Help!! Nimitys hukassa

pikaista apua

Sattuisiko jollain viisaalla olemaan tietoa, mikä on nimitys kirjan alussa olevalle kappaleelle, joka kertoo kuin johdannoksi pätkän kirjan loppupuolelta? Sen jälkeen alkaa pitkä takauma, eli kirjan varsinainen alku, josta kertomus sitten etenee loppuun.

Prologi se ei kai voi olla, koska prologihan kertoo yleensä asioista, jotka ovat tapahtuneet ennen kirjan alkuhetkeä. Mutta onko vastaavia nimityksiä muitakin??

3

628

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • äitiparta

      kriisi on taudin jälkeen laadittu selostus sen kulusta ja hoitotoimenpiteistä; epiteeli elimistön peitinkudos.

      :)

      Asia tuli varmaan selväksi.

      Mutta suo minun jaaritella hetki. Epi- tarkoittaa siis "jälkeen" ja "myöhempi", mutta yhteydestä riippuen myös "päällä" ja sivistyssanakirjan mukaan näemmä myös "lähellä" - päällimmäinen, läheinen kerros? Näin ollen epilogi on "myöhemmät sanat, jälkeen tulevat sanat, viimeiset sanat" - yksinkertaisesti jälkisanat.

      Jälkinäytös. Loppunäytös.

      Profylaksi on lääketieteellinen termi joka tarkoittaa ennakkotorjuntaa, ennakkoehkäisyä. Prohibitio on ehkäisy, esto. Jälkimmäistä termiä on käytetty mm. kieltolain "tieteellisenä" nimityksenä (alkoholinkäytön estäminen ennalta). Ennakkorajoitus?

      Pro- tarkoittaa siis varhaista, edessä olevaa, aikaisempaa.
      Esimerkiksi provokaatio on yllytys johonkin, myöhempään; on edeltävä toimenpide, jonka tarkoituksena on laukaista seurausten ketju. Provosoituminen on (joko tietoisesti suunnattuun tai tarkoituksettomaan) ärsytykseen reagoiminen (pillastuminen) niin että lähtee liikkeelle tunteiden ja niiden purkautuessa tapahtumien (usein kohdehenkilölle tai muille henkilöille epämiellyttävä, epäedullinen) ketju. Taitava provosoija (yllyttäjä, härnääjä, usuttaja) on manipuloivan sanankäytön mestari, jopa niin, ettei kohdehenkilö huomaa kuinka häntä kuljetetaan, kuin pässiä narun päässä.
      Provosoijan (tarkemmin sanottuna provokaattorin, mitä nimitystä käytetään mm. kansanvillitsijästä) tähtäimessä on päästä kirjoittamaan epilogi:

      TÄHÄN ASIAT JOHTIVAT. Tämä oli seuraus. Tähän päädyimme.

      Teoksen (kirjan tai teatterikappaleen) prologin (esinäytös) tai epilogin (jälkinäytös) ei tarvitse kuulua varsinaiseen tapahtumaketjuun ja käsitykseni mukaan eivät yleensä kuulukaan.

      Prologi kuvaa olotilaa tai tapahtumia ENNEN varsinaista tapahtumasarjaa eli juonta, tai: olotilaa ja tapahtumia varsinaisen tapahtumasarjan eli juonen KÄYNNISTYESSÄ; se on edellä oleva tilanne, joka sisältää tulevien tilanteiden siemen, vaikkakin ehkä kätkettynä. Öh?

      Epilogi voi siis olla (on yleensä tai on mahdollisesti) varsinaisesta juonesta irrallinen näytös; se kuvaa olotilan, henkilöiden ja asioiden olemuksen ja luonteen kuvattujen tapahtumien jälkeen (tai niiden päättyessä).

      Ettei jaarittelu menisi megarönsyilyksi, päätän:

      Epilogi voi olla myös teoksen alussa. Esimerkki... Mietitäänpä hetki...



      EPILOGI

      Marianne istuu korkeaselkäisessä, vihreällä satiinilla päällystetyssä nojatuolissa kasvot ikkunaa kohti ja minä seison hänen vieressään. Käteni on hänen olkapäällään. Me katsomme samaan suuntaan; kyllä, olemme taas samaa mieltä. Avoimesta ikkunasta kuuluu kyyhkysen kujerrus.

      Ja poliisiauton sireenin ääni.


      1.

      [ kuvaus pariskunnan tasaisesta perhe-elämästä ]

      2.

      [ avioliiton väljähtyminen, ristiriitoja ]

      3.

      [ kiusaus, houkutus - aviorikos, salainen suhde ]

      4.

      [ suhteen paljastuminen, myrskyisiä yhteenottoja, ihmissuhdedraamaa, juonittelua - kärsiviä lapsia? takautumia päähenkilöiden omaan lapsuuteen? psykologinen näkökulma - allegoristen elementtien selkiytyminen - kirjailijan vakaumuksen näkyminen tekstissä - teokseen "piilotetut" moraaliset kannanotot? ]

      5.

      [ Jännityksen tihentyminen loppuratkaisua kohti - ja romaanin päätös: ]

      Äkkiä havahduin, minusta tuntui niin kuin nyt olisin nähnyt hänet ensi kertaa tai niin kuin olisin nähnyt hänet nyt niin kuin hän oli silloin, joskus. Se nainen minkä olin kadottanut useita vuosia sitten. Siinä hän oli minun käsissäni - hänen päänsä. Ei, ei se ollut siskoni Eeva-Riitan posliinikasvoinen nukke jota mustasukkaisuudessani olin hakannut sohvan reunaan, kunnes sen täytteet valuivat ulos. Luoja! Siinä oli Marianne, minun vaimoni.

      Hyppäsin ylös - hänen päänsä putosi kourieni otteesta ja kumahti lattiaan.

      Katson käsiäni kauhistuneena. Nyt olen tehnyt saman, minkä tein sinun nukellesi, Eeva-Riitta.
      Muistan... Hikisin käsin kaivoin sille haudan talomme taakse, hautasin vaivihkaa. Kukaan ei saanut tietää, mitä oli tapahtunut Hulda-tädiltä peritylle perhekalleudelle, perintönukelle. Rakkaani... silmissäsi on niin kauhistunut, mykkä katse. Eeva-Riitta? Marianne? Asiat menevät sekaisin päässäni. Hautaanko sinut niin kuin hautasin sinun nukk... ei, niin kuin hautasin siskoni nuken. Teenkö sinulle salaisen piilopaikan talomme taakse puutarhaan. Hirvittävää.
      Nyt tiedän, nyt tiedän mitä minun on tehtävä. Rauhallisin askelin kävelen puhelimeen, nostan kuulokkeen. Veivaan sisareni numeron - petoksen on pakko paljastua, kaukaisen rikoksen täytyy tulla päivänvaloon.

      Nyt!

      Nostan sinut tuolille. Vihreällä satiinille tihkuu hieman verta.

      [seuraava ehkä kursiivilla:] *Olen suhtautunut sinuun niin kuin nukkeen, niin kuin tavaraan. Johonkin minkä kohtalosta voin päättää. Minkä kulkua minun täytyy sanella, hallita.

      Kun se ei enää onnistunut, rikoin sinut.*

      Nyt et ole hallittavissani... Nyt teet omat päätöksesi... Tai, mistä minä tiedän. Joku tekee päätöksen sinusta. Joku arvioi mihin sinun täytyy nyt mennä. Sinun elämäsi kokonaisuudessaan on... sellaisten silmien edessä, joiden arvio on lahjomaton ja pätevä? Tai, mistä minä tiedän. En näe rajan taakse. Kuljetko kukkaleningissä niin kuin silloin, joskus, onko sinulla kultaiset hiukset ja punainen rusetti, hymyilevät silmät?

      Ehkä.


      PROLOGI

      [ lyhyt kuvaus kuinka nuoret tapaavat koulun tanssiaisissa toukokuussa 1963, ensisuudelma. ]



      Jep. Tällaisessa teoksessa epilogi olisi alussa ja prologi lopussa. Huhheijaa. Kirjallisuus on... sanoja, manipulaatiota? Parhaimmillaan se toimii.

      Heips.

      Ai niin. Kirjan nimeksi tulisi EPIMETELINEN PROSOOSI, tai PROJILOITUVA EPINOMAANI, tai yksinkertaisesti TÄMÄ ROMAANI SAI ALKUNSA SUOMI24 YLEISTÄ KIRJALLISUUDESTA -PALSTALLA.

    • äitiparta

      kriisi on taudin jälkeen laadittu selostus sen kulusta ja hoitotoimenpiteistä; epiteeli elimistön peitinkudos.

      :)

      Asia tuli varmaan selväksi.

      Mutta suo minun jaaritella hetki. Epi- tarkoittaa siis "jälkeen" ja "myöhempi", mutta yhteydestä riippuen myös "päällä" ja sivistyssanakirjan mukaan näemmä myös "lähellä" - päällimmäinen, läheinen kerros? Näin ollen epilogi on "myöhemmät sanat, jälkeen tulevat sanat, viimeiset sanat" - yksinkertaisesti jälkisanat.

      Jälkinäytös. Loppunäytös.

      Profylaksi on lääketieteellinen termi joka tarkoittaa ennakkotorjuntaa, ennakkoehkäisyä. Prohibitio on ehkäisy, esto. Jälkimmäistä termiä on käytetty mm. kieltolain "tieteellisenä" nimityksenä (alkoholinkäytön estäminen ennalta). Ennakkorajoitus?

      Pro- tarkoittaa siis varhaista, edessä olevaa, aikaisempaa.
      Esimerkiksi provokaatio on yllytys johonkin, myöhempään; on edeltävä toimenpide, jonka tarkoituksena on laukaista seurausten ketju. Provosoituminen on (joko tietoisesti suunnattuun tai tarkoituksettomaan) ärsytykseen reagoiminen (pillastuminen) niin että lähtee liikkeelle tunteiden ja niiden purkautuessa tapahtumien (usein kohdehenkilölle tai muille henkilöille epämiellyttävä, epäedullinen) ketju. Taitava provosoija (yllyttäjä, härnääjä, usuttaja) on manipuloivan sanankäytön mestari, jopa niin, ettei kohdehenkilö huomaa kuinka häntä kuljetetaan, kuin pässiä narun päässä.
      Provosoijan (tarkemmin sanottuna provokaattorin, mitä nimitystä käytetään mm. kansanvillitsijästä) tähtäimessä on päästä kirjoittamaan epilogi:

      TÄHÄN ASIAT JOHTIVAT. Tämä oli seuraus. Tähän päädyimme.

      Teoksen (kirjan tai teatterikappaleen) prologin (esinäytös) tai epilogin (jälkinäytös) ei tarvitse kuulua varsinaiseen tapahtumaketjuun ja käsitykseni mukaan eivät yleensä kuulukaan.

      Prologi kuvaa olotilaa tai tapahtumia ENNEN varsinaista tapahtumasarjaa eli juonta, tai: olotilaa ja tapahtumia varsinaisen tapahtumasarjan eli juonen KÄYNNISTYESSÄ; se on edellä oleva tilanne, joka sisältää tulevien tilanteiden siemen, vaikkakin ehkä kätkettynä. Öh?

      Epilogi voi siis olla (on yleensä tai on mahdollisesti) varsinaisesta juonesta irrallinen näytös; se kuvaa olotilan, henkilöiden ja asioiden olemuksen ja luonteen kuvattujen tapahtumien jälkeen (tai niiden päättyessä).

      Ettei jaarittelu menisi megarönsyilyksi, päätän:

      Epilogi voi olla myös teoksen alussa. Esimerkki... Mietitäänpä hetki...



      EPILOGI

      Marianne istuu korkeaselkäisessä, vihreällä satiinilla päällystetyssä nojatuolissa kasvot ikkunaa kohti ja minä seison hänen vieressään. Käteni on hänen olkapäällään. Me katsomme samaan suuntaan; kyllä, olemme taas samaa mieltä. Avoimesta ikkunasta kuuluu kyyhkysen kujerrus.

      Ja poliisiauton sireenin ääni.


      1.

      [ kuvaus pariskunnan tasaisesta perhe-elämästä ]

      2.

      [ avioliiton väljähtyminen, ristiriitoja ]

      3.

      [ kiusaus, houkutus - aviorikos, salainen suhde ]

      4.

      [ suhteen paljastuminen, myrskyisiä yhteenottoja, ihmissuhdedraamaa, juonittelua - kärsiviä lapsia? takautumia päähenkilöiden omaan lapsuuteen? psykologinen näkökulma - allegoristen elementtien selkiytyminen - kirjailijan vakaumuksen näkyminen tekstissä - teokseen "piilotetut" moraaliset kannanotot? ]

      5.

      [ Jännityksen tihentyminen loppuratkaisua kohti - ja romaanin päätös: ]

      Äkkiä havahduin, minusta tuntui niin kuin nyt olisin nähnyt hänet ensi kertaa tai niin kuin olisin nähnyt hänet nyt niin kuin hän oli silloin, joskus. Se nainen minkä olin kadottanut useita vuosia sitten. Siinä hän oli minun käsissäni - hänen päänsä. Ei, ei se ollut siskoni Eeva-Riitan posliinikasvoinen nukke jota mustasukkaisuudessani olin hakannut sohvan reunaan, kunnes sen täytteet valuivat ulos. Luoja! Siinä oli Marianne, minun vaimoni.

      Hyppäsin ylös - hänen päänsä putosi kourieni otteesta ja kumahti lattiaan.

      Katson käsiäni kauhistuneena. Nyt olen tehnyt saman, minkä tein sinun nukellesi, Eeva-Riitta.
      Muistan... Hikisin käsin kaivoin sille haudan talomme taakse, hautasin vaivihkaa. Kukaan ei saanut tietää, mitä oli tapahtunut Hulda-tädiltä peritylle perhekalleudelle, perintönukelle. Rakkaani... silmissäsi on niin kauhistunut, mykkä katse. Eeva-Riitta? Marianne? Asiat menevät sekaisin päässäni. Hautaanko sinut niin kuin hautasin sinun nukk... ei, niin kuin hautasin siskoni nuken. Teenkö sinulle salaisen piilopaikan talomme taakse puutarhaan. Hirvittävää.
      Nyt tiedän, nyt tiedän mitä minun on tehtävä. Rauhallisin askelin kävelen puhelimeen, nostan kuulokkeen. Veivaan sisareni numeron - petoksen on pakko paljastua, kaukaisen rikoksen täytyy tulla päivänvaloon.

      Nyt!

      Nostan sinut tuolille. Vihreällä satiinille tihkuu hieman verta.

      [seuraava ehkä kursiivilla:] *Olen suhtautunut sinuun niin kuin nukkeen, niin kuin tavaraan. Johonkin minkä kohtalosta voin päättää. Minkä kulkua minun täytyy sanella, hallita.

      Kun se ei enää onnistunut, rikoin sinut.*

      Nyt et ole hallittavissani... Nyt teet omat päätöksesi... Tai, mistä minä tiedän. Joku tekee päätöksen sinusta. Joku arvioi mihin sinun täytyy nyt mennä. Sinun elämäsi kokonaisuudessaan on... sellaisten silmien edessä, joiden arvio on lahjomaton ja pätevä? Tai, mistä minä tiedän. En näe rajan taakse. Kuljetko kukkaleningissä niin kuin silloin, joskus, onko sinulla kultaiset hiukset ja punainen rusetti, hymyilevät silmät?

      Ehkä.


      PROLOGI

      [ lyhyt kuvaus kuinka nuoret tapaavat koulun tanssiaisissa toukokuussa 1963, ensisuudelma. ]



      Jep. Tällaisessa teoksessa epilogi olisi alussa ja prologi lopussa. Huhheijaa. Kirjallisuus on... sanoja, manipulaatiota? Parhaimmillaan se toimii.

      Heips.

      Ai niin. Kirjan nimeksi tulisi EPIMETELINEN PROSOOSI, tai PROJILOITUVA EPINOMAANI, tai yksinkertaisesti TÄMÄ ROMAANI SAI ALKUNSA SUOMI24 YLEISTÄ KIRJALLISUUDESTA -PALSTALLA.

      ---

      Suomi24:n viestiyhteydet pätkii taas... lähetin viestin noin 21:30 mutta kun sitä ei vieläkään (21:27) näy palstalla, ehkä on hävinny bittiavaruuteen. Yritämme uudelleen.

    • Anonyymi

      epilogi?

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Kamala onnettomuus

      Miten tällaiset mönkijäonnettomuudet yleensä tapahtuu? Liikaa vauhtia? Saako mönkijöillä ajaa lasten kanssa ja ilman kyp
      Suomussalmi
      152
      7070
    2. Mönkijäpnnettomuus

      Harmillinen homma. https://www.hs.fi/suomi/art-2000010557170.html
      Suomussalmi
      33
      1861
    3. Tilitoimisto!!!

      Mikä tilitoimisto jäi kiinni rikoksesta Rovaniemellä?
      Rovaniemi
      26
      1295
    4. Tietäisitpä miten haluaisin sinut kohdata

      Vaikka vaan katsella ohimennen. Voisitko telepaattisesti lähettää viestiä, - löytyisikö kohtauspaikkaa?
      Ikävä
      62
      1271
    5. Milloin oot nähnyt kaivattusi

      ensimmäistä kertaa?
      Ikävä
      55
      955
    6. Kerro kaivatustasi jotakin mukavaa.

      Itse aloitan: hyvännäköinen ja ahkera ❤️‍🔥
      Ikävä
      61
      845
    7. Missä päin suomea kaivattusi asustelee?

      Oma kaivattuni (mies(J) asuu Uudenmaan läänissä.
      Ikävä
      49
      807
    8. Oon pahoillani sun puolesta

      kun olit muuttunut niin paljon ulkoisesti. Ja huonompaan suuntaan. Koeta pärjätä. Naiselle mieheltä vuosien takaa
      Ikävä
      38
      734
    9. Tiesitkös nainen että mulla on paljon vientiä?!

      Sänkyseuraa riittää, valinnan vaikeus.
      Ikävä
      83
      705
    10. Tikanmäen vastaus Haavistolle

      Aika erikoinen puolustautuminen valtuuston puheenjohtajalla kaupunkilaisen kirjoitukseen. Haavisto ihmetteli niitä tunn
      Pyhäjärvi
      95
      698
    Aihe