Rottia välikatossa, apua!

Olen kotoisin maalaistalosta, ja siellä kyllä seinien ja katon välissä meni paljonkin hiiriä. Mutta niiden askeleita ei kuule, tämän kuulee. Se ei ole hiiri. Se on rotta. Ainankin. Ja niitä on vain yksi.

Rottaon kirjoitti:

Olen kotoisin maalaistalosta, ja siellä kyllä seinien ja katon välissä meni paljonkin hiiriä. Mutta niiden askeleita ei kuule, tämän kuulee. Se ei ole hiiri. Se on rotta. Ainankin. Ja niitä on vain yksi.

Lue lisää

Olisiko kuitenkin kyse oravasta?
Katolla tallustelee jatkuvasti monenlaista otusta myös yöllä, eli ovatko ne edes välikatossa?

Osta pari hiirenloukkua ja rotanloukku ja katso mitä tulee saaliiksi.

Metsästäjä - kirjoitti:

Olisiko kuitenkin kyse oravasta?
Katolla tallustelee jatkuvasti monenlaista otusta myös yöllä, eli ovatko ne edes välikatossa?

Osta pari hiirenloukkua ja rotanloukku ja katso mitä tulee saaliiksi.

Lue lisää

Voi teitä epäilijöitä.

Siis kerrataan. Olen maalaistalon asukki alunperin. Olen tottunut tulkitsemaan jälkiä ja rapinoita ja tarkkailemaan jatkuvasti luontoa. Kyselin keinoja rotan hävittämiseen, koska tiedän sen olevan melko vaikeaa, koska ovat ovat niin pirskaleen viisaita. Niissä vähäisissä hangissa, mitä tänä vuonna on ollut, on löytynyt jälkiä ketulta, joka tässä asustelee, on kauriita ja muutamia fasaaneja. On harakkaa ja varista sekä pikkulintuja. On myös myyriä ja keväisin huhuilee huuhkaja. Ei ole oravia. Liekö kissamme syönyt kaikki, vai olisiko aukkohakkuulla osuutta asiaan. Peltomyyrä se voisi olla muuten, koska ovat isoja, mutta meneekö se kolmikerroksisen talon katolle? En usko, niitä kissa tuo pellolta. Loukku on vireessä ja kellarissa on myrkkyä, jota en haluaisi kaikkien jo lueteltujen syiden takia kokeilla kuin viime hädässä. Onneksi vinkkejä on tullut hyviäkin. Mutta vielä se öisin tepsuttaa suoraan sänkymme päällä, siirtyy välikaton sisällä aulan yläpuolelle ja siitä sitten lasten huoneiden yläpuolelle. Vikkelästi tepsuttaen, kahisten ja välillä jyrsien kuin moottorisaha.

Rottaon kirjoitti:

Olen kotoisin maalaistalosta, ja siellä kyllä seinien ja katon välissä meni paljonkin hiiriä. Mutta niiden askeleita ei kuule, tämän kuulee. Se ei ole hiiri. Se on rotta. Ainankin. Ja niitä on vain yksi.

Lue lisää

Metsähiiri on yleisin jyrsijä, joka muuttaa talveksi lämpimään. En nyt väitä, ettei voisi olla rottakin, mutta luultavimmin metsähiiri. Se pitää yllättävän kovaa meteliä ihan juostessaankin. Vanhan maalaistalon välikatto li sen verran järeä, että se vain vaimensi äänet paremmin kuin se puolen sentin paneeli, jonka päällä nämä nyt teillä tepsuttavat.

Ne tulevat sisälle luultavasti ulkoseinää pitkin kiiveten tuuletusraosta sisään. Ullkakkotiloihin loukku tai myrkkyä. Itse käytän myrkkyä. Pieni hiiri kuivahtaa nopeasti eikä haise. Jos haluaa loukuttaa, niin leipä on parempi syötii hiirelle ja myyrälle kuin juusto, joka on hiirensyöttinä walt disneyn keksintöä. Hiiri on kasvissyöjä. Rotalle paras syötti on liha. Vaikka rotta syö kaikkea moskaa, se ymmärtää silti hyvän päälle. Mitä parempaa ja tuoreempaa lihaa, sen parempi.

Jyrsijöiden lisääntymispotentiaali on huima. Kantoaika on pari viikkoa ja pari viikkoa synnytyksestä Naaras voi tulla uudelleen tiineeksi. Kun uusi pesue sitten syntyy, ensimmäinen alkaakin jo olla lisääntymisiässä.

Hyrsijöihin ei siis kannata tottua. Ne ovat asunnossasi turvassa vihollisilta ja pakkaselta. Ne lisääntyvät exponentiaalisti, sotkevat, turmelevat rakenteita ja aiheuttavat tulipalon vaaran jyrsimällä sähköjohtoja. Hankkiudu niistä eroon.

Rottaon kirjoitti:

Olen kotoisin maalaistalosta, ja siellä kyllä seinien ja katon välissä meni paljonkin hiiriä. Mutta niiden askeleita ei kuule, tämän kuulee. Se ei ole hiiri. Se on rotta. Ainankin. Ja niitä on vain yksi.

Lue lisää

aivan varmaan on..varo se voi tulla katon läpi ja syö sut vielä :)

Rotta1 kirjoitti:

Voi teitä epäilijöitä.

Siis kerrataan. Olen maalaistalon asukki alunperin. Olen tottunut tulkitsemaan jälkiä ja rapinoita ja tarkkailemaan jatkuvasti luontoa. Kyselin keinoja rotan hävittämiseen, koska tiedän sen olevan melko vaikeaa, koska ovat ovat niin pirskaleen viisaita. Niissä vähäisissä hangissa, mitä tänä vuonna on ollut, on löytynyt jälkiä ketulta, joka tässä asustelee, on kauriita ja muutamia fasaaneja. On harakkaa ja varista sekä pikkulintuja. On myös myyriä ja keväisin huhuilee huuhkaja. Ei ole oravia. Liekö kissamme syönyt kaikki, vai olisiko aukkohakkuulla osuutta asiaan. Peltomyyrä se voisi olla muuten, koska ovat isoja, mutta meneekö se kolmikerroksisen talon katolle? En usko, niitä kissa tuo pellolta. Loukku on vireessä ja kellarissa on myrkkyä, jota en haluaisi kaikkien jo lueteltujen syiden takia kokeilla kuin viime hädässä. Onneksi vinkkejä on tullut hyviäkin. Mutta vielä se öisin tepsuttaa suoraan sänkymme päällä, siirtyy välikaton sisällä aulan yläpuolelle ja siitä sitten lasten huoneiden yläpuolelle. Vikkelästi tepsuttaen, kahisten ja välillä jyrsien kuin moottorisaha.

Lue lisää

olen se eka vastaaja,joka uskoi hiiriin, koska asustelemme maatilalla jossa navetta, riihet...
nyt tunnistan painajaisesi.. en osaan auttaa edes itseämme kuin pakollisilla loukuilla..harmi

k-raudassa on puhallusvilla jota lisättiin lisäeristeeksi jo puhallusvaiheessa tulivat kärpäset ja kaikki pienet ötökät ulos, samoin kävi että oravat ei mene enää välikattoon siinä on joku aine mitä ne karttaa

Rotta1 kirjoitti:

Voi teitä epäilijöitä.

Siis kerrataan. Olen maalaistalon asukki alunperin. Olen tottunut tulkitsemaan jälkiä ja rapinoita ja tarkkailemaan jatkuvasti luontoa. Kyselin keinoja rotan hävittämiseen, koska tiedän sen olevan melko vaikeaa, koska ovat ovat niin pirskaleen viisaita. Niissä vähäisissä hangissa, mitä tänä vuonna on ollut, on löytynyt jälkiä ketulta, joka tässä asustelee, on kauriita ja muutamia fasaaneja. On harakkaa ja varista sekä pikkulintuja. On myös myyriä ja keväisin huhuilee huuhkaja. Ei ole oravia. Liekö kissamme syönyt kaikki, vai olisiko aukkohakkuulla osuutta asiaan. Peltomyyrä se voisi olla muuten, koska ovat isoja, mutta meneekö se kolmikerroksisen talon katolle? En usko, niitä kissa tuo pellolta. Loukku on vireessä ja kellarissa on myrkkyä, jota en haluaisi kaikkien jo lueteltujen syiden takia kokeilla kuin viime hädässä. Onneksi vinkkejä on tullut hyviäkin. Mutta vielä se öisin tepsuttaa suoraan sänkymme päällä, siirtyy välikaton sisällä aulan yläpuolelle ja siitä sitten lasten huoneiden yläpuolelle. Vikkelästi tepsuttaen, kahisten ja välillä jyrsien kuin moottorisaha.

Lue lisää

Sama juttu...meillä...tulee toiselta puolen yläpohjan laipiolle aamulla...illalla lähtee toiselta puolelta...ei ole hiiri jyrsi sen verran kovalla äänellä Rännin nurkan läheltä...missä Varpunenkin...pesi.pikkuräpsyillä mustilla ei saa kun pari hiirtä kun ovat jo läpät rikki...kannattaa ennenvanhainen metalli räpsyt ottaa...ja Rotalle iso samanlainen...itse vein nyt eka kertaa lumikäytävän suulle ja peittelin aukon levyllä ettei linnut pääse...jos se vaikka tulisi suunnasta joka tulee talolta...Aik.vuosina asusti liito oravat...tarkasti tuli metsäreissuiltaan klo.10.30 jälkeen ja lähti 5 - 6 maissa aamulla...pimeää oli niin ei nähty.Käytiin sitten U.Karesin kanssa katsomassa...olihan siellä lähimetsässä kellanruskeita...
papanoita...ONNEA METSÄLLE! Pahoja viritettäviä rotan räpsyt.....minkkiloukkua..
...käytettiin ennen ..mesikka!

kotieläimet? jos niitä on, koska välillä hakeutuvat myrkkyä syötyään ulos kun tulee jano, ja delaa sinne...

voi tapaa sun kirjoitti:

kotieläimet? jos niitä on, koska välillä hakeutuvat myrkkyä syötyään ulos kun tulee jano, ja delaa sinne...

Joo. Meidän iloinen koiramme kuoli syötyään myrkytetyn rotan. Rotta oli tullut ulos kompuroimaan ja pystykorvamme nappasi sen kuten sillä oli tapana navetasta niitä napata. Eläinlääkäri antoi sille K-vitamiinia, mutta se ei enää auttanut. Tuli hautajaiset.

myrkkyyn kirjoitti:

Joo. Meidän iloinen koiramme kuoli syötyään myrkytetyn rotan. Rotta oli tullut ulos kompuroimaan ja pystykorvamme nappasi sen kuten sillä oli tapana navetasta niitä napata. Eläinlääkäri antoi sille K-vitamiinia, mutta se ei enää auttanut. Tuli hautajaiset.

Lue lisää

kun K-vitamiini ei elätä.

ja lähtee juomaan, ei kuulemma kuole vintin seinän väliin, jos kuoleekin niin kuivuu nopeasti.

tulee jano kirjoitti:

ja lähtee juomaan, ei kuulemma kuole vintin seinän väliin, jos kuoleekin niin kuivuu nopeasti.

Kuolleet hiiret seinän välissä aiheuttavat niin pahan hajuongelman että en suosittele kenellekään myrkkyjen käyttöä. Syksyllä kelit välillä pakastui jolloin haju hävisi mutta ilman lauhtuessa haju tuli takas. Loukuilla vaan henki pois vaikka onkin työläämpää.

Nykyiset myrkyt ovat sellaisia, että hiiri kuivuu ihan pelkäksi karvakasaksi. Hajua ei siis todellakaan tarvi pelätä, jos jää katon väliin jumiin. Yleensä hiirille tulee kyllä myrkkyä syötyään hirmu kiire pihalle etsimään janoon helpotusta.

Oho, jokuhan olikin jo eilen kertonut totuuden hajuista=D. Eli ei tarvi hajua pelätä!

voi tapaa sun kirjoitti:

kotieläimet? jos niitä on, koska välillä hakeutuvat myrkkyä syötyään ulos kun tulee jano, ja delaa sinne...

Kissa ei lihansyöjänä rotanmyrkkyyn koske. Koira voi tyhmänä ja ahneena sekasyöjänä imuroida rotanmyrkyt, mutta toisaalta ne on helppo sijoittaa koiran ulottumattomiin. Jos ei muuta keksi, niin katiskan sisään.

Myrkky absorboituu jyrsijän elimistössä eikä ainakaan kissa kuole, vaikka se söisikin myrkkyä nauttineen jyrsijän.

Jos haluaa vielä varmuutta koirankin kestävyydestä, kannattaa käyttää hitaita myrkkyjä, joiden teho perustuu useampaan syöntikertaan. Tällöin ei ainakaan yksi rotallinen jo kerran syötyä myrkkyä kellistä koiraakaa.

pH7 kirjoitti:

Kuolleet hiiret seinän välissä aiheuttavat niin pahan hajuongelman että en suosittele kenellekään myrkkyjen käyttöä. Syksyllä kelit välillä pakastui jolloin haju hävisi mutta ilman lauhtuessa haju tuli takas. Loukuilla vaan henki pois vaikka onkin työläämpää.

Lue lisää

kyllä joku muu.etkö lukenut että niille tulee jano ja hakeutuvat veden ääreen

hiiri kirjoitti:

Nykyiset myrkyt ovat sellaisia, että hiiri kuivuu ihan pelkäksi karvakasaksi. Hajua ei siis todellakaan tarvi pelätä, jos jää katon väliin jumiin. Yleensä hiirille tulee kyllä myrkkyä syötyään hirmu kiire pihalle etsimään janoon helpotusta.

Lue lisää

Miksi myrkytätte hiiriä?Minusta ne on ihania,ne saa välikatosta pois hiiren karkottimella ja nurkista käsin tai houkuttamalla terraarioon.Ja otappa se terraan kuukauden päästä sinulla on kesyhkö lemmikki kun vaan jaksat jutella sille ja ruokkia.Helppoja pyydystää ja suloisia.

myrkkyyn kirjoitti:

Joo. Meidän iloinen koiramme kuoli syötyään myrkytetyn rotan. Rotta oli tullut ulos kompuroimaan ja pystykorvamme nappasi sen kuten sillä oli tapana navetasta niitä napata. Eläinlääkäri antoi sille K-vitamiinia, mutta se ei enää auttanut. Tuli hautajaiset.

Lue lisää

Eipä vain meidän koiramme ole kuollut myrkkyrottiin. Se syö niitä harvasepäivä, kun ne rotat ovat niin hyvin kuolleinakin maastoutuneita maahan ja kun huomaa rotan koiralla siitä tuskin näkyy enempää kuin häntä roikkumassa suupielestä.

hiiri 22 kirjoitti:

Miksi myrkytätte hiiriä?Minusta ne on ihania,ne saa välikatosta pois hiiren karkottimella ja nurkista käsin tai houkuttamalla terraarioon.Ja otappa se terraan kuukauden päästä sinulla on kesyhkö lemmikki kun vaan jaksat jutella sille ja ruokkia.Helppoja pyydystää ja suloisia.

Lue lisää

No ennen heinäpellolla...pidettiin hiiren poikasia...mutta mummille tuli niin paha myyräkuume että joutui munuaistulehduksen takia sairaalahoitoon...Näin keväällä on pahin aika myyräkuumeelle..jos siivoaa varastoja..soittoja..mökkiä...ulosteet kuivana lentävät hengitysilman,varsinkin jos imurin tai harjan kanssa siivoaa. Ehdottomasti kostea moppaus...että pöly tarttuu siihen ja luuri roskiin..

Uudet rotanmyrkyt kun ovat sellaisia että ne pukkaa janottamaan pahasti niin ei nuo jyrsijät sinne yläpohjaan jää. Ne lähtee etsimään juomista ja kuolevat jonkun lätäkön ääreen.

Vanha konsti on sekoittaa vaikka mallasjauhoja ja sementtiä suhteessa puolet ja puolet. Ovat kovasti innoissaan maistuvista jauhoista - saattaa olla kysyntä kovaakin.
Jonkun ajan päästä näitä kovettuneita betonijyrsijöitä löytyy jos mistä paikoista.
Siinäkin mielessä hyvä aine ettei maistu koirille, ei kisoille eikä muksuille.
Rotat ja hiiret taas tykkää kovasti.

Jos rottia on niin ne ei loukkuun jää - myrkkyä vaan reilusti peliin!

Rottia? kirjoitti:

Uudet rotanmyrkyt kun ovat sellaisia että ne pukkaa janottamaan pahasti niin ei nuo jyrsijät sinne yläpohjaan jää. Ne lähtee etsimään juomista ja kuolevat jonkun lätäkön ääreen.

Vanha konsti on sekoittaa vaikka mallasjauhoja ja sementtiä suhteessa puolet ja puolet. Ovat kovasti innoissaan maistuvista jauhoista - saattaa olla kysyntä kovaakin.
Jonkun ajan päästä näitä kovettuneita betonijyrsijöitä löytyy jos mistä paikoista.
Siinäkin mielessä hyvä aine ettei maistu koirille, ei kisoille eikä muksuille.
Rotat ja hiiret taas tykkää kovasti.

Jos rottia on niin ne ei loukkuun jää - myrkkyä vaan reilusti peliin!

Lue lisää

Kiitokset kovasti kaikille vastaajille. Samoja asioita on itse pyöritetty mielessä, kun on runsaasti sekä kotieläimiä että lapsia. Muutama tosi hyvä idea, joita varmasti kokeillaan. Ja sinulle, joka epäilit jotain muuta eläintä oman kodin välikatossa, niin kyllä meilläkin on käynyt mielessä, mikä rotta voi olla niin iso vai muodostaako katto todella hyvän kaikupohjan. Tuttavalla oli näätä tehnyt pesän mökin välikattoon ja sen aiheuttamien tuhojen jälkeen joutuivat purkamaan koko välikaton. Siksi mietin, mitä rotta voisi tehdä. Ne sähköjohdot ovat olleet meilläkin mielessä. Kiitoksia vielä kaikille, kokeilemme sementtiä.

Rottia kirjoitti:

Kiitokset kovasti kaikille vastaajille. Samoja asioita on itse pyöritetty mielessä, kun on runsaasti sekä kotieläimiä että lapsia. Muutama tosi hyvä idea, joita varmasti kokeillaan. Ja sinulle, joka epäilit jotain muuta eläintä oman kodin välikatossa, niin kyllä meilläkin on käynyt mielessä, mikä rotta voi olla niin iso vai muodostaako katto todella hyvän kaikupohjan. Tuttavalla oli näätä tehnyt pesän mökin välikattoon ja sen aiheuttamien tuhojen jälkeen joutuivat purkamaan koko välikaton. Siksi mietin, mitä rotta voisi tehdä. Ne sähköjohdot ovat olleet meilläkin mielessä. Kiitoksia vielä kaikille, kokeilemme sementtiä.

Lue lisää

Poikamiesrotta se pruukaa noin käyttäytyä. Ei ne heti tarjottuun syötävään koske. Ovelia ovat, ja epäluuloisia.

Minä sain semmoisen kerran poistumaan aika nopeasti vanhojen konstilla. Sain neuvon: "Anna sil viinaa. Lähtee kylille, eikä muista mistä lähti."

Panin pullanpaloihin lautaselle vähän kirkasta. Heti seuraavan yön jyrsimykset jäivät tekemättä. Kohtalostaan en tiedä, mutta juopunut rotta kylällä saattaa olla myös varomaton!

Tämä ei ole vitsi.

Taneli-W kirjoitti:

Poikamiesrotta se pruukaa noin käyttäytyä. Ei ne heti tarjottuun syötävään koske. Ovelia ovat, ja epäluuloisia.

Minä sain semmoisen kerran poistumaan aika nopeasti vanhojen konstilla. Sain neuvon: "Anna sil viinaa. Lähtee kylille, eikä muista mistä lähti."

Panin pullanpaloihin lautaselle vähän kirkasta. Heti seuraavan yön jyrsimykset jäivät tekemättä. Kohtalostaan en tiedä, mutta juopunut rotta kylällä saattaa olla myös varomaton!

Tämä ei ole vitsi.

Lue lisää

Neuvottiin panemaan partakoneen terä viistosti siihen reikään, mistä rotta juoksee karkuun kun sitä ajetaan niin terä leikkaa mahan halki ja se on menoa sitten. Tätä käytettiin joskus navatassa syksyisin rottajahdissa. Paras rottajahdissa oli kuiten koira, pystykorva, se nappasi rottaa selästä kiinni ja ravisti sitä niin se oli vainaa.

tai lainaa naapurin kissaa yöks. Ja rapinat loppuu. Meidän kissa nostettiin välipohjaan ja yön kun oli, niin johan loppui rapina. Helppo homma ei ollut, kun täytyi repiä laudoitusta, että sai kissan saalistamaan. Sisällä on pistorasioissa elektronisia hälyttimiä, mutta hiiret ilmeisesti tulee niillekin immuuneksi.

Rottia kirjoitti:

Kiitokset kovasti kaikille vastaajille. Samoja asioita on itse pyöritetty mielessä, kun on runsaasti sekä kotieläimiä että lapsia. Muutama tosi hyvä idea, joita varmasti kokeillaan. Ja sinulle, joka epäilit jotain muuta eläintä oman kodin välikatossa, niin kyllä meilläkin on käynyt mielessä, mikä rotta voi olla niin iso vai muodostaako katto todella hyvän kaikupohjan. Tuttavalla oli näätä tehnyt pesän mökin välikattoon ja sen aiheuttamien tuhojen jälkeen joutuivat purkamaan koko välikaton. Siksi mietin, mitä rotta voisi tehdä. Ne sähköjohdot ovat olleet meilläkin mielessä. Kiitoksia vielä kaikille, kokeilemme sementtiä.

Lue lisää

läheisen konepajan kesätyöntekijä. Laiska kun perkele.

löytyi kirjoitti:

läheisen konepajan kesätyöntekijä. Laiska kun perkele.

nauramaan!

löytyi kirjoitti:

läheisen konepajan kesätyöntekijä. Laiska kun perkele.

uskottava juttu tammikuussa,, muka kesätyöntekijä.

Taneli-W kirjoitti:

Poikamiesrotta se pruukaa noin käyttäytyä. Ei ne heti tarjottuun syötävään koske. Ovelia ovat, ja epäluuloisia.

Minä sain semmoisen kerran poistumaan aika nopeasti vanhojen konstilla. Sain neuvon: "Anna sil viinaa. Lähtee kylille, eikä muista mistä lähti."

Panin pullanpaloihin lautaselle vähän kirkasta. Heti seuraavan yön jyrsimykset jäivät tekemättä. Kohtalostaan en tiedä, mutta juopunut rotta kylällä saattaa olla myös varomaton!

Tämä ei ole vitsi.

Lue lisää

ollaan oltu poikie kaa mökillä.illalla hiiri alkoi kurkistella hellan alta.Ei muuta kun kokispunssi tassille ja tassi hellan eteen.Ei kestänyt kauan kun alkoi viina tehdä tehtäväänsä.Hiiri tuli hoiperrellen meidän kenkien päälle.Ei muuta ko hännästä kiinni ja pihalle.

Kärppä on paras! Tappaa viimeseen asti ja häipyy pois ku homma on tehty. Vanha kunnon konsti kunhan vaan saa loukutettua sen ensin👍

Täällä muutamat kehottavat vain tottuman jyrsijöihin. Samalla saa sitten tottua vuotavaan höyrysulkuun, valskaaviin eristeisiin ja hyrsittyihin sähköjohtoihin. Ennenpitkää saa myös jakaa elintarvikkeet suloisen pallokorvan kanssa. Huonolla tuurilla saa vielä totutella salmonellaan ja myyräkuumeeseenkin.

Alikersantti Rokkaa mukaellen: sie elä totu sellaseen. Sitä pitää potkia persuksille kaikenaikaa.

Kissa toimii tehokkaasti navetoissa, viljavarastoissa ja ulkona. Omakotitalon välikaton hiiriä sen on vaikeampi tavoittaa.

Narttukissa on kollia ahkerampi tappaja.

..ei olleet hiiret moksiskaan moisesta laiteesta olis varmaan tarvinnut hankkia useampi kun ei yksi edes hidastanut niitä.

joo epäilen että ei ole rotta vaan hiiri. Joulukuussa eräänä yönä kuuntelin että,ei helkutti rotat vallanneet talon. Meno oli seuraavanlaista: jyrsintää, juoksentelua,kolinaa ja välillä vinkaisuja. Nämä äänet kuuluivat välikatosta,seinän välistä ja lattian alta... ei tullut paljoa nukuttua kun mietti mitä vahinkoa rotat saa aikaan.

Seuraavana aamuna tokkurassa soitin tuholais palveluun ja kyselin hävitys ohjeita.

Sanoi että, laita rotanmyrkkyä "432":sta pusseja voi heitellä muutaman avovinttiin ja rappujen alle .

Ja jos käyttää loukkuja niin paras syötti on silakka ja suklaa.

Tein työtä käskettyä ostin myrkyt ja loukut.
Saaliina useita hiiriä mutta ei yhtään rottaa,talo rauhoittui ja lopussa kaikki hyvin.

loukuttaja kirjoitti:

joo epäilen että ei ole rotta vaan hiiri. Joulukuussa eräänä yönä kuuntelin että,ei helkutti rotat vallanneet talon. Meno oli seuraavanlaista: jyrsintää, juoksentelua,kolinaa ja välillä vinkaisuja. Nämä äänet kuuluivat välikatosta,seinän välistä ja lattian alta... ei tullut paljoa nukuttua kun mietti mitä vahinkoa rotat saa aikaan.

Seuraavana aamuna tokkurassa soitin tuholais palveluun ja kyselin hävitys ohjeita.

Sanoi että, laita rotanmyrkkyä "432":sta pusseja voi heitellä muutaman avovinttiin ja rappujen alle .

Ja jos käyttää loukkuja niin paras syötti on silakka ja suklaa.

Tein työtä käskettyä ostin myrkyt ja loukut.
Saaliina useita hiiriä mutta ei yhtään rottaa,talo rauhoittui ja lopussa kaikki hyvin.

Lue lisää

erinomaaseksi havaattu hiirenkillerön syötti on ollu, jo vähä kössähtäny omenahillo. Sevverran kuivaa kamaa, nottei saa nuolemalla siitä, ku vähä esimakua.

kyllästyny kirjoitti:

erinomaaseksi havaattu hiirenkillerön syötti on ollu, jo vähä kössähtäny omenahillo. Sevverran kuivaa kamaa, nottei saa nuolemalla siitä, ku vähä esimakua.

Laittaa kaurahiutaleita ja tolua ,kaurahiutaleita ja valkaisuainetta. ja sit kaurahiutaleita ja. Kaikkein paras on kaurahiutaleita ja miehen siemennestettä. saatavuus on kyseenalaista.

ottaa kissaa. Eipä paljon oteta kissoja kun on allergista porukkaa ja mitkään myrkyt eikä loukut saatikka karkottimet tahdo tehota..

kun ei voi.. kirjoitti:

ottaa kissaa. Eipä paljon oteta kissoja kun on allergista porukkaa ja mitkään myrkyt eikä loukut saatikka karkottimet tahdo tehota..

Kissa pitää hiiret poissa lattiapinnoilta, mutta ei voi ontelorakenteissa ja välikatolla juokseville siimahännille mitään. Nämä myös oppivat sen ja sinäns synnynnäinen kissakammo alkaa hellittää.

Jos et onnistu saamaan jyrsijöitä loukkuun tai syömään myrkkyä, pitää kokeilla seuraavia asioita.
- vaihda paikkaa
- vaihda syöttiä
- estä jyrsijöitä pääsemästä käsiksi muuhun ravintoon.

Koeta miettiä, mitä reittiä jyrsijät menevät rakenteisiin ja aseta tarjoilut houkuttelvasti niin, että baariin on helppo ja turvallinen poiketa.

Rotta on epäluuloinen otus ja voi katsella loukkua tai myrkkylautasta viikon, pari ennen kuin menee varovasti koemaistamaan. Hiiret ja myyrät käyvät heti kimppuun, joten syötin paikkaa ja laatua voi vaihtaa parin päivän välein, jos ei menkkiä näytä olevan.

"Eristeisiin ne saattaa käytäviään ja pesiään tehdä ja jos kauan mellastaavat , niin saattaahan siitäkin jonkinlaista hajuakin tulla"

Aivan. Nehän myös ulostavat ja virtsavat rakenteisiin. Tiedoksi niille, jotka pelkäävät myrkytetyn hiiren haisevan.

Välikatto on oiva temmellyskenttä jota olen rauhottanut joka syksy. Ensin suopursuja kimppu. On vanhankansan konsti, tehoa en tiedä. Etikkaa hillopurkissa. Loukut ne kuitenkin ne muutamat nappaa ja yöt on hiljaisia sen jälkeen. Pirullisia rapinoita ja maratooneja pitää ja tietysti hiirenmentävästä kolosta juoksee energia eurokin lämmittämaan vaikkapa nyt harakoita.Kuuntelulle ei varmaan kannata jäädä. Banzai.

Kaikista parhaimmaksi on osoittautunut seuraava keino:
Otat jonkun pienehkön rasian.Teet siihen sellaisen pyöreän reiän,josta hiiren pää mahtuu.
Laitat pienen palan juustoa rasiaan.Asetat rasian hiirten kulkureitille.Toista tämä muutamana iltana.

Muutaman kerran jälkeen aseta reiälle partakoneen terä.Ja nyt tärkein:älä laita enää juustoa syötiksi,vaan jätä rasia tyhjäksi.
Hiiri saapuu mielessään makoisa juustopala.Työntää päänsä reiästä.Huomaa tapahtuneen ja surullisena pyörittää päätään:"Ei oo juustoa.Ei oo juustoa" :(

seuraavanlainen kirjoitti:

Kaikista parhaimmaksi on osoittautunut seuraava keino:
Otat jonkun pienehkön rasian.Teet siihen sellaisen pyöreän reiän,josta hiiren pää mahtuu.
Laitat pienen palan juustoa rasiaan.Asetat rasian hiirten kulkureitille.Toista tämä muutamana iltana.

Muutaman kerran jälkeen aseta reiälle partakoneen terä.Ja nyt tärkein:älä laita enää juustoa syötiksi,vaan jätä rasia tyhjäksi.
Hiiri saapuu mielessään makoisa juustopala.Työntää päänsä reiästä.Huomaa tapahtuneen ja surullisena pyörittää päätään:"Ei oo juustoa.Ei oo juustoa" :(

Lue lisää

Siis ihan paras juttu...hiiri partakone en terässä...hah.hah.hah...tulipa jotain iloa..tähän iltaan...hyvää kevättä...

En lukenut ihan kaikkia viestejä, mutta sain kuvan että katolla voisi olla orava/oravia. Itselläni oli vuosi sitten sama ongelma ensin luulin sen olevan naakat jotka hakkaavat piippua mutta loppujen lopuksi alkoi kuulua kuin jotain olisi teurastettu, tajusin sen olevan orava poikue. Kiva. NO vihjeenä sulkekaa kaikki ilmatiet välikattoon jollain verkolla(esim. kanaverkko) jos ei vielä auta niin piipun päälle myös verkko (meillä oravat kulki piipun kautta en tiedä mistä pääsivät välikattoon mutta rapina loppui vasta kun piippu peitettiin. Kannattaa sulkea reiät aamupäivällä, kun oravat ovat ulkona,niin ei tule jälkiseurauksena hajuhaittoja.

tartte mikään sadisti olla,riittää et saa nirrin pois ja nopeesti.

Välikatolle olen laittanut muutaman hiiribaari-laatikon. Tuntuu auttavan. Paitsi siellä hiiriä on nyt joka puolella kuten komposteissa, pihoissa koko ajan näkee niitä.

Tavallisimmat rotanmyrkyt ovat viljapohjaiseen syöttiin sekoitettuja antikoagulantteja. Vilja on jyrsijöiden lempiruokaa, koirakin voi sitä syödä, kissa ei. Yrittäkääpä syöttää kissallenne kaurahiutaleita myrkyn kera tai ilman. Useimmat koiratkin valitsevat mieluummin jotain muuta. Myrkky tulee myös sijoittaa syöttilaatikoihin siten, että muut kuin tuhoamisen kohteena olevat jyrsijät eivät pääse siihen käsiksi.

Useimmat - ja monestakin syystä suositeltavimmat - kätettävistä myrkyistä perustuvat pitempiaikaiseen altistukseen. Tehotakseen jyrsijän on syötävä myrkkyä vähintään 2-3 kertaa. Koska myrkkyä ei ole mitenkään takoituksenmukaista asettaa kerralla tarjolle kilokaupalla, on epätodennäköistä, että koira kuolisi sellaiseen kerta-annokseen, johon rottakaan ei kuole, sillä a) koiran vastustuskyky elopainokiloa kohti on kymmenkertainen ja koiran paino niinikään vähintään kymmenkertainen. Tällöin koiran pitäisi syödä rottaan verrattuna satakertainen annos myrkkyä, ennen kuin se kuolisi! Mistä koira saa tällaisen annoksen, ellei sitä tahallaan sille anneta? Sadankaan myrkytetyn rotan syöminen kerralla ei tällaista myrkkyannosta tarjoa, koska rotan elimistö on jo absorboinut suuren osan myrkystä.

Toisinaan on tarkoituksenmukaista käyttää heti tappavaa myrkkyä, vaikka torjunnan lopputuloksen kannalta tämä onkin harvoin paras mahdollinen ratkaisu. Tällainen aine on esimerkiksi 342.

Heti tappavan myrkyn suora syöminen on tietysti koiralle tai kissalle vaarallisempaa, mutta jälleen täytyy muistaa, että kissa ei 342:ta syö ja koirakin tarvitsee sitä melkoisen annoksen.

342:n tehoaineen LD50-arvo (pienin määrä tehoainetta, joka tappaa puolet koe-eläimistä) on rotalla 1,75 mg/kg, koiralla yli 10 mg/kg ja kissalla yli 25 mg/kg.

Keskikokoisen koiran täytyisi syödä rottaan verrattuna 60 kertainen määrä myrkkyä kuollakseen tähänkin aineeseen ja kissan peräti 70-kertainen määrä. Kun rotan elimistö vielä absorboi osan myrkystä, pitäisi kissan syödä kohtuullisessa ajassa ainakin 100 myrkytettyä rottaa!

Mitä tästä opimme: jos olet aikeissa hankkiutua eroon kissasta, rotanmyrkky ei ole niitä tehokkaimpia aineita, ei ainakaan seelainen, jota sinulle kaupassa myydään.

Jos laitat loukun laita se kiinni jollain narulla etteivät vie mennessään.
Toinen joulun alla kiinnijääneistä oli kiinni jalastaan ja jos ei loukku olisi ollut kiinni narunpätkässä niin olisipa sitä saanut etsiä .
Kyllä pari päästäistäkin pitää aika meteliä. Harmailla muoviloukuilla on helppo pyytää.Pyynti kannattaa tehdä heti kun huomaa vierailijat, koska nehän lisääntyy nopeasti jos hyvät olosuhteet.

Tietäiskö joku kertoa,onko näillä välikatossa liikuvilla eläimillä vuorokausi rytmiä,kun välikatossa lähes joka ilta n.21-23 väkisenä aikana
kuuluu aikamoista rapinaa ja rytinää?muuloin vähemmän.

Mikä eläin? kirjoitti:

Tietäiskö joku kertoa,onko näillä välikatossa liikuvilla eläimillä vuorokausi rytmiä,kun välikatossa lähes joka ilta n.21-23 väkisenä aikana
kuuluu aikamoista rapinaa ja rytinää?muuloin vähemmän.

Lue lisää

itse havaitsin, että liikkuivat vain myöhään yöllä, aamuyöstä ja aamuisin. Koskaan päivisin en kuullut hiiskahdustakaan. Yleensä loukku napsahti yöllä 1-3:n aikoihin. Jos valot olivat päällä, eivät tuota yhtä lukuunottamatta uskaltautuneet näkösälle.
Välikatolla ravaavat myös myöhään illalla, yöllä ja ennen 9 aamulla. Sitten kai menevät nukkumaan, olen sitä miettinyt mitä ne päivät tekevät? Vai lähtevätkö päivällä ulos talosta?

Hiiriä ja ihmisiä kirjoitti:

itse havaitsin, että liikkuivat vain myöhään yöllä, aamuyöstä ja aamuisin. Koskaan päivisin en kuullut hiiskahdustakaan. Yleensä loukku napsahti yöllä 1-3:n aikoihin. Jos valot olivat päällä, eivät tuota yhtä lukuunottamatta uskaltautuneet näkösälle.
Välikatolla ravaavat myös myöhään illalla, yöllä ja ennen 9 aamulla. Sitten kai menevät nukkumaan, olen sitä miettinyt mitä ne päivät tekevät? Vai lähtevätkö päivällä ulos talosta?

Lue lisää

Töissä ne käy rotatkin!

Niin tosiaan ostelin pari kappaletta kalliita pistorasiaan laitettavia karkottimia että pääsisin eroon hiiristä kun niitä eräänkin kappaleen öisin heittelin ulos/kuolleita roskiin, kissani saivat kiinni..ja pari päivää meni siitä kun laitoin ne pistorasiaan kun tuli edelleen karkottimesta riippumatta sisään uhkarohkeita hiiriä mutta onneksi omistan tehokkaampia saalistajia :)

Edelleen rapisee ja vilistää.. kirjoitti:

Niin tosiaan ostelin pari kappaletta kalliita pistorasiaan laitettavia karkottimia että pääsisin eroon hiiristä kun niitä eräänkin kappaleen öisin heittelin ulos/kuolleita roskiin, kissani saivat kiinni..ja pari päivää meni siitä kun laitoin ne pistorasiaan kun tuli edelleen karkottimesta riippumatta sisään uhkarohkeita hiiriä mutta onneksi omistan tehokkaampia saalistajia :)

Lue lisää

huomattu on että sähköinen karkotin ei auta, hiiret kulkee siitä huolimatta vieressä kakkimassa. Ennätys: ikkunasta katsoessa 4 hiirtä yhtä aikaa näkyvissä.

joopa joo yksinkertainen, aattelepa välikatto raatoja täynnä. Hajuhaitat ja raadonsyöjät paikalla.

höpönä kirjoitti:

joopa joo yksinkertainen, aattelepa välikatto raatoja täynnä. Hajuhaitat ja raadonsyöjät paikalla.

rotanmyrkky kuivattaa jyrsijän,ei tule haju haittoja.

Tämä alun perin Pellervossa ollut artikkeli on paras löytämäni. Olen taistellut rottia vastaan nyt useamman vuoden ajan. Ongelma on parempi hoitaa ajoissa ja tehokkaasti, ettei siitä tule kroonista.


Eroon rotista ja hiiristä

Suomalaisen maatilan tuhoeläimiin kuuluvat rotta, kotihiiri ja metsähiiri. Ne aiheuttavat vahinkoa rehuvarastoissa syömällä rehua, sotkemalla rehuvarastoja ulosteilla ja virtsalla, rikkomalla varastopakkauksia ja talojen rakenteita ja kaiken lisäksi levittämällä tarttuvia tauteja. Lajit eroavat toisistaan kokonsa, käyttäytymisensä ja elintapojensa puolesta. Se on otettava huomioon myös torjuntatoimien suunnittelussa.

Rotta (Rattus norvegicus)

Rotta on täysikasvuisena 200–500 gramman painoinen, noin 15–25 sentin pituinen, harmaanruskea jyrsijä. Se on yleinen kaatopaikoilla ja asutuskeskuksissa, mutta Pohjois-Suomen syrjäseuduilla ja saaristossa se voi vieläkin olla harvinainen. Rottanaaras tulee sukukypsäksi noin 2,5 kuukauden ikäisenä, jonka jälkeen se voi tuottaa parikymmentä jälkeläistä vuodessa, suotuisissa olosuhteissa enemmänkin.
Rotan elinikä on yleensä yhdestä kahteen vuotta. Hyvä lisääntymiskyky aiheuttaa rottakannan nopean kasvun. Mikäli olosuhteet muuten säilyvät hyvinä, kanta voi elpyä nopeasti esimerkiksi myrkytyksen jälkeen. Vakiintuneilla asuinsijoillaan rotat muodostavat yhdyskuntia, joihin voi parhaimmassa ja pahimmassa tapauksessa kuulua tuhansia jäseniä. Ruuan ja elintilan puute voi tällaisessa tapauksessa aiheuttaa rottien joukkopaon, jollaisesta nähtiin esimerkki Suomessa viime syksynä kaatopaikan sulkemisen yhteydessä. Vanha tarina Hamelnin pillipiiparista sai nykysuomalaisen versionsa.

Rotta sopeutuu hyvin erilaisiin oloihin.

Parhaiten se viihtyy kosteissa paikoissa, joihin se voi kaivaa käytäviä ja löytää sopivaa suojaa päivän ajaksi. Rotta liikkuu yleensä yöaikaan, ja päivisin näkyviin tulevat rotat kielivätkin rottakannan runsaudesta. Rotan käyttäytyminen on muutenkin varovaista, se vieroksuu kaikkea uutta ja outoa. Tämä neofobinen käytös voi kuitenkin puuttua kaatopaikkarotilta, jotka ovat tottuneet häiriöihin ja jatkuvasti muuttuvaan ympäristöön. Jos rotta joutuu ahdistetuksi paikkaan, josta se ei pääse pakenemaan, se voi hyökätä. Rotan varovaisuus ja epäluuloisuus olosuhteiden muutoksiin tulee ottaa huomioon silloin, kun suunnitellaan torjuntatoimia maatilalla.
Rotta mahtuu kulkemaan varsin pienestä reiästä. Jo tuuman läpimittainen aukko verkossa riittää siihen, että rotta pääsee pujottautumaan läpi. Sen sijaan pitemmässä putkessa läpimitan tulee olla vähintään viisi senttiä. Kaivamisjäljet usein paljastavat rottien olemassaolon. Rotalla on hyvä hajuaisti, ja se löytää helposti ruokaa,jos sitä vain on tarjolla. Rotta syö päivässä noin 25-30 grammaa. Sadan rotan joukko voi syödä vuodessa tonnin rehua.

Kotihiiri (Mus musculus)

Kotihiiri on ihmisen mukana levinnyt ympäri maan ja maapallon. Täysikasvuinen hiiri painaa 15 grammaa ja on 6–9 sentin mittainen. Se lisääntyy vielä tehokkaammin kuin rotta, ja hyvissä olosuhteissa yksi naaras voi tuottaa 4–8 poikasta 25 päivän välein. Kotihiirellä on ominainen hajunsa, joka johtuu virtsan mukana erittyvästä aineesta.

Kotihiiri viihtyy yleensä kuivissa paikoissa, kuten erilaisissa varastorakennuksissa, niiden välipohjissa ja seinien välissä. Vettä se tarvitsee vain vähän ja saa sitä riittävästi ruuan mukana. Kesäaikana kotihiirikin voi muuttaa "maalle" ulos luontoon. Hiiri on hyvä kiipeilijä, jonka olemassaolon tunnistaa yöaikaisesta rapinasta. Hiiri on utelias eläin, joka työntää kuononsa kaikkeen uuteen. Siksi hiiren pyydystäminen loukulla on helppoa. Hiiri ei myöskään opi, vaan kerran pelastuttuaankin tulee samalle pyydykselle uudelleen.

Hiiri pääsee päämääräänsä hyvin pienestä, kuuden millimetrin läpimittaisesta aukosta. Vaikka hiiri ei itse syö paljon, se aiheuttaa vahinkoa saastuttamalla ulosteillaan rehua, pakkauksia rikkomalla ja siirtymällä nopeasti rehuvarastosta toiseen.

Rotat ja hiiret levittävät tartuntatauteja

Rotat ja hiiret voivat levittää erilaisia virus-, bakteeri- ja loistauteja ulosteiden ja virtsan välityksellä tai joutumalla itse kotieläinten rehuun. Sekä kotieläimet että ihminen voivat sairastua. Tärkeimmät taudit ovat trikinoosi, salmonelloosi ja leptospiroosi. Rotan on todettu levittävän myös kryptosporidi-loisia, jotka taas voivat aiheuttaa ripulia muun muassa ihmisellä ja vasikalla.

Trikinoosi on trikiini-loisen aiheuttama tauti. Suomen oloissa rotta lienee sikojen trikiinitartunnan tärkein levittäjä. Hiiressä ei sen sijaan ole todettu trikiinejä. Kotieläimistämme sika ja hevonen ovat herkkiä trikiinitartunnalle ja voivat levittää sitä edelleen lihansa mukana ihmiseen. Trikiiniloisen toukat vaeltavat ohutsuolen limakalvon läpi lihaskudokseen, johon ne asettuvat odottamaan seuraavaa isäntäeläintä. Isäntäeläimen oireet vaihtelevat tartuntavaiheen ja -voimakkuuden mukaan, mutta pahimmassa tapauksessa trikiinitartunta voi johtaa kuolemaan.

Vaikka salmonellabakteerin esiintyvyys tuotantoeläimissä on tällä hetkellä Suomessa hyvin alhainen, jatkuva varuillaanolo on tarpeen. Salmonella on suolistobakteeri, joka voi eläinten lisäksi tarttua myös ihmiseen. Rotat ja hiiret voivat toimia salmonellan kantajana ja levittää sitä ulosteidensa mukana rehuihin. Jyrsijät voivat saada tartunnan esimerkiksi kotieläinten ulosteista, kompostijätteistä tai luonnonvaraisista pikkulinnuista.

Rottasodan suunnittelu

Torjuntatoimia suunniteltaessa on tärkeää muistaa, että rotta tarvitsee viihtyäkseen vettä, ruokaa ja suojaisia pakopaikkoja. Hiiri tulee toimeen kuivassakin ympäristössä.
Molemmat pystyvät tunkeutumaan rakennuksiin pienistäkin aukoista. Siksi rehuvarastoja suojaavat rakennukset tulee ensin tarkastaa huolellisesti. Ovien ja ikkunoiden tulee olla ehjiä ja sulkeutua tiiviisti. Ilmanottoaukoissa tulee olla verkot tai säleikössä niin pienet raot, että hiiret eivät mahdu sisään. Rakennuksen seinustalla ei saa olla suojaavaa kasvustoa, ja seinusta kannattaa sorastaa 30 sentin leveydeltä. Kaikki seinustoilla olevat telineet ja köynnöskasvit helpottavat rottien kiipeämistä.

Viemärirakenteet tulee tarkastaa ja vuorata käytöstä poistetut putket umpeen Reikiä voi olla myös rakennusten kivijaloissa ja erilaisten johtojen läpivienneissä. Erilaiset komerot, telineet ja ontot seinä- ja kattorakenteet tarjoavat rotille ja hiirille sopivia piilopaikkoja. Itse rehuvarastojen tulee mahdollisuuksien mukaan olla niin tiiviitä, että rotat ja hiiret eivät pääse rehun joukkoon.
Rakennusten tarkastuksen yhteydessä tarkistetaan jäteastioiden kunto ja tiiviys ja korjataan pois astian ulkopuolelle jääneet roskat. Jätteitä ei säilytetä pelkästään muovisäkeissä eikä lainkaan sisätiloissa. Nurkat ja varastot tyhjennetään tarpeettomista tavaroista.

Torjunnan suunnittelu on hyvä tehdä paperille. Siihen kirjataan tarkastetut ja korjattavat kohteet. Rakennusten pohjapiirrokset auttavat myös varsinaisten myrkytystoimien suunnittelussa. Syöttien ja loukkujen sijoittelu kannattaa merkitä muistiin, samoin niiden tarkistuspäivämäärät ja käytetyt myrkyt. Koska rotat ja hiiret pyrkivät sisätiloihin erityisesti syksyllä, se on hyvä ajankohta torjuntatoimien tehostamiseen.

Rottasodan aseistus

Rottien ja hiirien hävittämiseen voi käyttää useita menetelmiä, joiden valinta riippuu haittaeläinlajista ja kohteesta. Myrkyttäminen on maatiloilla yleinen ja tehokas tapa. Erilaisia loukkuja voidaan käyttää sellaisissa tiloissa, joissa eläimen kuolema voi aiheuttaa hajuhaittoja. Ultraäänilaitteiden käytöstä kokemukset eivät ole olleet vakuuttavia, ja joka tapauksessa niiden ohella kannattaa käyttää tavanomaisia torjuntamenetelmiä.

Rottien myrkytys maatiloilla tehdään syöttilaatikoiden avulla, joilla estetään myrkyn joutuminen väärään tarkoitukseen. Myrkkyä ei saa joutua muiden luonnonvaraisten eläinten, kotieläinten tai lasten ulottuville. Syötit sijoitetaan sellaisin paikkoihin, joista rotta on tottunut ravintoa etsimään. Syöttilaatikoita sijoitetaan myös rottien sisääntuloreiteille.Ulkona ne voidaan sijoittaa sokkelin viereen ja sisällä seinän viereen kulkuaukot seinän suuntaisesti. Katoksen alle ja irti maasta sijoitettuna kosteushaitat jäävät vähäisemmiksi. Rotanmyrkky menettää tehoaan, jos se kostuu ja kuivuu, ja kosteus myös huonontaa maittavuutta. Syöttilaatikko kannattaa pitää paikallaan jatkuvasti, koska silloin rotta epäluuloisena eläimenä ei vierasta sitä. Syöttilaatikot varustetaan selvästi näkyvin varoituslapuin. Laatikot kannattaa myös numeroida ja niiden sijaintipaikat merkitä rakennuksen pohjapiirustukseen.

Syöttilaatikoiden teko-ohjeita kannattaa kysyä kuntien terveystarkastajilta. Vanerisen syöttilaatikon lisäksi voi käyttää esimerkiksi muovisia työkalupakkeja, joihin on molempiin päihin tehty rotalle sopiva kulkuaukko. Muovinen syöttilaatikko on kestävä ja helppo pitää puhtaana. Syöttilaatikko on hyvä varustaa lukolla, ja laatikon päällä tulee olla selvästi kirjoitettu varoitusteksti.

Loukut ovat hyviä hiirenpyynnissä. Hiiret ovat uteliaita ja helpommin houkuteltavissa loukkuun kuin rotat. Kotihiiri liikkuu pienellä alueella ja siksi loukkuja on hyvä olla tiheässä. Juusto lienee kokemuksen perusteella paras syötti. Jos pyydetään rottia loukulla, loukku kannattaa kiinnittää vaikkapa rautalangalla seinään tai muuhun kiinteään kohteeseen.

Rotanmyrkkyjä on kahta tyyppiä

Käytettävien torjunta-aineiden tulee olla Suomessa hyväksyttyjä. Kaikki rotantorjunnassa käytettävät tehoaineet ovat antikoagulantteja, jotka vaikuttavat veren hyytymismekanismiin. Eläin kuolee myrkkyä saatuaan noin viikon kuluessa sisäisiin verenvuotoihin. Myrkyn vasta-aine on K-vitamiini.

Myrkkyjä on kahta tyyppiä, sekä kerta-annoksella tehoavia että useamman syöntikerran vaativia. Bromadioloni (Rotanmyrkky 342) on kertasyönnillä tehoava, joka aiheuttaa rotan kuoleman noin viikon kuluessa. Kumatetralyyli (Rakumin) ja difenakumi (Ratak) vaativat useita syöntikertoja, ellei syöntimäärä kerralla ole suuri. Ratak sopii myös hiirien torjuntaan.
Eläin saa myrkkyä vain syömällä sitä, ja siksi myrkyn pohja-aineena on jyrsijälle hyvin maittava kaurahiutale. Syöttiaines on värjätty joko siniseksi (Rakumin, Ratak) tai punaiseksi (Rotanmyrkky 342), jotta myrkyt erottuvat ympäristöstä ja muusta rehusta.

Syötit pannaan syöttilaatikkoon tai niin syvälle rotan- tai hiirenkoloon, että muut eläimet eivät joudu niille alttiiksi. Syöttiä pidetään saatavilla vähintään kymmenen päivän ajan ja jatketaan niin kauan kuin myrkkyä kuluu. Erityisesti toistuvalla syönnillä tehoavia valmisteita tulee olla rottien saatavilla yhtä mittaa, kertasyönnillä tehoavaa myrkkyä lisätään 4–5 päivän välein. Tähteeksi jäänyt käyttökelvoton myrkky on käsiteltävä ongelmajätteenä.

Rotanmyrkkyjen riskit ympäristölle

Sellaista rotanmyrkkyä ei olekaan, joka tehoaisi vain rottiin. Myrkytysriski on myös muilla selkärankaisilla ja linnuilla. Tärkeintä riskin arvioinnissa on se, miten helposti muut eläimet voivat saada myrkkyä. Se taas voi tapahtua joko siten, että itse myrkkyä syö jokin muu eläin kuin rotta tai hiiri, tai siten, että myrkkyyn kuollut jyrsijä joutuu jonkin petoeläimen syötäväksi.

Kotieläimistämme antikoagulanttimyrkyille ovat herkkiä sika ja koira. Ulkomaisissa tutkimuksissa on luonnonvaraisten eläinten myrkytyksiä raportoitu erityisesti bromadiolonin käytön yhteydessä. Myrkytyksiä on todettu esimerkiksi ketuilla ja hiirihaukoilla. Myrkkyjä ei saa joutua vesistöön, sillä sekä bromadioloni että varsinkin difenakumi ovat myrkyllisiä kaloille.

Teksti: Pirjo Salmela, A-Tuottajat Oy

www.pellervo.fi

listijä kirjoitti:

Tämä alun perin Pellervossa ollut artikkeli on paras löytämäni. Olen taistellut rottia vastaan nyt useamman vuoden ajan. Ongelma on parempi hoitaa ajoissa ja tehokkaasti, ettei siitä tule kroonista.


Eroon rotista ja hiiristä

Suomalaisen maatilan tuhoeläimiin kuuluvat rotta, kotihiiri ja metsähiiri. Ne aiheuttavat vahinkoa rehuvarastoissa syömällä rehua, sotkemalla rehuvarastoja ulosteilla ja virtsalla, rikkomalla varastopakkauksia ja talojen rakenteita ja kaiken lisäksi levittämällä tarttuvia tauteja. Lajit eroavat toisistaan kokonsa, käyttäytymisensä ja elintapojensa puolesta. Se on otettava huomioon myös torjuntatoimien suunnittelussa.

Rotta (Rattus norvegicus)

Rotta on täysikasvuisena 200–500 gramman painoinen, noin 15–25 sentin pituinen, harmaanruskea jyrsijä. Se on yleinen kaatopaikoilla ja asutuskeskuksissa, mutta Pohjois-Suomen syrjäseuduilla ja saaristossa se voi vieläkin olla harvinainen. Rottanaaras tulee sukukypsäksi noin 2,5 kuukauden ikäisenä, jonka jälkeen se voi tuottaa parikymmentä jälkeläistä vuodessa, suotuisissa olosuhteissa enemmänkin.
Rotan elinikä on yleensä yhdestä kahteen vuotta. Hyvä lisääntymiskyky aiheuttaa rottakannan nopean kasvun. Mikäli olosuhteet muuten säilyvät hyvinä, kanta voi elpyä nopeasti esimerkiksi myrkytyksen jälkeen. Vakiintuneilla asuinsijoillaan rotat muodostavat yhdyskuntia, joihin voi parhaimmassa ja pahimmassa tapauksessa kuulua tuhansia jäseniä. Ruuan ja elintilan puute voi tällaisessa tapauksessa aiheuttaa rottien joukkopaon, jollaisesta nähtiin esimerkki Suomessa viime syksynä kaatopaikan sulkemisen yhteydessä. Vanha tarina Hamelnin pillipiiparista sai nykysuomalaisen versionsa.

Rotta sopeutuu hyvin erilaisiin oloihin.

Parhaiten se viihtyy kosteissa paikoissa, joihin se voi kaivaa käytäviä ja löytää sopivaa suojaa päivän ajaksi. Rotta liikkuu yleensä yöaikaan, ja päivisin näkyviin tulevat rotat kielivätkin rottakannan runsaudesta. Rotan käyttäytyminen on muutenkin varovaista, se vieroksuu kaikkea uutta ja outoa. Tämä neofobinen käytös voi kuitenkin puuttua kaatopaikkarotilta, jotka ovat tottuneet häiriöihin ja jatkuvasti muuttuvaan ympäristöön. Jos rotta joutuu ahdistetuksi paikkaan, josta se ei pääse pakenemaan, se voi hyökätä. Rotan varovaisuus ja epäluuloisuus olosuhteiden muutoksiin tulee ottaa huomioon silloin, kun suunnitellaan torjuntatoimia maatilalla.
Rotta mahtuu kulkemaan varsin pienestä reiästä. Jo tuuman läpimittainen aukko verkossa riittää siihen, että rotta pääsee pujottautumaan läpi. Sen sijaan pitemmässä putkessa läpimitan tulee olla vähintään viisi senttiä. Kaivamisjäljet usein paljastavat rottien olemassaolon. Rotalla on hyvä hajuaisti, ja se löytää helposti ruokaa,jos sitä vain on tarjolla. Rotta syö päivässä noin 25-30 grammaa. Sadan rotan joukko voi syödä vuodessa tonnin rehua.

Kotihiiri (Mus musculus)

Kotihiiri on ihmisen mukana levinnyt ympäri maan ja maapallon. Täysikasvuinen hiiri painaa 15 grammaa ja on 6–9 sentin mittainen. Se lisääntyy vielä tehokkaammin kuin rotta, ja hyvissä olosuhteissa yksi naaras voi tuottaa 4–8 poikasta 25 päivän välein. Kotihiirellä on ominainen hajunsa, joka johtuu virtsan mukana erittyvästä aineesta.

Kotihiiri viihtyy yleensä kuivissa paikoissa, kuten erilaisissa varastorakennuksissa, niiden välipohjissa ja seinien välissä. Vettä se tarvitsee vain vähän ja saa sitä riittävästi ruuan mukana. Kesäaikana kotihiirikin voi muuttaa "maalle" ulos luontoon. Hiiri on hyvä kiipeilijä, jonka olemassaolon tunnistaa yöaikaisesta rapinasta. Hiiri on utelias eläin, joka työntää kuononsa kaikkeen uuteen. Siksi hiiren pyydystäminen loukulla on helppoa. Hiiri ei myöskään opi, vaan kerran pelastuttuaankin tulee samalle pyydykselle uudelleen.

Hiiri pääsee päämääräänsä hyvin pienestä, kuuden millimetrin läpimittaisesta aukosta. Vaikka hiiri ei itse syö paljon, se aiheuttaa vahinkoa saastuttamalla ulosteillaan rehua, pakkauksia rikkomalla ja siirtymällä nopeasti rehuvarastosta toiseen.

Rotat ja hiiret levittävät tartuntatauteja

Rotat ja hiiret voivat levittää erilaisia virus-, bakteeri- ja loistauteja ulosteiden ja virtsan välityksellä tai joutumalla itse kotieläinten rehuun. Sekä kotieläimet että ihminen voivat sairastua. Tärkeimmät taudit ovat trikinoosi, salmonelloosi ja leptospiroosi. Rotan on todettu levittävän myös kryptosporidi-loisia, jotka taas voivat aiheuttaa ripulia muun muassa ihmisellä ja vasikalla.

Trikinoosi on trikiini-loisen aiheuttama tauti. Suomen oloissa rotta lienee sikojen trikiinitartunnan tärkein levittäjä. Hiiressä ei sen sijaan ole todettu trikiinejä. Kotieläimistämme sika ja hevonen ovat herkkiä trikiinitartunnalle ja voivat levittää sitä edelleen lihansa mukana ihmiseen. Trikiiniloisen toukat vaeltavat ohutsuolen limakalvon läpi lihaskudokseen, johon ne asettuvat odottamaan seuraavaa isäntäeläintä. Isäntäeläimen oireet vaihtelevat tartuntavaiheen ja -voimakkuuden mukaan, mutta pahimmassa tapauksessa trikiinitartunta voi johtaa kuolemaan.

Vaikka salmonellabakteerin esiintyvyys tuotantoeläimissä on tällä hetkellä Suomessa hyvin alhainen, jatkuva varuillaanolo on tarpeen. Salmonella on suolistobakteeri, joka voi eläinten lisäksi tarttua myös ihmiseen. Rotat ja hiiret voivat toimia salmonellan kantajana ja levittää sitä ulosteidensa mukana rehuihin. Jyrsijät voivat saada tartunnan esimerkiksi kotieläinten ulosteista, kompostijätteistä tai luonnonvaraisista pikkulinnuista.

Rottasodan suunnittelu

Torjuntatoimia suunniteltaessa on tärkeää muistaa, että rotta tarvitsee viihtyäkseen vettä, ruokaa ja suojaisia pakopaikkoja. Hiiri tulee toimeen kuivassakin ympäristössä.
Molemmat pystyvät tunkeutumaan rakennuksiin pienistäkin aukoista. Siksi rehuvarastoja suojaavat rakennukset tulee ensin tarkastaa huolellisesti. Ovien ja ikkunoiden tulee olla ehjiä ja sulkeutua tiiviisti. Ilmanottoaukoissa tulee olla verkot tai säleikössä niin pienet raot, että hiiret eivät mahdu sisään. Rakennuksen seinustalla ei saa olla suojaavaa kasvustoa, ja seinusta kannattaa sorastaa 30 sentin leveydeltä. Kaikki seinustoilla olevat telineet ja köynnöskasvit helpottavat rottien kiipeämistä.

Viemärirakenteet tulee tarkastaa ja vuorata käytöstä poistetut putket umpeen Reikiä voi olla myös rakennusten kivijaloissa ja erilaisten johtojen läpivienneissä. Erilaiset komerot, telineet ja ontot seinä- ja kattorakenteet tarjoavat rotille ja hiirille sopivia piilopaikkoja. Itse rehuvarastojen tulee mahdollisuuksien mukaan olla niin tiiviitä, että rotat ja hiiret eivät pääse rehun joukkoon.
Rakennusten tarkastuksen yhteydessä tarkistetaan jäteastioiden kunto ja tiiviys ja korjataan pois astian ulkopuolelle jääneet roskat. Jätteitä ei säilytetä pelkästään muovisäkeissä eikä lainkaan sisätiloissa. Nurkat ja varastot tyhjennetään tarpeettomista tavaroista.

Torjunnan suunnittelu on hyvä tehdä paperille. Siihen kirjataan tarkastetut ja korjattavat kohteet. Rakennusten pohjapiirrokset auttavat myös varsinaisten myrkytystoimien suunnittelussa. Syöttien ja loukkujen sijoittelu kannattaa merkitä muistiin, samoin niiden tarkistuspäivämäärät ja käytetyt myrkyt. Koska rotat ja hiiret pyrkivät sisätiloihin erityisesti syksyllä, se on hyvä ajankohta torjuntatoimien tehostamiseen.

Rottasodan aseistus

Rottien ja hiirien hävittämiseen voi käyttää useita menetelmiä, joiden valinta riippuu haittaeläinlajista ja kohteesta. Myrkyttäminen on maatiloilla yleinen ja tehokas tapa. Erilaisia loukkuja voidaan käyttää sellaisissa tiloissa, joissa eläimen kuolema voi aiheuttaa hajuhaittoja. Ultraäänilaitteiden käytöstä kokemukset eivät ole olleet vakuuttavia, ja joka tapauksessa niiden ohella kannattaa käyttää tavanomaisia torjuntamenetelmiä.

Rottien myrkytys maatiloilla tehdään syöttilaatikoiden avulla, joilla estetään myrkyn joutuminen väärään tarkoitukseen. Myrkkyä ei saa joutua muiden luonnonvaraisten eläinten, kotieläinten tai lasten ulottuville. Syötit sijoitetaan sellaisin paikkoihin, joista rotta on tottunut ravintoa etsimään. Syöttilaatikoita sijoitetaan myös rottien sisääntuloreiteille.Ulkona ne voidaan sijoittaa sokkelin viereen ja sisällä seinän viereen kulkuaukot seinän suuntaisesti. Katoksen alle ja irti maasta sijoitettuna kosteushaitat jäävät vähäisemmiksi. Rotanmyrkky menettää tehoaan, jos se kostuu ja kuivuu, ja kosteus myös huonontaa maittavuutta. Syöttilaatikko kannattaa pitää paikallaan jatkuvasti, koska silloin rotta epäluuloisena eläimenä ei vierasta sitä. Syöttilaatikot varustetaan selvästi näkyvin varoituslapuin. Laatikot kannattaa myös numeroida ja niiden sijaintipaikat merkitä rakennuksen pohjapiirustukseen.

Syöttilaatikoiden teko-ohjeita kannattaa kysyä kuntien terveystarkastajilta. Vanerisen syöttilaatikon lisäksi voi käyttää esimerkiksi muovisia työkalupakkeja, joihin on molempiin päihin tehty rotalle sopiva kulkuaukko. Muovinen syöttilaatikko on kestävä ja helppo pitää puhtaana. Syöttilaatikko on hyvä varustaa lukolla, ja laatikon päällä tulee olla selvästi kirjoitettu varoitusteksti.

Loukut ovat hyviä hiirenpyynnissä. Hiiret ovat uteliaita ja helpommin houkuteltavissa loukkuun kuin rotat. Kotihiiri liikkuu pienellä alueella ja siksi loukkuja on hyvä olla tiheässä. Juusto lienee kokemuksen perusteella paras syötti. Jos pyydetään rottia loukulla, loukku kannattaa kiinnittää vaikkapa rautalangalla seinään tai muuhun kiinteään kohteeseen.

Rotanmyrkkyjä on kahta tyyppiä

Käytettävien torjunta-aineiden tulee olla Suomessa hyväksyttyjä. Kaikki rotantorjunnassa käytettävät tehoaineet ovat antikoagulantteja, jotka vaikuttavat veren hyytymismekanismiin. Eläin kuolee myrkkyä saatuaan noin viikon kuluessa sisäisiin verenvuotoihin. Myrkyn vasta-aine on K-vitamiini.

Myrkkyjä on kahta tyyppiä, sekä kerta-annoksella tehoavia että useamman syöntikerran vaativia. Bromadioloni (Rotanmyrkky 342) on kertasyönnillä tehoava, joka aiheuttaa rotan kuoleman noin viikon kuluessa. Kumatetralyyli (Rakumin) ja difenakumi (Ratak) vaativat useita syöntikertoja, ellei syöntimäärä kerralla ole suuri. Ratak sopii myös hiirien torjuntaan.
Eläin saa myrkkyä vain syömällä sitä, ja siksi myrkyn pohja-aineena on jyrsijälle hyvin maittava kaurahiutale. Syöttiaines on värjätty joko siniseksi (Rakumin, Ratak) tai punaiseksi (Rotanmyrkky 342), jotta myrkyt erottuvat ympäristöstä ja muusta rehusta.

Syötit pannaan syöttilaatikkoon tai niin syvälle rotan- tai hiirenkoloon, että muut eläimet eivät joudu niille alttiiksi. Syöttiä pidetään saatavilla vähintään kymmenen päivän ajan ja jatketaan niin kauan kuin myrkkyä kuluu. Erityisesti toistuvalla syönnillä tehoavia valmisteita tulee olla rottien saatavilla yhtä mittaa, kertasyönnillä tehoavaa myrkkyä lisätään 4–5 päivän välein. Tähteeksi jäänyt käyttökelvoton myrkky on käsiteltävä ongelmajätteenä.

Rotanmyrkkyjen riskit ympäristölle

Sellaista rotanmyrkkyä ei olekaan, joka tehoaisi vain rottiin. Myrkytysriski on myös muilla selkärankaisilla ja linnuilla. Tärkeintä riskin arvioinnissa on se, miten helposti muut eläimet voivat saada myrkkyä. Se taas voi tapahtua joko siten, että itse myrkkyä syö jokin muu eläin kuin rotta tai hiiri, tai siten, että myrkkyyn kuollut jyrsijä joutuu jonkin petoeläimen syötäväksi.

Kotieläimistämme antikoagulanttimyrkyille ovat herkkiä sika ja koira. Ulkomaisissa tutkimuksissa on luonnonvaraisten eläinten myrkytyksiä raportoitu erityisesti bromadiolonin käytön yhteydessä. Myrkytyksiä on todettu esimerkiksi ketuilla ja hiirihaukoilla. Myrkkyjä ei saa joutua vesistöön, sillä sekä bromadioloni että varsinkin difenakumi ovat myrkyllisiä kaloille.

Teksti: Pirjo Salmela, A-Tuottajat Oy

www.pellervo.fi

Lue lisää

Sitten kun olet saanut akuutin / kroonisen rottapopulaation hengiltä (sekä mahdolliset hiiret ja myyrät) niin kannattaa ryhtyä estämään uudet vastaavat ongelmat välittömästi.

Pihalta kaikki ruoaksi kelpaava pois:

- lintulaudat ruokineen pois muutamaksi vuodeksi

- rotankestävä talousjätekompostori tiheine suojaverkkoineen käyttöön

- sekajätteisiin ei mitään ruokaa tai sen tähteitä!


- jatkuva ylläpitomyrkytys ja kirjanpito

- perinteisten räpsyjen käyttö myrkkyjen rinnalla


Kahta viimeistä toimenpidettä kevennetään sitten kun rakenteellinen suojaus on saatu tehdyksi, ja kun uusista tuholaisista ei enää ole havaintoja.

Lapset ja eläimet voi aika hyvin suojata muovisilla työkalupakeilla* tai vesivanerista tehtävillä laatikoilla, joissa on 6-10 cm halkaisijaltaan oleva reikä molemmissa päissä. Toistaiseksi suurin rotta pihallani meni vasta tuosta 10 cm reiästä, oli pienen kissan kokoinen)

(* siis niitä lapsia ja kotieläimiä ei laiteta niihin työkalupakkeihin...)

Laatikoihin sisään joko myrkkysyötti tai räpsy. Tai molemmat. Laatikot seinänvierille ja päälle tiiliskiviä, harkkoja yms. painoksi. Jos lintuja on paljon voi olla syytä ympäröidä laatikko esim. kanaverkolla, muuten viattomia eläinuhreja tulee paljon, niin nisäkkäitä, matelijoita kuin lintujakin.

Sinne seinänvierelle voi jättää kanaverkkoon aukot rottien yms. kulkea.

Parhaiten toimiva syötti niin rotille, hiirille kuin myyrillekin on suklaa. Itse käytän suklaarusinoita, sillä ne on helppo asettaa räpsyjen piikkiin, jossa pyysvät hyvin kiinni. Myös jogurttirusinat toimivat.

Kannattaa muistaa että rotta on HYVIN epäluuloinen, ja saattaa kestää parikin viikkoa ennenkuin se koskee syöttiin. Sitten se onkin pian rotan menoa.


Ainoa tapa estää populaatiot yläpohjassa on tiheän teräsverkon asentaminen katon ja seinän liittymään jätettävään tuuletusrakoon. Tämä on halpa ja varma tapa estää jyrsijöiden pääsy rakennukseen. Sama koskee tuuletusväliä ulkoverhouksen takana seinän alaosassa.

Verkon on oltava metallia, sillä muovinen hapertuu pakkasessa, ja siitä menee terävähampainen hiiri, rotta, myyrä tai kurre HETI läpi.

Rautakaupasta kannattaa kysellä nimellä "seulaverkko" tai "jyrsijäverkko", sitä myydään yleensä 2 m rullassa joka on 60 cm leveätä. Silmäkoot 2,77 ja 2,20 ovat ookoo, isommasta tulee jo elikko läpi ja pienemmällä alkanee tuuletus estyä. 1,80 silmäkoko olisi kyllä ehdoton minimi, suosittelen noita isompia. Jos ostaa 25 m rullassa niin tulee yleensä noin 50 % halvemmaksi.

Sama silmäkoko pitää myös ampiaiset, mehiläiset ja lepakot pois yläpohjasta, ja siitä voi viritellä myös ampiaissuojan savupiipun päälle keväästä syksyyn, taikka jyrsijäsuojan kompostorin alle.

Jos alkuperäinen rakentaja (tai ite) on jättänyt verkon laittamatta, saattaa sen jälkikäteen asentaminen tuntua isolta hommalta... mutta useamman vuoden ajan talviset yöt rottapesyeen rapinaa yläpohjassa kuunnelleena tiedän mitä on nukkua korvatulppien kanssa vain sen takia, että yläpohjassa on kutsumatonta porukkaa.

Lykkyä.

listijä kirjoitti:

Tämä alun perin Pellervossa ollut artikkeli on paras löytämäni. Olen taistellut rottia vastaan nyt useamman vuoden ajan. Ongelma on parempi hoitaa ajoissa ja tehokkaasti, ettei siitä tule kroonista.


Eroon rotista ja hiiristä

Suomalaisen maatilan tuhoeläimiin kuuluvat rotta, kotihiiri ja metsähiiri. Ne aiheuttavat vahinkoa rehuvarastoissa syömällä rehua, sotkemalla rehuvarastoja ulosteilla ja virtsalla, rikkomalla varastopakkauksia ja talojen rakenteita ja kaiken lisäksi levittämällä tarttuvia tauteja. Lajit eroavat toisistaan kokonsa, käyttäytymisensä ja elintapojensa puolesta. Se on otettava huomioon myös torjuntatoimien suunnittelussa.

Rotta (Rattus norvegicus)

Rotta on täysikasvuisena 200–500 gramman painoinen, noin 15–25 sentin pituinen, harmaanruskea jyrsijä. Se on yleinen kaatopaikoilla ja asutuskeskuksissa, mutta Pohjois-Suomen syrjäseuduilla ja saaristossa se voi vieläkin olla harvinainen. Rottanaaras tulee sukukypsäksi noin 2,5 kuukauden ikäisenä, jonka jälkeen se voi tuottaa parikymmentä jälkeläistä vuodessa, suotuisissa olosuhteissa enemmänkin.
Rotan elinikä on yleensä yhdestä kahteen vuotta. Hyvä lisääntymiskyky aiheuttaa rottakannan nopean kasvun. Mikäli olosuhteet muuten säilyvät hyvinä, kanta voi elpyä nopeasti esimerkiksi myrkytyksen jälkeen. Vakiintuneilla asuinsijoillaan rotat muodostavat yhdyskuntia, joihin voi parhaimmassa ja pahimmassa tapauksessa kuulua tuhansia jäseniä. Ruuan ja elintilan puute voi tällaisessa tapauksessa aiheuttaa rottien joukkopaon, jollaisesta nähtiin esimerkki Suomessa viime syksynä kaatopaikan sulkemisen yhteydessä. Vanha tarina Hamelnin pillipiiparista sai nykysuomalaisen versionsa.

Rotta sopeutuu hyvin erilaisiin oloihin.

Parhaiten se viihtyy kosteissa paikoissa, joihin se voi kaivaa käytäviä ja löytää sopivaa suojaa päivän ajaksi. Rotta liikkuu yleensä yöaikaan, ja päivisin näkyviin tulevat rotat kielivätkin rottakannan runsaudesta. Rotan käyttäytyminen on muutenkin varovaista, se vieroksuu kaikkea uutta ja outoa. Tämä neofobinen käytös voi kuitenkin puuttua kaatopaikkarotilta, jotka ovat tottuneet häiriöihin ja jatkuvasti muuttuvaan ympäristöön. Jos rotta joutuu ahdistetuksi paikkaan, josta se ei pääse pakenemaan, se voi hyökätä. Rotan varovaisuus ja epäluuloisuus olosuhteiden muutoksiin tulee ottaa huomioon silloin, kun suunnitellaan torjuntatoimia maatilalla.
Rotta mahtuu kulkemaan varsin pienestä reiästä. Jo tuuman läpimittainen aukko verkossa riittää siihen, että rotta pääsee pujottautumaan läpi. Sen sijaan pitemmässä putkessa läpimitan tulee olla vähintään viisi senttiä. Kaivamisjäljet usein paljastavat rottien olemassaolon. Rotalla on hyvä hajuaisti, ja se löytää helposti ruokaa,jos sitä vain on tarjolla. Rotta syö päivässä noin 25-30 grammaa. Sadan rotan joukko voi syödä vuodessa tonnin rehua.

Kotihiiri (Mus musculus)

Kotihiiri on ihmisen mukana levinnyt ympäri maan ja maapallon. Täysikasvuinen hiiri painaa 15 grammaa ja on 6–9 sentin mittainen. Se lisääntyy vielä tehokkaammin kuin rotta, ja hyvissä olosuhteissa yksi naaras voi tuottaa 4–8 poikasta 25 päivän välein. Kotihiirellä on ominainen hajunsa, joka johtuu virtsan mukana erittyvästä aineesta.

Kotihiiri viihtyy yleensä kuivissa paikoissa, kuten erilaisissa varastorakennuksissa, niiden välipohjissa ja seinien välissä. Vettä se tarvitsee vain vähän ja saa sitä riittävästi ruuan mukana. Kesäaikana kotihiirikin voi muuttaa "maalle" ulos luontoon. Hiiri on hyvä kiipeilijä, jonka olemassaolon tunnistaa yöaikaisesta rapinasta. Hiiri on utelias eläin, joka työntää kuononsa kaikkeen uuteen. Siksi hiiren pyydystäminen loukulla on helppoa. Hiiri ei myöskään opi, vaan kerran pelastuttuaankin tulee samalle pyydykselle uudelleen.

Hiiri pääsee päämääräänsä hyvin pienestä, kuuden millimetrin läpimittaisesta aukosta. Vaikka hiiri ei itse syö paljon, se aiheuttaa vahinkoa saastuttamalla ulosteillaan rehua, pakkauksia rikkomalla ja siirtymällä nopeasti rehuvarastosta toiseen.

Rotat ja hiiret levittävät tartuntatauteja

Rotat ja hiiret voivat levittää erilaisia virus-, bakteeri- ja loistauteja ulosteiden ja virtsan välityksellä tai joutumalla itse kotieläinten rehuun. Sekä kotieläimet että ihminen voivat sairastua. Tärkeimmät taudit ovat trikinoosi, salmonelloosi ja leptospiroosi. Rotan on todettu levittävän myös kryptosporidi-loisia, jotka taas voivat aiheuttaa ripulia muun muassa ihmisellä ja vasikalla.

Trikinoosi on trikiini-loisen aiheuttama tauti. Suomen oloissa rotta lienee sikojen trikiinitartunnan tärkein levittäjä. Hiiressä ei sen sijaan ole todettu trikiinejä. Kotieläimistämme sika ja hevonen ovat herkkiä trikiinitartunnalle ja voivat levittää sitä edelleen lihansa mukana ihmiseen. Trikiiniloisen toukat vaeltavat ohutsuolen limakalvon läpi lihaskudokseen, johon ne asettuvat odottamaan seuraavaa isäntäeläintä. Isäntäeläimen oireet vaihtelevat tartuntavaiheen ja -voimakkuuden mukaan, mutta pahimmassa tapauksessa trikiinitartunta voi johtaa kuolemaan.

Vaikka salmonellabakteerin esiintyvyys tuotantoeläimissä on tällä hetkellä Suomessa hyvin alhainen, jatkuva varuillaanolo on tarpeen. Salmonella on suolistobakteeri, joka voi eläinten lisäksi tarttua myös ihmiseen. Rotat ja hiiret voivat toimia salmonellan kantajana ja levittää sitä ulosteidensa mukana rehuihin. Jyrsijät voivat saada tartunnan esimerkiksi kotieläinten ulosteista, kompostijätteistä tai luonnonvaraisista pikkulinnuista.

Rottasodan suunnittelu

Torjuntatoimia suunniteltaessa on tärkeää muistaa, että rotta tarvitsee viihtyäkseen vettä, ruokaa ja suojaisia pakopaikkoja. Hiiri tulee toimeen kuivassakin ympäristössä.
Molemmat pystyvät tunkeutumaan rakennuksiin pienistäkin aukoista. Siksi rehuvarastoja suojaavat rakennukset tulee ensin tarkastaa huolellisesti. Ovien ja ikkunoiden tulee olla ehjiä ja sulkeutua tiiviisti. Ilmanottoaukoissa tulee olla verkot tai säleikössä niin pienet raot, että hiiret eivät mahdu sisään. Rakennuksen seinustalla ei saa olla suojaavaa kasvustoa, ja seinusta kannattaa sorastaa 30 sentin leveydeltä. Kaikki seinustoilla olevat telineet ja köynnöskasvit helpottavat rottien kiipeämistä.

Viemärirakenteet tulee tarkastaa ja vuorata käytöstä poistetut putket umpeen Reikiä voi olla myös rakennusten kivijaloissa ja erilaisten johtojen läpivienneissä. Erilaiset komerot, telineet ja ontot seinä- ja kattorakenteet tarjoavat rotille ja hiirille sopivia piilopaikkoja. Itse rehuvarastojen tulee mahdollisuuksien mukaan olla niin tiiviitä, että rotat ja hiiret eivät pääse rehun joukkoon.
Rakennusten tarkastuksen yhteydessä tarkistetaan jäteastioiden kunto ja tiiviys ja korjataan pois astian ulkopuolelle jääneet roskat. Jätteitä ei säilytetä pelkästään muovisäkeissä eikä lainkaan sisätiloissa. Nurkat ja varastot tyhjennetään tarpeettomista tavaroista.

Torjunnan suunnittelu on hyvä tehdä paperille. Siihen kirjataan tarkastetut ja korjattavat kohteet. Rakennusten pohjapiirrokset auttavat myös varsinaisten myrkytystoimien suunnittelussa. Syöttien ja loukkujen sijoittelu kannattaa merkitä muistiin, samoin niiden tarkistuspäivämäärät ja käytetyt myrkyt. Koska rotat ja hiiret pyrkivät sisätiloihin erityisesti syksyllä, se on hyvä ajankohta torjuntatoimien tehostamiseen.

Rottasodan aseistus

Rottien ja hiirien hävittämiseen voi käyttää useita menetelmiä, joiden valinta riippuu haittaeläinlajista ja kohteesta. Myrkyttäminen on maatiloilla yleinen ja tehokas tapa. Erilaisia loukkuja voidaan käyttää sellaisissa tiloissa, joissa eläimen kuolema voi aiheuttaa hajuhaittoja. Ultraäänilaitteiden käytöstä kokemukset eivät ole olleet vakuuttavia, ja joka tapauksessa niiden ohella kannattaa käyttää tavanomaisia torjuntamenetelmiä.

Rottien myrkytys maatiloilla tehdään syöttilaatikoiden avulla, joilla estetään myrkyn joutuminen väärään tarkoitukseen. Myrkkyä ei saa joutua muiden luonnonvaraisten eläinten, kotieläinten tai lasten ulottuville. Syötit sijoitetaan sellaisin paikkoihin, joista rotta on tottunut ravintoa etsimään. Syöttilaatikoita sijoitetaan myös rottien sisääntuloreiteille.Ulkona ne voidaan sijoittaa sokkelin viereen ja sisällä seinän viereen kulkuaukot seinän suuntaisesti. Katoksen alle ja irti maasta sijoitettuna kosteushaitat jäävät vähäisemmiksi. Rotanmyrkky menettää tehoaan, jos se kostuu ja kuivuu, ja kosteus myös huonontaa maittavuutta. Syöttilaatikko kannattaa pitää paikallaan jatkuvasti, koska silloin rotta epäluuloisena eläimenä ei vierasta sitä. Syöttilaatikot varustetaan selvästi näkyvin varoituslapuin. Laatikot kannattaa myös numeroida ja niiden sijaintipaikat merkitä rakennuksen pohjapiirustukseen.

Syöttilaatikoiden teko-ohjeita kannattaa kysyä kuntien terveystarkastajilta. Vanerisen syöttilaatikon lisäksi voi käyttää esimerkiksi muovisia työkalupakkeja, joihin on molempiin päihin tehty rotalle sopiva kulkuaukko. Muovinen syöttilaatikko on kestävä ja helppo pitää puhtaana. Syöttilaatikko on hyvä varustaa lukolla, ja laatikon päällä tulee olla selvästi kirjoitettu varoitusteksti.

Loukut ovat hyviä hiirenpyynnissä. Hiiret ovat uteliaita ja helpommin houkuteltavissa loukkuun kuin rotat. Kotihiiri liikkuu pienellä alueella ja siksi loukkuja on hyvä olla tiheässä. Juusto lienee kokemuksen perusteella paras syötti. Jos pyydetään rottia loukulla, loukku kannattaa kiinnittää vaikkapa rautalangalla seinään tai muuhun kiinteään kohteeseen.

Rotanmyrkkyjä on kahta tyyppiä

Käytettävien torjunta-aineiden tulee olla Suomessa hyväksyttyjä. Kaikki rotantorjunnassa käytettävät tehoaineet ovat antikoagulantteja, jotka vaikuttavat veren hyytymismekanismiin. Eläin kuolee myrkkyä saatuaan noin viikon kuluessa sisäisiin verenvuotoihin. Myrkyn vasta-aine on K-vitamiini.

Myrkkyjä on kahta tyyppiä, sekä kerta-annoksella tehoavia että useamman syöntikerran vaativia. Bromadioloni (Rotanmyrkky 342) on kertasyönnillä tehoava, joka aiheuttaa rotan kuoleman noin viikon kuluessa. Kumatetralyyli (Rakumin) ja difenakumi (Ratak) vaativat useita syöntikertoja, ellei syöntimäärä kerralla ole suuri. Ratak sopii myös hiirien torjuntaan.
Eläin saa myrkkyä vain syömällä sitä, ja siksi myrkyn pohja-aineena on jyrsijälle hyvin maittava kaurahiutale. Syöttiaines on värjätty joko siniseksi (Rakumin, Ratak) tai punaiseksi (Rotanmyrkky 342), jotta myrkyt erottuvat ympäristöstä ja muusta rehusta.

Syötit pannaan syöttilaatikkoon tai niin syvälle rotan- tai hiirenkoloon, että muut eläimet eivät joudu niille alttiiksi. Syöttiä pidetään saatavilla vähintään kymmenen päivän ajan ja jatketaan niin kauan kuin myrkkyä kuluu. Erityisesti toistuvalla syönnillä tehoavia valmisteita tulee olla rottien saatavilla yhtä mittaa, kertasyönnillä tehoavaa myrkkyä lisätään 4–5 päivän välein. Tähteeksi jäänyt käyttökelvoton myrkky on käsiteltävä ongelmajätteenä.

Rotanmyrkkyjen riskit ympäristölle

Sellaista rotanmyrkkyä ei olekaan, joka tehoaisi vain rottiin. Myrkytysriski on myös muilla selkärankaisilla ja linnuilla. Tärkeintä riskin arvioinnissa on se, miten helposti muut eläimet voivat saada myrkkyä. Se taas voi tapahtua joko siten, että itse myrkkyä syö jokin muu eläin kuin rotta tai hiiri, tai siten, että myrkkyyn kuollut jyrsijä joutuu jonkin petoeläimen syötäväksi.

Kotieläimistämme antikoagulanttimyrkyille ovat herkkiä sika ja koira. Ulkomaisissa tutkimuksissa on luonnonvaraisten eläinten myrkytyksiä raportoitu erityisesti bromadiolonin käytön yhteydessä. Myrkytyksiä on todettu esimerkiksi ketuilla ja hiirihaukoilla. Myrkkyjä ei saa joutua vesistöön, sillä sekä bromadioloni että varsinkin difenakumi ovat myrkyllisiä kaloille.

Teksti: Pirjo Salmela, A-Tuottajat Oy

www.pellervo.fi

Lue lisää

Oppia ikä kaikki. Kiitos. Täällä Metsäkylässäkin "lottia ja hiiliä" piisaa. Joka talvi hiiri mädäntynyt seinän sisässä, vaan nyt tuli ohjeet!

Eläinsuojeluyhdistykset ottavat kesäkissoja hoitoon ja välittävät niitä maksua vastaan.

"Tiivistimme kaikki välikattoon vievät reiät ja enää ongelmaa ei tullut."

(kirjoittanut: orava on jyrsijä 18.1. klo 21.54)

Seuraavaksi on edessä homeongelma. Välikaton tuuletuksen on toimittava sekä seinän ja katon yhtymäkohdasta että rakennuksen molemmista päädyistä.

Millä muuten tiivistitte? Kurret, rotat ja oravat menevät teidän "tiivisteistänne" todennäköisesti läpi.

"Oravat pystyvät kiipeämään kaksikerroksisen omakotitalon katolle tiiliseinää pitkin. En tiedä pystyykö rotta samaan."

Pystyy.

-uuteen kotiin,niin rotta joka aamu heräsi kahvinkeittimen yläpuolella.laipiossa .enso talo. lämmin.biisamin raudoilla monta viikoa yritin,elukka on tosi viisas,viimein erehtyi.löysi reiän tiilikaton reunasta vinttiin.

"ite laitoin myrkkyä 4 eri paikkaa, kaikki menee kuin kuumille kiville"

(kirjoitti: myrkkyä... 19.1.2009 klo 12.41)

Otathan huomioon että esimerkiksi hiiri *kerää* kaikenlaista syötävää varastoon, eikä välttämättä *syö* myrkkyä. Itseltä on mm. pihavarastosta löytynyt lukuisia jemmoja joihin hiiri on keräillyt vaaleansinisiä ja -punaisia myrkkyhiutaleita. Sitä myrkkyä on sitten mukava pestä esimerkiksi pelastusliiveistä tai työkaluista irti.

Sen vuoksi myrkkyä käytettäessä on pidettävä tarkkaa kirjaa syötin kulumisesta ja rapinoiden tai muun tuhon vähenemisestä. Ja tietenkin ruumiiden määrästä, mikäli ne löytyvät.

Niin, ja ne seinälaudoituksen väliin kuolemaan jumiutuneet rotat ja hiiret muuten löyhkäävät hirvittävästi, pahimmillaan kuukausia. Siinä mielessä räpsyt ovat parempia jos niillä vaan saa populaation kuriin.

Ota kissa, se kyllä hävittää niin rotat kuin hiiret.
Mutta ota poikanen, ja opeta se valjaisiin,että voit sitä ulkoiluttaa, että nämä kissanpaska allertikot ei saa traumoja.

Meillä toimii homma niin,että saavi puolilleen lämmintä vettä ja pinnalle kauraa kellumaan pari kourallista ja asetellaan saavi niin että pääsevät kiipeämään tai hyppäämään vaikka pöydältä.Meillä navetassa osoittautunut hyväksi konstiksi eilenkin 7 rottaa teki vapaaehtoisen itsarin yön aikana,ei kuulu rapinoita enää ja porkkanat saa olla rauhassa!!!!

Täällä toi 342:n myrkky toimi todella hyvin.

Heitin pussit sellaisenaan lämminvesivaraajan alle, jossa nää "jyrsijät" tuppasivat käymään paskomassa.
Parhaan tavan oon huomannu just silleen, kun heittää vaan myrkkypussin siihen, elukka niin utelias että repii herkkupussin auki, mut ei koske jos laittaa lautaselle tarjolle.

Odottelin paripäivää, ja hiiohoi, syömässähän siellä oli joku käyny.

En tiedä miten toi aine toimi mulla niin hyvin, mut molemmilla kerroilla ROTTA oli päässyt ateroinin jälkeen vain n.50cm etenemään, ja siinä se rellotti kuolleena sellaisessa ravi asennossa, jäänyt vissiin veto päälle kun alkoi vatsaa kivistää äkisti.

"Orava on jyrsijä" kirjoitti 18.1. klo 21.54 näin: "Tiivistimme kaikki välikattoon vievät reiät ja enää ongelmaa ei tullut."

Seuraavaksi on edessä homeongelma. Välikaton tuuletuksen on toimittava sekä seinän ja katon yhtymäkohdasta että rakennuksen molemmista päädyistä.

Millä muuten tiivistitte? Kurret, rotat ja oravat menevät teidän "tiivisteistänne" todennäköisesti läpi.

"Oravat pystyvät kiipeämään kaksikerroksisen omakotitalon katolle tiiliseinää pitkin. En tiedä pystyykö rotta samaan."

Pystyy.


..


"Myrkkyä..." kirjoitti 19.1.2009 klo 12.41 näin:


"ite laitoin myrkkyä 4 eri paikkaa, kaikki menee kuin kuumille kiville"

Otathan huomioon että esimerkiksi hiiri *kerää* kaikenlaista syötävää varastoon, eikä välttämättä *syö* myrkkyä. Itseltä on mm. pihavarastosta löytynyt lukuisia jemmoja joihin hiiri on keräillyt vaaleansinisiä ja -punaisia myrkkyhiutaleita. Sitä myrkkyä on sitten mukava pestä esimerkiksi pelastusliiveistä tai työkaluista irti.

Sen vuoksi myrkkyä käytettäessä on pidettävä tarkkaa kirjaa syötin kulumisesta ja rapinoiden tai muun tuhon vähenemisestä. Ja tietenkin ruumiiden määrästä, mikäli ne löytyvät.

Niin, ja ne seinälaudoituksen väliin kuolemaan jumiutuneet rotat ja hiiret muuten löyhkäävät hirvittävästi, pahimmillaan kuukausia. Siinä mielessä räpsyt ovat parempia jos niillä vaan saa populaation kuriin.

ja rintaääni kirjoitti:

"Orava on jyrsijä" kirjoitti 18.1. klo 21.54 näin: "Tiivistimme kaikki välikattoon vievät reiät ja enää ongelmaa ei tullut."

Seuraavaksi on edessä homeongelma. Välikaton tuuletuksen on toimittava sekä seinän ja katon yhtymäkohdasta että rakennuksen molemmista päädyistä.

Millä muuten tiivistitte? Kurret, rotat ja oravat menevät teidän "tiivisteistänne" todennäköisesti läpi.

"Oravat pystyvät kiipeämään kaksikerroksisen omakotitalon katolle tiiliseinää pitkin. En tiedä pystyykö rotta samaan."

Pystyy.


..


"Myrkkyä..." kirjoitti 19.1.2009 klo 12.41 näin:


"ite laitoin myrkkyä 4 eri paikkaa, kaikki menee kuin kuumille kiville"

Otathan huomioon että esimerkiksi hiiri *kerää* kaikenlaista syötävää varastoon, eikä välttämättä *syö* myrkkyä. Itseltä on mm. pihavarastosta löytynyt lukuisia jemmoja joihin hiiri on keräillyt vaaleansinisiä ja -punaisia myrkkyhiutaleita. Sitä myrkkyä on sitten mukava pestä esimerkiksi pelastusliiveistä tai työkaluista irti.

Sen vuoksi myrkkyä käytettäessä on pidettävä tarkkaa kirjaa syötin kulumisesta ja rapinoiden tai muun tuhon vähenemisestä. Ja tietenkin ruumiiden määrästä, mikäli ne löytyvät.

Niin, ja ne seinälaudoituksen väliin kuolemaan jumiutuneet rotat ja hiiret muuten löyhkäävät hirvittävästi, pahimmillaan kuukausia. Siinä mielessä räpsyt ovat parempia jos niillä vaan saa populaation kuriin.

Lue lisää

Ennen vanhaan, kun maalla ja kaupungeissakin monin paikoin oli niitä avotunkioita, rottia oli paljon enemmän kuin nykyään. Paras konsti pitää kanta kurissa oli se, että melkein joka talossa oli kissa.

Mutta eihän nykyään enää edes ole sellaisia kissoja. Ne on kaikki jotain hienoja sisäkissoja, joille pitää olla felineä ja kitekattia, eihän niillä varmaan ole enää pyydystystaitoakaan. Näyttelykissojahan ne nykyään on. Onko kunnon maatiaiskissoja enää olemassakaan, en minä ainakaan ole nähnyt.

mirriä muistellen kirjoitti:

Ennen vanhaan, kun maalla ja kaupungeissakin monin paikoin oli niitä avotunkioita, rottia oli paljon enemmän kuin nykyään. Paras konsti pitää kanta kurissa oli se, että melkein joka talossa oli kissa.

Mutta eihän nykyään enää edes ole sellaisia kissoja. Ne on kaikki jotain hienoja sisäkissoja, joille pitää olla felineä ja kitekattia, eihän niillä varmaan ole enää pyydystystaitoakaan. Näyttelykissojahan ne nykyään on. Onko kunnon maatiaiskissoja enää olemassakaan, en minä ainakaan ole nähnyt.

Lue lisää

Miten pääsee eroon katon alle pyrkivistä naakoista. Tiedän, että ovat suojeltuja, mutta ei auta. Nyt talvella ei uskalla kiivetä katolle tukkimaan katteen alapuolisia reikiä.

mirriä muistellen kirjoitti:

Ennen vanhaan, kun maalla ja kaupungeissakin monin paikoin oli niitä avotunkioita, rottia oli paljon enemmän kuin nykyään. Paras konsti pitää kanta kurissa oli se, että melkein joka talossa oli kissa.

Mutta eihän nykyään enää edes ole sellaisia kissoja. Ne on kaikki jotain hienoja sisäkissoja, joille pitää olla felineä ja kitekattia, eihän niillä varmaan ole enää pyydystystaitoakaan. Näyttelykissojahan ne nykyään on. Onko kunnon maatiaiskissoja enää olemassakaan, en minä ainakaan ole nähnyt.

Lue lisää

Kunnon maatiaiskissa... uros kasvaa suuremmaksi ja maatiaiskissoilla on suurempi puremavoima kuin esim siamilaisella. itellä oli maatiaiskissa ja kun se ei löytäny hiiriä tai rottia nii se rupes tuomaa rusakoita ja kaneja

MAATIAISKISSA SE OLLAPPITÄÄ... :D

ja hei... jos todellakin on mahdollista että on vain yksi niin sitä helpompi homma tosiaan :)

Vahinkoeläimet kuten hiiret, myyrät ja rotat on varustettu tarkoilla hajuaisteilla. Suihkuttele raidia niiden olin ja paikkoihin ja kulkuteille.
Meillä rotta oli jyrsinyt puutalon seinän läpi tiensä saunaan. Lauteen alla on kuumavesiboileri. Rotta lötkötteli talvella sen päällä.
Suihkutin tavallista deodoranttia boilerin päälle. Rotta hylkäsi mielipaikkansa ehkä kiukusta puhisten.

Jyrsijät pääsevät yllättävän pienistä aukoista, ei ole mahdollista tukkia koska välikatto ei pääse tuulettumaan. Olisi hienoa saada toimiva ohje.

rottiako vai muita? kirjoitti:

Jyrsijät pääsevät yllättävän pienistä aukoista, ei ole mahdollista tukkia koska välikatto ei pääse tuulettumaan. Olisi hienoa saada toimiva ohje.

Verkot voi laittaa, tiiliseinän rakoon riitti vanha sukka, ei metsähiiret enää menneet katolle.

Mulla sama! Joku käy lautasella ja tunkee siihen lautaselle ties mitä tavaraa. Aika painaviakin! Mietin että mikä helvetin elukka sellaiseen edes pystyy!

jos haluaa päästä lopullisesti eroon välikaton rapinasta niin on tehtävä yläpohjaremontti jossa tuuletusrako, tuuletusluukut ja räystäät verkotetaan, vanhat lasi / kivivillat imetään pois, höyrysulku korjataan koska hiiret syö siihen reikiä, Tiivistetään läpiviennit huolellisesti, asennetaan aluskatetta kuivattavat tuulenohjurit ja lopuksi vintti tulee eristää selluvillaeristeellä (termex, ekovilla, tms.) joka sisältää lisäaineita jotka estävät tuholaisten pesimistä. Selluvillaeristeen rakenne on saman tyyppinen kuin sahanpurulla eli tuholaisten on vaikeampi kaivaa onkaloita siihen koska sellueristeellä on suurempi taipumus sortua kuin höttömäisillä mineraalivilloilla jotka ovat rakenteeltaan sopivaa pesämateriaalia tuholaisille.

Anonyymi kirjoitti:

jos haluaa päästä lopullisesti eroon välikaton rapinasta niin on tehtävä yläpohjaremontti jossa tuuletusrako, tuuletusluukut ja räystäät verkotetaan, vanhat lasi / kivivillat imetään pois, höyrysulku korjataan koska hiiret syö siihen reikiä, Tiivistetään läpiviennit huolellisesti, asennetaan aluskatetta kuivattavat tuulenohjurit ja lopuksi vintti tulee eristää selluvillaeristeellä (termex, ekovilla, tms.) joka sisältää lisäaineita jotka estävät tuholaisten pesimistä. Selluvillaeristeen rakenne on saman tyyppinen kuin sahanpurulla eli tuholaisten on vaikeampi kaivaa onkaloita siihen koska sellueristeellä on suurempi taipumus sortua kuin höttömäisillä mineraalivilloilla jotka ovat rakenteeltaan sopivaa pesämateriaalia tuholaisille.

Lue lisää

Joo, ennen eristeet seinän välissä oli sahajauhoa, ja siitähän rotta ei tykkää, kun se romahtelee niskaan tuon tuostakin - mineraalivillat ovat ihanteellista pesämateriaalia rotille...........