Kokemuksia buddhalaiseksi "kääntyneiltä"

Vai niin, vai niin... Että tällaista tänään. :)))) No kiitos nyt jos tarkoitit hyvää. :)

alkuperäinen kirj. kirjoitti:

Vai niin, vai niin... Että tällaista tänään. :)))) No kiitos nyt jos tarkoitit hyvää. :)

mitähän tähän höpäjäisi Jeesus Kristus on ihmisten pelastaja Amen

... että ainoa tapa jolla "rakkauden ja armon uskonto" saa itselleen lisää jäseniä, on muiden ihmisten pelottelu järjiltään sillä että he kärsivät ikuisesti kuolemansa jälkeen jos eivät ajattele oikealla tavalla. Tuo on aivan helvetin sairasta.

Käytännössä voit olla vaikkapa pedofiili, joukkomurhaaja yms. aiheuttaen valtavaa kärsimystä ympäristölle, mutta jos hetki ennen kuolemaa päätät uskoa Jeesukseen olet pelastettu. Jos taas elät hyvin, vaikkapa buddhalaisena munkkina, satuttamatta kärpästäkään elämäsi aikana, niin helvettiin vain siitä! Tuo on täysin absurdia, eikä tuo voi täsmätä kenenkään täysjärkisen ei-aivopestyn ihmisen oikeudentajua. Mikään rangaistus joka kestää ikuisuuden ei myöskään voi olla oikeudenmukainen. Pidän myös huvittavana, että Jumala, jonka pitäisi olla kaikkivaltias, suuri, rakastava ja inhimillisten virheiden yläpuolella, ilmeisesti omaa niin heikon egon että hän heittää ihmisiä tulijärveen ikuisuudeksi tai pelastaa heidät sen perusteella kuka uskoo häneen. Miksi ihmeessä kaikkivaltias tarvitsisi tuollaista egon hinkkausta? Eikö Jumalalle pitäisi olla aivan sama, mihin ihminen uskonnollisessa mielessä uskoo tai on uskomatta, jos tämä pyrkii olemaan hyvä? Paras syy olla olematta kristitty on järjetön teologianne.

Pidän myös huvittavana tuota, että tarinan mies, Athet Pyan Shinthaw Paulu, näki Buddhan helvetissä, ja sivulla sanotaan että ainoa tapa pelastua on uskoa Jeesukseen, ja sitten sivun lopussa lukee "Did you know that Buddha himself Prophesized about Jesus about 500 years before Jesus was miraculously born?". Buddha siis profetoi Jeesuksesta eli uskoi häneen, ja joutui helvettiin? Eikö tuo ole nyt hieman ristiriitaista?

Paloittelen ihmisruumiita jääkellarissani muumien Mörön kanssa. Hail Satan ja ikuinen pahuus!!!

Linkki unohtui: http://www.buddha-dharma.info/ihmisia.htm

lue Y. Seppäsen kirja "Buddhalainen vaihtoehto".

Mikähän sinun mielestäsi sitten turvautuminen kolmeen jalokiveen mahtaa olla?
Monet tuntuvat sanovan esim. e-sangha -foorumilla että vain tuon seremonian kautta olet oikeasti buddhalainen. Jos asia on näin, se tarkoittaa että minä en (vielä) ole buddhalainen itsekään.
Siis tämä turvautuminen otetaan joltakin buddhalaismunkilta sen jälkeen kun on tutustunut syvällisesti buddhalaisuuteen ja käynytkin jossakin ryhmässä. Tämä siksi että oikeasti tiedät mihin sitoudut, sillä turvautuminen tarkoittaa muodollista sitoutumista buddhalaisuuden harjoittamiselle.
Seremoniassa toistetaan munkille kolmesti "Turvaudun buddhaan, turvaudun sanghaan, turvaudun dharmaan". En valitettavasti tiedä itsekään kovin tarkoin turvautumisen kulusta.

pikku-buddha kirjoitti:

Mikähän sinun mielestäsi sitten turvautuminen kolmeen jalokiveen mahtaa olla?
Monet tuntuvat sanovan esim. e-sangha -foorumilla että vain tuon seremonian kautta olet oikeasti buddhalainen. Jos asia on näin, se tarkoittaa että minä en (vielä) ole buddhalainen itsekään.
Siis tämä turvautuminen otetaan joltakin buddhalaismunkilta sen jälkeen kun on tutustunut syvällisesti buddhalaisuuteen ja käynytkin jossakin ryhmässä. Tämä siksi että oikeasti tiedät mihin sitoudut, sillä turvautuminen tarkoittaa muodollista sitoutumista buddhalaisuuden harjoittamiselle.
Seremoniassa toistetaan munkille kolmesti "Turvaudun buddhaan, turvaudun sanghaan, turvaudun dharmaan". En valitettavasti tiedä itsekään kovin tarkoin turvautumisen kulusta.

Lue lisää

oikea keskittyminen.....oikea tarkoitus...rohkeus.... jne.
Vain 8 puolaa.
Suutaukset ja luostariohjeet tulivat paljon myöhemmin.

pikku-buddha kirjoitti:

Mikähän sinun mielestäsi sitten turvautuminen kolmeen jalokiveen mahtaa olla?
Monet tuntuvat sanovan esim. e-sangha -foorumilla että vain tuon seremonian kautta olet oikeasti buddhalainen. Jos asia on näin, se tarkoittaa että minä en (vielä) ole buddhalainen itsekään.
Siis tämä turvautuminen otetaan joltakin buddhalaismunkilta sen jälkeen kun on tutustunut syvällisesti buddhalaisuuteen ja käynytkin jossakin ryhmässä. Tämä siksi että oikeasti tiedät mihin sitoudut, sillä turvautuminen tarkoittaa muodollista sitoutumista buddhalaisuuden harjoittamiselle.
Seremoniassa toistetaan munkille kolmesti "Turvaudun buddhaan, turvaudun sanghaan, turvaudun dharmaan". En valitettavasti tiedä itsekään kovin tarkoin turvautumisen kulusta.

Lue lisää

Tarkoitat siis munkiksi vihkiytyvää?

Totta kai munkiksi vihkiytyvä antaa lupauksia, esim 227 ohjetta ja pitää ne. Mutta maallikko antaa 5 lupausta ja pitää ne. Buddhalaisuuden harjoittamisessa on kolme harjoitusta: sila = moraali, keskittyminen ja viisaus = panja. Turvautuminen kolmeen jalokiveen on luottamusta siihen, että harjoitus johtaa vapautumiseen dukkhasta. Uskon puute on yksi viidestä esteestä.

dharmaa... kirjoitti:

oikea keskittyminen.....oikea tarkoitus...rohkeus.... jne.
Vain 8 puolaa.
Suutaukset ja luostariohjeet tulivat paljon myöhemmin.

no Buddha itse perusti Sanghan ja opetti sen tärkeydestä.
Hän opetti turvautumisen kolmeen jalokiveen. tämä ei ole mikään myöhäsempi innovaatio

Komppaan kaiken.

Niin... kirjoitti:

Komppaan kaiken.

aamen.
osoittakaa edes yksi buddhalainen, joka ei ole fakkiutunut buddhismiinsa.

Totuudellisuuttakin jos etsitään vain itselle, niin se on harha. Mitään ei pelkästään itselle, vaan kaikille kaikkien hyödyksi ja rakennukseksi. Aina kun on privaatti itse, jolle ja vain jolle hyötyajatus suunnataan, ollaan metsässä. Itseasiassa ei tarvitse etsiä mitään, vaan elää rakentavasti ja suunnata energiansa rakentavaan käyttöön päämäärät unohtaen. Kaikkien hyödyksi. Tällöin matka jatkuu rakentavasti ja päämääräkin tulee huomaamatta.

Tulisi pyrkiä ilman pyrkimistä. Tie jota ei nähdä tieksi. Taolaisuudessa on jotain fiksua, se puhuu tiettömästä tiestä. Sama minkä muodollisen opin puitteissa matkaa jatketaan, sillä se tiedetään kulissiksi. Raamiksi. Motiivi kaikkien hyödyksi on oleellisin.

kokija kirjoitti:

Totuudellisuuttakin jos etsitään vain itselle, niin se on harha. Mitään ei pelkästään itselle, vaan kaikille kaikkien hyödyksi ja rakennukseksi. Aina kun on privaatti itse, jolle ja vain jolle hyötyajatus suunnataan, ollaan metsässä. Itseasiassa ei tarvitse etsiä mitään, vaan elää rakentavasti ja suunnata energiansa rakentavaan käyttöön päämäärät unohtaen. Kaikkien hyödyksi. Tällöin matka jatkuu rakentavasti ja päämääräkin tulee huomaamatta.

Tulisi pyrkiä ilman pyrkimistä. Tie jota ei nähdä tieksi. Taolaisuudessa on jotain fiksua, se puhuu tiettömästä tiestä. Sama minkä muodollisen opin puitteissa matkaa jatketaan, sillä se tiedetään kulissiksi. Raamiksi. Motiivi kaikkien hyödyksi on oleellisin.

Lue lisää

Hienoa tekstiä, vaan moniko buddhalaiseksi itsensä mieltävä todella suhtautuu buddhismiinsa vain yksinä raameina ja on myös kykeneväinen astumaan itsenäisenä tämän viitekehyksen ulkopuolelle?

Eikös motiivissa kaikkien hyödyksi ole oleellista vain se, että itsen vuoksi tekeminen on jo syntyssän kuollut idea? Eli vaikka motiivi "kaikkien hyödyksi" kannatteleekin ihmistä, niin se ei kuitenkaan itsessään ole se pointti. Se vain estää ajautumasta minän harhaan, mikä rikkoo holistisemman ymmärryksen.

"Tulisi pyrkiä ilman pyrkimistä"-mentaliteetti muistutti Bhagavad Gitan sanoista:
" He who seeth inaction in action and action in inaction, he is wise among men; he is a Yogi and performer of all actions."

19+15 kirjoitti:

Hienoa tekstiä, vaan moniko buddhalaiseksi itsensä mieltävä todella suhtautuu buddhismiinsa vain yksinä raameina ja on myös kykeneväinen astumaan itsenäisenä tämän viitekehyksen ulkopuolelle?

Eikös motiivissa kaikkien hyödyksi ole oleellista vain se, että itsen vuoksi tekeminen on jo syntyssän kuollut idea? Eli vaikka motiivi "kaikkien hyödyksi" kannatteleekin ihmistä, niin se ei kuitenkaan itsessään ole se pointti. Se vain estää ajautumasta minän harhaan, mikä rikkoo holistisemman ymmärryksen.

"Tulisi pyrkiä ilman pyrkimistä"-mentaliteetti muistutti Bhagavad Gitan sanoista:
" He who seeth inaction in action and action in inaction, he is wise among men; he is a Yogi and performer of all actions."

Lue lisää

Edellisessä viestissä jäi huomiotta se, että vaikka motiivi kaikkien hyväksi suojaa holistista ymmärrystä, niin siihen kuuluu lisäksi loving kindness elementti. Rakastava intentio, joka on omiaan rikkomaan dualistisen kokemuksen rajoja ja avaamaan holistista kokemusta.

Totuudellisuus ei asu minässä. Siksi minän harhasta vapautuminen avaa tien totuudellisuuteen.

kokija kirjoitti:

Totuudellisuus ei asu minässä. Siksi minän harhasta vapautuminen avaa tien totuudellisuuteen.

"Siksi minän harhasta vapautuminen avaa tien totuudellisuuteen."

Ja miten ajattelit vapautua minän harhasta? KUKA vapautuu minän harhasta?
KUKA kokee totuudellisuuden?

Ja ennen kuin vastaat, mieti noista esittämäsäni kahdesta kysymyksestä viimeistä: "Mikä on totta?" Ja perusta mielellään vastauksesi siihen. Mielipiteet eivät nimittäin kuulu totuudellisuuteen.

Oikea vastaus kirjoitti:

"Siksi minän harhasta vapautuminen avaa tien totuudellisuuteen."

Ja miten ajattelit vapautua minän harhasta? KUKA vapautuu minän harhasta?
KUKA kokee totuudellisuuden?

Ja ennen kuin vastaat, mieti noista esittämäsäni kahdesta kysymyksestä viimeistä: "Mikä on totta?" Ja perusta mielellään vastauksesi siihen. Mielipiteet eivät nimittäin kuulu totuudellisuuteen.

Lue lisää

" Ja miten ajattelit vapautua minän harhasta? "

Ei ole ketään joka koettaisi vapautua.

" KUKA vapautuu minän harhasta?
KUKA kokee totuudellisuuden? "

Ei ainakaan minä.

kokija kirjoitti:

" Ja miten ajattelit vapautua minän harhasta? "

Ei ole ketään joka koettaisi vapautua.

" KUKA vapautuu minän harhasta?
KUKA kokee totuudellisuuden? "

Ei ainakaan minä.

Lue lisää

"Ei ole ketään joka koettaisi vapautua."

Joten siitä seuraa, että todellisuudessa mitään vapautumista ei ole. Buddhalaista termiä käyttääkseni mitään "valaistumista" ei ole. Se mikä on, ON. Se ei valaistumisia kaipaa.
Siispä koko jorina valaistumisesta on Mayan, tuon suuren taikurin, pelleilyä. Silti sen (harhan) varassa lepää kymmeniä uskontoja, tuhannet gurut ja papit hölisevät siitä ja miljoonat ihmiset etsivät tosissaan sellaista mitä ei ole, sen sijaan että asettautuisivat siihen mikä on.

Oikea vastaus kirjoitti:

"Ei ole ketään joka koettaisi vapautua."

Joten siitä seuraa, että todellisuudessa mitään vapautumista ei ole. Buddhalaista termiä käyttääkseni mitään "valaistumista" ei ole. Se mikä on, ON. Se ei valaistumisia kaipaa.
Siispä koko jorina valaistumisesta on Mayan, tuon suuren taikurin, pelleilyä. Silti sen (harhan) varassa lepää kymmeniä uskontoja, tuhannet gurut ja papit hölisevät siitä ja miljoonat ihmiset etsivät tosissaan sellaista mitä ei ole, sen sijaan että asettautuisivat siihen mikä on.

Lue lisää

" Joten siitä seuraa, että todellisuudessa mitään vapautumista ei ole. Buddhalaista termiä käyttääkseni mitään "valaistumista" ei ole. Se mikä on, ON. Se ei valaistumisia kaipaa. "

Tuossa on suurta oivallusta. Se mikä on, ei kaipaa valaistumista.

" Siispä koko jorina valaistumisesta on Mayan, tuon suuren taikurin, pelleilyä. Silti sen (harhan) varassa lepää kymmeniä uskontoja, tuhannet gurut ja papit hölisevät siitä ja miljoonat ihmiset etsivät tosissaan sellaista mitä ei ole, sen sijaan että asettautuisivat siihen mikä on. "

Kiitos tästä puheenvuorosta. Se mikä on, sitä minä ei voi saavuttaa. Minään takertuminen voi kuolla, ja se mikä on, on. Se on siitä huolimatta, oli minää tai ei.

"1. Mikä (ei "kuka") minä olen?
2. Mikä on totta?

On vain nuo kysymykset ja vastaukset niihin, muu etsiminen on turhaa. "

Mielestäni ei ole. Olennaisinta asiaa ei voi kysyä, koska se ei ole (älyllinen) kysymys.

Buddhalaisuutta ei voi käsittää älyllisesti. Ei siksi, että se olisi jotenkin liian vaikea tai mystinen, vaan siksi että äly on ysinkertaisesti vain liian rajoittunut työkalu ymmärtäämään elämän mielekkyyttä.

Buddhalaisuus yrittää palauttaa älyn (rationaalisen ajattelun) sen oikeaan rooliinsa, ihmisen apuneuvoksi, kun taas länsimaisuus on nostanut sen kaiken olevaisen kuninkaaksi ja ratkaisun tuojaksi.

Jotta buddhalaisuudesta saa jotain tolkkua, pitää ymmärtää, että siitä keskusteleminen aina vertauskuvallista. Vain kokemus on todellista ja kaiken teoretisoinnin ulkopuolella. Kokemusta voi kuvata hyvin rajoitetusti niille, joilla on samanlainen kokemus, mutta sitä ei voi sanoin siirtää sen paremmin kuin voi sanoa, miltä mansikka maistuu jollekin, joka ei ole koskaan mansikkaa maistanut. Jokaisen pitää maistaa tuota mansikkaa itse, vaikka sen mausta olisi kirjoitettu hyllymetri tutkimuksia.

Jos lähtee siitä ajatuksesta, niin kuin moni länsimaissa lähtee, että kaikki on loppujen lopuksi puettavissa teorioiksi ja määritelmiksi, ei ikinä tavoita sitä maailmaa, josta buddhalaisuus puhuu. Jos taas ymmärtää älyllisten rakenteiden (teoriat ja kielet) rajallisuuden, ymmärtää samalla että on olemassa jotain, jota voisi kutsua vaikka alati virtaavaksi kokemusmaailmaksi. Tämän "tuulen henkäyksen" säilöminen purkkiin ei yksinkertaisesti vain onnistu.

Mielestäni olennaisinta ei ole etsiä vastausta, vaan oivaltaa kysymysten rajallisuus ja tarpeettomuus.

Oikea vastaus kirjoitti:

"Ei ole ketään joka koettaisi vapautua."

Joten siitä seuraa, että todellisuudessa mitään vapautumista ei ole. Buddhalaista termiä käyttääkseni mitään "valaistumista" ei ole. Se mikä on, ON. Se ei valaistumisia kaipaa.
Siispä koko jorina valaistumisesta on Mayan, tuon suuren taikurin, pelleilyä. Silti sen (harhan) varassa lepää kymmeniä uskontoja, tuhannet gurut ja papit hölisevät siitä ja miljoonat ihmiset etsivät tosissaan sellaista mitä ei ole, sen sijaan että asettautuisivat siihen mikä on.

Lue lisää

""Ei ole ketään joka koettaisi vapautua."

Joten siitä seuraa, että todellisuudessa mitään vapautumista ei ole. Buddhalaista termiä käyttääkseni mitään "valaistumista" ei ole."


Valaistumista on maailman näkeminen sellaisenaan, ilman sen älyllistä käsitteellistämistä. Kyse on siis "valosta", ei tiedosta.

Kysymykset kuka ja mikä valaistuu ovat vain joutavaa leikittelyä määritelmillä, ja niihin juuttuminen johtaa ainoastaan loogiseen umpikujaan.

Asian voi nähdä myös niin, että mitään valaistumista ei ole, mutta on olemassa massiivinen älyn (ajattelun) sumuverho, joka estää suoran näkemisen. Valaistuminen on tuon sumun hälvenemistä. Äly näkee vain ikään kuin tutkakuvan ja filosofia yrittää kehittää parempaa tutkaa. Buddha taas näkee maailman ilman sumua eikä ole tutkasta kovin riippuvainen.

yks zeniläinen kirjoitti:

""Ei ole ketään joka koettaisi vapautua."

Joten siitä seuraa, että todellisuudessa mitään vapautumista ei ole. Buddhalaista termiä käyttääkseni mitään "valaistumista" ei ole."


Valaistumista on maailman näkeminen sellaisenaan, ilman sen älyllistä käsitteellistämistä. Kyse on siis "valosta", ei tiedosta.

Kysymykset kuka ja mikä valaistuu ovat vain joutavaa leikittelyä määritelmillä, ja niihin juuttuminen johtaa ainoastaan loogiseen umpikujaan.

Asian voi nähdä myös niin, että mitään valaistumista ei ole, mutta on olemassa massiivinen älyn (ajattelun) sumuverho, joka estää suoran näkemisen. Valaistuminen on tuon sumun hälvenemistä. Äly näkee vain ikään kuin tutkakuvan ja filosofia yrittää kehittää parempaa tutkaa. Buddha taas näkee maailman ilman sumua eikä ole tutkasta kovin riippuvainen.

Lue lisää

" Kysymykset kuka ja mikä valaistuu ovat vain joutavaa leikittelyä määritelmillä, ja niihin juuttuminen johtaa ainoastaan loogiseen umpikujaan. "

Kyse ei ole määritelmistä vaan kokemisesta. Kysymykseen oikea ei-käsitteellinen vastaaminen vie 4. arupa-dhyanaan loogiseen umpikujaan, mikä on tarkoituskin.

4. arupa-dhyana on esivaihe, johon matkannut kyllä löytää tiensä perille ei-minneään.

kokija kirjoitti:

" Kysymykset kuka ja mikä valaistuu ovat vain joutavaa leikittelyä määritelmillä, ja niihin juuttuminen johtaa ainoastaan loogiseen umpikujaan. "

Kyse ei ole määritelmistä vaan kokemisesta. Kysymykseen oikea ei-käsitteellinen vastaaminen vie 4. arupa-dhyanaan loogiseen umpikujaan, mikä on tarkoituskin.

4. arupa-dhyana on esivaihe, johon matkannut kyllä löytää tiensä perille ei-minneään.

Lue lisää

Ei ole kokijaa eikä kokijan puutetta. Tämä on 4. arupa jhana.

yks zeniläinen kirjoitti:

"1. Mikä (ei "kuka") minä olen?
2. Mikä on totta?

On vain nuo kysymykset ja vastaukset niihin, muu etsiminen on turhaa. "

Mielestäni ei ole. Olennaisinta asiaa ei voi kysyä, koska se ei ole (älyllinen) kysymys.

Buddhalaisuutta ei voi käsittää älyllisesti. Ei siksi, että se olisi jotenkin liian vaikea tai mystinen, vaan siksi että äly on ysinkertaisesti vain liian rajoittunut työkalu ymmärtäämään elämän mielekkyyttä.

Buddhalaisuus yrittää palauttaa älyn (rationaalisen ajattelun) sen oikeaan rooliinsa, ihmisen apuneuvoksi, kun taas länsimaisuus on nostanut sen kaiken olevaisen kuninkaaksi ja ratkaisun tuojaksi.

Jotta buddhalaisuudesta saa jotain tolkkua, pitää ymmärtää, että siitä keskusteleminen aina vertauskuvallista. Vain kokemus on todellista ja kaiken teoretisoinnin ulkopuolella. Kokemusta voi kuvata hyvin rajoitetusti niille, joilla on samanlainen kokemus, mutta sitä ei voi sanoin siirtää sen paremmin kuin voi sanoa, miltä mansikka maistuu jollekin, joka ei ole koskaan mansikkaa maistanut. Jokaisen pitää maistaa tuota mansikkaa itse, vaikka sen mausta olisi kirjoitettu hyllymetri tutkimuksia.

Jos lähtee siitä ajatuksesta, niin kuin moni länsimaissa lähtee, että kaikki on loppujen lopuksi puettavissa teorioiksi ja määritelmiksi, ei ikinä tavoita sitä maailmaa, josta buddhalaisuus puhuu. Jos taas ymmärtää älyllisten rakenteiden (teoriat ja kielet) rajallisuuden, ymmärtää samalla että on olemassa jotain, jota voisi kutsua vaikka alati virtaavaksi kokemusmaailmaksi. Tämän "tuulen henkäyksen" säilöminen purkkiin ei yksinkertaisesti vain onnistu.

Mielestäni olennaisinta ei ole etsiä vastausta, vaan oivaltaa kysymysten rajallisuus ja tarpeettomuus.

Lue lisää

"Mielestäni olennaisinta ei ole etsiä vastausta, vaan oivaltaa kysymysten rajallisuus ja tarpeettomuus. "

Selitit viesttissäsi monin sanoin samaa asiaa, jonka minä yritin kitetyttää noihin kahteen peruskysymykseen. Jälkimmäinen niistä paljastaa uskonnot (myös buddhalaisuuden), ismit sekä filosofiset pohdinnat VALHEEKSI. Ensimmäinen suuntaa huomion kysymysten esittäjään. Kun jälkimmäisen kysymyksen paljastamat valheet on havaittu, voi helpommin oivaltaa myös kysyjän valheluonteen. Siksi jos ylipäätään vakavissaan kyselee, niin nuo kaksi kysymystä riittävät.

Buddhalaisuudessa ei mikään ole yhtään enempää totta kuin muissakaan ihmismielen kehittämissä hölynpölyuskonnoissa. Kun hylkäät yhden, joudut lopulta hylkäämään kaikki ellet halua vain uskonnolliseksi pelleksi totuuden oivaltamisen sijaan. Ja niitä - pellejä - riittää. Itse asiassa, oikeastaan, vain niitä on. Noin seitsemän miljardia.

Oikea vastaus kirjoitti:

"Mielestäni olennaisinta ei ole etsiä vastausta, vaan oivaltaa kysymysten rajallisuus ja tarpeettomuus. "

Selitit viesttissäsi monin sanoin samaa asiaa, jonka minä yritin kitetyttää noihin kahteen peruskysymykseen. Jälkimmäinen niistä paljastaa uskonnot (myös buddhalaisuuden), ismit sekä filosofiset pohdinnat VALHEEKSI. Ensimmäinen suuntaa huomion kysymysten esittäjään. Kun jälkimmäisen kysymyksen paljastamat valheet on havaittu, voi helpommin oivaltaa myös kysyjän valheluonteen. Siksi jos ylipäätään vakavissaan kyselee, niin nuo kaksi kysymystä riittävät.

Buddhalaisuudessa ei mikään ole yhtään enempää totta kuin muissakaan ihmismielen kehittämissä hölynpölyuskonnoissa. Kun hylkäät yhden, joudut lopulta hylkäämään kaikki ellet halua vain uskonnolliseksi pelleksi totuuden oivaltamisen sijaan. Ja niitä - pellejä - riittää. Itse asiassa, oikeastaan, vain niitä on. Noin seitsemän miljardia.

Lue lisää

"Buddhalaisuudessa ei mikään ole yhtään enempää totta kuin muissakaan ihmismielen kehittämissä hölynpölyuskonnoissa. "

Buddhalaisuus ei edellytä mitää uskoa, ainakaan sanan tiedollisessa merkityksessä. Koska siinä ei ole dogmia, niin ei myöskään tarvita uskoa mihinkään oman kokemuksen ulkopuoliseen - oppiin tai jumaluuteen. Toki se usko pitää olla, millä motovoi itsensä jotain etsimään, mutta mitään ei tarvitse jättää uskon varaan, vaan kaiken saa, ja pitää kokeilla itse. Toisaalta mitään ei voi, eikä tarvitse myöskään (muille) todistaa, koska kyse ei ole järjellisestä rakennelmasta.

Sen sijaan buddhalaisuus on erinomainen työkalu ja apuneuvo niille, jotka ovat kiinnostuneet kehittämään itseään henkisesti paremmiksi ihmisiksi. Jos tavoite on vain totuuden löytäminen, eli jonkin sortin älyllinen tyydytys, buddhalaisuus tuottaa varmasti pettymyksen. Jos tavoitteena on parempi elämä ja enemmän arkista iloa, sen vuosituhantinen historia antaa paljon neuvoja tälle tielle.

yks zeniläinen kirjoitti:

"Buddhalaisuudessa ei mikään ole yhtään enempää totta kuin muissakaan ihmismielen kehittämissä hölynpölyuskonnoissa. "

Buddhalaisuus ei edellytä mitää uskoa, ainakaan sanan tiedollisessa merkityksessä. Koska siinä ei ole dogmia, niin ei myöskään tarvita uskoa mihinkään oman kokemuksen ulkopuoliseen - oppiin tai jumaluuteen. Toki se usko pitää olla, millä motovoi itsensä jotain etsimään, mutta mitään ei tarvitse jättää uskon varaan, vaan kaiken saa, ja pitää kokeilla itse. Toisaalta mitään ei voi, eikä tarvitse myöskään (muille) todistaa, koska kyse ei ole järjellisestä rakennelmasta.

Sen sijaan buddhalaisuus on erinomainen työkalu ja apuneuvo niille, jotka ovat kiinnostuneet kehittämään itseään henkisesti paremmiksi ihmisiksi. Jos tavoite on vain totuuden löytäminen, eli jonkin sortin älyllinen tyydytys, buddhalaisuus tuottaa varmasti pettymyksen. Jos tavoitteena on parempi elämä ja enemmän arkista iloa, sen vuosituhantinen historia antaa paljon neuvoja tälle tielle.

Lue lisää

"Jos tavoite on vain totuuden löytäminen, eli jonkin sortin älyllinen tyydytys, buddhalaisuus tuottaa varmasti pettymyksen."

En buddhalaisuutta sinänsä erityisesti moiti. Uskontojen vertailussa pitäisin sitä rehellisimpänä. Siis siinä mielessä, että se valehtelee VÄHITEN.

Tiedät varmaan aivan hyvin, ettei totuutta (oivallusta) löydetä älyllisesti, mutta äly (logiikka) vie kyllä sitä kohti, uskominen (muiden taholta annettu varmuus) vie siitä POIS päin. Äly on kuin taksi, joka vie kyllä kotitalon pihaan, mutta sisälle päästäkseen autosta on poistuttava ja loppumatka kuljettava ihan muuten.

Oikea vastaus kirjoitti:

"Jos tavoite on vain totuuden löytäminen, eli jonkin sortin älyllinen tyydytys, buddhalaisuus tuottaa varmasti pettymyksen."

En buddhalaisuutta sinänsä erityisesti moiti. Uskontojen vertailussa pitäisin sitä rehellisimpänä. Siis siinä mielessä, että se valehtelee VÄHITEN.

Tiedät varmaan aivan hyvin, ettei totuutta (oivallusta) löydetä älyllisesti, mutta äly (logiikka) vie kyllä sitä kohti, uskominen (muiden taholta annettu varmuus) vie siitä POIS päin. Äly on kuin taksi, joka vie kyllä kotitalon pihaan, mutta sisälle päästäkseen autosta on poistuttava ja loppumatka kuljettava ihan muuten.

Lue lisää

"En buddhalaisuutta sinänsä erityisesti moiti. Uskontojen vertailussa pitäisin sitä rehellisimpänä. Siis siinä mielessä, että se valehtelee VÄHITEN."

Niin, valehteleeko se vai puhuuko se eri kieltä, jota et ehkä ymmärrä? Ja mitä on buddhalaisuus? muuta kuin yleisnimi ja pelkistetty määritelmä?

Sen kummemmin kristinuskoa kuin buddhalaisuuttakaan ei ole olemassa, niin kuin ei sitä kokijaakaan tai valaistumista. Ne ovat vain älyn rakenteita, joita tarvitaan, jotta asioista voidaan ylipäätään puhua. Buddhan sanoma ei tarvitse buddhalaisuutta.


"Tiedät varmaan aivan hyvin, ettei totuutta (oivallusta) löydetä älyllisesti, mutta äly (logiikka) vie kyllä sitä kohti"

Tästä olen sekä itse että uskon buddhalaisuudenkin olevan eri mieltä. Äly (logiikka) ei vie lainkaan kohti oivallusta, vaan ylläpitää vain kuvitelmaa siitä, että "totuus" olisi jotenkin älyllinen juttu.

Ensimmäinen askel kohti sitä on siis ymmärtää, ettei äly auta asiaa yhtään, vaan päinvastoin vain kiinnittää lujemmin vääriin rakennelmiin. Asioita ei voi nähdä suoraan, niin kauan kuin ne käsitetään älyn määritelmien kautta. Buddhalaisuus on luopumista älyn ylivallasta.

yks zeniläinen kirjoitti:

"En buddhalaisuutta sinänsä erityisesti moiti. Uskontojen vertailussa pitäisin sitä rehellisimpänä. Siis siinä mielessä, että se valehtelee VÄHITEN."

Niin, valehteleeko se vai puhuuko se eri kieltä, jota et ehkä ymmärrä? Ja mitä on buddhalaisuus? muuta kuin yleisnimi ja pelkistetty määritelmä?

Sen kummemmin kristinuskoa kuin buddhalaisuuttakaan ei ole olemassa, niin kuin ei sitä kokijaakaan tai valaistumista. Ne ovat vain älyn rakenteita, joita tarvitaan, jotta asioista voidaan ylipäätään puhua. Buddhan sanoma ei tarvitse buddhalaisuutta.


"Tiedät varmaan aivan hyvin, ettei totuutta (oivallusta) löydetä älyllisesti, mutta äly (logiikka) vie kyllä sitä kohti"

Tästä olen sekä itse että uskon buddhalaisuudenkin olevan eri mieltä. Äly (logiikka) ei vie lainkaan kohti oivallusta, vaan ylläpitää vain kuvitelmaa siitä, että "totuus" olisi jotenkin älyllinen juttu.

Ensimmäinen askel kohti sitä on siis ymmärtää, ettei äly auta asiaa yhtään, vaan päinvastoin vain kiinnittää lujemmin vääriin rakennelmiin. Asioita ei voi nähdä suoraan, niin kauan kuin ne käsitetään älyn määritelmien kautta. Buddhalaisuus on luopumista älyn ylivallasta.

Lue lisää

"Tästä olen sekä itse että uskon buddhalaisuudenkin olevan eri mieltä. "

Siis älä jaksa. Rinnastin tuolla, mistä lauseen lainasit, älyn ja uskon keskenään. Sanoin, että äly vie oikeaan suuntaa ja sokea usko pois päin. En puhunut älystä yksin, vertailin sitä uskoon.

Äly ei ehkä vie buddhalaista mihinkään suuntaan, sen hyväksyn, mutta MINUT se on vienyt totuuden äärelle, sinne, minne yksikään usko(nto) ei KOSKAAN olisi voinut viedä. Ilman älyä ja logiikkaa ja niiden tuomaa rohkeutta en olisi milloinkaan kyennyt hylkäämään kaikkea sitä eksyttävää taikauskohölynpölyä mitä uskonnot ja ismit totuuden nimissä ovat mieleeni sulloneet silloin (lapsena) kun olin avuton sitä torjumaan. Ja jokaisella on sama tilanne lähtökohtanaan, jos on ihmisen kasvattama. Mieli on ulkopäin rakennettu tuote ja pelkästään sen huomaaminen vaatii älyä/viisautta.

Asioiden suoraan näkeminen EI ole älyllinen juttu, sen kyllä kokemuksestani tiedän, mutta älyn aliarvioiminen totuutta etsiessä on naurettavaa. Tai hetkinen - määrittelen tarkemmin mitä tarkoitan älyllä: älykkyyden ja viisauden yhdistämistä. Pelkkä korkea älykkyysosamäärä ja siitä johtuva päättelykyky ei tietenkään auta mitään, jos mieli on täytetty jollakin uskonnollisella tai ismeistä imetyllä roinalla ja uskoo MINKÄÄN nistä olevan totta, silloin älykkyys puuhastelee vain roinan uudelleen järjestelyn parissa.

On aivan sama mihin järjestykseen mielensä roinaläjää siirtelee, se on pelkkää roinaa silti: rakkaus-roinaa, myötätunto-roinaa, ananda-roinaa, taivaspaikka-roinaa, pelko-roinaa, meditaatio-roinaa, rukous-roinaa, lähimmäisenrakkaus-roinaa....
Ilman tietynlaista älykkyyttä tätä ei edes huomaa koskaan. Ylivoimaisesti suurin osa ihmiskunnasta ei sitä huomaa milloinkaan, ei edes AAVISTA sitä, eikä siksi tietenkään ryhdy tutkimaan mielensä roskakasaa. Se tutkiminen täytyy kuitenkin tehdä, tai roina on ainakin nähtävä ja roinaksi havaittava, muuten kaikki on vain LISÄÄMISTÄ, uutta roinaa, esim. suoraan näkemis-roinaa.

Se, josta yrität puhua, siis suora näkeminen, ei vaadi MITÄÄN menetelmää, josta uskonnot höpöttävät, ei dogmeja, ei riittejä, ei hölynpölymeditaatioita, ei jumalia, ei guruja, ei mantroja, ei teitä, ei tao`a...
Se vaatii vain, no, ensin kaiken tuollaisen typeryyden huomaamista typeryydeksi.
Suorassa näkemisessä nämä typeryydetkin sitten tietenkin ovat osana sitä mikä ON, koska se mikä on, on.

Oikea vastaus kirjoitti:

"Tästä olen sekä itse että uskon buddhalaisuudenkin olevan eri mieltä. "

Siis älä jaksa. Rinnastin tuolla, mistä lauseen lainasit, älyn ja uskon keskenään. Sanoin, että äly vie oikeaan suuntaa ja sokea usko pois päin. En puhunut älystä yksin, vertailin sitä uskoon.

Äly ei ehkä vie buddhalaista mihinkään suuntaan, sen hyväksyn, mutta MINUT se on vienyt totuuden äärelle, sinne, minne yksikään usko(nto) ei KOSKAAN olisi voinut viedä. Ilman älyä ja logiikkaa ja niiden tuomaa rohkeutta en olisi milloinkaan kyennyt hylkäämään kaikkea sitä eksyttävää taikauskohölynpölyä mitä uskonnot ja ismit totuuden nimissä ovat mieleeni sulloneet silloin (lapsena) kun olin avuton sitä torjumaan. Ja jokaisella on sama tilanne lähtökohtanaan, jos on ihmisen kasvattama. Mieli on ulkopäin rakennettu tuote ja pelkästään sen huomaaminen vaatii älyä/viisautta.

Asioiden suoraan näkeminen EI ole älyllinen juttu, sen kyllä kokemuksestani tiedän, mutta älyn aliarvioiminen totuutta etsiessä on naurettavaa. Tai hetkinen - määrittelen tarkemmin mitä tarkoitan älyllä: älykkyyden ja viisauden yhdistämistä. Pelkkä korkea älykkyysosamäärä ja siitä johtuva päättelykyky ei tietenkään auta mitään, jos mieli on täytetty jollakin uskonnollisella tai ismeistä imetyllä roinalla ja uskoo MINKÄÄN nistä olevan totta, silloin älykkyys puuhastelee vain roinan uudelleen järjestelyn parissa.

On aivan sama mihin järjestykseen mielensä roinaläjää siirtelee, se on pelkkää roinaa silti: rakkaus-roinaa, myötätunto-roinaa, ananda-roinaa, taivaspaikka-roinaa, pelko-roinaa, meditaatio-roinaa, rukous-roinaa, lähimmäisenrakkaus-roinaa....
Ilman tietynlaista älykkyyttä tätä ei edes huomaa koskaan. Ylivoimaisesti suurin osa ihmiskunnasta ei sitä huomaa milloinkaan, ei edes AAVISTA sitä, eikä siksi tietenkään ryhdy tutkimaan mielensä roskakasaa. Se tutkiminen täytyy kuitenkin tehdä, tai roina on ainakin nähtävä ja roinaksi havaittava, muuten kaikki on vain LISÄÄMISTÄ, uutta roinaa, esim. suoraan näkemis-roinaa.

Se, josta yrität puhua, siis suora näkeminen, ei vaadi MITÄÄN menetelmää, josta uskonnot höpöttävät, ei dogmeja, ei riittejä, ei hölynpölymeditaatioita, ei jumalia, ei guruja, ei mantroja, ei teitä, ei tao`a...
Se vaatii vain, no, ensin kaiken tuollaisen typeryyden huomaamista typeryydeksi.
Suorassa näkemisessä nämä typeryydetkin sitten tietenkin ovat osana sitä mikä ON, koska se mikä on, on.

Lue lisää

"Rinnastin tuolla, mistä lauseen lainasit, älyn ja uskon keskenään. Sanoin, että äly vie oikeaan suuntaa ja sokea usko pois päin. En puhunut älystä yksin, vertailin sitä uskoon."

Minä taas näen älyn ja uskon saman asian eri ilmentyminä; uskolla on vain hatarammat perusteet kuin loogisesti päätelyllä tiedolla. Se, mitä usein älyksi kutsutaan (looginen päättely) on myös eräänlainen uskoon perustuva rakennelma, kuten Aristoteles tuon määritteli: Tieto on hyvin perusteltu tosi uskomus.

Mutta molemmat, niin äly kuin usko ovat tavallaan väärällä (tai vajaalla) polulla. Ne molemmat nojaavat samaan ajattelukykyyn, joka johtaa ihmistä harhaan. Jos tämän ilmaisee matemaattisesti, niin todellisuus on kuin xy-tason kuvaaja, jossa looginen äly edustaa vain toista (x) akselia. Elämän mielekkyyden löytämiseksi pitää nähdä se toinenkin (y) akseli, joka taas ei ole lainkaan älyllinen kysymys. Älyä siis tarvitaan (arkisiin asioihin), mutta itsessään se on samanainen kuin työkalu kuin vaikka puukko, sillä voi tehdä niin hyvää kuin pahaa.


"Ilman älyä ja logiikkaa ja niiden tuomaa rohkeutta en olisi milloinkaan kyennyt hylkäämään kaikkea sitä eksyttävää taikauskohölynpölyä mitä uskonnot ja ismit totuuden nimissä ovat mieleeni sulloneet silloin (lapsena) kun olin avuton sitä torjumaan."

Tästä olen samaa mieltä, että älyn tuoma kriittisyys olemassa olevia "totuuksia" kohtaan on hyvin tervetullutta. Se auttaa juuri näkemään niiden rajallisuuden, mutta ei oikeastaan muuta. Älyllä voi - sinun termein - ymmärtää, että uskonnot ovat valhetta, mutta älyllä ei voi tavoittaa totuutta.

Itse olen kulkenut samaa polkua ja hylännyt "viralliset" uskonnot aluksi juuri niiden älyllisen kestämättömyyden takia. Buddhalaisuus kestää älyllisen tarkastelun, mutta se ei vielä sano siitä oikeastaan mitään.

Sittemmin olen tullut siihen tulokseen, että buddhalaisuuden, erityisesti zenin, perimmäinen olemus on juuri päästä eroon määritelmistä ja totuuksista, siis myös itse zenistä. Se on kuin työttömien puole, jonka lopullinen tavoite on tehdä itsestään tarpeeton. Buddhalaisuus on siinä mielessä ainoa kestävä uskonto, että se myöntää olevansa vain työkalu, joka pitää jossain vaiheessa hylätä.

yks zeniläinen kirjoitti:

"Rinnastin tuolla, mistä lauseen lainasit, älyn ja uskon keskenään. Sanoin, että äly vie oikeaan suuntaa ja sokea usko pois päin. En puhunut älystä yksin, vertailin sitä uskoon."

Minä taas näen älyn ja uskon saman asian eri ilmentyminä; uskolla on vain hatarammat perusteet kuin loogisesti päätelyllä tiedolla. Se, mitä usein älyksi kutsutaan (looginen päättely) on myös eräänlainen uskoon perustuva rakennelma, kuten Aristoteles tuon määritteli: Tieto on hyvin perusteltu tosi uskomus.

Mutta molemmat, niin äly kuin usko ovat tavallaan väärällä (tai vajaalla) polulla. Ne molemmat nojaavat samaan ajattelukykyyn, joka johtaa ihmistä harhaan. Jos tämän ilmaisee matemaattisesti, niin todellisuus on kuin xy-tason kuvaaja, jossa looginen äly edustaa vain toista (x) akselia. Elämän mielekkyyden löytämiseksi pitää nähdä se toinenkin (y) akseli, joka taas ei ole lainkaan älyllinen kysymys. Älyä siis tarvitaan (arkisiin asioihin), mutta itsessään se on samanainen kuin työkalu kuin vaikka puukko, sillä voi tehdä niin hyvää kuin pahaa.


"Ilman älyä ja logiikkaa ja niiden tuomaa rohkeutta en olisi milloinkaan kyennyt hylkäämään kaikkea sitä eksyttävää taikauskohölynpölyä mitä uskonnot ja ismit totuuden nimissä ovat mieleeni sulloneet silloin (lapsena) kun olin avuton sitä torjumaan."

Tästä olen samaa mieltä, että älyn tuoma kriittisyys olemassa olevia "totuuksia" kohtaan on hyvin tervetullutta. Se auttaa juuri näkemään niiden rajallisuuden, mutta ei oikeastaan muuta. Älyllä voi - sinun termein - ymmärtää, että uskonnot ovat valhetta, mutta älyllä ei voi tavoittaa totuutta.

Itse olen kulkenut samaa polkua ja hylännyt "viralliset" uskonnot aluksi juuri niiden älyllisen kestämättömyyden takia. Buddhalaisuus kestää älyllisen tarkastelun, mutta se ei vielä sano siitä oikeastaan mitään.

Sittemmin olen tullut siihen tulokseen, että buddhalaisuuden, erityisesti zenin, perimmäinen olemus on juuri päästä eroon määritelmistä ja totuuksista, siis myös itse zenistä. Se on kuin työttömien puole, jonka lopullinen tavoite on tehdä itsestään tarpeeton. Buddhalaisuus on siinä mielessä ainoa kestävä uskonto, että se myöntää olevansa vain työkalu, joka pitää jossain vaiheessa hylätä.

Lue lisää

"Aristoteles tuon määritteli: Tieto on hyvin perusteltu tosi uskomus."

Tuota... minua ei kiinnosta tippakaan mitä Aristoteles sanoi. Vielä vähemmän mitä Descartes tai Wittgenstein horisivat. On aivan sama mitä hienoja ja monimutkaisia sanoja käyttää siitä, mistä ei tiedä. Toki olen silti tutustunut heidän sanomisiinsa.

"Itse olen kulkenut samaa polkua ja hylännyt "viralliset" uskonnot aluksi juuri niiden älyllisen kestämättömyyden takia. Buddhalaisuus kestää älyllisen tarkastelun, mutta se ei vielä sano siitä oikeastaan mitään."

Tuosta olen kanssasi täysin samaa mieltä. Buddhlaisuuden ydin (ei sen uskonnollisten seuraajien näkemykset) kestää älyn pommituksen. Zen on ovi, joka avaamisen jälkeen paljastuu tarpeettomaksi.

Aamulla kävelin töihin. Mikä upea syysaamu. Nuo värit, kostean maan tuoksu, kesän jäliltä vielä rehevyys ja elämän runsaus. Iholla tuulen viileä paine...
Mielessä ei ainoatakaan ajatusta koko matkalla, vain olemisen tunne ja se jokin.

Sanat ovat vaarallisia. Siinä Wittgenstein oli oikeassa, että ne usein sotkevat enemmän kuin selvittävät. Olemme keskustelleet samasta, mutta eri sanoilla, joten hetkeksi syntyy tunne, että näkemystemme välillä olisi kuilu. Huomaan, että ei ole.

Ugh. Olet puhunut. Tuohon en pysy mitään lisäämään, niin totta tuo kaikki on. "ohase eihä seole" on aika harvinanen nimi viisaalle, mutta oivallus ei liene nimestä kiinni :)

Tarkoitat nenu-uskista?

Haluaisitko siis estää ihmisiä valaistumasta? Mielestäni valaistuminen on sitä että oikealla tiellä. Parempi olisi kuitenkin unohtaa koko "valaistuminen", koska sehän on vain jonkinlainen määritelmä, mentaalisista palikoista rakennettu tila. Kaikki olotilat kestävät vain jonkin aikaa, koska kaikki rakennettu muuttuu. Kaiken rakennetun perustana on mieli. Nirvana taas ei ole sama asia kuin valaistuminen, eikä nirvana ole mikään objekti jonka voi hankkia "itselleen".

Buddhalaisuudessa on tavoitteena rakentaa ikäänkuin vene ("raft") opetuksista ja tämä vene on periaatteessa se mitä sisältyy nk. 8-osaiseen tiehen ("kultaiseen keskitiehen"), mutta kun vene on hoitanut tehtävänsä ja ollaan joen vastarannalla, myös veneestä pitää päästää irti.