Kuivausilman määrä

Koko 200hl. Pannusta ei tarkempaa tietoa.

tässä. kirjoitti:

Koko 200hl. Pannusta ei tarkempaa tietoa.

Kai siitä on jotain teorian tynkääkin, mutta...

Itsellä hieman pienempi kuivuri, 175hl. Toisaalta puhallus niin isolle kuin sallii- eli ettei lennä kuitenkaan jyviä poistokanavaan. Sit toisaalta uunista lähtevä lämpökin sais olla esim. välillä 75- 80 astetta.

näin... kirjoitti:

Kai siitä on jotain teorian tynkääkin, mutta...

Itsellä hieman pienempi kuivuri, 175hl. Toisaalta puhallus niin isolle kuin sallii- eli ettei lennä kuitenkaan jyviä poistokanavaan. Sit toisaalta uunista lähtevä lämpökin sais olla esim. välillä 75- 80 astetta.

Lue lisää

Voiko ilmammärä olla esimerkiksi kuristettu liian pienelle. Nyt en hae tehokkainta vaan taloudellisinta tapaa kuivata.

käytännön kirjoitti:

Voiko ilmammärä olla esimerkiksi kuristettu liian pienelle. Nyt en hae tehokkainta vaan taloudellisinta tapaa kuivata.

Kun ilmamäärää pienentää, niin lämpötila tulokanavassa nousee. Itse ainakin säädän ilmaa tuota lämpötilaa seuraamalla, kylmällä ilmalla kurista enemmän ja lämpimällä vähemmän. Nyrkkisääntönä on, että mitä korkeampi lämpötila, sitä vähemmällä lämmitysöljymäärällä selviää/satsi.
Jos piensiemenistä(kumina tai rypsi esim) kuivailen, pistän puhaltimen ilmaottoaukon verkon päälle pahvinpalasen pienetämään ilmamäärää, jotta ei siemenet lennä takapihalle.

..... kirjoitti:

Kun ilmamäärää pienentää, niin lämpötila tulokanavassa nousee. Itse ainakin säädän ilmaa tuota lämpötilaa seuraamalla, kylmällä ilmalla kurista enemmän ja lämpimällä vähemmän. Nyrkkisääntönä on, että mitä korkeampi lämpötila, sitä vähemmällä lämmitysöljymäärällä selviää/satsi.
Jos piensiemenistä(kumina tai rypsi esim) kuivailen, pistän puhaltimen ilmaottoaukon verkon päälle pahvinpalasen pienetämään ilmamäärää, jotta ei siemenet lennä takapihalle.

Lue lisää

Entäs vaihtoehto, jossa kuristetaan niin paljon, että ilma melkein kokonaan kiinni? Ei menis paljoa ainetta ja lämpö korkea. Onko taloudellisesti järkevä?

näinkö. kirjoitti:

Entäs vaihtoehto, jossa kuristetaan niin paljon, että ilma melkein kokonaan kiinni? Ei menis paljoa ainetta ja lämpö korkea. Onko taloudellisesti järkevä?

Näiden vanhanaikaisten kuivaajien maksimi ku ivauslämpötila on rajattu 80 asteeksi. Paloviranomaiset sen määräyksen on taitaneet antaa.

Säädät ilmamäärän niin suureksi kuin pystyt. Pannun pitää jaksaa lämmittää se ilma kuitenkin 80 asteiseksi.

Jos sinulla on kaksiliekkipoltin niin sitten ilma sellaiseksi, että apusuutin sammuu aika harvoin mutta lämpö soutaa lähellä kahdeksaakymppiä.

MörkkiÖrkki kirjoitti:

Näiden vanhanaikaisten kuivaajien maksimi ku ivauslämpötila on rajattu 80 asteeksi. Paloviranomaiset sen määräyksen on taitaneet antaa.

Säädät ilmamäärän niin suureksi kuin pystyt. Pannun pitää jaksaa lämmittää se ilma kuitenkin 80 asteiseksi.

Jos sinulla on kaksiliekkipoltin niin sitten ilma sellaiseksi, että apusuutin sammuu aika harvoin mutta lämpö soutaa lähellä kahdeksaakymppiä.

Lue lisää

Eikö se ole rahanmenon kannalta aivan sama onko ilma suurella vai pienellä. suurella menee enemmän löpöö ku pienel

en ymrr. kirjoitti:

Eikö se ole rahanmenon kannalta aivan sama onko ilma suurella vai pienellä. suurella menee enemmän löpöö ku pienel

Ei sitä ilmamäärää kannata kuristaa. Pienellä ilmamäärällä ei välttämättä riitä tarpeeksi luovutettavaa lämpöenergiaa koko lämpökennojen aluuelle. Tämä hidastaa kuivausprosessia. Vesikilo tarvitsee aina tietyn määrän energiaa sia. Vesikilo tarvitsee aina tietyn määrän energiaa haihdutukseen, kuivaajan taika on lähinnä siinä miten se vesi saadaan sieltä jyvän sisältä pois.

Yleensä nuo säädöt hoidetaan lämpötilan ja kiertonopeuden avulla. Sääntöhän on että tunti per kierros. Liian hidas ja kuuma saattaa kuorettaa jyvän, liian nopealla jyvä ei lämpene tarpeeksi että hikoilisi kosteutta pois.

Jossei hyppysellistä kuivaa ei ole mielestäni järkeä kuristaa ilmamäärää tai ottaa ylemmistä lämpökennoista kiertoa pois. Hidastaa vain.
Automaattikuivaajat saattavat tarkkailla poistoilman lämpötilaa ja säätää sen mukaan sisään menevää lämpötilaa, mutteivat muuten säädä ilmamäärää.

nnbn kirjoitti:

Ei sitä ilmamäärää kannata kuristaa. Pienellä ilmamäärällä ei välttämättä riitä tarpeeksi luovutettavaa lämpöenergiaa koko lämpökennojen aluuelle. Tämä hidastaa kuivausprosessia. Vesikilo tarvitsee aina tietyn määrän energiaa sia. Vesikilo tarvitsee aina tietyn määrän energiaa haihdutukseen, kuivaajan taika on lähinnä siinä miten se vesi saadaan sieltä jyvän sisältä pois.

Yleensä nuo säädöt hoidetaan lämpötilan ja kiertonopeuden avulla. Sääntöhän on että tunti per kierros. Liian hidas ja kuuma saattaa kuorettaa jyvän, liian nopealla jyvä ei lämpene tarpeeksi että hikoilisi kosteutta pois.

Jossei hyppysellistä kuivaa ei ole mielestäni järkeä kuristaa ilmamäärää tai ottaa ylemmistä lämpökennoista kiertoa pois. Hidastaa vain.
Automaattikuivaajat saattavat tarkkailla poistoilman lämpötilaa ja säätää sen mukaan sisään menevää lämpötilaa, mutteivat muuten säädä ilmamäärää.

Lue lisää

Se vesikilohan saadaan pois jyvästä, kun sitä jyvää lämmitetään. Eli vaikka ilmamäärä olis kuristettu nollaan, saadaan vesi ulos jyvästä kun siihen jyvään laitetaan lämpöä. Ilmalla ei ole muuta tehtävää kuin kuljettaa tämä kosteus ulos.

kuivaus kirjoitti:

Se vesikilohan saadaan pois jyvästä, kun sitä jyvää lämmitetään. Eli vaikka ilmamäärä olis kuristettu nollaan, saadaan vesi ulos jyvästä kun siihen jyvään laitetaan lämpöä. Ilmalla ei ole muuta tehtävää kuin kuljettaa tämä kosteus ulos.

Lue lisää

jos ilma ei varaa sitä itseensä ja tuo mukanaan?

tulee.. kirjoitti:

jos ilma ei varaa sitä itseensä ja tuo mukanaan?

Voithan lämmittää sitä kuivuria ulkopuolelta vaikka kosaanilla. Jyvät lämpiää ja kosteus tulee jyvästä ulos, mutta jää kaappiin kun ei ole ilmavirtaa.

mahdollista. kirjoitti:

Voithan lämmittää sitä kuivuria ulkopuolelta vaikka kosaanilla. Jyvät lämpiää ja kosteus tulee jyvästä ulos, mutta jää kaappiin kun ei ole ilmavirtaa.

menee ilma määrä minimiin,koska ilma on niin kylmää ja lämpöä uuniin niin kyllä jyvät kuivuu.KOKEMUSTA ON.

asetaja1 kirjoitti:

menee ilma määrä minimiin,koska ilma on niin kylmää ja lämpöä uuniin niin kyllä jyvät kuivuu.KOKEMUSTA ON.

Jos vilja on kypsää, mutta märkää, niin vesi
irtoaa herkästi, jolloin ilmaa voi olla paljon.

Jos viljassa on vihantaa,vesi irtoaa huonosti, niin tarvitaan aikaa, eikä iso ilmamäärä auta, vaan tuhlaa energiaa.

Loppukuivatuksessa vettä irtoaa enää hitaasti, jolloin iso ilmamäärä tuhlaa energiaa.

Itse kuristan ilman aina niin, että lämpö nousee 80 asteeseen yksiliekkipolttimella.
Tämän kesän ohrien keskikuivatusaika oli hiukan vajaa kuusi tuntia lämpöä. Korjuu kesti kolme viikkoa ja loppui nyt.

tietoa kirjoitti:

Jos vilja on kypsää, mutta märkää, niin vesi
irtoaa herkästi, jolloin ilmaa voi olla paljon.

Jos viljassa on vihantaa,vesi irtoaa huonosti, niin tarvitaan aikaa, eikä iso ilmamäärä auta, vaan tuhlaa energiaa.

Loppukuivatuksessa vettä irtoaa enää hitaasti, jolloin iso ilmamäärä tuhlaa energiaa.

Itse kuristan ilman aina niin, että lämpö nousee 80 asteeseen yksiliekkipolttimella.
Tämän kesän ohrien keskikuivatusaika oli hiukan vajaa kuusi tuntia lämpöä. Korjuu kesti kolme viikkoa ja loppui nyt.

Lue lisää

Jos vaikka kertoisit suuttimen koon ja montako tuntia per prosentti olivat viljat kuivaajassa.

kuivaus kirjoitti:

Se vesikilohan saadaan pois jyvästä, kun sitä jyvää lämmitetään. Eli vaikka ilmamäärä olis kuristettu nollaan, saadaan vesi ulos jyvästä kun siihen jyvään laitetaan lämpöä. Ilmalla ei ole muuta tehtävää kuin kuljettaa tämä kosteus ulos.

Lue lisää

Nämä sanat asian ydin ”Ilmalla ei ole muuta tehtävää kuin kuljettaa tämä kosteus ulos.” Kukaan ei ole vielä puhunut suhteellisesta kosteudesta. Kun poistoilman kosteus alkaa olla 100 %, ollaan tilanteessa, että tuloilman alhainen lämpö on rajoittava tekijä. Koska ilma on vesikyllästynyt, eikä pysty enää sitomaan itseensä vettä. Tilanne korjaantuu lisäämällä lämpöä tai ilmamäärää, tai molempia. Jos ollaan tilanteessa, että suhteellinen kosteus on liian alhainen, esimerkiksi 85 %, on korjaustoimenpiteet päinvastaiset kuin edellä. Kuivauksen loppuvaiheessa ollaan pakosti tilanteessa että poistoilma on kuivaa ja lämmintä, mutta tämä vaihehan ei kestä kauvan.

unehtui kirjoitti:

Nämä sanat asian ydin ”Ilmalla ei ole muuta tehtävää kuin kuljettaa tämä kosteus ulos.” Kukaan ei ole vielä puhunut suhteellisesta kosteudesta. Kun poistoilman kosteus alkaa olla 100 %, ollaan tilanteessa, että tuloilman alhainen lämpö on rajoittava tekijä. Koska ilma on vesikyllästynyt, eikä pysty enää sitomaan itseensä vettä. Tilanne korjaantuu lisäämällä lämpöä tai ilmamäärää, tai molempia. Jos ollaan tilanteessa, että suhteellinen kosteus on liian alhainen, esimerkiksi 85 %, on korjaustoimenpiteet päinvastaiset kuin edellä. Kuivauksen loppuvaiheessa ollaan pakosti tilanteessa että poistoilma on kuivaa ja lämmintä, mutta tämä vaihehan ei kestä kauvan.

Lue lisää

Eli, jos suhteellisenkosteus laskee 85 %tiin, ei lämpöä pidä pienentää, vaan ilmaa kannattaa pienentää. Kyseessä tällöin on läpipuhallus. On aina pidettävä mielessä se. että lämmin ilma pystyy aina sitomaan enemmän vettä.

miten poistoilmaputkessa voi olla painetta? Kuivurissa 70 senttien torvi pihalle, pituutta 3 metriä. Ei taida olla painetta. Kuivurin sisääntulo putkesta kyllä tallmaiset paineet löytyy. Vai oletko erimieltä?

Ensinnäkin se vastapaine on tuloputkessa. Mutta mikä on vastapaineen mittauksen idea? Eiköhän se vastapaine vaihtele sen mukaan, kuin läpäisevää materiaalia siellä kuivurissa on. Mutta mitäs sillä sitten on väliä

mitäihmettä. kirjoitti:

Ensinnäkin se vastapaine on tuloputkessa. Mutta mikä on vastapaineen mittauksen idea? Eiköhän se vastapaine vaihtele sen mukaan, kuin läpäisevää materiaalia siellä kuivurissa on. Mutta mitäs sillä sitten on väliä

Lue lisää

Vastapainetta on tuloputkessa,kennokuivurin sisällä ja jopa poistoilmaputkessa!Liian suuri ylipaine kuohuttaa jyviä poistoilmaharjoissa ja lennättää niitä poistoilmakanavaan.Liian pieni ilmamäärä saattaa aiheuttaa kosteuden tiivistymistä kuivurin sisärakenteisiin ja haitata viljan valumista siilon sisällä.Eli jyvät kostuvat ja "liimaantuuvat".Vastapainetta poistoilmaputkessa saattaa aiheuttaa sinne läpipuhaltuneesta kertynyt viljakasa,Putken liiallinen pituus,mutkaisuus.Jossain kuivureissa olen nähnyt tuon kuristuspellin poistopuolella.Ideana tässä hommassa on kuivatuksen tehostaminen.Niinkuin tuolla aiemmin sanoin,kuivaus pienellä ilmamäärällä on tadoudellista mutta tehotonta.Isolla ilmamäärällä päinvastoin.Ilmamäärä kuitenkin kannattaa mitoittaa mahdollisimman suureksi,jotta kuivurisiilon vedenpoistokyky hyödynnetään kokonaan.Loppukuivauksessa tuhlaantuu vähän energiaa,mutta kuivurin tehostumisesta johtuva hyöty viljan alkukuivatuksessa on huomattavasti suurempi.Tietysti vastapaine vaihtelee vähän lajikkeen,roskaisuuden ja kosteuden takia,mutta yleispätevät arvot olen tuolla ylempänä kertonut.

Ei siellä uunin ja kennon välissä mitään säätöä ole vaan uunin imupuolella on säätöpelti

mitään kirjoitti:

Ei siellä uunin ja kennon välissä mitään säätöä ole vaan uunin imupuolella on säätöpelti

Kyllä se ilman kuristus monessa kuivurissa on heti uunin perässä ennen kuivuria.

kuivureita nähnyt kirjoitti:

Kyllä se ilman kuristus monessa kuivurissa on heti uunin perässä ennen kuivuria.

on noi. nostaako tuo kuristus samalla ilman lämpötilaa?

uuneissa kirjoitti:

on noi. nostaako tuo kuristus samalla ilman lämpötilaa?

nousee kun ilman virtaus pienenee.

uuneissa kirjoitti:

on noi. nostaako tuo kuristus samalla ilman lämpötilaa?

koska kuristus pienentää läpipuhallettavaa ima määrää.

kuivureita nähnyt kirjoitti:

Kyllä se ilman kuristus monessa kuivurissa on heti uunin perässä ennen kuivuria.

se on perässä uudemmissa kuivureissa ilmanottoaukon etupuolella jonka etu on että se ei puske ilmaa päin kuristinta jolloin puhaltimen moottori kuormittuu ja kierrokset laskevat,imupuolella kuristin toimii päinvastaisesti eli se tekee alipaineen puhallin siiville jotka tavallaan lyövät silloin tyhjää ja moottori pyörii keveämmin ja sulakkeet kestävät paremmin.

Siis luulet että kuivaamo ei kierrätä jyviä? "Muualla maailmassa" Kannattaa tarkentaa.