukissa pitää olla smiley-kuva. Ei muuten kaakao maistu samalle.
Hopealautanen muuten ei sovi hyvin mikroon.

Hirti oppis hupse!

Agwé kirjoitti:

"Tässä vaiheessa keskustelua minulle nousee mieleen Clarice Starling ja Hannibal Lecter: Miten aiot viettää syntymäpäiviäsi Agwé?"

Hmm. Nyt en pysy viittaustesi merkitysten kärryillä.

"Niin, ainoa oikeaoppinen lautanen on tietenkin tummunut hopealautanen, jonka keskiosa on puhdistettu niin että siitä erottaa kuvajaisensa. Tarjotin itse asiassa."

Kuulostaa pätevältä. Minkä kokoinen mittasuhteiltaan on mielestäsi käytännöllisin?

David Lynchistä puheen ollen, pidän hänen elokuvistaan. Jotkut niistä on elokuvallisesti jotenkin todella huonoja (kuten vaikkapa se Mulholland Drive), mutta niissä on lähes puhtaasti irrationaalisena visuaalisena ja symbolistisena kokemuksena jotakin todella ainutlaatuista, todella maagista, daemonista. Olen siis erittäin samaa mieltä. Sekä Lost Highway ja Mulholland Drive saavuttavat tällaisen poikkeuksellisen maagisen latauksen. Lisäksi eräs pelottavimmista elokuvista joita olen koskaan nähnyt on Eraserhead. Toisten mielestä se on kai hauska tai jotain, mutta minulta oli tulla paskat housuun kun kerran katsoin sitä videoilta myöhään yöllä. Todella järkyttävää kamaa.

Aika hassua muuten, nimittäin sattumoisin "Tuli, kulje kanssani" on eräs usein käyttämäni manaus/mantra. En tiedä miksi käytän sitä, mutta se vain jotenkin tuntuu oikealta.

Vielä Ydin Halkaistaan,
Minä Säteilen Voimaa,
liha kuoriutuu luista,
Kirkas Tuli nousee
Pimeästä Vedestä...

:A:

PS. Oletko koskaan piiskannut itseäsi nokkosilla?

Lue lisää

Okei. Kun kerran paljastit narsismini ketale, niin heitetään sitten nöyryys hevonvittuun: et tietenkään ymmärrä vittausteni merkitystä koska sinä et ole minä! (Viitaten aiemmin dialogista käytyyn keskusteluun.)

Huomaatko jo Peilauksen? Ole alati varuillasi, olet saalis.

Hopeatarjotin jos on normaalin ruokalautasen kokoinen niin pitäisi toimia. Vähän korkeammat reunat olisivat hyvät, koska kyse on nesteestä. Jos et löydä hopealautasta, niin alpakkakin käy. Tosin se pudottaa aina fiiliksiä, jos pohjassa lukee "Päijät-Hämeen Suksi-vonkakilpailut 1984. Kolmas palkinto".

Kyllä sinulta pitäisi aito hopealautanen löytyä, jos kerran olet ehta saatananpalvoja. Miten muuten tarjoilet Ruhtinaalle sykkiviä sydämiä? ;-)

Gary Thomas oli tuo didge-mies. Oli lentää perseelleen kun tartuin pörinäputkeen. Sovimme yhteistyöstä saman tien. Olimme jokseenkin samoilla linjoilla. Mutta kuten usein hyville ideoille tapahtuu, tämäkin kuivui kokoon.

Jep, yidakidoo on mun rumpuni. Kun hallitsee "kiertoilmahengityksen" (vai mitä se lieneekään suomeksi), suuontelon käytön ja perusprojektiotekniikat niin voi loihtia eteensä millaisia olentoja tahansa. Tosin ei sekään mikään shamaanimatka ole.

Minulla paras putki on sellainen halpa 50 euron bambukeppi, joka on jumalaisen helppo saada resonoimaan. Sitä jaksaa tuutata tuntitolkulla. Sitten taas varsinaiseen soittamiseen ja monimutkaisempiin kuvioihin paras on tavallinen, niitten ötököitten näivertämä eukalyptuspuu. Mitä helvetin tupajumeja ne taas olivatkaan...?

"Mulholland Drive" on mestariteos. Myös elokuvallisesti. Siinä asiassa olet yksinkertaiesti väärässä. Leffassa on nerokas dramaturginen rakenne, jollaiseen en ole aiemmin törmännyt. Leffan rakenteen ymmärtää vasta, kun uskaltaa heittää kronologisen logiikan huitsulannevadaan. Tietyllä tavalla leffa on rakenteellisesti sukua suomalaiselle Lampelan "Joki" -elokuvalle, josta tosin en ole kiinnostunut enempää keskustelemaan.

"Mulholland Drive" avautuu irrationaalisella ajattelulla, eikä silloinkaan välttämättä kokonaan. Ja nyt kun hämärän sylissä uinutaan, niin miten kolisi "Eyes Wide Shut"?

Voit vastata viestiin vaikka peilaamalla wiccaa tai kristittyä ;-) Niin minä teen sen skeptikkona. Katsotaan miten teinit reagoi...

Topu kirjoitti:

Okei. Kun kerran paljastit narsismini ketale, niin heitetään sitten nöyryys hevonvittuun: et tietenkään ymmärrä vittausteni merkitystä koska sinä et ole minä! (Viitaten aiemmin dialogista käytyyn keskusteluun.)

Huomaatko jo Peilauksen? Ole alati varuillasi, olet saalis.

Hopeatarjotin jos on normaalin ruokalautasen kokoinen niin pitäisi toimia. Vähän korkeammat reunat olisivat hyvät, koska kyse on nesteestä. Jos et löydä hopealautasta, niin alpakkakin käy. Tosin se pudottaa aina fiiliksiä, jos pohjassa lukee "Päijät-Hämeen Suksi-vonkakilpailut 1984. Kolmas palkinto".

Kyllä sinulta pitäisi aito hopealautanen löytyä, jos kerran olet ehta saatananpalvoja. Miten muuten tarjoilet Ruhtinaalle sykkiviä sydämiä? ;-)

Gary Thomas oli tuo didge-mies. Oli lentää perseelleen kun tartuin pörinäputkeen. Sovimme yhteistyöstä saman tien. Olimme jokseenkin samoilla linjoilla. Mutta kuten usein hyville ideoille tapahtuu, tämäkin kuivui kokoon.

Jep, yidakidoo on mun rumpuni. Kun hallitsee "kiertoilmahengityksen" (vai mitä se lieneekään suomeksi), suuontelon käytön ja perusprojektiotekniikat niin voi loihtia eteensä millaisia olentoja tahansa. Tosin ei sekään mikään shamaanimatka ole.

Minulla paras putki on sellainen halpa 50 euron bambukeppi, joka on jumalaisen helppo saada resonoimaan. Sitä jaksaa tuutata tuntitolkulla. Sitten taas varsinaiseen soittamiseen ja monimutkaisempiin kuvioihin paras on tavallinen, niitten ötököitten näivertämä eukalyptuspuu. Mitä helvetin tupajumeja ne taas olivatkaan...?

"Mulholland Drive" on mestariteos. Myös elokuvallisesti. Siinä asiassa olet yksinkertaiesti väärässä. Leffassa on nerokas dramaturginen rakenne, jollaiseen en ole aiemmin törmännyt. Leffan rakenteen ymmärtää vasta, kun uskaltaa heittää kronologisen logiikan huitsulannevadaan. Tietyllä tavalla leffa on rakenteellisesti sukua suomalaiselle Lampelan "Joki" -elokuvalle, josta tosin en ole kiinnostunut enempää keskustelemaan.

"Mulholland Drive" avautuu irrationaalisella ajattelulla, eikä silloinkaan välttämättä kokonaan. Ja nyt kun hämärän sylissä uinutaan, niin miten kolisi "Eyes Wide Shut"?

Voit vastata viestiin vaikka peilaamalla wiccaa tai kristittyä ;-) Niin minä teen sen skeptikkona. Katsotaan miten teinit reagoi...

Lue lisää

"Gary Thomas......Oli lentää perseelleen kun tartuin pörinäputkeen."

Eli kävit kiinni kaverin peräsuoleen?

Topu kirjoitti:

Okei. Kun kerran paljastit narsismini ketale, niin heitetään sitten nöyryys hevonvittuun: et tietenkään ymmärrä vittausteni merkitystä koska sinä et ole minä! (Viitaten aiemmin dialogista käytyyn keskusteluun.)

Huomaatko jo Peilauksen? Ole alati varuillasi, olet saalis.

Hopeatarjotin jos on normaalin ruokalautasen kokoinen niin pitäisi toimia. Vähän korkeammat reunat olisivat hyvät, koska kyse on nesteestä. Jos et löydä hopealautasta, niin alpakkakin käy. Tosin se pudottaa aina fiiliksiä, jos pohjassa lukee "Päijät-Hämeen Suksi-vonkakilpailut 1984. Kolmas palkinto".

Kyllä sinulta pitäisi aito hopealautanen löytyä, jos kerran olet ehta saatananpalvoja. Miten muuten tarjoilet Ruhtinaalle sykkiviä sydämiä? ;-)

Gary Thomas oli tuo didge-mies. Oli lentää perseelleen kun tartuin pörinäputkeen. Sovimme yhteistyöstä saman tien. Olimme jokseenkin samoilla linjoilla. Mutta kuten usein hyville ideoille tapahtuu, tämäkin kuivui kokoon.

Jep, yidakidoo on mun rumpuni. Kun hallitsee "kiertoilmahengityksen" (vai mitä se lieneekään suomeksi), suuontelon käytön ja perusprojektiotekniikat niin voi loihtia eteensä millaisia olentoja tahansa. Tosin ei sekään mikään shamaanimatka ole.

Minulla paras putki on sellainen halpa 50 euron bambukeppi, joka on jumalaisen helppo saada resonoimaan. Sitä jaksaa tuutata tuntitolkulla. Sitten taas varsinaiseen soittamiseen ja monimutkaisempiin kuvioihin paras on tavallinen, niitten ötököitten näivertämä eukalyptuspuu. Mitä helvetin tupajumeja ne taas olivatkaan...?

"Mulholland Drive" on mestariteos. Myös elokuvallisesti. Siinä asiassa olet yksinkertaiesti väärässä. Leffassa on nerokas dramaturginen rakenne, jollaiseen en ole aiemmin törmännyt. Leffan rakenteen ymmärtää vasta, kun uskaltaa heittää kronologisen logiikan huitsulannevadaan. Tietyllä tavalla leffa on rakenteellisesti sukua suomalaiselle Lampelan "Joki" -elokuvalle, josta tosin en ole kiinnostunut enempää keskustelemaan.

"Mulholland Drive" avautuu irrationaalisella ajattelulla, eikä silloinkaan välttämättä kokonaan. Ja nyt kun hämärän sylissä uinutaan, niin miten kolisi "Eyes Wide Shut"?

Voit vastata viestiin vaikka peilaamalla wiccaa tai kristittyä ;-) Niin minä teen sen skeptikkona. Katsotaan miten teinit reagoi...

Lue lisää

"Huomaatko jo Peilauksen? Ole alati varuillasi, olet saalis."

Juolahti mieleeni tästä, että oletko koskaan tutkinut saaliiksi joutumisen käyttökelpoisuutta maagisten voimien keräämisessä?

Itse pidän erittäin mielenkiintoisena ideana sitä, ettei maagisten voimien kerääminen suinkaan ole samanlaista toimintaa kuin saalistaminen petoeläimen ominaisuudessa, vaan päinvastoin: Maaginen voima on kuin petoeläin, joka saalista ihmistä, ja saadakseen tuon pedon kesytettyä, on ihmisen ensin saatava se tulemaan luokseen, tätä varten on tehtävä itsestään mahdollisimman houkuttelevan näköinen saalis sille.

Ja silti se on saalistamista. Tämä on näitä alan loputtomia paradokseja...

Hopealautaselta en ole mitään Ruhtinaalle tarjonnut. Uhraan hänelle enimmäkseen vain aikaani, vaivaani ja omistautumistani. En myöskään koskaan käytä mitään rituaalitarvikkeita ilman jotakin selkeää funktionaalista tarkoitusta jonka itse ymmärrän. Yksi esimerkki esineestä jota en osaa käyttää (joka ei tarkoita etteikö se voisi olla jollekin toiselle hyödyllinen) on taikasauva. Minulla on sellainen todella hieno käkkäräinen risu jonka olen löytänyt vuosia sitten hetkenä, joka oli maagisen polkuni kannalta erittäin ratkaiseva, mutten minä ole sillä osoittelemalla saanut aikaan mitään muuta kuin että ihmiset alkavat nauramaan. Aloinkin kutsua sitä naurukepiksi. Sitten totesin, että sain kepillä osoittamalla noin 95% varmuudella kenet tahansa nauramaan holtittomasti, elikä se oli sittenkin lopulta taikasauva, ja sittenkin minä lopulta osasin käyttää sitä. Mutta tuonne sekalaisten rituaalitarvikkeitteni laatikkoon se on kuitenkin jäänyt pölyttymään... osaanhan minä naurattaa ihmisiä myös kanniskelematta mitään risuja.

Muutoin hopea on kyllä perinteisesti paholaisen väri, ja tämä hopelautasmentelmä jonka olet kuvaillut kuulostaa erittäin pätevältä, ja on varsin kokeilemisen arvoinen. Ei kun vaan etsimään hyvää lautasta.

Vaikka pidänkin kovasti didgeridoon soittamisesta, itse olen sitä tehokkaammin kyennyt maagiiin tarkoituksiin käyttämään omaa ääntäni. Puhumiminen syvän keskittymisen tilassa laukausee sisäisiä prosesseja, samoin laulaminen. Harrastankin improvisoitua laulamista kaikenlaisilla äänensävyillä, joista erikoisin lienee mongolialainen kurkkulaulu, joka yhdistettynä noitarummun lyömiseen saa todellakin kehon energiat liikkeelle niin että joskus oikein jysähtää.

Laitan korvan taakse näkemyksesit Mulholland Drivesta. Olen kuitenkin nähnyt sen vain yhden kerran, ja Lynchin elokuvat usein vaativat useammman katselukerran. Pysyn kuitenkin näkemyksessäni siinä suhteessa, että Lynchin tapa käsikirjoittaa ei vastaa mitään tunnettua ja hyväksi katsottua tapaa rakentaa kertomuksia, vaan hänen elokuvissaan lähinnä "tapahtuu asioita peräkkäin". Juuri tähän kuitenkin perustuu osa niiden maagisuudesta, joten en väitä että se olisi huono asia. Ne vain eivät ole sellaisia elokuvia kuin muut, eikä niitä mielestäni voi arvostella samoilla kriteereillä.

Lynchin tuotannosta kaikkein vähiten okkultistisin, muttei suinkaan vähiten merkittävä, ja kerrankin muuten juonellisesti täysin yksiselitteinen, on Straight Story. Oletko nähnyt? Se oli mielestäni todella poikkeuksellisen koskettava ja inhimillinen elokuva.

Eyes Wide Shutin olen nähnyt ja muistan pitäneeni siitä, mutta mielikuvat siitä ovat jo sen verran hämärät, etten osaa kommentoida tarkemmin. Se vaatisi ehkä uuden katsomiskerran.

:A:

Agwé kirjoitti:

"Huomaatko jo Peilauksen? Ole alati varuillasi, olet saalis."

Juolahti mieleeni tästä, että oletko koskaan tutkinut saaliiksi joutumisen käyttökelpoisuutta maagisten voimien keräämisessä?

Itse pidän erittäin mielenkiintoisena ideana sitä, ettei maagisten voimien kerääminen suinkaan ole samanlaista toimintaa kuin saalistaminen petoeläimen ominaisuudessa, vaan päinvastoin: Maaginen voima on kuin petoeläin, joka saalista ihmistä, ja saadakseen tuon pedon kesytettyä, on ihmisen ensin saatava se tulemaan luokseen, tätä varten on tehtävä itsestään mahdollisimman houkuttelevan näköinen saalis sille.

Ja silti se on saalistamista. Tämä on näitä alan loputtomia paradokseja...

Hopealautaselta en ole mitään Ruhtinaalle tarjonnut. Uhraan hänelle enimmäkseen vain aikaani, vaivaani ja omistautumistani. En myöskään koskaan käytä mitään rituaalitarvikkeita ilman jotakin selkeää funktionaalista tarkoitusta jonka itse ymmärrän. Yksi esimerkki esineestä jota en osaa käyttää (joka ei tarkoita etteikö se voisi olla jollekin toiselle hyödyllinen) on taikasauva. Minulla on sellainen todella hieno käkkäräinen risu jonka olen löytänyt vuosia sitten hetkenä, joka oli maagisen polkuni kannalta erittäin ratkaiseva, mutten minä ole sillä osoittelemalla saanut aikaan mitään muuta kuin että ihmiset alkavat nauramaan. Aloinkin kutsua sitä naurukepiksi. Sitten totesin, että sain kepillä osoittamalla noin 95% varmuudella kenet tahansa nauramaan holtittomasti, elikä se oli sittenkin lopulta taikasauva, ja sittenkin minä lopulta osasin käyttää sitä. Mutta tuonne sekalaisten rituaalitarvikkeitteni laatikkoon se on kuitenkin jäänyt pölyttymään... osaanhan minä naurattaa ihmisiä myös kanniskelematta mitään risuja.

Muutoin hopea on kyllä perinteisesti paholaisen väri, ja tämä hopelautasmentelmä jonka olet kuvaillut kuulostaa erittäin pätevältä, ja on varsin kokeilemisen arvoinen. Ei kun vaan etsimään hyvää lautasta.

Vaikka pidänkin kovasti didgeridoon soittamisesta, itse olen sitä tehokkaammin kyennyt maagiiin tarkoituksiin käyttämään omaa ääntäni. Puhumiminen syvän keskittymisen tilassa laukausee sisäisiä prosesseja, samoin laulaminen. Harrastankin improvisoitua laulamista kaikenlaisilla äänensävyillä, joista erikoisin lienee mongolialainen kurkkulaulu, joka yhdistettynä noitarummun lyömiseen saa todellakin kehon energiat liikkeelle niin että joskus oikein jysähtää.

Laitan korvan taakse näkemyksesit Mulholland Drivesta. Olen kuitenkin nähnyt sen vain yhden kerran, ja Lynchin elokuvat usein vaativat useammman katselukerran. Pysyn kuitenkin näkemyksessäni siinä suhteessa, että Lynchin tapa käsikirjoittaa ei vastaa mitään tunnettua ja hyväksi katsottua tapaa rakentaa kertomuksia, vaan hänen elokuvissaan lähinnä "tapahtuu asioita peräkkäin". Juuri tähän kuitenkin perustuu osa niiden maagisuudesta, joten en väitä että se olisi huono asia. Ne vain eivät ole sellaisia elokuvia kuin muut, eikä niitä mielestäni voi arvostella samoilla kriteereillä.

Lynchin tuotannosta kaikkein vähiten okkultistisin, muttei suinkaan vähiten merkittävä, ja kerrankin muuten juonellisesti täysin yksiselitteinen, on Straight Story. Oletko nähnyt? Se oli mielestäni todella poikkeuksellisen koskettava ja inhimillinen elokuva.

Eyes Wide Shutin olen nähnyt ja muistan pitäneeni siitä, mutta mielikuvat siitä ovat jo sen verran hämärät, etten osaa kommentoida tarkemmin. Se vaatisi ehkä uuden katsomiskerran.

:A:

Lue lisää

Lohengrin: "Wer nun dem Gral zu dienen ist erkoren, den rüstet er mit überirdischer Macht..."

Näyttää siltä että pikku pinnallinen small-talkimme on aiheuttanut närää kaikkein puupäisimmissä jästeissä. Noitavainojen välttämiseksi ehdotankin omasta puolestani että ne joilla on ongelmia sisäistää keskustelun kulkua voisivat huomenna piipahtaa kirjastossa ja hankkia käsiinsä esimerkiksi alla olevia teoksia kotiläksyiksi, niin ehkä ensi vuonna sitten, jos läksyt on luettu...

- Timo Kairamo: "Runous, raivo, rakkaus - Johdatus surrealismiin" (Sivu 14: Automaattikirjoituksen idea)
- Reitala&Heinonen: "Dramaturgioita" (Draama-analyysin ongelmat ja uusi dramaturgia).
- Kinisjärvi&Lukkarila: "Kun hirviöt heräävät - Kauhu ja taide" (Koko kirja).
- Alanen&Alanen: "Musta peili - Kauhuelokuvan kehitys Prahan ylioppilaasta Poltergeistiin" (Erityisesti luku XX:"Tukahdutettujen paluu").

Jungia alkukielellä on odotettavissa sitten ensi kevätlukukauden puolivälissä...

Hätistääkseni sinnikkäimmätkin inkvisiittorit, kerron vielä seuraavan: Tutkiessani sukuni noituusmetodeja huomasin todellakin monia analogioita luoviin tuotantoprosesseihin, taiteen tekemiseen. Noituus ja taide ovat erittäin lähellä toisiaan. Tästä syystä minua kiinnostavatkin tietyt elokuvantekijät, koska uskon vakaasti että he ovat yhtä lailla löytäneet tiensä tuon salatun esoteerisen tiedon lähteille. Myös wiccojen piirissä yleinen tapa ansaita elantonsa on toimia taiteilijana.

Ja sitten itse keskusteluun:

Miksi luulet että yhden Miles Daviesin parhaista albumeista nimi on "Decoy"? Aivan. Maagisia voimia voi kerätä toimimalla houkutuslintuna.

Saalistaminen on kuntotesti. On parempi saalistaa osaava noita kuin pölkkypää. Siitä saa enemmän pisteitä. Eniten pisteitä saa tietenkin, kun houkuttelee voimat luokseen.

"Hildan ja Huldan antiikissa" taisin nähneeni hyviä hopealautasia, mutta liike taisi lopettaa juuri toimintansa. Ja hienoja peilejä siellä oli myös.

Selasin juuri noita luettelemania kirjoja ja "Eraserhead" oli mainittu siellä with bells and whistles. Hitto, täytyy mennä dvd-divariin. En ole nimittäin nähnyt ko. leffaa.

Oletko ollut koskaan yöllä metsässä, kun pöllö tai huuhkaja lipuu äänettömästi ohitsesi? Kun se lähestyy, se tekee aukon todellisuuteen. Reikä pimeydessä, sanovat metsästäjät. Absoluuttisin musta on pimeydessä oleva reikä... Musta aukko, siitä on hyvä pujahtaa rinnakkaismaailmoihin.

Minusta on mielenkiintoista että Pottereissa viestinviejiksi valitiin juuri pöllö.

"Shamanismi henkineen ei ole se mitä itse harjoitan. Shamanismi jos mikä on riippuvainen vallitsevasta uskomusperinteestä. Koska useimmilla neo-shamaaneilla ei tätä uskomusperinnettä kuitenkaan ole, vaan he ovat kristittyjä taustaltaan ja uskomuksiltaan, ei shamanismikaan voi toimia odotetulla tavalla. Koko shamanismi on väärässä kontekstissa. Se on konservoitua museokamaa."

Tästä olen täsmälleen samaa mieltä. Joissakin tapauksissa kuitenkin on niin, että jo sen saman periaatteen soveltaminen kuin mihin vaikkapa shamanismi perustuu, johtaakin aivan luonnostaa hyvin paljon samanlaiseen harjoittamiseen kuin alkuperäinenkin. Täytyy vain porautua niin syvälle aiheeseen, että tietää mitkä ovat niitä olennaisia periaatteita ja mitkä taas vain niiden ajasta ja kulttuurista riippuvaisia sovellutuksia.

PS. Kutsu keskustella asioista pintaa syvemmältä sähköpostin kautta on edelleen voimassa jos olet kiinnostunut ([email protected]).

:A:

Agwé kirjoitti:

"Shamanismi henkineen ei ole se mitä itse harjoitan. Shamanismi jos mikä on riippuvainen vallitsevasta uskomusperinteestä. Koska useimmilla neo-shamaaneilla ei tätä uskomusperinnettä kuitenkaan ole, vaan he ovat kristittyjä taustaltaan ja uskomuksiltaan, ei shamanismikaan voi toimia odotetulla tavalla. Koko shamanismi on väärässä kontekstissa. Se on konservoitua museokamaa."

Tästä olen täsmälleen samaa mieltä. Joissakin tapauksissa kuitenkin on niin, että jo sen saman periaatteen soveltaminen kuin mihin vaikkapa shamanismi perustuu, johtaakin aivan luonnostaa hyvin paljon samanlaiseen harjoittamiseen kuin alkuperäinenkin. Täytyy vain porautua niin syvälle aiheeseen, että tietää mitkä ovat niitä olennaisia periaatteita ja mitkä taas vain niiden ajasta ja kulttuurista riippuvaisia sovellutuksia.

PS. Kutsu keskustella asioista pintaa syvemmältä sähköpostin kautta on edelleen voimassa jos olet kiinnostunut ([email protected]).

:A:

Lue lisää

Palaan aiheeseen pikimmiten, mutta täytyy kerätä välillä työnsä hedelmiä: noituus on tuottanut jälleen runsaasti materiaalia työstettäväksi sanoiksi, kuviksi ja ääniksi. Informoin sitten sähköpostitse, missä voit niitä ihmetellä. Itse asiassa paikkahan on ilmiselvä... ;-)

Jatkan tätä keskustelua tässä foorumissa niin kauan kuin mahdollista, koska lukijamäärästä päätellen keskustelullamme on laajempaakin kiinnostusta. Hyvä niin. Valtaosa porukasta on kuitenkin suhteellisen avarakatseisia ja oppineita ihmisiä.

Agwé kirjoitti:

"Huomaatko jo Peilauksen? Ole alati varuillasi, olet saalis."

Juolahti mieleeni tästä, että oletko koskaan tutkinut saaliiksi joutumisen käyttökelpoisuutta maagisten voimien keräämisessä?

Itse pidän erittäin mielenkiintoisena ideana sitä, ettei maagisten voimien kerääminen suinkaan ole samanlaista toimintaa kuin saalistaminen petoeläimen ominaisuudessa, vaan päinvastoin: Maaginen voima on kuin petoeläin, joka saalista ihmistä, ja saadakseen tuon pedon kesytettyä, on ihmisen ensin saatava se tulemaan luokseen, tätä varten on tehtävä itsestään mahdollisimman houkuttelevan näköinen saalis sille.

Ja silti se on saalistamista. Tämä on näitä alan loputtomia paradokseja...

Hopealautaselta en ole mitään Ruhtinaalle tarjonnut. Uhraan hänelle enimmäkseen vain aikaani, vaivaani ja omistautumistani. En myöskään koskaan käytä mitään rituaalitarvikkeita ilman jotakin selkeää funktionaalista tarkoitusta jonka itse ymmärrän. Yksi esimerkki esineestä jota en osaa käyttää (joka ei tarkoita etteikö se voisi olla jollekin toiselle hyödyllinen) on taikasauva. Minulla on sellainen todella hieno käkkäräinen risu jonka olen löytänyt vuosia sitten hetkenä, joka oli maagisen polkuni kannalta erittäin ratkaiseva, mutten minä ole sillä osoittelemalla saanut aikaan mitään muuta kuin että ihmiset alkavat nauramaan. Aloinkin kutsua sitä naurukepiksi. Sitten totesin, että sain kepillä osoittamalla noin 95% varmuudella kenet tahansa nauramaan holtittomasti, elikä se oli sittenkin lopulta taikasauva, ja sittenkin minä lopulta osasin käyttää sitä. Mutta tuonne sekalaisten rituaalitarvikkeitteni laatikkoon se on kuitenkin jäänyt pölyttymään... osaanhan minä naurattaa ihmisiä myös kanniskelematta mitään risuja.

Muutoin hopea on kyllä perinteisesti paholaisen väri, ja tämä hopelautasmentelmä jonka olet kuvaillut kuulostaa erittäin pätevältä, ja on varsin kokeilemisen arvoinen. Ei kun vaan etsimään hyvää lautasta.

Vaikka pidänkin kovasti didgeridoon soittamisesta, itse olen sitä tehokkaammin kyennyt maagiiin tarkoituksiin käyttämään omaa ääntäni. Puhumiminen syvän keskittymisen tilassa laukausee sisäisiä prosesseja, samoin laulaminen. Harrastankin improvisoitua laulamista kaikenlaisilla äänensävyillä, joista erikoisin lienee mongolialainen kurkkulaulu, joka yhdistettynä noitarummun lyömiseen saa todellakin kehon energiat liikkeelle niin että joskus oikein jysähtää.

Laitan korvan taakse näkemyksesit Mulholland Drivesta. Olen kuitenkin nähnyt sen vain yhden kerran, ja Lynchin elokuvat usein vaativat useammman katselukerran. Pysyn kuitenkin näkemyksessäni siinä suhteessa, että Lynchin tapa käsikirjoittaa ei vastaa mitään tunnettua ja hyväksi katsottua tapaa rakentaa kertomuksia, vaan hänen elokuvissaan lähinnä "tapahtuu asioita peräkkäin". Juuri tähän kuitenkin perustuu osa niiden maagisuudesta, joten en väitä että se olisi huono asia. Ne vain eivät ole sellaisia elokuvia kuin muut, eikä niitä mielestäni voi arvostella samoilla kriteereillä.

Lynchin tuotannosta kaikkein vähiten okkultistisin, muttei suinkaan vähiten merkittävä, ja kerrankin muuten juonellisesti täysin yksiselitteinen, on Straight Story. Oletko nähnyt? Se oli mielestäni todella poikkeuksellisen koskettava ja inhimillinen elokuva.

Eyes Wide Shutin olen nähnyt ja muistan pitäneeni siitä, mutta mielikuvat siitä ovat jo sen verran hämärät, etten osaa kommentoida tarkemmin. Se vaatisi ehkä uuden katsomiskerran.

:A:

Lue lisää

Saalistin eilen Pölkkypään yksinkertaisen peilauksen avulla. Peilaamalla henkilöä toinen sokaistuu niin omasta kuvastaan, että luovuttaa sydämensä hopealautasella ihan itse. Tässä tapauksessa henkilö levitteli kaikki kompleksinsa, fobiansa ja säälittävän ongelmaisen itsetuntonsa koko nettiseurakunnan iloksi ;-) Ei maistunut juuri miltään, mutta läskiä oli liikaa ;-D

Don Juanilla oli jokin hyvä termi jatkuvalle valppaudelle. En vain muista sitä. Perulaiset käyttävät sanontaa "valpas kuin kärpänen", joka aika hyvin kuvaa tuota ääritilaa. Katsot kaikkiin suuntiin samanaikaisesti valmiina singahtamaan väistöliikkeeseen... Se on elinehto "unennäössä", kun kohtaat outoja olentoja. Muuten Saalistajasta tulee Saalis.

Castanedalaisessa mielessä millainen on sinun Liittolaisesi? Kun itselläni on ongelma ja haen siihen apua, törmään aina samaan jungilaiseen Arkkityyppiin, hahmoon jota Esjotes nimitti "jumalten sanansaattajaksi".

Topu kirjoitti:

Saalistin eilen Pölkkypään yksinkertaisen peilauksen avulla. Peilaamalla henkilöä toinen sokaistuu niin omasta kuvastaan, että luovuttaa sydämensä hopealautasella ihan itse. Tässä tapauksessa henkilö levitteli kaikki kompleksinsa, fobiansa ja säälittävän ongelmaisen itsetuntonsa koko nettiseurakunnan iloksi ;-) Ei maistunut juuri miltään, mutta läskiä oli liikaa ;-D

Don Juanilla oli jokin hyvä termi jatkuvalle valppaudelle. En vain muista sitä. Perulaiset käyttävät sanontaa "valpas kuin kärpänen", joka aika hyvin kuvaa tuota ääritilaa. Katsot kaikkiin suuntiin samanaikaisesti valmiina singahtamaan väistöliikkeeseen... Se on elinehto "unennäössä", kun kohtaat outoja olentoja. Muuten Saalistajasta tulee Saalis.

Castanedalaisessa mielessä millainen on sinun Liittolaisesi? Kun itselläni on ongelma ja haen siihen apua, törmään aina samaan jungilaiseen Arkkityyppiin, hahmoon jota Esjotes nimitti "jumalten sanansaattajaksi".

Lue lisää

"Castanedalaisessa mielessä millainen on sinun Liittolaisesi? Kun itselläni on ongelma ja haen siihen apua, törmään aina samaan jungilaiseen Arkkityyppiin, hahmoon jota Esjotes nimitti "jumalten sanansaattajaksi"."

Minkälainen on olemukseltaan tämä sinun Liittolaisesi? Voisitko kuvailla sitä?

Minun Liittolaiseni on karkeasti ihmisen muotoinen, väkevä kuin salama, hohtaa mustaa valoa, peilin kaltainen ja hyytävän pelottava. Olen kohdannut sen silmästä silmään vain kaksi kertaa. Ensimmäisellä kerralla näin vain sen silmän. Pelkäsin niin, että huusin kurkku suorana kuin sika jota tapetaan. 7 vuotta myöhemmin olin rohkaistunut riittävissä määrin, jotta otin siihen yhteyttä ja ehdotin yhteistyötä. Muutaman päivän kuluttua se tulikin katsomaan minua. Se näyttäytyi nyt vielä entistäkin hirvittävämmässä muodossa. Katsoin sitä silmästä silmään tukka putkella ja lahkeet paukkuen. Tajusin näkeväni jotakin, jota ihmisen ei tulisi nähdä. Kun se lähti, tunsin itseni rauhalliseksi kuin hindulehmä. Ei pelon häivääkään, ei edes häiventä...

:A:

Topu kirjoitti:

Saalistin eilen Pölkkypään yksinkertaisen peilauksen avulla. Peilaamalla henkilöä toinen sokaistuu niin omasta kuvastaan, että luovuttaa sydämensä hopealautasella ihan itse. Tässä tapauksessa henkilö levitteli kaikki kompleksinsa, fobiansa ja säälittävän ongelmaisen itsetuntonsa koko nettiseurakunnan iloksi ;-) Ei maistunut juuri miltään, mutta läskiä oli liikaa ;-D

Don Juanilla oli jokin hyvä termi jatkuvalle valppaudelle. En vain muista sitä. Perulaiset käyttävät sanontaa "valpas kuin kärpänen", joka aika hyvin kuvaa tuota ääritilaa. Katsot kaikkiin suuntiin samanaikaisesti valmiina singahtamaan väistöliikkeeseen... Se on elinehto "unennäössä", kun kohtaat outoja olentoja. Muuten Saalistajasta tulee Saalis.

Castanedalaisessa mielessä millainen on sinun Liittolaisesi? Kun itselläni on ongelma ja haen siihen apua, törmään aina samaan jungilaiseen Arkkityyppiin, hahmoon jota Esjotes nimitti "jumalten sanansaattajaksi".

Lue lisää

Saalistin eilen Pölkkypään yksinkertaisen peilauksen avulla. Peilaamalla henkilöä toinen sokaistuu niin omasta kuvastaan, että luovuttaa sydämensä hopealautasella ihan itse. Tässä tapauksessa henkilö levitteli kaikki kompleksinsa, fobiansa ja säälittävän ongelmaisen itsetuntonsa koko nettiseurakunnan iloksi ;-) Ei maistunut juuri miltään, mutta läskiä oli liikaa ;-D

Topu kirjoitti:

Saalistin eilen Pölkkypään yksinkertaisen peilauksen avulla. Peilaamalla henkilöä toinen sokaistuu niin omasta kuvastaan, että luovuttaa sydämensä hopealautasella ihan itse. Tässä tapauksessa henkilö levitteli kaikki kompleksinsa, fobiansa ja säälittävän ongelmaisen itsetuntonsa koko nettiseurakunnan iloksi ;-) Ei maistunut juuri miltään, mutta läskiä oli liikaa ;-D

Don Juanilla oli jokin hyvä termi jatkuvalle valppaudelle. En vain muista sitä. Perulaiset käyttävät sanontaa "valpas kuin kärpänen", joka aika hyvin kuvaa tuota ääritilaa. Katsot kaikkiin suuntiin samanaikaisesti valmiina singahtamaan väistöliikkeeseen... Se on elinehto "unennäössä", kun kohtaat outoja olentoja. Muuten Saalistajasta tulee Saalis.

Castanedalaisessa mielessä millainen on sinun Liittolaisesi? Kun itselläni on ongelma ja haen siihen apua, törmään aina samaan jungilaiseen Arkkityyppiin, hahmoon jota Esjotes nimitti "jumalten sanansaattajaksi".

Lue lisää

Tiesinhän ettet malta pitää niitä ulospyrkiviä huuhaa-juttuja sisälläsi monta tuntia pitempää :)

Aamu on niin mukava aloittaa nauramalla kirjoituksellesi:

"Katsot kaikkiin suuntiin samanaikaisesti valmiina singahtamaan väistöliikkeeseen... Se on elinehto "unennäössä", kun kohtaat outoja olentoja. Muuten Saalistajasta tulee Saalis."

Niin kantsii sun olla varuillasi ettei möröt vie (mielisairaalaan) :)

"Castanedalaisessa mielessä millainen on sinun Liittolaisesi? Kun itselläni on ongelma ja haen siihen apua, törmään aina samaan jungilaiseen Arkkityyppiin, hahmoon jota Esjotes nimitti "jumalten sanansaattajaksi"."

YES! Parasta topu-sekoilua tähän asti!

Kerro ihmeessä meille minkä näköinen toi keksimäsi tyyppi on. Ja onko tuonut tärkeitäkin sanomia?

:) :) :)

Agwé kirjoitti:

"Castanedalaisessa mielessä millainen on sinun Liittolaisesi? Kun itselläni on ongelma ja haen siihen apua, törmään aina samaan jungilaiseen Arkkityyppiin, hahmoon jota Esjotes nimitti "jumalten sanansaattajaksi"."

Minkälainen on olemukseltaan tämä sinun Liittolaisesi? Voisitko kuvailla sitä?

Minun Liittolaiseni on karkeasti ihmisen muotoinen, väkevä kuin salama, hohtaa mustaa valoa, peilin kaltainen ja hyytävän pelottava. Olen kohdannut sen silmästä silmään vain kaksi kertaa. Ensimmäisellä kerralla näin vain sen silmän. Pelkäsin niin, että huusin kurkku suorana kuin sika jota tapetaan. 7 vuotta myöhemmin olin rohkaistunut riittävissä määrin, jotta otin siihen yhteyttä ja ehdotin yhteistyötä. Muutaman päivän kuluttua se tulikin katsomaan minua. Se näyttäytyi nyt vielä entistäkin hirvittävämmässä muodossa. Katsoin sitä silmästä silmään tukka putkella ja lahkeet paukkuen. Tajusin näkeväni jotakin, jota ihmisen ei tulisi nähdä. Kun se lähti, tunsin itseni rauhalliseksi kuin hindulehmä. Ei pelon häivääkään, ei edes häiventä...

:A:

Lue lisää

Kertomasi tapa "houkutuslinnusta" on toimivampi kuin uskoinkaan. Pökkypäät seuraavat perskärpäsen tavoin... ;-) Ja itse todistavat ajatuksesi oikeiksi. Toimii!

Se ensimmäinenkin potkii vielä, säälittävän itsetunto-ongelmansa kanssa...

Niin minun Liittolaisenihan oli se Minotaurusta muistuttava Arkkityyppi, joka syö aamupalakseen abstraktiin ajatteluun kykenemättömiä teknokraatteja... :-D

Topu kirjoitti:

Kertomasi tapa "houkutuslinnusta" on toimivampi kuin uskoinkaan. Pökkypäät seuraavat perskärpäsen tavoin... ;-) Ja itse todistavat ajatuksesi oikeiksi. Toimii!

Se ensimmäinenkin potkii vielä, säälittävän itsetunto-ongelmansa kanssa...

Niin minun Liittolaisenihan oli se Minotaurusta muistuttava Arkkityyppi, joka syö aamupalakseen abstraktiin ajatteluun kykenemättömiä teknokraatteja... :-D

Lue lisää

sie viet ,mie vikisen??!!

Topu kirjoitti:

Kertomasi tapa "houkutuslinnusta" on toimivampi kuin uskoinkaan. Pökkypäät seuraavat perskärpäsen tavoin... ;-) Ja itse todistavat ajatuksesi oikeiksi. Toimii!

Se ensimmäinenkin potkii vielä, säälittävän itsetunto-ongelmansa kanssa...

Niin minun Liittolaisenihan oli se Minotaurusta muistuttava Arkkityyppi, joka syö aamupalakseen abstraktiin ajatteluun kykenemättömiä teknokraatteja... :-D

Lue lisää

...sun kantsis näköjään hieman suurentaa. Sulla näyttäisi olevan tautisi maaninen vaihe olevan iskemässä päälle.

Ihan vaan ystävällisenä neuvona.

Niin, kiitos nopeasta vastauksesta. Kuvauksesi mielikuvitustyypistäsi oli tosin pieni pettymys:

"minun Liittolaisenihan oli se Minotaurusta muistuttava Arkkityyppi, joka syö aamupalakseen abstraktiin ajatteluun kykenemättömiä teknokraatteja..."

Uskon vahvasti sun pystyvän parempaankin! Kuvittelepas seuraavalla kerralla tyypin kohdatessasi sille vielä puputossut, punainen nenä ja luuta käteen niin sulla on vähän mieleniintoisempaa kerrottavaa herättyäsi.

Tosin sinun jutuista kiinnostuneet kanssa-hörhösi taitavat alkaa jo olla vähenemään päin :(.

Agwé kirjoitti:

"Castanedalaisessa mielessä millainen on sinun Liittolaisesi? Kun itselläni on ongelma ja haen siihen apua, törmään aina samaan jungilaiseen Arkkityyppiin, hahmoon jota Esjotes nimitti "jumalten sanansaattajaksi"."

Minkälainen on olemukseltaan tämä sinun Liittolaisesi? Voisitko kuvailla sitä?

Minun Liittolaiseni on karkeasti ihmisen muotoinen, väkevä kuin salama, hohtaa mustaa valoa, peilin kaltainen ja hyytävän pelottava. Olen kohdannut sen silmästä silmään vain kaksi kertaa. Ensimmäisellä kerralla näin vain sen silmän. Pelkäsin niin, että huusin kurkku suorana kuin sika jota tapetaan. 7 vuotta myöhemmin olin rohkaistunut riittävissä määrin, jotta otin siihen yhteyttä ja ehdotin yhteistyötä. Muutaman päivän kuluttua se tulikin katsomaan minua. Se näyttäytyi nyt vielä entistäkin hirvittävämmässä muodossa. Katsoin sitä silmästä silmään tukka putkella ja lahkeet paukkuen. Tajusin näkeväni jotakin, jota ihmisen ei tulisi nähdä. Kun se lähti, tunsin itseni rauhalliseksi kuin hindulehmä. Ei pelon häivääkään, ei edes häiventä...

:A:

Lue lisää

"Psyyken peilaamisen" minulle opetti muuan kalifornialainen kaveri.

Se lähti aivan yksinkertaisista harjoituksista, joilla pyrittiin asettumaan toisen asemaan. Valittiin henkilö, jota "peilattiin" ja pyrittiin luomaan hänelle mahdollisimman kotoisa ja turvallinen tunne. Se lähti siitä, että haettiin samanlainen ilme kuin tällä, samanlainen asento kuin tällä ja lopulta äänensävy ja käytetyt sanavalinnatkin olivat samantyyppisiä. Ja se toimi.

Näyttelijäkoulutuksessahan tuollaiset harjoitukset ovat peruskamaa.

Emootioheijastumien käyttö tunteiden manipuloinnissa oli se seuraava aste. Aluksi oli tunnusteltava henkilön emotionaaliset heikkoudet ja vahvuudet. Ja tämä toimii kirjoitetussa kommunikaatiossa yhtä lailla.

Asettumalla aluksi henkilön "alapuolelle" saadaan tämä polleana esittelemään omat heikkoutensa. Sen jälkeen asettumalla henkilön "yläpuolelle", tämä käy puolustuskannalle ja repii lopulta pelihousunsa. So it goes. Varsinkin Suomessa, jossa kansansairautena on heikko itsetunto. Itsetunto on maaginen ase henkisessä aikidossa.

Peruskamaa taistelussa ovat ennakkoluulot. Kun toinen tekee sinusta oletuksen, hän on jo hävinnyt taistelun. Siksi on tärkeää että noita, soturi, on jääkylmä ja heijastaa ympäristöään kuin peili. Silloin aikido onnistuu ja vastustaja keihästää itse itsensä.

Mutta kuten aikidokin, Peilaus on puolustuslaji. Minä en puolustaudu muuten kuin hyökättäessä...

Topu kirjoitti:

"Psyyken peilaamisen" minulle opetti muuan kalifornialainen kaveri.

Se lähti aivan yksinkertaisista harjoituksista, joilla pyrittiin asettumaan toisen asemaan. Valittiin henkilö, jota "peilattiin" ja pyrittiin luomaan hänelle mahdollisimman kotoisa ja turvallinen tunne. Se lähti siitä, että haettiin samanlainen ilme kuin tällä, samanlainen asento kuin tällä ja lopulta äänensävy ja käytetyt sanavalinnatkin olivat samantyyppisiä. Ja se toimi.

Näyttelijäkoulutuksessahan tuollaiset harjoitukset ovat peruskamaa.

Emootioheijastumien käyttö tunteiden manipuloinnissa oli se seuraava aste. Aluksi oli tunnusteltava henkilön emotionaaliset heikkoudet ja vahvuudet. Ja tämä toimii kirjoitetussa kommunikaatiossa yhtä lailla.

Asettumalla aluksi henkilön "alapuolelle" saadaan tämä polleana esittelemään omat heikkoutensa. Sen jälkeen asettumalla henkilön "yläpuolelle", tämä käy puolustuskannalle ja repii lopulta pelihousunsa. So it goes. Varsinkin Suomessa, jossa kansansairautena on heikko itsetunto. Itsetunto on maaginen ase henkisessä aikidossa.

Peruskamaa taistelussa ovat ennakkoluulot. Kun toinen tekee sinusta oletuksen, hän on jo hävinnyt taistelun. Siksi on tärkeää että noita, soturi, on jääkylmä ja heijastaa ympäristöään kuin peili. Silloin aikido onnistuu ja vastustaja keihästää itse itsensä.

Mutta kuten aikidokin, Peilaus on puolustuslaji. Minä en puolustaudu muuten kuin hyökättäessä...

Lue lisää

itsesi peilaus? Pystytkö tekemään karikatyyrin itsestäsi?

Utelija kirjoitti:

itsesi peilaus? Pystytkö tekemään karikatyyrin itsestäsi?

Jokainen on luonnostaan karikatyyri itsestään. Tarvitaan itsetuntoa ja hiven huumoria myöntää se :-)

Tämähän on itsetuntemuksen opiskelua, ei muuta. Kun uskoo tulevansa toimeen ulkoisen vastustajan kanssa, vasta sitten ryhdytään tositoimiin: taisteluun sisäisten vastustajien, huonon itsetunnon, itsesäälin, auktoriteettipelon yms. kanssa. Mutta näissäkin tapauksissa "vastustaja" on opittava tunnistamaan: on katsottava sisäiseen peiliin ja nähtävä sisäisten vastustajien takana möllöttävät voimat.

Joku saattaa taas tämänkin ottaa kirjaimellisesti, mutta ottakoon: ei ole minun ongelmani ;-D

Topu kirjoitti:

Okei. Kun kerran paljastit narsismini ketale, niin heitetään sitten nöyryys hevonvittuun: et tietenkään ymmärrä vittausteni merkitystä koska sinä et ole minä! (Viitaten aiemmin dialogista käytyyn keskusteluun.)

Huomaatko jo Peilauksen? Ole alati varuillasi, olet saalis.

Hopeatarjotin jos on normaalin ruokalautasen kokoinen niin pitäisi toimia. Vähän korkeammat reunat olisivat hyvät, koska kyse on nesteestä. Jos et löydä hopealautasta, niin alpakkakin käy. Tosin se pudottaa aina fiiliksiä, jos pohjassa lukee "Päijät-Hämeen Suksi-vonkakilpailut 1984. Kolmas palkinto".

Kyllä sinulta pitäisi aito hopealautanen löytyä, jos kerran olet ehta saatananpalvoja. Miten muuten tarjoilet Ruhtinaalle sykkiviä sydämiä? ;-)

Gary Thomas oli tuo didge-mies. Oli lentää perseelleen kun tartuin pörinäputkeen. Sovimme yhteistyöstä saman tien. Olimme jokseenkin samoilla linjoilla. Mutta kuten usein hyville ideoille tapahtuu, tämäkin kuivui kokoon.

Jep, yidakidoo on mun rumpuni. Kun hallitsee "kiertoilmahengityksen" (vai mitä se lieneekään suomeksi), suuontelon käytön ja perusprojektiotekniikat niin voi loihtia eteensä millaisia olentoja tahansa. Tosin ei sekään mikään shamaanimatka ole.

Minulla paras putki on sellainen halpa 50 euron bambukeppi, joka on jumalaisen helppo saada resonoimaan. Sitä jaksaa tuutata tuntitolkulla. Sitten taas varsinaiseen soittamiseen ja monimutkaisempiin kuvioihin paras on tavallinen, niitten ötököitten näivertämä eukalyptuspuu. Mitä helvetin tupajumeja ne taas olivatkaan...?

"Mulholland Drive" on mestariteos. Myös elokuvallisesti. Siinä asiassa olet yksinkertaiesti väärässä. Leffassa on nerokas dramaturginen rakenne, jollaiseen en ole aiemmin törmännyt. Leffan rakenteen ymmärtää vasta, kun uskaltaa heittää kronologisen logiikan huitsulannevadaan. Tietyllä tavalla leffa on rakenteellisesti sukua suomalaiselle Lampelan "Joki" -elokuvalle, josta tosin en ole kiinnostunut enempää keskustelemaan.

"Mulholland Drive" avautuu irrationaalisella ajattelulla, eikä silloinkaan välttämättä kokonaan. Ja nyt kun hämärän sylissä uinutaan, niin miten kolisi "Eyes Wide Shut"?

Voit vastata viestiin vaikka peilaamalla wiccaa tai kristittyä ;-) Niin minä teen sen skeptikkona. Katsotaan miten teinit reagoi...

Lue lisää

Jätkäthän päästelee selviä voimasanoja:

"Tuli, kulje kanssani."

"Ilma, anna Tahto."


Kylmät väreet kulkee läpi ruumiin.

vimma kirjoitti:

Jätkäthän päästelee selviä voimasanoja:

"Tuli, kulje kanssani."

"Ilma, anna Tahto."


Kylmät väreet kulkee läpi ruumiin.

Tästä seuraavaksi, ellei Agwé ole saanut jo tarpeekseen :-) Sen jälkeen Maa...

Topu kirjoitti:

Tästä seuraavaksi, ellei Agwé ole saanut jo tarpeekseen :-) Sen jälkeen Maa...

Maa, puhu minulle

Maa, näytä salaisuutesi

Maa, johdata

Noita on isovanhempanikin viljelleet pitkin poikin...

Topu kirjoitti:

Jokainen on luonnostaan karikatyyri itsestään. Tarvitaan itsetuntoa ja hiven huumoria myöntää se :-)

Tämähän on itsetuntemuksen opiskelua, ei muuta. Kun uskoo tulevansa toimeen ulkoisen vastustajan kanssa, vasta sitten ryhdytään tositoimiin: taisteluun sisäisten vastustajien, huonon itsetunnon, itsesäälin, auktoriteettipelon yms. kanssa. Mutta näissäkin tapauksissa "vastustaja" on opittava tunnistamaan: on katsottava sisäiseen peiliin ja nähtävä sisäisten vastustajien takana möllöttävät voimat.

Joku saattaa taas tämänkin ottaa kirjaimellisesti, mutta ottakoon: ei ole minun ongelmani ;-D

Lue lisää

Olet näemmä lähtenyt ratkomaan tätä ego-ongelmaa ekstroverttiin tyyliin, eli ensin ulkomaailma ja sitten vasta oma minä. Itse olen aivan päinvastainen tyyppi; olen jo vuosia näperrellyt itseni kimpussa, kun taas ulkomaailma on jäänyt jollottamaan itsekseen...

Minua on jotenkin hirvittänyt lähteä ihmisten pariin "riehumaan" kohdatakseni vain omia pimeitä piirteitäni. Pelkään satuttavani muita, ja käyttäväni heitä hyväkseni...

Mutta ehkä se on aina väistämätöntä? Ei elämästä selviä puhtain paperein, vaikka kuinka yrittäisi. Ja jos saa hullun paperit, so what... Henki on vapaa ja raato se vaan mullissa makaa kun kuolo kohtaa. ;)

Topu kirjoitti:

Palaan aiheeseen pikimmiten, mutta täytyy kerätä välillä työnsä hedelmiä: noituus on tuottanut jälleen runsaasti materiaalia työstettäväksi sanoiksi, kuviksi ja ääniksi. Informoin sitten sähköpostitse, missä voit niitä ihmetellä. Itse asiassa paikkahan on ilmiselvä... ;-)

Jatkan tätä keskustelua tässä foorumissa niin kauan kuin mahdollista, koska lukijamäärästä päätellen keskustelullamme on laajempaakin kiinnostusta. Hyvä niin. Valtaosa porukasta on kuitenkin suhteellisen avarakatseisia ja oppineita ihmisiä.

Lue lisää

Olen muutaman viikon sivusta seurannut näitä keskusteluja ja todennut, että tässä ketjussa on noin 3 henkilöä joilla on jotain todellista praktiikkaa käsiteltävästä aiheesta. ohhoh, on ollut rasittava päivä sekä fyysisessä että virtuaalimaailmassa (sähköposti sekoili, tai sitten minä), mutta ehkä palaamme asiaan lähipäivinä, joko täällä tai pakanalistalla. Ehkä minulla toistakymmentä vuotta shamanismia opiskelleella vanhalla pierulla voisi olla jotain kokemuksia jaettavana... palataan astialle!

viikatemies kirjoitti:

Olen muutaman viikon sivusta seurannut näitä keskusteluja ja todennut, että tässä ketjussa on noin 3 henkilöä joilla on jotain todellista praktiikkaa käsiteltävästä aiheesta. ohhoh, on ollut rasittava päivä sekä fyysisessä että virtuaalimaailmassa (sähköposti sekoili, tai sitten minä), mutta ehkä palaamme asiaan lähipäivinä, joko täällä tai pakanalistalla. Ehkä minulla toistakymmentä vuotta shamanismia opiskelleella vanhalla pierulla voisi olla jotain kokemuksia jaettavana... palataan astialle!

Lue lisää

Herra viikatemies on hyvä vaan ja jakaa viisauttaan.

:Agwé:

viikatemies kirjoitti:

Olen muutaman viikon sivusta seurannut näitä keskusteluja ja todennut, että tässä ketjussa on noin 3 henkilöä joilla on jotain todellista praktiikkaa käsiteltävästä aiheesta. ohhoh, on ollut rasittava päivä sekä fyysisessä että virtuaalimaailmassa (sähköposti sekoili, tai sitten minä), mutta ehkä palaamme asiaan lähipäivinä, joko täällä tai pakanalistalla. Ehkä minulla toistakymmentä vuotta shamanismia opiskelleella vanhalla pierulla voisi olla jotain kokemuksia jaettavana... palataan astialle!

Lue lisää

Ellet ole ihan yksinäsi kyntänyt niin saatamme olla tuttuja. ;-)

Kiinnostaa kovasti suhteesi shamanismiin ja vanhaan "perinnenoituuteen".

viikatemies kirjoitti:

Olen muutaman viikon sivusta seurannut näitä keskusteluja ja todennut, että tässä ketjussa on noin 3 henkilöä joilla on jotain todellista praktiikkaa käsiteltävästä aiheesta. ohhoh, on ollut rasittava päivä sekä fyysisessä että virtuaalimaailmassa (sähköposti sekoili, tai sitten minä), mutta ehkä palaamme asiaan lähipäivinä, joko täällä tai pakanalistalla. Ehkä minulla toistakymmentä vuotta shamanismia opiskelleella vanhalla pierulla voisi olla jotain kokemuksia jaettavana... palataan astialle!

Lue lisää

Levätköön Heimo rauhassa, missä ikinä vaeltaakaan. Taidat olla hänen oppilaitaan...

Tellu kirjoitti:

Olet näemmä lähtenyt ratkomaan tätä ego-ongelmaa ekstroverttiin tyyliin, eli ensin ulkomaailma ja sitten vasta oma minä. Itse olen aivan päinvastainen tyyppi; olen jo vuosia näperrellyt itseni kimpussa, kun taas ulkomaailma on jäänyt jollottamaan itsekseen...

Minua on jotenkin hirvittänyt lähteä ihmisten pariin "riehumaan" kohdatakseni vain omia pimeitä piirteitäni. Pelkään satuttavani muita, ja käyttäväni heitä hyväkseni...

Mutta ehkä se on aina väistämätöntä? Ei elämästä selviä puhtain paperein, vaikka kuinka yrittäisi. Ja jos saa hullun paperit, so what... Henki on vapaa ja raato se vaan mullissa makaa kun kuolo kohtaa. ;)

Lue lisää

Niin en muista mitenpäin tätä olen joskus lähtenyt ratkomaan. Tuli vain mieleeni tuon hipin minulle opettama metodi. Kyllä kai se taistelu tuon oman itsen kanssa on ollut aina käynnissä, mutta taistelua ei voi voittaa ellei tiedosta koko konfliktia....

Se on tämä ketjureaktio, emootiohyrrä: itket koska sinua itkettää ja sinua itkettää koska itket. Peili - taas. Ulkoinen vaikuttaa sisäiseen ja päinvastoin.

Noita ei ole koskaan täysinoppinut. Itsesääli ja narsismi, siinä kaksi pahaa Örkkiä. Yhtä taistelua loppuun saakka.

Topu kirjoitti:

Niin en muista mitenpäin tätä olen joskus lähtenyt ratkomaan. Tuli vain mieleeni tuon hipin minulle opettama metodi. Kyllä kai se taistelu tuon oman itsen kanssa on ollut aina käynnissä, mutta taistelua ei voi voittaa ellei tiedosta koko konfliktia....

Se on tämä ketjureaktio, emootiohyrrä: itket koska sinua itkettää ja sinua itkettää koska itket. Peili - taas. Ulkoinen vaikuttaa sisäiseen ja päinvastoin.

Noita ei ole koskaan täysinoppinut. Itsesääli ja narsismi, siinä kaksi pahaa Örkkiä. Yhtä taistelua loppuun saakka.

Lue lisää

niin armoa ei anneta.

terv. nimim. Useimmiten käpykaartilainen

Topu kirjoitti:

Tästä seuraavaksi, ellei Agwé ole saanut jo tarpeekseen :-) Sen jälkeen Maa...

Minulle tuli heti tällainen assosisaatio kuin "virhaava vesi", ja se vaikutti jotenkin voimakkaammalta...

Hassua.

"Aika monet meikäläisten työskentelytavoista ovat olleet niin hurjia, etten miellelläni ryhdy niitä ihan vaan uteliaisuuttani kokeilemaan. Niissä voi teloa itsensä tosi pahasti. Voisin laittaakin itse asiassa sinut Agwé koekaniiniksi, niin voisit sitten tulla kertomaan miten kävi... Siis jos enää kykenet ;-)"

Kuulisin mielelläni näistä. Olen erittäin kiinnostunut juurikin hieman hurjemmista työskentelymenetelmistä. Varsinkin suomalaiset hardcore menetelmät ovat minulle melkolailla hämärän peitossa.

Josta tulikin mieleeni: eräs kollegani kokeili rommilla sitä sinun liekkilautasmenetelmääsi. Sen perusteella mitä hän kertoi, tulin entistäkin vakuuttuneemmaksi menetelmäsi totaalisesta voimallisuudesta, kuten myös sen lähes hämmästyttävän suuresta palovaarasta.

Olen muuten hylännyt ideani piiskata itseäni nokkosilla. Minulla oli sellainen teoria, että niiden tuoma kipu tuottaisi voimakkaasti muuntuneen tajunnantilan. Kokeillessessani
"nokkoshoitoa" toiseen käteeni huomasin, että polttava kipu (joka oli koko jutun pointti) kesti vain lyhyen hetken ajan, kun taas ihon pahkurainen turvotus kesti melkein kaksi tuntia. Hyödytön menetelmä. Olenkin päättänyt nokkosten sijaan jatkaa tutkimuksiani havunoksien parissa.

Olisi mielenkiintoista kuulla niistä sinun hurjista menetelmistäsi. Näiden keksiminen omin avuin on todella aikaaviepää, koska jokainen juttu täytyy oikeasti kokeilla ennenkuin tietää onko siitä mitään hyötyä.

Mitä seuraavaksi, Topu? Valellaanko Agwé tervalla ja sytytetään tuleen ja heitetään järveen hiidenkivi jalkoihin sidottuna? ;-)

Vesi on tosiaan mielenkiintoinen elementti. No ovathan ne kaikki, mutta minulla on kyllä erityinen suhde veteen. Agwé itseasiassa on Haitilaisen meren jumalan nimi. Tuli ja vesi, ne ovat minun...

Liiallinen kelluminen voi olla haitaksikin. Vedessä mielenkiintoisinta on se, ettei se paljasta salaisuuksiaan, ellei osaa päästää irti peloistaan ja vain antaa itsensä upota sinne. Pää täynnä ilmaa ei koskaan pääse pintaa syvemmälle.

:A:

Agwé kirjoitti:

"Aika monet meikäläisten työskentelytavoista ovat olleet niin hurjia, etten miellelläni ryhdy niitä ihan vaan uteliaisuuttani kokeilemaan. Niissä voi teloa itsensä tosi pahasti. Voisin laittaakin itse asiassa sinut Agwé koekaniiniksi, niin voisit sitten tulla kertomaan miten kävi... Siis jos enää kykenet ;-)"

Kuulisin mielelläni näistä. Olen erittäin kiinnostunut juurikin hieman hurjemmista työskentelymenetelmistä. Varsinkin suomalaiset hardcore menetelmät ovat minulle melkolailla hämärän peitossa.

Josta tulikin mieleeni: eräs kollegani kokeili rommilla sitä sinun liekkilautasmenetelmääsi. Sen perusteella mitä hän kertoi, tulin entistäkin vakuuttuneemmaksi menetelmäsi totaalisesta voimallisuudesta, kuten myös sen lähes hämmästyttävän suuresta palovaarasta.

Olen muuten hylännyt ideani piiskata itseäni nokkosilla. Minulla oli sellainen teoria, että niiden tuoma kipu tuottaisi voimakkaasti muuntuneen tajunnantilan. Kokeillessessani
"nokkoshoitoa" toiseen käteeni huomasin, että polttava kipu (joka oli koko jutun pointti) kesti vain lyhyen hetken ajan, kun taas ihon pahkurainen turvotus kesti melkein kaksi tuntia. Hyödytön menetelmä. Olenkin päättänyt nokkosten sijaan jatkaa tutkimuksiani havunoksien parissa.

Olisi mielenkiintoista kuulla niistä sinun hurjista menetelmistäsi. Näiden keksiminen omin avuin on todella aikaaviepää, koska jokainen juttu täytyy oikeasti kokeilla ennenkuin tietää onko siitä mitään hyötyä.

Mitä seuraavaksi, Topu? Valellaanko Agwé tervalla ja sytytetään tuleen ja heitetään järveen hiidenkivi jalkoihin sidottuna? ;-)

Vesi on tosiaan mielenkiintoinen elementti. No ovathan ne kaikki, mutta minulla on kyllä erityinen suhde veteen. Agwé itseasiassa on Haitilaisen meren jumalan nimi. Tuli ja vesi, ne ovat minun...

Liiallinen kelluminen voi olla haitaksikin. Vedessä mielenkiintoisinta on se, ettei se paljasta salaisuuksiaan, ellei osaa päästää irti peloistaan ja vain antaa itsensä upota sinne. Pää täynnä ilmaa ei koskaan pääse pintaa syvemmälle.

:A:

Lue lisää

Niin, hardcore-menetelmien ongelmaksi nousee se, että näillä kanavilla ei saa kehottaa rikokseen, jollaiseksi tietääkseni hautarauhan rikkominenkin luetaan... ;-)

Voit siis vain kuvitella mitä ne 1700-luvun hardcore-menetelmät olivat... Lisättäköön tähän vielä että aikaisemmin mainitsemani sukulaisukko kuoli hukkumalla, koska ei tajunnut nousta ajoissa pohjasta ylös. Että silleen...

- Opettele käsittelemään "elävää hopeaa". Se on monikäyttöinen noidan työkalu.
- Hanki divarista vanha almanakka ja naulaa se seinääsi.
- Ammu kerran asuntosi seinän läpi (sisäänpäin).
- Kiipeä kirkontorniin kello kuusi aamulla ja raaputa sen kellonakselista pikipallero. Sitten syö se.
- Pure kirvestä.
- Hengitä sammakon suuhun ja laita se maitolasiin. Juo maito.

Ehkä olisi kuitenkin ensin hyvä tietää, että miksi helvetissä? :-D

Topu kirjoitti:

Niin, hardcore-menetelmien ongelmaksi nousee se, että näillä kanavilla ei saa kehottaa rikokseen, jollaiseksi tietääkseni hautarauhan rikkominenkin luetaan... ;-)

Voit siis vain kuvitella mitä ne 1700-luvun hardcore-menetelmät olivat... Lisättäköön tähän vielä että aikaisemmin mainitsemani sukulaisukko kuoli hukkumalla, koska ei tajunnut nousta ajoissa pohjasta ylös. Että silleen...

- Opettele käsittelemään "elävää hopeaa". Se on monikäyttöinen noidan työkalu.
- Hanki divarista vanha almanakka ja naulaa se seinääsi.
- Ammu kerran asuntosi seinän läpi (sisäänpäin).
- Kiipeä kirkontorniin kello kuusi aamulla ja raaputa sen kellonakselista pikipallero. Sitten syö se.
- Pure kirvestä.
- Hengitä sammakon suuhun ja laita se maitolasiin. Juo maito.

Ehkä olisi kuitenkin ensin hyvä tietää, että miksi helvetissä? :-D

Lue lisää

Niin. Olisi tottakai hyvä tietää, mikä ideakin näiden takana on jos vain tiedät. Silloin niitä voisi jotenkin soveltaa. Ja edelleenkin: voidaan keskustella sähköpostitse jos et täällä halua.

Tietysti sääntöjä voi aina kiertää, esim. näin:

"Pelasimme sellaista roolipeliä, jossa 9 kuukautta kuolleena olevan yhdeksännen niskanikaman heittäminen sisään pastorin ikkunasta teki voittamattomaksi juomingeissa"

tai

"näin eilen sellaista unta, että söin kärpässieniä ja ammuskelin pistoolilla kattoon"

Heh. :-)

Näin muuten alkuviikosta sellaista unta, että olin muuttumassa naiseksi. Se oli ihan järjettömän pelottavaa. Tämä prosessi oli jotenkin paholaisen aikaansaama ja väistämätön.

:A:

Topu kirjoitti:

Niin, hardcore-menetelmien ongelmaksi nousee se, että näillä kanavilla ei saa kehottaa rikokseen, jollaiseksi tietääkseni hautarauhan rikkominenkin luetaan... ;-)

Voit siis vain kuvitella mitä ne 1700-luvun hardcore-menetelmät olivat... Lisättäköön tähän vielä että aikaisemmin mainitsemani sukulaisukko kuoli hukkumalla, koska ei tajunnut nousta ajoissa pohjasta ylös. Että silleen...

- Opettele käsittelemään "elävää hopeaa". Se on monikäyttöinen noidan työkalu.
- Hanki divarista vanha almanakka ja naulaa se seinääsi.
- Ammu kerran asuntosi seinän läpi (sisäänpäin).
- Kiipeä kirkontorniin kello kuusi aamulla ja raaputa sen kellonakselista pikipallero. Sitten syö se.
- Pure kirvestä.
- Hengitä sammakon suuhun ja laita se maitolasiin. Juo maito.

Ehkä olisi kuitenkin ensin hyvä tietää, että miksi helvetissä? :-D

Lue lisää

Kun luin tuon kohdan "Ammu kerran asuntosi seinän läpi (sisäänpäin).", kylmät väreet kulkiva läpi kehoni. Ruumiini osaa kertoa minulle sen missä on voimaa. jos nimittäin pelkää ajatus laittaa jotain liikkeelle.

Olin toissapäivänä järvessä uimassa. Sain ihan hillittömiä fiiliksiä kun sukelsin kohti mutapohjaa. Vesi oli pinnalta vaaleampaa, ja syvemmällä aukesi ääretön pimeys joka kylmeni pohjaa kohden.

Muutuin myös veltoksi ja kuvittelin olevani vedessä kelluva ruumis, sain siitäkin tosi hyvät kicksit.

vimma kirjoitti:

Kun luin tuon kohdan "Ammu kerran asuntosi seinän läpi (sisäänpäin).", kylmät väreet kulkiva läpi kehoni. Ruumiini osaa kertoa minulle sen missä on voimaa. jos nimittäin pelkää ajatus laittaa jotain liikkeelle.

Olin toissapäivänä järvessä uimassa. Sain ihan hillittömiä fiiliksiä kun sukelsin kohti mutapohjaa. Vesi oli pinnalta vaaleampaa, ja syvemmällä aukesi ääretön pimeys joka kylmeni pohjaa kohden.

Muutuin myös veltoksi ja kuvittelin olevani vedessä kelluva ruumis, sain siitäkin tosi hyvät kicksit.

Lue lisää

Voimaa tarvitaankin eritoten silloin kun vielä ymmärtää sen että sana "ammu" on muinaissuomalainen synonyymi sanalle "lehmä". Kylmät väreet menevät minullakin kun mietin tuon maagisen rituaalin taustoja...

Vesi. Niin. Mieleeni nousee kuva lammenpohjassa makaavasta parrakkaasta shamaanista yläpuolellaan seitsemän metriä vettä... Siellä hän makaa selällään ja katsoo kylmin silmin veden väreilyä pinnassa. On syyskesän ilta. Sudenkorento tekee taiturimaisia hyökkäyksiä lammen pinnalla. Vesi väreilee, mutta shamaani on hiljaa...

Agwé kirjoitti:

Niin. Olisi tottakai hyvä tietää, mikä ideakin näiden takana on jos vain tiedät. Silloin niitä voisi jotenkin soveltaa. Ja edelleenkin: voidaan keskustella sähköpostitse jos et täällä halua.

Tietysti sääntöjä voi aina kiertää, esim. näin:

"Pelasimme sellaista roolipeliä, jossa 9 kuukautta kuolleena olevan yhdeksännen niskanikaman heittäminen sisään pastorin ikkunasta teki voittamattomaksi juomingeissa"

tai

"näin eilen sellaista unta, että söin kärpässieniä ja ammuskelin pistoolilla kattoon"

Heh. :-)

Näin muuten alkuviikosta sellaista unta, että olin muuttumassa naiseksi. Se oli ihan järjettömän pelottavaa. Tämä prosessi oli jotenkin paholaisen aikaansaama ja väistämätön.

:A:

Lue lisää

> Näin muuten alkuviikosta sellaista unta, että olin muuttumassa naiseksi. Se oli ihan järjettömän pelottavaa. Tämä prosessi oli jotenkin paholaisen aikaansaama ja väistämätön.

***

Mies kuin paholainen
ympärillä naistensa rinki
Hän lähettää meidät matkaan kuin koirat
"Menkää ja raadelkaa"

Juoksemme läpi metsän
jäsenemme muuttuvat
Yö
Pimeys
Kuun valo yllämme

Kuka hyvänsä vastaamme tulee
saa tuta herramme vihan
Hän juovuttaa meidät kuin viini
me olemme olemassa vain häntä varten
Hän on kaikki
hän on voima

Sisar, oletko sinä yksi meistä?

Pysytkö rinnallamme
annatko jäsentesi muuttua
kynsiesi kasvaa
hampaidesi tulla teräviksi ja vahvoiksi