Paavalin jäähyväispuhe Efeson vanhimmille
Lue Apt.20:17-38!
--
Paavalin jäähyväispuhe Miletoon kutsutuille Efeson ”vanhimmille” (kaitsijoille) on haikea ja puhutteleva.
Paavali muistelee nyt mennyttä aikaa tuoden esiin evankeliumin työssä kohtaamansa vastustuksen.
Hän muistuttaa, ettei ole koskaan säästänyt itseään palvellessaan ”Herraa kaikella nöyryydellä ja kyynelillä, koettelemuksissa, jotka ovat kohdanneet häntä juutalaisten salahankkeiden tähden” (19).
Paavali kertoo suunnitelmistaan matkustaa Jerusalemiin. Hän kokee, että siellä häntä odottavat kahleet ja ahdistukset (23).
Hänen on kuitenkin ”juoksunsa juostava” täyttääkseen sen tehtävän, minkä Herralta oli saanut; ” Jumalan armon evankeliumin todistamisen” (24).
Paavali oli siis täysin tietoinen niistä vaaroista, mitkä häntä odottivat. Hän tiesi, että hänen henkensä oli vaarassa. Hän ei voinut kuitenkaan väistyä syrjään.
Paavali oli pakanakristittyjen seurakuntien itseoikeutettu johtaja.
Paavali muistuttaa seurakunnan kaitsijoita (vanhimpia) tulevista vaaroista. Hän ei elättele turhia harhakuvia, että hänen perustamansa seurakunnat säästyisivät vääriltä opettajilta.
Ei, vaan hän varoittaa:
” Minä tiedän, että minun lähtöni jälkeen teidän keskuuteenne tulee julmia susia, jotka eivät laumaa säästä” (29).
Kaitsijoiden on otettava itsensä lisäksi vaarin myös laumastaan, johon Herra on laittanut heidät paimentamaan Herran seurakuntaa (28).
Kaitsijan tulee valvoa myös omaa tilaansa (31). Tähän yhteyteen Paavali liittää ”arkipäivän etiikkaa”.
Kristityn tulee tehdä työtä, jotta voisi elättää itsensä ja auttaa muita (33-35).
Paavali ei kosiskele ihmisten suosiota. Hän oli ”säälimätön” totuudenpuhuja, joka näki vaivaa sieluista.
Hänellä oli syvä rakkaus ja huoli niistä ihmisistä, joiden puolesta hän oli niin paljon nähnyt vaivaa. Sen tähden häntä rakastettiinkin paljon.
Paavalin puheen jälkeen Luukas kertoo haikeista jäähyväisistä:
”... he ratkesivat kaikki haikeasti itkemään ja lankesivat Paavalin kaulaan ja suutelivat häntä, ja enimmän suretti heitä se sana, jonka hän oli sanonut, etteivät he enää saisi nähdä hänen kasvojansa. Ja he saattoivat hänet laivaan” (37,38).
--
Virsi 378
2.
Hyvä paimen lampaitansa
sydämestään rakastaa.
Paimen myöskin omiltansa
rakkautta aina saa.
Hoida, Herra, laumassasi
minuakin omanasi.
Minä tahdon sinua
rakastaa ja kuunnella.
3.
Lammas seuraa paimentansa,
paimen kaitsee lammastaan.
Jeesus läsnäolollansa
turvan antaa laumassaan.
Milloin peto uhkaa niellä,
apuasi älä kiellä.
Paimensauva kohota,
vaara kauas karkota.
5.
Kaikki eksyneetkin lampaat
saata, Jeesus, laumaasi,
ettei niitä pedon hampaat
raatelisi, surmaisi.
Harhateiltään kotiin tuo ne,
että yksi lammashuone,
yksi paimen olisi,
armotyösi täyttyisi.
Paavalin jäähyväispuhe Efeson vanhimmille
1
88
Vastaukset
Paimenten tavat tänään ja entisaikaan saattavat olla erilaisia, mutta paljon yhteisiäkin piirteitä löytyy.
Myös maasto-olosuhteet vaihtelevat ja myös vaarat ovat erilaisia.
Lainaan nyt AAPELI SAARISALOA (Raamatun sanakirja):
”Parhaat laidunmaat (Palestiinassa) ovat vuorten pensaiset rinteet. Siellä liikkuu osa laumasta korkeilla kallioilla, osa toisinaan piiloutuu pensaisiin.
Toiset seuraavat paimenta läheltä, toiset poukkoilevat oikealle ja vasemmalle tai vetelihtivät kaukana jäljessä. Paimen kiukkuisena huutaa niille tai paiskaa kiven peloitukseksi.
Kuljettaessa houkuttelevien aidattomien viljapeltojen ohi lammasten on seurattava paimenen ääntä, etteivät poikkea tieltä.
Usein tulee monta paimenta samaan tarhapaikkaan yöksi ja suuret lammaslaumat joutuvat samaan joukkoon ja sekaisin.
Mutta aamulla, kun paimenet kutsuvat omansa, lauma tulee levottomaksi, ja pian on kullakin omat lampaansa ympärillään, sillä ”vierasta ne eivät seuraa” (Joh. 10:5).
Paimen kulkee edellä sekä näyttääkseen kulkusuuntaa, että valitakseen laidunta ja tutkiakseen tien turvallisuutta. Petoeläimet saattavat tehdä hyökkäyksiä paimenten läsnäollessakin. Varkaita ja rosvoja kulkee myös, ja silloin voi koiran avusta huolimatta uskollinen paimen joutua panemaan henkensä alttiiksi laumansa puolesta. Eivät beduiini-rosvot sääliä tunne.
(Edellä oleva kuvaus ei ehkä täysin pidä paikkaansa tämän päivän Israelissa, mutta varmaankin Jeesuksen aikaan oli tilanne tämä. ).
Hyvä paimen ruokkii laumaansa, kokoaa karitsat syliinsä ja hellästi johdattaa imettäviä (Jes. 40:11).
Tavallisissa oloissa tosin ei paimenen tarvitse ruokkia laumaansa muulla tavalla kuin johdattamalla sen hyville laitumille. Mutta silloin kun laitumet ovat kokonaan kuivuneet pitää paimenen itsensä katkoa puitten lehviä syötäväksi. Tosin lampaat tyytyvät huonoonkin laitumeen, jolla ei ole enää muuta syötävää kuin juuria ja piikkikasveja.” (Lainaus loppu)
Niinpä on hyvä paimen vertauskuvana sille Kaitsijalle, joka säälien ajattelee heikkoja lampaitansa; Jeesus on meidän armahtajamme.
---
”Kaikki eksyneetkin lampaat
saata, Jeesus, laumaasi,
ettei niitä pedon hampaat
raatelisi, surmaisi.
Harhateiltään kotiin tuo ne,
että yksi lammashuone,
yksi paimen olisi,
armotyösi täyttyisi”.
(virsi 378:5).
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 4510212
- 816803
Minua nainen harmittaa, että en pääse sun rahoihin käsiksi
En pysty myöskään pilaamaan elämääsi niin kauan kun sulla on fuck off pääomaa. Harmittaa myös etten tiedä kuinka paljon424887- 614537
Onko muita oman polkunsa kulkijoita
Jotka ei oikein pärjää kenenkään kanssa eli on niin omat ajatukset ja omat mielenkiinnon kohteet yms. On tavallaan sella714237Sydän karrella
Jos yritän olla niin rehellinen kuin pystyn paljastamatta mitään tärkeää. Ensiksi mä huomasin sun tuijottavan mua. Ihme313799- 472878
- 362655
- 402300
- 2161912