Niskan patokapina?

Graduaattori

Opiskelen valtiotieteellisessä tiedekunnassa Helsingissä ja haluaisin aikalaistodistusta Lappajärveltä vuodelta 1979.
Kuka muistaa Niskan patokapinan ja mitä silloin tapahtui?
Olin itse tuolloin niin nuori, etten muista juuri muuta kuin pitkän traktorikaravaanin, joka vei kivikuormia Niskan sillalle ja kippas jokeen padoksi.

Tuonaikaisista lehdistä ei oikein saa selvää, mitä tuolloin tapahtui. Taisi olla sensuuri päällä maakuntalehdissä. Kuvamateriaalia ei juurikaan ole käytössäni. Tuurin Antin kirjan aiheesta luin joitakin vuosia sitten ja innostuin asiasta jo tuolloin.

41

4926

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • XYXYXY

      Siihen aikaan olin koululainen. Kuulin koulussa samaisena päivänä jotain, että aikovat viedä illalla traktoreilla kiviä jokeen padoksi. Se asia sitten unohtui loppupäiväksi, kun illalla kuulin ulkoa kovaa traktorien ääntä. Monta monta traktoria meni tietä pitkin kärryissä kivikuorma. Ääni oli niin kova, että tiellä en ollut aikaisemmin kuullut vastaavaa. Siitä sitten kertomaan vanhemmilleni, jotka eivät tienneet vielä asiasta mitään. Ihmettelivät suuresti. Elikkä aika salassa oli asiaa valmisteltu. Ilmeisesti päiväkin oli valittu sopivasti, jolloin oman pitäjän poliisit olivat vapaalla. Kotoamme lähdettiin sitten autolla katsomaan Halkosaareen, mitä siellä tapahtui. Seuraavana päivänä oli Nississä mielenosoitus, johon koululaisia osallistui. Paikalla oli myös TV-kuvausryhmä. Ja pääsin ensimmäistä kertaa esiintymään elävässä kuvassa. Parin sekunnin ajaksi.

    • Nestori.

      Lappajärven kunnan rakennusmestari Nestori Viinamäki oli ilmeisesti,joka ideoi padon rakentamisen.Asia oli ilmeisesti laajasti pitäjällä tiedossa.Siihen aikaan oli puheluita miltei mahdoton jäljittää ja puhelimella suoritettiin kutsuminen padon rakentamiseen kyseisenä päivänä.Tosin suuri osa ilmeisesti oli jo etukäteen tietoinen padon rakentamisesta.
      Myökin osa poliiseista oli paikalla mm edesmennyt Lampin Matti ja mahdollisesti muitakin.Tosin siviilivaatteissa.
      Nestori toimi tavallaan johtajana ja valvoi padon tekoa.kun kivet alkoivat nousta liian korkealle Nestori kielsi tekemästä padosta liian korkeaa,vain niin korkea mikä lappajärveläisten mielestä olisi se korkeus mitä alemmaksi järven pintaa ei saisi missään tapauksessa laskea.
      En muista tarkalleen oliko paikalla joitakin "vesi herroja" vai kävivätkö jälkeenpäin paikalla,mutta ensin naureskelivat padolle koska kivet olivat suhteellisen suuria ja ensin vesi virtasi padon läpi,että sillä ei ollut paljon merkitystä,padon kummallakin puolella veden pinta oli miltei samalla tasolla.
      Muutaman päivän kuluessa patoon rupesi kuitenkin kerääntymään kaikenlaista törkyä ja pato rupesi tosiaan patoamaan vettä.
      Paikalliset asukkaat ja huvilaiset olivat harvinaisen yksimielisiä,että järven pintaa ei saa laskea liian alas ja järvelle täytyy määrätä alaraja jonka alemmaksi järven pintaa ei saa laskea.Eräskin luultavasti joku huvilan omistaja tuli isolla autollaan muutaman päivän päästä padon rakentamisesta,veti hansikkaat käteensä avasi peräluukun ja heitti muutaman kiven patoon.
      Padon rakentaminen oli sellainen yksituumaisuuden osoitus,että tuskin Lappajärvellä tapahtuu vastaavaa.
      Nimimerkki mukana ollut.

      • kaleton

        Nestorin ajatus padosta oli varmaankin "takkakivellä asumista." Nuoremmat tarttuivat ajatukseen ja sehän riittää Lappajärvellä. Sitten toimitaan.

        Nimettömänä soittajat kehottivat Niskaan kivikuorman vientiin. Kaikissa taloissa ei ollut vielä silloin puhelimia ja silti tunnin kuluttua kotikylästänikin kahdeksan kivikuormaa oli jo menossa Niskaan päin.

        Ilkka-lehdessä oli patorallista valokuvassa tunnistettavia henkilöitä ja taisipa olla kuorma-autokin ja tietenkin omistajan nimi kyljessä.

        Oikealla asialla kun ollaan, niin ei siinä tarvinnut isäntien panna "lippulakkia silimille."

        Onneksi poliisi ei niitä johtolankoja huomannut.


      • ex-nissinen
        kaleton kirjoitti:

        Nestorin ajatus padosta oli varmaankin "takkakivellä asumista." Nuoremmat tarttuivat ajatukseen ja sehän riittää Lappajärvellä. Sitten toimitaan.

        Nimettömänä soittajat kehottivat Niskaan kivikuorman vientiin. Kaikissa taloissa ei ollut vielä silloin puhelimia ja silti tunnin kuluttua kotikylästänikin kahdeksan kivikuormaa oli jo menossa Niskaan päin.

        Ilkka-lehdessä oli patorallista valokuvassa tunnistettavia henkilöitä ja taisipa olla kuorma-autokin ja tietenkin omistajan nimi kyljessä.

        Oikealla asialla kun ollaan, niin ei siinä tarvinnut isäntien panna "lippulakkia silimille."

        Onneksi poliisi ei niitä johtolankoja huomannut.

        Mitä on "takkakivellä asuminen?"


      • Vieläkö käyvät

        Ihan tuli vaan mieleen kysyä, että käyvätkö mehtäperäset vielä Patanassa ongella?


      • !!!
        Vieläkö käyvät kirjoitti:

        Ihan tuli vaan mieleen kysyä, että käyvätkö mehtäperäset vielä Patanassa ongella?

        Miten se asia tähän liittyy?


      • vesikeskusteluun
        !!! kirjoitti:

        Miten se asia tähän liittyy?

        Patanan tekoallas liittyy oleellisesti tähän keskusteluun. Kysypä vaikka Jaatiselta.
        Patanassahan valjastettiin 60-luvun alkupuolella, olin siellä siihen aikaan.

        Ja täytyy sanoa, vaikka ei varsinaisesti tähän keskusteluun liitykään, että hyvät oli tytöt Patanassa silloin.


      • ku ei aina hoksaa
        vesikeskusteluun kirjoitti:

        Patanan tekoallas liittyy oleellisesti tähän keskusteluun. Kysypä vaikka Jaatiselta.
        Patanassahan valjastettiin 60-luvun alkupuolella, olin siellä siihen aikaan.

        Ja täytyy sanoa, vaikka ei varsinaisesti tähän keskusteluun liitykään, että hyvät oli tytöt Patanassa silloin.

        Patanastahan moni hyvä on lähtösin, niinku Esko Ahokin. Eikös vimpeläiset sitä Eskoa hyppyyttäneet helikopterilla ku sillä oli vähän kiireitä sen punapään perään. Tulikos siitä kauppa?


      • valtuutettu
        ex-nissinen kirjoitti:

        Mitä on "takkakivellä asuminen?"

        Aikoinaan miehet iltapuhteella menivät naapuriin "toimittelemaan." Istuivat siinä takkakivellä, tuli lämmitti selkää ja siinä "asuttiin" kylän asiat ja suunniteltiin uutta. Sitä vaimoväki sano "takkakivellä asumiseksi." Eihän ne suunnitelmat aina niin tarkoitettukaan toteutettavaksi.Kunhan siinä ajankulukseen vaan.

        Eiköhän Nestorin patoajatus ole takkakiveltä lähtenyt. Luulisin niin. Sopusa mies oli.


      • Anonyymi

        Olisi ihme, jos sellaisen kaltaista yhteistuumaisuutta ei olisi syntynyt ilman viholliskuvien lietsontaa. Voimakkaan yhteishengen saamiseksi tarvitaan aina yhteinen vihollinen.


    • mynkelin vaari

      Se o mukava ku nykyjään nuoret on kiinnostunu historiasta. oikeista asioista ja museoista

    • neilikas

      Siellä oli YLE:n filmiryhmä filmaamassa televisiouutisia varten. Ainakin mielenosoitusta ja jo rakennettua patoa kävivät kuvaamassa. Padon luona oli tuolloin joitakin isäntämiehiä, joita haastattelivat. Muistan, kun yksi isäntä sanoi tähän tapaan: "Täällä asuu sallaista hilijasta kansaa, mutta kun se turkkinsa kääntää, niin silloin tapahtuu".

      YLE:n arkistosta taitaa löytyä nämä filmit, ellei sitten kotiseutuarkistosta. Kotivideoita oli tuona aikana vasta hyvin vähän.

      • VGY

        Olisikohan kotikameroista tallenteita kylälle jäänyt. Joskopa kulttuurilautakunta(?) pistäs keräyksen pystyyn.


    • Jaatinen.

      Vaikka padon rakentamisen alkaminen on määrätty kello 21:ksi, ahneimpia patomiehiä alkoi kokoontua Niskan sillalle jo tunteja aikaisemmin. Varsinkin Itäkylän miehiä oli vaikea pidätellä, - he liikehtivät levottomina kylällä jo päivällä ja lastasivat puhumattomina kiviä lavoille. Moni huhuja kuullut ajoi Niskaan ihan varmuuden vuoksi.
      Kolmen tunnin uurastuksen jälkeen pato oli valmis. Työmotivaatio oli korkealla eikä työnjohtoa tarvittu. Vuosikymmenten tympääntyminen Vesihallituksen toimiin tai toimimattomuuteen oli suivaannuttanut järvenrantojen asukkaat.
      Pitäjäläiset siis määrittivät itse tuon paljonpuhutun alarajan (yläraja 169.00 m ja alaraja 168.00 m), jonka vesilakikin edellytti. Niskastahan oli juoksutettu vettä Ähtävänjokisuun pikkuvoimaloiden tarpeeseen jo vuosikymmeniä ja suuri vaihteluväli teki tuhoja mm. kalakannalle.

      Pato toimi hyvin ja vesi järvessä alkoi nousta, mutta tuli aika, jolloin tuon Kansanpadon rakentamiseen syyllisiä alettiin tutkia. Muistini mukaan kolmisensataa järvenasukasta kävi ilmoittautumassa poliisille.

      Oma episodi oli padon purku. Kukaan paikkakunnan urakoitsijoista ei ottanut tehtävää hoitaakseen. Urakoitsija löytyi Laihialta ja poliisi oli pantu valvomaan, etteivät lappajärveläiset estäisi työn suorittamista. Hieman humoristiselta tuntui myös, että laihialaisen urakoitsijan kauppasumman päälle se sai vielä patokivet.

      Yksi kovimpia järven puolustajia oli tuolloin vuosikymmeniä järvestä huolta kantanut maanviljelijä-kalastaja Elias Salonpää Kärnästä.

      • Jaatinen.

        Piti vielä lisäämän ja sanoman, että ammeksia, noita Ammeskalliolla, Kotamäellä ja Vanhallavuorella reenanneita miehiä, piti puuhun sitoa, etteivät lähe liian aikasin Kapinaan.


      • Juutinen

        Aivan samoihin aikoihin maanomistajat halusivat kuivattaa Forssan lintujärvenä tunnetun Koijärven. Luonnonsuojelijat rakensivat omatekoisen padon. Kaivinkone tuotiin siellä avaamaan patoa. Luonnonsuojelijat kahlitsivat itsensä kaivinkoneeseen. Mitähän Koijärvelle kuuluu nykyään. Pitää katsoa netistä.


      • Juutinen
        Juutinen kirjoitti:

        Aivan samoihin aikoihin maanomistajat halusivat kuivattaa Forssan lintujärvenä tunnetun Koijärven. Luonnonsuojelijat rakensivat omatekoisen padon. Kaivinkone tuotiin siellä avaamaan patoa. Luonnonsuojelijat kahlitsivat itsensä kaivinkoneeseen. Mitähän Koijärvelle kuuluu nykyään. Pitää katsoa netistä.

        Koijärvi-liike tosiaan onnistui tavoitteissaan ja järven kuivatus estyi. Koijärvi-liikkeen aktiivit perustivat myöhemmin Vihreän puolueen. Luonnonsuojelu oli kummallakin kansanliikkeellä tavoitteena. Vaikka Vihreä-aate lienee aina vastenmielinen pohjalaisille, jotka harrastavat pajon turkistarhausta.


      • ex-nissinen
        Juutinen kirjoitti:

        Koijärvi-liike tosiaan onnistui tavoitteissaan ja järven kuivatus estyi. Koijärvi-liikkeen aktiivit perustivat myöhemmin Vihreän puolueen. Luonnonsuojelu oli kummallakin kansanliikkeellä tavoitteena. Vaikka Vihreä-aate lienee aina vastenmielinen pohjalaisille, jotka harrastavat pajon turkistarhausta.

        En usko, että vihreys on vastenmielinen asia pohjalaisille. Jos tarkoitat "Vihreällä-aatteella" puoluettta, niin sitä varmaankin vieroksutaan ainakin Lappajärvellä. Kaipa se Vihreiden halu kajota yksityisomistukseen lähes korvauksitta saa jäyhemmänkin kansan tunnot liikkeelle.


      • jos
        ex-nissinen kirjoitti:

        En usko, että vihreys on vastenmielinen asia pohjalaisille. Jos tarkoitat "Vihreällä-aatteella" puoluettta, niin sitä varmaankin vieroksutaan ainakin Lappajärvellä. Kaipa se Vihreiden halu kajota yksityisomistukseen lähes korvauksitta saa jäyhemmänkin kansan tunnot liikkeelle.

        oisko tuo liikaa vihreyttä pyydetty nykynissisiltä jos siivoaisitta sen huoltamonraadon pois siitä ollilan notkosta


      • Korrinsontareki
        Juutinen kirjoitti:

        Aivan samoihin aikoihin maanomistajat halusivat kuivattaa Forssan lintujärvenä tunnetun Koijärven. Luonnonsuojelijat rakensivat omatekoisen padon. Kaivinkone tuotiin siellä avaamaan patoa. Luonnonsuojelijat kahlitsivat itsensä kaivinkoneeseen. Mitähän Koijärvelle kuuluu nykyään. Pitää katsoa netistä.

        Ville Komsi oli tuonaikaisia pioneereja ja yksi "kahlekuninkaista".
        Nykyisin puolue on myynyt aatteensa ja esikoisoikeutensa.


      • nykyaikuismainen

        70-luvulla oli vielä laillisen ja laittoman raja kuin veteen piirretty viiva. Virkamies saattoi aivan hyvin olla töissä krapulassa ja jopa humalassa ja nortti suussa. Suuri kirkollinen herätysliike saattoi pitää jäseniään ja muita otteessaan keinoilla, jotka ovat maamme lakien ja YK:n ihmisoikeuksin julistuksen vastaisia. Ei ihme, jos jokeakin ruvettiin patoamaan omin luvin. Ilman, että kaikkia laillisia keinoja olisi käytetty. Enää ei vastaavaa kansanliikettä syntyisi. Ihmiset ovat paljon enemmän tietoisia oikeuksistaan ja myös velvollisuuksistaan. Puhelutkin pystytään jäljittämään. On valvontakameroita ja kameroita on matkapuhelimissakin internetistä puhumattakaan.


      • Centraalisantra
        nykyaikuismainen kirjoitti:

        70-luvulla oli vielä laillisen ja laittoman raja kuin veteen piirretty viiva. Virkamies saattoi aivan hyvin olla töissä krapulassa ja jopa humalassa ja nortti suussa. Suuri kirkollinen herätysliike saattoi pitää jäseniään ja muita otteessaan keinoilla, jotka ovat maamme lakien ja YK:n ihmisoikeuksin julistuksen vastaisia. Ei ihme, jos jokeakin ruvettiin patoamaan omin luvin. Ilman, että kaikkia laillisia keinoja olisi käytetty. Enää ei vastaavaa kansanliikettä syntyisi. Ihmiset ovat paljon enemmän tietoisia oikeuksistaan ja myös velvollisuuksistaan. Puhelutkin pystytään jäljittämään. On valvontakameroita ja kameroita on matkapuhelimissakin internetistä puhumattakaan.

        Seittemänkymmentäluvulla ei jäljitetty puheluita, ku kaikki kuunneltiin sentraalisantran toimesta.
        Nykyisinhän pystyy kännykällä rakentamaan padon ja räjäyttää se taivaan tuuliin.
        Isuvat luurit korvalla päivät pitkät. Mikää ei jääny näiltä santroilta kuulematta.

        Välillä asioikseen kysyivät puhelun välillä: Puhutaanko?


      • wiiwwle
        Centraalisantra kirjoitti:

        Seittemänkymmentäluvulla ei jäljitetty puheluita, ku kaikki kuunneltiin sentraalisantran toimesta.
        Nykyisinhän pystyy kännykällä rakentamaan padon ja räjäyttää se taivaan tuuliin.
        Isuvat luurit korvalla päivät pitkät. Mikää ei jääny näiltä santroilta kuulematta.

        Välillä asioikseen kysyivät puhelun välillä: Puhutaanko?

        Puhelinliikenne automatisoitiin Lappajärvellä vuonna 1976. Naapurikunnissa sama oli tehty jo paljon aikaisemmin. Suurten kaupunkien puhelinkeskukset automatisoitiin jo ennen toista maailmansotaa. Puhelunvälittäjien oli kiellettyä kuunnella muiden puheluita.


      • Titaa-titaa
        wiiwwle kirjoitti:

        Puhelinliikenne automatisoitiin Lappajärvellä vuonna 1976. Naapurikunnissa sama oli tehty jo paljon aikaisemmin. Suurten kaupunkien puhelinkeskukset automatisoitiin jo ennen toista maailmansotaa. Puhelunvälittäjien oli kiellettyä kuunnella muiden puheluita.

        No äläpä nyt viitsi. Ei kai ne nyt omia puheluitaan voinu kuunnella.:-)
        Vanhemmilla ihmisillä oli tapana häätää pikkulinnut langoilta, kun kuuluvuus oli huono.
        "Taitaa olla pikkulintuja langoilla..."

        Vanhoissa Suomi Filmeissä on hyvää aiheeseen liittyvää materiaalia.


      • oli kansanliike
        nykyaikuismainen kirjoitti:

        70-luvulla oli vielä laillisen ja laittoman raja kuin veteen piirretty viiva. Virkamies saattoi aivan hyvin olla töissä krapulassa ja jopa humalassa ja nortti suussa. Suuri kirkollinen herätysliike saattoi pitää jäseniään ja muita otteessaan keinoilla, jotka ovat maamme lakien ja YK:n ihmisoikeuksin julistuksen vastaisia. Ei ihme, jos jokeakin ruvettiin patoamaan omin luvin. Ilman, että kaikkia laillisia keinoja olisi käytetty. Enää ei vastaavaa kansanliikettä syntyisi. Ihmiset ovat paljon enemmän tietoisia oikeuksistaan ja myös velvollisuuksistaan. Puhelutkin pystytään jäljittämään. On valvontakameroita ja kameroita on matkapuhelimissakin internetistä puhumattakaan.

        Kovemmat oli lait silloin,mutta kun väkeä oli satoja ja johtajia ei loytynyt,kysymysessä oli kansanliike.Eikä ketään voitu tuomita,edes korvauksiin.


      • rakennus suojeltu.
        jos kirjoitti:

        oisko tuo liikaa vihreyttä pyydetty nykynissisiltä jos siivoaisitta sen huoltamonraadon pois siitä ollilan notkosta

        Kyseinen,entinen huoltamo on osa Lappajärven historiaa.Kyseisellä hyoltamolla on päätetty monet kerrat pitäjän asioista.Siksi rakennus on lappajäveläisille erittäin arvokas,huoltamossa on suuria tunteita monella lappajärveläisellä.


      • sentraalisantra
        wiiwwle kirjoitti:

        Puhelinliikenne automatisoitiin Lappajärvellä vuonna 1976. Naapurikunnissa sama oli tehty jo paljon aikaisemmin. Suurten kaupunkien puhelinkeskukset automatisoitiin jo ennen toista maailmansotaa. Puhelunvälittäjien oli kiellettyä kuunnella muiden puheluita.

        Tämä lienee totta:

        -Alajärvellä automatisointi aloitettiin Koskenvarren keskuksesta 1955 ja saatiin päätökseen vuoteen 1962 mennessä. Kortesjärvellä automatio suoritettiin vuosina 1959 - 1969. Lappajärvellä, Vimpelissä ja Alajärvellä oli valtion puhelimet. 1975 automatisoitiin Lappajärvi ja Vimpeli. Vuonne 1976 Evijärvi. Valtolla ei ollut niin kiire kuin puhelinosuuskunnilla automatiossa. Tai voisi sanoa, että näissä kunnissa ei ollut niin kiire, sillä puhelinvälitys oli merkittävä työllistäjä. Ja palkan maksoi näissä kolmessa kunnassa valtio.


      • sentraalisantra
        rakennus suojeltu. kirjoitti:

        Kyseinen,entinen huoltamo on osa Lappajärven historiaa.Kyseisellä hyoltamolla on päätetty monet kerrat pitäjän asioista.Siksi rakennus on lappajäveläisille erittäin arvokas,huoltamossa on suuria tunteita monella lappajärveläisellä.

        Sinne mahtuu vaikka kaksi rekkaa sisään. Ja kahvilatilatkin ovat hyvät. Jospa kunta ostaisi sen ja tekisi EU-rahalla pintaremontin.


      • se..
        nykyaikuismainen kirjoitti:

        70-luvulla oli vielä laillisen ja laittoman raja kuin veteen piirretty viiva. Virkamies saattoi aivan hyvin olla töissä krapulassa ja jopa humalassa ja nortti suussa. Suuri kirkollinen herätysliike saattoi pitää jäseniään ja muita otteessaan keinoilla, jotka ovat maamme lakien ja YK:n ihmisoikeuksin julistuksen vastaisia. Ei ihme, jos jokeakin ruvettiin patoamaan omin luvin. Ilman, että kaikkia laillisia keinoja olisi käytetty. Enää ei vastaavaa kansanliikettä syntyisi. Ihmiset ovat paljon enemmän tietoisia oikeuksistaan ja myös velvollisuuksistaan. Puhelutkin pystytään jäljittämään. On valvontakameroita ja kameroita on matkapuhelimissakin internetistä puhumattakaan.

        Eläs, eläs ny... pienemmällä julistuksella kiitos...

        YK:n julistukset ja Suomen laki on sivuseikkoja, kun iso laki tulee voimaan. Elä sinä usko Joinsuun tätin sanomisia.


      • Öllilä
        rakennus suojeltu. kirjoitti:

        Kyseinen,entinen huoltamo on osa Lappajärven historiaa.Kyseisellä hyoltamolla on päätetty monet kerrat pitäjän asioista.Siksi rakennus on lappajäveläisille erittäin arvokas,huoltamossa on suuria tunteita monella lappajärveläisellä.

        Eikös sen putnikkimies rakentanut.
        Ralliteippi oli jotaki sillon ja Manni kova mies.

        Voi pahus sitä tupakansavua mikä seillä oli..


      • Jaska.
        sentraalisantra kirjoitti:

        Tämä lienee totta:

        -Alajärvellä automatisointi aloitettiin Koskenvarren keskuksesta 1955 ja saatiin päätökseen vuoteen 1962 mennessä. Kortesjärvellä automatio suoritettiin vuosina 1959 - 1969. Lappajärvellä, Vimpelissä ja Alajärvellä oli valtion puhelimet. 1975 automatisoitiin Lappajärvi ja Vimpeli. Vuonne 1976 Evijärvi. Valtolla ei ollut niin kiire kuin puhelinosuuskunnilla automatiossa. Tai voisi sanoa, että näissä kunnissa ei ollut niin kiire, sillä puhelinvälitys oli merkittävä työllistäjä. Ja palkan maksoi näissä kolmessa kunnassa valtio.

        Siellä puhkesi lestaatialainen herätys, kun sentraalisantrat alkoivat poistua moraalinvartiopaikoilta ja televisiot alkoivat yleistymään ja teitä alettiin päällystämään. Sellaasta seutua se.


      • Vilpun ystävä

        Yks Jaatinen kans karautti paattisa kivelle, ku luuli että siellä voi veneellä ajella missä lokki on poloviaan myöten veessä.

        Siinä oli yhden Vesi-Jaatisen vesiasiantuntemusta... 11 kuoli. Lapualaisia ainakin kosketti se onnettomuus hyvinkin läheltä.

        Ei onnistunut säännöstelyt Jaatisilta.


      • 10 hukkui
        Vilpun ystävä kirjoitti:

        Yks Jaatinen kans karautti paattisa kivelle, ku luuli että siellä voi veneellä ajella missä lokki on poloviaan myöten veessä.

        Siinä oli yhden Vesi-Jaatisen vesiasiantuntemusta... 11 kuoli. Lapualaisia ainakin kosketti se onnettomuus hyvinkin läheltä.

        Ei onnistunut säännöstelyt Jaatisilta.

        ...


      • Muistaako joku
        Vilpun ystävä kirjoitti:

        Yks Jaatinen kans karautti paattisa kivelle, ku luuli että siellä voi veneellä ajella missä lokki on poloviaan myöten veessä.

        Siinä oli yhden Vesi-Jaatisen vesiasiantuntemusta... 11 kuoli. Lapualaisia ainakin kosketti se onnettomuus hyvinkin läheltä.

        Ei onnistunut säännöstelyt Jaatisilta.

        Ollessani kansalaiskoulussa Lappajärvellä 60-luvulla, meitä opetti pesäpalloa pelaamaan Veli Jaatinen.
        Tais olla Veikkojen touhussa mukana pikkusuutarin kanssa. Hommas hienot LaVe-lippikset, joilla sitte pelattiin. Ei pärjätty kyllä itäkyläsille pesäpallossa. Olivat liian kova vastus meille nissin poijille.


      • töräyttäjä
        Titaa-titaa kirjoitti:

        No äläpä nyt viitsi. Ei kai ne nyt omia puheluitaan voinu kuunnella.:-)
        Vanhemmilla ihmisillä oli tapana häätää pikkulinnut langoilta, kun kuuluvuus oli huono.
        "Taitaa olla pikkulintuja langoilla..."

        Vanhoissa Suomi Filmeissä on hyvää aiheeseen liittyvää materiaalia.

        Muistan erään lappajärveläisen suupaltin kerran töräyttäneen luuriin, kun ei saanu keskukseen yhteyttä ja sitä kautta puheluaan hoiettua, että: "Onko keskus paskalla?"


      • thomas alva edison
        töräyttäjä kirjoitti:

        Muistan erään lappajärveläisen suupaltin kerran töräyttäneen luuriin, kun ei saanu keskukseen yhteyttä ja sitä kautta puheluaan hoiettua, että: "Onko keskus paskalla?"

        Senkin teki naapurin piikkiin, kun itellään ei ollut puhelinta...


      • pieleen
        Juutinen kirjoitti:

        Aivan samoihin aikoihin maanomistajat halusivat kuivattaa Forssan lintujärvenä tunnetun Koijärven. Luonnonsuojelijat rakensivat omatekoisen padon. Kaivinkone tuotiin siellä avaamaan patoa. Luonnonsuojelijat kahlitsivat itsensä kaivinkoneeseen. Mitähän Koijärvelle kuuluu nykyään. Pitää katsoa netistä.

        Ei sitä Koijärven padon purkuun tosiaankaan tarvittu kaivinkonetta! Pieni laskuoja, jonka yli mies hyppäsi. Lappajärven patoasia oli aivan eri mittakaavassa.


      • nissiä
        rakennus suojeltu. kirjoitti:

        Kyseinen,entinen huoltamo on osa Lappajärven historiaa.Kyseisellä hyoltamolla on päätetty monet kerrat pitäjän asioista.Siksi rakennus on lappajäveläisille erittäin arvokas,huoltamossa on suuria tunteita monella lappajärveläisellä.

        Sehän huoltamo on nissisten ylpeys ja kylän komistus.


      • Anonyymi
        sentraalisantra kirjoitti:

        Tämä lienee totta:

        -Alajärvellä automatisointi aloitettiin Koskenvarren keskuksesta 1955 ja saatiin päätökseen vuoteen 1962 mennessä. Kortesjärvellä automatio suoritettiin vuosina 1959 - 1969. Lappajärvellä, Vimpelissä ja Alajärvellä oli valtion puhelimet. 1975 automatisoitiin Lappajärvi ja Vimpeli. Vuonne 1976 Evijärvi. Valtolla ei ollut niin kiire kuin puhelinosuuskunnilla automatiossa. Tai voisi sanoa, että näissä kunnissa ei ollut niin kiire, sillä puhelinvälitys oli merkittävä työllistäjä. Ja palkan maksoi näissä kolmessa kunnassa valtio.

        Kortesjärven puhelinliikenteen automatisointi oli EP puhelimen toimialueella toiseksi viimeinen. Viimeisenä tuli Peräseinäjoki. Vuodet taisi olla 1968 ja 1969 . Olin yksi rakentajista!


    • kuka teki ja mitä
    • Anonyymi

      Samoihin aikoihin vaikutti Koijärvi-liike, jonka taustat olivat vasimmistoradikalismissa. Haluttiin estää maanomistajia kuivattamasta järveä. Niskan patokapinan juuret olivat avian toiset. Maanomistajat olivat ennen kaikkea asialla ja heillä oli tukea laajoilta kansanjoukoilta, myös kristillisiltä yhteisöiltä. Muistutti jotenkin lapuanliikkeen toimia.

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Baaritappelu

      Hurjaksi käynyt meno Laffassa. Jotain jätkää kuristettu ja joutunu teholle...
      Kokkola
      59
      5869
    2. Tappo Kokkolassa

      Päivitetty tänään Iltalehti 17.04.2024 Klo: 15:23..Mikähän tämä tapaus nyt sitten taas on.? Henkirikos Kokkolassa on tap
      Kokkola
      26
      3717
    3. Miksi tytöt feikkavat saaneensa orgasmin, vaikka eivät ole saaneet?

      Eräs ideologia itsepintaisesti väittää, että miehet haluavat työntää kikkelinsä vaikka oksanreikään, mutta tämä väite ei
      Sinkut
      229
      1988
    4. Poliisit vaikenee ja paikallinen lehti

      Poliisit vaikenee ja paikallinen lehti ei kerro taposta taaskaan mitään. Mitä hyötyä on koko paikallislehdestä kun ei
      Kokkola
      27
      1799
    5. Mitä ihmettä

      Kaipaat hänessä
      Ikävä
      95
      1236
    6. MAKEN REMPAT

      Tietääkö kukaan missä tämmöisen firman pyörittäjä majailee? Jäi pojalla hommat pahasti kesken ja rahat muisti ottaa enna
      Suomussalmi
      31
      1219
    7. Itämaisesta filosofiasta kiinnostuneille

      Itämaisesta filosofiasta kiinnostuneille. Nämä linkit voivat auttaa pääsemään niin sanotusti alkuun. https://keskustel
      Hindulaisuus
      289
      1027
    8. Kuntoutus osasto Ähtärin tk vuode osasto suljetaan

      5 viikkoa ja mihin työntekijät, mihin potilaat. Mikon sairaalan lopetukset saivat nyt jatkoa. Alavudelle Liisalle tulee
      Ähtäri
      53
      970
    9. Välillä käy mielessä

      olisiko sittenkin ollut parempi, että emme koskaan olisi edes tavanneet. Olisi säästynyt monilta kyyneleiltä.
      Ikävä
      76
      899
    10. Mulla on kyllä

      Järkyttävä ikävä sua. Enkä yhtään tykkää tästä olotilastani. Levoton olo. Ja vähän pelottaa..
      Ikävä
      35
      858
    Aihe