Uulan pellavaöljymaali

Asiaa puhuu virkaveli. Mutta sen vielä lisäisin, että pellavaöljymaali ei ole helppo maalata. Tuo mainittu ranneohennus ei kaikilta luonnistu. Sitten on seinä nahoilla ja valumia siellä täällä.
Hyvä esimerkki on Karjaan juna-asema. Meinasi itku ja nauru päästä yhtä aikaa kun näin ratapihanpuoleisen seinän. Ei tainnut olla yhtään kohtaa missä ei olisi ollut nahkaa tai valumaa. Eikös nämä vanhat juna-asemat ole suojeltuja ja sitten kaikenmaailman maalariksi itseään kutsuvat päästetään tekemään susia. No nyt meni vähän ohi aiheen, mutta kun ottaa välillä vaan päähän.

Toinen maalari kirjoitti:

Asiaa puhuu virkaveli. Mutta sen vielä lisäisin, että pellavaöljymaali ei ole helppo maalata. Tuo mainittu ranneohennus ei kaikilta luonnistu. Sitten on seinä nahoilla ja valumia siellä täällä.
Hyvä esimerkki on Karjaan juna-asema. Meinasi itku ja nauru päästä yhtä aikaa kun näin ratapihanpuoleisen seinän. Ei tainnut olla yhtään kohtaa missä ei olisi ollut nahkaa tai valumaa. Eikös nämä vanhat juna-asemat ole suojeltuja ja sitten kaikenmaailman maalariksi itseään kutsuvat päästetään tekemään susia. No nyt meni vähän ohi aiheen, mutta kun ottaa välillä vaan päähän.

Lue lisää

puhut.. Nahkottuneet kökkö kasat ovat tyypillisiä kokemattomilta sutijoilta, mutta silti en latistaisi. Kannatta tietysti yrittää, mutta maalatkaa niin pirun tiukkaan..heh..Se on sellanen veteen piirretty viiva. Väriä pitää olla reilusti, mutta ei liikaa.

Minkälaista maalia tarkoitit? Tiedän, että keittomaaleja tehdään itse, mutta millä ohjeella voi tehdä pellavaöljymaalia? Mitä muuten tarkoittaa ranneohennus? Ja sitten vielä: jos kerran pellavaöljymaali on vaikeaa maalata, niin mikä maalityyppi sitten olisi hyvä vaihtoehto? Petrooliöljymaaliko? Keittomaali taitaa olla pois suljettu vaihtoehto, koska seinissä on teollinen pohjamaalaus.

jtl kirjoitti:

Minkälaista maalia tarkoitit? Tiedän, että keittomaaleja tehdään itse, mutta millä ohjeella voi tehdä pellavaöljymaalia? Mitä muuten tarkoittaa ranneohennus? Ja sitten vielä: jos kerran pellavaöljymaali on vaikeaa maalata, niin mikä maalityyppi sitten olisi hyvä vaihtoehto? Petrooliöljymaaliko? Keittomaali taitaa olla pois suljettu vaihtoehto, koska seinissä on teollinen pohjamaalaus.

Lue lisää

Uulaa ollaan harkittu myös meidän suojeltuun taloon. Ainakin ikkunoihin ja oviin tulee Uula. Toisaalta minuakin kiinnostaisi tehdä itse maalit talooni, mutta maalia menee suureen taloon paljon, joten kysymys maalareille:

Kuinka paljon maalia voi valmistaa kerralla, että purkista toiseen sekoittelemalla saa kaikki saman sävyisiksi? Vai onko vanha ohje, että yksi satsi yhdelle seinälle, toinen saa ollakin hieman eri sävyinen... Kuinka itsetehty säilyy? Ohjeita tosin löytyy, mutta onko kokemuksen rintaäänellä hyväksi todettuja? Pellavaöljymaalauksessahan siveltimet oltava hyvät ja laadukkaat, niillä suuri vaikutus taidon ohella, eikös?

Pehku kirjoitti:

Uulaa ollaan harkittu myös meidän suojeltuun taloon. Ainakin ikkunoihin ja oviin tulee Uula. Toisaalta minuakin kiinnostaisi tehdä itse maalit talooni, mutta maalia menee suureen taloon paljon, joten kysymys maalareille:

Kuinka paljon maalia voi valmistaa kerralla, että purkista toiseen sekoittelemalla saa kaikki saman sävyisiksi? Vai onko vanha ohje, että yksi satsi yhdelle seinälle, toinen saa ollakin hieman eri sävyinen... Kuinka itsetehty säilyy? Ohjeita tosin löytyy, mutta onko kokemuksen rintaäänellä hyväksi todettuja? Pellavaöljymaalauksessahan siveltimet oltava hyvät ja laadukkaat, niillä suuri vaikutus taidon ohella, eikös?

Lue lisää

Ja mistä saa laadukkaimmat pigmentit perinetisen pellavaöljymaalin tekoon? Onhan se maalin teko pitkälti myös niistä kiinni... Paljon pigmentit maksaa suunnilleen?

Kun Uulan kympin pönttö on noin 95e, niin paljon arvioisitte itse tehdyn hinnaksi kympiltä? Vernissaahan saa 10l 50e mutta pigmentteineen ja kilkkeineen?

jtl kirjoitti:

Minkälaista maalia tarkoitit? Tiedän, että keittomaaleja tehdään itse, mutta millä ohjeella voi tehdä pellavaöljymaalia? Mitä muuten tarkoittaa ranneohennus? Ja sitten vielä: jos kerran pellavaöljymaali on vaikeaa maalata, niin mikä maalityyppi sitten olisi hyvä vaihtoehto? Petrooliöljymaaliko? Keittomaali taitaa olla pois suljettu vaihtoehto, koska seinissä on teollinen pohjamaalaus.

Lue lisää

ja kuulostaa ihan varteenotettavalta vaíhtoehdolta. Tope Oy:llä näyttää olevan vernissaa ja väripigmenttiä. Onkohan vaihtoehtoja? Edelleen kiinnostaa muutkin vaihtoehdot ulkomaaliksi kuin pellavaöljymaali. Niin ja se ranneohennus?

jtl kirjoitti:

ja kuulostaa ihan varteenotettavalta vaíhtoehdolta. Tope Oy:llä näyttää olevan vernissaa ja väripigmenttiä. Onkohan vaihtoehtoja? Edelleen kiinnostaa muutkin vaihtoehdot ulkomaaliksi kuin pellavaöljymaali. Niin ja se ranneohennus?

Lue lisää

Varsinkin jos kyseessä vanha talo, joka aiemmin maalattu öljymaalilla, niin maalityypin vaihto varsin arveluttavaa. Mm. meidän talossa ulkoverhouksen takana ei tuuletusrakoa, vaan verhous hirrellä, välissä tervapahvi. Tähän kun isket alkydiöljyvahvisteisen "öljymaalin" tai lateksin, niin johan 100v. verhous happanee joutuin... Öljymaali muuttuu hengittäväksi ajastaan, ja sallii tällaisenkin rakenteen kuivumisen.

Minä ainakin luotan maalityyppiin, jolla talomme on maalattu 40-vuoden välein!!! Eikä alkuperäinen ulkoverhous ole lopussa vieläkään, alaosien paikkausta ym. sipistelyä, ja nyt aion maalata kolmannen kerran, taas pellavaöljyllä... Miksei olisi hyvä valinta uuteenkin taloon. Vanhenee kauniisti, ja uusiminen todella helppoa verrattuna lateksien ja alkydien uusintamalaukseen...

Kannattaa olla tarkkana, Teho ja monet muut rautakaupan "öljymaalit" ovat usein alkydiöljyvahvisteisia, ja toisissa ei sideaineita mainita lainkaan! Uula, Tikkurilan Lin ja muutamat muut pienempien valmistajien öljymaalit ovat aitoja pellavaöljymaaleja.

Vernissaa olen ostanut mm. Hong Kongista Tamperelaisen Sateenkaarivärit Oy:n tekemää. PALJON halvempaa kuin K-raudan ym. vastaavat.

Mielenkiintoinen aihe, joten tässä yksi kannaotto:

Oman kokemukseni perusteella osaan suositella ulkoseinämaaliksi petroliöljymaalia. Huomioitavaa tietysti on se, että kokemukseni rajoittuu vain omaan talooni ja sen maalaamiseen menneen kesän aikana. Kokemusta muunlaisista maalityypeistä erilaisissa käyttökohteista on kuitenkin jonkin verran, joten jonkinlaista vertailupohjaa on.

Valmistin käyttämäni petroliöljymaalin itse. Prosessi ei voi juurikaan olla helpompi kuin tämä oli: otetaan riittävän suuri astia (80l), kaadetaan pohjalle vernissa (75til%->33l) ja valopetroli (25til%->11l) ja sekoitetaan joukkoon peruspigmentti (titaanidioksidi, 1.6-1.8 kg/l -> 75kg)pikkuhiljaa valuttaen ja isolla porakonevispilällä hiljalleen hämmennellen. Maali oli alussa hieman paakkuista, mutta tasaantui yhden vuorokauden aikana pigmentin kastuessa kokonaan. Sävytys oli myös suhteellisen helppoa, koska meillä ei ollut mitään absoluuttisen tarkkaa sävytavoitetta: edellisenä päivänä pieneen määrään valopetrolia sekoitettua sävytyspigmenttiä (oksidimusta, 1 kg) sekoitettiin hyvin perusmaaliin, tarkastettiin sävy välillä tekemällä koesively irtolautaan ja jatkettiin sävytystä kunnes oltiin tyytyväisiä lopputulokseen. Maalin koesivelyiden jälkeen tuli aina pakollinen tauko ennen sävytyksen jatkamista, koska ainakin tämä sävy (vaalea siniharmaa) muuttui merkittävästi parin tunnin aikana kuivamisen ensivaiheessa lähtötilannetta tummemmaksi!

Maalia on tietysti tällaisessa tilanteessa valmistettava riittävän paljon, jotta kaikki pinnat saadaan varmasti maalattua yhdestä valmistuserästä - voi olla hankalahkoa toistaa aikaansaatu sävy varsinkin jos sekoituskaavaa ei joko muista kirjoittaa talteen tai sen hukkaa...no näinhän ei tietysti ikinä tapahdu...

Uskalsin ryhtyä maalitehtailijaksi maalarimestari Kalevi Järvisen ohjeiden perusteella (kirja). Ainoa asia josta ei ollut selkeää mainintaa ja joka oli itselleni yllätys oli lopullisen maalin määrä versus käytetty nestemäärä - litkuja oli alussa yhteensä noin 44 litraa mutta valmista maalia saaviin kertyi noin 75 litraa. Eli maalia tuli noin litra per käytetty kilo titaanidioksidia. Tämä johtui ymmärtääkseni TiO2-pigmentin pienestä tiheydestä: 0.8kg/litra ja alhaisesta öljyn absortoimiskertoimesta.

Kustannukset euroina:
- valopetroli 11 l: 15
- pellavaöljyvernissa 33 l: 132
- TiO2 Kemira 650 3x25kg: 220
yhteensä: 367 -> 4.9 eur/litra

Onko tämä sitten kallista vai halpaa, päätelkää itse. Maalia tuli tehtyä reilusti yli tarpeen, koska lopullista menekkiä karkealla sahalaudalla ei tiedetty varmasti ja haluttiin varmistua että uutta satsia ei tarvitse ruveta nysväämään kesken kaiken. Maali on hyvää maalata, ohjeen mukaisesti yhdellä työkierrolla: ensin tiukkaan hangaten ja sitten sively reilusti kalvopaksuutta kasvattaen (käytännössä niin reilu kerros kuin pystypinnalla valumatta kestää...), peittää erittäin hyvin mutta jättää kuitenkin puun pintarakenteen selvästi näkyviin - tämä on ehkä hyvä huomioida haluttua lopputulosta mietittäessä. Jos maalia vertaa esim. erään keskustelussa aiemmin mainitun perinnemaalitehtaan tuotteisiin, on varsinkin maalattavuudessa suuri ero itsetehdyn hyväksi.

Pellavaöljymaalihan kuivuessaan turpoaa, eikä kutistu, kuten lateksit ja alkydit, eli sen voi maalata myös lateksin päälle, jolloin öljymaali kiinittää lateksin tiukasti alustaansa. Tämä johtuu siitä, että pellavaöljymaalissa ei perinteisesti ole liuottimia tai ohentimia, esim. lateksien vesi tai alkydien lakkabensiini ym. Näin ainakin muutamat perinnemaalien tuntijat väittävät... Alla olevan lateksin toki oltava tiukasti kiini alustassa, eihän repaleista maalia mikään kiinnitä...

Pehku kirjoitti:

Pellavaöljymaalihan kuivuessaan turpoaa, eikä kutistu, kuten lateksit ja alkydit, eli sen voi maalata myös lateksin päälle, jolloin öljymaali kiinittää lateksin tiukasti alustaansa. Tämä johtuu siitä, että pellavaöljymaalissa ei perinteisesti ole liuottimia tai ohentimia, esim. lateksien vesi tai alkydien lakkabensiini ym. Näin ainakin muutamat perinnemaalien tuntijat väittävät... Alla olevan lateksin toki oltava tiukasti kiini alustassa, eihän repaleista maalia mikään kiinnitä...

Lue lisää

Kastelli lupaa voi maalata millä maalilla tahansa pohjamaalin päälle, paitsi ei mielellään punamullalla.

Pehku kirjoitti:

Pellavaöljymaalihan kuivuessaan turpoaa, eikä kutistu, kuten lateksit ja alkydit, eli sen voi maalata myös lateksin päälle, jolloin öljymaali kiinittää lateksin tiukasti alustaansa. Tämä johtuu siitä, että pellavaöljymaalissa ei perinteisesti ole liuottimia tai ohentimia, esim. lateksien vesi tai alkydien lakkabensiini ym. Näin ainakin muutamat perinnemaalien tuntijat väittävät... Alla olevan lateksin toki oltava tiukasti kiini alustassa, eihän repaleista maalia mikään kiinnitä...

Lue lisää

Ole ennen moista väitettä kuullut. Miksi ihmeessä pellavaöljymaali tai yleensäkään muukaa maali turpoaisi. Ei ainakaan pellavaöljyn kohdalla pidä paikkaansa. Kyllä minun mielestä neste, kuin neste kuivuessaan kasaan menee, mutta enhän tietysti mikään kemisti ole..

No miksei petrooliöljymaali?

Yleensä sääntönä pätee, ettei lateksien päälle öljymaaleja, mutta toisin päin ne joten kuten saattaa toimia tehtaiden ilmoitusten mukaan.

Eikä se kirkossa kuullutettua ole, etteikö öljymaalikin toimisi talosi seinässä ihan ok. Onhan pohja lateksi vedetty tehtaalla tai muualla kuitenkin uuteen puuhun. Silloin se on varmaan hyvin imeytynyt ja pohjassaan tiukasti kiinni. Pinnassa varmastikin löytyy imuvaraa tulevillekin maalikerroksille. Kyllähän lateksikin kestää uudessa puussa, mutta ongelmat ilmenevät huoltomaalauksessa tai niiden jälkeen, kun kerrospaksuus on melkoinen. Lateksin alla puun kyllä saa äkkiä lahoomaan. Uusikin puu näyttää muutaman vuoden jälkeen pinnan alla aika hurjalta.

Pehku kirjoitti:

Pellavaöljymaalihan kuivuessaan turpoaa, eikä kutistu, kuten lateksit ja alkydit, eli sen voi maalata myös lateksin päälle, jolloin öljymaali kiinittää lateksin tiukasti alustaansa. Tämä johtuu siitä, että pellavaöljymaalissa ei perinteisesti ole liuottimia tai ohentimia, esim. lateksien vesi tai alkydien lakkabensiini ym. Näin ainakin muutamat perinnemaalien tuntijat väittävät... Alla olevan lateksin toki oltava tiukasti kiini alustassa, eihän repaleista maalia mikään kiinnitä...

Lue lisää

Ei pysty kiinnittämään lateksia alustaansa, koska lateksi on muovia. Se on kalvo jonka läpi ei mennä ainakaan öljyn voimalla, mutta sisältä päin tuleva kosteus aina kuitenkin löytää reijän ja paikan hajottaakseen kalvon. Muovi ei sovi rakennusmateriaaliksi muuta, kuin saunaan sankoksi, jos sinnekään. Tämä on minun mielipide pienellä varauksella...heh

maalari kirjoitti:

Ei pysty kiinnittämään lateksia alustaansa, koska lateksi on muovia. Se on kalvo jonka läpi ei mennä ainakaan öljyn voimalla, mutta sisältä päin tuleva kosteus aina kuitenkin löytää reijän ja paikan hajottaakseen kalvon. Muovi ei sovi rakennusmateriaaliksi muuta, kuin saunaan sankoksi, jos sinnekään. Tämä on minun mielipide pienellä varauksella...heh

Lue lisää

Jos nyt oikein olen ymmärtänyt, niin se että pyysimme pohjamaalaamaan laudat oli virhe (meilläkin on muuten Kastellin talo). Tehtyä nyt ei saa tekemättömäksi, ja kun sen perinnemaalin kuitenkin haluamme pintaan, niin ei sitten varmaan auta kuin maalata vaan. Pellavaöljymaalia niin haluaisimme, mutta jos se kerran ei ole suositeltava vaihtoehto, niin täytynee sitten kallistua sen petrooliöljymaalin kannalle...

jtl kirjoitti:

Jos nyt oikein olen ymmärtänyt, niin se että pyysimme pohjamaalaamaan laudat oli virhe (meilläkin on muuten Kastellin talo). Tehtyä nyt ei saa tekemättömäksi, ja kun sen perinnemaalin kuitenkin haluamme pintaan, niin ei sitten varmaan auta kuin maalata vaan. Pellavaöljymaalia niin haluaisimme, mutta jos se kerran ei ole suositeltava vaihtoehto, niin täytynee sitten kallistua sen petrooliöljymaalin kannalle...

Lue lisää

Soitin Kastelliin ja kysyin pohjamaalin merkkiä: Tikkurilan vesiohenteinen Pinja Pro Primer alkydipohjamaali. Tarkastin Tikkurilan puutalon maalausoppaasta, mitä siellä sanotaan: suositeltiin pintamaaleiksi akrylaattimaaleja tai öljymaaleja. Tikkurilan öljymaalit Teho ja ValttiTeho ovat kuitenkin aika myrkkyjä nekin.

jtl kirjoitti:

Soitin Kastelliin ja kysyin pohjamaalin merkkiä: Tikkurilan vesiohenteinen Pinja Pro Primer alkydipohjamaali. Tarkastin Tikkurilan puutalon maalausoppaasta, mitä siellä sanotaan: suositeltiin pintamaaleiksi akrylaattimaaleja tai öljymaaleja. Tikkurilan öljymaalit Teho ja ValttiTeho ovat kuitenkin aika myrkkyjä nekin.

Lue lisää

Maalien myrkyllisyys sotketaan usein niiden liuotinaineiden mukaan. Vesiohenteinen maali on maalaajalle turvallisempi kuin liuotteellinen alkydiöljymaali tai vastaava vain maalatessa! Tästä syystä mm. sisätiloissa suositaan latekseja tuuletuksen takia. Ulkona merkitys pienenee. Malia ei pidä valita työvälineiden puhdistettavuden mukaan... Kuivanut maali lateksina tai alkydina sisältää myrkkyjä lähes yhtä lailla. Pellavaöljymaali ilman kuivumista nopeuttavia liuotteita ei sisällä mitään järin myrkyllistä, ennen oli tosin lyijyvalkoinen, mutta nyt kielletty. Maali on vernissaa eli keitettyä pellavaöljyä ja pigmenttejä, jotka nekin ovat useimmiten luonnon antimista tehtyjä, eli kaikki maalin aineosaset luonnollisia... Sisämaalinakin pellavaöljymaali on täysin turvallinen (ilman tärpätiä liuotteeton!), mutta vaatii pitkän kuivumisajan, ja siksi jäänyt pienemmälle huomiolle nopean rakentamisrytmin maailmassa...

Tämän johdosta erilaiset ekolateksit hieman harhaanjohtavia mainoksineen ja synteettisine aineosineen... Pellavaöljymaali varmasti näitä "luonnollisempi".

Pehku kirjoitti:

Maalien myrkyllisyys sotketaan usein niiden liuotinaineiden mukaan. Vesiohenteinen maali on maalaajalle turvallisempi kuin liuotteellinen alkydiöljymaali tai vastaava vain maalatessa! Tästä syystä mm. sisätiloissa suositaan latekseja tuuletuksen takia. Ulkona merkitys pienenee. Malia ei pidä valita työvälineiden puhdistettavuden mukaan... Kuivanut maali lateksina tai alkydina sisältää myrkkyjä lähes yhtä lailla. Pellavaöljymaali ilman kuivumista nopeuttavia liuotteita ei sisällä mitään järin myrkyllistä, ennen oli tosin lyijyvalkoinen, mutta nyt kielletty. Maali on vernissaa eli keitettyä pellavaöljyä ja pigmenttejä, jotka nekin ovat useimmiten luonnon antimista tehtyjä, eli kaikki maalin aineosaset luonnollisia... Sisämaalinakin pellavaöljymaali on täysin turvallinen (ilman tärpätiä liuotteeton!), mutta vaatii pitkän kuivumisajan, ja siksi jäänyt pienemmälle huomiolle nopean rakentamisrytmin maailmassa...

Tämän johdosta erilaiset ekolateksit hieman harhaanjohtavia mainoksineen ja synteettisine aineosineen... Pellavaöljymaali varmasti näitä "luonnollisempi".

Lue lisää

Pellavaöljymaaliahan minä alusta alkaen olen seiniimme halunutkin, mutta nyt onkin siis kysymys käykö se tämän Tikkurilan pohjamaalin päälle. Toiseksi vaihtoehdoksi on noussut keskusteluissa petrooliöljymaali ja sen sopivuus taitaa olla hieman parempi..

maalari kirjoitti:

Ole ennen moista väitettä kuullut. Miksi ihmeessä pellavaöljymaali tai yleensäkään muukaa maali turpoaisi. Ei ainakaan pellavaöljyn kohdalla pidä paikkaansa. Kyllä minun mielestä neste, kuin neste kuivuessaan kasaan menee, mutta enhän tietysti mikään kemisti ole..

No miksei petrooliöljymaali?

Yleensä sääntönä pätee, ettei lateksien päälle öljymaaleja, mutta toisin päin ne joten kuten saattaa toimia tehtaiden ilmoitusten mukaan.

Eikä se kirkossa kuullutettua ole, etteikö öljymaalikin toimisi talosi seinässä ihan ok. Onhan pohja lateksi vedetty tehtaalla tai muualla kuitenkin uuteen puuhun. Silloin se on varmaan hyvin imeytynyt ja pohjassaan tiukasti kiinni. Pinnassa varmastikin löytyy imuvaraa tulevillekin maalikerroksille. Kyllähän lateksikin kestää uudessa puussa, mutta ongelmat ilmenevät huoltomaalauksessa tai niiden jälkeen, kun kerrospaksuus on melkoinen. Lateksin alla puun kyllä saa äkkiä lahoomaan. Uusikin puu näyttää muutaman vuoden jälkeen pinnan alla aika hurjalta.

Lue lisää

Lateksimaalit, alkydimaalit ym. kuivuvat, kun niissä oleva liuotin, vesi, lakkabensiini ym. haihtuu. Pellavaöljymaalissa ei ole itsessään mitään liuottimia, ja pellavaöljy ei haihdu, vaan hapettuu ilmassa olevan hapen vaikutuksesta. Kun happiatomit sitoutuvat hapettumisessa pellavaöljyn hiilivetyketjuihin, niin samalla maalin tilavuus kasvaa, eli maali turpoaa.

Näin pellavaöljymaali turpoamalla tunkeutuu alustan mikroskooppisiin epätasaisuuksiin todella tehokkaasti. Tämän takia pellavaöljymaali käy myös ehjän lateksin päälle, koska se kiinnittää lateksin tiukasti alustaansa. Liuotin nopeuttaa pellavaöljymaalin kuivumista, mutta heikentää samalla sen tarttumista. Vanhat maalarimestarit eivät juuri ikinä käyttäneet liuottimia lisänä pellavaöljyllä maalatessaan juuri tästä syytä.

Uusi lateksikerros vanhan päälle taas kuivaessaan kutistuu, ja saattaa kiristää samalla vanhan maalin irti alustasta...

Petroliöljymaalin valta-aikaa taas oli sodan jälkeinen pula-aika, kun maaliöljystä oli pulaa. Yleensäkään erilaisia "korvikkeita" ei myöhemmin juuri arvosteta, koska ajatus heti viittaa ominaisuuksien heikkenemiseen. Kumma, että nyt taas petroliöljymaalista niin paljon puhutaan... Petroliöljymaalin suosio lienee juuri työskentelyn helppoudessa ja kertasivelyn riittävyydessä, mutta silti en arvostaisi sitä oikean pellavaöljymalin kanssa samalle viivalle ... Se on taas vain yksi mielipide.

jtl kirjoitti:

Pellavaöljymaaliahan minä alusta alkaen olen seiniimme halunutkin, mutta nyt onkin siis kysymys käykö se tämän Tikkurilan pohjamaalin päälle. Toiseksi vaihtoehdoksi on noussut keskusteluissa petrooliöljymaali ja sen sopivuus taitaa olla hieman parempi..

Lue lisää

pellavaöljymaali käy vallan hyvin ohuen pohjalateksimaalin päälle. Jos Uulan maalia harkitset, ota yhteyttä Uulalle, ja tiedustele heidän kantaansa, kun sinulla on pohjamaalin tarkka merkki tiedossa. Varmasti ovat siellä testanneet tuotettaan vaikka minkä maalin päälle...

Ja muista, että hyvä maali on vasta puoli onnistumista! Riittävän kuiva alusta, oikea sää ja vuorokaudenaika, oikeat välineet ja oikea maalaustekniikka, niillä syntyy hyvä ja pitkäikäinen maalaus. Oikoteitä ei ole... Kannattaa tehdä kerralla homma kunnolla, ettei tule yllätyksiä huomenna tai viiden vuoden päästä.

Usein syytetään maalitehdasta ja maalia epäonnistuneesta maalauksesta, vaikka useimmiten syy on pohjatöissä, maalattavan puupinnan kosteudessa tai ilmankosteudesta tai... Ikinähän vika ei ole tekijässä, ainakaan omasta mielestä.

Pehku kirjoitti:

Lateksimaalit, alkydimaalit ym. kuivuvat, kun niissä oleva liuotin, vesi, lakkabensiini ym. haihtuu. Pellavaöljymaalissa ei ole itsessään mitään liuottimia, ja pellavaöljy ei haihdu, vaan hapettuu ilmassa olevan hapen vaikutuksesta. Kun happiatomit sitoutuvat hapettumisessa pellavaöljyn hiilivetyketjuihin, niin samalla maalin tilavuus kasvaa, eli maali turpoaa.

Näin pellavaöljymaali turpoamalla tunkeutuu alustan mikroskooppisiin epätasaisuuksiin todella tehokkaasti. Tämän takia pellavaöljymaali käy myös ehjän lateksin päälle, koska se kiinnittää lateksin tiukasti alustaansa. Liuotin nopeuttaa pellavaöljymaalin kuivumista, mutta heikentää samalla sen tarttumista. Vanhat maalarimestarit eivät juuri ikinä käyttäneet liuottimia lisänä pellavaöljyllä maalatessaan juuri tästä syytä.

Uusi lateksikerros vanhan päälle taas kuivaessaan kutistuu, ja saattaa kiristää samalla vanhan maalin irti alustasta...

Petroliöljymaalin valta-aikaa taas oli sodan jälkeinen pula-aika, kun maaliöljystä oli pulaa. Yleensäkään erilaisia "korvikkeita" ei myöhemmin juuri arvosteta, koska ajatus heti viittaa ominaisuuksien heikkenemiseen. Kumma, että nyt taas petroliöljymaalista niin paljon puhutaan... Petroliöljymaalin suosio lienee juuri työskentelyn helppoudessa ja kertasivelyn riittävyydessä, mutta silti en arvostaisi sitä oikean pellavaöljymalin kanssa samalle viivalle ... Se on taas vain yksi mielipide.

Lue lisää

eri mieltä. Minun mielipiteeni..

Pehku kirjoitti:

pellavaöljymaali käy vallan hyvin ohuen pohjalateksimaalin päälle. Jos Uulan maalia harkitset, ota yhteyttä Uulalle, ja tiedustele heidän kantaansa, kun sinulla on pohjamaalin tarkka merkki tiedossa. Varmasti ovat siellä testanneet tuotettaan vaikka minkä maalin päälle...

Ja muista, että hyvä maali on vasta puoli onnistumista! Riittävän kuiva alusta, oikea sää ja vuorokaudenaika, oikeat välineet ja oikea maalaustekniikka, niillä syntyy hyvä ja pitkäikäinen maalaus. Oikoteitä ei ole... Kannattaa tehdä kerralla homma kunnolla, ettei tule yllätyksiä huomenna tai viiden vuoden päästä.

Usein syytetään maalitehdasta ja maalia epäonnistuneesta maalauksesta, vaikka useimmiten syy on pohjatöissä, maalattavan puupinnan kosteudessa tai ilmankosteudesta tai... Ikinähän vika ei ole tekijässä, ainakaan omasta mielestä.

Lue lisää

Tosiaan tarkistaa soveltuvuus suoraan tehtailta, mutta riskinsä siinäkin. Tottakai heidän tuotteensa käy mihin vaan...Mitä maalien myrkyttömyyteen tai myrkyllisyyteen tulee, niin ei myrkytöntä maalia tahdo oikein ollakkaan. Joitain liimamaaleja, ehkä oikeilla pigmenteillä. Vaikka kuinka olisi pelkkää vernissaa, niin useimmat pigmentit sitten ovat hieman myrkyllisiä. Ei nyt kuitenkaan niin kuin omat elämäntapani...Joitakin ärsyttäviä pigmenttejä herkimmille ovat muun muassa sinooperin punainen ja kromi värit...Tietysti kuningas lyijy valkoinen.

maalari kirjoitti:

Ei pysty kiinnittämään lateksia alustaansa, koska lateksi on muovia. Se on kalvo jonka läpi ei mennä ainakaan öljyn voimalla, mutta sisältä päin tuleva kosteus aina kuitenkin löytää reijän ja paikan hajottaakseen kalvon. Muovi ei sovi rakennusmateriaaliksi muuta, kuin saunaan sankoksi, jos sinnekään. Tämä on minun mielipide pienellä varauksella...heh

Lue lisää

Ja sen etuja vielä mainitakseni.:)
- Helppo valmistaa, koska koska valmistuaineita on vain kolme: vernissa, valopetroli ja pigmentit
- Luistava ja miellyttävä maalata. Maalareiksi kelpaavat kaikki huolelliset ihmiset.
- Soveltuu hyvin erityyppisille alustoille, jopa ohuen muovimaalikalvon päälle. Tartunta on loistava
- Ei muodosta vanhetessaan pintajännitettä, vaan kuluu ja murenee hitaasti pois.
- Yhteen kertaan nmaalaus riittää yleensä, myös valkoista käytettäessä.
- Sävyttäessä voidaan käyttää kaikkia aito- ja luonnon pigmenttejä, myös joitain synteettisiä varauksella.
- Uusinta maalaustarve alustasta riippuen n. 30-40 vuoden kuluttua.

maalari kirjoitti:

eri mieltä. Minun mielipiteeni..

Pidä toki mielipiteesi, mutta mieluiten itselläsi,
kun se ei nojaa faktatietoon

Kaiken maailman... kirjoitti:

Pidä toki mielipiteesi, mutta mieluiten itselläsi,
kun se ei nojaa faktatietoon

Onko faktempaa?

Pehku kirjoitti:

Lateksimaalit, alkydimaalit ym. kuivuvat, kun niissä oleva liuotin, vesi, lakkabensiini ym. haihtuu. Pellavaöljymaalissa ei ole itsessään mitään liuottimia, ja pellavaöljy ei haihdu, vaan hapettuu ilmassa olevan hapen vaikutuksesta. Kun happiatomit sitoutuvat hapettumisessa pellavaöljyn hiilivetyketjuihin, niin samalla maalin tilavuus kasvaa, eli maali turpoaa.

Näin pellavaöljymaali turpoamalla tunkeutuu alustan mikroskooppisiin epätasaisuuksiin todella tehokkaasti. Tämän takia pellavaöljymaali käy myös ehjän lateksin päälle, koska se kiinnittää lateksin tiukasti alustaansa. Liuotin nopeuttaa pellavaöljymaalin kuivumista, mutta heikentää samalla sen tarttumista. Vanhat maalarimestarit eivät juuri ikinä käyttäneet liuottimia lisänä pellavaöljyllä maalatessaan juuri tästä syytä.

Uusi lateksikerros vanhan päälle taas kuivaessaan kutistuu, ja saattaa kiristää samalla vanhan maalin irti alustasta...

Petroliöljymaalin valta-aikaa taas oli sodan jälkeinen pula-aika, kun maaliöljystä oli pulaa. Yleensäkään erilaisia "korvikkeita" ei myöhemmin juuri arvosteta, koska ajatus heti viittaa ominaisuuksien heikkenemiseen. Kumma, että nyt taas petroliöljymaalista niin paljon puhutaan... Petroliöljymaalin suosio lienee juuri työskentelyn helppoudessa ja kertasivelyn riittävyydessä, mutta silti en arvostaisi sitä oikean pellavaöljymalin kanssa samalle viivalle ... Se on taas vain yksi mielipide.

Lue lisää

"Petroliöljymaalin suosio lienee juuri työskentelyn helppoudessa ja kertasivelyn riittävyydessä, mutta silti en arvostaisi sitä oikean pellavaöljymalin kanssa samalle viivalle". Mistä asioista se maalin arvostus sitten oikein syntyy? Työskentelyn helppoudessa pö-maali häviää latekseille, mutta millä muulla maalilla saadaan peittävä ja tasainen maalipinta kertasivelyllä, suoraan puupinnalle? Melkeinpä maali kuin maali vaatii pohjamaalin ja sen päälle pintamaalin kahteen kertaan. Hyvälaatuinen petroliöljymaali, jossa on riittävästi pigmenttiä, peittää kerralla, ja petrolin ansiosta pintaan saadaan tasainen himmeys jo yhdellä maalauskerralla. Petrolia ei siis ole lisätty säästösyistä. Ja huoltomaalausväli on nykytiedon mukaan 30-40 vuotta. Nämä asiat ovat tietenkin myrkkyä lateksikauppiaalle, joka mieluiten myisi kolminkertaisen määrän maalia ja senkin viiden-kymmenen vuoden välein uudestaan ja uudestaan.

miksi ei kirjoitti:

Onko faktempaa?

Lainaus "Raaka pellavaöljy laajenee kuivuessaan jopa 15 %" sivulta: http://www.nordicfarmimpex.fi/fin/pellava.html

Onko sulla parempaa faktaa, vai pelkästään tuo lukihärö "faktempaa" ?

Sulo kirjoitti:

"Petroliöljymaalin suosio lienee juuri työskentelyn helppoudessa ja kertasivelyn riittävyydessä, mutta silti en arvostaisi sitä oikean pellavaöljymalin kanssa samalle viivalle". Mistä asioista se maalin arvostus sitten oikein syntyy? Työskentelyn helppoudessa pö-maali häviää latekseille, mutta millä muulla maalilla saadaan peittävä ja tasainen maalipinta kertasivelyllä, suoraan puupinnalle? Melkeinpä maali kuin maali vaatii pohjamaalin ja sen päälle pintamaalin kahteen kertaan. Hyvälaatuinen petroliöljymaali, jossa on riittävästi pigmenttiä, peittää kerralla, ja petrolin ansiosta pintaan saadaan tasainen himmeys jo yhdellä maalauskerralla. Petrolia ei siis ole lisätty säästösyistä. Ja huoltomaalausväli on nykytiedon mukaan 30-40 vuotta. Nämä asiat ovat tietenkin myrkkyä lateksikauppiaalle, joka mieluiten myisi kolminkertaisen määrän maalia ja senkin viiden-kymmenen vuoden välein uudestaan ja uudestaan.

Lue lisää

Hyvällä emulsiomaalilla saa kertasivelyllä laadukkaan, kestävän ja kerralla peittävän pinnan suoraan puupinnalle, myös höylätylle.

Toisaalta meilla ei ole perinteitä tämän maalityypin käytöstä, vaikka kohtuullisen mattapintaisena se muistuttaa pitkälti keittomaaleja habitukseltaan.

Voi voi... kirjoitti:

Lainaus "Raaka pellavaöljy laajenee kuivuessaan jopa 15 %" sivulta: http://www.nordicfarmimpex.fi/fin/pellava.html

Onko sulla parempaa faktaa, vai pelkästään tuo lukihärö "faktempaa" ?

Lue lisää

Faktempaa..Ethän sinä nyt tosiaan voi laittaa raakaa kylmäpuristettua pellavaöljyä ulkokäyttöön. Eipä juuri parenpaa alustaa sienille ja muille mikrobeille ole.

maalari kirjoitti:

Faktempaa..Ethän sinä nyt tosiaan voi laittaa raakaa kylmäpuristettua pellavaöljyä ulkokäyttöön. Eipä juuri parenpaa alustaa sienille ja muille mikrobeille ole.

Eli kumoavaa faktaa sulla ei ole siitä, että PÖ-maali kuivuessaan laajenisi. Eli kuten aikaisemmin, pidä tietosi itselläsi, jos ei se nojaa faktaan.

Kun näemmä vaihdat aihettasi ilmeisesti peitelläksesi tietämättömyyttäsi, voin kertoa että maalaamiseen käytetään maalivernissaa, KEITETTYÄ ja kylmäpuristettua pellavaöljyä.
Eihän sitä ole käytetty kuin satoja vuosia, joka on vähäproteiinisena parempi vaihtoehto, kuin vähemmän jalostetut PÖ-vaihtoehdot.

Kannattaisiko jo vaihtaa nimimerkkiä? Suosittelen sinulle nimimerkkiä Sunnuntaimaalari.

Kyllä tottakai perinteinen öljymaali on vanhempi keksintö, mutta ei tänä päivänä siihenkään ole enää olemassa perinteisiä aineita. Ja tämä on tosi. Kyllä nuo jutut muokkaantuu aivan väistämättä. Mitä vielä perinnemaaleihin tulee, niin sitä on myös tikkurilan miranol. On muuten jo sen verran vanha maali....Tästä nyt sitten puhumaan tai väittelemään. Äiti ja tyttökin käy.

Pistän muutaman sanan tässä illan ratoksi.
Olen kerran henk.koht tehnyt testin. Olen sekoitellut puukepillä lateksia ja petrooliöljymaalia. molempien maalien tikut nostin puhtaalle seinäpinnalle nojaamaan ja kahville. Takaisin tultuani saattoi nähdä melko selvän eron. Petrooliöljy maali tikun alta maali oli levinnyt huomattavasti suuremmalle alueelle, kuin lateksi tikun. Minusta sekin testi osoitti maallikolle jotain.

No, niin tai näin. Ei ehkä ole tarvista näistä maaleista kinastella, enkä siihen haluaisi ryhtyäkään. On kuitenkin päivän selvää, ettei tämän päivän maaliteollisuudella ole tarkoitustakaan tehdä hyviä ulkomaaleja. Sehän olisi jo tietysti bisneksen kannalta huono liikeidea. Ei ns. perinnemaalit ole minullekaan mikään uskonto, vaan oikea maali oikeaan paikkaan. Itselläni tausta on lankkumaalarista koristemaalariksi. Siinä tuli opeteltua myös vanhat hyvät maalit, mutta edelleen on ok monta uudempaa teollista väriä..

On aivan loistavaa, että ihmisiä yleensäkin kiinnostaa mitä seiniinsä laittaa. Ei aina todellakaan tarvitse tai kannata luottaa urakoitsijaan. Pieni oma tiedonhankinta on aina paikallaan.

Ja mitä huonekalupuoleen tulee, niin sama asia.
Entisöijiä on joka niemessä, notkelmassa,mutta harva asiansa perin pohjin osaava.

maalari kirjoitti:

Pistän muutaman sanan tässä illan ratoksi.
Olen kerran henk.koht tehnyt testin. Olen sekoitellut puukepillä lateksia ja petrooliöljymaalia. molempien maalien tikut nostin puhtaalle seinäpinnalle nojaamaan ja kahville. Takaisin tultuani saattoi nähdä melko selvän eron. Petrooliöljy maali tikun alta maali oli levinnyt huomattavasti suuremmalle alueelle, kuin lateksi tikun. Minusta sekin testi osoitti maallikolle jotain.

No, niin tai näin. Ei ehkä ole tarvista näistä maaleista kinastella, enkä siihen haluaisi ryhtyäkään. On kuitenkin päivän selvää, ettei tämän päivän maaliteollisuudella ole tarkoitustakaan tehdä hyviä ulkomaaleja. Sehän olisi jo tietysti bisneksen kannalta huono liikeidea. Ei ns. perinnemaalit ole minullekaan mikään uskonto, vaan oikea maali oikeaan paikkaan. Itselläni tausta on lankkumaalarista koristemaalariksi. Siinä tuli opeteltua myös vanhat hyvät maalit, mutta edelleen on ok monta uudempaa teollista väriä..

On aivan loistavaa, että ihmisiä yleensäkin kiinnostaa mitä seiniinsä laittaa. Ei aina todellakaan tarvitse tai kannata luottaa urakoitsijaan. Pieni oma tiedonhankinta on aina paikallaan.

Ja mitä huonekalupuoleen tulee, niin sama asia.
Entisöijiä on joka niemessä, notkelmassa,mutta harva asiansa perin pohjin osaava.

Lue lisää

Olen samaa mieltä maalien laadusta nykyään. Tuntuu olevan tärkeintä myynti ja tulos. Erös "tuttu" on maalitehtaan edustaja, ja hänen mielestään Kailat ja Järviset tulisi ampua maata kiertävälle radalle heille hallaa tekevine harhoineen... Sanoin muutaman poikkisanan, meinasi tulla kiista...

Tekeekö muuten perinnemaalien teossa pastamaisilla pigmenteillä mitään? En ole ainakaan kuullut käytettävän.

Heh, hyvä kommentti Pehku. Jatketaan nyt maanantainakin. Vaikka oma taustani on kertaluokkaa vaatimattomampi kuin "maalarin", omat aiemmat kommenttini petroliöljymaaliin liittyen perustuvat vuosien sutinheilutukseen ja telailuun eri tuotteilla, myös sillä miranolilla...en kuitenkaan ole ammattimaalari.

Talomme ensimaalausta mietittäessä vertailin eri maaleja sekä työmenetelmiä keskenään. Loppujen lopuksi siis petroliöljymaali, koska siinä oli mielestäni sopivin kombinaatio työn ja kustannusten suhteen, tietoa riittävän pitkältä ajalta kestävyyttä ajatellen ja lopuksi helppo valmistettavuus itse. Tuo viimeinen tuli ajankohtaisiksi vasta kun olin maalannut yhden pöntöllisen valkoisella kaupasta haetulla versiolla, jonka työstöominaisuudet eivät mielestäni vastanneet saatavillaolevia kuvauksia ko. maalityypistä.

Pellavaöljymaali ja petroliöljymaali ovat maalityyppeina hieman erilaisia, kuten varmaan tiedät jo työmenetelmäkuvauksistakin. Kun optimaalisen puun pinnassa pysymisen ja kestävän pinnan vuoksi pellavaöljymaalipinta maalataan kolmena erilaisena kerroksena, petroliöljymaalin sisältämä liuotin mahdollistaa juuri tunkeutumis- ja imeytymiskykynsä sekä suuren pigmenttimäärän vuoksi yhden työkierron menetelmän. Jos taas vertaat esim suuren kotimaisen maalivalmistajan sivuilta löytyvästä informaatiosta juuri tuota pignmenttipitoisuutta, huomaat aika suuren eron määrässä per tilavuusyksikkö. Pigmentti se on mikä pintaa suojaa, ei sideaine - eli oli kyseessä sitten pellava- tai petroliöljymaali, ollaan vahvoilla nykymaaleihin verrattuna. En tosin halua vähätellä sideaineenkaan merkitystä...

Pula-ajan maaliksi petroliöljymaali on totta kylla mielletty, kuulemma koska sotien jälkeen vernissaa korvattiin heikommin tarkoitukseen soveltuvalla mäntyöljyllä. Jotkut perinnerakentamisyhdistykset eivät edelleenkään suostu mieltämään petroliöljymaalia perinnemaaliksi, vaikka sitä on käytetty jo yli sata vuotta.



JT

maalaillut kirjoitti:

Heh, hyvä kommentti Pehku. Jatketaan nyt maanantainakin. Vaikka oma taustani on kertaluokkaa vaatimattomampi kuin "maalarin", omat aiemmat kommenttini petroliöljymaaliin liittyen perustuvat vuosien sutinheilutukseen ja telailuun eri tuotteilla, myös sillä miranolilla...en kuitenkaan ole ammattimaalari.

Talomme ensimaalausta mietittäessä vertailin eri maaleja sekä työmenetelmiä keskenään. Loppujen lopuksi siis petroliöljymaali, koska siinä oli mielestäni sopivin kombinaatio työn ja kustannusten suhteen, tietoa riittävän pitkältä ajalta kestävyyttä ajatellen ja lopuksi helppo valmistettavuus itse. Tuo viimeinen tuli ajankohtaisiksi vasta kun olin maalannut yhden pöntöllisen valkoisella kaupasta haetulla versiolla, jonka työstöominaisuudet eivät mielestäni vastanneet saatavillaolevia kuvauksia ko. maalityypistä.

Pellavaöljymaali ja petroliöljymaali ovat maalityyppeina hieman erilaisia, kuten varmaan tiedät jo työmenetelmäkuvauksistakin. Kun optimaalisen puun pinnassa pysymisen ja kestävän pinnan vuoksi pellavaöljymaalipinta maalataan kolmena erilaisena kerroksena, petroliöljymaalin sisältämä liuotin mahdollistaa juuri tunkeutumis- ja imeytymiskykynsä sekä suuren pigmenttimäärän vuoksi yhden työkierron menetelmän. Jos taas vertaat esim suuren kotimaisen maalivalmistajan sivuilta löytyvästä informaatiosta juuri tuota pignmenttipitoisuutta, huomaat aika suuren eron määrässä per tilavuusyksikkö. Pigmentti se on mikä pintaa suojaa, ei sideaine - eli oli kyseessä sitten pellava- tai petroliöljymaali, ollaan vahvoilla nykymaaleihin verrattuna. En tosin halua vähätellä sideaineenkaan merkitystä...

Pula-ajan maaliksi petroliöljymaali on totta kylla mielletty, kuulemma koska sotien jälkeen vernissaa korvattiin heikommin tarkoitukseen soveltuvalla mäntyöljyllä. Jotkut perinnerakentamisyhdistykset eivät edelleenkään suostu mieltämään petroliöljymaalia perinnemaaliksi, vaikka sitä on käytetty jo yli sata vuotta.



JT

Lue lisää

maalaamaan. Uulakin vihdoin ilmoitti, että mainitsemani Tikkurilan pohjamaalin päälle käy sekä pellavaöljymaali että petrooliöljymaali. Ja jos kerran Uulan maalit käy, niin varmaan käy itse tehdytkin! Nyt ei ole sitten jäljellä kuin valinnan vaikeus: maalatako vaikealla, mutta jo pitkään ajatuksissa olleella pellavaöljymaalilla vai helpommalla petrooliöljymaalilla - se on saanut kyllä kieltämättä erittäin positiivista julkisuutta... Onneksi on vielä aikaa ensi kesään!

jtl kirjoitti:

maalaamaan. Uulakin vihdoin ilmoitti, että mainitsemani Tikkurilan pohjamaalin päälle käy sekä pellavaöljymaali että petrooliöljymaali. Ja jos kerran Uulan maalit käy, niin varmaan käy itse tehdytkin! Nyt ei ole sitten jäljellä kuin valinnan vaikeus: maalatako vaikealla, mutta jo pitkään ajatuksissa olleella pellavaöljymaalilla vai helpommalla petrooliöljymaalilla - se on saanut kyllä kieltämättä erittäin positiivista julkisuutta... Onneksi on vielä aikaa ensi kesään!

Lue lisää

Valintahan on aina hankala, koska kyseessä valinnalla pitkäkantoiset seuraukset!

Kannattaa myös katsella, jos kotiseudulla joku on maalaillut talojaan näillä maaleilla, ja käydä katsomassa, miltä näyttää!

Minä aion luottaa omassa vanhassa talossa pellavaöljymaaliin. Appiukkoni on maalari, joka on paljon maalaillut vanhoja kirkkoja ja muita historiallisia kohteita, ja niihin kuulemma järjestään vaadittu aidot pellavaöljymaalit.

Uudessa talossa tietysti eri asia... Pääasia on, että olet päättänyt maalata talosi ilman latekseja, alkydejä tai uusia "öljy"maaleja!

Pehku kirjoitti:

Valintahan on aina hankala, koska kyseessä valinnalla pitkäkantoiset seuraukset!

Kannattaa myös katsella, jos kotiseudulla joku on maalaillut talojaan näillä maaleilla, ja käydä katsomassa, miltä näyttää!

Minä aion luottaa omassa vanhassa talossa pellavaöljymaaliin. Appiukkoni on maalari, joka on paljon maalaillut vanhoja kirkkoja ja muita historiallisia kohteita, ja niihin kuulemma järjestään vaadittu aidot pellavaöljymaalit.

Uudessa talossa tietysti eri asia... Pääasia on, että olet päättänyt maalata talosi ilman latekseja, alkydejä tai uusia "öljy"maaleja!

Lue lisää

aivan samoin. Hyviä kommentteja..Molempi on parempi tai jotain...Mutta olikohan pehkun kommentti, niin katsele ja vertaa jo maalattuja. Kirjastostakin jonkin verran saattaa löytyä hyviä kirjoja ja kommentteja sitä kautta. Kerrothan joskus kuinka kävi..?

maalari kirjoitti:

aivan samoin. Hyviä kommentteja..Molempi on parempi tai jotain...Mutta olikohan pehkun kommentti, niin katsele ja vertaa jo maalattuja. Kirjastostakin jonkin verran saattaa löytyä hyviä kirjoja ja kommentteja sitä kautta. Kerrothan joskus kuinka kävi..?

Lue lisää

mihin päädyimme. Ja kirjastossa ilman muuta täytyy vielä talven mittaan poiketa. Aiheen kiinnostavuus ylitti kaikki odotukseni ja vielä tähän vuodenaikaan :-) Kiitos tosi hyvistä mielipiteistä!

Kuten tässä ketjussa aiemminkin ollut puhetta, pellavaöljymaali kuivuu hapettumalla, koska siinä ei ole mitään liuottmia. Muut maalit, myöskin lateksi, kuivuvat haihduttamalla liotinta, vettä, lakkabensiiniä ym. Siinä se kuivumisaikaan suuresti vaikuttava ero. Nopeamman kuivumisen takiahan nykyajan maalit ovat tällaisia liuotinvoittoisia, koska rakennustyömaalla kuivumisaikakin on rahaa!!!

Omaa taloaan maalaavalla on se luksus puolellaan, että hyvää halutessaan on aikaa odottaa kaikessa rauhassa maalin kuivumista. Maalarin palkatessaankin voi sopia etukäteen kunnon tauot kerrosten kuivumiselle...

Muut öljymaalit (kuten kokeilemasi Värilinjan) ovat usein standöljypohjaisia, eli modifioitua vernissaa, alkydiöljyä tai mäntyöljyä. Nämä kuivuvat nopeammin kuin pellavaöljymaali, mutta pinnan kuluminen on erilaista johtuen mm. öljyn käsittelystä ja käytetyistä liottimista ym. Kertooko Värilinjan purkki käytetyn sideaineen? Usein lukee vain öljymaali, johon halutaan sitoa kaikki tunteet öljymaaleja kohtaan, purkin kyljessäkin on vanhoja arvorakennuksia... Mutta sideaineesta ei sanota mitään! En minä ostaisi autoa, jos myyjä ei kertoisi mitä konepellin alla on...