Millaisia hahmoja rikoskirjallisuudessa esiintyy? Täydentäkää listaa.
-Salapoliisi
-hänen apulaisensa
-viralliset poliisilaitoksen edustajat
-kohtalokas nainen
-arkkivihollinen.
Aloitan apulaisista: salapoliisien nimet tulevat samalla. Sherlock Holmesilla on Watson, Hercule Poirotilla Hastings, Nero Wolfella Archie Goodwin, Perry Masonilla Della Street. Sekä Watson, Hastings että Archie Goodwin esiintyvät tarinan kertojina, mutta Goodwin on selvästi toimeliaampi hahmo kuin kaksi edellistä. Della Streetilla puolestaan on sekä työ- että rakkaussuhde pomoonsa.
Poliisilaitoksen edustajat ovat Holmesin tapauksessa Lestrade, Poirot-kertomuksissa Japp, Wolfe-tarinoissa Cramer ja Stebbins. Ellery Queenin tapauksessa hänen tasavertainen apurinsa ja poliisivoimat ovat sama henkilö, hänen isänsä komisario Queen. Monet salapoliisit ovat ammatiltaan poliiseja, esimerkiksi komisario Morse ja hänen apulaisensa konstaapeli Lewis, komisario Palmulla on etsivä Kokki ja tarinoiden kertoja lainopin ylioppilas Toivo Virta, van de Weteringin commissariksella Grijpstra ja de Gier.
Kohtalokas nainen on Sherlock Holmesille tietysti Irene Adler, Hercule Poirot´lle "kreivitär" Vera Rossakova, lordi Peter Wimseylle kirjailijatar Harriet Vane ja Nero Wolfelle luultavasti hänen adoptiotyttärensä: tunnetusti Wolfe ei tule naisten kanssa toimeen eikä tytär ole poikkeus.
Arkkiviholliset ovat yleensä jonkin rikollisliigan pääpahoja, ja heihin itseensä on vaikea päästä käsiksi. Sherlock Holmesin vihollinen on professori Moriarty. He selvittelevät välejään Sveitsin Reichenbacilla ja alun perin Holmesinkin oli tarkoitus kuolla. Nero Wolfen vihollisen nimeä en onnistu Googlella löytämään, mutta kukistaakseen hänet Wolfe oli jopa valmis laihduttamaan. Isä Brownin vihollinen on ranskalainen mestarivaras Flambeau, josta tulee parannuksen tehtyään isä Brownin ystävä ja avustaja.
-Salapoliisi
-hänen apulaisensa
-viralliset poliisilaitoksen edustajat
-kohtalokas nainen
-arkkivihollinen.
Aloitan apulaisista: salapoliisien nimet tulevat samalla. Sherlock Holmesilla on Watson, Hercule Poirotilla Hastings, Nero Wolfella Archie Goodwin, Perry Masonilla Della Street. Sekä Watson, Hastings että Archie Goodwin esiintyvät tarinan kertojina, mutta Goodwin on selvästi toimeliaampi hahmo kuin kaksi edellistä. Della Streetilla puolestaan on sekä työ- että rakkaussuhde pomoonsa.
Poliisilaitoksen edustajat ovat Holmesin tapauksessa Lestrade, Poirot-kertomuksissa Japp, Wolfe-tarinoissa Cramer ja Stebbins. Ellery Queenin tapauksessa hänen tasavertainen apurinsa ja poliisivoimat ovat sama henkilö, hänen isänsä komisario Queen. Monet salapoliisit ovat ammatiltaan poliiseja, esimerkiksi komisario Morse ja hänen apulaisensa konstaapeli Lewis, komisario Palmulla on etsivä Kokki ja tarinoiden kertoja lainopin ylioppilas Toivo Virta, van de Weteringin commissariksella Grijpstra ja de Gier.
Kohtalokas nainen on Sherlock Holmesille tietysti Irene Adler, Hercule Poirot´lle "kreivitär" Vera Rossakova, lordi Peter Wimseylle kirjailijatar Harriet Vane ja Nero Wolfelle luultavasti hänen adoptiotyttärensä: tunnetusti Wolfe ei tule naisten kanssa toimeen eikä tytär ole poikkeus.
Arkkiviholliset ovat yleensä jonkin rikollisliigan pääpahoja, ja heihin itseensä on vaikea päästä käsiksi. Sherlock Holmesin vihollinen on professori Moriarty. He selvittelevät välejään Sveitsin Reichenbacilla ja alun perin Holmesinkin oli tarkoitus kuolla. Nero Wolfen vihollisen nimeä en onnistu Googlella löytämään, mutta kukistaakseen hänet Wolfe oli jopa valmis laihduttamaan. Isä Brownin vihollinen on ranskalainen mestarivaras Flambeau, josta tulee parannuksen tehtyään isä Brownin ystävä ja avustaja.
Vastaukset 7
Vanhimmat
taitavat olla niin yhdentekeviä tyyppejä, etten suonut heille ajatustakaan :-D
Lisäksi perinteisissä dekkareissa on yleensä syntipukki, eli henkilö, joka näyttää syylliseltä niin paljon, että hänestä tulee pääepäilty kaikkien muiden paitsi sankarin silmissä.
Kohtalokkaiden naisten osuus korostuu kovaksi keitetyissä dekkareissa; tässä genressähän lähes joka tarinassa on oma femme fatalensa.
Eikös myös hovimestari esiinny hahmona lähes dekkarissa kuin dekkarissa? Ja vanhan kliseen mukaan hän on aina myös se murhaaja.
No, kliseet kliseinä, mutta se ei ole kaukana totuudesta, että vielä Agatha Christienkin dekkareissa esiintyy hovimestareita, seuraneitejä ja muita palvelijoita ällistyttävän paljon. Christien dekkareita lukiessa on vaikea uskoa, että ne kuvaavat 1900-luvun puolivälin brittielämää, vaikka Iso-Britannia tunnetaankin varsin konservatiivisena luokkayhteiskuntana.
Mutta toisin kuin uskotellaan, ainakaan Christien dekkareissa hovimestarit tai muutkaan palvelijat eivät yleensä pääse edes epäiltyjen listalle. Pikemminkin minua on ihmetyttänyt, että Hercule Poirot jättää yleensä palvelusväen kuulemisen muutaman perusasian selville ottamiseen ja pitää saamiaan vastauksia ilman muuta uskottavana faktana.
Palvelusväkihän oli todennäköisesti hyvin perillä isäntäväen elämästä ja tunsi vaietuimmatkin salaisuudet.
Jos ei sankarin ego salli hänen alentuvan keskusteluihin palvelusväen kanssa, niin luulisi, että hän voisi edes laittaa jonkun apulaisensa asialle.
Se rikollinen nero oli muistaakseni Arnold Zach?Voin kyllä olla väärässäkin...
Riippuu mitä lukee. Rikoskirjallisuutta on ilman näitä salaperäisiä salapoliisisankareitakin. Vaikkapa Karin Alvtegenin kirjoissa ei ole mitään näistä mainitsemistasi kliseistä.
Juuri tuli luettua John Ajvide Linqvistin "Ystävät hämärän jälkeen" ja Alvtegenin uusin kirja "Varjo" eikä niissäkään ollut (onneksi) yhtään piippuaan imeskelevää nuhjuista elämäänsä kyllästynyttä poliisikomisariota, tai muuta vastaavaa sankaria.
Jaksaako kukaan lukea pelkästään rikoskirjoja joissa aina pomppii joku komisario, toimittaja tai muu rikosta tutkiva älykääpiö?
Tässä pari arvostelua:
Karin Alvtegen : Varjo
http://www.turunsanomat.fi/kulttuuri/arvostelut/?ts=1,3:2019:0:0,4:61:0:0:0;4:62:0:0:0;4:78:0:0:0;4:82:0:0:0;4:87:0:0:0;4:99:0:0:0;4:100:0:0:0;4:107:0:0:0;4:85:173:1:2008-03-14,104:85:526086,1:0:0:0:0:0:
John Ajvide Lindqvist : Ystävät hämärän jälkeen
http://www.hs.fi/kirjat/artikkeli/Vampyyrilapsi ja pedofiili kansankodissa/HS20080822SI1KU031fa
Karin Alvtegen : Petos
http://www.hs.fi/kirjat/artikkeli/Kuoppia rakkaudenpelikentällä/HS20050212SI1KU02sj2
Gay porn