paljonko VMS-robotti

Miten se kannattavuus paranee, jos se robotti lypsää ne lehmät nopeammin, mikäli maitomäärä ei kasva.

Vara Kaani kirjoitti:

Miten se kannattavuus paranee, jos se robotti lypsää ne lehmät nopeammin, mikäli maitomäärä ei kasva.

että yksi robotti ehtii lypsää enemmän lehmiä samassa ajassa eikä tarvitse välttämättä kahta tai kolmea robottia. yksi robotti riittää keskimäärin 60 ammulle.

Kaikilla merkeillä erilaiset ylläpitokustannukset, sähkön- ja vedenkulutuksessa suuria eroja kuin myös koko lypsyrobotin vaatimassa kaluston hinnassa sekä varaosien hinnassa. Eri lypsyrobottien välillä on myös jonkin verran kapasiteettieroja. Millä laskuopilla pitää lypsää vähintään 600 000 litraa vuodessa jotta homma kannattaisi? Käyttöikä saattaa vaihdella merkistä riippuen 15-20 vuoteen, mutta periaatteessa toimii niin kauan kuin runko kestää.

mustikki kirjoitti:

että yksi robotti ehtii lypsää enemmän lehmiä samassa ajassa eikä tarvitse välttämättä kahta tai kolmea robottia. yksi robotti riittää keskimäärin 60 ammulle.

Vai niin, mutta mikäli maidon määrä ei kasva, niin mitä merkistystä sillä on, onko robotteja yksi vai kaksi.

Vara Kaani kirjoitti:

Vai niin, mutta mikäli maidon määrä ei kasva, niin mitä merkistystä sillä on, onko robotteja yksi vai kaksi.

vasta kun hommaa sen toisen ropotin , että pystyy sen ensimmäisen maksamaan, mutta se kolmas vasta on se kannattavin, mutta siihen harvalla on enää varaa;))
ja jos maitomäärä ei kasva, niin kannattavuus vaan huononee, koska ne ropotit ei ole ilmaisia;))

Karjajooseppi kirjoitti:

Kaikilla merkeillä erilaiset ylläpitokustannukset, sähkön- ja vedenkulutuksessa suuria eroja kuin myös koko lypsyrobotin vaatimassa kaluston hinnassa sekä varaosien hinnassa. Eri lypsyrobottien välillä on myös jonkin verran kapasiteettieroja. Millä laskuopilla pitää lypsää vähintään 600 000 litraa vuodessa jotta homma kannattaisi? Käyttöikä saattaa vaihdella merkistä riippuen 15-20 vuoteen, mutta periaatteessa toimii niin kauan kuin runko kestää.

Lue lisää

...saa laskettua kaikenlaista.

Kun käy työskentelemässä eri tiloilla, eri koneilla, oppii melkoisesti. Ja kun vielä käy navettaesittelyissä ja kuuntelee viisaampien keskusteluja, oppii yhä vaan lisää.

Robottin hankintakustannuksiin kannattaa laskea myös mm. suuremmat lietesäiliöt ja veden hinta pumppauksineen, koska robotit kuluttavat paljon vettä. Siivilävanuja menee yhdellä robotilla 3 kpl/pv, vaikka lehmiä on lypsyssä joka tapauksessa alle 70, mutta esim. yli sadan lehmän lypsyasemilla vanuja menee vain 2 kpl/pv. Sähköä kuluu huomattavasti enemmän, koska kulutus on jatkuvaa. Huoltopäivystys maksaa, lomitus saattaa olla vaikea järjestää ja myös ilmastoinnin pitää olla tehokkaampaa, jotta kesähelteelläkin lehmät liikuisivat hyvin ja koska veden kanssa "läträäminen" tuo kosteutta navettaan, joka pitää saada pois navettailmasta. Ruokinnan tulee olla tasapainossa, jotta sorkat pysyvät kunnossa, sorkkia pitää hoitaa säännöllisesti, käytävien tulee olla väljiä, ettei arat lehmät jää tulematta lypsylle jne.

Kannattaa välttää turhaa "sinisilmäisyyttä" robotin hankinnassa. Kun laskee kaikki kustannuksen tarkkaan ja pikkuisen yläkanttiin, niin ei pääse tulemaan ikäviä yllätyksiä.

Robotti on hieno ja hyvä laite, mutta työtä se vaatii robottinavettakin.

Robotin värillä ei ole väliä. Kaikki lypsävät moitteettomasti ja toiset arvostavat eri ominaisuuksia.

Minä lomittajana pidän eniten VMS-robotista eli DeLavalin tuotteesta. Siinä ei tarvitse maitoja kannella, vaan maidot menevät suoraan tankkeihin ( esim. välimaidot suoraan vasikoiden luokse) tai sitten viemäriin. Järjestelmä vielä pesee kaikki letkut ja putket niin, ettei tarvitse käsin alkaa jynssäämään. Ja muutenkin VMS:t ovat lypsäneet hyvin ja olleet huolettomia. Ihan hyviä ovat Lely ja Galaxikin. Helpottavat työtä melkoisesti nuo robotit.

ollaan. Näyttäs siltä, ku rivien välistä lukee, että punasella koneella olis enempi kapasiteettia. Toiselta palstalta luin, että jotku on päässy jopa 700 000/ kone... Hullulta tuntuu, että koko projektin onnistuminen on sitte loppupeleissä kiinni siitä minkälaisia kantturoita sulla on siellä ja niinku jokainen lehmiä hoitava tietää niin aikalailla onnenkauppaa noiden kannturoiden kans on... vaikka kuinka olis indeksit ja muut kohillaan niin mitä vain voi sattua... on siinä likvi-laskelmat/laskijat ihmeissään.
Onko kaikki rakentajat/suunnittelijat siirtymässä aperuokintaan?

lypsäjä kirjoitti:

ollaan. Näyttäs siltä, ku rivien välistä lukee, että punasella koneella olis enempi kapasiteettia. Toiselta palstalta luin, että jotku on päässy jopa 700 000/ kone... Hullulta tuntuu, että koko projektin onnistuminen on sitte loppupeleissä kiinni siitä minkälaisia kantturoita sulla on siellä ja niinku jokainen lehmiä hoitava tietää niin aikalailla onnenkauppaa noiden kannturoiden kans on... vaikka kuinka olis indeksit ja muut kohillaan niin mitä vain voi sattua... on siinä likvi-laskelmat/laskijat ihmeissään.
Onko kaikki rakentajat/suunnittelijat siirtymässä aperuokintaan?

Lue lisää

...on ongelmansa. Pienikin pilaantunut kohta säilörehussa pilaa koko "satsin".

Minusta paras ruokinta on riittävästi säilörehua vapaasti saatavilla ja sitten väkirehut/jauhot kioskeista (pihatto) tai käsin/jauhovaunulla jakamalla (parsinavetat) useamman kerran päivässä. Yksinkertaista ja halpaa. Lehmät saavat valita, mitä syövät ja jättää huonot kohdat syömättä. Tällaisissa karjoissa lehmät ovat terveitä ja sorkat pysyvät kunnossa, koska jokainen saa tuotoksen mukaan ruokaa. Aperuokinnassa umpeenmenevät lehmät lihovat liikaa (turhia kustannuksia) ja huipputuotoksen lypsävät kuolevat pois ja karja "tasapäistyy". Aperuokinnasta tulee mieleen 80-luvun tasaväkirehuruokinta, jota "harrastettiin" arveluttavin tuloksin.

Onko aperuokinta luontoystävällinen??? Onko se kannattavaa näillä polttoainehinnoilla??

-Lomittaja- kirjoitti:

...on ongelmansa. Pienikin pilaantunut kohta säilörehussa pilaa koko "satsin".

Minusta paras ruokinta on riittävästi säilörehua vapaasti saatavilla ja sitten väkirehut/jauhot kioskeista (pihatto) tai käsin/jauhovaunulla jakamalla (parsinavetat) useamman kerran päivässä. Yksinkertaista ja halpaa. Lehmät saavat valita, mitä syövät ja jättää huonot kohdat syömättä. Tällaisissa karjoissa lehmät ovat terveitä ja sorkat pysyvät kunnossa, koska jokainen saa tuotoksen mukaan ruokaa. Aperuokinnassa umpeenmenevät lehmät lihovat liikaa (turhia kustannuksia) ja huipputuotoksen lypsävät kuolevat pois ja karja "tasapäistyy". Aperuokinnasta tulee mieleen 80-luvun tasaväkirehuruokinta, jota "harrastettiin" arveluttavin tuloksin.

Onko aperuokinta luontoystävällinen??? Onko se kannattavaa näillä polttoainehinnoilla??

Lue lisää

aperuokinnan ihanuutta ja kannattavuutta....mitä nyt vähän olen siihen tutustunut, ihan yli hilseen menee se rehuyksiköiden laskenta... ite et pysty enää hallitsemaan ruokintaa vaan sulla on oltava joku asiantuntija joka tietokoneohjelmalla laskee sulle seoksen....
ihan hullulta kuulostaa ja toimiiko ne lehmät nyt justiinsa kaikki samallalailla, että se sama sörsseli käy kaikille. Ite en haluais luopua saavutetusta keskituotoksesta ja yksinkertaisesta ite hallittavissa olevasta ruokinnasta. Nyt on säilörehu vapaasti saatavilla ja nappulat kioskista.Helppoa ja vaivatonta.

lypsäjä kirjoitti:

aperuokinnan ihanuutta ja kannattavuutta....mitä nyt vähän olen siihen tutustunut, ihan yli hilseen menee se rehuyksiköiden laskenta... ite et pysty enää hallitsemaan ruokintaa vaan sulla on oltava joku asiantuntija joka tietokoneohjelmalla laskee sulle seoksen....
ihan hullulta kuulostaa ja toimiiko ne lehmät nyt justiinsa kaikki samallalailla, että se sama sörsseli käy kaikille. Ite en haluais luopua saavutetusta keskituotoksesta ja yksinkertaisesta ite hallittavissa olevasta ruokinnasta. Nyt on säilörehu vapaasti saatavilla ja nappulat kioskista.Helppoa ja vaivatonta.

Lue lisää

Ennen annettiin meillä kanssa nappulat ja jauhot erikseen kioskeista ja rehut erikseen. Se se vasta oli paljon aikaa vievää ähräämistä. Nykyään teet puolessa tunnissa apesatsin joka toinen päivä lehmille omansa ja nuorkarjalle omansa. Satsin jakaa 5 minuutissa. Sama sörsseli käy kaikille, mutta aperuokinnassa on vain se juttu että paljoa 11 000 keskituotoksesta korkeammaksi ei pysty kohtuu normaalilla eläinaineksella pääsemään. Itse en ainakaan vaihtaisi aperuokintaa pois mistään hinnasta.
-lomittaja- Sinäkö lykkäät pilaantunutta rehua lehmien eteen siihen luottaen ettei ne pilaantunutta syö?

Karjajooseppi kirjoitti:

Ennen annettiin meillä kanssa nappulat ja jauhot erikseen kioskeista ja rehut erikseen. Se se vasta oli paljon aikaa vievää ähräämistä. Nykyään teet puolessa tunnissa apesatsin joka toinen päivä lehmille omansa ja nuorkarjalle omansa. Satsin jakaa 5 minuutissa. Sama sörsseli käy kaikille, mutta aperuokinnassa on vain se juttu että paljoa 11 000 keskituotoksesta korkeammaksi ei pysty kohtuu normaalilla eläinaineksella pääsemään. Itse en ainakaan vaihtaisi aperuokintaa pois mistään hinnasta.
-lomittaja- Sinäkö lykkäät pilaantunutta rehua lehmien eteen siihen luottaen ettei ne pilaantunutta syö?

Lue lisää

Kauanko olet appeella ruokkinut ja paljonko oli keskituotos ennnen ja jälkeen -jos saa kysyä.
Paljonko tulee säästöä vanhaan systeemiin verrattuna? Onko ruokinta yhden ihmisen käsissä vai onko tilalla useampia jotka taitaa appeen teon ja jaon, jos lomittajia ei lasketa?
Tuleeko puolitiivistettä tai jotain kapulaa lisäksi nyt automaateista? Robotilta kuiten annettava jotain, että elukat liikkuu. Rakennatko uuden vai latatko Robotin nykyseen navettaan? Jos teet uudisrakennuksen, moniko rivinen ja kuinka monelle robolle. Kiitos jos viitsit vastata. Kiinostaa vain kuulla mitä muut suunnittelee.

-Lomittaja- kirjoitti:

...on ongelmansa. Pienikin pilaantunut kohta säilörehussa pilaa koko "satsin".

Minusta paras ruokinta on riittävästi säilörehua vapaasti saatavilla ja sitten väkirehut/jauhot kioskeista (pihatto) tai käsin/jauhovaunulla jakamalla (parsinavetat) useamman kerran päivässä. Yksinkertaista ja halpaa. Lehmät saavat valita, mitä syövät ja jättää huonot kohdat syömättä. Tällaisissa karjoissa lehmät ovat terveitä ja sorkat pysyvät kunnossa, koska jokainen saa tuotoksen mukaan ruokaa. Aperuokinnassa umpeenmenevät lehmät lihovat liikaa (turhia kustannuksia) ja huipputuotoksen lypsävät kuolevat pois ja karja "tasapäistyy". Aperuokinnasta tulee mieleen 80-luvun tasaväkirehuruokinta, jota "harrastettiin" arveluttavin tuloksin.

Onko aperuokinta luontoystävällinen??? Onko se kannattavaa näillä polttoainehinnoilla??

Lue lisää

tää maa karjanjalostuksen mekka, maailman korkeatuottoisimmat karjat ilman hormoonia.

tuolla on yleensä käytössä tasaAPEruokinta, eli ekat 120 p tiettyä seuraavat 120 pv jotakin ja loppukausi jotakin... eikä ne kaikkialla ollu niin huonoja ne kokemukset suomessakaan :)

lypsäjä kirjoitti:

Kauanko olet appeella ruokkinut ja paljonko oli keskituotos ennnen ja jälkeen -jos saa kysyä.
Paljonko tulee säästöä vanhaan systeemiin verrattuna? Onko ruokinta yhden ihmisen käsissä vai onko tilalla useampia jotka taitaa appeen teon ja jaon, jos lomittajia ei lasketa?
Tuleeko puolitiivistettä tai jotain kapulaa lisäksi nyt automaateista? Robotilta kuiten annettava jotain, että elukat liikkuu. Rakennatko uuden vai latatko Robotin nykyseen navettaan? Jos teet uudisrakennuksen, moniko rivinen ja kuinka monelle robolle. Kiitos jos viitsit vastata. Kiinostaa vain kuulla mitä muut suunnittelee.

Lue lisää

keskustalainen

lypsäjä kirjoitti:

Kauanko olet appeella ruokkinut ja paljonko oli keskituotos ennnen ja jälkeen -jos saa kysyä.
Paljonko tulee säästöä vanhaan systeemiin verrattuna? Onko ruokinta yhden ihmisen käsissä vai onko tilalla useampia jotka taitaa appeen teon ja jaon, jos lomittajia ei lasketa?
Tuleeko puolitiivistettä tai jotain kapulaa lisäksi nyt automaateista? Robotilta kuiten annettava jotain, että elukat liikkuu. Rakennatko uuden vai latatko Robotin nykyseen navettaan? Jos teet uudisrakennuksen, moniko rivinen ja kuinka monelle robolle. Kiitos jos viitsit vastata. Kiinostaa vain kuulla mitä muut suunnittelee.

Lue lisää

Appeella on menty nyt päälle kymmenen vuotta ja ennen oli tuotostaso jossain 7000-8000 paikkeilla. Tarkasti en muista. Appeen osaa tehdä kuka vaan, jos kirjottaa lapulle mitä laitetaan ja jos osaa katsoa rehukomponenttien laadun. Varsinaisesti ollaan isän kanssa vuoroteltu appeen teossa, mutta on kyllä myös 2 muuta henkilöä lisäksi joilta onnistuu. Kaikki on appeen seassa, koska ei muuta tarvita.

Jos tuo robotti laitetaan, niin seosta joudutaan tekemään laihemmaksi ja robotilta jonkinmoista houkutinta/täydennystä.

Robotti menee nykyiseen navettaan ja jatkossa laajennetaan nykyistä tai rakennetaan kokonaan uusi navetta. Navetta on kolmerivinen leveällä ruokintapöydällä ja yksirivinen nuorkarjapuoli.

Karjajooseppi kirjoitti:

Appeella on menty nyt päälle kymmenen vuotta ja ennen oli tuotostaso jossain 7000-8000 paikkeilla. Tarkasti en muista. Appeen osaa tehdä kuka vaan, jos kirjottaa lapulle mitä laitetaan ja jos osaa katsoa rehukomponenttien laadun. Varsinaisesti ollaan isän kanssa vuoroteltu appeen teossa, mutta on kyllä myös 2 muuta henkilöä lisäksi joilta onnistuu. Kaikki on appeen seassa, koska ei muuta tarvita.

Jos tuo robotti laitetaan, niin seosta joudutaan tekemään laihemmaksi ja robotilta jonkinmoista houkutinta/täydennystä.

Robotti menee nykyiseen navettaan ja jatkossa laajennetaan nykyistä tai rakennetaan kokonaan uusi navetta. Navetta on kolmerivinen leveällä ruokintapöydällä ja yksirivinen nuorkarjapuoli.

Lue lisää

että teillä myös appeentekijöitä omasta takaa useampia.... olen tässä tehny sellasta emppiiristä tutkimusta ja todennu, että kaikki aperuokintaa harjoittavat tilat omaavat omasta takaa joko pari sukupolvea työntekijöitä tai sitten on sen verran isoa hommaa, että on vara palkata työntekijä vakituisesti. Me ollaan tilalla kahen emännän kans ja vaikka tomera emäntä onkin ajaa koneitakin, mutta uskon, että appeen teko jäis omalle kontolle täysin. Nyt on hyvä systeemi,molemmat pärjää navetta hommissa yksinkin ja pystyn irrottamaan säilörehua tarvittaessa 3-4 päivän satsin, jos ite en oo kotosalla eikä oo lomittajakaan. Sen takia robottia suunnitellaan uuteen, että yksinkin välillä pärjäis, mutta ruokinta näyttää tulevan ongelmaksi... Apetta kuitenki tehtävä vähintään jokatoinen päivä...

lypsäjä kirjoitti:

että teillä myös appeentekijöitä omasta takaa useampia.... olen tässä tehny sellasta emppiiristä tutkimusta ja todennu, että kaikki aperuokintaa harjoittavat tilat omaavat omasta takaa joko pari sukupolvea työntekijöitä tai sitten on sen verran isoa hommaa, että on vara palkata työntekijä vakituisesti. Me ollaan tilalla kahen emännän kans ja vaikka tomera emäntä onkin ajaa koneitakin, mutta uskon, että appeen teko jäis omalle kontolle täysin. Nyt on hyvä systeemi,molemmat pärjää navetta hommissa yksinkin ja pystyn irrottamaan säilörehua tarvittaessa 3-4 päivän satsin, jos ite en oo kotosalla eikä oo lomittajakaan. Sen takia robottia suunnitellaan uuteen, että yksinkin välillä pärjäis, mutta ruokinta näyttää tulevan ongelmaksi... Apetta kuitenki tehtävä vähintään jokatoinen päivä...

Lue lisää

pakko pyörittää... teette siilon täytee apetta ja muovi taikka perunarehua päälle ja avot..pari kolmekuukautta kuka vain osaa ek:lla kantaa siilosta valmista apetta lemmujen eteen

aperallia.. kirjoitti:

pakko pyörittää... teette siilon täytee apetta ja muovi taikka perunarehua päälle ja avot..pari kolmekuukautta kuka vain osaa ek:lla kantaa siilosta valmista apetta lemmujen eteen

Lue lisää

kuullukkaan, että kukaan noin tekis, säilyvyyttä epäilen. No jokainen tekee tavallaan, eihän sitä tiedä vaikka apekärpänen purasis meikäläistäkin jossakin vaiheessa.

lypsäjä kirjoitti:

kuullukkaan, että kukaan noin tekis, säilyvyyttä epäilen. No jokainen tekee tavallaan, eihän sitä tiedä vaikka apekärpänen purasis meikäläistäkin jossakin vaiheessa.

En ole minäkään kuullut että kukaan tekis kuukausien satsin apetta siiloon.

Meillä on kokeiltu aperuokintaa, mutta se oli niin työläs systeemi, että vain vuosi jaksettiin. Sen osasi tehdä vain isäntä ja 1 lomittaja. Meillä oli appeen tekoon vain 1 traktori ja voi sitä rumbaa kun piti vaihtaa etukuormaimeen välillä kauhaa ja leikkuria. Sitä hydrauliletkujen vaihtoa. Kerran leikkuri irtosi ja putosi apevaunuun.
Ja kun ei ole kuin 60 lehmää, niin vaikeaa oli tehdä erilaisia appeita.
Nyt on navettatyö helppoa kuin heinänteko, kun on taas kioskit. Ei tarvitse pakkasessa palella kuin vain sen ajan, kun ottaa muutaman kakun jakovaunuun ja takaisin navetan lämpöön.

Ei ne lehmät lypsäny sillä kirjoitti:

En ole minäkään kuullut että kukaan tekis kuukausien satsin apetta siiloon.

Meillä on kokeiltu aperuokintaa, mutta se oli niin työläs systeemi, että vain vuosi jaksettiin. Sen osasi tehdä vain isäntä ja 1 lomittaja. Meillä oli appeen tekoon vain 1 traktori ja voi sitä rumbaa kun piti vaihtaa etukuormaimeen välillä kauhaa ja leikkuria. Sitä hydrauliletkujen vaihtoa. Kerran leikkuri irtosi ja putosi apevaunuun.
Ja kun ei ole kuin 60 lehmää, niin vaikeaa oli tehdä erilaisia appeita.
Nyt on navettatyö helppoa kuin heinänteko, kun on taas kioskit. Ei tarvitse pakkasessa palella kuin vain sen ajan, kun ottaa muutaman kakun jakovaunuun ja takaisin navetan lämpöön.

Lue lisää

sulle kun viitsit tunnustaa palanneesi takaisin vanhaan systeemiin. Harva rohkenee sanoa, hampaat irvessä tehään apetta ja kehutaan kuin hyvä systeemi on....
Ja tosihan se on että kaikki ei sovi kaikille, hyvä, että on vaihtoehtoja mistä valita.

Ei ne lehmät lypsäny sillä kirjoitti:

En ole minäkään kuullut että kukaan tekis kuukausien satsin apetta siiloon.

Meillä on kokeiltu aperuokintaa, mutta se oli niin työläs systeemi, että vain vuosi jaksettiin. Sen osasi tehdä vain isäntä ja 1 lomittaja. Meillä oli appeen tekoon vain 1 traktori ja voi sitä rumbaa kun piti vaihtaa etukuormaimeen välillä kauhaa ja leikkuria. Sitä hydrauliletkujen vaihtoa. Kerran leikkuri irtosi ja putosi apevaunuun.
Ja kun ei ole kuin 60 lehmää, niin vaikeaa oli tehdä erilaisia appeita.
Nyt on navettatyö helppoa kuin heinänteko, kun on taas kioskit. Ei tarvitse pakkasessa palella kuin vain sen ajan, kun ottaa muutaman kakun jakovaunuun ja takaisin navetan lämpöön.

Lue lisää

Minusta appeen teko näillä polttoainehinnoilla järkevää vain jos appeeseen on laittaa muutakin kuin säilörehua, viljaa, tiivisteitä. Eli jotain teollisuuden sivutuotteita tai sitten iso karja, eli yli 300 nautaa. Robottitilalla tulee helposti vastaan lehmien passiivisuus.
Emolehmätilan näkövinkkelistä asia on minulle titysti yksioikoisempi kuin lypsykarjassa. En voisi kuvitellakkaan ajavani kesällä kahta traktoria yöksi kotiin appeen teon takia ja säilörehun silppuaminen vaunussa tekee vain turhia kustannuksia, kun elukoilla on hampaat omasta takaa. Säilörehut tulee jaettua sillä välin, kun apesatsi vasta valmistuisi. Teuraskasvatuksessa viljavoittoisella ruokinnalla taas ape on todella hyvä, mutta itte en raaski enää näin kallista viljaa emoille antaa.

Paalinpyörittäjä kirjoitti:

Minusta appeen teko näillä polttoainehinnoilla järkevää vain jos appeeseen on laittaa muutakin kuin säilörehua, viljaa, tiivisteitä. Eli jotain teollisuuden sivutuotteita tai sitten iso karja, eli yli 300 nautaa. Robottitilalla tulee helposti vastaan lehmien passiivisuus.
Emolehmätilan näkövinkkelistä asia on minulle titysti yksioikoisempi kuin lypsykarjassa. En voisi kuvitellakkaan ajavani kesällä kahta traktoria yöksi kotiin appeen teon takia ja säilörehun silppuaminen vaunussa tekee vain turhia kustannuksia, kun elukoilla on hampaat omasta takaa. Säilörehut tulee jaettua sillä välin, kun apesatsi vasta valmistuisi. Teuraskasvatuksessa viljavoittoisella ruokinnalla taas ape on todella hyvä, mutta itte en raaski enää näin kallista viljaa emoille antaa.

Lue lisää

paalinyörittäjä. Luuluin olevani ainoa tässä maassa, jolla on epäileväinen suhtautuminen aperuokintaan, mutta onhan täällä muitakin.Tällä hetkellä ollaan päästy yli 11 000 keskituotoksen ja aika korkea kynnys alkaa kovin paljoa tuosta tinkimään, sehän on selvä, että kun karjaa lisää niin jonku verran keskituotos laskee, mutta tavote on kuitenkin yli 10 000 joka tapauksessa robotillakin.

lypsäjä kirjoitti:

paalinyörittäjä. Luuluin olevani ainoa tässä maassa, jolla on epäileväinen suhtautuminen aperuokintaan, mutta onhan täällä muitakin.Tällä hetkellä ollaan päästy yli 11 000 keskituotoksen ja aika korkea kynnys alkaa kovin paljoa tuosta tinkimään, sehän on selvä, että kun karjaa lisää niin jonku verran keskituotos laskee, mutta tavote on kuitenkin yli 10 000 joka tapauksessa robotillakin.

Lue lisää

se että on tiloja joilla on keskituotos ylo 12000 taikka sulla 11000 ei ape ole asia joka sitä tarvii yhtään pudottaa. Laskettavaa on vain kuinka paljon halvemmalla sen maidon voi saada irti lehmistä.


Ja säilöappeesta! Noita on tuhansia tiloja euroopassakin. Ihmettele vain ettet ole ennen kuullut. samaa sanottiin lypsykoneeesta 100 v sitten :)

lypsäjä kirjoitti:

paalinyörittäjä. Luuluin olevani ainoa tässä maassa, jolla on epäileväinen suhtautuminen aperuokintaan, mutta onhan täällä muitakin.Tällä hetkellä ollaan päästy yli 11 000 keskituotoksen ja aika korkea kynnys alkaa kovin paljoa tuosta tinkimään, sehän on selvä, että kun karjaa lisää niin jonku verran keskituotos laskee, mutta tavote on kuitenkin yli 10 000 joka tapauksessa robotillakin.

Lue lisää

...on kolmas epäilevästi appeeseen suhtautuva.

Olen työssäni nähnyt monenlaisia apesekoituksia ja täytyy sanoa, että usein säälin lehmiä.

Joku tuolla edellä kysyi minulta, että syötänkö pilaantunutta rehua. Ja kyllä täytyy tunnustaa, että usein joutuu syöttämään sellaista "moskaa", että ihme, jotta eläimet ovat ylipäätään hengissä. Mutta minkäs minä teen, jos parempaa ruokaa ei lehmille ole tarjolla ?????????????????????? On joitakin kertoja itku päässyt, kun lehmäraukat joutuvat syömään niin huonoa ruokaa. Isännät ostelevat uusia autoja ja joka vuosi käydään ulkomailla, mutta lehmille syötetään "paskaa". (Hiukan kärjistetty esimerkki, mutta totta tämäkin yhdeltä tilalta, joka pärjää metsää myymällä).

Appeeseen tungetaan joillakin tiloilla nuukuudessa kaikkea kelvotonta. Rehu höyryää jo pöydälle ajettaessa. Jos samainen pilaantunut rehu ajettaisiin sellaisenaan ruokintapöydälle, lehmät söisivät vain kaikkein parhaimmat kohdat ja jättäisivät huonot syömättä. Kyllä lehmä tietää, mikä on sille kelvollista. Aperuokinnassa nälkäinen lehmä joutuu syömään pilaantuneen rehun väkisin. Ei se pysty enää erottelemaan ruokaansa.

Joissakin lomituspaikoissa ajetaan ruokintapöydälle viikon säilörehut siistissä "kakuissa". Rehu ei lämpene ja siitä on helppo jakaa isollekin karjalle eikä tarvitse ovia pakkasella aukoa. Puolessa tunnissa isäntä ottaa lähes sadan eläimen viikon rehut.

Väkirehukioskit ovat varmatoimisia ja luotettavia. Samoin väkirehujen jakovaunut. Lomittajan kannalta unelmalaitteita.

Ape on hyvä, jos käytössä on rankkia, mäskiä tms., mutta jos sinulla on säilörehu, oma vilja ja tiiviste, niin halvempiakin keinoja on lehmänsä ruokkia. Tanska, Saksa, USA jne perustavat apeensa maissiin, joka säilyy ilman säilöntäaineita. Noissa maissa saa myös helpommin mm. mäskiä ja kuljetusmatkat ovat lyhyempiä.

Ape on hyvä, jos karjasi on riittävän iso, jotta viitsit tehdä vähintään kaksi apesekoitusta, mieluumin kolme ja eläimesi on osastoitu tuotoksen mukaan. Umpeenmeneviä lehmiä on turha ruokkia säilörehua vahvemmalla rehulla.

Tilasi pitää olla riittävän iso, että kannattaa pitää kahta traktoria. Tilasi pitää olla riittävän etelässä, ettei 35-40 asteen pakkaset kiusaa tai sitten sinulla pitää olla puolilämmin halli apevaunulle.

Hiehoilla ja lihakarjalla ape on erinomainen ruokintamuoto, mutta näillekään ei pitäisi syöttää homeista pehkua appeen seassa.


Jokainen ruokkii eläimensä niin, kuin parhaaksi näkee, mutta aina pitäisi ajatella ensisijaisesti eläintä. Kyllä eläin palkitsee, jos se hoidetaan hyvin. Lomittajan työssä olen senkin nähnyt, että lehmänsä hyvin hoitavat ihmiset voivat henkisesti hyvin.

Ihailen suuresti tiloja, joilla jaksetaan aina ajatella eläimen parasta ja se näkyy kannattavuudessa, tilan ympäristössä, paikkojen siisteydessä jne.

Minä toivon kovasti jaksamista kaikille eläintenomistajille. Hoitakaa eläimiänne hyvin, niin voitte itsekin paremmin.

-Lomittaja- kirjoitti:

...on kolmas epäilevästi appeeseen suhtautuva.

Olen työssäni nähnyt monenlaisia apesekoituksia ja täytyy sanoa, että usein säälin lehmiä.

Joku tuolla edellä kysyi minulta, että syötänkö pilaantunutta rehua. Ja kyllä täytyy tunnustaa, että usein joutuu syöttämään sellaista "moskaa", että ihme, jotta eläimet ovat ylipäätään hengissä. Mutta minkäs minä teen, jos parempaa ruokaa ei lehmille ole tarjolla ?????????????????????? On joitakin kertoja itku päässyt, kun lehmäraukat joutuvat syömään niin huonoa ruokaa. Isännät ostelevat uusia autoja ja joka vuosi käydään ulkomailla, mutta lehmille syötetään "paskaa". (Hiukan kärjistetty esimerkki, mutta totta tämäkin yhdeltä tilalta, joka pärjää metsää myymällä).

Appeeseen tungetaan joillakin tiloilla nuukuudessa kaikkea kelvotonta. Rehu höyryää jo pöydälle ajettaessa. Jos samainen pilaantunut rehu ajettaisiin sellaisenaan ruokintapöydälle, lehmät söisivät vain kaikkein parhaimmat kohdat ja jättäisivät huonot syömättä. Kyllä lehmä tietää, mikä on sille kelvollista. Aperuokinnassa nälkäinen lehmä joutuu syömään pilaantuneen rehun väkisin. Ei se pysty enää erottelemaan ruokaansa.

Joissakin lomituspaikoissa ajetaan ruokintapöydälle viikon säilörehut siistissä "kakuissa". Rehu ei lämpene ja siitä on helppo jakaa isollekin karjalle eikä tarvitse ovia pakkasella aukoa. Puolessa tunnissa isäntä ottaa lähes sadan eläimen viikon rehut.

Väkirehukioskit ovat varmatoimisia ja luotettavia. Samoin väkirehujen jakovaunut. Lomittajan kannalta unelmalaitteita.

Ape on hyvä, jos käytössä on rankkia, mäskiä tms., mutta jos sinulla on säilörehu, oma vilja ja tiiviste, niin halvempiakin keinoja on lehmänsä ruokkia. Tanska, Saksa, USA jne perustavat apeensa maissiin, joka säilyy ilman säilöntäaineita. Noissa maissa saa myös helpommin mm. mäskiä ja kuljetusmatkat ovat lyhyempiä.

Ape on hyvä, jos karjasi on riittävän iso, jotta viitsit tehdä vähintään kaksi apesekoitusta, mieluumin kolme ja eläimesi on osastoitu tuotoksen mukaan. Umpeenmeneviä lehmiä on turha ruokkia säilörehua vahvemmalla rehulla.

Tilasi pitää olla riittävän iso, että kannattaa pitää kahta traktoria. Tilasi pitää olla riittävän etelässä, ettei 35-40 asteen pakkaset kiusaa tai sitten sinulla pitää olla puolilämmin halli apevaunulle.

Hiehoilla ja lihakarjalla ape on erinomainen ruokintamuoto, mutta näillekään ei pitäisi syöttää homeista pehkua appeen seassa.


Jokainen ruokkii eläimensä niin, kuin parhaaksi näkee, mutta aina pitäisi ajatella ensisijaisesti eläintä. Kyllä eläin palkitsee, jos se hoidetaan hyvin. Lomittajan työssä olen senkin nähnyt, että lehmänsä hyvin hoitavat ihmiset voivat henkisesti hyvin.

Ihailen suuresti tiloja, joilla jaksetaan aina ajatella eläimen parasta ja se näkyy kannattavuudessa, tilan ympäristössä, paikkojen siisteydessä jne.

Minä toivon kovasti jaksamista kaikille eläintenomistajille. Hoitakaa eläimiänne hyvin, niin voitte itsekin paremmin.

Lue lisää

kettutyttökommenttia

tiedän yhdenkin ELL joka agronettin kirjoittelee mukamas tuottajana ja lomittajana näitä kannanottojaan

NÄITÄ.... kirjoitti:

kettutyttökommenttia

tiedän yhdenkin ELL joka agronettin kirjoittelee mukamas tuottajana ja lomittajana näitä kannanottojaan

...olisikin keksittyjä juttuja, mutta kun ovat täyttä totta.

Siitä vaan lomittamaan eri puolille Suomea, niin kyllä silmät avautuvat ja totuus paljastuu. Töitä kyllä löytyy mistä päin vaan.

Minäkin olen nähnyt tätä touhua pian 30 vuotta ja olisi sellaisia "kauhukertomuksia" kerrottavana, että huonompia heikoittaisi.

Parempaan suuntaan ollaan kuitenkin menossa.

saako kysyä että miltä tukialueelta ja paljonko on peltopinta-ala?