Mielenkiintoista ja tylsää.
Mitä tämä koe osoittaa kenestäkään meistä muuta kuin että olemme lauma patologisia narsisteja joilla on tarve purkaa ja tulla huomatuksi?Tämä ei koske pelkästään projektiin osallistuneita vaan myös niitä, jotka polttivat hihansa ja vaihtoivat kanavaa.
Eikö äiti ole tarpeeksi huomioinut? Varastiko pikkusisko etradin? Löysikö iskä toisen naisen?
Tähänastisia huomioita:
Yksinkertainen koejärjestely on nostattanut valtaisan vastalauseiden myrskyn vaikka periaatteessa mikään ei ole muuttunut. Kukaan ei puhu enää mitään asiaa vaan tärkeintä on ollut tietää KUKA puhuu! Tärkeintä on siis peilata omaa egoa sensijaan että osallistuisi keskusteluun. Tämä kertonee julmaa kieltää siitä miksi näille palstoille ylipäätään kirjoitamme?
Narsisti sucks! Ne multipersoonat joilla on tarve purkaa ja sitä kautta imeä omaa erinomaisuuttaan vaki-hahmoilta ovat hätää kärsimässä. Kun rippi-isä ei enää jaksa vaan menee vetämään lärvit kavereiden kanssa, on syntisen pakko vaihtaa seurakuntaa. Sensijaan että kohtaisi vihdoinkin oman raadollisen itsensä, lähdetäänkin häntä koipien välissä karkuun. Vielä niin että koko yleisö saa tuta että Elvis has left the building.
Minun narsismiani kirjoittavana ihmisenä on rassannut projektin aikana se, miten kaikkein ala-arvoisimpia karikatyyrejä luullaan minun luomuksiksini. En minä nyt saatana noin surkea kirjoittaja ole!!! ;-D Mutta osuvasti vittuiltu, jos se on ollut tarkoitus...
Toisaalta omaa hahmoani on väännelty rautalangasta malliin "minä vanha shamaani 70-luvulta olen tätä mieltä". No, en ole shamaani ja 70-luvulla olin 10-vuotias... Kukaan ei ole vielä fiksusti yrittänytkään uida persoonaani vaikka nimissäni kirjoitettuja viestejä on ollut useita. Yritykset ovat olleet ainoastaan osaamattomia vittuiluyrityksiä, jotka nekin ovat kääntyneet kirjoittajaansa vastaan.
En minä tällä tavoin kykene egoani räjäyttämään! Auttakaa nyt edes vähän urpot! Muuten minä alan uskoa omaan erinomaisuuteeni, jäljittelemättömään kirjoitustyyliini ja erilliseen itseeni.
Olen tässä projektissa mukana vakavissani. Minua ei hirveästi kiinnosta leikitellä nikeillä sinänsä tai kylvää copypeistauksia. Tarkoituksenani ei ole erehdyttää TOISIA IHMISIÄ (narsismi, narsismi) ja saada tätä kautta palautetta egoni mässäiltäväksi. Pyrin vakavasti maagisena metodina uimaan toisen persoonallisuuden sisään.
Alkuyritykset ovat olleet yhtä kompastelua, mutta pikku hiljaa, vähä kerrallaan toisen persoonallisuus alkaa raottua ja sitä kautta maailma avautua uusin silmin.
Takkuilkaa te omien egojenne kanssa, turhautukaa ja loukkaantukaa niinkuin patologiselle narsistille kuuluukin kun rippi-isä lähtee välillä duunaamaan omia juttujaan. Voitte vaihtoehtoisesti osoittaa omaavanne terveen egon, jatkaa keskustelua asianlinjalle ja osoittaa että myöhäispuberteetista ON mahdollista kasvaa eroon.
Välitilinpäätös
17
421
Vastaukset
- Itzli
Tämä on sellainen työskentely jossa osallistujien (ja osallistumattomienkin) kypsyys ihan oikeasti koetellaan. Tässä se todella nähdään (tai kukin voi itse arvioida itsensä) onko itseään kunnioittava maagikko joka aidosti uskoo kykyihinsä muuttaa lyijy kullaksi missä ja milloin tahansa - jopa isossa pahassa internetissä - ja kuka taas on luitaan myöten toivoton kutmuilija jolle noituuden hulluutta ja itsetärkeyttä villitsevät puolet ovat liian houkuttelevia antaakseen tilaa rehelliselle oivallukselle.
Kuten sanoit aikaisemmin, saattaa tämän projektin tärkeimmäksi tulokseksi jäädä ymmärrys siitä, ettemme todellisuudessa tunne toisiamme, emme osaa ennustaa toistemme käyttäytymistä tai edes matkia toisiamme uskottavasti. Kuinka silloin jäisi tilaa myöskään loukkaantua, kritisoida ja arvioida toisiamme? Silti meidän täytyy ensin yrittåää parhaamme jotta voimme epäonnistua kunnialla.
Kunnialla epäonnistumisessa on jotain todella saatanallista. Siinä on voimaa. Olkaamme epäonnistujia, ei häviäjiä.- Babylos
Jotta voisimme yhdessä (tai erikseen) kokeilussa epäonnistua, pitäisi tietenkin olla yhteisesti asetettu ja hyväksytty tavoite, joka jää saavuttamatta. Voihan tavoitteita asettaa, kokeilulle jotain suuntaa määritellä, kunhan ymmärtää, että jokaiseen yritykseen määritellä sääntöjä tai asettaa tavoitteita sisältyy lähtökohtaisesti kapinan siemen ja epäonnistumisen vääjäämättömyys. Tavotteiden asettaminen ja sääntöjen laatiminen toimivat ainoastaan dialektisesti, kokeilua aktivoivina tekoina, joilla soppaa aletaan hämmentää, ainoa epäonnistuminen alkaa siitä, että antaa tavotteiden ja sääntöjen rajata se, mitä on syntymässä - tai rajoittaa havaintoa siitä, mitä tapahtuu.
Topu haluaa epäonnistua kunniallisesti maagisessa samaistumisessa egon kahleitten kirvoittajana, samalla kun itsekeskeisesti kinuaa että "do me too, do me better", jotta saisi kokeilusta enemmän itselleen. Sanomattakin selvää, että tällä tavoin toimien hän on jo antautunut ja hyväksynyt epäonnistumisensa.
Itzli luonteensa mukaisesti yrittää ainakin esittää kokeilun keksijää, määrittelijää ja rajojen asettajaa ja ohjeistaa muita siitä miten tulee käyttäytyä ja mihin pyrkiä. Kuten sanottu (ja huomattu), tämäkin pyrkimys on tragikoomisella tavalla tuhoon tuomittu.
Olemme siis jo oppineet jotain! Olemme oppineet lukemaan viestejä ja niiden täkää häämöttäviä persoonallisuuksia uudella tavalla, olemme oppineet listojen ryhmädynamiikasta ja ehkä jopa hieman siitä, miten siihen voi omalta osaltaan vaikuttaa. Mutta tavoittaana ei saa olla edes oppiminen, ennen kaikkea tämä egoilla pelleily on hauskaa! Let's paaaartyyyyy! - Topu
Babylos kirjoitti:
Jotta voisimme yhdessä (tai erikseen) kokeilussa epäonnistua, pitäisi tietenkin olla yhteisesti asetettu ja hyväksytty tavoite, joka jää saavuttamatta. Voihan tavoitteita asettaa, kokeilulle jotain suuntaa määritellä, kunhan ymmärtää, että jokaiseen yritykseen määritellä sääntöjä tai asettaa tavoitteita sisältyy lähtökohtaisesti kapinan siemen ja epäonnistumisen vääjäämättömyys. Tavotteiden asettaminen ja sääntöjen laatiminen toimivat ainoastaan dialektisesti, kokeilua aktivoivina tekoina, joilla soppaa aletaan hämmentää, ainoa epäonnistuminen alkaa siitä, että antaa tavotteiden ja sääntöjen rajata se, mitä on syntymässä - tai rajoittaa havaintoa siitä, mitä tapahtuu.
Topu haluaa epäonnistua kunniallisesti maagisessa samaistumisessa egon kahleitten kirvoittajana, samalla kun itsekeskeisesti kinuaa että "do me too, do me better", jotta saisi kokeilusta enemmän itselleen. Sanomattakin selvää, että tällä tavoin toimien hän on jo antautunut ja hyväksynyt epäonnistumisensa.
Itzli luonteensa mukaisesti yrittää ainakin esittää kokeilun keksijää, määrittelijää ja rajojen asettajaa ja ohjeistaa muita siitä miten tulee käyttäytyä ja mihin pyrkiä. Kuten sanottu (ja huomattu), tämäkin pyrkimys on tragikoomisella tavalla tuhoon tuomittu.
Olemme siis jo oppineet jotain! Olemme oppineet lukemaan viestejä ja niiden täkää häämöttäviä persoonallisuuksia uudella tavalla, olemme oppineet listojen ryhmädynamiikasta ja ehkä jopa hieman siitä, miten siihen voi omalta osaltaan vaikuttaa. Mutta tavoittaana ei saa olla edes oppiminen, ennen kaikkea tämä egoilla pelleily on hauskaa! Let's paaaartyyyyy!>>>Topu haluaa epäonnistua kunniallisesti maagisessa samaistumisessa egon kahleitten kirvoittajana, samalla kun itsekeskeisesti kinuaa että "do me too, do me better", jotta saisi kokeilusta enemmän itselleen. Sanomattakin selvää, että tällä tavoin toimien hän on jo antautunut ja hyväksynyt epäonnistumisensa.>>
Auts! Tölväisit egoani.
Totta helvetissä haluan kokeilusta jotain itselleni itsekeskeisesti. Oivalluksen siemen tässä asiassa näyttäytyi minulle tuon tavoitteen raadollisuudessa ja sen tajuamisessa.
Listojen ryhmädynamiikka ei minua kiinnosta, joten tietenkin pyrin saamaan kokeilusta irti sen mikä minulle on tärkeää. Minulle tämä koe ei näyttäydy pääasiallisesti sosiologisena laboratoriona vaan mahdollisuutena oivallukseen mikä se sitten onkaan.
Itse olen aivan innoissani siitä miten puhtaana narsismi ja persoonallisuushäiriöt näyttäytyivät tämän kokeen ansiosta. Omani mukaan lukien.
Kinuan koska haluan. Tavoitteenani on edetä omalla polullani suuntaan johon haluan ja jonka tiedän. Siinä suunnassa ei ole taantuminen teini-ikäiseksi. Roikun tässä mukana tasan niin kauan kun se minua hyödyttää. Jos haluan leikkiä imbesilliä trollia teen sen mieluummin ateistien palstoilla. - Babylos
Topu kirjoitti:
>>>Topu haluaa epäonnistua kunniallisesti maagisessa samaistumisessa egon kahleitten kirvoittajana, samalla kun itsekeskeisesti kinuaa että "do me too, do me better", jotta saisi kokeilusta enemmän itselleen. Sanomattakin selvää, että tällä tavoin toimien hän on jo antautunut ja hyväksynyt epäonnistumisensa.>>
Auts! Tölväisit egoani.
Totta helvetissä haluan kokeilusta jotain itselleni itsekeskeisesti. Oivalluksen siemen tässä asiassa näyttäytyi minulle tuon tavoitteen raadollisuudessa ja sen tajuamisessa.
Listojen ryhmädynamiikka ei minua kiinnosta, joten tietenkin pyrin saamaan kokeilusta irti sen mikä minulle on tärkeää. Minulle tämä koe ei näyttäydy pääasiallisesti sosiologisena laboratoriona vaan mahdollisuutena oivallukseen mikä se sitten onkaan.
Itse olen aivan innoissani siitä miten puhtaana narsismi ja persoonallisuushäiriöt näyttäytyivät tämän kokeen ansiosta. Omani mukaan lukien.
Kinuan koska haluan. Tavoitteenani on edetä omalla polullani suuntaan johon haluan ja jonka tiedän. Siinä suunnassa ei ole taantuminen teini-ikäiseksi. Roikun tässä mukana tasan niin kauan kun se minua hyödyttää. Jos haluan leikkiä imbesilliä trollia teen sen mieluummin ateistien palstoilla.Tölväisin itseäni myös tietenkin, samanlaisia narsistisia toiveita on täällä varmaan kaikilla. Olemme suunnattoman kiinnnostuneita omista persoonallisuuksistamme. Mutta miten tuo toive pohjimmiltaan poikkeaa vierailusta astrologin tai povarin pakeilla, oli karikatyyri miten taitava ja osuva hyvänsä, mitä sellaista se voi opettaa mitä emme jo tiedä, mitä muuta reaktio voi olla kuin itsetyytyväinen hyrinä ja naureskelu, jos mielestäni joku on karikatyyrissään minusta onnistunut erinomaisesti? Voiko reaktio olla jotain muuta???
Kun sanot että sinua ei kiinnosta "sosiologinen laboratorio", kerrot taas jotain siitä, miten suhtaudut kokeiluun, se näyttäytyy sinulle jonain sellaisena, jota voisit tarkkailla ulkopuolisena, jos nyt sattuisi moinen kiinnostamaan. Itseäni kiinnostaa tarkkailla miten minua manipuloidaan (ja miten voin itse puolestani manipuloida), millaisia vastauksia minulta kirpoaa muiden viestien manipuloimana. Minua kiinnostaa miten voin vaikuttaa sellaiseen käytökseen (omaan ja muiden), jota jostain syystä satun pitämään kielteisenä, ja homeopaattinen metodi vaikuttaa mielenkiintoiselta ja tutkimisen arvoiselta. Ja tietenkin onnistuessaan egoa palkitsevalta! ;D - Topu
Babylos kirjoitti:
Tölväisin itseäni myös tietenkin, samanlaisia narsistisia toiveita on täällä varmaan kaikilla. Olemme suunnattoman kiinnnostuneita omista persoonallisuuksistamme. Mutta miten tuo toive pohjimmiltaan poikkeaa vierailusta astrologin tai povarin pakeilla, oli karikatyyri miten taitava ja osuva hyvänsä, mitä sellaista se voi opettaa mitä emme jo tiedä, mitä muuta reaktio voi olla kuin itsetyytyväinen hyrinä ja naureskelu, jos mielestäni joku on karikatyyrissään minusta onnistunut erinomaisesti? Voiko reaktio olla jotain muuta???
Kun sanot että sinua ei kiinnosta "sosiologinen laboratorio", kerrot taas jotain siitä, miten suhtaudut kokeiluun, se näyttäytyy sinulle jonain sellaisena, jota voisit tarkkailla ulkopuolisena, jos nyt sattuisi moinen kiinnostamaan. Itseäni kiinnostaa tarkkailla miten minua manipuloidaan (ja miten voin itse puolestani manipuloida), millaisia vastauksia minulta kirpoaa muiden viestien manipuloimana. Minua kiinnostaa miten voin vaikuttaa sellaiseen käytökseen (omaan ja muiden), jota jostain syystä satun pitämään kielteisenä, ja homeopaattinen metodi vaikuttaa mielenkiintoiselta ja tutkimisen arvoiselta. Ja tietenkin onnistuessaan egoa palkitsevalta! ;DYmmärsit ehkä väärin tavoitteeni. Tuohon viimeksi mainittuun olen jo saanut runsaasti vastauksia. Puhumme samasta asiasta eri termein. Kerroin miten kiinnostavalla tavalla narsismi näyttäytyy tässä projektissa. Sama asia.
Omasta karikatyyristä oppii päinvastoin hyvin paljon. Ainakin mahdolliset piilevät traditiot ja maneerit, joita itse ei näe. Karikatyyri on peilikuva toisen silmin nähtynä...
MUTTA!!!: minä en vinku karikatyyrien perään. Minä en vingu halpojen sananparsien, kapiteelien ja sulkeiden perään. Minua kiinnostaa syvemmällä tasolla se, onko toisen henkilön mahdollista omaksua minun henkilöhahmoani.
Omia luomuksiani sinusta ja Itzlistä en kykene arvioimaan, mutta toisen luomasta itseni kloonista näen välittömästi miten syvältä oma henkilöys voidaan kaapata. Minusta se on aika merkittävää tietoa. - Josefina
Topu kirjoitti:
Ymmärsit ehkä väärin tavoitteeni. Tuohon viimeksi mainittuun olen jo saanut runsaasti vastauksia. Puhumme samasta asiasta eri termein. Kerroin miten kiinnostavalla tavalla narsismi näyttäytyy tässä projektissa. Sama asia.
Omasta karikatyyristä oppii päinvastoin hyvin paljon. Ainakin mahdolliset piilevät traditiot ja maneerit, joita itse ei näe. Karikatyyri on peilikuva toisen silmin nähtynä...
MUTTA!!!: minä en vinku karikatyyrien perään. Minä en vingu halpojen sananparsien, kapiteelien ja sulkeiden perään. Minua kiinnostaa syvemmällä tasolla se, onko toisen henkilön mahdollista omaksua minun henkilöhahmoani.
Omia luomuksiani sinusta ja Itzlistä en kykene arvioimaan, mutta toisen luomasta itseni kloonista näen välittömästi miten syvältä oma henkilöys voidaan kaapata. Minusta se on aika merkittävää tietoa.Toisinaan kannattaa lukea näitä viestejä useampaankin kertaan, löytää uusia näkökulmia.
Valitettavasti en ole nähnyt yhdelläkään täällä vilpitöntä kiinnostusta päästä omien ahtaiden rajojensa ulkopuolelle. No, kokeilun tarkoitushan olikin osoittaa että kusipäitä äidin oomme kaikki.
Kunnioitettavan kasvamisen toimenpiteen sijasta olemme tarttuneet tilaisuuteen yrittää kuristaa "kilpailevia" kirjoittajia vieläkin ahtaampien rajojen sisäpuolelle kuin mitä itsekukin oli alunperin.
Onko niin, että soturina meidän vapautemme edellyttää kaikkien muiden ihmisten orjuuttamista? Vapautta kaipaava ei välitä muista niin paljon että pyrkii peittoamaan heidät kaikki.
Sopii ajatella niitä ovelia, älykkäitä ja pikkunäppäriä ajatuksia joita meillä on ollut pää täynnä alusta asti. Ehkäpä olemmekin pelkkiä sosiopaatteja, jotka vain kuorruttavat oman jäisen olemuksensa jollakin soturin tie -paskalla, joka ei perustu todellisuuteen, vaan itserakkauteen ja omahyväisyyteen. Suuria sanoja tyhjää täynnä.
Tällainen arvostelu tietysti taas ärsyttää hienoja ihmisiä ihan kauheasti, mutta en mahda sille mitään että omakehujen haju kuvottaa minua, löyhkäsi se sitten itsestäni tai muista.
Tavoitteeni oli sitä... Arvioin tätä... samaistuminen... epäonnistuminen... loputtomat vinkunani ja marinani. Paskaa olemme kaikki, sori vaan!
Perkele, kun edes kerran tapaisin netissä minua itseäni hienomman ja jalomman ihmisen! Jonkun sellaisen jota todella voisi kunnioittaa, eikä katsoa inhoten että ei tuostakaan sitten muuhun ollut kuin itseään ja näppäryyttään korostamaan.
Ehkäpä se johtuu siitä että nettiin hakeutuu tietyntyyppistä reppanaporukkaa.
Haatana, ei huvita mikään. Haluan jotakin puhdasta ja pilaantumatonta, kerrankin vaihteeksi!
Neitsyttä tähän mulle heti, är! - Itzli
Josefina kirjoitti:
Toisinaan kannattaa lukea näitä viestejä useampaankin kertaan, löytää uusia näkökulmia.
Valitettavasti en ole nähnyt yhdelläkään täällä vilpitöntä kiinnostusta päästä omien ahtaiden rajojensa ulkopuolelle. No, kokeilun tarkoitushan olikin osoittaa että kusipäitä äidin oomme kaikki.
Kunnioitettavan kasvamisen toimenpiteen sijasta olemme tarttuneet tilaisuuteen yrittää kuristaa "kilpailevia" kirjoittajia vieläkin ahtaampien rajojen sisäpuolelle kuin mitä itsekukin oli alunperin.
Onko niin, että soturina meidän vapautemme edellyttää kaikkien muiden ihmisten orjuuttamista? Vapautta kaipaava ei välitä muista niin paljon että pyrkii peittoamaan heidät kaikki.
Sopii ajatella niitä ovelia, älykkäitä ja pikkunäppäriä ajatuksia joita meillä on ollut pää täynnä alusta asti. Ehkäpä olemmekin pelkkiä sosiopaatteja, jotka vain kuorruttavat oman jäisen olemuksensa jollakin soturin tie -paskalla, joka ei perustu todellisuuteen, vaan itserakkauteen ja omahyväisyyteen. Suuria sanoja tyhjää täynnä.
Tällainen arvostelu tietysti taas ärsyttää hienoja ihmisiä ihan kauheasti, mutta en mahda sille mitään että omakehujen haju kuvottaa minua, löyhkäsi se sitten itsestäni tai muista.
Tavoitteeni oli sitä... Arvioin tätä... samaistuminen... epäonnistuminen... loputtomat vinkunani ja marinani. Paskaa olemme kaikki, sori vaan!
Perkele, kun edes kerran tapaisin netissä minua itseäni hienomman ja jalomman ihmisen! Jonkun sellaisen jota todella voisi kunnioittaa, eikä katsoa inhoten että ei tuostakaan sitten muuhun ollut kuin itseään ja näppäryyttään korostamaan.
Ehkäpä se johtuu siitä että nettiin hakeutuu tietyntyyppistä reppanaporukkaa.
Haatana, ei huvita mikään. Haluan jotakin puhdasta ja pilaantumatonta, kerrankin vaihteeksi!
Neitsyttä tähän mulle heti, är!>>> Valitettavasti en ole nähnyt yhdelläkään täällä vilpitöntä kiinnostusta päästä omien ahtaiden rajojensa ulkopuolelle. No, kokeilun tarkoitushan olikin osoittaa että kusipäitä äidin oomme kaikki. >>>
Hyi Josefina. Pese heti suusi saippualla. - Itzli
Josefina kirjoitti:
Toisinaan kannattaa lukea näitä viestejä useampaankin kertaan, löytää uusia näkökulmia.
Valitettavasti en ole nähnyt yhdelläkään täällä vilpitöntä kiinnostusta päästä omien ahtaiden rajojensa ulkopuolelle. No, kokeilun tarkoitushan olikin osoittaa että kusipäitä äidin oomme kaikki.
Kunnioitettavan kasvamisen toimenpiteen sijasta olemme tarttuneet tilaisuuteen yrittää kuristaa "kilpailevia" kirjoittajia vieläkin ahtaampien rajojen sisäpuolelle kuin mitä itsekukin oli alunperin.
Onko niin, että soturina meidän vapautemme edellyttää kaikkien muiden ihmisten orjuuttamista? Vapautta kaipaava ei välitä muista niin paljon että pyrkii peittoamaan heidät kaikki.
Sopii ajatella niitä ovelia, älykkäitä ja pikkunäppäriä ajatuksia joita meillä on ollut pää täynnä alusta asti. Ehkäpä olemmekin pelkkiä sosiopaatteja, jotka vain kuorruttavat oman jäisen olemuksensa jollakin soturin tie -paskalla, joka ei perustu todellisuuteen, vaan itserakkauteen ja omahyväisyyteen. Suuria sanoja tyhjää täynnä.
Tällainen arvostelu tietysti taas ärsyttää hienoja ihmisiä ihan kauheasti, mutta en mahda sille mitään että omakehujen haju kuvottaa minua, löyhkäsi se sitten itsestäni tai muista.
Tavoitteeni oli sitä... Arvioin tätä... samaistuminen... epäonnistuminen... loputtomat vinkunani ja marinani. Paskaa olemme kaikki, sori vaan!
Perkele, kun edes kerran tapaisin netissä minua itseäni hienomman ja jalomman ihmisen! Jonkun sellaisen jota todella voisi kunnioittaa, eikä katsoa inhoten että ei tuostakaan sitten muuhun ollut kuin itseään ja näppäryyttään korostamaan.
Ehkäpä se johtuu siitä että nettiin hakeutuu tietyntyyppistä reppanaporukkaa.
Haatana, ei huvita mikään. Haluan jotakin puhdasta ja pilaantumatonta, kerrankin vaihteeksi!
Neitsyttä tähän mulle heti, är!>>> Sopii ajatella niitä ovelia, älykkäitä ja pikkunäppäriä ajatuksia joita meillä on ollut pää täynnä alusta asti. Ehkäpä olemmekin pelkkiä sosiopaatteja, jotka vain kuorruttavat oman jäisen olemuksensa jollakin soturin tie -paskalla, joka ei perustu todellisuuteen, vaan itserakkauteen ja omahyväisyyteen. Suuria sanoja tyhjää täynnä. >>>
Olen nähnyt ennenkin sinunkaltaisiasi. Et koskaan puhu mistään muusta kuin itsestäsi, ja yleistät kaiken minkä koet itse koskemaan kaikkea ympäröivää todellisuutta.
"Ehkä me olemmekin kaikki paskapäitä..."
Ei, vaan sinä olet paskapää.
"Ehkä me haluammekin vain kuristaa toisemme..."
Ei, vaan sinä haluat kuristaa itsesi.
"Ehkä me vain teeskentelemme..."
Ei, vaan SINÄ teeskentelet. Etkö olekin tehnyt itseesi menemisestä hieman liian suuren numeron? Etkö näe eroa omien tunteittesi ja ajatustesi välillä ja ympäröivän todellisuuden välillä? Ensimmäinen askel soturin tiellä olisi ollut lakata tuomitsemasta ja arvostelemasta ympäröivää maailmaa - lakata heijastelemasta itseään. Maailma ei olekaan sinulle ihmeellinen paikka täynnä kiehtovia salaisuuksia, vaan se on pelkkä kylmä peili, joka näyttää sinulle omat paskaläjäsi ja rupipersepaiseesi, ja sinä vieläpä iloitset siitä ja sanot: "Olen nähnyt oman surkeuteni". Kärsi, kärsi ja kirkkaimman kruunun saat, niinkö? - Itzli
Josefina kirjoitti:
Toisinaan kannattaa lukea näitä viestejä useampaankin kertaan, löytää uusia näkökulmia.
Valitettavasti en ole nähnyt yhdelläkään täällä vilpitöntä kiinnostusta päästä omien ahtaiden rajojensa ulkopuolelle. No, kokeilun tarkoitushan olikin osoittaa että kusipäitä äidin oomme kaikki.
Kunnioitettavan kasvamisen toimenpiteen sijasta olemme tarttuneet tilaisuuteen yrittää kuristaa "kilpailevia" kirjoittajia vieläkin ahtaampien rajojen sisäpuolelle kuin mitä itsekukin oli alunperin.
Onko niin, että soturina meidän vapautemme edellyttää kaikkien muiden ihmisten orjuuttamista? Vapautta kaipaava ei välitä muista niin paljon että pyrkii peittoamaan heidät kaikki.
Sopii ajatella niitä ovelia, älykkäitä ja pikkunäppäriä ajatuksia joita meillä on ollut pää täynnä alusta asti. Ehkäpä olemmekin pelkkiä sosiopaatteja, jotka vain kuorruttavat oman jäisen olemuksensa jollakin soturin tie -paskalla, joka ei perustu todellisuuteen, vaan itserakkauteen ja omahyväisyyteen. Suuria sanoja tyhjää täynnä.
Tällainen arvostelu tietysti taas ärsyttää hienoja ihmisiä ihan kauheasti, mutta en mahda sille mitään että omakehujen haju kuvottaa minua, löyhkäsi se sitten itsestäni tai muista.
Tavoitteeni oli sitä... Arvioin tätä... samaistuminen... epäonnistuminen... loputtomat vinkunani ja marinani. Paskaa olemme kaikki, sori vaan!
Perkele, kun edes kerran tapaisin netissä minua itseäni hienomman ja jalomman ihmisen! Jonkun sellaisen jota todella voisi kunnioittaa, eikä katsoa inhoten että ei tuostakaan sitten muuhun ollut kuin itseään ja näppäryyttään korostamaan.
Ehkäpä se johtuu siitä että nettiin hakeutuu tietyntyyppistä reppanaporukkaa.
Haatana, ei huvita mikään. Haluan jotakin puhdasta ja pilaantumatonta, kerrankin vaihteeksi!
Neitsyttä tähän mulle heti, är!>>> Perkele, kun edes kerran tapaisin netissä minua itseäni hienomman ja jalomman ihmisen! Jonkun sellaisen jota todella voisi kunnioittaa, eikä katsoa inhoten että ei tuostakaan sitten muuhun ollut kuin itseään ja näppäryyttään korostamaan. >>>
I rest my case. Lue edeltävä viestini. Mistähän se voisi johtua ettet pysty löytämään mitään hyvää, kaunista tai arvokasta muista ihmisistä tai edes koko maailmasta? Onko maailma todella niin paha ja ihmiset niin kurjia, että sinä, yksisilmäinen ja rampa saat olla kuningas? - Itzli
Josefina kirjoitti:
Toisinaan kannattaa lukea näitä viestejä useampaankin kertaan, löytää uusia näkökulmia.
Valitettavasti en ole nähnyt yhdelläkään täällä vilpitöntä kiinnostusta päästä omien ahtaiden rajojensa ulkopuolelle. No, kokeilun tarkoitushan olikin osoittaa että kusipäitä äidin oomme kaikki.
Kunnioitettavan kasvamisen toimenpiteen sijasta olemme tarttuneet tilaisuuteen yrittää kuristaa "kilpailevia" kirjoittajia vieläkin ahtaampien rajojen sisäpuolelle kuin mitä itsekukin oli alunperin.
Onko niin, että soturina meidän vapautemme edellyttää kaikkien muiden ihmisten orjuuttamista? Vapautta kaipaava ei välitä muista niin paljon että pyrkii peittoamaan heidät kaikki.
Sopii ajatella niitä ovelia, älykkäitä ja pikkunäppäriä ajatuksia joita meillä on ollut pää täynnä alusta asti. Ehkäpä olemmekin pelkkiä sosiopaatteja, jotka vain kuorruttavat oman jäisen olemuksensa jollakin soturin tie -paskalla, joka ei perustu todellisuuteen, vaan itserakkauteen ja omahyväisyyteen. Suuria sanoja tyhjää täynnä.
Tällainen arvostelu tietysti taas ärsyttää hienoja ihmisiä ihan kauheasti, mutta en mahda sille mitään että omakehujen haju kuvottaa minua, löyhkäsi se sitten itsestäni tai muista.
Tavoitteeni oli sitä... Arvioin tätä... samaistuminen... epäonnistuminen... loputtomat vinkunani ja marinani. Paskaa olemme kaikki, sori vaan!
Perkele, kun edes kerran tapaisin netissä minua itseäni hienomman ja jalomman ihmisen! Jonkun sellaisen jota todella voisi kunnioittaa, eikä katsoa inhoten että ei tuostakaan sitten muuhun ollut kuin itseään ja näppäryyttään korostamaan.
Ehkäpä se johtuu siitä että nettiin hakeutuu tietyntyyppistä reppanaporukkaa.
Haatana, ei huvita mikään. Haluan jotakin puhdasta ja pilaantumatonta, kerrankin vaihteeksi!
Neitsyttä tähän mulle heti, är!>>> "Kunnioitettavan kasvamisen toimenpiteen sijasta olemme tarttuneet tilaisuuteen yrittää kuristaa "kilpailevia" kirjoittajia vieläkin ahtaampien rajojen sisäpuolelle kuin mitä itsekukin oli alunperin." >>>
Ei. Minä uskon vakaasti, että todellinen syy sille mikset tullut mukaan projisointi-projektiin on se, ettet olisi itse kyennyt muuhun kuin tuohon "syntiin" josta puhut. Olet pelkuri ja raukka, sekä joutava arvostelija. - Josefina
Itzli kirjoitti:
>>> "Kunnioitettavan kasvamisen toimenpiteen sijasta olemme tarttuneet tilaisuuteen yrittää kuristaa "kilpailevia" kirjoittajia vieläkin ahtaampien rajojen sisäpuolelle kuin mitä itsekukin oli alunperin." >>>
Ei. Minä uskon vakaasti, että todellinen syy sille mikset tullut mukaan projisointi-projektiin on se, ettet olisi itse kyennyt muuhun kuin tuohon "syntiin" josta puhut. Olet pelkuri ja raukka, sekä joutava arvostelija.Just joo. "Olet niin kielteinen" ja lässyn lässyn lää. Minäkin tiedän ihmistyypin joka ei ikinä voi ymmärtää mitä tapahtuu päässä jossa toivo on mennyt. "Ottaisit itseäsi niskasta kiinni vaan."
"Jokainen teholle hakattu on ansainnut mitä sai"
Onnen kuutio irtoaa niille joilla se on jo, ja muilta otetaan pois vähätkin toiveet tasapainosta.
Ihan kuin en ikinä olisi kirjoittanut mitään muuta kuin tätä rutkutusta jota väännän etsiessäni tietä aurinkoon. Ihan kuin ainoat kurjat kohtalot joita olen nähnyt olisivat vain omiani. Älä liioittele.
Ehkä tietysti olen ottanut kärsimyksen liian tosissani... Tulitikkutytön lailla teitä iloisia punaposkisia ihmisiä ikkunasta vahdatessani, kuolleiden ruumiiden päällä seisoen. - Josefina
Itzli kirjoitti:
>>> "Kunnioitettavan kasvamisen toimenpiteen sijasta olemme tarttuneet tilaisuuteen yrittää kuristaa "kilpailevia" kirjoittajia vieläkin ahtaampien rajojen sisäpuolelle kuin mitä itsekukin oli alunperin." >>>
Ei. Minä uskon vakaasti, että todellinen syy sille mikset tullut mukaan projisointi-projektiin on se, ettet olisi itse kyennyt muuhun kuin tuohon "syntiin" josta puhut. Olet pelkuri ja raukka, sekä joutava arvostelija.Enhän minä voi sinulle siitä kiukuta ettet ymmärrä miten ihminen toimii kamppaillessaan ison D:n kanssa.
Teen ihan kaikki virheet mitkä masennuksessa rämpinyt ihminen jonka itse tunsin vuosia. Aivan samanlainen itseensäkäpertyvä maailmantuska meneillään ja jatkuva itsestään messuaminen. Tästä siis juuri voi eniten päätellä että se mitä minusta täällä näkyy on sairauteni, en välttämättä aito minä, ainakin toivon niin - kun en ihan toivoani ole vielä heittänyt, vaikka hilkulla on.
Sille jolla ei koskaan ole ollut jalka poikki, on turha selittää miltä tuntuu kun luu on murskana etc. Sama koskee masennusta. Erotus tietysti on, että se jolla on jalka poikki joskus vielä tervehtyy, eikä häntä samaisteta hetkelliseen jalkapuolisuuteensa. Masentuvaisen ihmisen käy toisin: kukaan ei tiedä kuka hän todella on, ei edes hän itse, sillä masennuksen panssari on niin vahva. On kuin rämpisi loputtoman limaisen saastan hetteikössä... Eikä sitä mustaa mönjää saa millään ilveellä irti.
Olen toki kokeillut yhtä sun toista, ja tämä viimeisin, eli että foorumeilla saisi ajatukset pois kurjuudesta, on kyllä kaikkein epäonnistunein kokeiluni. Oikeastaan luova kirjoittaminen voisi auttaa, luulen, mutta se jo itsessään on juuri yksi niistä seikoista jotka niin kiinteästi kytkeytyvät mielialahäiriöön. Mikäli siis kirjoittaminen ei onnistu, tai jos se päättyy. En ole koskaan käyttänyt edes alkoholia, joten minulla ei ole sitäkään pakotietä...
Kai minä sitten vain jatkan itseni turhauttamista täällä siihen pisteeseen että heitän tai joku heittää minut pihalle. Turha kai se on mussuttaa että voin lopettaa tänne lopottamisen heti kun haluan. Niinhän ne muutkin addiktit aina itseään pettävät.
Odotan edelleen jotain katarttista, voimallista ja mullistavaa tapahtumaa elämässäni, jonka jälkeen kaikki on toisin ja minä olen toinen. Sellaisen harhan vallassa tässä sitten kitkutetaan päivästä toiseen.
(Siinähän odotan maailman tappiin asti.) - Itzli
Josefina kirjoitti:
Just joo. "Olet niin kielteinen" ja lässyn lässyn lää. Minäkin tiedän ihmistyypin joka ei ikinä voi ymmärtää mitä tapahtuu päässä jossa toivo on mennyt. "Ottaisit itseäsi niskasta kiinni vaan."
"Jokainen teholle hakattu on ansainnut mitä sai"
Onnen kuutio irtoaa niille joilla se on jo, ja muilta otetaan pois vähätkin toiveet tasapainosta.
Ihan kuin en ikinä olisi kirjoittanut mitään muuta kuin tätä rutkutusta jota väännän etsiessäni tietä aurinkoon. Ihan kuin ainoat kurjat kohtalot joita olen nähnyt olisivat vain omiani. Älä liioittele.
Ehkä tietysti olen ottanut kärsimyksen liian tosissani... Tulitikkutytön lailla teitä iloisia punaposkisia ihmisiä ikkunasta vahdatessani, kuolleiden ruumiiden päällä seisoen.>>> Just joo. "Olet niin kielteinen" ja lässyn lässyn lää. Minäkin tiedän ihmistyypin joka ei ikinä voi ymmärtää mitä tapahtuu päässä jossa toivo on mennyt. "Ottaisit itseäsi niskasta kiinni vaan." >>>
Kyllä minä ymmärrän mitä sellaisessa päässä tapahtuu, ja tiedän miltä tuntuu kun joku kehottaa ottamaan niskasta kiinni. Jos luet tarkasti mitä olen kirjoittanut, huomaat etten ole sanonut yhtäkään kertaa että sinun pitäisi ottaa itseäsi niskasta kiinni tai kunnostautua tai yrittää kovemmin.
>>> "Jokainen teholle hakattu on ansainnut mitä sai" >>>
Piip, projektio. Nyt puhut kyllä jostakin jolla ei ole mitään tekemistä minun kanssani.
>>> Älä liioittele. >>>
Ärsyttääkö sinua minun liioitteluni?
>>> Ehkä tietysti olen ottanut kärsimyksen liian tosissani... Tulitikkutytön lailla teitä iloisia punaposkisia ihmisiä ikkunasta vahdatessani, kuolleiden ruumiiden päällä seisoen. >>>
Niin juuri. Emmehän me muut täällä ole mitään punaposkisia porvareita jotka syövät joulukinkkua ikkunan takana. Tällaisiin negatiivisiin romanttisiin kuviin voi joskus jäädä ansaan. - Itzli
Josefina kirjoitti:
Enhän minä voi sinulle siitä kiukuta ettet ymmärrä miten ihminen toimii kamppaillessaan ison D:n kanssa.
Teen ihan kaikki virheet mitkä masennuksessa rämpinyt ihminen jonka itse tunsin vuosia. Aivan samanlainen itseensäkäpertyvä maailmantuska meneillään ja jatkuva itsestään messuaminen. Tästä siis juuri voi eniten päätellä että se mitä minusta täällä näkyy on sairauteni, en välttämättä aito minä, ainakin toivon niin - kun en ihan toivoani ole vielä heittänyt, vaikka hilkulla on.
Sille jolla ei koskaan ole ollut jalka poikki, on turha selittää miltä tuntuu kun luu on murskana etc. Sama koskee masennusta. Erotus tietysti on, että se jolla on jalka poikki joskus vielä tervehtyy, eikä häntä samaisteta hetkelliseen jalkapuolisuuteensa. Masentuvaisen ihmisen käy toisin: kukaan ei tiedä kuka hän todella on, ei edes hän itse, sillä masennuksen panssari on niin vahva. On kuin rämpisi loputtoman limaisen saastan hetteikössä... Eikä sitä mustaa mönjää saa millään ilveellä irti.
Olen toki kokeillut yhtä sun toista, ja tämä viimeisin, eli että foorumeilla saisi ajatukset pois kurjuudesta, on kyllä kaikkein epäonnistunein kokeiluni. Oikeastaan luova kirjoittaminen voisi auttaa, luulen, mutta se jo itsessään on juuri yksi niistä seikoista jotka niin kiinteästi kytkeytyvät mielialahäiriöön. Mikäli siis kirjoittaminen ei onnistu, tai jos se päättyy. En ole koskaan käyttänyt edes alkoholia, joten minulla ei ole sitäkään pakotietä...
Kai minä sitten vain jatkan itseni turhauttamista täällä siihen pisteeseen että heitän tai joku heittää minut pihalle. Turha kai se on mussuttaa että voin lopettaa tänne lopottamisen heti kun haluan. Niinhän ne muutkin addiktit aina itseään pettävät.
Odotan edelleen jotain katarttista, voimallista ja mullistavaa tapahtumaa elämässäni, jonka jälkeen kaikki on toisin ja minä olen toinen. Sellaisen harhan vallassa tässä sitten kitkutetaan päivästä toiseen.
(Siinähän odotan maailman tappiin asti.)Katharsiksen tavoitteleminen on kyllä kaiken tietämykseni mukaan järkevä tavoite sinulle.
Oletko tutkinut erilaisia tapoja kuinka eri ihmiset ovat kokeneet sellaisia? Oletko koettanut selvittää millä tavoin juuri sinä saattaisit parhaiten saavuttaa sellaisen väkevän puhdistautumisen? Katharsisestahan on kirjoitettu paljon erittäin mielenkiintoisia teoksia, joista voi olla yllättävän paljon apua kyseisen prosessin perusedellytysten luomisessa. Olisi hauskaa jos katharsis vain tapahtuisi aina kun sille on tarvetta, mutta näin ei ikävä kyllä ole, kuten tiedämme.
Itse olen kokenut joitakin voimakkaita katharsiksen tiloja ja saanut niistä erinomaista sydämen kevennystä ja mielenrauhaa, ja sitä kautta tiedän ainakin joitakin pikku niksejä ja temppuja joista voi olla hyötyä, sekä ymmärrän jonkin verran kokemuksen edellytyksistä. Voidaan puhua tästä vaikka joskus chatissa jos haluat. Tämä katharsis-asia on yksi niitä harvoja juttuja joista voin oikeasti puhua omalla kokemuksella. - Josefina
Itzli kirjoitti:
Katharsiksen tavoitteleminen on kyllä kaiken tietämykseni mukaan järkevä tavoite sinulle.
Oletko tutkinut erilaisia tapoja kuinka eri ihmiset ovat kokeneet sellaisia? Oletko koettanut selvittää millä tavoin juuri sinä saattaisit parhaiten saavuttaa sellaisen väkevän puhdistautumisen? Katharsisestahan on kirjoitettu paljon erittäin mielenkiintoisia teoksia, joista voi olla yllättävän paljon apua kyseisen prosessin perusedellytysten luomisessa. Olisi hauskaa jos katharsis vain tapahtuisi aina kun sille on tarvetta, mutta näin ei ikävä kyllä ole, kuten tiedämme.
Itse olen kokenut joitakin voimakkaita katharsiksen tiloja ja saanut niistä erinomaista sydämen kevennystä ja mielenrauhaa, ja sitä kautta tiedän ainakin joitakin pikku niksejä ja temppuja joista voi olla hyötyä, sekä ymmärrän jonkin verran kokemuksen edellytyksistä. Voidaan puhua tästä vaikka joskus chatissa jos haluat. Tämä katharsis-asia on yksi niitä harvoja juttuja joista voin oikeasti puhua omalla kokemuksella.Mieluiten sitten kun tämä sinun pelisi on ohitse. Vaikka pelkään jo pahoin olevani täysin lost case, elikä mikään ei auta, jumalauta. Ellei sitten ihmeitä oikeasti tapahdu.
(Tarvitsisin ihan konkreettisia muutoksia aina asuinpaikan vaihdosta myöten, mutta sehän on taas siitä onnesta kiinni, joka on kiinni energiasta, jota minulla ei ole.) - Josefina
Itzli kirjoitti:
>>> Just joo. "Olet niin kielteinen" ja lässyn lässyn lää. Minäkin tiedän ihmistyypin joka ei ikinä voi ymmärtää mitä tapahtuu päässä jossa toivo on mennyt. "Ottaisit itseäsi niskasta kiinni vaan." >>>
Kyllä minä ymmärrän mitä sellaisessa päässä tapahtuu, ja tiedän miltä tuntuu kun joku kehottaa ottamaan niskasta kiinni. Jos luet tarkasti mitä olen kirjoittanut, huomaat etten ole sanonut yhtäkään kertaa että sinun pitäisi ottaa itseäsi niskasta kiinni tai kunnostautua tai yrittää kovemmin.
>>> "Jokainen teholle hakattu on ansainnut mitä sai" >>>
Piip, projektio. Nyt puhut kyllä jostakin jolla ei ole mitään tekemistä minun kanssani.
>>> Älä liioittele. >>>
Ärsyttääkö sinua minun liioitteluni?
>>> Ehkä tietysti olen ottanut kärsimyksen liian tosissani... Tulitikkutytön lailla teitä iloisia punaposkisia ihmisiä ikkunasta vahdatessani, kuolleiden ruumiiden päällä seisoen. >>>
Niin juuri. Emmehän me muut täällä ole mitään punaposkisia porvareita jotka syövät joulukinkkua ikkunan takana. Tällaisiin negatiivisiin romanttisiin kuviin voi joskus jäädä ansaan.>>>> "Jokainen teholle hakattu on ansainnut mitä sai" >>>
>Piip, projektio. Nyt puhut kyllä jostakin jolla ei ole mitään tekemistä minun kanssani.
Täytyykö jollakin asialla olla sinun kanssasi tekemistä jotta siitä voi sinulle mainita???
Se mitä ajoin takaa lainausmerkeillä oli kuvata sitä magian yms. parissa yleistä näkemystä että jokainen on oman onnensa seppä. Ehkäpä onkin, mutta aina ei pärjää omin avuin. Ihminen ei ole saari, sanovat.
>etten ole sanonut yhtäkään kertaa että sinun pitäisi ottaa itseäsi niskasta kiinni tai kunnostautua tai yrittää kovemmin.
Sama juttu. Tarkoitin sitä mitä aina sanotaan kun joku rutkuttaa masennuksestaan.
Kaikki ei todellakaan käsittele sinua, vaikka olisit sattumalta korvana.
Punaposket voi käsitelläkin, koska sinulla on niin paljon enemmän onnea ja iloa elämässäsi. Ainakin tällä hetkellä.
Jeps...
- Aku Ankh
Kirjoittamaasi asiaa silmäillessäni tuli jotakin mieleen ihan kuin yks ja kaks,...
Hei,... se et jokainen sanoo jotain on hieno asia... ilman puhetta ei olisi muutosta sillä tarvitsemme tapahtuman jossa käydä vertaisvuorovaikutusta...
Ilmiö sinällään on hedelmällistä,... jos joku todella ottaa itseensä niin menköön aika, kulukoon kausi ja parantukoon vaivastaan...
Jos ja kun täältä saa verbaalisesti turpaansa voi todeta ,että hetken aikaa kaikki oli päivän selvää ja huomaa omat rajalliset kommunikaatio taitonsa. Samalla tulee huomanneeksi sen kuinka innokkaasti ihminen ryhtyy väittelyyn ja toden totta rakastaa valitsemaansa peliä...
Voin voittaa ja voin hävitä,... Olikohan se ylipäänoita oikeassa ilmaistessaan jotain pyrkimisen etanamaisuudesta?? Ei kai...
Tavoitekeskeisyydestä ja kilpailumielestä tekomme puhuu... Te elätte ja voitte erinomaisesti... siksi riittää energiaa vaikka mihin. (ryhtyä vaikka mäkihyppääjäksi) Kaikilla meillä ei vain ole kohdetta jonne tuon kaiken energian voisi suunnata... jotta... kehittyisimme paremmiksi tässä,...ikään kuin pelissä... olisimmeko sitten paljon onnellisempia? kun on voittanut... kenet?
Itseni tiedän,... motivoidun tavoitteesta... olen oinas,... mars-mies ja ympyrä ja nuoli ja uros ja niin edelleen... viritä jousi metsästäjä ja ammu nuoli....
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Voitasko leikkiä jotain tunnisteleikkiä?
Tietäisi ketä täällä käy kaipaamassa.. kerro jotain mikä liittyy sinuun ja häneen eikä muut tiedä. Vastaan itsekin kohta801857Tietysti jokainen ansaitsee
Hän varmasti ansaitsee vain parasta ja sopivinta tietenkin, suon sen onnen hänelle enemmän kuin mielelläni. Aika on nyt181709- 171553
50+ naiset kyl
Lemottaa sillille mut myös niitte kaka lemottaa pahlle ku kävin naiste veskis nuuhiin191243En voi sille mitään
Tulen niin pahalle tuulelle tästä paikasta nykyisin. Nähnyt ja lukenut jo kaiken ja teidän juttu on samaa illasta toisee121204Välitän sinusta mies
Kaikki mitä yritin kertoa tänään ei mennyt ihan putkeen..Joka jäi jälkeenpäin ajateltuna suoraan sanottuna harmittaa aiv61202hieman diabetes...
Kävin eilen kaverin kanssa keskusapteekissa kun on muutama kuukausi sitten tullut suomesta ja oli diabetes insuliinit lo121166Annetaanko olla vaan
Siinä se, tavallaan kysymys ja toteamuskin. Niin turhaa, niin rikkovaa. On niin äärettömän tärkeä, ja rakas olo.. N291151Miten joku voi käyttää koko elämänsä
siihen että nostelee täällä vanhoja ketjuja ja troIIaa niihin jotain linkkiä mitä kukaan ei avaa? Ihmisellä ei ole mitää91150Pakkoruotsi on leikkikieli, jota ei ole tarkoituskaan osata
Pakkoruotsi on leikkikieli. Ennen leikkikieltä sanottiin siansaksaksi, sitten keksittiin tilalle pakkoruotsi. Pakkoruot71134