Olen erittäin kiinnostunut buddhalaisuudesta, ja harkitsen vakavasti uskonnon ihan virallistakin vaihtamista. Haluaisin kuulla Suomen buddhalaisten yhteisöjen tapahtumiin osallistuneilta kokemuksia. Millaista on ollut? Mitä tapaamiset sisältävät? Ilmapiiri? Vaikket olisi tavannut muita buddhalaisia, kuulisin mielelläni millaisena olet elämänmuutoksesi kokenut.
Olen ymmärtänyt, että buddhalaisuus on suht.vapaamielinen ja suvaitsevainen uskonto, johon liittyvälle ei ole mitään erittäin tiukkoja vaatimuksia tai rituaaleja. Onko se näin?
Kokemuksia buddhalaiseksi "kääntyneiltä"
Luterilaisuus alkoi ahdistaa
51
5988
Vastaukset
- hauki_ec
Buddhalaisuus lähtee sisältä päin eikä ulkoisista yhteisöistä. Ei tarvitse kuulua mihinkään ollakseen buddhalainen, eikä toisaalta tarvitse olla buddhalainen osallistuakseen toimintaan tai vaikka meditoidakseen.
Jos kaipaa yhteisöä, voi rauhassa käydä tutustumassa. Tarjolla voi olla vaikka meditaatioharjoituksia yhdessä tai vierailevien opettajien opetustilaisuuksia, buddhalaisten juhlapyhien juhlintaa yhdessä tai vaikka toimintaa esitteleviä luentoja. Voi ihan rauhassa tutkia vastaako se omia käsityksiä ja tarpeita, liittyminen sinänsä ei ole oleellinen asia.
Jossain vaiheessa ehkä vähän suuntauksestakin riippuen haluaa ryhtyä harjoittamaan buddhalaisuutta opettajan johdolla ja siinä vaiheessa yhteisö on avuksi. Eiköhän monet yhteisöt ole olemassa juuri opetuksen mahdollistamiseksi.
Buddhalaisuus on hyvin yksilölähtöistä tavallaan. Ei liitytä mihinkään, ei ole vaatimuksia eikä rituaaleja ellet itse koe sellaista tarpeelliseksi. Toisaalta rituaaleja ja lupauksia viimeisen päälle on myös tarjolla, jos niistä kokee olevan apua itselle.
Yhteisöillä on yleensä omat ohjelmansa ja pääsymaksunsa ym. jäseniä velvoittavat systeeminsä. Ne ovat varmaan yleensä aika pieniä ja juuri sellaisia kuin aktiiviset jäsenensäkin. - ensin Jeesus Kristus
haluan siunata tätä Luterilaisuus alkoi ahdistaa henkilöä sinun Jeesuksen Kristuksen nimessä Halleluja Amen
Jeesus Kristus on Alfa ja Omega Amen
http://bibleprobe.com/backfromthedead.htm- alkuperäinen kirj.
Vai niin, vai niin... Että tällaista tänään. :)))) No kiitos nyt jos tarkoitit hyvää. :)
- Halleluja!
alkuperäinen kirj. kirjoitti:
Vai niin, vai niin... Että tällaista tänään. :)))) No kiitos nyt jos tarkoitit hyvää. :)
mitähän tähän höpäjäisi Jeesus Kristus on ihmisten pelastaja Amen
- Poison.
... että ainoa tapa jolla "rakkauden ja armon uskonto" saa itselleen lisää jäseniä, on muiden ihmisten pelottelu järjiltään sillä että he kärsivät ikuisesti kuolemansa jälkeen jos eivät ajattele oikealla tavalla. Tuo on aivan helvetin sairasta.
Käytännössä voit olla vaikkapa pedofiili, joukkomurhaaja yms. aiheuttaen valtavaa kärsimystä ympäristölle, mutta jos hetki ennen kuolemaa päätät uskoa Jeesukseen olet pelastettu. Jos taas elät hyvin, vaikkapa buddhalaisena munkkina, satuttamatta kärpästäkään elämäsi aikana, niin helvettiin vain siitä! Tuo on täysin absurdia, eikä tuo voi täsmätä kenenkään täysjärkisen ei-aivopestyn ihmisen oikeudentajua. Mikään rangaistus joka kestää ikuisuuden ei myöskään voi olla oikeudenmukainen. Pidän myös huvittavana, että Jumala, jonka pitäisi olla kaikkivaltias, suuri, rakastava ja inhimillisten virheiden yläpuolella, ilmeisesti omaa niin heikon egon että hän heittää ihmisiä tulijärveen ikuisuudeksi tai pelastaa heidät sen perusteella kuka uskoo häneen. Miksi ihmeessä kaikkivaltias tarvitsisi tuollaista egon hinkkausta? Eikö Jumalalle pitäisi olla aivan sama, mihin ihminen uskonnollisessa mielessä uskoo tai on uskomatta, jos tämä pyrkii olemaan hyvä? Paras syy olla olematta kristitty on järjetön teologianne.
Pidän myös huvittavana tuota, että tarinan mies, Athet Pyan Shinthaw Paulu, näki Buddhan helvetissä, ja sivulla sanotaan että ainoa tapa pelastua on uskoa Jeesukseen, ja sitten sivun lopussa lukee "Did you know that Buddha himself Prophesized about Jesus about 500 years before Jesus was miraculously born?". Buddha siis profetoi Jeesuksesta eli uskoi häneen, ja joutui helvettiin? Eikö tuo ole nyt hieman ristiriitaista? - Anonyymi
Paloittelen ihmisruumiita jääkellarissani muumien Mörön kanssa. Hail Satan ja ikuinen pahuus!!!
- Buddhisti
Vaikka kaikki sanghat opettavat buddhadharmaa, jokaisessa niissä on oma "ominaismakunsa". Tutustu ensin eri sanghojen nettisivuihin, päätä mitkä kiinnostavat juuri sinua ja käy tutustumassa mahdollisimman moneen. Vain näin voit löytää omasi.
Minun omasta sanghastani on vuosien myötä tullut läheinen, toinen perheeni. Aina on lähellä ihmisiä, joiden kanssa voi lämpimässä ja rakentavassa hengessä keskustella milloin mistäkin asiasta. Henkistä kasvua, yhdessä.- nalex3
lue Y. Seppäsen kirja "Buddhalainen vaihtoehto".
- Sangha ja Dhamma
Koska meidän tausta on kristillinen täällä Suomessa, luulemme, että buddhalainen on jotenkin samanlainen uskonto. Siis että siihen käännytään, "kastetaan" buddhalaiseksi. Jopa sellainen uskomus on, että on olemassa buddhalainen vihkiseremonia. Siitä aiheesta joku esitti kysymyksen ja kerroin, ettei mitään virallista vihkiseremoniaa ole olemassa buddhalaisuudessa ja joku wise guy tiesi paremmin, että täytyy olla kun kristinuskossakin on.
Jos ajattelemme, että buddhalaisuus on vain henkinen harjoitusmenetelmä, ymmärrämme, ettei ole mitään tarvetta kääntyä buddhalaiseksi. On ainoastaan otettava vakavasti istuvan mietiskelyn harjoitus, kävelymietiskelyn harjoitus, hengityksen harjoitus. Ja lisäksi käytettävä hyodyksi sanghan ja dhamman tuen ja opetukset.- pikku-buddha
Mikähän sinun mielestäsi sitten turvautuminen kolmeen jalokiveen mahtaa olla?
Monet tuntuvat sanovan esim. e-sangha -foorumilla että vain tuon seremonian kautta olet oikeasti buddhalainen. Jos asia on näin, se tarkoittaa että minä en (vielä) ole buddhalainen itsekään.
Siis tämä turvautuminen otetaan joltakin buddhalaismunkilta sen jälkeen kun on tutustunut syvällisesti buddhalaisuuteen ja käynytkin jossakin ryhmässä. Tämä siksi että oikeasti tiedät mihin sitoudut, sillä turvautuminen tarkoittaa muodollista sitoutumista buddhalaisuuden harjoittamiselle.
Seremoniassa toistetaan munkille kolmesti "Turvaudun buddhaan, turvaudun sanghaan, turvaudun dharmaan". En valitettavasti tiedä itsekään kovin tarkoin turvautumisen kulusta. - dharmaa...
pikku-buddha kirjoitti:
Mikähän sinun mielestäsi sitten turvautuminen kolmeen jalokiveen mahtaa olla?
Monet tuntuvat sanovan esim. e-sangha -foorumilla että vain tuon seremonian kautta olet oikeasti buddhalainen. Jos asia on näin, se tarkoittaa että minä en (vielä) ole buddhalainen itsekään.
Siis tämä turvautuminen otetaan joltakin buddhalaismunkilta sen jälkeen kun on tutustunut syvällisesti buddhalaisuuteen ja käynytkin jossakin ryhmässä. Tämä siksi että oikeasti tiedät mihin sitoudut, sillä turvautuminen tarkoittaa muodollista sitoutumista buddhalaisuuden harjoittamiselle.
Seremoniassa toistetaan munkille kolmesti "Turvaudun buddhaan, turvaudun sanghaan, turvaudun dharmaan". En valitettavasti tiedä itsekään kovin tarkoin turvautumisen kulusta.oikea keskittyminen.....oikea tarkoitus...rohkeus.... jne.
Vain 8 puolaa.
Suutaukset ja luostariohjeet tulivat paljon myöhemmin. - 3 jalokiveä
pikku-buddha kirjoitti:
Mikähän sinun mielestäsi sitten turvautuminen kolmeen jalokiveen mahtaa olla?
Monet tuntuvat sanovan esim. e-sangha -foorumilla että vain tuon seremonian kautta olet oikeasti buddhalainen. Jos asia on näin, se tarkoittaa että minä en (vielä) ole buddhalainen itsekään.
Siis tämä turvautuminen otetaan joltakin buddhalaismunkilta sen jälkeen kun on tutustunut syvällisesti buddhalaisuuteen ja käynytkin jossakin ryhmässä. Tämä siksi että oikeasti tiedät mihin sitoudut, sillä turvautuminen tarkoittaa muodollista sitoutumista buddhalaisuuden harjoittamiselle.
Seremoniassa toistetaan munkille kolmesti "Turvaudun buddhaan, turvaudun sanghaan, turvaudun dharmaan". En valitettavasti tiedä itsekään kovin tarkoin turvautumisen kulusta.Tarkoitat siis munkiksi vihkiytyvää?
Totta kai munkiksi vihkiytyvä antaa lupauksia, esim 227 ohjetta ja pitää ne. Mutta maallikko antaa 5 lupausta ja pitää ne. Buddhalaisuuden harjoittamisessa on kolme harjoitusta: sila = moraali, keskittyminen ja viisaus = panja. Turvautuminen kolmeen jalokiveen on luottamusta siihen, että harjoitus johtaa vapautumiseen dukkhasta. Uskon puute on yksi viidestä esteestä. - emilio
dharmaa... kirjoitti:
oikea keskittyminen.....oikea tarkoitus...rohkeus.... jne.
Vain 8 puolaa.
Suutaukset ja luostariohjeet tulivat paljon myöhemmin.no Buddha itse perusti Sanghan ja opetti sen tärkeydestä.
Hän opetti turvautumisen kolmeen jalokiveen. tämä ei ole mikään myöhäsempi innovaatio
- alkuperäisessä opissa....
Muissa uskonnoissa voi kääntyä,
meditaatiossa käännetään(silmät nurin) ,ajatukset sinne missä pelko asuu. - Sagaramitra
Buddhalaisuus ei ole varsinaisesti uskonto,vaan elämäntapa.Olen huono kirjoittamaan,mutta soita,niin jutellaan.Itse olen Buddhalainen vuodesta 1978. Puh 0452701418 Sagaramitra (Sepe)
- Oikea vastaus
Mikä hinku sinulla on kääntyä uskonnosta toiseen? Miksi et yksinkertaisesti karista KAIKKIA uskontoja yltäsi? Yksikään uskonto ei kerro sinulle totuutta, ne vain kietovat sinut verkkoon, jossa pyristelet loppuelämäsi. Jos haluat lähteä TOTUUDEN perään, ensimmäinen askel on hylätä KAIKKI uskonnot ja ismit.
Uskonnot tarjoavat minälle (egolle) lohtua, autuutta, anandaa, taivasta jne. Totuus ei sisällä MITÄÄN noista.
Buddhalaisten tavoite on valaistuminen. Kaksi ja puolituhatta vuotta he ovat sitä etsineet. Osoita minulle yksi valaistunut. Aivan. Ei heitä ole. Buddhalaisuus on epäonnistunut surkeasti juuri sinä, mikä on heille tärkeintä.
Kristityt etsivät pyyteetöntä rakkautta ja sen päälle taivasta. Osoita minulle yksi, joka tuohon rakkauteen kykenee. Aivan. En tunne sellaisia minäkään. Pyydä joku kertomaan jotakin taivaasta. Aivan. Kuulet satuja, joihin voi uskoa vain täydellinen idiootti.
Etsi TOTUUDELLISUUTTA. Älä autuutta, onnea, ikuista elämää, anandaa, valaistumista jne jne. Kaikki nuo ensimmäisen pilkun jälkeen luetellut pitävät sinut kaukana totuudesta. NE ovat egon harhaa. NE ovat se kuuluisa maya.- Niin...
Komppaan kaiken.
- 19+15
Niin... kirjoitti:
Komppaan kaiken.
aamen.
osoittakaa edes yksi buddhalainen, joka ei ole fakkiutunut buddhismiinsa. - kokija
Totuudellisuuttakin jos etsitään vain itselle, niin se on harha. Mitään ei pelkästään itselle, vaan kaikille kaikkien hyödyksi ja rakennukseksi. Aina kun on privaatti itse, jolle ja vain jolle hyötyajatus suunnataan, ollaan metsässä. Itseasiassa ei tarvitse etsiä mitään, vaan elää rakentavasti ja suunnata energiansa rakentavaan käyttöön päämäärät unohtaen. Kaikkien hyödyksi. Tällöin matka jatkuu rakentavasti ja päämääräkin tulee huomaamatta.
Tulisi pyrkiä ilman pyrkimistä. Tie jota ei nähdä tieksi. Taolaisuudessa on jotain fiksua, se puhuu tiettömästä tiestä. Sama minkä muodollisen opin puitteissa matkaa jatketaan, sillä se tiedetään kulissiksi. Raamiksi. Motiivi kaikkien hyödyksi on oleellisin. - 19+15
kokija kirjoitti:
Totuudellisuuttakin jos etsitään vain itselle, niin se on harha. Mitään ei pelkästään itselle, vaan kaikille kaikkien hyödyksi ja rakennukseksi. Aina kun on privaatti itse, jolle ja vain jolle hyötyajatus suunnataan, ollaan metsässä. Itseasiassa ei tarvitse etsiä mitään, vaan elää rakentavasti ja suunnata energiansa rakentavaan käyttöön päämäärät unohtaen. Kaikkien hyödyksi. Tällöin matka jatkuu rakentavasti ja päämääräkin tulee huomaamatta.
Tulisi pyrkiä ilman pyrkimistä. Tie jota ei nähdä tieksi. Taolaisuudessa on jotain fiksua, se puhuu tiettömästä tiestä. Sama minkä muodollisen opin puitteissa matkaa jatketaan, sillä se tiedetään kulissiksi. Raamiksi. Motiivi kaikkien hyödyksi on oleellisin.Hienoa tekstiä, vaan moniko buddhalaiseksi itsensä mieltävä todella suhtautuu buddhismiinsa vain yksinä raameina ja on myös kykeneväinen astumaan itsenäisenä tämän viitekehyksen ulkopuolelle?
Eikös motiivissa kaikkien hyödyksi ole oleellista vain se, että itsen vuoksi tekeminen on jo syntyssän kuollut idea? Eli vaikka motiivi "kaikkien hyödyksi" kannatteleekin ihmistä, niin se ei kuitenkaan itsessään ole se pointti. Se vain estää ajautumasta minän harhaan, mikä rikkoo holistisemman ymmärryksen.
"Tulisi pyrkiä ilman pyrkimistä"-mentaliteetti muistutti Bhagavad Gitan sanoista:
" He who seeth inaction in action and action in inaction, he is wise among men; he is a Yogi and performer of all actions." - 19+15
19+15 kirjoitti:
Hienoa tekstiä, vaan moniko buddhalaiseksi itsensä mieltävä todella suhtautuu buddhismiinsa vain yksinä raameina ja on myös kykeneväinen astumaan itsenäisenä tämän viitekehyksen ulkopuolelle?
Eikös motiivissa kaikkien hyödyksi ole oleellista vain se, että itsen vuoksi tekeminen on jo syntyssän kuollut idea? Eli vaikka motiivi "kaikkien hyödyksi" kannatteleekin ihmistä, niin se ei kuitenkaan itsessään ole se pointti. Se vain estää ajautumasta minän harhaan, mikä rikkoo holistisemman ymmärryksen.
"Tulisi pyrkiä ilman pyrkimistä"-mentaliteetti muistutti Bhagavad Gitan sanoista:
" He who seeth inaction in action and action in inaction, he is wise among men; he is a Yogi and performer of all actions."Edellisessä viestissä jäi huomiotta se, että vaikka motiivi kaikkien hyväksi suojaa holistista ymmärrystä, niin siihen kuuluu lisäksi loving kindness elementti. Rakastava intentio, joka on omiaan rikkomaan dualistisen kokemuksen rajoja ja avaamaan holistista kokemusta.
- Oikea vastaus
"Mitään ei pelkästään itselle, vaan kaikille kaikkien hyödyksi ja rakennukseksi."
Miksi? Miten tuo littyy totuudellisuuteen? Tuo ehkä liittyy yhteisöllisyyteen ja altruismiinkin, mutta tuolla ei ole mitään tekemistä totuudellisuuden kanssa. Tuo ei vastaa miltään oisin niihin kahteen kysymykseen, joilla ainoastaan on merkitystä:
1. Mikä (ei "kuka") minä olen?
2. Mikä on totta?
On vain nuo kysymykset ja vastaukset niihin, muu etsiminen on turhaa.- kokija
Totuudellisuus ei asu minässä. Siksi minän harhasta vapautuminen avaa tien totuudellisuuteen.
- Oikea vastaus
kokija kirjoitti:
Totuudellisuus ei asu minässä. Siksi minän harhasta vapautuminen avaa tien totuudellisuuteen.
"Siksi minän harhasta vapautuminen avaa tien totuudellisuuteen."
Ja miten ajattelit vapautua minän harhasta? KUKA vapautuu minän harhasta?
KUKA kokee totuudellisuuden?
Ja ennen kuin vastaat, mieti noista esittämäsäni kahdesta kysymyksestä viimeistä: "Mikä on totta?" Ja perusta mielellään vastauksesi siihen. Mielipiteet eivät nimittäin kuulu totuudellisuuteen. - kokija
Oikea vastaus kirjoitti:
"Siksi minän harhasta vapautuminen avaa tien totuudellisuuteen."
Ja miten ajattelit vapautua minän harhasta? KUKA vapautuu minän harhasta?
KUKA kokee totuudellisuuden?
Ja ennen kuin vastaat, mieti noista esittämäsäni kahdesta kysymyksestä viimeistä: "Mikä on totta?" Ja perusta mielellään vastauksesi siihen. Mielipiteet eivät nimittäin kuulu totuudellisuuteen." Ja miten ajattelit vapautua minän harhasta? "
Ei ole ketään joka koettaisi vapautua.
" KUKA vapautuu minän harhasta?
KUKA kokee totuudellisuuden? "
Ei ainakaan minä. - Oikea vastaus
kokija kirjoitti:
" Ja miten ajattelit vapautua minän harhasta? "
Ei ole ketään joka koettaisi vapautua.
" KUKA vapautuu minän harhasta?
KUKA kokee totuudellisuuden? "
Ei ainakaan minä."Ei ole ketään joka koettaisi vapautua."
Joten siitä seuraa, että todellisuudessa mitään vapautumista ei ole. Buddhalaista termiä käyttääkseni mitään "valaistumista" ei ole. Se mikä on, ON. Se ei valaistumisia kaipaa.
Siispä koko jorina valaistumisesta on Mayan, tuon suuren taikurin, pelleilyä. Silti sen (harhan) varassa lepää kymmeniä uskontoja, tuhannet gurut ja papit hölisevät siitä ja miljoonat ihmiset etsivät tosissaan sellaista mitä ei ole, sen sijaan että asettautuisivat siihen mikä on. - kokija
Oikea vastaus kirjoitti:
"Ei ole ketään joka koettaisi vapautua."
Joten siitä seuraa, että todellisuudessa mitään vapautumista ei ole. Buddhalaista termiä käyttääkseni mitään "valaistumista" ei ole. Se mikä on, ON. Se ei valaistumisia kaipaa.
Siispä koko jorina valaistumisesta on Mayan, tuon suuren taikurin, pelleilyä. Silti sen (harhan) varassa lepää kymmeniä uskontoja, tuhannet gurut ja papit hölisevät siitä ja miljoonat ihmiset etsivät tosissaan sellaista mitä ei ole, sen sijaan että asettautuisivat siihen mikä on." Joten siitä seuraa, että todellisuudessa mitään vapautumista ei ole. Buddhalaista termiä käyttääkseni mitään "valaistumista" ei ole. Se mikä on, ON. Se ei valaistumisia kaipaa. "
Tuossa on suurta oivallusta. Se mikä on, ei kaipaa valaistumista.
" Siispä koko jorina valaistumisesta on Mayan, tuon suuren taikurin, pelleilyä. Silti sen (harhan) varassa lepää kymmeniä uskontoja, tuhannet gurut ja papit hölisevät siitä ja miljoonat ihmiset etsivät tosissaan sellaista mitä ei ole, sen sijaan että asettautuisivat siihen mikä on. "
Kiitos tästä puheenvuorosta. Se mikä on, sitä minä ei voi saavuttaa. Minään takertuminen voi kuolla, ja se mikä on, on. Se on siitä huolimatta, oli minää tai ei. - yks zeniläinen
"1. Mikä (ei "kuka") minä olen?
2. Mikä on totta?
On vain nuo kysymykset ja vastaukset niihin, muu etsiminen on turhaa. "
Mielestäni ei ole. Olennaisinta asiaa ei voi kysyä, koska se ei ole (älyllinen) kysymys.
Buddhalaisuutta ei voi käsittää älyllisesti. Ei siksi, että se olisi jotenkin liian vaikea tai mystinen, vaan siksi että äly on ysinkertaisesti vain liian rajoittunut työkalu ymmärtäämään elämän mielekkyyttä.
Buddhalaisuus yrittää palauttaa älyn (rationaalisen ajattelun) sen oikeaan rooliinsa, ihmisen apuneuvoksi, kun taas länsimaisuus on nostanut sen kaiken olevaisen kuninkaaksi ja ratkaisun tuojaksi.
Jotta buddhalaisuudesta saa jotain tolkkua, pitää ymmärtää, että siitä keskusteleminen aina vertauskuvallista. Vain kokemus on todellista ja kaiken teoretisoinnin ulkopuolella. Kokemusta voi kuvata hyvin rajoitetusti niille, joilla on samanlainen kokemus, mutta sitä ei voi sanoin siirtää sen paremmin kuin voi sanoa, miltä mansikka maistuu jollekin, joka ei ole koskaan mansikkaa maistanut. Jokaisen pitää maistaa tuota mansikkaa itse, vaikka sen mausta olisi kirjoitettu hyllymetri tutkimuksia.
Jos lähtee siitä ajatuksesta, niin kuin moni länsimaissa lähtee, että kaikki on loppujen lopuksi puettavissa teorioiksi ja määritelmiksi, ei ikinä tavoita sitä maailmaa, josta buddhalaisuus puhuu. Jos taas ymmärtää älyllisten rakenteiden (teoriat ja kielet) rajallisuuden, ymmärtää samalla että on olemassa jotain, jota voisi kutsua vaikka alati virtaavaksi kokemusmaailmaksi. Tämän "tuulen henkäyksen" säilöminen purkkiin ei yksinkertaisesti vain onnistu.
Mielestäni olennaisinta ei ole etsiä vastausta, vaan oivaltaa kysymysten rajallisuus ja tarpeettomuus. - yks zeniläinen
Oikea vastaus kirjoitti:
"Ei ole ketään joka koettaisi vapautua."
Joten siitä seuraa, että todellisuudessa mitään vapautumista ei ole. Buddhalaista termiä käyttääkseni mitään "valaistumista" ei ole. Se mikä on, ON. Se ei valaistumisia kaipaa.
Siispä koko jorina valaistumisesta on Mayan, tuon suuren taikurin, pelleilyä. Silti sen (harhan) varassa lepää kymmeniä uskontoja, tuhannet gurut ja papit hölisevät siitä ja miljoonat ihmiset etsivät tosissaan sellaista mitä ei ole, sen sijaan että asettautuisivat siihen mikä on.""Ei ole ketään joka koettaisi vapautua."
Joten siitä seuraa, että todellisuudessa mitään vapautumista ei ole. Buddhalaista termiä käyttääkseni mitään "valaistumista" ei ole."
Valaistumista on maailman näkeminen sellaisenaan, ilman sen älyllistä käsitteellistämistä. Kyse on siis "valosta", ei tiedosta.
Kysymykset kuka ja mikä valaistuu ovat vain joutavaa leikittelyä määritelmillä, ja niihin juuttuminen johtaa ainoastaan loogiseen umpikujaan.
Asian voi nähdä myös niin, että mitään valaistumista ei ole, mutta on olemassa massiivinen älyn (ajattelun) sumuverho, joka estää suoran näkemisen. Valaistuminen on tuon sumun hälvenemistä. Äly näkee vain ikään kuin tutkakuvan ja filosofia yrittää kehittää parempaa tutkaa. Buddha taas näkee maailman ilman sumua eikä ole tutkasta kovin riippuvainen. - kokija
yks zeniläinen kirjoitti:
""Ei ole ketään joka koettaisi vapautua."
Joten siitä seuraa, että todellisuudessa mitään vapautumista ei ole. Buddhalaista termiä käyttääkseni mitään "valaistumista" ei ole."
Valaistumista on maailman näkeminen sellaisenaan, ilman sen älyllistä käsitteellistämistä. Kyse on siis "valosta", ei tiedosta.
Kysymykset kuka ja mikä valaistuu ovat vain joutavaa leikittelyä määritelmillä, ja niihin juuttuminen johtaa ainoastaan loogiseen umpikujaan.
Asian voi nähdä myös niin, että mitään valaistumista ei ole, mutta on olemassa massiivinen älyn (ajattelun) sumuverho, joka estää suoran näkemisen. Valaistuminen on tuon sumun hälvenemistä. Äly näkee vain ikään kuin tutkakuvan ja filosofia yrittää kehittää parempaa tutkaa. Buddha taas näkee maailman ilman sumua eikä ole tutkasta kovin riippuvainen." Kysymykset kuka ja mikä valaistuu ovat vain joutavaa leikittelyä määritelmillä, ja niihin juuttuminen johtaa ainoastaan loogiseen umpikujaan. "
Kyse ei ole määritelmistä vaan kokemisesta. Kysymykseen oikea ei-käsitteellinen vastaaminen vie 4. arupa-dhyanaan loogiseen umpikujaan, mikä on tarkoituskin.
4. arupa-dhyana on esivaihe, johon matkannut kyllä löytää tiensä perille ei-minneään. - kokija
kokija kirjoitti:
" Kysymykset kuka ja mikä valaistuu ovat vain joutavaa leikittelyä määritelmillä, ja niihin juuttuminen johtaa ainoastaan loogiseen umpikujaan. "
Kyse ei ole määritelmistä vaan kokemisesta. Kysymykseen oikea ei-käsitteellinen vastaaminen vie 4. arupa-dhyanaan loogiseen umpikujaan, mikä on tarkoituskin.
4. arupa-dhyana on esivaihe, johon matkannut kyllä löytää tiensä perille ei-minneään.Ei ole kokijaa eikä kokijan puutetta. Tämä on 4. arupa jhana.
- Oikea vastaus
yks zeniläinen kirjoitti:
"1. Mikä (ei "kuka") minä olen?
2. Mikä on totta?
On vain nuo kysymykset ja vastaukset niihin, muu etsiminen on turhaa. "
Mielestäni ei ole. Olennaisinta asiaa ei voi kysyä, koska se ei ole (älyllinen) kysymys.
Buddhalaisuutta ei voi käsittää älyllisesti. Ei siksi, että se olisi jotenkin liian vaikea tai mystinen, vaan siksi että äly on ysinkertaisesti vain liian rajoittunut työkalu ymmärtäämään elämän mielekkyyttä.
Buddhalaisuus yrittää palauttaa älyn (rationaalisen ajattelun) sen oikeaan rooliinsa, ihmisen apuneuvoksi, kun taas länsimaisuus on nostanut sen kaiken olevaisen kuninkaaksi ja ratkaisun tuojaksi.
Jotta buddhalaisuudesta saa jotain tolkkua, pitää ymmärtää, että siitä keskusteleminen aina vertauskuvallista. Vain kokemus on todellista ja kaiken teoretisoinnin ulkopuolella. Kokemusta voi kuvata hyvin rajoitetusti niille, joilla on samanlainen kokemus, mutta sitä ei voi sanoin siirtää sen paremmin kuin voi sanoa, miltä mansikka maistuu jollekin, joka ei ole koskaan mansikkaa maistanut. Jokaisen pitää maistaa tuota mansikkaa itse, vaikka sen mausta olisi kirjoitettu hyllymetri tutkimuksia.
Jos lähtee siitä ajatuksesta, niin kuin moni länsimaissa lähtee, että kaikki on loppujen lopuksi puettavissa teorioiksi ja määritelmiksi, ei ikinä tavoita sitä maailmaa, josta buddhalaisuus puhuu. Jos taas ymmärtää älyllisten rakenteiden (teoriat ja kielet) rajallisuuden, ymmärtää samalla että on olemassa jotain, jota voisi kutsua vaikka alati virtaavaksi kokemusmaailmaksi. Tämän "tuulen henkäyksen" säilöminen purkkiin ei yksinkertaisesti vain onnistu.
Mielestäni olennaisinta ei ole etsiä vastausta, vaan oivaltaa kysymysten rajallisuus ja tarpeettomuus."Mielestäni olennaisinta ei ole etsiä vastausta, vaan oivaltaa kysymysten rajallisuus ja tarpeettomuus. "
Selitit viesttissäsi monin sanoin samaa asiaa, jonka minä yritin kitetyttää noihin kahteen peruskysymykseen. Jälkimmäinen niistä paljastaa uskonnot (myös buddhalaisuuden), ismit sekä filosofiset pohdinnat VALHEEKSI. Ensimmäinen suuntaa huomion kysymysten esittäjään. Kun jälkimmäisen kysymyksen paljastamat valheet on havaittu, voi helpommin oivaltaa myös kysyjän valheluonteen. Siksi jos ylipäätään vakavissaan kyselee, niin nuo kaksi kysymystä riittävät.
Buddhalaisuudessa ei mikään ole yhtään enempää totta kuin muissakaan ihmismielen kehittämissä hölynpölyuskonnoissa. Kun hylkäät yhden, joudut lopulta hylkäämään kaikki ellet halua vain uskonnolliseksi pelleksi totuuden oivaltamisen sijaan. Ja niitä - pellejä - riittää. Itse asiassa, oikeastaan, vain niitä on. Noin seitsemän miljardia. - yks zeniläinen
Oikea vastaus kirjoitti:
"Mielestäni olennaisinta ei ole etsiä vastausta, vaan oivaltaa kysymysten rajallisuus ja tarpeettomuus. "
Selitit viesttissäsi monin sanoin samaa asiaa, jonka minä yritin kitetyttää noihin kahteen peruskysymykseen. Jälkimmäinen niistä paljastaa uskonnot (myös buddhalaisuuden), ismit sekä filosofiset pohdinnat VALHEEKSI. Ensimmäinen suuntaa huomion kysymysten esittäjään. Kun jälkimmäisen kysymyksen paljastamat valheet on havaittu, voi helpommin oivaltaa myös kysyjän valheluonteen. Siksi jos ylipäätään vakavissaan kyselee, niin nuo kaksi kysymystä riittävät.
Buddhalaisuudessa ei mikään ole yhtään enempää totta kuin muissakaan ihmismielen kehittämissä hölynpölyuskonnoissa. Kun hylkäät yhden, joudut lopulta hylkäämään kaikki ellet halua vain uskonnolliseksi pelleksi totuuden oivaltamisen sijaan. Ja niitä - pellejä - riittää. Itse asiassa, oikeastaan, vain niitä on. Noin seitsemän miljardia."Buddhalaisuudessa ei mikään ole yhtään enempää totta kuin muissakaan ihmismielen kehittämissä hölynpölyuskonnoissa. "
Buddhalaisuus ei edellytä mitää uskoa, ainakaan sanan tiedollisessa merkityksessä. Koska siinä ei ole dogmia, niin ei myöskään tarvita uskoa mihinkään oman kokemuksen ulkopuoliseen - oppiin tai jumaluuteen. Toki se usko pitää olla, millä motovoi itsensä jotain etsimään, mutta mitään ei tarvitse jättää uskon varaan, vaan kaiken saa, ja pitää kokeilla itse. Toisaalta mitään ei voi, eikä tarvitse myöskään (muille) todistaa, koska kyse ei ole järjellisestä rakennelmasta.
Sen sijaan buddhalaisuus on erinomainen työkalu ja apuneuvo niille, jotka ovat kiinnostuneet kehittämään itseään henkisesti paremmiksi ihmisiksi. Jos tavoite on vain totuuden löytäminen, eli jonkin sortin älyllinen tyydytys, buddhalaisuus tuottaa varmasti pettymyksen. Jos tavoitteena on parempi elämä ja enemmän arkista iloa, sen vuosituhantinen historia antaa paljon neuvoja tälle tielle. - Oikea vastaus
yks zeniläinen kirjoitti:
"Buddhalaisuudessa ei mikään ole yhtään enempää totta kuin muissakaan ihmismielen kehittämissä hölynpölyuskonnoissa. "
Buddhalaisuus ei edellytä mitää uskoa, ainakaan sanan tiedollisessa merkityksessä. Koska siinä ei ole dogmia, niin ei myöskään tarvita uskoa mihinkään oman kokemuksen ulkopuoliseen - oppiin tai jumaluuteen. Toki se usko pitää olla, millä motovoi itsensä jotain etsimään, mutta mitään ei tarvitse jättää uskon varaan, vaan kaiken saa, ja pitää kokeilla itse. Toisaalta mitään ei voi, eikä tarvitse myöskään (muille) todistaa, koska kyse ei ole järjellisestä rakennelmasta.
Sen sijaan buddhalaisuus on erinomainen työkalu ja apuneuvo niille, jotka ovat kiinnostuneet kehittämään itseään henkisesti paremmiksi ihmisiksi. Jos tavoite on vain totuuden löytäminen, eli jonkin sortin älyllinen tyydytys, buddhalaisuus tuottaa varmasti pettymyksen. Jos tavoitteena on parempi elämä ja enemmän arkista iloa, sen vuosituhantinen historia antaa paljon neuvoja tälle tielle."Jos tavoite on vain totuuden löytäminen, eli jonkin sortin älyllinen tyydytys, buddhalaisuus tuottaa varmasti pettymyksen."
En buddhalaisuutta sinänsä erityisesti moiti. Uskontojen vertailussa pitäisin sitä rehellisimpänä. Siis siinä mielessä, että se valehtelee VÄHITEN.
Tiedät varmaan aivan hyvin, ettei totuutta (oivallusta) löydetä älyllisesti, mutta äly (logiikka) vie kyllä sitä kohti, uskominen (muiden taholta annettu varmuus) vie siitä POIS päin. Äly on kuin taksi, joka vie kyllä kotitalon pihaan, mutta sisälle päästäkseen autosta on poistuttava ja loppumatka kuljettava ihan muuten. - yks zeniläinen
Oikea vastaus kirjoitti:
"Jos tavoite on vain totuuden löytäminen, eli jonkin sortin älyllinen tyydytys, buddhalaisuus tuottaa varmasti pettymyksen."
En buddhalaisuutta sinänsä erityisesti moiti. Uskontojen vertailussa pitäisin sitä rehellisimpänä. Siis siinä mielessä, että se valehtelee VÄHITEN.
Tiedät varmaan aivan hyvin, ettei totuutta (oivallusta) löydetä älyllisesti, mutta äly (logiikka) vie kyllä sitä kohti, uskominen (muiden taholta annettu varmuus) vie siitä POIS päin. Äly on kuin taksi, joka vie kyllä kotitalon pihaan, mutta sisälle päästäkseen autosta on poistuttava ja loppumatka kuljettava ihan muuten."En buddhalaisuutta sinänsä erityisesti moiti. Uskontojen vertailussa pitäisin sitä rehellisimpänä. Siis siinä mielessä, että se valehtelee VÄHITEN."
Niin, valehteleeko se vai puhuuko se eri kieltä, jota et ehkä ymmärrä? Ja mitä on buddhalaisuus? muuta kuin yleisnimi ja pelkistetty määritelmä?
Sen kummemmin kristinuskoa kuin buddhalaisuuttakaan ei ole olemassa, niin kuin ei sitä kokijaakaan tai valaistumista. Ne ovat vain älyn rakenteita, joita tarvitaan, jotta asioista voidaan ylipäätään puhua. Buddhan sanoma ei tarvitse buddhalaisuutta.
"Tiedät varmaan aivan hyvin, ettei totuutta (oivallusta) löydetä älyllisesti, mutta äly (logiikka) vie kyllä sitä kohti"
Tästä olen sekä itse että uskon buddhalaisuudenkin olevan eri mieltä. Äly (logiikka) ei vie lainkaan kohti oivallusta, vaan ylläpitää vain kuvitelmaa siitä, että "totuus" olisi jotenkin älyllinen juttu.
Ensimmäinen askel kohti sitä on siis ymmärtää, ettei äly auta asiaa yhtään, vaan päinvastoin vain kiinnittää lujemmin vääriin rakennelmiin. Asioita ei voi nähdä suoraan, niin kauan kuin ne käsitetään älyn määritelmien kautta. Buddhalaisuus on luopumista älyn ylivallasta. - Oikea vastaus
yks zeniläinen kirjoitti:
"En buddhalaisuutta sinänsä erityisesti moiti. Uskontojen vertailussa pitäisin sitä rehellisimpänä. Siis siinä mielessä, että se valehtelee VÄHITEN."
Niin, valehteleeko se vai puhuuko se eri kieltä, jota et ehkä ymmärrä? Ja mitä on buddhalaisuus? muuta kuin yleisnimi ja pelkistetty määritelmä?
Sen kummemmin kristinuskoa kuin buddhalaisuuttakaan ei ole olemassa, niin kuin ei sitä kokijaakaan tai valaistumista. Ne ovat vain älyn rakenteita, joita tarvitaan, jotta asioista voidaan ylipäätään puhua. Buddhan sanoma ei tarvitse buddhalaisuutta.
"Tiedät varmaan aivan hyvin, ettei totuutta (oivallusta) löydetä älyllisesti, mutta äly (logiikka) vie kyllä sitä kohti"
Tästä olen sekä itse että uskon buddhalaisuudenkin olevan eri mieltä. Äly (logiikka) ei vie lainkaan kohti oivallusta, vaan ylläpitää vain kuvitelmaa siitä, että "totuus" olisi jotenkin älyllinen juttu.
Ensimmäinen askel kohti sitä on siis ymmärtää, ettei äly auta asiaa yhtään, vaan päinvastoin vain kiinnittää lujemmin vääriin rakennelmiin. Asioita ei voi nähdä suoraan, niin kauan kuin ne käsitetään älyn määritelmien kautta. Buddhalaisuus on luopumista älyn ylivallasta."Tästä olen sekä itse että uskon buddhalaisuudenkin olevan eri mieltä. "
Siis älä jaksa. Rinnastin tuolla, mistä lauseen lainasit, älyn ja uskon keskenään. Sanoin, että äly vie oikeaan suuntaa ja sokea usko pois päin. En puhunut älystä yksin, vertailin sitä uskoon.
Äly ei ehkä vie buddhalaista mihinkään suuntaan, sen hyväksyn, mutta MINUT se on vienyt totuuden äärelle, sinne, minne yksikään usko(nto) ei KOSKAAN olisi voinut viedä. Ilman älyä ja logiikkaa ja niiden tuomaa rohkeutta en olisi milloinkaan kyennyt hylkäämään kaikkea sitä eksyttävää taikauskohölynpölyä mitä uskonnot ja ismit totuuden nimissä ovat mieleeni sulloneet silloin (lapsena) kun olin avuton sitä torjumaan. Ja jokaisella on sama tilanne lähtökohtanaan, jos on ihmisen kasvattama. Mieli on ulkopäin rakennettu tuote ja pelkästään sen huomaaminen vaatii älyä/viisautta.
Asioiden suoraan näkeminen EI ole älyllinen juttu, sen kyllä kokemuksestani tiedän, mutta älyn aliarvioiminen totuutta etsiessä on naurettavaa. Tai hetkinen - määrittelen tarkemmin mitä tarkoitan älyllä: älykkyyden ja viisauden yhdistämistä. Pelkkä korkea älykkyysosamäärä ja siitä johtuva päättelykyky ei tietenkään auta mitään, jos mieli on täytetty jollakin uskonnollisella tai ismeistä imetyllä roinalla ja uskoo MINKÄÄN nistä olevan totta, silloin älykkyys puuhastelee vain roinan uudelleen järjestelyn parissa.
On aivan sama mihin järjestykseen mielensä roinaläjää siirtelee, se on pelkkää roinaa silti: rakkaus-roinaa, myötätunto-roinaa, ananda-roinaa, taivaspaikka-roinaa, pelko-roinaa, meditaatio-roinaa, rukous-roinaa, lähimmäisenrakkaus-roinaa....
Ilman tietynlaista älykkyyttä tätä ei edes huomaa koskaan. Ylivoimaisesti suurin osa ihmiskunnasta ei sitä huomaa milloinkaan, ei edes AAVISTA sitä, eikä siksi tietenkään ryhdy tutkimaan mielensä roskakasaa. Se tutkiminen täytyy kuitenkin tehdä, tai roina on ainakin nähtävä ja roinaksi havaittava, muuten kaikki on vain LISÄÄMISTÄ, uutta roinaa, esim. suoraan näkemis-roinaa.
Se, josta yrität puhua, siis suora näkeminen, ei vaadi MITÄÄN menetelmää, josta uskonnot höpöttävät, ei dogmeja, ei riittejä, ei hölynpölymeditaatioita, ei jumalia, ei guruja, ei mantroja, ei teitä, ei tao`a...
Se vaatii vain, no, ensin kaiken tuollaisen typeryyden huomaamista typeryydeksi.
Suorassa näkemisessä nämä typeryydetkin sitten tietenkin ovat osana sitä mikä ON, koska se mikä on, on. - yks zeniläinen
Oikea vastaus kirjoitti:
"Tästä olen sekä itse että uskon buddhalaisuudenkin olevan eri mieltä. "
Siis älä jaksa. Rinnastin tuolla, mistä lauseen lainasit, älyn ja uskon keskenään. Sanoin, että äly vie oikeaan suuntaa ja sokea usko pois päin. En puhunut älystä yksin, vertailin sitä uskoon.
Äly ei ehkä vie buddhalaista mihinkään suuntaan, sen hyväksyn, mutta MINUT se on vienyt totuuden äärelle, sinne, minne yksikään usko(nto) ei KOSKAAN olisi voinut viedä. Ilman älyä ja logiikkaa ja niiden tuomaa rohkeutta en olisi milloinkaan kyennyt hylkäämään kaikkea sitä eksyttävää taikauskohölynpölyä mitä uskonnot ja ismit totuuden nimissä ovat mieleeni sulloneet silloin (lapsena) kun olin avuton sitä torjumaan. Ja jokaisella on sama tilanne lähtökohtanaan, jos on ihmisen kasvattama. Mieli on ulkopäin rakennettu tuote ja pelkästään sen huomaaminen vaatii älyä/viisautta.
Asioiden suoraan näkeminen EI ole älyllinen juttu, sen kyllä kokemuksestani tiedän, mutta älyn aliarvioiminen totuutta etsiessä on naurettavaa. Tai hetkinen - määrittelen tarkemmin mitä tarkoitan älyllä: älykkyyden ja viisauden yhdistämistä. Pelkkä korkea älykkyysosamäärä ja siitä johtuva päättelykyky ei tietenkään auta mitään, jos mieli on täytetty jollakin uskonnollisella tai ismeistä imetyllä roinalla ja uskoo MINKÄÄN nistä olevan totta, silloin älykkyys puuhastelee vain roinan uudelleen järjestelyn parissa.
On aivan sama mihin järjestykseen mielensä roinaläjää siirtelee, se on pelkkää roinaa silti: rakkaus-roinaa, myötätunto-roinaa, ananda-roinaa, taivaspaikka-roinaa, pelko-roinaa, meditaatio-roinaa, rukous-roinaa, lähimmäisenrakkaus-roinaa....
Ilman tietynlaista älykkyyttä tätä ei edes huomaa koskaan. Ylivoimaisesti suurin osa ihmiskunnasta ei sitä huomaa milloinkaan, ei edes AAVISTA sitä, eikä siksi tietenkään ryhdy tutkimaan mielensä roskakasaa. Se tutkiminen täytyy kuitenkin tehdä, tai roina on ainakin nähtävä ja roinaksi havaittava, muuten kaikki on vain LISÄÄMISTÄ, uutta roinaa, esim. suoraan näkemis-roinaa.
Se, josta yrität puhua, siis suora näkeminen, ei vaadi MITÄÄN menetelmää, josta uskonnot höpöttävät, ei dogmeja, ei riittejä, ei hölynpölymeditaatioita, ei jumalia, ei guruja, ei mantroja, ei teitä, ei tao`a...
Se vaatii vain, no, ensin kaiken tuollaisen typeryyden huomaamista typeryydeksi.
Suorassa näkemisessä nämä typeryydetkin sitten tietenkin ovat osana sitä mikä ON, koska se mikä on, on."Rinnastin tuolla, mistä lauseen lainasit, älyn ja uskon keskenään. Sanoin, että äly vie oikeaan suuntaa ja sokea usko pois päin. En puhunut älystä yksin, vertailin sitä uskoon."
Minä taas näen älyn ja uskon saman asian eri ilmentyminä; uskolla on vain hatarammat perusteet kuin loogisesti päätelyllä tiedolla. Se, mitä usein älyksi kutsutaan (looginen päättely) on myös eräänlainen uskoon perustuva rakennelma, kuten Aristoteles tuon määritteli: Tieto on hyvin perusteltu tosi uskomus.
Mutta molemmat, niin äly kuin usko ovat tavallaan väärällä (tai vajaalla) polulla. Ne molemmat nojaavat samaan ajattelukykyyn, joka johtaa ihmistä harhaan. Jos tämän ilmaisee matemaattisesti, niin todellisuus on kuin xy-tason kuvaaja, jossa looginen äly edustaa vain toista (x) akselia. Elämän mielekkyyden löytämiseksi pitää nähdä se toinenkin (y) akseli, joka taas ei ole lainkaan älyllinen kysymys. Älyä siis tarvitaan (arkisiin asioihin), mutta itsessään se on samanainen kuin työkalu kuin vaikka puukko, sillä voi tehdä niin hyvää kuin pahaa.
"Ilman älyä ja logiikkaa ja niiden tuomaa rohkeutta en olisi milloinkaan kyennyt hylkäämään kaikkea sitä eksyttävää taikauskohölynpölyä mitä uskonnot ja ismit totuuden nimissä ovat mieleeni sulloneet silloin (lapsena) kun olin avuton sitä torjumaan."
Tästä olen samaa mieltä, että älyn tuoma kriittisyys olemassa olevia "totuuksia" kohtaan on hyvin tervetullutta. Se auttaa juuri näkemään niiden rajallisuuden, mutta ei oikeastaan muuta. Älyllä voi - sinun termein - ymmärtää, että uskonnot ovat valhetta, mutta älyllä ei voi tavoittaa totuutta.
Itse olen kulkenut samaa polkua ja hylännyt "viralliset" uskonnot aluksi juuri niiden älyllisen kestämättömyyden takia. Buddhalaisuus kestää älyllisen tarkastelun, mutta se ei vielä sano siitä oikeastaan mitään.
Sittemmin olen tullut siihen tulokseen, että buddhalaisuuden, erityisesti zenin, perimmäinen olemus on juuri päästä eroon määritelmistä ja totuuksista, siis myös itse zenistä. Se on kuin työttömien puole, jonka lopullinen tavoite on tehdä itsestään tarpeeton. Buddhalaisuus on siinä mielessä ainoa kestävä uskonto, että se myöntää olevansa vain työkalu, joka pitää jossain vaiheessa hylätä. - Oikea vastaus
yks zeniläinen kirjoitti:
"Rinnastin tuolla, mistä lauseen lainasit, älyn ja uskon keskenään. Sanoin, että äly vie oikeaan suuntaa ja sokea usko pois päin. En puhunut älystä yksin, vertailin sitä uskoon."
Minä taas näen älyn ja uskon saman asian eri ilmentyminä; uskolla on vain hatarammat perusteet kuin loogisesti päätelyllä tiedolla. Se, mitä usein älyksi kutsutaan (looginen päättely) on myös eräänlainen uskoon perustuva rakennelma, kuten Aristoteles tuon määritteli: Tieto on hyvin perusteltu tosi uskomus.
Mutta molemmat, niin äly kuin usko ovat tavallaan väärällä (tai vajaalla) polulla. Ne molemmat nojaavat samaan ajattelukykyyn, joka johtaa ihmistä harhaan. Jos tämän ilmaisee matemaattisesti, niin todellisuus on kuin xy-tason kuvaaja, jossa looginen äly edustaa vain toista (x) akselia. Elämän mielekkyyden löytämiseksi pitää nähdä se toinenkin (y) akseli, joka taas ei ole lainkaan älyllinen kysymys. Älyä siis tarvitaan (arkisiin asioihin), mutta itsessään se on samanainen kuin työkalu kuin vaikka puukko, sillä voi tehdä niin hyvää kuin pahaa.
"Ilman älyä ja logiikkaa ja niiden tuomaa rohkeutta en olisi milloinkaan kyennyt hylkäämään kaikkea sitä eksyttävää taikauskohölynpölyä mitä uskonnot ja ismit totuuden nimissä ovat mieleeni sulloneet silloin (lapsena) kun olin avuton sitä torjumaan."
Tästä olen samaa mieltä, että älyn tuoma kriittisyys olemassa olevia "totuuksia" kohtaan on hyvin tervetullutta. Se auttaa juuri näkemään niiden rajallisuuden, mutta ei oikeastaan muuta. Älyllä voi - sinun termein - ymmärtää, että uskonnot ovat valhetta, mutta älyllä ei voi tavoittaa totuutta.
Itse olen kulkenut samaa polkua ja hylännyt "viralliset" uskonnot aluksi juuri niiden älyllisen kestämättömyyden takia. Buddhalaisuus kestää älyllisen tarkastelun, mutta se ei vielä sano siitä oikeastaan mitään.
Sittemmin olen tullut siihen tulokseen, että buddhalaisuuden, erityisesti zenin, perimmäinen olemus on juuri päästä eroon määritelmistä ja totuuksista, siis myös itse zenistä. Se on kuin työttömien puole, jonka lopullinen tavoite on tehdä itsestään tarpeeton. Buddhalaisuus on siinä mielessä ainoa kestävä uskonto, että se myöntää olevansa vain työkalu, joka pitää jossain vaiheessa hylätä."Aristoteles tuon määritteli: Tieto on hyvin perusteltu tosi uskomus."
Tuota... minua ei kiinnosta tippakaan mitä Aristoteles sanoi. Vielä vähemmän mitä Descartes tai Wittgenstein horisivat. On aivan sama mitä hienoja ja monimutkaisia sanoja käyttää siitä, mistä ei tiedä. Toki olen silti tutustunut heidän sanomisiinsa.
"Itse olen kulkenut samaa polkua ja hylännyt "viralliset" uskonnot aluksi juuri niiden älyllisen kestämättömyyden takia. Buddhalaisuus kestää älyllisen tarkastelun, mutta se ei vielä sano siitä oikeastaan mitään."
Tuosta olen kanssasi täysin samaa mieltä. Buddhlaisuuden ydin (ei sen uskonnollisten seuraajien näkemykset) kestää älyn pommituksen. Zen on ovi, joka avaamisen jälkeen paljastuu tarpeettomaksi.
Aamulla kävelin töihin. Mikä upea syysaamu. Nuo värit, kostean maan tuoksu, kesän jäliltä vielä rehevyys ja elämän runsaus. Iholla tuulen viileä paine...
Mielessä ei ainoatakaan ajatusta koko matkalla, vain olemisen tunne ja se jokin.
Sanat ovat vaarallisia. Siinä Wittgenstein oli oikeassa, että ne usein sotkevat enemmän kuin selvittävät. Olemme keskustelleet samasta, mutta eri sanoilla, joten hetkeksi syntyy tunne, että näkemystemme välillä olisi kuilu. Huomaan, että ei ole.
- Oikea vastaus
"Minään takertuminen voi kuolla, ja se mikä on, on. Se on siitä huolimatta, oli minää tai ei. "
Amen :) Juuri noin. - eräs.
Muuta totuutta ei ole kuin se, mikä on, hetkestä hetkeen.
- ohase eihä seole
Maallisen kokemuksen kirjatiedon avaamasta symbioosista nousee ihmiselle ajan myötä viisaus nähdä kokonaisempi "ilme" ihmisyyden eri "naamioista"(se on tavoista käsittää ja olla ihminen).
Sellainen kokonaisnäkemys muuttaa lopulta omaa ajattelua ja se mm. rauhoittaa kummasti.
Kyse ihmisenä olemisessa lienee psykologisin keinoin pyörivästä psykologisesta prosessista, jonka ykkös-päämääränä on vapautuminen kärsimyksestä.
Toisaalta ihmisessä asustavalle tai vaikuttavalle tietoisuudelle(tai monikko) se lopullinen päämäärä on vapautuminen näistä "naamioista"=persoonista.
Uskontojen perus-periaate on aivan päinvastainen, sillä uskonnot perustuvat voimansa siihen että ne eivät edes hahmota kokonaisuutta tai ajattele sen hyvää, uskonnot eivät kehittymättömien ideoijiensa vuoksi edes tunnista sellaista mahdollisuutta ja siksi uskontojen ideat kumpuavat juuri minän ja sen halujen, pelkojen syövereistä joiilla ne pyrkivät ikuiseen ja nimenomaan privaattiin olemassaoloon kaiken kattavassa nautinnollisuudessa.
Nämä unessa olijat unohtavat kuitenkin materian lainalaisuudet, niissä on aina olemassa vastavoimia olkoon se luomisen musta magia kuinka voimakas tahansa, se ei muuta olemisen peruslakia syy ja seuraus-lakia.- Oikea vastaus
Ugh. Olet puhunut. Tuohon en pysy mitään lisäämään, niin totta tuo kaikki on. "ohase eihä seole" on aika harvinanen nimi viisaalle, mutta oivallus ei liene nimestä kiinni :)
- Anonyymi
Tietoa Nichiren Shoshu Buddhalaisuudesta:
https://hokkekofinland.wixsite.com/hokkekofinland
Löydät meidät myös Facebookissa...
🙏🙂 - Anonyymi
Monesti yhteisöissä ongelmat kärjistyvät. Itse olen ollut onnellisin buddhalaisena varsinaisen fyysisen sanghan ulkopuolella harvoittaen theravadabuddhalaista meditaatiota.
- Anonyymi
Olen yli 10 vuotta harjoittanut theravada-buddhalaisuutta enkä ole edes tietoinen, että tietoinen olisi olemassa mitään suomalaista theravada-yhteisöä. En ole myöskään koskaan tietääkseni tavannut toista buddhalaista.
- Anonyymi
Harjoitin buddhalaisuutta jonkin aikaa ja se opetti paljon.
Olin tätä ennen ääriateisti enkä uskonut mihinkään. Eikä minulla Jumalia ollutkaan buddhalaisuutta harjoittaessanikaan.
Käännyin tästä kuitenkin kristinuskoon. No, mikään ei ole muuttunut. Ainoastaan Jumalan ja Jeesuksen läsnäolo.
Buddhalaisuus ja kristinusko opettaa samat asiat. Ne on todella samankaltaisia.
Kumpaa tahansa harjoittaa ja tekee sen hyvin niin elämä paranee. Kirkkoon en edelleenkään kuulu, enkä varmaan tule kuulumaankaan.
Käyn täällä buddhalaisten palstalla edelleen usein. Tuolla kristinuskon palstalla on todella paljon vihaa ateistien takia, jollainen itsekin olin. Heillä on paljon vihaa sisällään.
Pääsin siitä vihasta buddhalaisuuden avulla.
Olen huomannut kuitenkin että harva kristitty elää kuten kristityn pitäisi.
Ei pitäisi kerätä rahaa tavaraa maan päälle mutta tätä kuitenkin tehdään.
Buddhalaisuuskin opetti että ei kannata tavaraa kerätä. Se tavara on kuitenkin jossain vaiheessa pelkkää tomua.
Kristittyjen joukossa on myös paljon vihaa, eikä anteeksiantoa juuri tunneta.
Ei tämä nyt varmaan ihan vastannut aloitukseen.- Anonyymi
Tarkoitat nenu-uskista?
- Anonyymi
En pidä buddhalaisuutta varsinaisesti uskontona ja se eroaakin niistä juuri sen vuoksi ettei mitään kaikkivaltiasta Jumalaa tai jumalia ole olemassa. Buddhalaiset lasketaan ateisteiksi, vaikka me emme usko edes ateismiin. Vai voiko muka joku todistaa sen onko sellainen vai ei? Vaikuttaa kuitenkin siltä, että jos on niin sitten melkoinen sadisti. Buddha oli IHMINEN , valaistunut sellainen. Valaistunut ei edes tiedä olevansa valaistunut ja jos kohtaat tiellä valaistuneen, tapa se!
- Anonyymi
Haluaisitko siis estää ihmisiä valaistumasta? Mielestäni valaistuminen on sitä että oikealla tiellä. Parempi olisi kuitenkin unohtaa koko "valaistuminen", koska sehän on vain jonkinlainen määritelmä, mentaalisista palikoista rakennettu tila. Kaikki olotilat kestävät vain jonkin aikaa, koska kaikki rakennettu muuttuu. Kaiken rakennetun perustana on mieli. Nirvana taas ei ole sama asia kuin valaistuminen, eikä nirvana ole mikään objekti jonka voi hankkia "itselleen".
Buddhalaisuudessa on tavoitteena rakentaa ikäänkuin vene ("raft") opetuksista ja tämä vene on periaatteessa se mitä sisältyy nk. 8-osaiseen tiehen ("kultaiseen keskitiehen"), mutta kun vene on hoitanut tehtävänsä ja ollaan joen vastarannalla, myös veneestä pitää päästää irti.
- Anonyymi
Budhalaisuus on hengellistä huoruutta, vie helvetti. Ainoa oikea usko on Rauhanyhdistyksellä, muualla ei ole pelastusta. Kaikki muut uskonnon pitää kieltää, suomesta pitää tehdä oikea uskoinen maa, ei muuta uskoa kuin rauhanyhdistykse. Suomi pitää olla Suomen rauhantasavalta. Uskonvapaus on hengellistä huoruutta, Jumalan valtakunta ei anna armoa anneta uskottomille. Hoitokokouksia uskoville annetaan menolippu helvettiin
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Tyttäreni kuoli lihavuusleikkaukseen.
Miettikää kuiten 2 kertaa, ennenkuin menette lihavuusleikkaukseen.2976844Viiimeinen viesti
Sinulle neiti ristiriita vai mikä nimesi sitten ikinä onkaan. Mulle alkaa riittää tää sekoilu. Oot leikkiny mun tunteill652069- 1751797
epäonnen perjantain rikos yritys
onpa epäselvä kuva, tuolla laadullako keskustaa tarkkaillaan lego hahmotkin selvempiä151287- 1121257
Suomessa ei ole järkeä tarjota terveyspalveluita joka kolkassa
- Suomen väestötiheys 1.1.2022 oli 18,3 asukasta maaneliökilometriä kohden. - Uudenmaan maakunnassa asuu keskimäärin 181691190Yllätyspaukku! Vappu Pimiä rikkoi vaikean rajapyykin yllättävässä bisneksessä: "Nyt hymyilyttää...!"
Wau, onnea, Vappu Pimiä, upea suoritus! PS. Pimiä tänään televisiossa, ohjelmatietojen mukaan hän on Puoli seiskassa vie71156RÖTÖSHERRAT KIIKKIIN PUOLANGALLA.
Puolankalaisilla tehtävä ryhmäkanne itsensä yleintäneistä rötöstelijöista, sekä maksattaa kunnan maksama tyhmän koplan j541066Kirjoitin sinulle koska
tunnen sinua kohtaan niin paljon. Sydäntäni särkee, kun kätken ihastumisen, kaipauksen, sinua kohtaan tuntemani lämmön j411031Martina pääsee upeisiin häihin
Miltäs se tuntuu kateellisista. Anni Uusivirta on Martinan kavereita.288982