Erityisen oikeuden siirto

Pitääkö hakea

Hei
Pitääkö hakea uudelleen ns. lainhuutoa kun olemme keskenämme tehneet avioehtosopimuksen jolla osituksessa kummankin menettämä avio-oikeus toistemme omaisuuteen palautetaan?

Sopimus on tällä hetkellä maistraatissa vahvistettavana.

16

1060

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • ----

      Avio-oikeus on eri asia kuin omistusoikeus. Jos ette halua siirtää omistusoikeutta, niin lainhuutoa ei tehdä.

      • jos

        haluamme, että omistusoikeus on puolet ja puolet, voiko tällä samalla paperilla saada sen haettua käräjäoikeudelta?


      • putte
        jos kirjoitti:

        haluamme, että omistusoikeus on puolet ja puolet, voiko tällä samalla paperilla saada sen haettua käräjäoikeudelta?

        Voitte myydä tai lahjoittaa omaisuutta toisillenne, kunnes omistusoikeus on puoliksi tai halunne mukainen. Jos "tämä sama paperi" on avioehto, niin unohda se. Sillä ei ole mitään tekemistä omistusoikeuden kanssa, kuten edellinenkin vastaaja selvästi sanoi.


      • ap-kirjoittaja
        putte kirjoitti:

        Voitte myydä tai lahjoittaa omaisuutta toisillenne, kunnes omistusoikeus on puoliksi tai halunne mukainen. Jos "tämä sama paperi" on avioehto, niin unohda se. Sillä ei ole mitään tekemistä omistusoikeuden kanssa, kuten edellinenkin vastaaja selvästi sanoi.

        ...mitä siis käytännössä tarkoittaa jos avioehdon perusteella kummallakin on avio-oikeus toisensa omaisuuteen....eli kuoleman erottaessa puoliso perisi? Entä eron tullessa ?(no ei ole meillä tulossa..)


        ...miten tämän muotoilisi...siis olemmeko tuon paperin perusteella käytännössä yhdenvertaisia, vaikka omaisuus on vain toisen nimissä?

        Ymmärrän kyllä, että avio-oikeus ei ole sama kuin omistusoikeus, mutta jos otetaan kuvitteellinen tilanne, että puoliso, jonka nimissä osituksen perusteella talo on, haluaisikin myydä sen; mitä silloin tapahtuisi sille toiselle puolisolle?

        ....menen kohta itsekin sanoissani sekaisin...ei tämä kovin helppo asia kuitenkaan ole, jos ei ole lakiin perehtynyt ;-)


      • putte
        ap-kirjoittaja kirjoitti:

        ...mitä siis käytännössä tarkoittaa jos avioehdon perusteella kummallakin on avio-oikeus toisensa omaisuuteen....eli kuoleman erottaessa puoliso perisi? Entä eron tullessa ?(no ei ole meillä tulossa..)


        ...miten tämän muotoilisi...siis olemmeko tuon paperin perusteella käytännössä yhdenvertaisia, vaikka omaisuus on vain toisen nimissä?

        Ymmärrän kyllä, että avio-oikeus ei ole sama kuin omistusoikeus, mutta jos otetaan kuvitteellinen tilanne, että puoliso, jonka nimissä osituksen perusteella talo on, haluaisikin myydä sen; mitä silloin tapahtuisi sille toiselle puolisolle?

        ....menen kohta itsekin sanoissani sekaisin...ei tämä kovin helppo asia kuitenkaan ole, jos ei ole lakiin perehtynyt ;-)

        Tarkoittaa sitä, että avioliiton päätyttyä avio-oikeus toteutetaan ja varakkaampi puoliso antaa köyhemmälle tasinkoa.




        Periminen tapahtuu perintöoikeuden perusteella, eikä sillä ole mitään tekemistä avio-oikeuden kanssa. Ei niin mitään.




        Omaisuus todellakin on vain ja ainoastaan sen joka sen omistaa. Muuten en tiedä teidän yhdenvertaisuudestanne..




        Kenelle toiselle? Oletko mennyt osituksen jälkeen jo uudelleen avioon?? No, olipa kuka hyvänsä, ei hänelle mitään tapahdu. Jatkaa eloaan kuten ennenkin. Puolisot voivat myydä ja ostaa omaa omaisuuttaan ihan vapaasti. (poikkeus kotina käytetty asunto)


      • etten osannut muotoilla kys...
        putte kirjoitti:

        Tarkoittaa sitä, että avioliiton päätyttyä avio-oikeus toteutetaan ja varakkaampi puoliso antaa köyhemmälle tasinkoa.




        Periminen tapahtuu perintöoikeuden perusteella, eikä sillä ole mitään tekemistä avio-oikeuden kanssa. Ei niin mitään.




        Omaisuus todellakin on vain ja ainoastaan sen joka sen omistaa. Muuten en tiedä teidän yhdenvertaisuudestanne..




        Kenelle toiselle? Oletko mennyt osituksen jälkeen jo uudelleen avioon?? No, olipa kuka hyvänsä, ei hänelle mitään tapahdu. Jatkaa eloaan kuten ennenkin. Puolisot voivat myydä ja ostaa omaa omaisuuttaan ihan vapaasti. (poikkeus kotina käytetty asunto)

        Tarkoitin siis juuri, että koska osituksen tekemisen jälkeen olemme edelleen naimisissa, onko aviopuoliso lasten kanssa ensisijainen perijä riippumatta siitä onko hän muuten "puilla-paljailla" kun käytännössä kaikki yhdessä hankittu omaisuus on vain toisen nimissä?
        ...ja kyse on mm. yhteisestä kodista....

        tulinkohan paremmin ymmärretyksi.....


      • putte
        etten osannut muotoilla kys... kirjoitti:

        Tarkoitin siis juuri, että koska osituksen tekemisen jälkeen olemme edelleen naimisissa, onko aviopuoliso lasten kanssa ensisijainen perijä riippumatta siitä onko hän muuten "puilla-paljailla" kun käytännössä kaikki yhdessä hankittu omaisuus on vain toisen nimissä?
        ...ja kyse on mm. yhteisestä kodista....

        tulinkohan paremmin ymmärretyksi.....

        Puoliso ei ole perillinen ollenkaan, kun vainajalla on rintaperillinen. Tähän oikeuteen ei voi avioehdolla edes vaikuttaa. Siihen tarkoitukseen on olemassa testamentti.

        Jos ositus on kerran tehty, niin teillä ei ole enää avio-oikeutta toistenne omaisuuteen, ellette tee uutta, käänteistä avio-ehtoa, jossa palautatte avio-oikeuden. Toinen vaihtoehto saada avio-oikeus takaisin on viedä aloittamanne eroprosessi loppuun ja avioitua sitten uudelleen.


      • miksi ihmeessä en tule ymmä...
        putte kirjoitti:

        Puoliso ei ole perillinen ollenkaan, kun vainajalla on rintaperillinen. Tähän oikeuteen ei voi avioehdolla edes vaikuttaa. Siihen tarkoitukseen on olemassa testamentti.

        Jos ositus on kerran tehty, niin teillä ei ole enää avio-oikeutta toistenne omaisuuteen, ellette tee uutta, käänteistä avio-ehtoa, jossa palautatte avio-oikeuden. Toinen vaihtoehto saada avio-oikeus takaisin on viedä aloittamanne eroprosessi loppuun ja avioitua sitten uudelleen.

        .....kerroin että olemme tehneet avioehtosopimuksen, jolla avio-oikeus palautetaan!
        Kysymys kuuluu, että miksi puoliso ei perisi?

        Vai ero loppuun ja uudelleen naimisiin.....mehän juuri yritämme kiertää turhaa byrokratiaa...eli jos lopputulos on sama oli omaisuus kumman nimissä hyvänsä, niin miksi turhaa paperisotaa.

        Alussa yritin kysellä pitääkö meidän hakea uusi lainhuuto että saamme omaisuuden kummankin nimiin (eli lähinnä kysymys yhteisestä asunnosta)
        mutta jos lopputulema on sama, miksi siitäkään maksaa uutta maksua käräjäoikeudelle.....


      • tietenkin tarkoitat
        putte kirjoitti:

        Puoliso ei ole perillinen ollenkaan, kun vainajalla on rintaperillinen. Tähän oikeuteen ei voi avioehdolla edes vaikuttaa. Siihen tarkoitukseen on olemassa testamentti.

        Jos ositus on kerran tehty, niin teillä ei ole enää avio-oikeutta toistenne omaisuuteen, ellette tee uutta, käänteistä avio-ehtoa, jossa palautatte avio-oikeuden. Toinen vaihtoehto saada avio-oikeus takaisin on viedä aloittamanne eroprosessi loppuun ja avioitua sitten uudelleen.

        että lapset perivät vanhempansa....mutta se haluamani tieto onkin, että jos ja kun avio-oikeuden palauttava sopimus on tehty perisivätkö lapset koko talon vaiko vain puolet ja toinen puoli jäisi puolisolle avio-oikeuden perusteella...ottaen siis huomioon, että perittävä omistaisi yhteisen asunnon....

        onko tarpeeksi vaikeasti selitetty ;-)


      • setä-mies
        miksi ihmeessä en tule ymmä... kirjoitti:

        .....kerroin että olemme tehneet avioehtosopimuksen, jolla avio-oikeus palautetaan!
        Kysymys kuuluu, että miksi puoliso ei perisi?

        Vai ero loppuun ja uudelleen naimisiin.....mehän juuri yritämme kiertää turhaa byrokratiaa...eli jos lopputulos on sama oli omaisuus kumman nimissä hyvänsä, niin miksi turhaa paperisotaa.

        Alussa yritin kysellä pitääkö meidän hakea uusi lainhuuto että saamme omaisuuden kummankin nimiin (eli lähinnä kysymys yhteisestä asunnosta)
        mutta jos lopputulema on sama, miksi siitäkään maksaa uutta maksua käräjäoikeudelle.....

        Jos nyt yhtään ymmärrän oikein niin teillä on ns. mattimervi-tilanne, että erottiin muttei lopulta erottukaan. Niinkö?

        Jos olette osituksen jälkeen tehneet avioehtosopimuksen, jolla avio-oikeus kummankin osalta on palautettu, niin ositus eron tai kuoleman sattuessa tehdään sen sopimuksen mukaan. Se tarkoittaa, että osapuolten varallisuusarvot tasataan. Asunto on edelleen puolisosi omaisuutta mutta esim. erossa hän voi antaa sinulle rahaa tai muuta omaisuutta sen verran että tilinne ovat tasan. Sitten Tatjana voi muuttaa tilalle.

        Mikäli ei tule eroa vaan noutaja sattuu hakemaan puolisosi pois, on tilanne sellainen, että tehdään ositus ja miehesi osuus päätyy hänen lapsilleen. Lasten kannalta tilanne on sikäli hankala, että sinä saat edelleen asua kämpässä, jos ei satu olemaan muuta asuinkelpoista luukkua.

        Jos satut jäämään leskeksi, niin et peri miestäsi missään tapauksessa avioehtosopimuksen perusteella. Miehesi lapset perivät hänet. Miehesi voi tietysti tehdä testamentin, jolla hän määrää osan omaisuudestaan sinulle, kunhan testamentti ei loukkaa lasten lakiosaa. Testamentti on sikäli ovela, että vaikka sellainen olisi olemassa, niin miehesi voisi seuraavana päivänä tehdä uuden testamentin, jolla talo olisikin määrätty naapurin Reiskalle.

        Avio-oikeus on aivan eri asia kuin omistusoikeus. Mies voi vaikkapa menettää oman omaisuutensa epäonnistuneessa elinkeinotoiminnassa, jolloin menee talo ja tavarat. Tällöin osituksessa jäisi jaettavaksi sinun omaisuutesi säästö.

        Eli kannattaa aina ottaa selvää, mitkä ovat tehtävien oikeustoimien vaikutukset.


      • -----
        tietenkin tarkoitat kirjoitti:

        että lapset perivät vanhempansa....mutta se haluamani tieto onkin, että jos ja kun avio-oikeuden palauttava sopimus on tehty perisivätkö lapset koko talon vaiko vain puolet ja toinen puoli jäisi puolisolle avio-oikeuden perusteella...ottaen siis huomioon, että perittävä omistaisi yhteisen asunnon....

        onko tarpeeksi vaikeasti selitetty ;-)

        Jos tulevan miesvainajasi jäämistössä hänen kuolinhetkellään on talo ja teillä on avio-oikeus voimassa, niin talo on mukana osituksessa. Ositus taas tapahtuu niin, että sinun omaisuuden ja velkojen erotus lasketaan. Samoin tehdään edesmenneelle siipallesi. Jos vainaja oli lopussa varakkaampi kuin sinä, niin hänen jäämistöstään siirretään sinulle sen verran, että olette yhtä rikkaita. Miehesi perijät saavat päättää, millä sinun saamisesi kuittaavat.

        Oliko apuja?


      • kiitos kysymykseeni vastaam...
        ----- kirjoitti:

        Jos tulevan miesvainajasi jäämistössä hänen kuolinhetkellään on talo ja teillä on avio-oikeus voimassa, niin talo on mukana osituksessa. Ositus taas tapahtuu niin, että sinun omaisuuden ja velkojen erotus lasketaan. Samoin tehdään edesmenneelle siipallesi. Jos vainaja oli lopussa varakkaampi kuin sinä, niin hänen jäämistöstään siirretään sinulle sen verran, että olette yhtä rikkaita. Miehesi perijät saavat päättää, millä sinun saamisesi kuittaavat.

        Oliko apuja?

        ..ja minä tulkitsen tämän, että on aivan sama kumman nimissä yhteinen omaisus on koska lopputulema on kuitenkin sama...enhän ole pahasti hakoteillä?


    • vastanneille

      minun nettiyhteyteni on koko päivän tökkinyt ja luulin vastanneeni teille kaikille...nyt huomasin, että osa viesteistäni puuttuu...

      Rivien välistä moni lukikin, että minä olen vaimo ja omaisuus kuin vahingossa meni osituksessa rakkaalle miehelleni ;-) Minulle sillä ei ole suurenpaa merkitystä,(ei ollut ositusta tehtäessäkään) koska olemme saaneet suhteemme taas kuntoon ja kaikki on paremmin kuin koskaan...emme eroa ikinä (olemme jo yli viiskymppisiä ja kovasti odottelemme lastenlapsia..)

      Avio-oikeudet on palautettu ja jos noutaja tulee miehelle ennen minua minulle kuuluu puolet avio-oikeuden perusteella ja lapsille puolet. Lasten kanssa tilanteesta on puhuttu ja he eivät missään tapauksessa koe kiusalliseksi tai hankalaksi että isänsä jälkeen asuisin omassa kodissamme.

      Jos jostakin ihmeen syystä ero tulisi, minä olen varaton, joten mies maksaisi minulle...eli lopputulema on kummassakin mahdollisessa/mahdottomasa tilanteessa sama.

      Jos minä kuolisin, mies jatkaisi edelleen omistustaan ja lapset saisivat (jos haluaisivat) minun osuuteni perintönä...joten mitä minä tässä turhaa mietin. Mies ei voi ilman lupaani hukata yhteistä kotiamme, joten sekin on lailla turvattu.

      Jatkamme siis "tuoreen" suhteen kehittämistä, ja sanonpa teille, että tämä on oikea selviytymistarina :-)

      • zzz..

        Tiedäthän sen, että lesken ei tarvitse maksaa tasinkoa. Eli jos sinä kuolet ennen miestäsi, lapset perivät sinut mutta miehesi voi pitää kaiken, mikä on hänen nimissään.


      • että jälkeeni
        zzz.. kirjoitti:

        Tiedäthän sen, että lesken ei tarvitse maksaa tasinkoa. Eli jos sinä kuolet ennen miestäsi, lapset perivät sinut mutta miehesi voi pitää kaiken, mikä on hänen nimissään.

        miehen ei tarvitse maksaa osuuttani lapsille??? No ne ovat omillaan ja tuskin sitä vaatisivatkaan...
        Mies tosin varmaan maksaisi äidin osuuden lapsilleen....minäkin sain osuuteni äitini jälkeen vaikka isä elää ja voi hyvin...on vasta 84 vee ja kaikissa sielun ja ruumiin voimissa...Luojalle kiitos :-)


      • tajusin vasta
        zzz.. kirjoitti:

        Tiedäthän sen, että lesken ei tarvitse maksaa tasinkoa. Eli jos sinä kuolet ennen miestäsi, lapset perivät sinut mutta miehesi voi pitää kaiken, mikä on hänen nimissään.

        joo, niin se menee, eikä siinä mitään....


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Haluan sinut, kuuletko minua.

      Haluan sinut. Toivon, että voisimme olla yhdessä. Mietin pystynkö täyttämään toiveesi, olemaan arvoisesi. Voisitko saad
      Ikävä
      62
      1198
    2. Hän on tosi

      hyvännäköinen. Ei edes ryppyi oo. :D
      Ikävä
      42
      901
    3. Alastomat miehet seksikeinussa lasten nähden PRIDEssä!

      https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/adf62289-a0b6-4b4c-9672-9e19c01beb51 Eikö nyt muka mene jo aivan liian pitkälle että
      Maailman menoa
      335
      685
    4. Rakastan häntä

      Jumala, rakastan häntä. Haluan olla hänen omansa. Hänen vierellä. Halata häntä.
      Ikävä
      51
      651
    5. Anteeksipyynnöstä

      Uskotko anteeksipyynnön voimaan? Mikä tekee anteeksipyynnöstä vaikeaa? Onko se mielestäsi joskus turhaa, joko pyytäjän
      Ikävä
      116
      636
    6. Ei kukaan ole katsonut

      Kuten sinä. Niin välittävä ja hellä katse.
      Ikävä
      51
      628
    7. Kuka sitä naista maalittaa

      Täällä oikeasti?
      Ikävä
      93
      610
    8. Naiselle Kuuleppa Tämä

      Tämä ei ole mikään vitsi. Minulla on ikävä sinua nainen! Naiselle mieheltä
      Ikävä
      38
      605
    9. Oletko päässyt minusta

      Eteenpäin?
      Ikävä
      76
      582
    10. Onko mun toinen

      Puoliskoni täällä, huhuuu 😍❤️ Ihanista ihanin 😚😚
      Ikävä
      56
      564
    Aihe