Eräs ekolokerokummajainen...

tasoisia tekstejä. Et taida lopulta ihan tyhmä ollakaan.

Maailmasta ei ole löydetty ede yhtä eläinlajia jokaista 500 miljoonaa vuotta kohti.
Se jo kuvaa fossiilimäärittelyjen reikien suuruutta.
Siten on jo tilastollinen mahdottomuus lajille löytää todistettavaa sukupuuketjua.
Eikä lajittelijoiden ammattitaitoa voi pitää kovin korkeatasoisena.

otetaas taas rautalankaa kirjoitti:

Maailmasta ei ole löydetty ede yhtä eläinlajia jokaista 500 miljoonaa vuotta kohti.
Se jo kuvaa fossiilimäärittelyjen reikien suuruutta.
Siten on jo tilastollinen mahdottomuus lajille löytää todistettavaa sukupuuketjua.
Eikä lajittelijoiden ammattitaitoa voi pitää kovin korkeatasoisena.

Lue lisää

"...Siten on jo tilastollinen mahdottomuus lajille löytää todistettavaa sukupuuketjua.
Eikä lajittelijoiden ammattitaitoa voi pitää kovin korkeatasoisena. "

Sanoo opettamaton ja oppimiskyvytön hihhulitollo, jolla ei ole alkeisintakaan kykyä arvioida tutkijoiden ammattitaitoa.

Apo-Calypso kirjoitti:

"...Siten on jo tilastollinen mahdottomuus lajille löytää todistettavaa sukupuuketjua.
Eikä lajittelijoiden ammattitaitoa voi pitää kovin korkeatasoisena. "

Sanoo opettamaton ja oppimiskyvytön hihhulitollo, jolla ei ole alkeisintakaan kykyä arvioida tutkijoiden ammattitaitoa.

Lue lisää

Et osoittanut yhtään toidistetta joka vahvistaisi todisteen kera näkemystäni vääräksi?
Noinko kyvytön olet kaikessa?
Se on kyllä helppo uskoa, ja todiste olet sinä siinä.

...mitä kirjoitti:

Et osoittanut yhtään toidistetta joka vahvistaisi todisteen kera näkemystäni vääräksi?
Noinko kyvytön olet kaikessa?
Se on kyllä helppo uskoa, ja todiste olet sinä siinä.

Lue lisää

Mistä olet saanut pätevyytesi tutkijoiden ammattitaidon määrittelemiseksi?

Raamattupiiristäkö?

...mitä kirjoitti:

Et osoittanut yhtään toidistetta joka vahvistaisi todisteen kera näkemystäni vääräksi?
Noinko kyvytön olet kaikessa?
Se on kyllä helppo uskoa, ja todiste olet sinä siinä.

Lue lisää

Väitit (oikeammin, valehtelit), että maailmasta ei ole löydetty edes yhtä fossiililajia 500 miljoonaa vuotta kohti. Tuo on selkeä emävale tai vielä selkeämpi osoitus tietämättömyydestäsi ja osoittaa "nakemyksesi" täydelliseksi sonnaksi.

otetaas taas rautalankaa kirjoitti:

Maailmasta ei ole löydetty ede yhtä eläinlajia jokaista 500 miljoonaa vuotta kohti.
Se jo kuvaa fossiilimäärittelyjen reikien suuruutta.
Siten on jo tilastollinen mahdottomuus lajille löytää todistettavaa sukupuuketjua.
Eikä lajittelijoiden ammattitaitoa voi pitää kovin korkeatasoisena.

Lue lisää

Vanhin valas Pakicetus n.52 miljoonaa vuotta vanhasta kerrostumasta. Korvien rakenne eroaa nykyvalaaista.

Basilosaurus isis 5-10 miljoonaa vuotta ennen edellistä. Satoja löytöjä. Ulkonevat surkastuneet takaraajat. Vartaloon nähden hyvin pienet. Ei hyötyä uimisessa. Kävely mahdotonta.

Indocetus ramani. Jalkojen koko riittävä jopa maalla olemiseen. Amfibinen eläin.

Ambulocetus natans. Etujalat pienet (vert merileijona) takajalat kehittyneet. Selvä välimuoto siirryttäessä maalta veteen.

Eikä todellakaan 500 miljoonaa vuotta. Kaikki tämä dinosaurusten ajan jälkeen.

Apo-Calypso kirjoitti:

Väitit (oikeammin, valehtelit), että maailmasta ei ole löydetty edes yhtä fossiililajia 500 miljoonaa vuotta kohti. Tuo on selkeä emävale tai vielä selkeämpi osoitus tietämättömyydestäsi ja osoittaa "nakemyksesi" täydelliseksi sonnaksi.

Lue lisää

Joku piti sinua lukihäiriöisenä ja oli oikeassa.
Kun sitten reuhaat kun et ymmrrä, hän /tai joku muu) piti sinua paviaanina. Mutta tuo oli jo tietysti eläinten pilkkaamista. Ethän ymmärrä edes oman lajisi yksilöiden viestintää jonka paviaanit sentään hallitsee.

(lainattu ilman lupaa)>> Väitit...
Apo-Calypso 4.10.2008 klo 16.17
   Väitit (oikeammin, valehtelit), että maailmasta ei ole löydetty edes yhtä fossiililajia 500 miljoonaa vuotta kohti. Tuo on selkeä emävale tai vielä selkeämpi osoitus tietämättömyydestäsi ja osoittaa "nakemyksesi" täydelliseksi sonnaksi.---> Maailmasta ei ole löydetty ede yhtä eläinlajia jokaista 500 miljoonaa vuotta kohti.

joku se vaa kirjoitti:

Joku piti sinua lukihäiriöisenä ja oli oikeassa.
Kun sitten reuhaat kun et ymmrrä, hän /tai joku muu) piti sinua paviaanina. Mutta tuo oli jo tietysti eläinten pilkkaamista. Ethän ymmärrä edes oman lajisi yksilöiden viestintää jonka paviaanit sentään hallitsee.

(lainattu ilman lupaa)>> Väitit...
Apo-Calypso 4.10.2008 klo 16.17
   Väitit (oikeammin, valehtelit), että maailmasta ei ole löydetty edes yhtä fossiililajia 500 miljoonaa vuotta kohti. Tuo on selkeä emävale tai vielä selkeämpi osoitus tietämättömyydestäsi ja osoittaa "nakemyksesi" täydelliseksi sonnaksi.---> Maailmasta ei ole löydetty ede yhtä eläinlajia jokaista 500 miljoonaa vuotta kohti.

Lue lisää

Olet kaiken hörhöytesi lisäksi vielä lukutaidoton. Tämä selvä.

Apo-Calypso kirjoitti:

Olet kaiken hörhöytesi lisäksi vielä lukutaidoton. Tämä selvä.

Tästähän oli kyse?

#### Väitit (oikeammin, valehtelit), että maailmasta ei ole löydetty edes yhtä fossiililajia 500 miljoonaa vuotta kohti. Tuo on selkeä emävale tai vielä selkeämpi osoitus tietämättömyydestäsi ja osoittaa "nakemyksesi" täydelliseksi sonnaksi.---> Maailmasta ei ole löydetty ede yhtä eläinlajia jokaista 500 miljoonaa vuotta kohti.

Ei näy vertaa. Kannattaisin ao. henkilön bannaamista foorumilta koska hän ei näe ilmiselviä perusasioita. Kanssasi kehittävä keskustelu on mahdotonta: kun asiat menee liian vaikeaksi alat hokea ERV:tä mantran tavoin. Se on loppujen lopuksi ainoa selitys, kun metemaattinen mahdottomuus abiogeneesille käy liian ilmeiseksi.

Turkana sanoo tuossa linkatussa tekstissään seuraaavast, sanatarkasti:

***linnut ovat vallaneet lentävien eläinten ekolokeron niin hyvin, että nisäkkäiden on vaikea enää sitä valloittaa***

http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=1000000000000003&conference=1500000000000073&posting=22000000038353551

Riittääkö todisteeksi siihen mitä kysyt evojen puheista?

Outsider____! kirjoitti:

Turkana sanoo tuossa linkatussa tekstissään seuraaavast, sanatarkasti:

***linnut ovat vallaneet lentävien eläinten ekolokeron niin hyvin, että nisäkkäiden on vaikea enää sitä valloittaa***

http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=1000000000000003&conference=1500000000000073&posting=22000000038353551

Riittääkö todisteeksi siihen mitä kysyt evojen puheista?

Lue lisää

"aina painottaneet sitä miten ei olisi ollut mahdollista"

vs.

"linnut ovat vallaneet lentävien eläinten ekolokeron niin hyvin, että nisäkkäiden on vaikea enää sitä valloittaa"

Minun silmään noissa kahdessa virkkeessä on aika vissi ero.

Outsider____! kirjoitti:

Turkana sanoo tuossa linkatussa tekstissään seuraaavast, sanatarkasti:

***linnut ovat vallaneet lentävien eläinten ekolokeron niin hyvin, että nisäkkäiden on vaikea enää sitä valloittaa***

http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=1000000000000003&conference=1500000000000073&posting=22000000038353551

Riittääkö todisteeksi siihen mitä kysyt evojen puheista?

Lue lisää

et osaa olla vääristelemätää ihmisten sanomisia?

Tässä hieman suomenkielen opetusta:

vaikeaa: hankalaa, mutta mahdollista

mahdotonta: ei mahdollista.

Outsider____! kirjoitti:

Turkana sanoo tuossa linkatussa tekstissään seuraaavast, sanatarkasti:

***linnut ovat vallaneet lentävien eläinten ekolokeron niin hyvin, että nisäkkäiden on vaikea enää sitä valloittaa***

http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=1000000000000003&conference=1500000000000073&posting=22000000038353551

Riittääkö todisteeksi siihen mitä kysyt evojen puheista?

Lue lisää

Kaksi avainsanaa väitteessi oli, se että kehityksen on väitetty "evojen" viesteissä olevan "mahdotonta" ja että tätä on painotettu "aina".

Molemmat kohdat ovat edelleen vailla näyttöä.
Menitköhän nyt valehtelemaan?

***Niiden veteen siirtyminen oli asteittaista, ne elivät ensin rantavesissä, joissa ne olivat paremamassa turvassa saalistajilta ja pystyivät hankkimaan pienempiä kaloja saaliikseen, kunnes niiden ominaisuudet mahdollistivat siirtymisen syvempiin vesiin ja suurempiin saaliisiin.***

Olen joskus kummastellut sitä miksi lentäviä olentoja on evonkin mukaan syntynyt vain kerran, kaukana muinaisuudessa. Itse olet ollut innokkain selittämään, että on ollut täysi mahdottomuus syntyä enää myöhemmin koska uusille tulokkailee ei olisi enää vapaata ekolokeroa.

Tuolla kuvailemallasi vähittäisen siirtymisen menetelmällä olisi ollut mahdollista syntyä lentäviä olioita vaikka loputtomiin. Miksi vähittäinen muutos meressä onnistuisi mutta ilmassa ei?

Kun Suomenkin lokeroon mahtuu jatkuvasti uusia lintuja niin mikä ero olisi jos joukkoon pujahtaisi vaikkapa aivan uusi, ennennäkemätön, lentävä nisäkäs? Sehän voisi olla sopeutuneempi kuin paikalliset linnut ja syrjäyttäisi jonkun lintulajin tieltään. Eikös kyseessä olisi ihan normaali evo?

Mikään lokeromystiikka tai evoluutioteorian piirre ei sitä estäisi mutta se estää, että ei ole enää uutta Luomista.

Outsider____! kirjoitti:

***Niiden veteen siirtyminen oli asteittaista, ne elivät ensin rantavesissä, joissa ne olivat paremamassa turvassa saalistajilta ja pystyivät hankkimaan pienempiä kaloja saaliikseen, kunnes niiden ominaisuudet mahdollistivat siirtymisen syvempiin vesiin ja suurempiin saaliisiin.***

Olen joskus kummastellut sitä miksi lentäviä olentoja on evonkin mukaan syntynyt vain kerran, kaukana muinaisuudessa. Itse olet ollut innokkain selittämään, että on ollut täysi mahdottomuus syntyä enää myöhemmin koska uusille tulokkailee ei olisi enää vapaata ekolokeroa.

Tuolla kuvailemallasi vähittäisen siirtymisen menetelmällä olisi ollut mahdollista syntyä lentäviä olioita vaikka loputtomiin. Miksi vähittäinen muutos meressä onnistuisi mutta ilmassa ei?

Kun Suomenkin lokeroon mahtuu jatkuvasti uusia lintuja niin mikä ero olisi jos joukkoon pujahtaisi vaikkapa aivan uusi, ennennäkemätön, lentävä nisäkäs? Sehän voisi olla sopeutuneempi kuin paikalliset linnut ja syrjäyttäisi jonkun lintulajin tieltään. Eikös kyseessä olisi ihan normaali evo?

Mikään lokeromystiikka tai evoluutioteorian piirre ei sitä estäisi mutta se estää, että ei ole enää uutta Luomista.

Lue lisää

Nii-in.. Lentävä nisäkäs, mistähän lie semmoisen löytäisikään? Tai nisäkkäitä joille on kehittymässä lentokyky, mutta osaavat nykyään vain liitää. Tietäisiköhän joku tuommoisia kummallisia kummajaisia?

Tottakai evoluutio tapahtuu paljon nopeammin, kuin lintujen levittäytyminen uusille alueille...

........ kirjoitti:

Nii-in.. Lentävä nisäkäs, mistähän lie semmoisen löytäisikään? Tai nisäkkäitä joille on kehittymässä lentokyky, mutta osaavat nykyään vain liitää. Tietäisiköhän joku tuommoisia kummallisia kummajaisia?

Tottakai evoluutio tapahtuu paljon nopeammin, kuin lintujen levittäytyminen uusille alueille...

Lue lisää

Olihan tuo lepakkokin näköjään tässä keskustelussa käsiteltykin. Esimerkiksi Archaeopteryxn ja vanhimman lepakon fossiilin välillä on 100 miljoonaa vuotta eroa, onko se sitten samaa kertaa kun lentotaito on kehittynyt.

Onko sinusta liito-orava lentävä nisäkäs?

Outsider____! kirjoitti:

***Niiden veteen siirtyminen oli asteittaista, ne elivät ensin rantavesissä, joissa ne olivat paremamassa turvassa saalistajilta ja pystyivät hankkimaan pienempiä kaloja saaliikseen, kunnes niiden ominaisuudet mahdollistivat siirtymisen syvempiin vesiin ja suurempiin saaliisiin.***

Olen joskus kummastellut sitä miksi lentäviä olentoja on evonkin mukaan syntynyt vain kerran, kaukana muinaisuudessa. Itse olet ollut innokkain selittämään, että on ollut täysi mahdottomuus syntyä enää myöhemmin koska uusille tulokkailee ei olisi enää vapaata ekolokeroa.

Tuolla kuvailemallasi vähittäisen siirtymisen menetelmällä olisi ollut mahdollista syntyä lentäviä olioita vaikka loputtomiin. Miksi vähittäinen muutos meressä onnistuisi mutta ilmassa ei?

Kun Suomenkin lokeroon mahtuu jatkuvasti uusia lintuja niin mikä ero olisi jos joukkoon pujahtaisi vaikkapa aivan uusi, ennennäkemätön, lentävä nisäkäs? Sehän voisi olla sopeutuneempi kuin paikalliset linnut ja syrjäyttäisi jonkun lintulajin tieltään. Eikös kyseessä olisi ihan normaali evo?

Mikään lokeromystiikka tai evoluutioteorian piirre ei sitä estäisi mutta se estää, että ei ole enää uutta Luomista.

Lue lisää

""Olen joskus kummastellut sitä miksi lentäviä olentoja on evonkin mukaan syntynyt vain kerran, kaukana muinaisuudessa. Itse olet ollut innokkain selittämään, että on ollut täysi mahdottomuus syntyä enää myöhemmin koska uusille tulokkailee ei olisi enää vapaata ekolokeroa.""

Lentäviä olentojahan on syntynyt lukuisia kertoja, mm hyönteiset, linnut, lepakot, lentoliskot jne, joten evo-oppisi eroaa edelleen evoluutioteoriasta.

En ole kertonut, että se olisi täysin mahdotonta, mutta olen korostanut, että se on vaikeaa, jos ekolokero on jo vallattu. Lentäminen hyvin vaatii niin paljon erilaisia ominaisuuksia maaelämään verrattuna, että noiden ominaisuuksien kehittyminen on vaikeaa ja jos tuossa ekolokerossa on jo siihen miljoonia vuosia sopeutuneita lajeja, se on vielä paljon vaikeampaa.

""Tuolla kuvailemallasi vähittäisen siirtymisen menetelmällä olisi ollut mahdollista syntyä lentäviä olioita vaikka loputtomiin. Miksi vähittäinen muutos meressä onnistuisi mutta ilmassa ei?""

Ilmassa saaliit, hyönteiset ovat jo kehittyneet taitaviksi lentäjiksi lintujen tuoman valintapaineen takia miljoonien vuosien evoluution avulla ja toisaalta linnut ovat kehittyneet taitaviksi saalistajiksi miljoonien vuosien kehityksen tuloksena. Tuohon väliin on vaikea mennä kehittämään asteittain lentotaitoa, kun kilpailu on niin kovaa.

""Kun Suomenkin lokeroon mahtuu jatkuvasti uusia lintuja niin mikä ero olisi jos joukkoon pujahtaisi vaikkapa aivan uusi, ennennäkemätön, lentävä nisäkäs? Sehän voisi olla sopeutuneempi kuin paikalliset linnut ja syrjäyttäisi jonkun lintulajin tieltään. Eikös kyseessä olisi ihan normaali evo?""

Jokaisen Suomeen tulevan uuden lintulajinkin kehityksen takana on miljoonien vuosien lentämistä, alkeellisella lentotaidolla linnuille ei pärjää. Jos tuo uusi lentokykyinen nisäkäs saisi lentotaidon ihmeen kautta ja olisi vielä sopeutuneempi kuin linnut, se toki syrjäyttäisi sopeutuneempana paikalliset linnut, mutta kun evoluutioteoria ei sisällä tuollaisia ihmeitä, vaan kehitys on vähittäistä ja asteittaista.

""Mikään lokeromystiikka tai evoluutioteorian piirre ei sitä estäisi mutta se estää, että ei ole enää uutta Luomista.""

Mikään sitä ei evoluutioteoriassakaan estä, mutta evoluutioteorialla on syy, miksei näin todennäköisesti tapahdu.

Turkana kirjoitti:

""Olen joskus kummastellut sitä miksi lentäviä olentoja on evonkin mukaan syntynyt vain kerran, kaukana muinaisuudessa. Itse olet ollut innokkain selittämään, että on ollut täysi mahdottomuus syntyä enää myöhemmin koska uusille tulokkailee ei olisi enää vapaata ekolokeroa.""

Lentäviä olentojahan on syntynyt lukuisia kertoja, mm hyönteiset, linnut, lepakot, lentoliskot jne, joten evo-oppisi eroaa edelleen evoluutioteoriasta.

En ole kertonut, että se olisi täysin mahdotonta, mutta olen korostanut, että se on vaikeaa, jos ekolokero on jo vallattu. Lentäminen hyvin vaatii niin paljon erilaisia ominaisuuksia maaelämään verrattuna, että noiden ominaisuuksien kehittyminen on vaikeaa ja jos tuossa ekolokerossa on jo siihen miljoonia vuosia sopeutuneita lajeja, se on vielä paljon vaikeampaa.

""Tuolla kuvailemallasi vähittäisen siirtymisen menetelmällä olisi ollut mahdollista syntyä lentäviä olioita vaikka loputtomiin. Miksi vähittäinen muutos meressä onnistuisi mutta ilmassa ei?""

Ilmassa saaliit, hyönteiset ovat jo kehittyneet taitaviksi lentäjiksi lintujen tuoman valintapaineen takia miljoonien vuosien evoluution avulla ja toisaalta linnut ovat kehittyneet taitaviksi saalistajiksi miljoonien vuosien kehityksen tuloksena. Tuohon väliin on vaikea mennä kehittämään asteittain lentotaitoa, kun kilpailu on niin kovaa.

""Kun Suomenkin lokeroon mahtuu jatkuvasti uusia lintuja niin mikä ero olisi jos joukkoon pujahtaisi vaikkapa aivan uusi, ennennäkemätön, lentävä nisäkäs? Sehän voisi olla sopeutuneempi kuin paikalliset linnut ja syrjäyttäisi jonkun lintulajin tieltään. Eikös kyseessä olisi ihan normaali evo?""

Jokaisen Suomeen tulevan uuden lintulajinkin kehityksen takana on miljoonien vuosien lentämistä, alkeellisella lentotaidolla linnuille ei pärjää. Jos tuo uusi lentokykyinen nisäkäs saisi lentotaidon ihmeen kautta ja olisi vielä sopeutuneempi kuin linnut, se toki syrjäyttäisi sopeutuneempana paikalliset linnut, mutta kun evoluutioteoria ei sisällä tuollaisia ihmeitä, vaan kehitys on vähittäistä ja asteittaista.

""Mikään lokeromystiikka tai evoluutioteorian piirre ei sitä estäisi mutta se estää, että ei ole enää uutta Luomista.""

Mikään sitä ei evoluutioteoriassakaan estä, mutta evoluutioteorialla on syy, miksei näin todennäköisesti tapahdu.

Lue lisää

ole huippulentäjiä, mitä höpäjät. Osa kävelee puun rungolla aika verkkaseen tai istuu paikallaan. Ei niitä tarvitse lennosta napsia niinkuin ei tee nytkään kovinkaan moni lintulaji.

Katsos, maailmassa on muitakin kuin pääskysiä. Osa kävelee maassa ja napsii sieltä. Joten alapas miettiä uusia seli selijä kun edellisistä ei ollut mihinkään.

Turkana kirjoitti:

""Olen joskus kummastellut sitä miksi lentäviä olentoja on evonkin mukaan syntynyt vain kerran, kaukana muinaisuudessa. Itse olet ollut innokkain selittämään, että on ollut täysi mahdottomuus syntyä enää myöhemmin koska uusille tulokkailee ei olisi enää vapaata ekolokeroa.""

Lentäviä olentojahan on syntynyt lukuisia kertoja, mm hyönteiset, linnut, lepakot, lentoliskot jne, joten evo-oppisi eroaa edelleen evoluutioteoriasta.

En ole kertonut, että se olisi täysin mahdotonta, mutta olen korostanut, että se on vaikeaa, jos ekolokero on jo vallattu. Lentäminen hyvin vaatii niin paljon erilaisia ominaisuuksia maaelämään verrattuna, että noiden ominaisuuksien kehittyminen on vaikeaa ja jos tuossa ekolokerossa on jo siihen miljoonia vuosia sopeutuneita lajeja, se on vielä paljon vaikeampaa.

""Tuolla kuvailemallasi vähittäisen siirtymisen menetelmällä olisi ollut mahdollista syntyä lentäviä olioita vaikka loputtomiin. Miksi vähittäinen muutos meressä onnistuisi mutta ilmassa ei?""

Ilmassa saaliit, hyönteiset ovat jo kehittyneet taitaviksi lentäjiksi lintujen tuoman valintapaineen takia miljoonien vuosien evoluution avulla ja toisaalta linnut ovat kehittyneet taitaviksi saalistajiksi miljoonien vuosien kehityksen tuloksena. Tuohon väliin on vaikea mennä kehittämään asteittain lentotaitoa, kun kilpailu on niin kovaa.

""Kun Suomenkin lokeroon mahtuu jatkuvasti uusia lintuja niin mikä ero olisi jos joukkoon pujahtaisi vaikkapa aivan uusi, ennennäkemätön, lentävä nisäkäs? Sehän voisi olla sopeutuneempi kuin paikalliset linnut ja syrjäyttäisi jonkun lintulajin tieltään. Eikös kyseessä olisi ihan normaali evo?""

Jokaisen Suomeen tulevan uuden lintulajinkin kehityksen takana on miljoonien vuosien lentämistä, alkeellisella lentotaidolla linnuille ei pärjää. Jos tuo uusi lentokykyinen nisäkäs saisi lentotaidon ihmeen kautta ja olisi vielä sopeutuneempi kuin linnut, se toki syrjäyttäisi sopeutuneempana paikalliset linnut, mutta kun evoluutioteoria ei sisällä tuollaisia ihmeitä, vaan kehitys on vähittäistä ja asteittaista.

""Mikään lokeromystiikka tai evoluutioteorian piirre ei sitä estäisi mutta se estää, että ei ole enää uutta Luomista.""

Mikään sitä ei evoluutioteoriassakaan estä, mutta evoluutioteorialla on syy, miksei näin todennäköisesti tapahdu.

Lue lisää

.....alkeellisella lentotaidolla linnuille ei pärjää.......

eivät kaikki linnut suinkaan ole huippulentäjiä, koeta nyt valehtella vähän vähemmän. On huonoja lentäjiä, jotka syövät vain hitaiata saaliita tai kasviruokaa. Eiväthän siemenet mitään taitolentäjää tarvitse, ei ne pakoon yritä.

metsien ötökät kirjoitti:

ole huippulentäjiä, mitä höpäjät. Osa kävelee puun rungolla aika verkkaseen tai istuu paikallaan. Ei niitä tarvitse lennosta napsia niinkuin ei tee nytkään kovinkaan moni lintulaji.

Katsos, maailmassa on muitakin kuin pääskysiä. Osa kävelee maassa ja napsii sieltä. Joten alapas miettiä uusia seli selijä kun edellisistä ei ollut mihinkään.

Lue lisää

Lentokyky tosiaan mahdollistaa pääsemisen paikkaan, missä hyönteiset ovat maassa.

sentään kirjoitti:

.....alkeellisella lentotaidolla linnuille ei pärjää.......

eivät kaikki linnut suinkaan ole huippulentäjiä, koeta nyt valehtella vähän vähemmän. On huonoja lentäjiä, jotka syövät vain hitaiata saaliita tai kasviruokaa. Eiväthän siemenet mitään taitolentäjää tarvitse, ei ne pakoon yritä.

Lue lisää

""eivät kaikki linnut suinkaan ole huippulentäjiä, koeta nyt valehtella vähän vähemmän. On huonoja lentäjiä, jotka syövät vain hitaiata saaliita tai kasviruokaa. Eiväthän siemenet mitään taitolentäjää tarvitse, ei ne pakoon yritä.""

Onhan meillä esimerkkejä jopa lentokyvyttömistä linnuista, mutta pointti kuitenkin on, että tuo kehittyvä lentokyky olisi kovan kilpailun alaisena, paremmatat lentäjät nappaavat niitä siemeniäkin enemmän.

Turkana kirjoitti:

Lentokyky tosiaan mahdollistaa pääsemisen paikkaan, missä hyönteiset ovat maassa.

Koppakuoriaisilla ja vastaavilla on varsin rajoitettu lentämisentarve.
Niille ei voi kuvitella puolikehittynyttä lentokykyvaihetta parhaalla tahdollakaan. Ja siipein suojakilvet vielä lisäksi, jotka ovat aerodynaamisesti ongelmalliset haitaten lentoa.
Useimmat näistä koppakuoriaisista lentävät vain kerran ja senkin lyhyen matkaa. Tämän lisäksi niillä on oltava lentoonsa pätevä syy joka vaatii suunnistamaan erehtymättä kohteeseensa.
Mitään todisteita näiden eri koppakuoriaisryhmien kehityksestä ei ole olemassakaan.

Outsider____! kirjoitti:

***Niiden veteen siirtyminen oli asteittaista, ne elivät ensin rantavesissä, joissa ne olivat paremamassa turvassa saalistajilta ja pystyivät hankkimaan pienempiä kaloja saaliikseen, kunnes niiden ominaisuudet mahdollistivat siirtymisen syvempiin vesiin ja suurempiin saaliisiin.***

Olen joskus kummastellut sitä miksi lentäviä olentoja on evonkin mukaan syntynyt vain kerran, kaukana muinaisuudessa. Itse olet ollut innokkain selittämään, että on ollut täysi mahdottomuus syntyä enää myöhemmin koska uusille tulokkailee ei olisi enää vapaata ekolokeroa.

Tuolla kuvailemallasi vähittäisen siirtymisen menetelmällä olisi ollut mahdollista syntyä lentäviä olioita vaikka loputtomiin. Miksi vähittäinen muutos meressä onnistuisi mutta ilmassa ei?

Kun Suomenkin lokeroon mahtuu jatkuvasti uusia lintuja niin mikä ero olisi jos joukkoon pujahtaisi vaikkapa aivan uusi, ennennäkemätön, lentävä nisäkäs? Sehän voisi olla sopeutuneempi kuin paikalliset linnut ja syrjäyttäisi jonkun lintulajin tieltään. Eikös kyseessä olisi ihan normaali evo?

Mikään lokeromystiikka tai evoluutioteorian piirre ei sitä estäisi mutta se estää, että ei ole enää uutta Luomista.

Lue lisää

"Olen joskus kummastellut sitä miksi lentäviä olentoja on evonkin mukaan syntynyt vain kerran, kaukana muinaisuudessa. Itse olet ollut innokkain selittämään, että on ollut täysi mahdottomuus syntyä enää myöhemmin koska uusille tulokkailee ei olisi enää vapaata ekolokeroa."

Kuinkahan monta kertaa tässäkin ketjussa sinulle on selitetty, että "mahdottomuus" on eri asia kuin se, että jokin on "vaikeaa".

Ja lentotaidon on kehittynyt erikseen ainakin hyönteisille, matelijat (lentoliskot), linnut, nisäkkäät. Lisäksi liitotaito on kehittynyt vielä erikseen matelijoille, useammallekkin nisäkkäälle, kaloille ja jopa sammakolle ja alkeellisena jopa käärmeelle. Myös useat hämähäkit liitävät seittinsä varassa.

"Tuolla kuvailemallasi vähittäisen siirtymisen menetelmällä olisi ollut mahdollista syntyä lentäviä olioita vaikka loputtomiin. Miksi vähittäinen muutos meressä onnistuisi mutta ilmassa ei?"

Vähittäinen siirtyminen lentäjäksi on siis tapahtunut useampaan kertaa ja siirtyminen maaeläimestä merieläimeksi on niin ikään tapahtunut useamman kerran.

Lentäviä eläinlajeja on satoja tuhansia. En ymmärrä millä ihmeen logiikalla sinä päätät että niitä on liian vähän?

***Tänä aamuna 9:31 sinä aloitat viestisi valehtelemalla:
"Evoluutit ovat keskusteluissa aina painottaneet sitä miten ei olisi ollut mahdollista kehittyä lintujen jälkeen uusia lentäviä eliöitä, koska niille ei olisi ollut enää vapaata ekolokeroa."

Tämä on valhe tietenkin jo senkin takia, että lepakot ovat kehittyneet lentäjiksi lintujen jälkeen,***

Tiedän tuon lepakkojutun mutta en puhunut omaa tietoani vaan sitä mitä evot ovat palstalla hokeneet vastauksena minulle. Jos siis joku on valehdellut niin evot tietenkin.

***Mutta mitä enemmän ja mitä erilaisempaa ravintoa hyödyntäviä lentäviä eläinlajeja jo on olemassa, niin sitä kovempaa on kilpailu ja sitä vaikeampaa "löytää" sellainen "markkinarako", jossa lentokyvyn asteittaiselle kehittymiselle olisi tilaa."***

En tiedä miten sinä tuon tilan laskemisen suoritat mutta katsellessa Itä- ja Pohjois-Suomen kesäisiä itikka- ja paarmalaumoja ei voi uskoa, että sellaisen ruoan syöjiltä eväs ihan heti loppuisi vaikka jokin aivan uusikin laji jollekin kostealle alueelle ilmestyisi.

Miten aivan uusi, evon luoma, lentävä nisäkäs eroaisi vastaavaa ruokaa syövästä linnusta. Aivan sama tilanne, istuupa oksalla paarmoja väijymässä lintu X vaiko nisäkäs Y. Ruoan riittävyyden kannalta ja muutenkin yks hailee.

***Etkä muuten vieläkään ole muistanut vastata siihen kysymykseen, missä menee talviunen kehittymisessä mikro- ja makroevoluution raja? Jos parin vuorokauden jaksoissa torkkuminen venyykin pisimmillään kolmeen vuorokauteen, niin sekö on jo makroa? Vai se kun kymmenen päivän talviuni venyy kahteentoista vuorokauteen? Vai kahden kuukauden talviuni kahteen kuukauteen ja yhteen päivään?

Tämä olisi loistava tilaisuus konkretisoida makron ja mikron eroa.***

Uskomattoman typerä kysymys muuten. Mutta koetetaan kertoa. Mikähän on ensinnäkin talviunen mikroevoluutio? Keksitkö termin ihan itse vai onko sellaista todettu jossain?

Ensinnäkin, tuo kysymys ei ole vastaus mihinkään ongelmaan. Jossakinhan on raja, joka asiassa. Yhtä lailla voisi kysyä, että mikä estää ihmistä sukupolvi sukupolvelta juoksemasta 100 m aina vain 0,1 sekuntia nopeammin. Lopulta voisi joku hemmo vetää jo vaikka alle 1 sekunnin.

Minä en osaa selittää mikä ihmisen anatomiassa sen estää mutta uskon, että estää kuitenkin.

Karhusta vielä. Niin ihmiset kuin eläimetkin nukkuvat ja torkkuvat mutta eipä ole muilla pohjolan pedoilla merkkiäkään talviunesta. Kyllä susilaumakin tai ahma tai kettu voisi talviunen avulla monesti välttyä nälkäkuolemalta, joten kyseessä olisi niillekin mahtava valintaetu.

Sitäpaitsi, jopa yli puoli vuotta kestävä talviuni vaatisi eläimen ruumiin toiminnoilta suunattoman määrän uusia muutoksia, joita kolmenkaan vuorokauden torkku ei vaadi.

Kissapedotkin ovat nälkäaikana lähes unen kaltaisessa tilassa pitkiä aikoja mutta eipä ole kehittynyt merkkiäkään kuukausien mittaisesta unesta.

Kerro sinä mikä on nimenomaan karhulla estänyt sukupuuton kylmillä alueilla. Näinhän käy yleensä jos olosuhteet muuttuvat sopimattomiksi.

Outsider___! kirjoitti:

***Tänä aamuna 9:31 sinä aloitat viestisi valehtelemalla:
"Evoluutit ovat keskusteluissa aina painottaneet sitä miten ei olisi ollut mahdollista kehittyä lintujen jälkeen uusia lentäviä eliöitä, koska niille ei olisi ollut enää vapaata ekolokeroa."

Tämä on valhe tietenkin jo senkin takia, että lepakot ovat kehittyneet lentäjiksi lintujen jälkeen,***

Tiedän tuon lepakkojutun mutta en puhunut omaa tietoani vaan sitä mitä evot ovat palstalla hokeneet vastauksena minulle. Jos siis joku on valehdellut niin evot tietenkin.

***Mutta mitä enemmän ja mitä erilaisempaa ravintoa hyödyntäviä lentäviä eläinlajeja jo on olemassa, niin sitä kovempaa on kilpailu ja sitä vaikeampaa "löytää" sellainen "markkinarako", jossa lentokyvyn asteittaiselle kehittymiselle olisi tilaa."***

En tiedä miten sinä tuon tilan laskemisen suoritat mutta katsellessa Itä- ja Pohjois-Suomen kesäisiä itikka- ja paarmalaumoja ei voi uskoa, että sellaisen ruoan syöjiltä eväs ihan heti loppuisi vaikka jokin aivan uusikin laji jollekin kostealle alueelle ilmestyisi.

Miten aivan uusi, evon luoma, lentävä nisäkäs eroaisi vastaavaa ruokaa syövästä linnusta. Aivan sama tilanne, istuupa oksalla paarmoja väijymässä lintu X vaiko nisäkäs Y. Ruoan riittävyyden kannalta ja muutenkin yks hailee.

***Etkä muuten vieläkään ole muistanut vastata siihen kysymykseen, missä menee talviunen kehittymisessä mikro- ja makroevoluution raja? Jos parin vuorokauden jaksoissa torkkuminen venyykin pisimmillään kolmeen vuorokauteen, niin sekö on jo makroa? Vai se kun kymmenen päivän talviuni venyy kahteentoista vuorokauteen? Vai kahden kuukauden talviuni kahteen kuukauteen ja yhteen päivään?

Tämä olisi loistava tilaisuus konkretisoida makron ja mikron eroa.***

Uskomattoman typerä kysymys muuten. Mutta koetetaan kertoa. Mikähän on ensinnäkin talviunen mikroevoluutio? Keksitkö termin ihan itse vai onko sellaista todettu jossain?

Ensinnäkin, tuo kysymys ei ole vastaus mihinkään ongelmaan. Jossakinhan on raja, joka asiassa. Yhtä lailla voisi kysyä, että mikä estää ihmistä sukupolvi sukupolvelta juoksemasta 100 m aina vain 0,1 sekuntia nopeammin. Lopulta voisi joku hemmo vetää jo vaikka alle 1 sekunnin.

Minä en osaa selittää mikä ihmisen anatomiassa sen estää mutta uskon, että estää kuitenkin.

Karhusta vielä. Niin ihmiset kuin eläimetkin nukkuvat ja torkkuvat mutta eipä ole muilla pohjolan pedoilla merkkiäkään talviunesta. Kyllä susilaumakin tai ahma tai kettu voisi talviunen avulla monesti välttyä nälkäkuolemalta, joten kyseessä olisi niillekin mahtava valintaetu.

Sitäpaitsi, jopa yli puoli vuotta kestävä talviuni vaatisi eläimen ruumiin toiminnoilta suunattoman määrän uusia muutoksia, joita kolmenkaan vuorokauden torkku ei vaadi.

Kissapedotkin ovat nälkäaikana lähes unen kaltaisessa tilassa pitkiä aikoja mutta eipä ole kehittynyt merkkiäkään kuukausien mittaisesta unesta.

Kerro sinä mikä on nimenomaan karhulla estänyt sukupuuton kylmillä alueilla. Näinhän käy yleensä jos olosuhteet muuttuvat sopimattomiksi.

Lue lisää

eroaa huomattavasti nisäkkäiden rakenteesta. Pelkästään nisäkkäiden olo nisäkkäinä tekee lentämisen melkoisen vaikeaksi - sikiö(t) painaa. Senpä vuoksi vain lepakot ovat tempussa onnistuneet. Linnut onnistuivat, koska ne munivat - sikiö kehittyy emon ulkopuolella. Esimerkiksi liito-oravat eivät kohtaa tätä ongelmaa.

Suomen lepakot muuten talvihorrostavat.

Ihmisen anatomiassa mainitsemasi vauhdin estää pystyasento.

Karhujen rakenne antaa mahdollisuuden kerätä rasvavaraston, joka puolestaan mahdollistaa talvihorroksen. Maakarhut ovat kaikkirukaisia, jtoen ne voivat syksyllä käyttää hyväkseen kaikkea mahdollista marjoista ja sienistä muurahaisiin. Jääkarhut saalistavat hylkeitä, jotka ovat erittäin rasvaisia. Näitä etuja ei ole petoeläimillä, jotka elävät vain lihasta - ne eivät voisi millään lihottaa itseään tarvittavaa määrää, vauhti loppuisi kesken. Erona on myös koko, tarvitaan tietty ruumiinpaino, jotta energia pitäisi eläimen edes talvihorrokseen tarvittavan verran lämpimänä. Karhun kokoiset pelkän lihan syöjät eivät taas täällä pohjoisessa löydä riittävästi saalista. Tästä kaikesta johtunee, että Suomen oloisa vain isot karhut ja toisaalta pienet, suojaisiin kolkkiin mahtuvat lepakot talvihorrostavat.

sharyn kirjoitti:

eroaa huomattavasti nisäkkäiden rakenteesta. Pelkästään nisäkkäiden olo nisäkkäinä tekee lentämisen melkoisen vaikeaksi - sikiö(t) painaa. Senpä vuoksi vain lepakot ovat tempussa onnistuneet. Linnut onnistuivat, koska ne munivat - sikiö kehittyy emon ulkopuolella. Esimerkiksi liito-oravat eivät kohtaa tätä ongelmaa.

Suomen lepakot muuten talvihorrostavat.

Ihmisen anatomiassa mainitsemasi vauhdin estää pystyasento.

Karhujen rakenne antaa mahdollisuuden kerätä rasvavaraston, joka puolestaan mahdollistaa talvihorroksen. Maakarhut ovat kaikkirukaisia, jtoen ne voivat syksyllä käyttää hyväkseen kaikkea mahdollista marjoista ja sienistä muurahaisiin. Jääkarhut saalistavat hylkeitä, jotka ovat erittäin rasvaisia. Näitä etuja ei ole petoeläimillä, jotka elävät vain lihasta - ne eivät voisi millään lihottaa itseään tarvittavaa määrää, vauhti loppuisi kesken. Erona on myös koko, tarvitaan tietty ruumiinpaino, jotta energia pitäisi eläimen edes talvihorrokseen tarvittavan verran lämpimänä. Karhun kokoiset pelkän lihan syöjät eivät taas täällä pohjoisessa löydä riittävästi saalista. Tästä kaikesta johtunee, että Suomen oloisa vain isot karhut ja toisaalta pienet, suojaisiin kolkkiin mahtuvat lepakot talvihorrostavat.

Lue lisää

Nyt puraisit palan p....aa.
eroaa huomattavasti nisäkkäiden rakenteesta. Pelkästään nisäkkäiden olo nisäkkäinä tekee lentämisen melkoisen vaikeaksi - sikiö(t) painaa. Senpä vuoksi vain lepakot ovat tempussa onnistuneet. Linnut onnistuivat, koska ne munivat - sikiö kehittyy emon ulkopuolella. Etkö tiedä, että useilla linnuilla on munien paino kehon sisällä ollessaan suhteessa naaraaseen suurempi kuin nisäkkäiden poikuessa?
Munia on yhtäaikaa eri kehitysvaiheissa se määrä, joka pesään lopulta munitaan. Joten se siitä.
Ja sikiön paino linnuilla ei ole munan painoa suurempi, sillä munassa on kaikki tarvittava jo valmiiksi.
Ihmisen rakenne on ihan hyvä melkoisenkin rasvavaraston keruuseen, mutta näyttää sille, että vain aivot ovat ikihorroksessa.

sharyn kirjoitti:

eroaa huomattavasti nisäkkäiden rakenteesta. Pelkästään nisäkkäiden olo nisäkkäinä tekee lentämisen melkoisen vaikeaksi - sikiö(t) painaa. Senpä vuoksi vain lepakot ovat tempussa onnistuneet. Linnut onnistuivat, koska ne munivat - sikiö kehittyy emon ulkopuolella. Esimerkiksi liito-oravat eivät kohtaa tätä ongelmaa.

Suomen lepakot muuten talvihorrostavat.

Ihmisen anatomiassa mainitsemasi vauhdin estää pystyasento.

Karhujen rakenne antaa mahdollisuuden kerätä rasvavaraston, joka puolestaan mahdollistaa talvihorroksen. Maakarhut ovat kaikkirukaisia, jtoen ne voivat syksyllä käyttää hyväkseen kaikkea mahdollista marjoista ja sienistä muurahaisiin. Jääkarhut saalistavat hylkeitä, jotka ovat erittäin rasvaisia. Näitä etuja ei ole petoeläimillä, jotka elävät vain lihasta - ne eivät voisi millään lihottaa itseään tarvittavaa määrää, vauhti loppuisi kesken. Erona on myös koko, tarvitaan tietty ruumiinpaino, jotta energia pitäisi eläimen edes talvihorrokseen tarvittavan verran lämpimänä. Karhun kokoiset pelkän lihan syöjät eivät taas täällä pohjoisessa löydä riittävästi saalista. Tästä kaikesta johtunee, että Suomen oloisa vain isot karhut ja toisaalta pienet, suojaisiin kolkkiin mahtuvat lepakot talvihorrostavat.

Lue lisää

tauksia saitkin mutta lyödään löylyä lisää.

***Suomen lepakot muuten talvihorrostavat.***

Miksiköhän, eiväthän Suomen linnutkaan vedä talvella sikeitä? Jos kaikenlaiset linnut löytävät ruokaa talvella niin ei se lepakoillekaan olisi ylivoimaista. Pieni ruokavalion muutos enintään. Helpompi sekin kuin talviuni.

***Erona on myös koko, tarvitaan tietty ruumiinpaino, jotta energia pitäisi eläimen edes talvihorrokseen tarvittavan verran lämpimänä.***

Lepakko on taitaa karhuun verrattuna aika pieni ja kerääkö se karhun lailla mahtavan rasvavaraston. Ei kai mutta silti säilyy hengissä.

***Karhun kokoiset pelkän lihan syöjät eivät taas täällä pohjoisessa löydä riittävästi saalista.***

Tuo ei ole mikään puolustus. Jo vaikka kuukauden mittainen talviuni tekisi hyvää ja sitten taas viikoksi hirviä syömään. Olisi sekin valintaetu sillä horteen aikana energian kulutus tippuu aika tavalla.

***pienet, suojaisiin kolkkiin mahtuvat lepakot talvihorrostavat***

Niin, miksi meidän linnuissamme ei ole talviunta nukkuvia jos talviuni on evolutiivisesti niin helppo ja luonnollinen ratkaisu sukupuuton tilalle.

Tiaiset esim., eivät ole lepakkoa isompia, joten siinä mielessä kävisivät hyvin nukkujiksi.

Outsider____! kirjoitti:

tauksia saitkin mutta lyödään löylyä lisää.

***Suomen lepakot muuten talvihorrostavat.***

Miksiköhän, eiväthän Suomen linnutkaan vedä talvella sikeitä? Jos kaikenlaiset linnut löytävät ruokaa talvella niin ei se lepakoillekaan olisi ylivoimaista. Pieni ruokavalion muutos enintään. Helpompi sekin kuin talviuni.

***Erona on myös koko, tarvitaan tietty ruumiinpaino, jotta energia pitäisi eläimen edes talvihorrokseen tarvittavan verran lämpimänä.***

Lepakko on taitaa karhuun verrattuna aika pieni ja kerääkö se karhun lailla mahtavan rasvavaraston. Ei kai mutta silti säilyy hengissä.

***Karhun kokoiset pelkän lihan syöjät eivät taas täällä pohjoisessa löydä riittävästi saalista.***

Tuo ei ole mikään puolustus. Jo vaikka kuukauden mittainen talviuni tekisi hyvää ja sitten taas viikoksi hirviä syömään. Olisi sekin valintaetu sillä horteen aikana energian kulutus tippuu aika tavalla.

***pienet, suojaisiin kolkkiin mahtuvat lepakot talvihorrostavat***

Niin, miksi meidän linnuissamme ei ole talviunta nukkuvia jos talviuni on evolutiivisesti niin helppo ja luonnollinen ratkaisu sukupuuton tilalle.

Tiaiset esim., eivät ole lepakkoa isompia, joten siinä mielessä kävisivät hyvin nukkujiksi.

Lue lisää

Lepakot Suomessa horrostavat.

"Suomessa asuvat lajit pariutuvat usein syksyllä. Koiraat esittävät silloin soidinta, johon kuuluu ihmiskorvin kuultavaa laulua. Parittelun tapahduttua naaras säilöö ruumiissaan siittiöt hedelmöitystä varten. Hedelmöitys tapahtuu vasta keväällä talvihorroksen jälkeen."

http://fi.wikipedia.org/wiki/Lepakot

Ihmettelen tuota järjetöntä kinaamista. Ihan kuin tässä keskusteltaisiin jostakin hypoteettisesta tavasta mahdollisesti kehtitää Suomesa pärjääviä eläimiä, kun kyse on eläimistä, jotka ovat ja toimivat juuri niin kuin sanon. Mene ja hanki jostakin jokin Suomen eläimistöä käsitelevä krija, mieluummin sellainen, jossa on isoja kuvia ja hyvin lyhyitä lauseita, koska muu ei näytä menevän perille.

Talviuni ei ole ainoa ratkaisu talvesta selviytymiseen, kuten tietäisit, jos pitäisit edes silmäsi auki. Se on yksi tapa. Ihmetelen, että aikuinen mies voi olla noin suunnattoman tietämätön asioista ja silti esiintyy täällä rinta rottingilla.

Opettele tästä vähän asioita talitiaisista. Vähitellen voit vaikka oppia joitakin pieniä perusasioita - kyllä se siitä edistyy, jos viitsii eikä pode liian pahaa dementiaa.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Talitiainen

sharyn kirjoitti:

Lepakot Suomessa horrostavat.

"Suomessa asuvat lajit pariutuvat usein syksyllä. Koiraat esittävät silloin soidinta, johon kuuluu ihmiskorvin kuultavaa laulua. Parittelun tapahduttua naaras säilöö ruumiissaan siittiöt hedelmöitystä varten. Hedelmöitys tapahtuu vasta keväällä talvihorroksen jälkeen."

http://fi.wikipedia.org/wiki/Lepakot

Ihmettelen tuota järjetöntä kinaamista. Ihan kuin tässä keskusteltaisiin jostakin hypoteettisesta tavasta mahdollisesti kehtitää Suomesa pärjääviä eläimiä, kun kyse on eläimistä, jotka ovat ja toimivat juuri niin kuin sanon. Mene ja hanki jostakin jokin Suomen eläimistöä käsitelevä krija, mieluummin sellainen, jossa on isoja kuvia ja hyvin lyhyitä lauseita, koska muu ei näytä menevän perille.

Talviuni ei ole ainoa ratkaisu talvesta selviytymiseen, kuten tietäisit, jos pitäisit edes silmäsi auki. Se on yksi tapa. Ihmetelen, että aikuinen mies voi olla noin suunnattoman tietämätön asioista ja silti esiintyy täällä rinta rottingilla.

Opettele tästä vähän asioita talitiaisista. Vähitellen voit vaikka oppia joitakin pieniä perusasioita - kyllä se siitä edistyy, jos viitsii eikä pode liian pahaa dementiaa.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Talitiainen

Lue lisää

.....krija, mieluummin sellainen, jossa on isoja kuvia ja hyvin lyhyitä lauseita, .........

Sellaisistako sinä tietosi etupäässä haet kun osaat noin kehua?

........"Suomessa asuvat lajit pariutuvat usein syksyllä. Koiraat esittävät silloin soidinta, johon kuuluu ihmiskorvin kuultavaa laulua. Parittelun tapahduttua naaras säilöö ruumiissaan siittiöt hedelmöitystä varten. Hedelmöitys tapahtuu vasta keväällä talvihorroksen jälkeen."
...........

Minäkin jo putosin miten tuo liittyy avauksen aiheeseen tai siihen mistä täällä on kinattu. Sanoit että pitää olla tietty koko selvitäkseen talviunesta. Siideri osoitti sen plörinäksi niin sinä hvyää evotapaa noudatteen suutut.

hyllyn sisältö kirjoitti:

.....krija, mieluummin sellainen, jossa on isoja kuvia ja hyvin lyhyitä lauseita, .........

Sellaisistako sinä tietosi etupäässä haet kun osaat noin kehua?

........"Suomessa asuvat lajit pariutuvat usein syksyllä. Koiraat esittävät silloin soidinta, johon kuuluu ihmiskorvin kuultavaa laulua. Parittelun tapahduttua naaras säilöö ruumiissaan siittiöt hedelmöitystä varten. Hedelmöitys tapahtuu vasta keväällä talvihorroksen jälkeen."
...........

Minäkin jo putosin miten tuo liittyy avauksen aiheeseen tai siihen mistä täällä on kinattu. Sanoit että pitää olla tietty koko selvitäkseen talviunesta. Siideri osoitti sen plörinäksi niin sinä hvyää evotapaa noudatteen suutut.

Lue lisää

Mainitsin siiderille, että lepakot horrostavat talvella lämpimissä koloissa, joihin ne pieninä otuksina mahtuvat. Kuten ullakoilla, minlä voin sinulle lisätä. Siideri tässä on tuonut keskusteluun mielenkiintoisia lisäyksiä, kuten talitintit (joiden hänen mielestään pitäisi viettää talvet horroksessa). Hänen eläinoppinsa on niin omalaatuista, varsinkin suomalaisena, jolle pitäisi Suomen luonto olla edes pikkuisen tuttu, että vähemmästäkin tässä hermostuu. Miten voi aikuinen mies kummastella karhujen talviunta? Ja väittää, että kettujen ja susienkin pitäisi horrostaa? Tai että karhujen olisi ihan mahdollista vaeltaa talvet ympäriinsä hirviä jahtaamassa?

Eli näin lausui siideri, kuulkaa sanojaan:

"Niin, miksi meidän linnuissamme ei ole talviunta nukkuvia jos talviuni on evolutiivisesti niin helppo ja luonnollinen ratkaisu sukupuuton tilalle.

Tiaiset esim., eivät ole lepakkoa isompia, joten siinä mielessä kävisivät hyvin nukkujiksi."

"Sitäpaitsi, jopa yli puoli vuotta kestävä talviuni vaatisi eläimen ruumiin toiminnoilta suunattoman määrän uusia muutoksia, joita kolmenkaan vuorokauden torkku ei vaadi.

Kissapedotkin ovat nälkäaikana lähes unen kaltaisessa tilassa pitkiä aikoja mutta eipä ole kehittynyt merkkiäkään kuukausien mittaisesta unesta.

Kerro sinä mikä on nimenomaan karhulla estänyt sukupuuton kylmillä alueilla. Näinhän käy yleensä jos olosuhteet muuttuvat sopimattomiksi."

Outsider___! kirjoitti:

***Tänä aamuna 9:31 sinä aloitat viestisi valehtelemalla:
"Evoluutit ovat keskusteluissa aina painottaneet sitä miten ei olisi ollut mahdollista kehittyä lintujen jälkeen uusia lentäviä eliöitä, koska niille ei olisi ollut enää vapaata ekolokeroa."

Tämä on valhe tietenkin jo senkin takia, että lepakot ovat kehittyneet lentäjiksi lintujen jälkeen,***

Tiedän tuon lepakkojutun mutta en puhunut omaa tietoani vaan sitä mitä evot ovat palstalla hokeneet vastauksena minulle. Jos siis joku on valehdellut niin evot tietenkin.

***Mutta mitä enemmän ja mitä erilaisempaa ravintoa hyödyntäviä lentäviä eläinlajeja jo on olemassa, niin sitä kovempaa on kilpailu ja sitä vaikeampaa "löytää" sellainen "markkinarako", jossa lentokyvyn asteittaiselle kehittymiselle olisi tilaa."***

En tiedä miten sinä tuon tilan laskemisen suoritat mutta katsellessa Itä- ja Pohjois-Suomen kesäisiä itikka- ja paarmalaumoja ei voi uskoa, että sellaisen ruoan syöjiltä eväs ihan heti loppuisi vaikka jokin aivan uusikin laji jollekin kostealle alueelle ilmestyisi.

Miten aivan uusi, evon luoma, lentävä nisäkäs eroaisi vastaavaa ruokaa syövästä linnusta. Aivan sama tilanne, istuupa oksalla paarmoja väijymässä lintu X vaiko nisäkäs Y. Ruoan riittävyyden kannalta ja muutenkin yks hailee.

***Etkä muuten vieläkään ole muistanut vastata siihen kysymykseen, missä menee talviunen kehittymisessä mikro- ja makroevoluution raja? Jos parin vuorokauden jaksoissa torkkuminen venyykin pisimmillään kolmeen vuorokauteen, niin sekö on jo makroa? Vai se kun kymmenen päivän talviuni venyy kahteentoista vuorokauteen? Vai kahden kuukauden talviuni kahteen kuukauteen ja yhteen päivään?

Tämä olisi loistava tilaisuus konkretisoida makron ja mikron eroa.***

Uskomattoman typerä kysymys muuten. Mutta koetetaan kertoa. Mikähän on ensinnäkin talviunen mikroevoluutio? Keksitkö termin ihan itse vai onko sellaista todettu jossain?

Ensinnäkin, tuo kysymys ei ole vastaus mihinkään ongelmaan. Jossakinhan on raja, joka asiassa. Yhtä lailla voisi kysyä, että mikä estää ihmistä sukupolvi sukupolvelta juoksemasta 100 m aina vain 0,1 sekuntia nopeammin. Lopulta voisi joku hemmo vetää jo vaikka alle 1 sekunnin.

Minä en osaa selittää mikä ihmisen anatomiassa sen estää mutta uskon, että estää kuitenkin.

Karhusta vielä. Niin ihmiset kuin eläimetkin nukkuvat ja torkkuvat mutta eipä ole muilla pohjolan pedoilla merkkiäkään talviunesta. Kyllä susilaumakin tai ahma tai kettu voisi talviunen avulla monesti välttyä nälkäkuolemalta, joten kyseessä olisi niillekin mahtava valintaetu.

Sitäpaitsi, jopa yli puoli vuotta kestävä talviuni vaatisi eläimen ruumiin toiminnoilta suunattoman määrän uusia muutoksia, joita kolmenkaan vuorokauden torkku ei vaadi.

Kissapedotkin ovat nälkäaikana lähes unen kaltaisessa tilassa pitkiä aikoja mutta eipä ole kehittynyt merkkiäkään kuukausien mittaisesta unesta.

Kerro sinä mikä on nimenomaan karhulla estänyt sukupuuton kylmillä alueilla. Näinhän käy yleensä jos olosuhteet muuttuvat sopimattomiksi.

Lue lisää

"Tiedän tuon lepakkojutun mutta en puhunut omaa tietoani vaan sitä mitä evot ovat palstalla hokeneet vastauksena minulle. Jos siis joku on valehdellut niin evot tietenkin."

Oletko jo unohtanut, mitä kirjoitit avauksessasi: "evot" ovat sinun mukaasi *aina* painottaneet että lintujen jälkeen uusien lentävien eläimien kehittyminen olsi *mahdotonta*.

Tässä ketjussa et ole onnistunut kertomaan yhtään "evon" viestiä, jossa olisi puhuttu moisen kehityksen *mahdottomuudesta*. Sen sijaan tässäkin ketjussa on lainattu kahta "evon" viestiä, jossa puheena oleva kehitys on todettu vaikeaksi. Vaikea on eri asia kuin mahodton.

Väitteesi, jonka mukaan "evot" aina painottavat uusien lentävien lajien kehittymisen mahdottomuutta on siis vähintään liioittelu ellei suora valhe.

"Miten aivan uusi, evon luoma, lentävä nisäkäs eroaisi vastaavaa ruokaa syövästä linnusta."

Lentotaito, kuten kaikki ominaisuudet evoluutiossa kehittyvät hitaasti. Eli uusi lentävä laji eroaisi linnusta siten, että se olisi vuosimiljoomia huomattavasti huonompi lentäjä kuin linnut.

Eläinten määrää ei määrää lyhyet yltäkylläisyyden jaksot, koska varsinkin vuosia elävän eläimen pitää elää koko vuosi ja mielellään useampia vuosia. Jos huomattavasti suuremmalle määrälle lentäviä hyönteissyöjiä olisi tilaa, niin miksi hyönteissyöjälintujen populaatiot eivät yksinkertaisesti ole suurempia? Käytännössä kaikilla hyönteissyöjälinnuilla jokainen pari kuitenkin munii yli 2 munaa vuodessa. Eli kannat voisivat kasvaa eksponentiaalisesti. Mikseivät kasva?

"Ensinnäkin, tuo kysymys ei ole vastaus mihinkään ongelmaan. Jossakinhan on raja, joka asiassa."

Yrität nyt kierrellä. Minä en ainakaan ole keskustellut siitä, miten pitkäksi talviuni voisi kehittyä. Tuo juoksuesimerkki pitäisi mennä siin niin päin, että sinun mukaasi 100 metrin ennätys on pitänyt aina olla alle 11s eikä se ole voinut parantua asteittain.

Kysymys oli siitä, että kun meilä on oikeasti olemassa karhuja, jotka nukkuvat jopa yli puoli vuotta, niin mikä on se makroevoluution harppaus, joka on pitänyt tapahtua menneisyydessä, että on päästy puolen vuoden talviuneen.

Minä en ymmärrä miksei viiden kuukauden talviuni voisi pidentyä asteittain ja sukupolvien myötä kuuden kuukauden talviuneksi. Enkä ymmärrä miten 140 vuorokauden uni ei voisi kehittyä 150 (eli 5 kk) talviuneksi. Pitkä talviuni vaatii monia sopeutumia, mutta haluaisin todella nähdä jonkun loogisen selityksen, miksei pitkä talviuni ole voinut kehittyä asteittain. Luonnossa kuitenkin on eläimiä, jotka nukkuvat vain parin, kolmen vuorokauden pätkiä. Ja on muutaman kuukauden nukkkujia jne.

Muuten nämä sinun selittelyt ovat (kuten tavallista) hyvin vaikeaselkoisia. Jos sudet selviävät talvesta toisin keinoin kuin karhut, niin mitä sitten? Onko jompikumpi sinusta älyttömästi suunniteltu? Onko huono suunnittelu joku todiste älykkäästä suunnittelusta?

Luonto on monimuotoinen. Sattuma ja luonnonvalinta kehittää moninaisia ratkaisuja samaan ongelmaan. Minä en alkuunkaan ymmärrä miksi sinun mielestäsi kaikkien eläinten pitäisi elää samalla tavalla.

Tässä saman kehityksen toistossa on minusta analogia liike-elämään. Osittainen, eikä sinun tarvitse selittää minulle kaikkia eroja.

Mutta: Suomen nopeimmin kasvanut yritys lähihistoriassa on ollut Nokia. Tarkoittaako tämä sinusta sitä, että on silkkaa typeryyttä kun Suomessa ei sikiä yhä uusia ja uusia kännykän tekijöitä? Miksei sikiä?

Miksi kännyköiden tekeminen teki Nokiasta globaalin menestystarinan, mutta globaaliin menestykseen pääseviä kännykkäfirmoja ei synny jatkuvasti uusia? Onko nyt muka vähemmän kännykänkäyttäjiä? Myydäänkö niitä vähemmän vuodessa kuin Nokian nousun aikoihin? Miten nyt suunniteltu uusi kännykkämerkki eroaisi Nokian kännyköistä? Eivät ne ainakaan huonompia olisi kuin ne joilla Nokia alkujaan saavutti menestyksen.

Toinen vastaava esimerkki voisi olla Microsoft, joka muutamassa vuosikymmenessä kasvoi autotallifirmasta yhdeksi maailman suurimmista yrityksistä. Miksei enään mikrotietokoneiden käyttöjärjestelmien rakentaminen ole "ekolokero", joka takaa huikean menestyksen? Onko PC-tietokoneita nyt vähemmän vai mistä on kysymys.

Mietipä tätä.

Anteeksi että ajattelen kirjoitti:

"Tiedän tuon lepakkojutun mutta en puhunut omaa tietoani vaan sitä mitä evot ovat palstalla hokeneet vastauksena minulle. Jos siis joku on valehdellut niin evot tietenkin."

Oletko jo unohtanut, mitä kirjoitit avauksessasi: "evot" ovat sinun mukaasi *aina* painottaneet että lintujen jälkeen uusien lentävien eläimien kehittyminen olsi *mahdotonta*.

Tässä ketjussa et ole onnistunut kertomaan yhtään "evon" viestiä, jossa olisi puhuttu moisen kehityksen *mahdottomuudesta*. Sen sijaan tässäkin ketjussa on lainattu kahta "evon" viestiä, jossa puheena oleva kehitys on todettu vaikeaksi. Vaikea on eri asia kuin mahodton.

Väitteesi, jonka mukaan "evot" aina painottavat uusien lentävien lajien kehittymisen mahdottomuutta on siis vähintään liioittelu ellei suora valhe.

"Miten aivan uusi, evon luoma, lentävä nisäkäs eroaisi vastaavaa ruokaa syövästä linnusta."

Lentotaito, kuten kaikki ominaisuudet evoluutiossa kehittyvät hitaasti. Eli uusi lentävä laji eroaisi linnusta siten, että se olisi vuosimiljoomia huomattavasti huonompi lentäjä kuin linnut.

Eläinten määrää ei määrää lyhyet yltäkylläisyyden jaksot, koska varsinkin vuosia elävän eläimen pitää elää koko vuosi ja mielellään useampia vuosia. Jos huomattavasti suuremmalle määrälle lentäviä hyönteissyöjiä olisi tilaa, niin miksi hyönteissyöjälintujen populaatiot eivät yksinkertaisesti ole suurempia? Käytännössä kaikilla hyönteissyöjälinnuilla jokainen pari kuitenkin munii yli 2 munaa vuodessa. Eli kannat voisivat kasvaa eksponentiaalisesti. Mikseivät kasva?

"Ensinnäkin, tuo kysymys ei ole vastaus mihinkään ongelmaan. Jossakinhan on raja, joka asiassa."

Yrität nyt kierrellä. Minä en ainakaan ole keskustellut siitä, miten pitkäksi talviuni voisi kehittyä. Tuo juoksuesimerkki pitäisi mennä siin niin päin, että sinun mukaasi 100 metrin ennätys on pitänyt aina olla alle 11s eikä se ole voinut parantua asteittain.

Kysymys oli siitä, että kun meilä on oikeasti olemassa karhuja, jotka nukkuvat jopa yli puoli vuotta, niin mikä on se makroevoluution harppaus, joka on pitänyt tapahtua menneisyydessä, että on päästy puolen vuoden talviuneen.

Minä en ymmärrä miksei viiden kuukauden talviuni voisi pidentyä asteittain ja sukupolvien myötä kuuden kuukauden talviuneksi. Enkä ymmärrä miten 140 vuorokauden uni ei voisi kehittyä 150 (eli 5 kk) talviuneksi. Pitkä talviuni vaatii monia sopeutumia, mutta haluaisin todella nähdä jonkun loogisen selityksen, miksei pitkä talviuni ole voinut kehittyä asteittain. Luonnossa kuitenkin on eläimiä, jotka nukkuvat vain parin, kolmen vuorokauden pätkiä. Ja on muutaman kuukauden nukkkujia jne.

Muuten nämä sinun selittelyt ovat (kuten tavallista) hyvin vaikeaselkoisia. Jos sudet selviävät talvesta toisin keinoin kuin karhut, niin mitä sitten? Onko jompikumpi sinusta älyttömästi suunniteltu? Onko huono suunnittelu joku todiste älykkäästä suunnittelusta?

Luonto on monimuotoinen. Sattuma ja luonnonvalinta kehittää moninaisia ratkaisuja samaan ongelmaan. Minä en alkuunkaan ymmärrä miksi sinun mielestäsi kaikkien eläinten pitäisi elää samalla tavalla.

Tässä saman kehityksen toistossa on minusta analogia liike-elämään. Osittainen, eikä sinun tarvitse selittää minulle kaikkia eroja.

Mutta: Suomen nopeimmin kasvanut yritys lähihistoriassa on ollut Nokia. Tarkoittaako tämä sinusta sitä, että on silkkaa typeryyttä kun Suomessa ei sikiä yhä uusia ja uusia kännykän tekijöitä? Miksei sikiä?

Miksi kännyköiden tekeminen teki Nokiasta globaalin menestystarinan, mutta globaaliin menestykseen pääseviä kännykkäfirmoja ei synny jatkuvasti uusia? Onko nyt muka vähemmän kännykänkäyttäjiä? Myydäänkö niitä vähemmän vuodessa kuin Nokian nousun aikoihin? Miten nyt suunniteltu uusi kännykkämerkki eroaisi Nokian kännyköistä? Eivät ne ainakaan huonompia olisi kuin ne joilla Nokia alkujaan saavutti menestyksen.

Toinen vastaava esimerkki voisi olla Microsoft, joka muutamassa vuosikymmenessä kasvoi autotallifirmasta yhdeksi maailman suurimmista yrityksistä. Miksei enään mikrotietokoneiden käyttöjärjestelmien rakentaminen ole "ekolokero", joka takaa huikean menestyksen? Onko PC-tietokoneita nyt vähemmän vai mistä on kysymys.

Mietipä tätä.

Lue lisää

Mahdotonta tai mahdollista?
Tuosta on piiiiitkä matka todistettuun tietoon.
Eihän se riitä sairaalassakaan todisteeksi, että joku sanotaan ehkä mahdolliseksi. Siitä on pitkä matka toteutukseen.

sinä löydät vastauksen avauksen evopropleemiin?

Meressä kalat ovat samassa ekolokerossa ja silti lajien runsaua on valtavaa.
Eri ekolokeroon joutuminen on poikkeuksellinen tapahtuma eikä selitä maailman monimuotoisuutta.
Te katsotte aina kuin kyse olisi yksilöstä vaikka kaikkia lajin yksilöitä on aina pilvinpimein.
Mutaatio on yksilössä ja sen vaikutus populaatioon on häviävän pieni. Kehitys ei voisi koskaan johtaa yhtä mutaatiota kehittäen mutaatioiden ketjuuntumisena koska mutaation osuminen yhteen ominaisuuteen on tilastollinen mahdottomuus.
Eikä ole olemassakaan eliölajia jonka piirre on vain yhden ominaisuuden poikkeavuutta muista veljes lajiestaan.
Mahdollisuuksien määrän pohtiminen on juttu erikseen todistettuksen tapahtumien rinnalla.
Ja kiistattomia todisteita pyydetään eikä oletusten huomioimista.

kokonaiskuva kirjoitti:

Meressä kalat ovat samassa ekolokerossa ja silti lajien runsaua on valtavaa.
Eri ekolokeroon joutuminen on poikkeuksellinen tapahtuma eikä selitä maailman monimuotoisuutta.
Te katsotte aina kuin kyse olisi yksilöstä vaikka kaikkia lajin yksilöitä on aina pilvinpimein.
Mutaatio on yksilössä ja sen vaikutus populaatioon on häviävän pieni. Kehitys ei voisi koskaan johtaa yhtä mutaatiota kehittäen mutaatioiden ketjuuntumisena koska mutaation osuminen yhteen ominaisuuteen on tilastollinen mahdottomuus.
Eikä ole olemassakaan eliölajia jonka piirre on vain yhden ominaisuuden poikkeavuutta muista veljes lajiestaan.
Mahdollisuuksien määrän pohtiminen on juttu erikseen todistettuksen tapahtumien rinnalla.
Ja kiistattomia todisteita pyydetään eikä oletusten huomioimista.

Lue lisää

Meressä kalat ovat samassa ekolokerossa? ihanko totta? Eli syvänmeren kalat, kotoinen järvikala, ja vaikkapa hait ovat samalla lokerossa? Mitä ihmettä sinä tällä termillä tarkoitat..?

Eri ekolokeroon joutuminen.. Asiaa selittää termi makroevoluutio. Osapopulaatio omaa erilaisia ominaisuuksia kuin perusmuoto, koska mikroevoluutio kumuloituu.

"Te katsotte aina kuin kyse olisi yksilöstä vaikka kaikkia lajin yksilöitä on aina pilvinpimein." Yksilö on lauma ja lauma koostuu yksilöistä. Ominaisuus, joka periytyy vallitsevana, ja on hyödyllinen, ominaisuus yleistyy kannassa. Oli sitten kyseessä fysiologinen muutos, taikka muutos lajin käyttäytymisessä.

"Eikä ole olemassakaan eliölajia jonka piirre on vain yhden ominaisuuden poikkeavuutta muista veljes lajiestaan." Ahaa, siis lajit ovatkin yhtäkkiä sukulaislajeja, ja omaavat yhteisen kantamuodon? Jo pelkästään saman lajin rodut omaavat huomattavan erilaisia piirteitä.

"Ja kiistattomia todisteita pyydetään eikä oletusten huomioimista."
Galapagos-saarilla elävien sirkkulajien nokat ovat erilaiset eri saarilla, koska saarien olosuhteet ovat erilaiset. Ollos hyvä, tunnettu havainto joka todistaa lajien sopeutumiskyvyn ympäristöön. Seuraavaksi; bakteeri, joka on muodostunut ab-resistentiksi, kanta menettää ominaisuuden, koska ab-vapaassa ympäristössä ab-herkät balkteerit syrjäyttävät ab-resistentin kannan, ei tietenkään aina, mutta eläinlääketieteessä useasti havaittu fakta. Karja, jossa on vaivana penisiliini resistentti kanta, tulehduksia pyritään hoitamaan vaihtoehtoisilla menetelmillä, joka tarkoitta usein eläinten poistamista, on saavutettu hyviä tuloksia penisiliiniresistentin kannan häviämisessä.

Outsider____! kirjoitti:

sinä löydät vastauksen avauksen evopropleemiin?

soveliaita pohdiskeluja, jotta erottaisit metafyysisen pohdiskelun reaalimaailmasta. Mitä pelkäät, koska omaat tuollaisen tarpeen valehdella itsellesi, mister titanin öljy?

ravenlored kirjoitti:

Meressä kalat ovat samassa ekolokerossa? ihanko totta? Eli syvänmeren kalat, kotoinen järvikala, ja vaikkapa hait ovat samalla lokerossa? Mitä ihmettä sinä tällä termillä tarkoitat..?

Eri ekolokeroon joutuminen.. Asiaa selittää termi makroevoluutio. Osapopulaatio omaa erilaisia ominaisuuksia kuin perusmuoto, koska mikroevoluutio kumuloituu.

"Te katsotte aina kuin kyse olisi yksilöstä vaikka kaikkia lajin yksilöitä on aina pilvinpimein." Yksilö on lauma ja lauma koostuu yksilöistä. Ominaisuus, joka periytyy vallitsevana, ja on hyödyllinen, ominaisuus yleistyy kannassa. Oli sitten kyseessä fysiologinen muutos, taikka muutos lajin käyttäytymisessä.

"Eikä ole olemassakaan eliölajia jonka piirre on vain yhden ominaisuuden poikkeavuutta muista veljes lajiestaan." Ahaa, siis lajit ovatkin yhtäkkiä sukulaislajeja, ja omaavat yhteisen kantamuodon? Jo pelkästään saman lajin rodut omaavat huomattavan erilaisia piirteitä.

"Ja kiistattomia todisteita pyydetään eikä oletusten huomioimista."
Galapagos-saarilla elävien sirkkulajien nokat ovat erilaiset eri saarilla, koska saarien olosuhteet ovat erilaiset. Ollos hyvä, tunnettu havainto joka todistaa lajien sopeutumiskyvyn ympäristöön. Seuraavaksi; bakteeri, joka on muodostunut ab-resistentiksi, kanta menettää ominaisuuden, koska ab-vapaassa ympäristössä ab-herkät balkteerit syrjäyttävät ab-resistentin kannan, ei tietenkään aina, mutta eläinlääketieteessä useasti havaittu fakta. Karja, jossa on vaivana penisiliini resistentti kanta, tulehduksia pyritään hoitamaan vaihtoehtoisilla menetelmillä, joka tarkoitta usein eläinten poistamista, on saavutettu hyviä tuloksia penisiliiniresistentin kannan häviämisessä.

Lue lisää

vain jo luomisessa annettuja sieto-ominaisuuksia, ettei elämä maapallolta heti sukupuuttoon katoaisi.

Ei resistenssin kasvut evoluutiosta mitään todista. Eí siinä lehmä toiseksi lajiksi muutu.

luettelet ovat kirjoitti:

vain jo luomisessa annettuja sieto-ominaisuuksia, ettei elämä maapallolta heti sukupuuttoon katoaisi.

Ei resistenssin kasvut evoluutiosta mitään todista. Eí siinä lehmä toiseksi lajiksi muutu.

Lue lisää

taas yksi ID-huuhaa termi lisää. sieto-ominaisuus, iha itekö keksit?

ravenlored kirjoitti:

taas yksi ID-huuhaa termi lisää. sieto-ominaisuus, iha itekö keksit?

keksineet.

ei evot kirjoitti:

keksineet.

Onko tuo sieto-ominaisuus termi pelle hermann.. siis reinikaisen keksintöjä? Miten se tarkalleenottaen määritellään? Onko se samankaltainen kuin mikroevoluutio? Kumuloituuko sieto-ominaisuus mikroevoluution tavoin vallitsevaksi ominaisuudeksi?

ravenlored kirjoitti:

Onko tuo sieto-ominaisuus termi pelle hermann.. siis reinikaisen keksintöjä? Miten se tarkalleenottaen määritellään? Onko se samankaltainen kuin mikroevoluutio? Kumuloituuko sieto-ominaisuus mikroevoluution tavoin vallitsevaksi ominaisuudeksi?

Lue lisää

ja tarkoittaa sitä että on ominaisuus joka mahdollistaa sietää uusiakin kemikaaleja ja muuta. Ei kuole heti kun törmää uuteen aineeseen tai olosuhteisiin.