Oon 27-vuotias, seurustellu 10 vuotta saman miehen kanssa. Menin nyt sitten kuitenkin ja petin miestäni muutaman kerran yhden tyypin kanssa (kännissä ja selvinpäinkin). Taisin nyt jäädä kiinni johonkin tunteeseen, josta en haluis enää luopua... himoa, jännitystä, kutinaa. Tän tyypin kanssa hommat on nyt kuitenkin ohi. Mies ei halunnu pannu varattua naista. Arvostettava ominaisuus... En tiedä haluanko enää olla nykyiseni kanssa. Suhde muuten hyvä, mutta se intohimooooh... Ja pettäminen on vienyt vähän pohjaa siltä, että uskoisin parisuhteen kestävyyteen. Vaikka kestihän se 10 vuotta ennen tätä, mutta näköjään jossain vaiheessa minäkin lipsuin, vaikken ois ikinä uskonu.
Petin
22
3028
Vastaukset
- ...
voit ihan itsekin panostaa intohimoon kotioloissa. Kannattaisi joskus yrittää itsekin eikä vaan odottaa toiselta.
- alkaa
en alkuperäisviestin kirjoittaja, mutta voisinpa lipsua melkein samaan. On kuule yritetty!!! mutta jotain jää vajaaksi ja jos itse ajattelee, että nautin tässä läheisyydestä ja kysyn mitä toinen ajattelee..niin suunnilleen, että meniskö huomenna vaihtaa öljyt autoon vai ylihuomenna, niin voi paskat..anteeksi kielenkäyttöni, eli ei siis siltä puolelta ole mitään tunnetta-haloo!!
- fdhf
olet jäänyt kiinni ihastumisen tunteseen...ei hyvä!!itsellekkin kävi niin.lopuksi huomasin että se oma kulta on paras ja rakkain.intohimo hiipuu ajan myötä joka suhteessa.
- Lempee
Mites huomasit ja miten kauan siihen meni, että huomasit oman kullan olevan paras? Ehditkö pettää vai ihastuitko vain? Mulla on ollu muutamia ihastuksia tässä vuosien varrella, mutta ne ei oo johtanu mihinkään. Pidän sitä ihan normaalina, että ihminen ihastuu vaikka rakastaakin toista. Ainoo nyt, että kun päästin ton ihastuksen (himon) sänkyyn asti, niin se minua oikeasti vasta koukutti.
Järki kyllä sanoo mullekin, että oma kulta on paras, mutta just nyt ei vielä tunnu ihan siltä. Oikeastaan melkeinpä tiedän, etten löydä itselleni parempaa ja sopivampaa miestä, mutta joku joku pieni osa minussa huutaa muuta. - sdsf
Lempee kirjoitti:
Mites huomasit ja miten kauan siihen meni, että huomasit oman kullan olevan paras? Ehditkö pettää vai ihastuitko vain? Mulla on ollu muutamia ihastuksia tässä vuosien varrella, mutta ne ei oo johtanu mihinkään. Pidän sitä ihan normaalina, että ihminen ihastuu vaikka rakastaakin toista. Ainoo nyt, että kun päästin ton ihastuksen (himon) sänkyyn asti, niin se minua oikeasti vasta koukutti.
Järki kyllä sanoo mullekin, että oma kulta on paras, mutta just nyt ei vielä tunnu ihan siltä. Oikeastaan melkeinpä tiedän, etten löydä itselleni parempaa ja sopivampaa miestä, mutta joku joku pieni osa minussa huutaa muuta.niinpä..petin ihan sänkyyn asti joo.kauhea morkkis seurasi.ns.himo on tietysti eri kun ei ole oma mies.tai siis niin luulin..huomsin että se oli just sitä ensihurmaa tän toisen miehen kanssa.asia selvisi miehelleni..riita tietysti melkein ero..mutta hän haluaa jatkaa suhdettamme koska rakastaa minua,ja minä todellakin häntä.en suosittele.yrittäkää löytää himo jotekin takasin,niin vaikealta kuin tuntuukin:)voimia sulle
- uskoa
Lempee kirjoitti:
Mites huomasit ja miten kauan siihen meni, että huomasit oman kullan olevan paras? Ehditkö pettää vai ihastuitko vain? Mulla on ollu muutamia ihastuksia tässä vuosien varrella, mutta ne ei oo johtanu mihinkään. Pidän sitä ihan normaalina, että ihminen ihastuu vaikka rakastaakin toista. Ainoo nyt, että kun päästin ton ihastuksen (himon) sänkyyn asti, niin se minua oikeasti vasta koukutti.
Järki kyllä sanoo mullekin, että oma kulta on paras, mutta just nyt ei vielä tunnu ihan siltä. Oikeastaan melkeinpä tiedän, etten löydä itselleni parempaa ja sopivampaa miestä, mutta joku joku pieni osa minussa huutaa muuta.vaistoosi. Jos sun järki sanoo, että tuossa on sun paras miehesi, mutta tunne että ei muuten ole, niin kumpaan sä lähdet uskomaan?
Luulen, että jos sä teet niinkuin järki sanoo, ja olet tuon miehen kanssa, eteen tulee muita ongelmia, ja loppupelissä te eroatte kuitenkin. Ja koska nyt on kyse siitä, että sä olet pettänyt, se rikkoo parisuhteen joka tapauksessa, saa toinen siitä tietää tai ei, niin oletettavasti teet kaikille palveluksen, säästä teidän kummankin elämää, kun eroatte. En tiedä kannttaako alkaa selittään, että mä olen sua pettänyt ja siksi haluan erota. Toinen voi vielä hämmennyksissään antaa anteeksi, ja sitten sä vasta liemessä tunteinesi olet. Kymmenen vuotta yhden kanssa on jo hyvä saavutus. Varmaan se, että läksit seuraamaan himoasi, oli merkki siitä, että on aika ottaa seuraava askel. Joten, ei muuta kuin kiitos yhteisestä ajasta ja näkemiin. - Lempee
uskoa kirjoitti:
vaistoosi. Jos sun järki sanoo, että tuossa on sun paras miehesi, mutta tunne että ei muuten ole, niin kumpaan sä lähdet uskomaan?
Luulen, että jos sä teet niinkuin järki sanoo, ja olet tuon miehen kanssa, eteen tulee muita ongelmia, ja loppupelissä te eroatte kuitenkin. Ja koska nyt on kyse siitä, että sä olet pettänyt, se rikkoo parisuhteen joka tapauksessa, saa toinen siitä tietää tai ei, niin oletettavasti teet kaikille palveluksen, säästä teidän kummankin elämää, kun eroatte. En tiedä kannttaako alkaa selittään, että mä olen sua pettänyt ja siksi haluan erota. Toinen voi vielä hämmennyksissään antaa anteeksi, ja sitten sä vasta liemessä tunteinesi olet. Kymmenen vuotta yhden kanssa on jo hyvä saavutus. Varmaan se, että läksit seuraamaan himoasi, oli merkki siitä, että on aika ottaa seuraava askel. Joten, ei muuta kuin kiitos yhteisestä ajasta ja näkemiin.Kyllähän sitä intohimoa tän nykyisenkin kanssa on välillä, mutta enimmäkseen kuitenkin tavallista arkea. Ja ymmärrän, että tällasta se elämä pitkässä parisuhteessa melkein väistämättä on. Välillä elo tuntuu niin ihanalta ja välillä taas on tylsää ja mikään ei oikein suju. Tuntuu vaan, että tuo pettäminen on vienyt pohjan koko hommalta. Oon tehny teon, joka on pilannu luottamuksen meidän väliltä. Tiedän lähes varmasti, että mieheni jättäisi minut, jos saisi tietää touhuistani. Tuntuu kamalan pahalta, että olen tehnyt hänelle näin. Mieheni on ihan mielettömän ihana tyyppi, jolle varmasti olisi (minua parempia) ottajia.
Nyt pitäisi varmaan tehdä päätös lähteäkö vai jäädä. Kun ollaan seurusteltu koko aikuisikämme toistemme kanssa (tosin asuttu vakituisesti yhdessä alle 2 vuotta), niin meidän elämät on kuitenkinkin joka kantilta niin kiinni toisissaan, etten tiedä miten edes erillämme eläisimme. Esim. miten ystävät "jaetaan" jne...
Tai sitten pitää vaan päättää panostaa täysillä tähän nykyiseen suhteeseen ja lopettaa muut haihattelut.
Ystävien ja sukulaisten taholta tulee jatkuvasti painetta, että eikö olis jo aika mennä naimisiin kun ollaan oltu niin kauan yhdessä. Kaverit saa lapsia ja kyselee, että koskas meille tulee. Kai tässä on jo sen ikäinen, että pitäis näitäkin asioita alkaa oikeasti omalla kohdalla harkitsemaan. Ahdistaa. - uskoa
Lempee kirjoitti:
Kyllähän sitä intohimoa tän nykyisenkin kanssa on välillä, mutta enimmäkseen kuitenkin tavallista arkea. Ja ymmärrän, että tällasta se elämä pitkässä parisuhteessa melkein väistämättä on. Välillä elo tuntuu niin ihanalta ja välillä taas on tylsää ja mikään ei oikein suju. Tuntuu vaan, että tuo pettäminen on vienyt pohjan koko hommalta. Oon tehny teon, joka on pilannu luottamuksen meidän väliltä. Tiedän lähes varmasti, että mieheni jättäisi minut, jos saisi tietää touhuistani. Tuntuu kamalan pahalta, että olen tehnyt hänelle näin. Mieheni on ihan mielettömän ihana tyyppi, jolle varmasti olisi (minua parempia) ottajia.
Nyt pitäisi varmaan tehdä päätös lähteäkö vai jäädä. Kun ollaan seurusteltu koko aikuisikämme toistemme kanssa (tosin asuttu vakituisesti yhdessä alle 2 vuotta), niin meidän elämät on kuitenkinkin joka kantilta niin kiinni toisissaan, etten tiedä miten edes erillämme eläisimme. Esim. miten ystävät "jaetaan" jne...
Tai sitten pitää vaan päättää panostaa täysillä tähän nykyiseen suhteeseen ja lopettaa muut haihattelut.
Ystävien ja sukulaisten taholta tulee jatkuvasti painetta, että eikö olis jo aika mennä naimisiin kun ollaan oltu niin kauan yhdessä. Kaverit saa lapsia ja kyselee, että koskas meille tulee. Kai tässä on jo sen ikäinen, että pitäis näitäkin asioita alkaa oikeasti omalla kohdalla harkitsemaan. Ahdistaa.sun varmaan pitää antaa kumppanisi päättää, eli nähdäkseni sun kannattaa kertoa asia. Hän saa sitten päättää, haluaako jatkaa sun kanssasi. Epäilit jo, että hän varmaankin jättäisi sinut jos tietäisi.
Jos sä olet näitä juttuja täällä lukenut, olet varmaan hoksannut, että melko varmasti asiat tulee joskus eteen. Moni petetty on myös kirjoittanut sitä, että heistä olisi ollut reilumpaa tietää asiasta, niin olisi voinut itse harkita. Kusetetuksi tuleminen lie paljon pahempaa kuin varsinaisesti itse sukupuoliyhteys jonkun toisen kanssa.
Täällä harvoin näkee sellaista johtopäätelmää, että pettäminen on suhteessa kriisi ja kasvunpaikka. Yleensä ero tulee samantien ilman että ennätetään harkita asiaa, miettiä mikä mahtaa olla homman sanoma noin laajemmalti ajateltuna. Tilaisuus oppia ja korjata jotain menee hukkaan. Sekin on tietysti täällä nähty, että harvoin rikotusta saa ehjää.
Ja sekin että sä olet vasta 27. Jos sä ajattelet eläväsi tuon miehen kanssa seuraavat 60vuotta, pystytkö sä elämään pettämisesi kanssa? Se kuitenkin jää sun sisinpääsi elämään, ja vaikka et aina huonon päivän koittaessa tietäisi mistä vitutus johtuu, tai jos voit kuitata sen vaikka hormoneista johtuvaksi, sä jossain sisälläsi tiedät että kaikki saattaa johtua pettämisestä. Vaikka kukaan muu ei koskaan elämässäsi siitä tietäisi, sä tiedät itse. Jaksatko sä katso sitä itsessäsi?
Ei maar voi suositella muuta kuin että selvität asian miehesi kanssa. Voihan se olla, että hänkin on jossain kohtaa sisintään joskus tuntenut, että teidän on aika jatkaa eri teitä. Tiedä häntä.
Pidä itses naisena. - Lempee
uskoa kirjoitti:
sun varmaan pitää antaa kumppanisi päättää, eli nähdäkseni sun kannattaa kertoa asia. Hän saa sitten päättää, haluaako jatkaa sun kanssasi. Epäilit jo, että hän varmaankin jättäisi sinut jos tietäisi.
Jos sä olet näitä juttuja täällä lukenut, olet varmaan hoksannut, että melko varmasti asiat tulee joskus eteen. Moni petetty on myös kirjoittanut sitä, että heistä olisi ollut reilumpaa tietää asiasta, niin olisi voinut itse harkita. Kusetetuksi tuleminen lie paljon pahempaa kuin varsinaisesti itse sukupuoliyhteys jonkun toisen kanssa.
Täällä harvoin näkee sellaista johtopäätelmää, että pettäminen on suhteessa kriisi ja kasvunpaikka. Yleensä ero tulee samantien ilman että ennätetään harkita asiaa, miettiä mikä mahtaa olla homman sanoma noin laajemmalti ajateltuna. Tilaisuus oppia ja korjata jotain menee hukkaan. Sekin on tietysti täällä nähty, että harvoin rikotusta saa ehjää.
Ja sekin että sä olet vasta 27. Jos sä ajattelet eläväsi tuon miehen kanssa seuraavat 60vuotta, pystytkö sä elämään pettämisesi kanssa? Se kuitenkin jää sun sisinpääsi elämään, ja vaikka et aina huonon päivän koittaessa tietäisi mistä vitutus johtuu, tai jos voit kuitata sen vaikka hormoneista johtuvaksi, sä jossain sisälläsi tiedät että kaikki saattaa johtua pettämisestä. Vaikka kukaan muu ei koskaan elämässäsi siitä tietäisi, sä tiedät itse. Jaksatko sä katso sitä itsessäsi?
Ei maar voi suositella muuta kuin että selvität asian miehesi kanssa. Voihan se olla, että hänkin on jossain kohtaa sisintään joskus tuntenut, että teidän on aika jatkaa eri teitä. Tiedä häntä.
Pidä itses naisena.Kiitos vastauksista. Ovat auttaneet paljon. Yhdessä vaiheessa jo melkein toivoinkin, että olisin jäänyt kiinni. Ei olisi tarvinnut itse pohtia näitä asioita, vaan mieheni olisi saanut tehdä ratkaisun. Jotenkin se vaan tuntuu kovin "helpolta" tai yksinkertaiselta ratkaisulta. Onhan meidän suhteessa täytynyt olla jotain vialla ennen kuin edes menin pettämään, koska enhän muuten sitä olisi tehnyt. Varsinkin kun tämä mun petos oli suhteellisen harkitusti tehty. Jos nyt kerron, että olen pettänyt, en usko, että on mahdollisuutta selvittää niitä meidän suhteen "oikeita" ongelmia. Ja etenkin kun on näin pitkä suhde takana, niin tuntuu ihan kamalalta, että sen päättyminen kuitattaisiin ainoastaan sillä, että olen pettänyt. Niin ruma päätös niin kauniille suhteelle.
On totta, että valehteleminen varmasti voi satuttaa enemmän kuin itse pettäminen, mutta en silti tiedä onko järkeä kertoa, jos en nyt kuitenkaan koskaan tule ns. jäämään kiinni. Reilummalta tuntuu, että itse kärvistelen tän syyllisyyden kanssa. Toisaalta eihän tää mun syyllisyyden tunne voi olla heijastumatta meidän suhteeseen. Oon vaan kiukutellu viimeaikoina tosi paljon miehelleni ja muutenkin moni aiemmin ihan ok asia hänessä tuntuu ärsyttävän minua. Eli ensin petin ja nyt vaan vittuilen hänelle. Tosi reilua käytöstä...
- muuttumista -
annan hyvän neuvon, jos haluatte säilyttää avioliittonne ihanana kiihkeenä kehittäkää siinä itseänne puolison kanssa yhdessä, jos taas yhdenkin kerran menette vieraisiin, on avioliitto mennyttä tai ainakin se onnellinen luottamus on hävinnyt taivaan tuuliin, silloin astuu PIRU suhteeseen ja loppuelämä onkin yhtä helvettiä jos jaksatte pysyä yhdessä, sen jälkeen tekee kipeää molemmille, siis harkitkaa ennenkuin menette vieraisiin.
- "luottamus"
"ainakin se onnellinen luottamus on hävinnyt taivaan tuuliin,"...
lainaus edellisestä vastauksesta!
Ja luottamus omaan itseen voi myös hävitä!
Se tekee häijyä!!!! - tekee -
"luottamus" kirjoitti:
"ainakin se onnellinen luottamus on hävinnyt taivaan tuuliin,"...
lainaus edellisestä vastauksesta!
Ja luottamus omaan itseen voi myös hävitä!
Se tekee häijyä!!!!ja kun on päässyt vieraan munan makuun siitä ei pääse enään minnekään aina vain haluaa sitä vierasta, siis varokaa ja harkitkaa ennen kuin menette vieraisiin, sama pätee miehiin.
- sama taas
tekee - kirjoitti:
ja kun on päässyt vieraan munan makuun siitä ei pääse enään minnekään aina vain haluaa sitä vierasta, siis varokaa ja harkitkaa ennen kuin menette vieraisiin, sama pätee miehiin.
Aivan totta, mikähän siinä on, että se vieras nyt pettämisen jälkeen houkuttaa niiiin paljon enemmän. Onko sitä pakko saada vai onko niin, että jos nyt pidättyy siitä, niin tuleeko myöhemmin huomanneeksi, että eihän sitä nyt oikeesti olis tarvinnutkaan? Kuinka tärkeetä on saada tuntea vieraan miehen huumaa..?
- kerron varoittavan
sama taas kirjoitti:
Aivan totta, mikähän siinä on, että se vieras nyt pettämisen jälkeen houkuttaa niiiin paljon enemmän. Onko sitä pakko saada vai onko niin, että jos nyt pidättyy siitä, niin tuleeko myöhemmin huomanneeksi, että eihän sitä nyt oikeesti olis tarvinnutkaan? Kuinka tärkeetä on saada tuntea vieraan miehen huumaa..?
esimerkin siitä miksi teet nyt tyhmästi.
Meillä on vaimon kanssa eräs ystäväpariskunta, jossa vaimo petti edellistä miestään pari vuotta sitten, ja mies otti heti eron kun sai tämän vaimon kiinni pettämisestä. Nyt tämä nainen on yhdessä tämän miehen kanssa, minkä kanssa petti miestään.
Ja nyt tämä kyseinen nainen itkee joka kerta mun vaimolle sitä, että kuinka hullu, ja tyhmä hän oli kun petti edellistä miestään, kun tämä uusi mies ei ole läheskään yhtä hyvä kuin se ensimmäinen mies, ja kaiken lisäksi epäilee että nykyinen mies pettää häntä. Että kannattaisi sinunkin vähän miettiä mitä teet. - että kyllä
kerron varoittavan kirjoitti:
esimerkin siitä miksi teet nyt tyhmästi.
Meillä on vaimon kanssa eräs ystäväpariskunta, jossa vaimo petti edellistä miestään pari vuotta sitten, ja mies otti heti eron kun sai tämän vaimon kiinni pettämisestä. Nyt tämä nainen on yhdessä tämän miehen kanssa, minkä kanssa petti miestään.
Ja nyt tämä kyseinen nainen itkee joka kerta mun vaimolle sitä, että kuinka hullu, ja tyhmä hän oli kun petti edellistä miestään, kun tämä uusi mies ei ole läheskään yhtä hyvä kuin se ensimmäinen mies, ja kaiken lisäksi epäilee että nykyinen mies pettää häntä. Että kannattaisi sinunkin vähän miettiä mitä teet.se intohimo häviää, ja aika pian kuten tämän kuten tämän ystäväpariskunnan vaimolle kävi. Minusta on turha enää siinä vaiheessa valittaa kun on päässyt jo housuihin, vaan pitäisi huomata se jo ennen.
- Lempee
kerron varoittavan kirjoitti:
esimerkin siitä miksi teet nyt tyhmästi.
Meillä on vaimon kanssa eräs ystäväpariskunta, jossa vaimo petti edellistä miestään pari vuotta sitten, ja mies otti heti eron kun sai tämän vaimon kiinni pettämisestä. Nyt tämä nainen on yhdessä tämän miehen kanssa, minkä kanssa petti miestään.
Ja nyt tämä kyseinen nainen itkee joka kerta mun vaimolle sitä, että kuinka hullu, ja tyhmä hän oli kun petti edellistä miestään, kun tämä uusi mies ei ole läheskään yhtä hyvä kuin se ensimmäinen mies, ja kaiken lisäksi epäilee että nykyinen mies pettää häntä. Että kannattaisi sinunkin vähän miettiä mitä teet.Niinpä, tein typerästi. En nyt kuitenkaan saa tehtyä tekemättömäksi. Ja järki kyllä sanoo, että kannattaa panostaa suhteeseen tän nykyisen miehen (huom. ei aviomies) kanssa. Mulla ei ole aikomustakaan aloittaa seurustelusuhdetta tän mun syrjähypyn kanssa. Kumpaakaan ei kiinnosta, se oli ihan puhdasta seksiä tai läheisyyden kaipuuta tai jotain.
Mulla on tässä vaihtoehtona sinkkuus tai jatkaminen nykyisen kanssa. Kyllä se sinkkuelämä hiukan houkuttaa kun en oo koskaan sellaista oikeesti elänyt. Mutta toisaalta järki sanoo (ja muiden kokemukset näyttää), ettei se sinkkuelämäkään pitemmän päälle sen kummempaa ole. Varmaan olis hetki kivaa olla yksin ja huidella miten tykkää, mutta ei varmaan menis kauaa kun jo kaipaisin oikeeta parisuhdetta. - mitä tässä nyt pitäis tehdä
Lempee kirjoitti:
Niinpä, tein typerästi. En nyt kuitenkaan saa tehtyä tekemättömäksi. Ja järki kyllä sanoo, että kannattaa panostaa suhteeseen tän nykyisen miehen (huom. ei aviomies) kanssa. Mulla ei ole aikomustakaan aloittaa seurustelusuhdetta tän mun syrjähypyn kanssa. Kumpaakaan ei kiinnosta, se oli ihan puhdasta seksiä tai läheisyyden kaipuuta tai jotain.
Mulla on tässä vaihtoehtona sinkkuus tai jatkaminen nykyisen kanssa. Kyllä se sinkkuelämä hiukan houkuttaa kun en oo koskaan sellaista oikeesti elänyt. Mutta toisaalta järki sanoo (ja muiden kokemukset näyttää), ettei se sinkkuelämäkään pitemmän päälle sen kummempaa ole. Varmaan olis hetki kivaa olla yksin ja huidella miten tykkää, mutta ei varmaan menis kauaa kun jo kaipaisin oikeeta parisuhdetta.Mä petin poikaystävääni vähän aikaa sitten ekan kerran ja vein sen kyllä ihan loppuun. Nyt sitten olenkin niin rikki etten pysty tän kanssa mitenkään elämään. Tää oli tyhmä kännissä tapahtunut yhden illan juttu ja baarisekoilu, mutta nyt kun tiedän, että tein tämän kerran, niin teen sen myös toisen kerran. Sen takia en pysty vaan olemaan tämän kanssa hiljaa, vaikka se kuinka loukkaisi toista ihmistä niin mielestäni se loukkaa varmasti enemmän, etten kerro ja jatkan vaan muka-normaalia elämää. Kadun niin jumalattoman paljon.
- epäonnistunut
Lempee kirjoitti:
Niinpä, tein typerästi. En nyt kuitenkaan saa tehtyä tekemättömäksi. Ja järki kyllä sanoo, että kannattaa panostaa suhteeseen tän nykyisen miehen (huom. ei aviomies) kanssa. Mulla ei ole aikomustakaan aloittaa seurustelusuhdetta tän mun syrjähypyn kanssa. Kumpaakaan ei kiinnosta, se oli ihan puhdasta seksiä tai läheisyyden kaipuuta tai jotain.
Mulla on tässä vaihtoehtona sinkkuus tai jatkaminen nykyisen kanssa. Kyllä se sinkkuelämä hiukan houkuttaa kun en oo koskaan sellaista oikeesti elänyt. Mutta toisaalta järki sanoo (ja muiden kokemukset näyttää), ettei se sinkkuelämäkään pitemmän päälle sen kummempaa ole. Varmaan olis hetki kivaa olla yksin ja huidella miten tykkää, mutta ei varmaan menis kauaa kun jo kaipaisin oikeeta parisuhdetta.Ymmärrän sinua paremmin kuin uskotkaan! Petin miestäni ensimmäisen kerran pari kuukautta sitten, sivusuhde jatkuu vielä, ja se on vain pelkkää seksiä. Mieheni kanssa yhteisiä vuosia on 8. Arki ja sen ongelmat ovat todellisia, mutta tiedän kuitenkin olevani naimisissa elämäni miehen kanssa. En ole ylpeä tekosistani, enkä hyvillä mielin ollenkaan, että suhde jatkuu vielä. Loppu sille on kuitenkin jo näkyvissä, voi kuitenkin olla että se loppu tulee sille jo ajateltua aikaisemmin minun toimestani. Kuitenkin tuo toinen mies tuntuu herättäneen minut "eloon" uudelleen ja siihen seikkaan olen tyytyväinen, en siihen millä tapaa se tapahtui. Aion jatkaa mieheni kanssa, enkä ikinä koskaan voi tätä kertoa hänelle. Jatkossa kuitenkin siirrän tuon energian ja tarmon omaan suhteeseeni, en toisiin miehiin. Pitää myös oppia antamaan itselleen anteeksi, ei pidä olla liian ankara. Voimia sinulle, myös pettäjä tarvitsee niitä! =)
- miehesi saakin
epäonnistunut kirjoitti:
Ymmärrän sinua paremmin kuin uskotkaan! Petin miestäni ensimmäisen kerran pari kuukautta sitten, sivusuhde jatkuu vielä, ja se on vain pelkkää seksiä. Mieheni kanssa yhteisiä vuosia on 8. Arki ja sen ongelmat ovat todellisia, mutta tiedän kuitenkin olevani naimisissa elämäni miehen kanssa. En ole ylpeä tekosistani, enkä hyvillä mielin ollenkaan, että suhde jatkuu vielä. Loppu sille on kuitenkin jo näkyvissä, voi kuitenkin olla että se loppu tulee sille jo ajateltua aikaisemmin minun toimestani. Kuitenkin tuo toinen mies tuntuu herättäneen minut "eloon" uudelleen ja siihen seikkaan olen tyytyväinen, en siihen millä tapaa se tapahtui. Aion jatkaa mieheni kanssa, enkä ikinä koskaan voi tätä kertoa hänelle. Jatkossa kuitenkin siirrän tuon energian ja tarmon omaan suhteeseeni, en toisiin miehiin. Pitää myös oppia antamaan itselleen anteeksi, ei pidä olla liian ankara. Voimia sinulle, myös pettäjä tarvitsee niitä! =)
sinut kiinni pettämisestä? Oletko ajatellut sitä mahdollisuutta, ja seurauksia siitä?
- Lempee
epäonnistunut kirjoitti:
Ymmärrän sinua paremmin kuin uskotkaan! Petin miestäni ensimmäisen kerran pari kuukautta sitten, sivusuhde jatkuu vielä, ja se on vain pelkkää seksiä. Mieheni kanssa yhteisiä vuosia on 8. Arki ja sen ongelmat ovat todellisia, mutta tiedän kuitenkin olevani naimisissa elämäni miehen kanssa. En ole ylpeä tekosistani, enkä hyvillä mielin ollenkaan, että suhde jatkuu vielä. Loppu sille on kuitenkin jo näkyvissä, voi kuitenkin olla että se loppu tulee sille jo ajateltua aikaisemmin minun toimestani. Kuitenkin tuo toinen mies tuntuu herättäneen minut "eloon" uudelleen ja siihen seikkaan olen tyytyväinen, en siihen millä tapaa se tapahtui. Aion jatkaa mieheni kanssa, enkä ikinä koskaan voi tätä kertoa hänelle. Jatkossa kuitenkin siirrän tuon energian ja tarmon omaan suhteeseeni, en toisiin miehiin. Pitää myös oppia antamaan itselleen anteeksi, ei pidä olla liian ankara. Voimia sinulle, myös pettäjä tarvitsee niitä! =)
Kuulostaa tutulta tuo eloon herättäminen. Kaipaan sitä "voimaistumisen" tunnetta, jota koin tavatessani tätä toista miestä. Toisaalta ensimmäinen yö hänen luonaan oli paras, vaikkei sillon menty edes varsinaiseen yhdyntään asti (mun valinta). Seuraavatkin kerrat olivat mukavia ja silloin päästiin itse asiaankin. Tosin en enää kokenut sitä samaa huumaavaa tunnetta, jota ensimmäisenä yhteisenä yönä tunsin. Aluksin tuntui, että energiaa riittäävää vaikka mihin. Ei tarvitse syödä, ei nukkua. Sen jälkeen tuli totaalinen uupuminen ja nyt alan pikkuhiljaa päästä takaisin ns. normaaliin rytmiin. Ja pelottaa, että petän vielä miestäni jonkun uuden kanssa, jos tämä onneton olo vielä kauan jatkuu.
Mutta miten oikein onnistut siirtämään sivusuhteen energian omaan suhteeseesi ja miten voit noin vain päättää, että suhde toisen miehen kanssa on ohi tiettynä ajankohtana. Kumpa itsekin pystyisin hallitsemaan tunteitani noin! - Anonyymi
mitä tässä nyt pitäis tehdä kirjoitti:
Mä petin poikaystävääni vähän aikaa sitten ekan kerran ja vein sen kyllä ihan loppuun. Nyt sitten olenkin niin rikki etten pysty tän kanssa mitenkään elämään. Tää oli tyhmä kännissä tapahtunut yhden illan juttu ja baarisekoilu, mutta nyt kun tiedän, että tein tämän kerran, niin teen sen myös toisen kerran. Sen takia en pysty vaan olemaan tämän kanssa hiljaa, vaikka se kuinka loukkaisi toista ihmistä niin mielestäni se loukkaa varmasti enemmän, etten kerro ja jatkan vaan muka-normaalia elämää. Kadun niin jumalattoman paljon.
Vaimo petti
- Anonyymi
Nössöt juo alkoholia
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Nurmossa kuoli 2 Lasta..
Autokolarissa. Näin kertovat iltapäivälehdet juuri nyt. 22.11. Ja aina ennen Joulua näitä tulee. . .1387765Joel Harkimo seuraa Martina Aitolehden jalanjälkiä!
Oho, aikamoinen yllätys, että Joel Jolle Harkimo on lähtenyt Iholla-ohjelmaan. Tässähän hän seuraa mm. Martina Aitolehde381975Kaksi lasta kuoli kolarissa Seinäjoella. Tutkitaan rikoksena
Henkilöautossa matkustaneet kaksi lasta ovat kuolleet kolarissa Seinäjoella. Kolmas lapsi on vakasti loukkaantunut ja251920- 911643
Miksi pankkitunnuksilla kaikkialle
Miksi rahaliikenteen palveluiden tunnukset vaaditaan miltei kaikkeen yleiseen asiointiin Suomessa? Kenen etu on se, että1801565Tunnekylmä olet
En ole tyytyväinen käytökseesi et osannut kommunikoida. Se on huono piirre ihmisessä että ei osaa katua aiheuttamaansa p1071016- 49930
Taisit sä sit kuiteski
Vihjata hieman ettei se kaikki ollutkaan totta ❤️ mutta silti sanoit kyllä vielä uudelleen sen myöhemmin 😔 ei tässä oik4909Odotathan nainen jälleenkohtaamistamme
Tiedät tunteeni, ne eivät sammu johtuen ihanuudestasi. Haluan tuntea ihanan kehosi kosketuksen ja sen aikaansaamaan väri28830- 34812