Kysyn tällaista

ei mulla olis tullu edes mieleen kysellä vanhemmilta mitään rippijuhliin liittyvää.
Neljät sijoitettujen rippijuhlat olen järjestänyt ja juhlapuvut ja ikengät jokaiselle hommannut. Lahjat, kuten omillekin ja lisäksi tarjoilut lasten vanhemmille ja kummeille ja isovanhemmille ym. ketä halusivat kutsua.
Kyllä se meille kuuluu kustantaa ja vaikka ei kuuluisikaan, niin ei olis pokkaa kysellä, kun tiedän, ettei vanhemmilla ole varaa.
Sain olla iloinen, että heillä oli sen verran, että pääsivät tulemaan.
Kaikilla lapsilla ei ollut yhtä hyvin. Mielelläni tarjoan vaikka kuinka isolle porukalle, kunhan tulevat.
Toi rippipuku on ihan vanhanaikaista. Ei meilläpäin kellään ollut mitään pukua. Muuten vain siistimmät vaatteet, joita voi käyttää myöhemminkin.
Onko ap:n lapsi tavallisessa sij.perheessä, vai ammatillisessa perhekodissa?

amalia kirjoitti:

ei mulla olis tullu edes mieleen kysellä vanhemmilta mitään rippijuhliin liittyvää.
Neljät sijoitettujen rippijuhlat olen järjestänyt ja juhlapuvut ja ikengät jokaiselle hommannut. Lahjat, kuten omillekin ja lisäksi tarjoilut lasten vanhemmille ja kummeille ja isovanhemmille ym. ketä halusivat kutsua.
Kyllä se meille kuuluu kustantaa ja vaikka ei kuuluisikaan, niin ei olis pokkaa kysellä, kun tiedän, ettei vanhemmilla ole varaa.
Sain olla iloinen, että heillä oli sen verran, että pääsivät tulemaan.
Kaikilla lapsilla ei ollut yhtä hyvin. Mielelläni tarjoan vaikka kuinka isolle porukalle, kunhan tulevat.
Toi rippipuku on ihan vanhanaikaista. Ei meilläpäin kellään ollut mitään pukua. Muuten vain siistimmät vaatteet, joita voi käyttää myöhemminkin.
Onko ap:n lapsi tavallisessa sij.perheessä, vai ammatillisessa perhekodissa?

Lue lisää

ei perheeseen sijoitettuna.

Paikka on oikeestaan ihan kiva,ja kodinomainen MUTTA nuorellemme se ei ole koti,vaan hänen oikea kotinsa on sitten täällä minun luonani,jossa sisarukset asuvat.

Olen osittain ihan tyytyväinen sijoituspaikkaan,vaikkakin koen että enemmän on tuettu isän ja nuoren yhdessäolemista (vaikka erosin lasten isästä jo 5 vuotta sitten,eikä isä tavannut lapsiaan kuin ehkä kerran kuussa/tai kerran kahdessa kuussa)..kuin minun ja nuoren välisiä yhdessä olemisia.

Olen siis jäänyt sijoituspaikan silmissä "paitsioon".Vaikkakin osallistun palavereihin,joihin isä ei ees viitsi paikalle ilmaantua,(taitaa vedota siihen ettei hänen tarvitsekaan,koska minulla on yksinhuoltajuus)..ja yritän ymmärtää nuortani/olla tarvittaessa tukena..silti olen jäänyt jotenkin yksin.

Nuoreni isä halusi vielä 3kuukautta sitten tiukasti itselleen nuoren yksinhuoltajuuden..nyt oli ilmoittanut sijoituspaikkaan ettei ota nuorta luokseen edes 4.ksi päiväksi,koska "viime kerralla,kun nuori oli siellä yhden päivän,oli tuo ollut kuulema ylimielinen häntä kohtaan".

Siis voi elämän kevät.

No,ainoa hyvä asia tässä oli se että ehkä tuo sijoituspaikka nyt viimeinkin tajusi sen miksi lapselle probleemia on alunperin tullutkin,kun isä joka oli tärkeä nuorelle..muttei eron jälkeen enää näistä lapsista välittänytkään.Nuori kun reagoi voimakkaimmin siihen tilanteeseen kun isä kotoa lopullisesti lähti.

Sijoituspaikalle oli outoa se ettei tuo isä vastaa puheluihin,eikä selvitä asioita..minulle tuo on jo ihan tuttua.Viimeisen viiden vuoden aikana ex on vastannut ehkä kymmenen kertaa viestiini.Puheluihini ei yhtään sen enempää.On hyvin katkera ja kaunainen,lapsillekin lupaukset pettänyt useammin kuin osaan ees laskea.

Oli vain outoa kun sijoituspaikka alkoi minulta kyselemään miksi se ihminen ei puheluihin vastaa?Mistä minä sen tiedän,erottukin yli 5 vuotta sitten..

on pienryhmäkodissa, kirjoitti:

ei perheeseen sijoitettuna.

Paikka on oikeestaan ihan kiva,ja kodinomainen MUTTA nuorellemme se ei ole koti,vaan hänen oikea kotinsa on sitten täällä minun luonani,jossa sisarukset asuvat.

Olen osittain ihan tyytyväinen sijoituspaikkaan,vaikkakin koen että enemmän on tuettu isän ja nuoren yhdessäolemista (vaikka erosin lasten isästä jo 5 vuotta sitten,eikä isä tavannut lapsiaan kuin ehkä kerran kuussa/tai kerran kahdessa kuussa)..kuin minun ja nuoren välisiä yhdessä olemisia.

Olen siis jäänyt sijoituspaikan silmissä "paitsioon".Vaikkakin osallistun palavereihin,joihin isä ei ees viitsi paikalle ilmaantua,(taitaa vedota siihen ettei hänen tarvitsekaan,koska minulla on yksinhuoltajuus)..ja yritän ymmärtää nuortani/olla tarvittaessa tukena..silti olen jäänyt jotenkin yksin.

Nuoreni isä halusi vielä 3kuukautta sitten tiukasti itselleen nuoren yksinhuoltajuuden..nyt oli ilmoittanut sijoituspaikkaan ettei ota nuorta luokseen edes 4.ksi päiväksi,koska "viime kerralla,kun nuori oli siellä yhden päivän,oli tuo ollut kuulema ylimielinen häntä kohtaan".

Siis voi elämän kevät.

No,ainoa hyvä asia tässä oli se että ehkä tuo sijoituspaikka nyt viimeinkin tajusi sen miksi lapselle probleemia on alunperin tullutkin,kun isä joka oli tärkeä nuorelle..muttei eron jälkeen enää näistä lapsista välittänytkään.Nuori kun reagoi voimakkaimmin siihen tilanteeseen kun isä kotoa lopullisesti lähti.

Sijoituspaikalle oli outoa se ettei tuo isä vastaa puheluihin,eikä selvitä asioita..minulle tuo on jo ihan tuttua.Viimeisen viiden vuoden aikana ex on vastannut ehkä kymmenen kertaa viestiini.Puheluihini ei yhtään sen enempää.On hyvin katkera ja kaunainen,lapsillekin lupaukset pettänyt useammin kuin osaan ees laskea.

Oli vain outoa kun sijoituspaikka alkoi minulta kyselemään miksi se ihminen ei puheluihin vastaa?Mistä minä sen tiedän,erottukin yli 5 vuotta sitten..

Lue lisää

en usko, että sijoituspaikka tietoisesti jättää sinua paitsioon.
He ovat ymmärtäneet todella ongelman ytimen nuorella, eli siis sen pettymyksen isään ja isän tarpeen hänellä.
Siksi yrittävät tehdä parhaansa, että isä tulisi uudelleen nuoren elämään.
Noita isiä ei vaan saa ymmärtämään ja on aika hyväuskoista touhua kuvitella, että he siis sijoituspaikan ihmiset voisivat mitään asialle lopulta tehdä.
Ainut mitä tapahtuu on, että nuorella herää toivo isän suhteen, mutta tulee pettymään kerta toisensa jälkeen, näköjään.
Olisi paljon parempi keskittyä nuoren auttamiseen siinä, että pystyisi hyväksymään todellisuuden ja elämään sen kanssa, et isää evvk omat lapsensa.
Siitä ajan kanssa pääsee yli, kun lopettaa yrittämisen kokonaan.
Meillä omien sijoitettujen kanssa koettu aivan samat kuviot ja katkeruus on nähty, mutta kun lapset lopettivat yrittämiset kokonaan ja menettivät toivonsa, on ollut heillä huomattavasti helpompaa.

amalia kirjoitti:

en usko, että sijoituspaikka tietoisesti jättää sinua paitsioon.
He ovat ymmärtäneet todella ongelman ytimen nuorella, eli siis sen pettymyksen isään ja isän tarpeen hänellä.
Siksi yrittävät tehdä parhaansa, että isä tulisi uudelleen nuoren elämään.
Noita isiä ei vaan saa ymmärtämään ja on aika hyväuskoista touhua kuvitella, että he siis sijoituspaikan ihmiset voisivat mitään asialle lopulta tehdä.
Ainut mitä tapahtuu on, että nuorella herää toivo isän suhteen, mutta tulee pettymään kerta toisensa jälkeen, näköjään.
Olisi paljon parempi keskittyä nuoren auttamiseen siinä, että pystyisi hyväksymään todellisuuden ja elämään sen kanssa, et isää evvk omat lapsensa.
Siitä ajan kanssa pääsee yli, kun lopettaa yrittämisen kokonaan.
Meillä omien sijoitettujen kanssa koettu aivan samat kuviot ja katkeruus on nähty, mutta kun lapset lopettivat yrittämiset kokonaan ja menettivät toivonsa, on ollut heillä huomattavasti helpompaa.

Lue lisää

mutta miten ihmeessä huostaanotto voi paikata sitä pettymystä, minkä vanhempien ero ja isän taholta tullut hylkääminen on nuorelle aiheuttanut? En kertakaikkiaan ymmärrä.

Olisivat sossut antaneet joksikin aikaa vaikka lastenhoitoapua äidille kerran viikossa, että äiti olisi voinut omistautua täysin ne hetket vain tälle nuorelleen. Kyllä huostaanotto tuntuu ylimitoitetulle toimelle tuossa tilanteessa.

bio enkä sijari kirjoitti:

mutta miten ihmeessä huostaanotto voi paikata sitä pettymystä, minkä vanhempien ero ja isän taholta tullut hylkääminen on nuorelle aiheuttanut? En kertakaikkiaan ymmärrä.

Olisivat sossut antaneet joksikin aikaa vaikka lastenhoitoapua äidille kerran viikossa, että äiti olisi voinut omistautua täysin ne hetket vain tälle nuorelleen. Kyllä huostaanotto tuntuu ylimitoitetulle toimelle tuossa tilanteessa.

Lue lisää

Nythän poikaparka tuli isänsä lisäksi myös tavallaan äidinkin taholta hylätyksi, kun joutui pakkaamaan laukkunsa ja lähtemään kodistaan kauas, vaikean matkan taakse asumaan vieraiden hoitoon.
Nyt on molemmat, isä ja äiti, yhtä etäällä.

bio enkä sijari kirjoitti:

mutta miten ihmeessä huostaanotto voi paikata sitä pettymystä, minkä vanhempien ero ja isän taholta tullut hylkääminen on nuorelle aiheuttanut? En kertakaikkiaan ymmärrä.

Olisivat sossut antaneet joksikin aikaa vaikka lastenhoitoapua äidille kerran viikossa, että äiti olisi voinut omistautua täysin ne hetket vain tälle nuorelleen. Kyllä huostaanotto tuntuu ylimitoitetulle toimelle tuossa tilanteessa.

Lue lisää

mun kirjotusta, ikäänkuin minä olisin jotenkin huost.oton kannalla.
En edes tiedä syitä huost.otolle. Tuskin nyt sentään lapsen tuntema isän kaipuu.
Sen sijaan lapsen ikävä on saattanut vaikuttaa nuoren käyttäytymiseen siten, että siitä on jouduttu huost.ottoon. Tämä on nyt vain arvailua, koska koko tarinaa en tunne.
Kuitenkin sijaispaikassa on ilmeisesti pyritty selvää ongelma vyyhtiä purkamaan, vaikkakin huonoin tuloksin.

amalia kirjoitti:

mun kirjotusta, ikäänkuin minä olisin jotenkin huost.oton kannalla.
En edes tiedä syitä huost.otolle. Tuskin nyt sentään lapsen tuntema isän kaipuu.
Sen sijaan lapsen ikävä on saattanut vaikuttaa nuoren käyttäytymiseen siten, että siitä on jouduttu huost.ottoon. Tämä on nyt vain arvailua, koska koko tarinaa en tunne.
Kuitenkin sijaispaikassa on ilmeisesti pyritty selvää ongelma vyyhtiä purkamaan, vaikkakin huonoin tuloksin.

Lue lisää

edelleenkin AVOHUOLLON TUKITOIMENA TEHTY SIJOITUS,joka ymmärtääkseni on aivan eri asia kuin huostaanotto..eikö?

Tilanteeseen päädyin siksi koska nuori ei käynyt koulua lainkaan,ei halunnut kouluun mennä.Varasti kaupasta alkoholia,varasti toisten pyöriä(vuosia),varasti rahaa,muksi pienempiään sekä minua..jätti pahan astmansakin hoitamatta(ihan vain kiusallaan)...jäi toki kaikesta kiinni muttei mitkään toimenpiteet tilanteeseen auttaneet.
Koulussa hän oli hyvä oppilas,ei mikään häirikkö..vaan käytös oli aina paras mahdollinen.

Nuorta auttoi(yritti auttaa)kuraattori,poliisikin osaltaan,sosiaalityöntekijä,me vanhemmat puolisoineen,mummi,tädit,serkut..kaikki mistä vain oli apua saatavilla.Mutta mikään ei auttanut,eikä lopettanut kierrettä.

Nuorella muuttui kaiken tuon tyhmänteon aikana kaveripiiri,huonompaan suuntaan.Siellä ryhmässä isommat laittoivat nuo nuoremmat tekemään nuo "typeryydet",joten sitten tuli tilanne että nuori sanoi minun lisäkseni että jokin muutos on tultava.

Olimme itse aivan loppuja,kaikin tavoin.Tunsin että etäännymme nuoren kanssa kokoajan vain kauemmaksi toisistamme(mitä enemmän yritin välejä korjata,sitä kauemmaksi nuori pakeni).Halusin että nuoren elämä kääntyisi parempaan..ja että meidän välit vielä korjaantuisivat..nuori itsekin koki haluavansa pois tästä kaikesta..tyhmistä asioista,tyhmästä seurasta.Hän halusi myös itse päästä sijoitukseen.

Sijoituspaikka on ihan hyvä nuorelle,siellä on asiat lähteneet suht hyvin hoitumaan.Koulu menee hyvin,ja nuoren elämä on tasaantunut.JA ennen kaikkea meidän välimme ovat korjaantuneet.

Kuten aiemmin totesin,nuori otti isänsä ja minun eron hyvin voimakkaasti.Hänellä oli kova isän kaipuu,mutta isä ei välittänyt.
Vasta nyt kun nuori joutui sijoitukseen,on isä ollut enemmän nuoren elämässä.

Tosin jos nuori tekee pienenkin virheen(isän mielestä)..isä ilmoittaa ettei nuori ole tervetullut hänen luokseen.
Hylkää siis lapsen hetkellä jolloin tämä eniten tukea ja hyväksyntää tarvitsisi.Ihmekös tuo jos nuori menee moisesta sekaisin..

Miksi ei ymmärretä että lapset kärsivät erosta,toisilla se ilmenee vasta vuosien päästä kun ovat tarpeeksi isoja asioita käsittelemään?
Jotkut selviävät vähemmällä,ja jatkavat elämäänsä eteenpäin.

toi multa unohtuikin sanoa, et sossut maksaa matkarahat. Myös ruokarahat jne. ,et kannattaa tosiaan pyytää, mikä kuuluu saada.

ei sieltä kukaan mitään kysynyt aiemmin..vasta nyt kun ripille pääsyyn on aikaa reilu viikko.

Mielestäni on aivan turha ostaa pukua,jota käytetään kerran(ei oo muita juhlia tiedossa lähiaikoina)koska nuori yhä kasvaa pituuttakin.

Nuoremme isoveli pääsi viime vuonna ripille, hänellä oli siisti vaatetus kylläkin,mutta ei pukua.Samaa siistiä asua käytti sitten koulussakin.

Juhlia ei tuo sijoituspaikka tietääksemme järjestä,odottavat että me järjestämme ne tahoillamme.

ajattelivat,kun kirjoitti:

ei sieltä kukaan mitään kysynyt aiemmin..vasta nyt kun ripille pääsyyn on aikaa reilu viikko.

Mielestäni on aivan turha ostaa pukua,jota käytetään kerran(ei oo muita juhlia tiedossa lähiaikoina)koska nuori yhä kasvaa pituuttakin.

Nuoremme isoveli pääsi viime vuonna ripille, hänellä oli siisti vaatetus kylläkin,mutta ei pukua.Samaa siistiä asua käytti sitten koulussakin.

Juhlia ei tuo sijoituspaikka tietääksemme järjestä,odottavat että me järjestämme ne tahoillamme.

Lue lisää

kuuluu kaikki järjestää. Ostaa juhlavaatteet ja järjestää juhlat, kuten sinun kuuluisi, jos nuori asuisi kotonaan.
Jotenkin arvasinkin, ettei voi olla tavallinen sij.perhe kysymyksessä.
Vain noilla ammatillisilla on pokkaa vaatia tollasia, vaikka heille maksetaan niin paljon reilummin, et rahasta ei ole kiinni.

amalia kirjoitti:

kuuluu kaikki järjestää. Ostaa juhlavaatteet ja järjestää juhlat, kuten sinun kuuluisi, jos nuori asuisi kotonaan.
Jotenkin arvasinkin, ettei voi olla tavallinen sij.perhe kysymyksessä.
Vain noilla ammatillisilla on pokkaa vaatia tollasia, vaikka heille maksetaan niin paljon reilummin, et rahasta ei ole kiinni.

Lue lisää

esittäytyy tässä ketjussa täydessä loistossaan.
Rakkautta riittää niin että ranteita painaa.

Ajatelkaapa vielä sitä, että tuonikäinen poika saa kuulla jatkuvasti valtiollista propagandaa, kuinka Suomi on rikkaampi kuin koskaan. Hänelle ei riitä edes rippipukua hyvinvointivaltiossa, jossa kaikki niin kovasti häntä moniammatillisesti auttavat ja rakastavat.
Joko kyseessä on hyvin köyhät ihmiset, joiden olisi ollut hyvä miettiä ennen kuin 5 lasta lähtivät tekemään, että miten ne kaikki vaatettaa ja syöttää eikä suin surminkaan luottaa yhteiskunnan kommunismiin. Tai sitten kyseessä on todella saituruuteen sairastunut äiti/isä ja sijaishuolto, jolla on sydämen paikalla 5 centin kolikko (kuten muinaiset venäläiset meitä suomalaisia jo ammoin kuvailivat).
Rippijuhla on yksi nuoren elämän suuria etappeja, jos nuori sen päättää käydä. Nyt tuo poika varmaan jo katuu koko rippikouluun menoa, kun siitäkin on tullut ongelma, että hänelle ihan pitäis juhlatkin järjetää. Ja tuo dominoiva äiti katsoo oikeudekseen tuon ikäiselle sanella, missä asussa on käytännöllisintä ja taloudellisinta astua ripille. Siinäpä sitä miestä tai nahjusta sitten kasvatetaan oikein tiimityönä.

Helinä-keiju3 kirjoitti:

esittäytyy tässä ketjussa täydessä loistossaan.
Rakkautta riittää niin että ranteita painaa.

Ajatelkaapa vielä sitä, että tuonikäinen poika saa kuulla jatkuvasti valtiollista propagandaa, kuinka Suomi on rikkaampi kuin koskaan. Hänelle ei riitä edes rippipukua hyvinvointivaltiossa, jossa kaikki niin kovasti häntä moniammatillisesti auttavat ja rakastavat.
Joko kyseessä on hyvin köyhät ihmiset, joiden olisi ollut hyvä miettiä ennen kuin 5 lasta lähtivät tekemään, että miten ne kaikki vaatettaa ja syöttää eikä suin surminkaan luottaa yhteiskunnan kommunismiin. Tai sitten kyseessä on todella saituruuteen sairastunut äiti/isä ja sijaishuolto, jolla on sydämen paikalla 5 centin kolikko (kuten muinaiset venäläiset meitä suomalaisia jo ammoin kuvailivat).
Rippijuhla on yksi nuoren elämän suuria etappeja, jos nuori sen päättää käydä. Nyt tuo poika varmaan jo katuu koko rippikouluun menoa, kun siitäkin on tullut ongelma, että hänelle ihan pitäis juhlatkin järjetää. Ja tuo dominoiva äiti katsoo oikeudekseen tuon ikäiselle sanella, missä asussa on käytännöllisintä ja taloudellisinta astua ripille. Siinäpä sitä miestä tai nahjusta sitten kasvatetaan oikein tiimityönä.

Lue lisää

kyllä maailmankaikkeuden ilkein sielu kuka täällä jaksaa "omia totuuksiaan"laukoa..mutta hei,ne on edelleenkin VAIN "sinun totuuksiasi" joilla ei ole todellisuuden kanssa mitään tekemistä!

Ensinnäkin nuoremme ei ole maininnut haluavansa rippipukua.

Se että olen silloisen mieheni kanssa useamman lapsen tehnyt,en tehnyt heitä yksin..enkä silloin todellakaan ajatellut että eroaisimme joskus.Mies halusi ison perheen,koska oli itse ainoa lapsi.
Elämää ei todellakaan voi ennustaa.Miehellä oli myöskin todella hyvät työtulot!

Ei ole synti olla "köyhä"sinun mittapuusi mukaisesti,mutta synti on olla kaltaisesi lailla typerä,ja arvostella ihmisiä/heidän elämäntilannettaan tuntematta heitä lainkaan.

Minulla on kyllä varaa ostaa lapsilleni vaatteita,kirpparilla ei ole tarvinnut käydä koskaan.On myöskin varaa ruokkia lapseni ja maksaa heidän harrastuksensa ja ihan itse.Myöskin on varaa kouluttaa heidät haluamaansa ammattiin.
Sosiaalitoimelta en ole rahaa käynyt pyytämässä.

Lasten isä maksaa elatusmaksun,mutta ei muuta.Se että minä hoidan 4.n muun lapsen rippijuhlavaatetuksen,niin pitäisihän sen sijoituspaikan kustantaa nuoren rippipuku(koska ed.korvaukset hänestä saa).

Lisäksi me joudumme koko sakki matkustamaan sijoituspaikalle rippikirkkoon,vaikka teemme sen julkisilla kulkuvälineillä..ei se silti ole halpaa..joten turha sinun on siitä ilkeillä.

Juhlista sen verran että kun nuori pääsee ripille,alkaa heti seuraavana aamuna koulut.Joten olisi outoa matkustaa tänne kotiin juhlia pitämään(ed.yleisillä kulkuneuvoilla,junan vaihtoineen),kun pitäisi samana iltana lähteä takaisin sijoituspaikkaan,(johon autollakin kestää yli 2tuntia suuntaansa).

Sinulta ei ole rakkautta riittänyt edes itsellesi,koska yhä jaksat olla kaunaisen katkera.

Ei ole väärin epäonnistua,ja sitten yrittää jatkaa elämää eteenpäin.Miksi et ajattele että nuorellani on myös isä,josta ne suurimmat probleemat ovat nuorelle syntynyt?Miksi teet syntipulkin,ja syyllistät aina äidin?Kateuttakoa kenties?Jos vaikk ootkin itse lapseton?

Ja ennen kaikkea onko pakko kommentoida..kun se on vain katkeraa ja kaunaista?

sulle,sä oot kirjoitti:

kyllä maailmankaikkeuden ilkein sielu kuka täällä jaksaa "omia totuuksiaan"laukoa..mutta hei,ne on edelleenkin VAIN "sinun totuuksiasi" joilla ei ole todellisuuden kanssa mitään tekemistä!

Ensinnäkin nuoremme ei ole maininnut haluavansa rippipukua.

Se että olen silloisen mieheni kanssa useamman lapsen tehnyt,en tehnyt heitä yksin..enkä silloin todellakaan ajatellut että eroaisimme joskus.Mies halusi ison perheen,koska oli itse ainoa lapsi.
Elämää ei todellakaan voi ennustaa.Miehellä oli myöskin todella hyvät työtulot!

Ei ole synti olla "köyhä"sinun mittapuusi mukaisesti,mutta synti on olla kaltaisesi lailla typerä,ja arvostella ihmisiä/heidän elämäntilannettaan tuntematta heitä lainkaan.

Minulla on kyllä varaa ostaa lapsilleni vaatteita,kirpparilla ei ole tarvinnut käydä koskaan.On myöskin varaa ruokkia lapseni ja maksaa heidän harrastuksensa ja ihan itse.Myöskin on varaa kouluttaa heidät haluamaansa ammattiin.
Sosiaalitoimelta en ole rahaa käynyt pyytämässä.

Lasten isä maksaa elatusmaksun,mutta ei muuta.Se että minä hoidan 4.n muun lapsen rippijuhlavaatetuksen,niin pitäisihän sen sijoituspaikan kustantaa nuoren rippipuku(koska ed.korvaukset hänestä saa).

Lisäksi me joudumme koko sakki matkustamaan sijoituspaikalle rippikirkkoon,vaikka teemme sen julkisilla kulkuvälineillä..ei se silti ole halpaa..joten turha sinun on siitä ilkeillä.

Juhlista sen verran että kun nuori pääsee ripille,alkaa heti seuraavana aamuna koulut.Joten olisi outoa matkustaa tänne kotiin juhlia pitämään(ed.yleisillä kulkuneuvoilla,junan vaihtoineen),kun pitäisi samana iltana lähteä takaisin sijoituspaikkaan,(johon autollakin kestää yli 2tuntia suuntaansa).

Sinulta ei ole rakkautta riittänyt edes itsellesi,koska yhä jaksat olla kaunaisen katkera.

Ei ole väärin epäonnistua,ja sitten yrittää jatkaa elämää eteenpäin.Miksi et ajattele että nuorellani on myös isä,josta ne suurimmat probleemat ovat nuorelle syntynyt?Miksi teet syntipulkin,ja syyllistät aina äidin?Kateuttakoa kenties?Jos vaikk ootkin itse lapseton?

Ja ennen kaikkea onko pakko kommentoida..kun se on vain katkeraa ja kaunaista?

Lue lisää

No mikset sanonut syyksi sijoituspaikkaan, että poikasi ei halua pukua, kun he kysyivät, onko puku hankittu. Tämä ketjuhan on aivan turha, jos lapsi ei halua pukua. Itse olet luonut ongelman täysin tyhjästä.
Vai onko poikasi oppinut vaistoamaan, mitä saa haluta.

Helinä-keiju3 kirjoitti:

esittäytyy tässä ketjussa täydessä loistossaan.
Rakkautta riittää niin että ranteita painaa.

Ajatelkaapa vielä sitä, että tuonikäinen poika saa kuulla jatkuvasti valtiollista propagandaa, kuinka Suomi on rikkaampi kuin koskaan. Hänelle ei riitä edes rippipukua hyvinvointivaltiossa, jossa kaikki niin kovasti häntä moniammatillisesti auttavat ja rakastavat.
Joko kyseessä on hyvin köyhät ihmiset, joiden olisi ollut hyvä miettiä ennen kuin 5 lasta lähtivät tekemään, että miten ne kaikki vaatettaa ja syöttää eikä suin surminkaan luottaa yhteiskunnan kommunismiin. Tai sitten kyseessä on todella saituruuteen sairastunut äiti/isä ja sijaishuolto, jolla on sydämen paikalla 5 centin kolikko (kuten muinaiset venäläiset meitä suomalaisia jo ammoin kuvailivat).
Rippijuhla on yksi nuoren elämän suuria etappeja, jos nuori sen päättää käydä. Nyt tuo poika varmaan jo katuu koko rippikouluun menoa, kun siitäkin on tullut ongelma, että hänelle ihan pitäis juhlatkin järjetää. Ja tuo dominoiva äiti katsoo oikeudekseen tuon ikäiselle sanella, missä asussa on käytännöllisintä ja taloudellisinta astua ripille. Siinäpä sitä miestä tai nahjusta sitten kasvatetaan oikein tiimityönä.

Lue lisää

hyökkäilet äitiä kohtaan oikein täydeltä laidalta.
Etkö ymmärrä, että kaikkien elämä ei vain mene suunnitelmien mukaan, että takuu varmasti rahaa riittää, vaikka ei töitä olisikaan, tai lottovoitto jäisi saamatta.
Läheskään kaikilla ei ole mitään edes mitä voisi periä. Sitä vaan on pärjättävä vähillä varoilla.
rippipuvun ostaminen ei tosiaan ole niin tärkeä juttu, että siihen perheen ruokarahoja pitäisi tärvätä.
Aivan päätön koko ajatus. Kuka sen lapsi-raukan päähän on edes sellaisen ajatuksen pistänyt.
Tosi vanhanaikaista.
En tärväisi rahaa rippipukuun, vaikka olisin miljönääri. Eri asia tietty, jos nuori sitä ehdottomasti vaatisi, mutta kun eivät itsekään edes välitä.
Saisit kyllä osoittaa toisia kohtaa vähän enemmän ymmärrystä ja empatiaa.

amalia kirjoitti:

hyökkäilet äitiä kohtaan oikein täydeltä laidalta.
Etkö ymmärrä, että kaikkien elämä ei vain mene suunnitelmien mukaan, että takuu varmasti rahaa riittää, vaikka ei töitä olisikaan, tai lottovoitto jäisi saamatta.
Läheskään kaikilla ei ole mitään edes mitä voisi periä. Sitä vaan on pärjättävä vähillä varoilla.
rippipuvun ostaminen ei tosiaan ole niin tärkeä juttu, että siihen perheen ruokarahoja pitäisi tärvätä.
Aivan päätön koko ajatus. Kuka sen lapsi-raukan päähän on edes sellaisen ajatuksen pistänyt.
Tosi vanhanaikaista.
En tärväisi rahaa rippipukuun, vaikka olisin miljönääri. Eri asia tietty, jos nuori sitä ehdottomasti vaatisi, mutta kun eivät itsekään edes välitä.
Saisit kyllä osoittaa toisia kohtaa vähän enemmän ymmärrystä ja empatiaa.

Lue lisää

Lapsi ei enää halua koko sitä pukua. Näin se käy.

Mitä tulee empatiaan, niin etkö tunne sitä, amalia, tuota lasta kohtaan, jolle ei nyt vapaaehtoisen avohuollon sijoituksen vuoksi tule lainkaan rippijuhlaakaan. On niin vaikeeta, vaikka auttajia on joka puolella, on sijoituspaikka, moniammatillinen tiimi, äiti, isä(kin ehkä), sossutanttakin on päätökset tehnyt pojan parasta ajatellen ja hänet on tietoisesti lähetetty niin kauas kotoaan äidin suostumuksella, että rippijuhlat, yllätys, yllätys eivät onnistu lainkaan. Nyt äiti päivittelee kun he JOUTUVAT matkaamaan monen hengen joukolla yleisillä ja kalliilla kulkuneuvoilla ja rippikirkkoon. Tämäkö tuli yllätyksenä, kun sijoituksesta päätettiin äidin suostumuksella. No ehdotankin että tuo n. 6-hengen sakki vuokraa auton rippikirkkomatkaa varten, se tulee halvemmaksi kuin kaikkien juna- ja bussiliput.
Amalia, tuo äiti kehui, että hänellä on varaa vaatteisiin. Siitä ei ole kyse vaan käytännöllisyydestä. Itse ajattelen, että käytännöllisen arjen vastakohta on juhla, esim. rippijuhla, josta jää muisto. Mitä siitä jää, jos mitään eroa arkeen ei ole vaan pelkkä läpihuutojuttu.

En itse ole mikään uskovainen, mutta olen huomannut nyt kun olen "kasvanut aikuisemmaksi (vähän)", että on syytä kunnioittaa ihmisten vakaumusta ja uskontoa, oli se minkä kirkkokunnan tahansa. Kirkolliset traditiot jaksottavat kauniisti elämää, ristiäiset, ripillepääsy, häät ja hautajaiset antavat yksilölle merkityksen ja kerää ihmisen rakkaat ystävät ja läheiset hänen ympärilleen juhlistamaan juuri hänen suurta etappia elämässään ja osoittaa siten hänen merkityksensä siinä elinpiirissä, mihin hän on syntynyt. Samoin kirkolliset traditiot jaksottavat vuoden kulkua, joulu, pääsiäinen jne. ja kaikki traditionaaliset ruuat ja tuoksut. Kuinka kaunis suomalainen vanha pieni kylän puukirkko onkaan jouluvalaistuksessaan kaamoksen ja lumen keskellä, kuinka ihana musiikki ja kauniit maalaukset. Nämä modernit mielestäni kylmät tunnistamattomaksikin usein jäävät kirkkorakennukset eivät ikinä yllä samaa tunnelmaa luomaan, minulle, mutta jollekin muulle ehkä. Vaikka evankelinen kirkkomme on aika askeettinen niin ortodoksien kirkot vasta kauniita ovatkin. Ja tietenkin kaikki vanhat keskiaikaiset kirkot. Luulen, että silloin ihmiset olivat onnellisempia.
Ajattelen, että jos osallistuu kirkollisiin menoihin, (sehän ei ole pakko) niin ei pitäisi pitkin hampain sitä tehdä, koska silloin latistaa muiden juhlan ja hartauden ja suuren hetken.
Jos ei oma usko ole yhdenpitävä, kuten ei varmaan kahden ihmisen kesken koskaan voi olla, voi lapselleen sanoa, että meidän perhe on tämmönen vaikka tapakristitty, me nautimme kirkon kauniista traditioista mutta perustamme ajatuksemme enemmän tieteelliseen näyttöön. Tai mitä nyt kukakin haluaa lapselleen opettaa maailmasta.
Kuitenkin on kohteliasta ja itsellekin mielenkiintoisempaa jos tietää, miksi seremonioissa on tietynlaiset riitit ja mikä niiden alkuperäinen merkitys on.

Sosialistimaiden kirkollisten traditioiden sijaan keksimät naistenpäivät sun muut ovat ihan kivoja, mutta eivät ne korvaa ajanlaskumme alusta juontuvia traditioita eivätka anna samaa hohtoa.

Helinä-keiju3 kirjoitti:

Lapsi ei enää halua koko sitä pukua. Näin se käy.

Mitä tulee empatiaan, niin etkö tunne sitä, amalia, tuota lasta kohtaan, jolle ei nyt vapaaehtoisen avohuollon sijoituksen vuoksi tule lainkaan rippijuhlaakaan. On niin vaikeeta, vaikka auttajia on joka puolella, on sijoituspaikka, moniammatillinen tiimi, äiti, isä(kin ehkä), sossutanttakin on päätökset tehnyt pojan parasta ajatellen ja hänet on tietoisesti lähetetty niin kauas kotoaan äidin suostumuksella, että rippijuhlat, yllätys, yllätys eivät onnistu lainkaan. Nyt äiti päivittelee kun he JOUTUVAT matkaamaan monen hengen joukolla yleisillä ja kalliilla kulkuneuvoilla ja rippikirkkoon. Tämäkö tuli yllätyksenä, kun sijoituksesta päätettiin äidin suostumuksella. No ehdotankin että tuo n. 6-hengen sakki vuokraa auton rippikirkkomatkaa varten, se tulee halvemmaksi kuin kaikkien juna- ja bussiliput.
Amalia, tuo äiti kehui, että hänellä on varaa vaatteisiin. Siitä ei ole kyse vaan käytännöllisyydestä. Itse ajattelen, että käytännöllisen arjen vastakohta on juhla, esim. rippijuhla, josta jää muisto. Mitä siitä jää, jos mitään eroa arkeen ei ole vaan pelkkä läpihuutojuttu.

En itse ole mikään uskovainen, mutta olen huomannut nyt kun olen "kasvanut aikuisemmaksi (vähän)", että on syytä kunnioittaa ihmisten vakaumusta ja uskontoa, oli se minkä kirkkokunnan tahansa. Kirkolliset traditiot jaksottavat kauniisti elämää, ristiäiset, ripillepääsy, häät ja hautajaiset antavat yksilölle merkityksen ja kerää ihmisen rakkaat ystävät ja läheiset hänen ympärilleen juhlistamaan juuri hänen suurta etappia elämässään ja osoittaa siten hänen merkityksensä siinä elinpiirissä, mihin hän on syntynyt. Samoin kirkolliset traditiot jaksottavat vuoden kulkua, joulu, pääsiäinen jne. ja kaikki traditionaaliset ruuat ja tuoksut. Kuinka kaunis suomalainen vanha pieni kylän puukirkko onkaan jouluvalaistuksessaan kaamoksen ja lumen keskellä, kuinka ihana musiikki ja kauniit maalaukset. Nämä modernit mielestäni kylmät tunnistamattomaksikin usein jäävät kirkkorakennukset eivät ikinä yllä samaa tunnelmaa luomaan, minulle, mutta jollekin muulle ehkä. Vaikka evankelinen kirkkomme on aika askeettinen niin ortodoksien kirkot vasta kauniita ovatkin. Ja tietenkin kaikki vanhat keskiaikaiset kirkot. Luulen, että silloin ihmiset olivat onnellisempia.
Ajattelen, että jos osallistuu kirkollisiin menoihin, (sehän ei ole pakko) niin ei pitäisi pitkin hampain sitä tehdä, koska silloin latistaa muiden juhlan ja hartauden ja suuren hetken.
Jos ei oma usko ole yhdenpitävä, kuten ei varmaan kahden ihmisen kesken koskaan voi olla, voi lapselleen sanoa, että meidän perhe on tämmönen vaikka tapakristitty, me nautimme kirkon kauniista traditioista mutta perustamme ajatuksemme enemmän tieteelliseen näyttöön. Tai mitä nyt kukakin haluaa lapselleen opettaa maailmasta.
Kuitenkin on kohteliasta ja itsellekin mielenkiintoisempaa jos tietää, miksi seremonioissa on tietynlaiset riitit ja mikä niiden alkuperäinen merkitys on.

Sosialistimaiden kirkollisten traditioiden sijaan keksimät naistenpäivät sun muut ovat ihan kivoja, mutta eivät ne korvaa ajanlaskumme alusta juontuvia traditioita eivätka anna samaa hohtoa.

Lue lisää

Kun alunperin sijoituksen piti päättyä Toukokuun lopussa,jolloin nuori olisi käynyt tuossa lähikirkossa(joka ikkunastamme näkyy),mutta koska päätös SIJOITUKSEN jatkamisesta tehtiin vasta kesäkuussa..niin siksi nuoremme kävi rikkileirinsä sijoituspaikan mukaisesti toisaalla.

Ja meitä on perheessämme todellakin enemmän kuin 6 henkilöä,joten ihan tavis henkilöauto ei riitä.Ja kun ei ole ylimääräistä rahaa..ei ole todellakaan varaa vuokrata autoa.

Sinun paatoksellinen tekstisi saa epäilemään "mitähän olet nauttinut ennen kirjoituksesi laatimista?"

ap. kirjoitti:

Kun alunperin sijoituksen piti päättyä Toukokuun lopussa,jolloin nuori olisi käynyt tuossa lähikirkossa(joka ikkunastamme näkyy),mutta koska päätös SIJOITUKSEN jatkamisesta tehtiin vasta kesäkuussa..niin siksi nuoremme kävi rikkileirinsä sijoituspaikan mukaisesti toisaalla.

Ja meitä on perheessämme todellakin enemmän kuin 6 henkilöä,joten ihan tavis henkilöauto ei riitä.Ja kun ei ole ylimääräistä rahaa..ei ole todellakaan varaa vuokrata autoa.

Sinun paatoksellinen tekstisi saa epäilemään "mitähän olet nauttinut ennen kirjoituksesi laatimista?"

Lue lisää

kuitenkin sossusta niitä matkarahoja koko perheelle.
Rippijuhla on nuorelle varmaankin tärkeä ja ehdottomasti tärkeää on, että mukana on koko perhe ja kaikki hänelle läheiset, isää myöten.
Sijoituspaikan kuuluu järjestää juhlat siellä ja sossu maksakoon matkanne, jolloin kaikki onnistuu.
Voithan ehkä sopia perhekodin kanssa, että leivot itsekin jotain kahvipöytään, tai viet jotain suolaista mennessäsi. Siten itsekin osallistut lapsesi juhlan järjestelyyn.

ap. kirjoitti:

Kun alunperin sijoituksen piti päättyä Toukokuun lopussa,jolloin nuori olisi käynyt tuossa lähikirkossa(joka ikkunastamme näkyy),mutta koska päätös SIJOITUKSEN jatkamisesta tehtiin vasta kesäkuussa..niin siksi nuoremme kävi rikkileirinsä sijoituspaikan mukaisesti toisaalla.

Ja meitä on perheessämme todellakin enemmän kuin 6 henkilöä,joten ihan tavis henkilöauto ei riitä.Ja kun ei ole ylimääräistä rahaa..ei ole todellakaan varaa vuokrata autoa.

Sinun paatoksellinen tekstisi saa epäilemään "mitähän olet nauttinut ennen kirjoituksesi laatimista?"

Lue lisää

niin siis aiotteko jäädä kotiin kun poikanne pääsee ripille?

Tiedän, että menin vähän asian viereen kun puhuin noista kirkkokuvioista, mutta toisaalta, jos lapsen vanhemmat eivät arvosta lainkaan rippijuhlaa, niin on han se kurja juttu rippilapselle. Ja varsinkin teillä, kun velipuoliko se nyt oli, joka sai 150 euron puvun ja kengät. Meneekö tää sun oma nyt tennareissa sit. Ota huomioon, että vanhempien tehtävä on valistaa lastaan tulevasta juhlasta. Rippilapsi itse ei ehkä tiedä, miten siellä on tapana pukeutua ja mitä tapahtuma pitää sisällään. Hän voi sitten katua päätöstään itse tilaisuudessa, jos on ainoa, jolla ei ole pukua. Hän on silti vielä lapsi.

Helinä-keiju3 kirjoitti:

niin siis aiotteko jäädä kotiin kun poikanne pääsee ripille?

Tiedän, että menin vähän asian viereen kun puhuin noista kirkkokuvioista, mutta toisaalta, jos lapsen vanhemmat eivät arvosta lainkaan rippijuhlaa, niin on han se kurja juttu rippilapselle. Ja varsinkin teillä, kun velipuoliko se nyt oli, joka sai 150 euron puvun ja kengät. Meneekö tää sun oma nyt tennareissa sit. Ota huomioon, että vanhempien tehtävä on valistaa lastaan tulevasta juhlasta. Rippilapsi itse ei ehkä tiedä, miten siellä on tapana pukeutua ja mitä tapahtuma pitää sisällään. Hän voi sitten katua päätöstään itse tilaisuudessa, jos on ainoa, jolla ei ole pukua. Hän on silti vielä lapsi.

Lue lisää

hyvin ovat selvillä siitä, mitä toiset laittaa päälleen.
Sitten vielä meidän lapsille ainakin rippikoulussa annettiin ohjeita pukeutumiseen siten, et mikä ei ainakaan ole sopivaa ja joitain suosituksia muutenkin.
Itse rippikirkossahan heillä on ne kaavut päällä, et kaikki ovat ihan saman näköisiä.
Hyvin pian ainakin meidän lapset ovat halunneet vaihtaa "arkivaatteet" päällensä, heti kun vain mahdollista.

ap. kirjoitti:

Kun alunperin sijoituksen piti päättyä Toukokuun lopussa,jolloin nuori olisi käynyt tuossa lähikirkossa(joka ikkunastamme näkyy),mutta koska päätös SIJOITUKSEN jatkamisesta tehtiin vasta kesäkuussa..niin siksi nuoremme kävi rikkileirinsä sijoituspaikan mukaisesti toisaalla.

Ja meitä on perheessämme todellakin enemmän kuin 6 henkilöä,joten ihan tavis henkilöauto ei riitä.Ja kun ei ole ylimääräistä rahaa..ei ole todellakaan varaa vuokrata autoa.

Sinun paatoksellinen tekstisi saa epäilemään "mitähän olet nauttinut ennen kirjoituksesi laatimista?"

Lue lisää

Sijoitusta jatkettiin alkuperäisestä suunnitelmasta poiketen. Miten poika tämän koki.
Kun annat sossuille pikkusormen ne vie koko käden, sanoisin tässä tapauksessa.

Helinä-keiju3 kirjoitti:

Sijoitusta jatkettiin alkuperäisestä suunnitelmasta poiketen. Miten poika tämän koki.
Kun annat sossuille pikkusormen ne vie koko käden, sanoisin tässä tapauksessa.

syystä että isä halusi ilmoitti haluavansa ensin nuoren itselleen(asumaan luokseen),mutta sitten muuttikin mielensä..ja ilmoitti ettei nuorta otakaan.

Nuori meni sitten "hölmöilemään",isällä ollessaan..ja päädyttiin sitten siihen että nuoren on järkevintä käydä myös viimeinen kouluvuosi sijoituspaikkakunnalla,eikä muuttaa vuodeksi tänne kotiin..halusimme siten varmistaa että hän saa koulunsa käytyä ja päästötodistuksen josta sitten helppo lähteä jatko opiskelemaan kun on todistus kädessä.

Sijoituspaikassa selittivät ettei ole mitenkään outoa se että nuori muuttuu levottomaksi,tai tekee pienen typeryyden..se on vain nuorelta käytöstä,jolla hän ilmaisee ettei olisi ollut vielä valmis muuttamaan isälleen,jota nähnytkin suht harvoin.

Sijoituksen jatkamisen puolesta oli siis nuori itse,sekä me vanhemmat.Sosiaalityöntekijä ei ole mikään paha,vaan osaa myös tarvittaessa auttaa.

ap. kirjoitti:

syystä että isä halusi ilmoitti haluavansa ensin nuoren itselleen(asumaan luokseen),mutta sitten muuttikin mielensä..ja ilmoitti ettei nuorta otakaan.

Nuori meni sitten "hölmöilemään",isällä ollessaan..ja päädyttiin sitten siihen että nuoren on järkevintä käydä myös viimeinen kouluvuosi sijoituspaikkakunnalla,eikä muuttaa vuodeksi tänne kotiin..halusimme siten varmistaa että hän saa koulunsa käytyä ja päästötodistuksen josta sitten helppo lähteä jatko opiskelemaan kun on todistus kädessä.

Sijoituspaikassa selittivät ettei ole mitenkään outoa se että nuori muuttuu levottomaksi,tai tekee pienen typeryyden..se on vain nuorelta käytöstä,jolla hän ilmaisee ettei olisi ollut vielä valmis muuttamaan isälleen,jota nähnytkin suht harvoin.

Sijoituksen jatkamisen puolesta oli siis nuori itse,sekä me vanhemmat.Sosiaalityöntekijä ei ole mikään paha,vaan osaa myös tarvittaessa auttaa.

Lue lisää

että te molemmat, sekä isä että äiti ölisten kiirehtisitte lapsenne rippijuhlaan edes sinne vieraalle paikkakunnalle lahjat, puvut ja kakut kainalossa. Ja sisarukset kanssa, vai haluatteko menettää hänet kokonaan perheestänne.

ap. kirjoitti:

syystä että isä halusi ilmoitti haluavansa ensin nuoren itselleen(asumaan luokseen),mutta sitten muuttikin mielensä..ja ilmoitti ettei nuorta otakaan.

Nuori meni sitten "hölmöilemään",isällä ollessaan..ja päädyttiin sitten siihen että nuoren on järkevintä käydä myös viimeinen kouluvuosi sijoituspaikkakunnalla,eikä muuttaa vuodeksi tänne kotiin..halusimme siten varmistaa että hän saa koulunsa käytyä ja päästötodistuksen josta sitten helppo lähteä jatko opiskelemaan kun on todistus kädessä.

Sijoituspaikassa selittivät ettei ole mitenkään outoa se että nuori muuttuu levottomaksi,tai tekee pienen typeryyden..se on vain nuorelta käytöstä,jolla hän ilmaisee ettei olisi ollut vielä valmis muuttamaan isälleen,jota nähnytkin suht harvoin.

Sijoituksen jatkamisen puolesta oli siis nuori itse,sekä me vanhemmat.Sosiaalityöntekijä ei ole mikään paha,vaan osaa myös tarvittaessa auttaa.

Lue lisää

Tämä koko ketjun aloitus tuntuu aika päättömältä, varsinaista ongelmaa ei ole lainkaan. Olisiko niin, että tuo poika on, ihan onnellista sinänsä, älykkäämpi kuin vanhempansa. Hänellähän ei koulussa ole koko ollut äidin kertoman mukaan mitään ongelmia, käytäytynyt hyvin ja koulu on mennyt hyvin, vaikkei hän ole siellä housujaan kuluttanut. Tämä viittaa älykkyyteen. On todella haastellinen paikka kun vanhemmat eivät osaa suhtautua noureen hänen älyään kunnioittaen, johtuen ehkä siitä, että heillä ei ehkä ihan silleen leikkaa. Nuorellehan syntyy valtava taakka, jos hänen pitää olla se, joka sittenkin joutuu ymmärtäjän rooliin jo murkkuikäisenä, johtuen siitä, että hänen älyllinen kapasiteettinsa on mittavampi kuin vanhempiensa. Siksi se ristiriita on tavallaan sovittamaton, kun korkeasti kunnioitetut ammattiauttajat, koulukuraattori, sosiaaliviranomaiset ja poliisikaan eivät pystyneet hyvin koulussa menestyvää lasta säästämään sijoitukselta. Kysynkin mistä me veronmaksajat oikein näille tomppeleille maksamme palkaa. Tuossa he ainakin epäonnistuivat surkeesti. Ja mitä tulee pojan tilanteeseen, niin ainakaan mitään älyllistä haastetta, jota hän ihan selkeesti kaipaa, ei ole perhekodeissa tarjolla. Olen todella huolestunut tuon lapsen tilanteesta ja siitä, missä pyörityksessä hän on ihan elämän perusasioiden kanssa. Onneksi hänen älynlahjoillaan koulu menee läpi loistavasti heittämäen, mutta muuten. Kuinka hänen käy jatkossa.

Avohuollon sijoitusta ei voida tehdä kokonaiseksi kouluvuodeksi yhdellä päätöksellä, vaan päätös on tehtävä 3 kk:n välein.

"
Lasta ei saa sijoittaa toistuvasti avohuollon tukitoimena ellei lapsen etu välttämättä vaadi uutta lyhytaikaista sijoitusta.

Jos lapsella on useampi kuin yksi huoltaja ja jotakin heistä ei voida matkan, sairauden tai muun syyn vuoksi kuulla, tai jos huoltajat ovat sijoittamisesta erimielisiä, lapsi voidaan sijoittaa, jos huoltaja, jonka luona lapsi asuu tai jonka kanssa lapsi tulee sijoituksen aikana asumaan, siihen suostuu ja sijoituksen katsotaan olevan lapsen edun mukainen.

Sijoituksesta päätettäessä on määriteltävä sijoituksen tavoitteet ja arvioitu kesto. Kun lapsi on sijoitettu 2 momentin mukaisesti yksin, sijoituksen jatkamisen edellytykset ja sen vaihtoehdot on arvioitava viimeistään kolmen kuukauden kuluttua sijoituksen alkamisesta. Jos sijoitusta jatketaan, arviointi on tehtävä kolmen kuukauden välein. Arvioinnin yhteydessä on selvitettävä myös mahdollinen huostaanoton tarve.

"
Lähde:
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2007/20070417

Jos on tehty päätös, että lapsi on koko vielä kouluvuoden yksin sijoitettuna perhekotiin niin hänet lienee huostaanotettu. Muuten lain kirjain ei ole toteutunut päätöksessä.

taas vouhkaat?

Kukaan ei ole tilannetta dramatisoinut kuin VAIN SINÄ.

Sanonpa vaan että sijoituspaikka on hyvä,siellä ei lapsen kuullen sanota ikäviä asioita/vatvota turhia ja siten pahoiteta nuoren mieltä.He ovat ammattilaisia jotka tietävät miten nuoren kanssa tulee toimia.

Sosiaalitoimeenkaan ei ole asian johdosta yhteyttä otettu,joten sekin meni tekstissäsi mönkään.

Nuoreni ei ole todellakaan millään tavoin itsetuhoinen..päinvastoin.Hänellä on kaikki hyvin!

Samaa mietin minä. Sijarille se kuuluu, mutta että oma äitikään ei koe sitä tarpeelliseksi? Varmasti pojalla kiva tunne rippipäivänä, kun kavereilla on puvut ja hän farkuissa?

ja pitää hyvinkin paikkansa.

Kuulepas kun nuoreni ei ole ilmaissut haluavansa minkäänlaista pukua,ja kuten Amalia totesi..se on sijoituspaikan hänelle ostettava..koska he siitä korvauksenkin saavat.

Vanhempi poikani ei halunnut missään nimessä pukua vuosi sitten,eikä kuulema halua tämä ripille pääsevä nuorikaan.

Ei ole kyse halusta ostaa pukua,vaan on kyse siitä että nuori kasvaa ja se olisi kertakäyttötavaraa.

Mieheni poika pääsi viime vuonna ripille,hän halusi puvun joka käytettynäkin maksoi 150 euroa siihen päälle vielä kengät.

Miksei nuori saisi pukeutua siten kuin itse haluaa?Miksi pitää ängetä pukua päälle,kun nuori ei sitä itse ees halua?

Kun sijoituspaikka ei ees järjestä hälle juhlia,ja kirkossa kaikilla on kuitenkin päällä valkoinen kaapu..niin ketä sillä puvulla pitäisi ilahduttaa??

Minä todellakin piittaan lnuoreni tunteista,toisin kuin hänen isänsä..joten mee sinä Helinä2 muualle ilkeilemään..

sijarimude kirjoitti:

Samaa mietin minä. Sijarille se kuuluu, mutta että oma äitikään ei koe sitä tarpeelliseksi? Varmasti pojalla kiva tunne rippipäivänä, kun kavereilla on puvut ja hän farkuissa?

Lue lisää

AINOASTAAN minun halustani..kyse oli nuoren omasta halusta..EI ole sanallakaan ilmaissut haluavansa pukua,se oli sijoituspaikan puhetta.

Sijoituspaikka ei ole ilmoittanut pitävänsä hälle juhlia,emmekä me voi niitä pitää..koska matka kotiin on niin pitkä,ja rippikirkko sijaitsee sijoituspaikkakunnalla.Olisi eri asia,jos hänen rippikirkkonsa olisi kotipaikkakunnalla!

Nuori tulee kotiin vasta ehkä Elokuun lopussa,vasta silloin olisi meillä mahdollisuus rippijuhlat järjestää.

Rippikuvat jotka otetaan,niissä kaikilla on valkoinen kaapu päällä..joten miten hän siinä muista eroaisi?

Eikö kukaan ajattele mitä nuori itse haluaa?Jos haluaisi mennä ripille risoissa lempifarkuissa..varmasti hän sen saisi tehdä.
Tärkeintä ei ole vaatetus vaan oikeanlainen asenne.

ap. kirjoitti:

AINOASTAAN minun halustani..kyse oli nuoren omasta halusta..EI ole sanallakaan ilmaissut haluavansa pukua,se oli sijoituspaikan puhetta.

Sijoituspaikka ei ole ilmoittanut pitävänsä hälle juhlia,emmekä me voi niitä pitää..koska matka kotiin on niin pitkä,ja rippikirkko sijaitsee sijoituspaikkakunnalla.Olisi eri asia,jos hänen rippikirkkonsa olisi kotipaikkakunnalla!

Nuori tulee kotiin vasta ehkä Elokuun lopussa,vasta silloin olisi meillä mahdollisuus rippijuhlat järjestää.

Rippikuvat jotka otetaan,niissä kaikilla on valkoinen kaapu päällä..joten miten hän siinä muista eroaisi?

Eikö kukaan ajattele mitä nuori itse haluaa?Jos haluaisi mennä ripille risoissa lempifarkuissa..varmasti hän sen saisi tehdä.
Tärkeintä ei ole vaatetus vaan oikeanlainen asenne.

Lue lisää

niin tuosta rippikuva jutusta sen verran että ne valkoiset kaavuut joita kutsuit niin ne ovat vain sen hetken yllä kun pukeutuvat kirkossa ja pois lähtiessään riisuvat kirkossa eli ainoat sellaiset rippikuvat onnistut saamaan kirkossa olo ajan...joka kestää tuon 2 tuntia.. muutoin on sitten omissa vaatteissa otettavat rippikuvat..

ap. kirjoitti:

ja pitää hyvinkin paikkansa.

Kuulepas kun nuoreni ei ole ilmaissut haluavansa minkäänlaista pukua,ja kuten Amalia totesi..se on sijoituspaikan hänelle ostettava..koska he siitä korvauksenkin saavat.

Vanhempi poikani ei halunnut missään nimessä pukua vuosi sitten,eikä kuulema halua tämä ripille pääsevä nuorikaan.

Ei ole kyse halusta ostaa pukua,vaan on kyse siitä että nuori kasvaa ja se olisi kertakäyttötavaraa.

Mieheni poika pääsi viime vuonna ripille,hän halusi puvun joka käytettynäkin maksoi 150 euroa siihen päälle vielä kengät.

Miksei nuori saisi pukeutua siten kuin itse haluaa?Miksi pitää ängetä pukua päälle,kun nuori ei sitä itse ees halua?

Kun sijoituspaikka ei ees järjestä hälle juhlia,ja kirkossa kaikilla on kuitenkin päällä valkoinen kaapu..niin ketä sillä puvulla pitäisi ilahduttaa??

Minä todellakin piittaan lnuoreni tunteista,toisin kuin hänen isänsä..joten mee sinä Helinä2 muualle ilkeilemään..

Lue lisää

eli poika ei halua vaatteita niin miksi täällä edes asiasta kyselet?

ap. kirjoitti:

AINOASTAAN minun halustani..kyse oli nuoren omasta halusta..EI ole sanallakaan ilmaissut haluavansa pukua,se oli sijoituspaikan puhetta.

Sijoituspaikka ei ole ilmoittanut pitävänsä hälle juhlia,emmekä me voi niitä pitää..koska matka kotiin on niin pitkä,ja rippikirkko sijaitsee sijoituspaikkakunnalla.Olisi eri asia,jos hänen rippikirkkonsa olisi kotipaikkakunnalla!

Nuori tulee kotiin vasta ehkä Elokuun lopussa,vasta silloin olisi meillä mahdollisuus rippijuhlat järjestää.

Rippikuvat jotka otetaan,niissä kaikilla on valkoinen kaapu päällä..joten miten hän siinä muista eroaisi?

Eikö kukaan ajattele mitä nuori itse haluaa?Jos haluaisi mennä ripille risoissa lempifarkuissa..varmasti hän sen saisi tehdä.
Tärkeintä ei ole vaatetus vaan oikeanlainen asenne.

Lue lisää

Se valkoinen kaapu on alba. Rippikoulun käyneet nuoret pukeutuvat yleensä konfirmaatiossaan albaan. Myös aikuisena kastettavat pukeutuvat albaan. Alban valkoinen väri symboloi puhtautta.
Tämä on hyvä rippilapsen äidinkin tietää, tämä nimitys kaapu-nimityksen sijaan, jotta tilaisuuden ainutlaatuisuus ei vesittyisi rippilapsille ja muulle kirkkoväelle sielä paikan päällä. Saattaa olla, että jotkut muut suhtautuvat hyvinkin hartaasti tuohon kauniiseen nurten tilaisuuteen.

jos näin on kirjoitti:

eli poika ei halua vaatteita niin miksi täällä edes asiasta kyselet?

siitä että SIJOITUSPAIKKA kysyi minulta ostanko puvun/onko meillä pukua pojalle??

Nuoreni oli silloin vielä rippileirillä,eikä tiennyt koko puku-keskustelusta mitään.

Ja eilen juuri sijoituspaikka totesi laillani ettei pukua kannata ostaa yhtä käyttökertaa varten,joten poika laittaa muutoin siistit ja uudet vaatteet päälleen.Se oli siis nuoren itsensäkin mielipide koko asiaan.

Muut tällä palstalla vaan vouhkasivat kuinka olen huono/ajattelematon..varmast se tyhmäkin äiti joka ei muka ajattele lapsensa "parasta"..besserwisser on aina hyvä olla kun ei ole kyse itsestä;)

En nyt ihan jokaista viestiä ole lukenut, mutta mitä mieltä poika on? Jos hän puvun haluaa, niin sijoituspaikka sen hankkikoon. Olen varma, että oma poikani haluaisi rippijuhliinsa puvun (vaan en ole vielä ihan varma haluaako hän ripille...), koska hän pukeutuu koulun joulu- ja kevätjuhliinkin pukuun. Hänelle on tärkeää pukeutua juhliin siististi. Näin jo noin 12-vuotiaasta saakka. Koulukuvissakin hän on ollut valkoisessa paidassa, solmiossa ja suorissa housuissa, kun muut ovat farkuissa ja college-paidoissa. Muuten kyllä pukeutuu farkkuihin yms. mutta juhlat ovat erikseen. Eli puku löytyy (alesta hankittu), valkoisia paitoja ja solmioita, valittavaksi saakka, hän käyttää siitä suvun juhlissa.