tukiaasista

Uskonnollinen teos ei ole luonnontieteen hakuteos. Uskonnollista hurmosta ei ole ennenkään realiteetit haitannu.

tuotantoon sidottuja tukia mitenkään sitte voisi porrastaa alueelisesti, niihä sitä nykyäänkin tehdään, terveisiä C-2 alueelta..

Kun keskustelette ylituotannosta ottakaa huomioon, ettei maassamme ole ollut ruoan ylituotantoa yli sataan vuoteen! Lasketaan sitten kaloreina tai rahana. Aina on tuotu enemmän kuin viety. 1900 luvulla lähinnä tasapainoa oltiin vuosina -38 ja -83. monet puheet ja irviminen on politiikoista lähtöisin!

Pinsiön vaari kirjoitti:

Kun keskustelette ylituotannosta ottakaa huomioon, ettei maassamme ole ollut ruoan ylituotantoa yli sataan vuoteen! Lasketaan sitten kaloreina tai rahana. Aina on tuotu enemmän kuin viety. 1900 luvulla lähinnä tasapainoa oltiin vuosina -38 ja -83. monet puheet ja irviminen on politiikoista lähtöisin!

Lue lisää

Jos hintatukijärjestelmään mennään ilman tuotantorajoituksia (kiintiöiden poistosta on jo sovittu), niin etelästä alkaa pukkaan maitoa niin paljon kuin maailmaan mahtuu. Siinä ei tuotantoa saa kannattavaksi enää muhkeat pohjoiset tuetkaan...

eikös paalinpyöritteliä olu kuullut että maailmanmarkkinahinnat ovat nousseet biopolttoaineen takia, kun tuota menekkiä on ruvennu olemaan. Kesantomaita otetaan viljelykseen, koska pelätään ruokapulaa, mutta silti ei voida tehdä toimenpiteitä satotason nostamiseksi. Olisiko parempaa motivoijaa satotason kasvattamiseksi kuin käypä hinta tuotteelle, jolloin sijoitetun päoman saisi takaisin. kalkin ja hivenravinteiden kulutus kasvaisi "hieman", lisäksi tällä olisi positiivinen vaikutus vesistöjen ravinnekuormitukseen sillä viljelykasvbit pystyisivät hyödyntämään paremmin pellon ravinteet, koska kasvuolosuhteet olisivat kunossa. Sekä viimeisetkin sarkapellos salaojitettaiin, sillä nykyäänhän saa samat tuet vaikka olisikin sarkaojissa..

Tosin suomessahan bioetanoli projekti tyssäsi juuri kasvaneisiin raaka-aine kuluihin. Ruokohelpi vie osansa peltoalasta, osa ohrasta menee etanoliksi, suomen rypsiviljely on lähinnä leikkimistä, mutta itse ihmetelly että miksei perunaa käytetä laajamittaisesti etanolin raaka-aineena, sillä perunan saisi soviteltua karjatilan viljelykiertoon suht helposti, jos pinta-aalat piisaa, taikka miksei viljatilalle, niin että karjatilalta ajetaan karjanlanta, ja sen voimalla peruna kasvaa. Perunan saaminen viljelykiertoon vähentää viljojen tautipainetta, lisäksi kun laadulla ei olisi kauhiasti väliä, voitaisiin valtaosa tautiruiskuista unohtaa. Ja onhan niitä ruttoa kestäviä lajikkeita. Eli viljelyvarma, satoisa energialähde etanolitehtaile. Porataan että peruna on kallista; kuinka paljon tonnista perunaa on semosta että kelepaa ihmisravinnoksi? Eli ulkomuoto on tarkasti määriteltyjen tariffien mukainen, ja mihin se hylkyperuna menee? ja millä hintaa? Tietysti osa menee eläimille, märehtiöille peruna ei tosin ole kauhian hyvää ruokaa, siat luultavamminkin pystyvät paremmin käyttämään perunaa. Lisäksi perunaan kuorijätettä tulee kuorimoista myös huomattavia määriä.

Viljoista kaura on semmonen mitä voi polttaa tavanomaisissa stokerilaitoksissa yksinäänkin. Tuhkaa tulee paljon. Ja omakohtaisten kokemusten perusteella lämpöarvo on hieman heikompi kuin pelletillä. Taulukkoarvojen mukaan pelletti on 4.8mwh/tonni, eli kauran lämpöarvo lienee jossain 4mwh/t tasolla. Ja sanotaanko niin että kauran kohtuullinen tonnihinta puintituoreena olisi jossain 80€/t kieppeillä, alle 15% puintikosteudella? Miltä kuulostaa? Eli 20€/mwh? Ei ole elämä kallis. pelletti lienee 180€ 0alv% hintatasolla? eli 37,50€/mwh? Eli myydäkkö kauraa ja ostaa pellettiä..? Tarina kertoo että vehnää EI saa laitta stokeriin, kuonan poistaminen palopäästä vaatii huumoria.. Muita MWH hintoja: äljy noin 90€, palaturve 15€, kuitupuusta tehty hake noin 20€, tosin hakkeelle on niinmonta hintaa kuin laskiaakin.

Paalinpyörittäjä kirjoitti:

Jos hintatukijärjestelmään mennään ilman tuotantorajoituksia (kiintiöiden poistosta on jo sovittu), niin etelästä alkaa pukkaan maitoa niin paljon kuin maailmaan mahtuu. Siinä ei tuotantoa saa kannattavaksi enää muhkeat pohjoiset tuetkaan...

Lue lisää

EU.n myötä kaikki toimiviksi todetut tuotantoa ohjaavat toimenpiteet onkin romutettu. Ja hinnallahan niitä tuotantosuuntia on ennekin hienosäädetty.

ravenlored kirjoitti:

EU.n myötä kaikki toimiviksi todetut tuotantoa ohjaavat toimenpiteet onkin romutettu. Ja hinnallahan niitä tuotantosuuntia on ennekin hienosäädetty.

Hinnalla niitä tuotantosuuntia säädellään, kuten säädellään markkinataloudessa kaikkea muutakin toimintaa.

Tukien ja hintojen erilleen pitäminen on juuri sen takia perusteltua.

Mielestäni suuria tuottajia jo nyt tuetaan enempi, mitä pieniä tuottajia, miksi tätä eroa pitäisi vielä lisätä.

Mietiskelijä Möttönen kirjoitti:

Hinnalla niitä tuotantosuuntia säädellään, kuten säädellään markkinataloudessa kaikkea muutakin toimintaa.

Tukien ja hintojen erilleen pitäminen on juuri sen takia perusteltua.

Mielestäni suuria tuottajia jo nyt tuetaan enempi, mitä pieniä tuottajia, miksi tätä eroa pitäisi vielä lisätä.

Lue lisää

niin... Miten se yksikkökoko on tekemisissä hehtaarisadon tai elukan vuosituoton tai päiväkasvun kanssa..?

Entäs semonen yhtälö että korkotason nousulla on positiivinen kustannusvaikutus, ja verotettava ansiotulo-kokonaistuet=selvästi positiivinen luku... Kannattavuus?

Miten pienten ja isojen tuloeroa lisäisi se että tuotetulla tuotteella olisi käypä hinta? Riskiä kasvattaisi, ei muuta, jos taludellinen tulos olisi kiinni tuotteesta. Mielestäni tilakoolla ei ole vaikutusta hehtaarisatoon. miksi majori 2.5m leveä 25 vuotta vanha kylvökoneella kylvetty olisi huonompi satotaso kuin uuella rattorilla 4m jyräkombilla kylvetty, toisella tarvittoo kylyvää 100ha että saadaan hehtaarikustannus inhimilliselle tasolle, kumpi on kumpi...? Viljeliän ammattitaidolla lienee jo vaikutusta satotasoon..?

ravenlored kirjoitti:

niin... Miten se yksikkökoko on tekemisissä hehtaarisadon tai elukan vuosituoton tai päiväkasvun kanssa..?

Entäs semonen yhtälö että korkotason nousulla on positiivinen kustannusvaikutus, ja verotettava ansiotulo-kokonaistuet=selvästi positiivinen luku... Kannattavuus?

Miten pienten ja isojen tuloeroa lisäisi se että tuotetulla tuotteella olisi käypä hinta? Riskiä kasvattaisi, ei muuta, jos taludellinen tulos olisi kiinni tuotteesta. Mielestäni tilakoolla ei ole vaikutusta hehtaarisatoon. miksi majori 2.5m leveä 25 vuotta vanha kylvökoneella kylvetty olisi huonompi satotaso kuin uuella rattorilla 4m jyräkombilla kylvetty, toisella tarvittoo kylyvää 100ha että saadaan hehtaarikustannus inhimilliselle tasolle, kumpi on kumpi...? Viljeliän ammattitaidolla lienee jo vaikutusta satotasoon..?

Lue lisää

Sekoitat asioita nyt ihan turhaan, en ole tuollaista väittänytkään ...

Mielestäni tuotteiden hinnan pitää määräytyä kysynnän ja tarjonnan mukaan, kuten tapahtuu muussakin markkinataloudessa ja tukeminen taas tapahtuu muilla säännöillä ja periaatteilla, kuin markkinoilta saatu tuotteen hinta on.

Tukemiselle pitää olla jotkut, koko EU:ta koskevat yleiset periaatteet, joita voidaan soveltaa koko alueella.

Nykyisen järjestelmän suurin ongelma on sen monimutkaisuus ja byrokraattisuus, sekä muutokset joita ei voi ennalta arvata, Suomikin on joutunut jo useamman kerran sopeutumaan uusiin supistuksiin ja muutoksiin.
Itse muuttaisin järjestelmää rajusti karsimalla, samoilla periaatteilla mitä EU palkkiot ja tuet tulee, pitää tulla kaikki muutkin tuet, eikä mitään kansallista omaa säännöstöä lisäksi tarvita.
Eli nämä kansalliset tuet pitää jakaa samoilla periaatteilla kuin jaetaan EU tuetkin ja palkkiot.

ravenlored kirjoitti:

eikös paalinpyöritteliä olu kuullut että maailmanmarkkinahinnat ovat nousseet biopolttoaineen takia, kun tuota menekkiä on ruvennu olemaan. Kesantomaita otetaan viljelykseen, koska pelätään ruokapulaa, mutta silti ei voida tehdä toimenpiteitä satotason nostamiseksi. Olisiko parempaa motivoijaa satotason kasvattamiseksi kuin käypä hinta tuotteelle, jolloin sijoitetun päoman saisi takaisin. kalkin ja hivenravinteiden kulutus kasvaisi "hieman", lisäksi tällä olisi positiivinen vaikutus vesistöjen ravinnekuormitukseen sillä viljelykasvbit pystyisivät hyödyntämään paremmin pellon ravinteet, koska kasvuolosuhteet olisivat kunossa. Sekä viimeisetkin sarkapellos salaojitettaiin, sillä nykyäänhän saa samat tuet vaikka olisikin sarkaojissa..

Tosin suomessahan bioetanoli projekti tyssäsi juuri kasvaneisiin raaka-aine kuluihin. Ruokohelpi vie osansa peltoalasta, osa ohrasta menee etanoliksi, suomen rypsiviljely on lähinnä leikkimistä, mutta itse ihmetelly että miksei perunaa käytetä laajamittaisesti etanolin raaka-aineena, sillä perunan saisi soviteltua karjatilan viljelykiertoon suht helposti, jos pinta-aalat piisaa, taikka miksei viljatilalle, niin että karjatilalta ajetaan karjanlanta, ja sen voimalla peruna kasvaa. Perunan saaminen viljelykiertoon vähentää viljojen tautipainetta, lisäksi kun laadulla ei olisi kauhiasti väliä, voitaisiin valtaosa tautiruiskuista unohtaa. Ja onhan niitä ruttoa kestäviä lajikkeita. Eli viljelyvarma, satoisa energialähde etanolitehtaile. Porataan että peruna on kallista; kuinka paljon tonnista perunaa on semosta että kelepaa ihmisravinnoksi? Eli ulkomuoto on tarkasti määriteltyjen tariffien mukainen, ja mihin se hylkyperuna menee? ja millä hintaa? Tietysti osa menee eläimille, märehtiöille peruna ei tosin ole kauhian hyvää ruokaa, siat luultavamminkin pystyvät paremmin käyttämään perunaa. Lisäksi perunaan kuorijätettä tulee kuorimoista myös huomattavia määriä.

Viljoista kaura on semmonen mitä voi polttaa tavanomaisissa stokerilaitoksissa yksinäänkin. Tuhkaa tulee paljon. Ja omakohtaisten kokemusten perusteella lämpöarvo on hieman heikompi kuin pelletillä. Taulukkoarvojen mukaan pelletti on 4.8mwh/tonni, eli kauran lämpöarvo lienee jossain 4mwh/t tasolla. Ja sanotaanko niin että kauran kohtuullinen tonnihinta puintituoreena olisi jossain 80€/t kieppeillä, alle 15% puintikosteudella? Miltä kuulostaa? Eli 20€/mwh? Ei ole elämä kallis. pelletti lienee 180€ 0alv% hintatasolla? eli 37,50€/mwh? Eli myydäkkö kauraa ja ostaa pellettiä..? Tarina kertoo että vehnää EI saa laitta stokeriin, kuonan poistaminen palopäästä vaatii huumoria.. Muita MWH hintoja: äljy noin 90€, palaturve 15€, kuitupuusta tehty hake noin 20€, tosin hakkeelle on niinmonta hintaa kuin laskiaakin.

Lue lisää

Kaikki peltopolttoainepelleily on huuhaata, joka unohdetaan viimeistään siinä vaiheessa, kun ruuan hinta alkaa nousta. Kauran polttaminen kansantalouden näkökulmasta on kaikkein järjettömintä! Siinä taitaa öljyä palaa liki yhtä paljon kuin lämpöä saadaan tuista puhumattakaan!
Ps. Kyllä itsekin paalaan parille asiakkaalleni ruokohelpeä, mutta homma loppuu heti, jos tukipolitiikkaan tulee muutosta. Ruuan hinnan nousu luo paineita poistaa kaikki tuki biopolttoaineilta ja samalla sitten öljyn hinta jälleen kerran pompsahtaa...

ravenlored kirjoitti:

EU.n myötä kaikki toimiviksi todetut tuotantoa ohjaavat toimenpiteet onkin romutettu. Ja hinnallahan niitä tuotantosuuntia on ennekin hienosäädetty.

Etelän tuotannolla tarkoitin lähinnä viroa ja maita siitä alaspäin !
Jos kansalliset tuet uhkausten mukaan poistuvat 2013, niin ei tartte yrittää säätää tuotantoa mihinkään suuntaan, kun sitä ei suomesta juuri löydy...
Kasvinviljely säilyy jatkossakin hehtaaritukien ansiosta, ainoastaan kotieläintuotanto hiipuu pikkuhiljaa pois..

Paalinpyörittäjä kirjoitti:

Kaikki peltopolttoainepelleily on huuhaata, joka unohdetaan viimeistään siinä vaiheessa, kun ruuan hinta alkaa nousta. Kauran polttaminen kansantalouden näkökulmasta on kaikkein järjettömintä! Siinä taitaa öljyä palaa liki yhtä paljon kuin lämpöä saadaan tuista puhumattakaan!
Ps. Kyllä itsekin paalaan parille asiakkaalleni ruokohelpeä, mutta homma loppuu heti, jos tukipolitiikkaan tulee muutosta. Ruuan hinnan nousu luo paineita poistaa kaikki tuki biopolttoaineilta ja samalla sitten öljyn hinta jälleen kerran pompsahtaa...

Lue lisää

sehän on järkevintä peltoenergiaa. Sillä sitä ei tarvitse jalostaa, käytännössä suoraa tappurin tankista polttoon, ja lämpöä syntyy. Millätavalla kauran viljelyssä palaisi enemmän kuin muiden? tietysti alhaisempi satotaso lisää öljyn kokonaiskulutusta/tuonni mutta kaikki muut polttoaineet ovat jalostettava, ja energiaa palaa lisää. Lisäksi kuten tunnettua, kaura on vaatimaton viljelykasvi ja tehokas hyödyntämään karjanlantaa. Väitteesi kuulostaa vähintäänkin eriskummalliselta. Onko siis tarkoituksenmukaista rakentaa monimutkainen hiano jalostusketju, joka kuluttaa toimiessaan energiaa, energiaa kuluuu raaka-aine toimituksiin, sekä tuotteen toimittamiseen kuluttajalle? MWH hinnalla lienee myös merkitystä. Ja tiietään, ohralla on parempi tonnihinta ja satotaso.

Ja ruuan hintahan on alkanut nousta, ihmeellistä mutta totta, maidonkin tuottajahinta on jopa noussut! Biopolttoaineen käyttöä rajoittaa lähinnä raaka-aine kustannus-öljyn hinta suhde. Ja tokkopa sitä meidän elinaikana tulee uutta polttoainetta öljyn ja polttomoottoreiden tilalle, biokaasu on mielestäni yksi lupaavimmista uusiutuvista energialähteistä. Sähkön tuotanto uusiutuvilla menetelmillä ei ole ongelma, vaan sen epäsäännöllisyys, tasausvoiman tarve ja saatavuus, sekä toimittaminen kuluttajalle, sekä energian saaminen sellaiseen muotoon että se toimisi ajoneuvojen energialähteenä. Sillä energiahan ei katoa minnekkän, se muuttaa vain olomuotaan.

Tuo ruokohelpi lienee niitä vapon kotkotuksia... Sen polttaminenhan on myös hieman hankalaa, kuulemma pitää polttaa JT.n kans seospolttona?

Lisäksi, ei vain biopolttoaineet, vaan myös luonnonkuidun tuotanto, jonka tarve lisääntyy tulevaisuudessa, korvaamaan kalliimpia öljypohjaisia synteettisiä kuituja. Eli hamppu, pellava, ja puuvilla sekä muut kuitukasvit ja lampaan ja muiden elukoitten villa pääsevät arvoon arvaamattomaan. Koskahan suomessa olisi niin että lampaiden pidolla ei tekisi vararikkoa...? kuulemma lampaiden pidolla tekee vararikon ja hevosten pidolla pääsee kurssille, nimittäin konkurssille.

Paalinpyörittäjä kirjoitti:

Etelän tuotannolla tarkoitin lähinnä viroa ja maita siitä alaspäin !
Jos kansalliset tuet uhkausten mukaan poistuvat 2013, niin ei tartte yrittää säätää tuotantoa mihinkään suuntaan, kun sitä ei suomesta juuri löydy...
Kasvinviljely säilyy jatkossakin hehtaaritukien ansiosta, ainoastaan kotieläintuotanto hiipuu pikkuhiljaa pois..

Lue lisää

Näin siinä voi käydä, kotieläintuotanto näillä tuottajahinnoilla on aika vaikeaa ja Virolainen tuotanto ja elintarvikejalostus on tavallaan jo nyt fuusioitunut osaksi Suomalaista elintarviketeollisuutta, raaka-aine voi tulevaisuudessa tulla Viron puolelta, koska tuottajahinnat tuskin nousevat vaikka kansalliset tuet poistuisivatkin.
Tosin, kyllä se elintarviketeollisuus ja jalostus siirtyy myös Viron puolelle, eihän siinä mitään järkeä ole että halpa raaka-aine kuljetetaan kalliiden työvoimakustannusten maahan jalostettavaksi.

kuin niin? kirjoitti:

sehän on järkevintä peltoenergiaa. Sillä sitä ei tarvitse jalostaa, käytännössä suoraa tappurin tankista polttoon, ja lämpöä syntyy. Millätavalla kauran viljelyssä palaisi enemmän kuin muiden? tietysti alhaisempi satotaso lisää öljyn kokonaiskulutusta/tuonni mutta kaikki muut polttoaineet ovat jalostettava, ja energiaa palaa lisää. Lisäksi kuten tunnettua, kaura on vaatimaton viljelykasvi ja tehokas hyödyntämään karjanlantaa. Väitteesi kuulostaa vähintäänkin eriskummalliselta. Onko siis tarkoituksenmukaista rakentaa monimutkainen hiano jalostusketju, joka kuluttaa toimiessaan energiaa, energiaa kuluuu raaka-aine toimituksiin, sekä tuotteen toimittamiseen kuluttajalle? MWH hinnalla lienee myös merkitystä. Ja tiietään, ohralla on parempi tonnihinta ja satotaso.

Ja ruuan hintahan on alkanut nousta, ihmeellistä mutta totta, maidonkin tuottajahinta on jopa noussut! Biopolttoaineen käyttöä rajoittaa lähinnä raaka-aine kustannus-öljyn hinta suhde. Ja tokkopa sitä meidän elinaikana tulee uutta polttoainetta öljyn ja polttomoottoreiden tilalle, biokaasu on mielestäni yksi lupaavimmista uusiutuvista energialähteistä. Sähkön tuotanto uusiutuvilla menetelmillä ei ole ongelma, vaan sen epäsäännöllisyys, tasausvoiman tarve ja saatavuus, sekä toimittaminen kuluttajalle, sekä energian saaminen sellaiseen muotoon että se toimisi ajoneuvojen energialähteenä. Sillä energiahan ei katoa minnekkän, se muuttaa vain olomuotaan.

Tuo ruokohelpi lienee niitä vapon kotkotuksia... Sen polttaminenhan on myös hieman hankalaa, kuulemma pitää polttaa JT.n kans seospolttona?

Lisäksi, ei vain biopolttoaineet, vaan myös luonnonkuidun tuotanto, jonka tarve lisääntyy tulevaisuudessa, korvaamaan kalliimpia öljypohjaisia synteettisiä kuituja. Eli hamppu, pellava, ja puuvilla sekä muut kuitukasvit ja lampaan ja muiden elukoitten villa pääsevät arvoon arvaamattomaan. Koskahan suomessa olisi niin että lampaiden pidolla ei tekisi vararikkoa...? kuulemma lampaiden pidolla tekee vararikon ja hevosten pidolla pääsee kurssille, nimittäin konkurssille.

Lue lisää

Biopolttoaineet tulevat varmasti mukaan energiantuotantoon, mutta tulevaisuuden kasvit tuskin on viljoja, esim. nykyään tutkitan Leviä biopolttoaineen lähteenä.
Levä lisää massaansa noin 40 %:tia vuorokaudessa, siihen ei muut kasvit pysty, vuoden aikana kasvu on hurja.
Tanskassa tutkitaan meren rannalle rakennettavia levä-altaita, joita lämmitettäisiin aalto ja tuulivoimalla, jotta Levien kasvuolosuhteet pysyy optimaalisena, lannoitteeksi käy kaikki biojätteet.
Syntynyt polttoaine kuivataan rannalla ja sen jälkeen poltetaan energiaksi.
Ajattele minkälaisiin hehtaarisatoihin, tuolla vuorokausikasvulla päästään Levien avulla esim. kesän aikana.

Mietiskelijä Möttönen kirjoitti:

Biopolttoaineet tulevat varmasti mukaan energiantuotantoon, mutta tulevaisuuden kasvit tuskin on viljoja, esim. nykyään tutkitan Leviä biopolttoaineen lähteenä.
Levä lisää massaansa noin 40 %:tia vuorokaudessa, siihen ei muut kasvit pysty, vuoden aikana kasvu on hurja.
Tanskassa tutkitaan meren rannalle rakennettavia levä-altaita, joita lämmitettäisiin aalto ja tuulivoimalla, jotta Levien kasvuolosuhteet pysyy optimaalisena, lannoitteeksi käy kaikki biojätteet.
Syntynyt polttoaine kuivataan rannalla ja sen jälkeen poltetaan energiaksi.
Ajattele minkälaisiin hehtaarisatoihin, tuolla vuorokausikasvulla päästään Levien avulla esim. kesän aikana.

Lue lisää

Se onkin yksi lähde lisää. Sillä eipä tuo energiantarve taita ihan heti pienentyä. Lisäksi, eräs idea on semmonen että geneettisesti muuteltua levää, ja vedestä elektrolyysillä saatua vetyä käsiteltäisiin jonkinmoisessa petrokemian laitoksessa, lopputuloksena nestemäinen hiilivetyseos jota voitaisiin käyttää nykypäivän polttomoottoreissa. Maakaasun nesteytys, ja kivihiilen ja turpeen muuttaminen nestemäisiksi poltto ja voiteluaineiksi on tunnettua teknologiaa. Turpeen energiasisällöstä saadaan olemassaolevalla tekniikalla 25% energiasisällöstä nestemäiseen olomuotoon. Itse prosessin tarvitsemasta energiamäärästä ei mitään käsitystä. Kivihiilen tislaus on saksalaisille tuttua tekniikkaa 2.maailmansodan ajalta, tosin liittoutuneet tuhosivat ko.laitokset maantasalle. Hatara muistikuva, että jostain olisin lukenut että saksalaiset pystyivät valmsitamaan kivihiilestä 82 oktaanista bensiiniä.

Paalinpyörittäjä kirjoitti:

Kaikki peltopolttoainepelleily on huuhaata, joka unohdetaan viimeistään siinä vaiheessa, kun ruuan hinta alkaa nousta. Kauran polttaminen kansantalouden näkökulmasta on kaikkein järjettömintä! Siinä taitaa öljyä palaa liki yhtä paljon kuin lämpöä saadaan tuista puhumattakaan!
Ps. Kyllä itsekin paalaan parille asiakkaalleni ruokohelpeä, mutta homma loppuu heti, jos tukipolitiikkaan tulee muutosta. Ruuan hinnan nousu luo paineita poistaa kaikki tuki biopolttoaineilta ja samalla sitten öljyn hinta jälleen kerran pompsahtaa...

Lue lisää

hehtaari keskivertokauraa vastaa lämpöarvoltaan noin 1200 litraa öljyä, eli 3500kg/ha ja 3.5mwh/tonni eli 12,25mwh/ha eli 12.25mwh/öljyn 10mwh/m3=1.225m3. Mitenkä muilla peltoenergia kasveilla? Ja muistammehan ottaa huomioon kuivaamisen ja jalostusprosessien tarvitsema energia.

Kyllä se minunkin laskin näyttää luomun suuntaan. kattokaas vaikka syöpä tilastoja kuinka on moninkertaistuneet tehotuotannon aikakautena! Kummasti roudupin pullon kyljestä hävis biohajoava merkintä, koska se ei hajoakkaan vaan osa siitä kulkeutuu elimistöön vaikka kuinka vaahtoatte sen sadon perään. Tuttavan luomukauraa lähti viimevuonna 3900kg/ha vain 25m3 lietettä. Nythän luomukauran hinta on neljän sadan nurkissa! Jos 10ha lähtis perus sato 3000kg/ha niin se tekee 12000€ kun tavanomaisessa vaikka 4500kg/ha se tekee 140/tonnihinnalla reilun 6000€. Siihen kun lisäät lannoituskulut ja ruiskutukset niin laskeppa kumpi kannattaa! Ja sitten kun puhuvat että luomu viljelijät eivät osaa niin siks ovat luomussa, mutta siinä se taito onkin että saa hyvin toimivan viljelykierron ja sitä kautta rikkaruohot pysyvät hallinnassa ja sadot kohdallaan! Jos lasketaan vaikka niin että viljelee luomukauraa nurmien ohessa ja on vaikka tavanomainen lypsykarja, myy kauran ja ostaa sillä rahalla kenties koko vuoden väkirehut, ne lannoitteet ja myrkyt mihin ei tarvinnut sijoittaa ovat puhdasta tuloa ja siihen tietty luomutuki päälle! mutta kukin tekee tyylillään minä tein päätöksen yaran rahastuksen myötä luomun hyväksi, mielumin ryyppään itte sen rahan minkä norjalaiset osakkeen omistajat ryyppäis kuitenkin!! Prkl ;)

menossa kirjoitti:

Kyllä se minunkin laskin näyttää luomun suuntaan. kattokaas vaikka syöpä tilastoja kuinka on moninkertaistuneet tehotuotannon aikakautena! Kummasti roudupin pullon kyljestä hävis biohajoava merkintä, koska se ei hajoakkaan vaan osa siitä kulkeutuu elimistöön vaikka kuinka vaahtoatte sen sadon perään. Tuttavan luomukauraa lähti viimevuonna 3900kg/ha vain 25m3 lietettä. Nythän luomukauran hinta on neljän sadan nurkissa! Jos 10ha lähtis perus sato 3000kg/ha niin se tekee 12000€ kun tavanomaisessa vaikka 4500kg/ha se tekee 140/tonnihinnalla reilun 6000€. Siihen kun lisäät lannoituskulut ja ruiskutukset niin laskeppa kumpi kannattaa! Ja sitten kun puhuvat että luomu viljelijät eivät osaa niin siks ovat luomussa, mutta siinä se taito onkin että saa hyvin toimivan viljelykierron ja sitä kautta rikkaruohot pysyvät hallinnassa ja sadot kohdallaan! Jos lasketaan vaikka niin että viljelee luomukauraa nurmien ohessa ja on vaikka tavanomainen lypsykarja, myy kauran ja ostaa sillä rahalla kenties koko vuoden väkirehut, ne lannoitteet ja myrkyt mihin ei tarvinnut sijoittaa ovat puhdasta tuloa ja siihen tietty luomutuki päälle! mutta kukin tekee tyylillään minä tein päätöksen yaran rahastuksen myötä luomun hyväksi, mielumin ryyppään itte sen rahan minkä norjalaiset osakkeen omistajat ryyppäis kuitenkin!! Prkl ;)

Lue lisää

Toimii se, mutta pitää olla elukoita, ja niin että vain vilja on luomussa, ja niin että luomuna viljellään vain kauraa, eli nurmikasveista voidaan torjua rikat, eli jäljelle jää vain maaperässä oleva yksivuotisten rikkakasvien siemenpankki, vai ajatko lääkkeet peltoon yön hämyssä.. ja empä minäkää ajanu ku noin 40T karjanlantaa kaura-ohra seokselle, ja vajaa 5tonnia hehtaarilta tuli satoa, ja ilman kemiallisia lannotteita. viimevuonna glyfosaatilla päätetty nurmi ja keväällä mcpa normaalisti. Lähistölllä yksi luomuviljeliä omaa juolaheinän ja kaikkien rikkakasvien seassa kauraa, satotaso sitä ittiään.
Jotta nekin lohkot saisi viljelysmaaksi niitä pitäs ensin pitää yksi kesä kemiallisella kesannolla, seuraava kesä avokesannolla, ja sitte koittaa jos vaikka siä kasvais jotain, ensin kalakit ja sitte kyntökerta kakkaa, ja sitte nurmelle.

Saakeli ne valvatit on semmosia että ku valvattikauran erehtyy puimaan ni olis pareet polttaa se puimuri sen jäläkeen..

Eipä sitä tartte ku yhtenävuonna jättää myrkyt vetämättä niin kyllä huomaa mitä on menny tekemään.

ravenlored kirjoitti:

Toimii se, mutta pitää olla elukoita, ja niin että vain vilja on luomussa, ja niin että luomuna viljellään vain kauraa, eli nurmikasveista voidaan torjua rikat, eli jäljelle jää vain maaperässä oleva yksivuotisten rikkakasvien siemenpankki, vai ajatko lääkkeet peltoon yön hämyssä.. ja empä minäkää ajanu ku noin 40T karjanlantaa kaura-ohra seokselle, ja vajaa 5tonnia hehtaarilta tuli satoa, ja ilman kemiallisia lannotteita. viimevuonna glyfosaatilla päätetty nurmi ja keväällä mcpa normaalisti. Lähistölllä yksi luomuviljeliä omaa juolaheinän ja kaikkien rikkakasvien seassa kauraa, satotaso sitä ittiään.
Jotta nekin lohkot saisi viljelysmaaksi niitä pitäs ensin pitää yksi kesä kemiallisella kesannolla, seuraava kesä avokesannolla, ja sitte koittaa jos vaikka siä kasvais jotain, ensin kalakit ja sitte kyntökerta kakkaa, ja sitte nurmelle.

Saakeli ne valvatit on semmosia että ku valvattikauran erehtyy puimaan ni olis pareet polttaa se puimuri sen jäläkeen..

Eipä sitä tartte ku yhtenävuonna jättää myrkyt vetämättä niin kyllä huomaa mitä on menny tekemään.

Lue lisää

4500kg/ha tuossa kävin ihmettelemässä luomu ohraa! Ennätys sato heille, kaikki niillekkin vittuillu että kyllähän se aikansa kasvaa luomussakin!! TOSI ON!! kymmenen vuotta olleet kohta luomussa, peltojen ph nousut ilman kalkitusta 5,5 lähdöstä 6,5-7. pellot kunnossa niin ne tuotta myös luomussa. Viljelykierto on heillä niin että 3vuotta nurmella sit yks suojaviljalla ja takas nurmelle. Katsoppas mikä on lannoitteiden ph, ne on nääs todella happamia ja siitä syystä pellot happamoituu sitä enemmän mitä lannoittaa ja sit täytyy työntää hulluna kalkkia. mut luomumaassa maan pitää kunnossa apila ja maanmatoset.