Lämmönsaatöongelmia - liian lämmin talo

kannattaa sammuttaa lämmitys sekä lattiasta, että ilmanvaihtokoneesta.

Meillä lämmitetään huhti-lokakuulla taloa tarvittaessa vastavirtaleivinuunilla, nyt on riittänyt parin päivän välein parin parin pesällisen poltto ja huonelmpö on tasaiset 22.

Jos sulla ei ole uunia, niin ota ainakin ilmanvaihtokoneesta lämmitys pois. Näin lämpimällä säällä varmaan lämmövaihtimenkin automatiikka käy joko liian kuumalla tai ei lämmitä ollenkaan.

Energian säästön maksimoimiseksi huoneventtilien virtaus lattialämmitysjärjestelmässä kannattaa pitää yleensäkin täysin auki ja tehdä säätö lämmönlähteestä. Aurinkoisissa huoneissa termarit sitten kuristavat kiertoa, jotta haluttu lämpötila säilyisi.

1. Laske vielä lämmityskäyrää, se voi autaa
2. Onko sulla siellä joku piiri, mikä ei ole termostaatin ohjaama? Eteinen, khh, märkätilat.. Jos vaikka eteinen on ilman termostaattia ja käyrä liian isolla, niin eteinen lämmittää helposti koko talon.
3. Tulee tuosta vielä mieleen, ettei vaan toimisi termarit väärin = kytketty väärin. Siis kun pitää sulkea, niin avaa - ja toisinpäin. (meillä oli näin aikoinaan)
Ei kai termostaatteja vain toiseen kiertopiiriin laiteta, en ainakaan ole kuullut moisesta - eikä ne voi noin toimiakaan..

Lisävastaukset:

1. Ei mielestäni mitenkään. Veden lämpö säätyy ulkolämpötilan mukaan
2. Ei tuo voi olla noin kytketty. Piirit saat katkaistua jakotukkien venttiilit sulkemalla. Jaa, tuossahan tuo vika jo taisi löytyäkin. Aula lämmittänee koko talon, vallankin jos tuloveden lämpö on turhan korkea. Ilman termostaattia olevat piirit pitää muutenkin sulkea kun kelit lämpenee (pl märkätilat)

tuloilman lämpötilaa alemmaksi. Sen verran ettei vielä tunnu vetoa. Jos on vielä liian lämmintä niin lämmityskäyriä vain alemmaksi. Kyllä sen pitäisi jossain vaiheessa ruveta auttamaan.
Kokeile noita säätöjä "pykälä" kerrallaan ja anna vaikuttaaa ainakin kokonainen vuorokausi ennen kuin säädät lisää.

Sanoit kohdassa 1. säätäneesi käyrää, niin että ulkoilman kylmeneminen nostaa vähemmän kiertoveden lämpötilaa, eli olet säätänyt käyrän nouusua alemma.

Mutta entä käyrän lähtötaso? Yleensä säätimissä on käyrän nousu ja sen taso, eli koko käyrää voi säätää alemmalle tasolle.

IV:n jälkilämmitystä voisi myös laskea alemmaksi vaikka 15 asteeseen ja tähän aikaan vuodesta koko patterin voisi ottaa pois lämpiämästä.

Tähän aikaan vuodesta ei aianakaan etelässä tarvi taloa lämmittää enää lainkaan, korkeintaan pesutilojen lattioita jos haluaa.

1.oikein
2.mahtaakohan lämmönsäätimessä olla sisälämpötilan anturi? yleensä lisävaruste. eli jos ei ole,
turhaan säätelet.
3. termostaattien tarkkuus on 1-2 astetta. usein kylmillä seinillä on oma "vapaasti kiertävä" piiri ja keskellä
termostaatilla ohjattava.
4. lattialämmitystalossa 18 astetta on ok.

lisää..


1.en ole varma kuinka toimii, mutta luultavasti ohjaa shunttia jos tulee liian lämmin.
mutta yleensä ei kyllä käytössä ja käytännössä täysin turha
2. jakotukista piiri kiinni. ei pitäisi olla tarvetta.

Keväisin ja syksyisin on melko usein ongelmia lattialämmitysten kanssa kun lämpötila
yöllä ja päivällä niin paljon. mutta jos ongelmia on ollut muutenkin niin ongelma on automatiikassa.
jos saat säädettyä min lämpötilan, hyvä olisi 22-25 ja max 40-45. nämä täytyy itse kokeilla, joka talossa
erit. ja sama lämpökäyrän kanssa. etsi itsellesi sopiva käyrä. saatat joutua käyttämään eri käyrää eri¨
vuodenaikoina.

Meillä on kotona Valloxin Digit SE ilmanvaihtokone.Ensinnäkin olen ottanut siitä jälkilämmityksen pois.Tulevan ilman lämpötila -asetus on 10 astetta ympäri vuoden.

Sitten kaukolämpöpaketti on Cetethermin.Meillä on siinä paketissa sellainen potikka,jossa on muistaakseni asteita 18,20,22,jne.Olen ainoastaan siitä passannut lämpötilat kohdalleen.Nyt n.19(siinä potikassa).Lämpökäyrään en ole koskenut kertaakaan.Muistaakseni arvo 4,5.Huonelämpötila n.21 astetta.Samanlainen vesikierto lattiassa kun teillä.Kesäisin olen vetänyt jakotukeilta venttiilit kiinni kaikista muista paitsi kosteista tiloista.

Tarkastappas paljonko teillä on lämmitykseen menevän veden lämpötila.Näillä keleillä varmaan tollainen 26 astetta.Kovimmilla pakkasilla kiertoon menee n.36 asteinen vesi.

Mikäli löytyy koneesta jokin potikka,niin säädäppä sitä ja katso samalla lattialämmitykseen menevän veden lämpötila.Kun saat sen veden lämmön tippumaan johonkin 25-27 asteeseen,niin anna sen olla vuorokausi ainakin silleen ja odottele putoaako sisälämpö.
Tiputa ihmeessä se IV-koneen lämpötila alemmas ja ota lämmitys pois siitä koneesta.

En löytänyt tuon gst:n käyttöohjetta netistä niin en voi tarkistaa millainen käyrä gst:n 4 on. Käyrä on lattialämmityksellä yleensä niin että menovesi on n. 30-40 astetta kun pakkasta on -30. noin 15 asteen yläpuolella käyrä pitäisi tippua 20 asteen alle. Tämä on kuitenkin niin talokohtaista ettei mitään tarkkaa arvoa voi suoraan antaa.

"Pystyn säätämään seuraavia muuttujia:
1. Lattialämmityskäyrä,"
Käyrää pitäisi säätää niin että jyrkkyyttä muutetaan jos pakkasella ei ole sopiva lämpötila. Lämpimällä säällä säädetään sivuttaissiirtoa.

"2. Huonelämpötila", Onko laitteessa sisälämpötilan tunnistin? Se voi turhaan sotkea koko homman kun sisälämpötila juuri sen läheisyydessa ei ole sama asia kuin jossakin nurkkahuoneessa.

"3. Huonetermostaatit", Huonetermostaattisi ohjaavat vain huoneen keskimmäistä piiriä. Huonetermostaatilla ei ole mahdollisuutta säätää lämpöä kun ulommainen piiri lämmittää jo tarpeeksi/liikaa. Tiputa käyrää ja/tai säädä ulompaa piiriä pienemmälle.

"4. Ilmastointilaitteen tuloilman lämpötermostaatti" Jos termostaatti on elektroninen niin ok. 18 olisi minusta parempi asetus. Jos termostaatti on mekaaninen(patteritermostaatti) niin mittaa tuloilman lämpötila se voi olla jopa 23 astetta vaikka termostaattiin olisi säädettykin 20.

Ja lisää kysymyksiä...
"1.Miten lämmönsäätelyjärjestelmä kontrolloi huonelämpötila-asetusta?" Lämpökäyrä on ensisijainen ohje. Sisäanturin lämpötilan perusteella menolämpötilaa voidaan tiputtaa käyrän yhdellä pykälällä(tai asettevalla määrällä). Tämä on kuitenkin säädinkohtaista. Kun en löytänyt ohjekirjaa niin en osaa sanoa tarkemmin.

"2. Miten katkaisen vesikierron ulommalta piiriltä lämpimällä säällä?" Jakotukissa on säätönupit. Ei niihin tarvitse juuri koskea kun säädöt on kohdallaan.

"Onko tällaiseen ylipäätään tarvetta?" Jos käyrä on valittu oikein sekä piirien tasapaino säädetty niin ei pitäisi olla tarvetta. Periaatteessa termostaatitkin ovat tällöin turhia.

"3. Miten laskennallinen lämpötila lasketaan? " Häviölaskenta on sellaista taidetta ettei sitä välttämättä ole vaoitu tehdä tarkasti. Tuskin kaikki suunnittelijat edes yrittävät selvittää tarkaan oikeita häviöitä vaan valitsevat riittävät tehot ikkunoiden ja seinäpinta-alojen avulla. Siihen sitten vielä vähän varmuusvaraa päälle ettei tule kylmä.

Oikeaoppinen lattialämmityksen käyttöön otto tapahtuu seuraavasti. Käyttöönotto pitää tehdä lämmityskaudella. Aluksi otetaan termostaatit pois käytöstä(tai termostaatit maksimiin). Säädetään jakotukkien (paluu)venttiileihin suunnitellut kuristukset. Valitaan lämpökäyrä suunnitelman perusteella.(Tämä sinulla varmaankin on tehtynä).

Sitten tarkkaillaan huonelämpötiloja. Jos lähes koko talo on liian kuuma/kylmä muutetaan käyrää. (pakkasella jyrkkyyttä ja lauhalla siirtoa) Jos jossakin huoneessa on viileää/kuumaa sen kiertoa lisätään/vähennetään jakotukin säädöstä. Samassa huoneessa olevien piirien tasapainoa kannattaa myös tarkkailla. Jokaisen säädön välissä odotetaan päivä tai kaksi. Tätä jatketaan kunnes lämpö alkaa asettua sopivaksi.

Kun tasainen lämpö on saavutettu voidaan lämpökäyrän siirtoa nostaa pykällä ja laitetaan huonetermostaatit takaisin käyttöön. Näin menoveden lämpötila on hitusen korkeampi kuin on ilman termostaatteja tarpeen. Tämä siksi että termostaatin säätö toimisi nopeammin silloin kun lämmitystehoa tarvitaan lisätä.(pakkasen kiristyessä nopeasti.)

Onko sinulla pesuhuoneiden lämmitys samassa piirissä muiden tilojen kanssa? Se voi olla pieni ongelma mutta siitä sitten myöhemmin lisää.

Sain lämpötilan tippumaan 21 asteeseen, kun väänsin lämpökäyrää ja huoneilma-potikkaa reilusti alas. Nyt käyrä on arvossa 3 ja huonelämpötila 17. Termostaatittoman alueen vesikierto katkaistiin kokonaan ja lisäksi väänsin IV-koneen tuloilman termostaatin 10 asteeseen. Parina yönä oli pakkasta ja sisälämpötila vihdoinkin laski toivottuun.

Vielä kun tässä jaksaisi säätää enemmän niin joku päivä talossa saattaisi olla jopa sopiva lämpötila ja lattiakin olisi lämmin. Nyt se ei ole... Taidan jatkaa säätelyä ensi syksynä, kun lämmitykselle taas on tarvetta :D

Kumpi on energiataloudellisempaa pitää huonetermostaatit "täysillä" (virtaus suurempana) VAI säätää lämmönsiirtimen lämpökäyrää korkeammalle ja huonetermostaatteja pienemmälle (virtaus pienempänä). Eli jos olen oikein ymmärtänyt niin toisin sanoen huone lämpeää pienemmällä kierrolla mutta lämpöisemmällä kiertovedellä TAI nopeammalla kierrolla mutta pienemmällä kiertolämpötilalla? Toivottavasti edes joku ymmärsi mitä ajoin takaa. Kiitos etukäteen asiallisesti vastanneille!

Vaikuttaako kaukolämpölämmiteisessä talossa säätökäyrän loiventaminen jäähtyvyyteen (lämpötilaeroon) miten?

minulla jäykkyyteen vaikuttaa y-haaran säätäminen potentiometrilla sopivaan kulmaan ja se löytyy ohjekirjoista tai myös käsikopelolla

Moi ookko katsonut et termostaatin rugot ovat pohjassa jos ei ole niin vesi pääsee kirtään aina vapaasti

Ai kun näyttää viisaalta kun 9 vuotta vanhaan aloitukseen jaetaan edelleen neuvoja, tuskin aloittaja sentään tänne saakka on hikoillut :-D