Puun hinta?

Taisi unohtua, että päätehakkuunkaan edullisin ajankohta ei ole ihan vain rahatilanteen mukaan määriteltävissä. Päätehakkuukelpoista metsää ei kannata kovin pitkään säilyttää, saattaa tulla jopa luonnonpoistumaa niin paljon että kelvollinen puumäärä vähenee. Korkotappiota ainakin tulee kun kasvu on jo selvästi hiipunut.

2007 hintapiikistä huolimatta on paljon sellaisia päätehakkuukypsiä metsiä pystyssä, joissa laho ja muu luonnonpoistuma on jo nyt suurenpi kuin kasvu.

Jos ajatellaan seuraavaa sukupolvea, niin hakkuusäästöjen kerryttäminen ei ole oikea tapa. Pitää huolehtia siitä, että metsä on mahdollisimman hyvässä kasvussa. Jos sukupolven vaihdos on tiedossa parin vuoden sisällä, voi hakkuitakin vähän pidätellä.

Vaari kirjoitti:

Taisi unohtua, että päätehakkuunkaan edullisin ajankohta ei ole ihan vain rahatilanteen mukaan määriteltävissä. Päätehakkuukelpoista metsää ei kannata kovin pitkään säilyttää, saattaa tulla jopa luonnonpoistumaa niin paljon että kelvollinen puumäärä vähenee. Korkotappiota ainakin tulee kun kasvu on jo selvästi hiipunut.

2007 hintapiikistä huolimatta on paljon sellaisia päätehakkuukypsiä metsiä pystyssä, joissa laho ja muu luonnonpoistuma on jo nyt suurenpi kuin kasvu.

Jos ajatellaan seuraavaa sukupolvea, niin hakkuusäästöjen kerryttäminen ei ole oikea tapa. Pitää huolehtia siitä, että metsä on mahdollisimman hyvässä kasvussa. Jos sukupolven vaihdos on tiedossa parin vuoden sisällä, voi hakkuitakin vähän pidätellä.

Lue lisää

10 v kerkeää jo rahatilanne muuttua monta kertaa jos metsässään on kävellyt saati kaadettuja puita siellä nähnyt osaa päätellä hyvin mahd laho "täysin" lahoja mäntykuiduksi meneviä pätkiä ei monestikkaan kuitenkaan kovin paljon tule.

111 kirjoitti:

10 v kerkeää jo rahatilanne muuttua monta kertaa jos metsässään on kävellyt saati kaadettuja puita siellä nähnyt osaa päätellä hyvin mahd laho "täysin" lahoja mäntykuiduksi meneviä pätkiä ei monestikkaan kuitenkaan kovin paljon tule.

Lue lisää

Mikään ei ole niin järjetön tilanne kuin odottaa päätehakkuuikäisen metsän kanssa hintojen mahdollista nousua. Jokainen pitkitetty vuosi kun on poissa uuden metsän kasvusta eli siirtää seuraavia harvennushakkuita ja päätehakkuuta. Se tuotto mikä tulisi oletettavasta hinnanoususta ei ole koskaan niin hyvä että se korvaisi sen tuoton, että rahat ovat pankissa huonoimman koron tilillä ja uusi metsä kasvamassa.

Vaari puhuu tuossa edellä täyttä asiaa. Yhä harvempi metsänomistaja nykyään tajuaa sen, että kasvunsa lopettanut päätehakkuuikäinen metsä ei tuota mitään muuta kuin tappiota.

ei aina ratkaise kirjoitti:

Mikään ei ole niin järjetön tilanne kuin odottaa päätehakkuuikäisen metsän kanssa hintojen mahdollista nousua. Jokainen pitkitetty vuosi kun on poissa uuden metsän kasvusta eli siirtää seuraavia harvennushakkuita ja päätehakkuuta. Se tuotto mikä tulisi oletettavasta hinnanoususta ei ole koskaan niin hyvä että se korvaisi sen tuoton, että rahat ovat pankissa huonoimman koron tilillä ja uusi metsä kasvamassa.

Vaari puhuu tuossa edellä täyttä asiaa. Yhä harvempi metsänomistaja nykyään tajuaa sen, että kasvunsa lopettanut päätehakkuuikäinen metsä ei tuota mitään muuta kuin tappiota.

Lue lisää

Varmasti on raha metsässä paremmalla hinnalla säästössä kuin 2% verollisella talletustilillä mitä pankin korot ovat.Oletko koskaan tehnyt puukauppoja? ei metsää myydä jos ei ole ostajia sellainenkin tilanne monesti ollut kuin ostokiintiöt täynnä kuin olen kysynyt.

111 kirjoitti:

Varmasti on raha metsässä paremmalla hinnalla säästössä kuin 2% verollisella talletustilillä mitä pankin korot ovat.Oletko koskaan tehnyt puukauppoja? ei metsää myydä jos ei ole ostajia sellainenkin tilanne monesti ollut kuin ostokiintiöt täynnä kuin olen kysynyt.

Lue lisää

Metsätoimihenkilön palkka on tunnetusti pieni.
Jotain pientä oli kuitenkin vuosien mittaan jäänyt säästöön ja talletin ne vuoden määräaikaistilille paikalliseen osuuspankkiin.
Korko on 5.2% josta luonnollisesti menee vero.
Silti se on paljon enemmän kuin metsälle laskettu keskimääräinen 1%

Metsäinssi kirjoitti:

Metsätoimihenkilön palkka on tunnetusti pieni.
Jotain pientä oli kuitenkin vuosien mittaan jäänyt säästöön ja talletin ne vuoden määräaikaistilille paikalliseen osuuspankkiin.
Korko on 5.2% josta luonnollisesti menee vero.
Silti se on paljon enemmän kuin metsälle laskettu keskimääräinen 1%

Lue lisää

Päätehakkuuta vitkuttaessa männikkö kasvaa ainakin 3,5%/v. Kuusikon ongelma on mahdollinen lahovaara, joka saattaa aiheuttaa arvonalennusta. Kuutiomääräinen kasvu sinällään on vakio, aina.

putte kirjoitti:

Päätehakkuuta vitkuttaessa männikkö kasvaa ainakin 3,5%/v. Kuusikon ongelma on mahdollinen lahovaara, joka saattaa aiheuttaa arvonalennusta. Kuutiomääräinen kasvu sinällään on vakio, aina.

Lue lisää

Metsään sijoitetun pääoman tuotto on 1-2%, niin ovat viisaat laskeneet. Metsän kasvu m3/ha tai kasvuprosentti ovat hieman eri asioita. Väite, että kasvu m3/ha pysyisi samana läpi kiertoajan ei pidä paikkaansa

Metsäinssi kirjoitti:

Metsään sijoitetun pääoman tuotto on 1-2%, niin ovat viisaat laskeneet. Metsän kasvu m3/ha tai kasvuprosentti ovat hieman eri asioita. Väite, että kasvu m3/ha pysyisi samana läpi kiertoajan ei pidä paikkaansa

Lue lisää

Noh, sijoitetun pääoman tuotto voi olla tuon 1-2%, jos on ostanut ylihintaisen tilan, ja ylipäätään sijoitetun pääoman tuotto riippuu suuresti hankintahinnasta. Tarkoitin 3,5% tuotolla sitä vuotuista tuottoa, lisäarvoa, jonka metsänomistaja saa, kun vitkuttaa päätehakkuuta.

Kasvu m3/ha on varsin vakio sen jälkeen, kun metsikkö on ohittanut taimivaiheen, edellyttäen, ettei metsikkö ole vajaapuustoinen. Esim. hoitamattomuus ei pienennä m3/ha -kasvua yhtään, vaikka metsässä ei tehtäisi minkäänlaisia toimia taimikonhoidon jälkeen.

putte kirjoitti:

Päätehakkuuta vitkuttaessa männikkö kasvaa ainakin 3,5%/v. Kuusikon ongelma on mahdollinen lahovaara, joka saattaa aiheuttaa arvonalennusta. Kuutiomääräinen kasvu sinällään on vakio, aina.

Lue lisää

Päätehakkuikäinen männikkö, kuusikko eikä sen paremmin koivikkokaan kasva todellakaan yhtään mitään. Metsäsukkession aikana kuutiomääräinen kasvu ei todellakaan ole vakio. Se saavuttaa tietyssä ajassa tilan missä vuotuinen kasvu on 0%. Tiedätkö muuten putte miten pitkä on metsäsukkessio?

ei aina ratkaise kirjoitti:

Mikään ei ole niin järjetön tilanne kuin odottaa päätehakkuuikäisen metsän kanssa hintojen mahdollista nousua. Jokainen pitkitetty vuosi kun on poissa uuden metsän kasvusta eli siirtää seuraavia harvennushakkuita ja päätehakkuuta. Se tuotto mikä tulisi oletettavasta hinnanoususta ei ole koskaan niin hyvä että se korvaisi sen tuoton, että rahat ovat pankissa huonoimman koron tilillä ja uusi metsä kasvamassa.

Vaari puhuu tuossa edellä täyttä asiaa. Yhä harvempi metsänomistaja nykyään tajuaa sen, että kasvunsa lopettanut päätehakkuuikäinen metsä ei tuota mitään muuta kuin tappiota.

Lue lisää

kasvaa jokainen puu yhden vuosirenkaan verran jollei kyse ole kelopuista. Mitään kasvunsa lopettanutta metsää ei ole olemassa, käykääpä katsomassa tuhatvuotisia punapuumetsiä rapakon takana. Sata vuotta ei ole ikä eikä mikään metsälle, pankkitilillä inflaatio syö kaiken koron.

vanhassa metsässä kirjoitti:

kasvaa jokainen puu yhden vuosirenkaan verran jollei kyse ole kelopuista. Mitään kasvunsa lopettanutta metsää ei ole olemassa, käykääpä katsomassa tuhatvuotisia punapuumetsiä rapakon takana. Sata vuotta ei ole ikä eikä mikään metsälle, pankkitilillä inflaatio syö kaiken koron.

Lue lisää

puun kasvusta näköjään yhtään mitään. Puhut nyt sadasta vuodesta ... entäpä ne seuraavat sata vuotta. Paljonko luulet sen yhden vuosirenkaan tuoton olevan uudistuskypsässä metsässä?

sinä tiedä kirjoitti:

puun kasvusta näköjään yhtään mitään. Puhut nyt sadasta vuodesta ... entäpä ne seuraavat sata vuotta. Paljonko luulet sen yhden vuosirenkaan tuoton olevan uudistuskypsässä metsässä?

Lue lisää

oleva puu kasvattaa joka vuosi uuden vuosirenkaan. Mitä suurempi puu, sitä enemmän kasvua. Puheet yli-ikäisistä ja kasvunsa lopettaneista metsistä ovat pötyä.

jokainen metsässä kirjoitti:

oleva puu kasvattaa joka vuosi uuden vuosirenkaan. Mitä suurempi puu, sitä enemmän kasvua. Puheet yli-ikäisistä ja kasvunsa lopettaneista metsistä ovat pötyä.

Jos metsää ei hakattaisi lainkaan niin tietyn ajan kuluttua siellä pitäisi olla jättiläispaksuja puita toisissaan kiinni. Miksi näin ei tapahdu? Ovatko puheet sittenkään pötyä?

itseni tyhmäksi kirjoitti:

Jos metsää ei hakattaisi lainkaan niin tietyn ajan kuluttua siellä pitäisi olla jättiläispaksuja puita toisissaan kiinni. Miksi näin ei tapahdu? Ovatko puheet sittenkään pötyä?

Lue lisää

Siis puulla kuin puulla on bioliginen ikä. Vanhuuttaan se aikanaan kuolee. Näiden kuolleiden tilalle pukkaa uutta kasvustoa. Puuaineksen tuotto on jatkuva vakio. Ei metsä mitenkään lakkaa kasvamasta, joskin vastaan tulee vaihe, jossa kasvun verran puuta kuolee samassa ajassa.

Ajatukses jättiläispuistahan on naurettava, mutta täysi-ikäiseksi tullessa alkaa nähdä metsän puilta.

se tuotto kirjoitti:

Siis puulla kuin puulla on bioliginen ikä. Vanhuuttaan se aikanaan kuolee. Näiden kuolleiden tilalle pukkaa uutta kasvustoa. Puuaineksen tuotto on jatkuva vakio. Ei metsä mitenkään lakkaa kasvamasta, joskin vastaan tulee vaihe, jossa kasvun verran puuta kuolee samassa ajassa.

Ajatukses jättiläispuistahan on naurettava, mutta täysi-ikäiseksi tullessa alkaa nähdä metsän puilta.

Lue lisää

>Ei metsä mitenkään lakkaa kasvamasta, joskin vastaan tulee vaihe, jossa kasvun verran puuta kuolee samassa ajassa.<

Tuolla aikaisemmin kerrottiin että on tietty prosentti jatkuvasti se kasvu ja tuotto. Yrittäkää nyt ihmeessä päättää tuottaako se jotain vai ei.

on vai kirjoitti:

>Ei metsä mitenkään lakkaa kasvamasta, joskin vastaan tulee vaihe, jossa kasvun verran puuta kuolee samassa ajassa.<

Tuolla aikaisemmin kerrottiin että on tietty prosentti jatkuvasti se kasvu ja tuotto. Yrittäkää nyt ihmeessä päättää tuottaako se jotain vai ei.

Lue lisää

Tottahan metsä tuottaa jatkuvasti suunnilleen saman verran puuta joka ikinen vuosi. Rahallinen tuotto tietenkin hiipuu siinä vaiheessa, kun kasvua vastaava osuus puuta samassa ajassa kuolee.
Onko tämä luonnon perusasia ollut jollekin epäselvä??

onko noin vai lääkitys pielessä.

...voi hintataso toki tehdä, mutta ei ole näköpiirissä mitään pitempiaikaista puun hinnan nousua. Jos saavutetaan vuoden 2007 heinäkuun hintataso niin äkkiä kaikki mahdollinen myyntiin.
Metsätalos on pitkällä aikavälillä kannattavaa, mutta vain niukasti. Mielenkiintoiseksi metsätalouden tekee se ettei sitä pitemmällä aikavälillä saa juuri millään tappion puolelle.

Tuo 20 kuutiota vuodessa löytyy helposti vähän isommalta palstalta jätepuuta. Sen kaupaksi menevän voi silti vielä myydä firmoille. Näin saat rahaa käteen ja silti lämmität puulla.
Eri asia on jos pystyt myymään klapeina esim 40 euroa heittokuutio, niin ei paljon, ainakaan lehtipuuta, kannata selluksi myydä.

Vaari kirjoitti:

Tuo 20 kuutiota vuodessa löytyy helposti vähän isommalta palstalta jätepuuta. Sen kaupaksi menevän voi silti vielä myydä firmoille. Näin saat rahaa käteen ja silti lämmität puulla.
Eri asia on jos pystyt myymään klapeina esim 40 euroa heittokuutio, niin ei paljon, ainakaan lehtipuuta, kannata selluksi myydä.

Lue lisää

Sanotaan että ennustaminen on vaikeaa, varsinkin tulevaisuuden ennustaminen.
Nykyisinä epävarmoina aikoina on tärkeä Vaarin mainitsema metsäsijoituksen kyky säilyttää arvonsa.Missä muussa kohteessa raha olisi yhtä varmasti turvassa? Toisaalta pikavoittoja ei ole luvassa.
Tuo puun polttoarvon merkitys ainakaan laajemmassa suhteessa ei ole vielä ajankohtainen.
Pelkkään polttoarvoon liittyvät laskelmat eivät huomioi kokonaiskustannuksia ( korjuu,kuljetus ym.)Tärkeintä on kuitenkin se, että metsätalouden tuotosta 70-75% tulee ( tai on tullut) tukista.
Siinä ei puun polttoarvo piisaa.
Yleensäkin homma on mennyt siihen, että eri organisaaatiot, omia tavoitteita tukeakseen, julkaisevat erilaisia tarkoitushakuisia tutkimuksia. Vanha väittämä tilaston ja emävalheen suhteesta tulee jälleen todistettua

Vaari kirjoitti:

Tuo 20 kuutiota vuodessa löytyy helposti vähän isommalta palstalta jätepuuta. Sen kaupaksi menevän voi silti vielä myydä firmoille. Näin saat rahaa käteen ja silti lämmität puulla.
Eri asia on jos pystyt myymään klapeina esim 40 euroa heittokuutio, niin ei paljon, ainakaan lehtipuuta, kannata selluksi myydä.

Lue lisää

toiminta mallia Savosta.
Vai onko toimittaja tarkoituksella sivuuttanut Kuopion Energian kohdalla mahdollisuuden polttaa laitoksessa puupohjaisia polttoaineita turpeen seassa.

http://www.savonsanomat.fi/uutiset/talous/kolmas-märkä-kesä-johtaa-kivihiilen-ja-öljyn-polttoon/290748

http://www.ese.fi/ymp_poli.htm#

Mtiopisto kirjoitti:

Sanotaan että ennustaminen on vaikeaa, varsinkin tulevaisuuden ennustaminen.
Nykyisinä epävarmoina aikoina on tärkeä Vaarin mainitsema metsäsijoituksen kyky säilyttää arvonsa.Missä muussa kohteessa raha olisi yhtä varmasti turvassa? Toisaalta pikavoittoja ei ole luvassa.
Tuo puun polttoarvon merkitys ainakaan laajemmassa suhteessa ei ole vielä ajankohtainen.
Pelkkään polttoarvoon liittyvät laskelmat eivät huomioi kokonaiskustannuksia ( korjuu,kuljetus ym.)Tärkeintä on kuitenkin se, että metsätalouden tuotosta 70-75% tulee ( tai on tullut) tukista.
Siinä ei puun polttoarvo piisaa.
Yleensäkin homma on mennyt siihen, että eri organisaaatiot, omia tavoitteita tukeakseen, julkaisevat erilaisia tarkoitushakuisia tutkimuksia. Vanha väittämä tilaston ja emävalheen suhteesta tulee jälleen todistettua

Lue lisää

Raha paremmin tuottamassa asunto osakkeissa kuin metsässä varmasti on asunnon hinta väh 3 krt esim 30v aikana esim 20000000 e hakkuuseen joutuu jo olla aukkoakin huomattavasti. 30v aikana metsässä tulee jo hirveästi hoitokustannuksia eikä saa edes kuitua istutus metsästä vielä.Asuinhuoneistoissa ei hoitokustannuksia niin paljon ole ja hinnan tuplaus on varma.

Nyt 2022 marraskuussa on metsä yhä arvokkaampaa. 1970 isäni hakkasi sileäksi 100 hehtaaria ja sanottiin, ettei siellä kasva enää mitään. Puolukoita poimittiin hirveitä määriä ja hakkuutähteillä lämmitettiin 10 vuotta. Istutettiin kylvettiin ja raivattiin. Nyt vuosikymmeniä myöhemmin on myyty enemmän harvennuspuuta, kuin silloin päätehakkuussa. Jatkuva hoito ja harvennus kasvattaa puun kokoa ja samalla saa myyntituloja. Mainittakoon, että maata ei muokattu hakkuun jälkeen maan kivisyyden takia, jotta pystyi liikkumaan omilla pienillä traktoreilla. Mhy vastusti ja uhkaili silloin, mutta isä sai periksi ja kaikki alueet missä ei ollut luonnontaimia, niin piti istuttaa tai laikuttaa kuokalla ja kylvää. On muuten komeat metsät, joita hoitaa jo kolmas sukupolvi. Elikkä kirves ja kirves on se paras metsäntuottajan väline, jos et halua makkaratikkuja kasvattaa.