Hei! =) kyselisin noista punakorvakilpikonnista.
Olen itse ajatellut hankkia sellaisen/sellaisia,
ja kyselisin vain niiden hoitoon ja oloihin liittyviä asioita! :) esim:
-Kuinka usein on tarpeen pestä niiden akvaario? (jos se ruokitaan astiassa, jonne niitten annetaan myös ulostaa sen jälkeen.)
-Kuinka paljon kilpparilla pitää olla kuivaa maata? pitääkö niillä olla joku "pesäkolonen"?
-Entä mitä kaikkea te syötätte konnallenne?
:):):)
Kysymyksiä punakorvakilpikonnista!!
punakorrrrrrva
11
6821
Vastaukset
- sshtrujj
meidän konnalla ei ole ollut akvaariossa ''maata'', jonkinlainen kivirykelmä että on päässyt vähän uv-valoon lämmittelemään, koska usein on annettu tepastella lattialla ja ulkona kesäisin omassa aitauksessa.
akvaarion saat puhdistaa ainakin kerran viikossa jopa pohjahiekan, huom ilman saippuaa. vesipumppu kannattaa puhdistaa joka päivä, koska tukkeutuu helposti.
konnalle syötetään pikkukalojen päitä ja joskus kesäisin annetaan eläviä kalanpoikasia. salaatit, kurkut ym. kasvikset kelpaa erittäin mainiosti. eläinkaupoista saa kuivamuonaa: pelletit, kuivatut äyriäiset ja kalat..
toivottavasti oli apua :)- konnamaikki:)
Onko sinulla maakonna? Meillä on punakorvakilpikonna.
- Konna 16 vuotta
Vesikilpikonnatkin ovat varmaan ihan omia yksilöitä ja tässä yhdestä yksilöstä. Meni monta vuotta ohi, ennenkuin aloin kuunnella ja selvitellä hoitoa. Konna alkoi voida hyvin, kun ruokavalio muutettiin kaloiksi ja paras on ollut syöttää pieniä mukkuja (pakastimen kautta niin pöpöt kuolee) ei muuta kuin kalaa päästä kiinni ja konna pistää 5-7 cm muikun kerralla. Parhaillaan vetää 5-10 kpl yhteenmenoon. Monissa oppaissa sanotaan, että konna syö joka toinen päivä. Minun konnani voi syödä 4 kk älyttömiä määriä ja talvella on sitten parikin kuukautta, ettei huoli oikein mitään.
Jos konnan hyvinvointia ajatelet laitat pienen tason jossa voi lepäillä ja siihen sekä lämpölamppu uvb-valo (välttämätön ravinnon imeytymiselle). Oma konnani nousee sinne laskusiltaa pitkin jossa pala ruohomattoa.Välillä paistatelee 4-5 tuntia yhteenmenoon.
Kun konna sai kalaa, on parhaimpina vuosina muninut yli 50 munaa. Ennen munimista kyllä aika rasittva kun etsii munimispaikkaa eikä halua olla akvaariossa. On kaivanut kaikki mattoni pörröisiksi.
Pesäkoloa on akvaarioon vaikea laittaa eikä kilpparille kannata hiekkaa laittaa, muutama isohko kivi. Minun kilpikonnallani on tilava laukku lattialla ja siellä vanha lakana ja kaivautuu laukkuun joka ilta. On pois vedestä 12-15 tuntia. Kesällä osaa raaputella ja avata parvekkeenovea ja ottaa siellä aurinkoa.
Vettä vaihdan tarpeen mukaan, jos ei syö paljoa ei ulosta ja vesi pysyy joskus 3 viikkoa ja toisinaan vaihdan kerran joskus harvoin pari kertaa viikossa.
Jokaisesta eläimestä saa mukavan, kun niistä huolehtii ja hoivaa.
Kilpikonnani kulkee välillä mukana asuntovaunussa ja uiskentelee järvien rantavesissä. Nykyään jo tykkää etutassujen hieronnasta, mutta siihen meni aikaan ennenkuin kesyyntyi niin paljon. - turtle WAX
Akvaarion tulee olla ainakin 500 litrainen sillä ruokalautasen kokoinen konna ei mahdu kovinkaan pieneen akvaan kun se on täysmittainen, siihen toki kulu tovi mutta olisi hyvä jos konna pääsisi heti asumaan riittävän suureen akvaarioon jossa on todella tehokas ja suuri massatilavuudeltaan oleva ulkosuodatus järjestelmä. Konnat paskovat aikas lailla ja se pilaa veden nopeasti jos suodatus ei ole riittävän tehokas.
Punakorvakilpikonnalla täytyy olla kotina iso terraario/akvaario, jossa konna pääsee kokonaan kuivalle maalle ja kokonaan veteen kun itse niin haluaa. Erinomaisen vesikonnan kodin saa isosta akvaariosta.
Aikuinen punakorvakilpikonna on kookas ja tarvitsee tilavan akvaarion voidakseen hyvin ja pysyäkseen terveenä. Akvaariossa pitää olla vähintään 100 litraa vettä jokaista aikuista yksilöä kohden. Veden on oltava riittävän syvää, jotta kilpikonna voi kunnolla sukeltaa. Konna-asunnon on syytä olla helposti pestävissä ja veden vaihto on hyvä tehdä helpoksi.
Akvaariossa on oltava lepäämistä ja lämmittelyä varten kuiva alue, jolle kilpikonnan on päästävä vaivattomasti esimerkiksi ramppia pitkin. Maa-alueeksi voi leikata sopivan vanerin, jonka ripustaa akvaarion reunoista vedenpinnan yläpuolelle. Konnat pääsevät kellimään lampun valoon kävelemällä ylös ramppia pitkin. Rampille voi tarvittaessa kiinnittää muovista kuramattoa, jotta konnat eivät liukastu ylöskömpiessään. Alueen on oltava riittävän iso tai niitä on oltava useampia, jotta kaikki kilpikonnat voivat olla kuivalla maalla samanaikaisesti niin halutessaan. Arka yksilö tarvitsee esimerkiksi tummasta muovista tai kasveista tehtyjä näkösuojia, jotta se uskaltaa olla kuivalla alueella ihmisen läsnäollessa. Kasvien on ehdottomasti oltava myrkyttömiä, sillä kilpikonna voi syödä niitä.
vesikonnien kotiOn erittäin tärkeää, että akvaarion vesi pysyy puhtaana. Tätä varten akvaariossa on oltava tehokas suodatin. Lisäksi vesi on vaihdettava riittävän usein. Akvaario pitää puhdistaa huolellisesti vähintään kerran kuussa. Sisustus on syytä olla puhtaanapidon helpotukseksi olla melkoisen askeettinen. Puhdistuksen helpottamiseksi pohjalle ei laiteta hiekkaa tai kiviä.
Kodissa täytyy punakorvalla olla lisäksi loisteputkilamppu, jossa UVB-putki, lämmittelylamppu ja ulkosuodatin. Konnaa varten täytyy kotona lisäksi olla vedenvaihtoletku, kuivaruokaa, haavi, tuore- ja pakasteruokaa, kalaa ja katkarapuja sekä vitamiineja ja kalkkia.
Vesikonnat voi huoletta päästää kävelemään huoneiston lattialle akvaarion pesun ajaksi tai pidemmäksikin aikaa. On tiedossa erittäin kesyjä punakorvakonnia, jotka kävelevät ympäri huoneistoa suurella riemulla. Täytyy muistaa, että vesikonnan täytyy päästä köpöttelemään vapaana huoneistoon aivan kuten maakonnienkin, useita kertoja viikossa.
Lukijan huomautus: Minulla on 14- vuotias punakorva ja hän on tottunut pienestä lähtien olemaan liikkeellä ja sylissä. Luuleekin olevansa ihminen. Välillä hän on tosi rasittava, kun juoksee perässä joka askeleella. On hyvin onnellinen, kun on useampia jalkapareja, joita pitkin voi kiivetä syliin.
Luin jostakin, ettei vesikilppareista saa sylissä hellittävää. Herra Mihail Gorbatsov eli Konna ei saa tarpeekseen sylissä olosta. Olemme vain kahden ja Konna tuntee itsensä hylätyksi, kun olen iltaisinkin paljon poissa. Niin että poikkeus vahvistaa säännön.
Terveisin Ulla- Maija.
Lämpö ja valo
Yksi tärkeimmistä ympäristötekijöistä matelijoille on lämpö. Luonnossa matelijat säätelevät ruumiinlämpötilaansa vaihtamalla paikkaa ympäristölämpötilojen mukaan. Myös lemmikkikilpikonnalla on oltava tämä mahdollisuus eli akvaariossa tulisi olla sekä lämpimiä että viileämpiä alueita. Perusvarusteena akvaariossa on oltava myös lämmitin, joka pitää veden 22-24-asteisena. Sopiva ilman lämpötila on 20-25 °C. Luonnossa kilpikonnat lepäävät auringonpaisteessa, mutta vankeudessa elävällä matelijalla käytännöllinen ratkaisu on lepopaikan kohdalle asennettu kohdevalo tai lämpölamppu. Lämpötilan tulee tällä lepopaikalla olla 35-40 °C. Riittävän lämmön avulla kilpikonnan ruoansulatus ja aineenvaihdunta toimivat normaalisti ja eläin pysyy aktiivisena. Palovammojen ehkäisemiseksi lamput on asennettava riittävän korkealle. Veden ja lämmittelyalueen lämpötilaa tulee seurata jatkuvasti lämpö-mittareiden avulla.
Myös oikea valaistus on erittäin tärkeää matelijoiden hyvinvoinnille. Paras valonlähde on luonnollisesti auringonvalo. Sen sisältämän ultraviolettisäteilyn avulla eläimen iholla muodostuu D3-vitamiinia, jota tarvitaan mm. kalsiumin imeytymiseen. Lämpiminä kesäpäivinä eläin voidaan laittaa aitaukseen ulos, mutta silloin tulee varmistaa, että se pääsee halutessaan varjoon, vettä on tarjolla ja ettei sillä ole minkäänlaista mahdollisuutta kaivaa itseään aitauksen alitse. Huoneessa akvaarion asettaminen ikkunan viereen auringonvaloon ei korvaa ulkonaoloa, sillä auringon ultraviolettisäteet eivät läpäise lasia. Akvaariossa käytettävistä valonlähteistä turvallisin on luonnonvalolamppu, joka jäljittelee auringonvalon spektriä (esim. TrueLite®). Se ei tuota merkittävästi lämpöä, mutta lähettää uvb-säteitä, jotka edesauttavat D3-vitamiinin muodostumista iholla. Tällaista valoa voidaan käyttää valaistukseen koko päivän. Ultravioletti- ja mustavalolamppujen kanssa on noudatettava erityistä varovaisuutta, sillä ne aiheuttavat helposti palovammoja ja silmävaurioita. Tämän vuoksi niitä voi käyttää vain muutamia kertoja viikossa ja silloinkin lyhyitä (10-30 min) aikoja kerrallaan.
Valon määrän tarve vaihtelee eläinlajeittain. Jotta valoisuusjaksot vastaisivat mahdollisimman tarkkaan luonnon olosuhteita, tulee valoa olla 10-12 tuntia vuorokaudesta ja pimeää vastaavasti 12-14 tuntia.
Luonnossa punakorvia esiintyy lämpimissä virtaamattomissa, pehmeäpohjaisissa vesissä Mississippin molemmin puolin Yhdysvalloissa Suurilta järviltä aina Meksikon lahdelle asti. Niiden luonnollinen ruokavalio koostuu kasveista ja hyönteisistä ja esim. kalasta. Aikaansa ne viettävät paistatellen auringossa kivien ja puunkarahkoiden päällä, syöden ja tietysti poikien mielipuuhaa on liehitellä kauniita tyttöjä! Tärkeimmät elinvaatimukset vankeudessa elävillä matelijoilla ovatkin oikea lämpö, valo, kosteus ja ravinto, ja näissä kaikissa täytyy pyrkiä mahdollisimman lähelle luonnonolosuhteita.
Ruokintaa
Punakorvakilpikonna syö vedessä tai vedenrajassa eikä sen ruokinta yleensä onnistu kuivalla maalla. Punakorvakilpikonna on ehdottomasti ruokittava erillisessä ruokintavadissa. Tällä tavalla vältetään veden likaantuminen ruoanjätteillä. Tavallinen pesuvati käy hyvin ruokinta-astiaksi. Vettä on siellä oltava niin paljon, että kilpikonna pystyy upottamaan päänsä kokonaan vedenpinnan alle. Aralle yksilölle on järjestettävä rauhallinen syömispaikka, koska eläin voi muuten stressaantua ja lopettaa syömisen kokonaan. Terve, nälkäinen punakorvakilpikonna syö itsensä kylläiseksi 20-30 minuutissa. Tämän jälkeen se siirretään takaisin akvaarioonsa. Pienet, nopeasti kasvavat yksilöt ruokitaan 2-3 kertaa päivässä. Aikuinen, isokokoinen punakorvakilpikonna syö harvemmin ja pitää tavallisesti muutamia paastopäiviä viikossa.
Kilpikonna on hyvä punnita ja sen kilpi mitata säännöllisin väliajoin ja kirjata arvot muistiin. Paino ei saa laskea, mutta myös liian äkillistä lihomista on varottava.
Punakorvakilpikonna on lihansyöjä ja kasvissyöjä. Se on pienestä pitäen totutettava mahdollisimman monipuoliseen ruokavalioon. Tärkein ruoka-aine on kala. Kaloja ei perata vaan kilpikonnan on saatava syödä myös sisäelimet ja ruodot. Tämä on tärkeää vitamiinien, kalsiumin ja muiden kivennäisaineiden tasapainon kannalta. Kalat on syytä pilkkoa sopivan kokoisiksi paloiksi. Tuoreessa ja pakastetussa kalassa on B1-vitamiinia hajottavaa tiaminaasientsyymiä. Jotta tämän vitamiinin puute vältettäisiin, on kalat joko kiehautettava tai ruokavalioon lisättävä sellaista vitamiinivalmistetta, joka sisältää myös B1- vitamiinia.
Konnat pitävät elävien kalojen pyydystämisestä mutta useimmiten kalat jää pyydystämättä. Kaloja ei oikein voi pitää samassa altaassa punakorvien kanssa koska vesi on usein kaloille liian huonoa.
Kalan lisäksi sopivaa ravintoa ovat katkaravut, kypsennetty kananmuna, juusto ja maksa sekä silloin tällöin kissan purkkiruoka ja liotettu kuivamuona sekä hyönteiset ja madot. Punakorvakilpikonnalle tarkoitettu kuivaruoka on kohtuudella annettuna hyvä lisä ruokavalioon. Punaista lihaa tulee antaa vain rajoitetusti. Vaikka punakorvakilpikonna onkin aikuisena lihansyöjä, useat nuoret kilpikonnat syövät sekä lihaa että vihanneksia. Punakorvakilpikonna siirtyy kokonaan lihansyöjäksi yleensä ensimmäisen elinvuoden jälkeen, joskin aikuisellekin voi silloin tällöin tarjota vihanneksia. Nuoren punakorvakilpikonnan ruokavaliosta noin 25 % tulisi olla vihanneksia. Sopivia ovat esimerkiksi juuresten varret, vesikrassi, merilevä ja raastettu porkkana. Punakorvakilpikonna siirtyy vanhetessaan jälleen enemmän kasvissyöjäksi. Muutaman vuoden ikäisenä punakorvakonnan ruokavaliossa tulisi olla noin 30 % kasviksia ja yli kymmenen vuoden ikäisenä kasvisten tulisi olla lähes 50 % ruokavaliosta.
Tavallisimmat ruokinnasta johtuvat ongelmat punakorvakilpikonnalla ovat kalsiumin sekä A- ja E-vitamiinien puute. Luonnossa kilpikonna syö saaliinsa kokonaan, joten se saa niistä sopivasti vitamiineja, hivenaineita ja oikeassa suhteessa kalsiumia ja fosforia. Pelkistä kalafileistä tai jauhelihasta kilpikonna saa runsaasti fosforia, mutta ei juuri lainkaan kalsiumia. Tämän seurauksena luusto ja kilpi alkavat pehmentyä. Tämän välttämiseksi punakorvakilpikonnan ravintoon ehdottomasti lisättävä kalkkia, esimerkiksi liitujauhoa 2 tl/kg/vko (n. 7 g kalsiumia/kg/vko). Liitujauho voidaan sekoittaa pieniin ruokapaloihin tai ripotella ruoan päälle. Kalsiumin lisäksi kilpikonna tarvitsee myös säännöllisen vitamiinilisän ravintoonsa, välillä on kuitenkin hyvä pitää taukoja vitamiinien antamisessa. Sopiva valmiste on Tehovitol®-liuos, jonka maksimiannos on 1 ml/kg/vko. Se on paras antaa suoraan suuhun tai imeytettynä aterian ensimmäiseen ruokapalaan, jonka kilpikonna syö heti. Täten vitamiini ei ehdi liueta veteen. Markkinoilla on myös jauhemaisia valmisteita, joissa on sekä vitamiineja että kalsiumia, kuten esimerkiksi NUTROBAL® vitamiinivalmiste.
Vinkki: Laita NUTROBAL® (tyhjään) suolasiroittimeen, joka helpottaa huomattavasti NUTROBAL®:in siroittamista konnanruokaan.
Punakorvat ovat siis pääasiallisesti lihansyöjiä, kuitenkin vanhemmiten siirtyen enemmän kasvispainotteiseen ruokavalioon. Ruokavalion täytyy sisältää tarpeeksi kalkkia, joka on tärkeää kilven ja luuston muodostuksen kannalta, samalla turhaa fosforia on vältettävä. On myös muistettava tärkeät vitamiinit, kuten A ja D3. Konnalla on oltava paastopäivä kerran viikossa sisäelinten rasvoittumisen estämiseksi.
Tulosta tästä itsellesi vesikonnan ruokinta-lista >>
Hoitoa
Punakorvaa, varsinkaan pientä, ei saa ottaa pelkästään kylkien sivuilta etusormella ja peukalolla kiinni (vaikka se loogiselta tuntuisikin), sillä pienenkin konnan jalkalihaksissa on uskomaton määrä voimaa, ja konna saattaa saada itsensä potkaistua helpostikin irti tästä pinsettiotteesta. Paras tapa on pinsettiote toinen käsi alakilven alle, jolloin konnaa ikäänkuin pidetään kämmenellä.
Isommalle konnalle tämä ei kuitenkaan käy, vaan isoa konnaa kannattaa ottaa reilulla otteella hännen kohdalta kilven takaosasta (peukalo yläkilven puolelle, muut sormet alakilven puolelle). Näin saa kohtalaisen isoakin konnaa nostettua melko turvallisesti ilman irtipotkimisen vaaraa. Aina kuitenkin on suositeltavaa käyttää kahta kättä.
Punakorvaa käsitellessä kannattaa muistaa muutama asia: kynnet ovat terävät ja pureminen sattuu. Tämä pätee jo vähänkin yli 7-senttisten konnien kanssa.
Käsittelyn jälkeen tai yleensä käytettyään kilpikonnatavaroita (haaveja, letkuja tms.) kannattaa muistaa pestä kätensä huolella. On olemassa salmonellatartunnan vaara, kun punakorvia käsittelee.
Ruokinnan ja valon vaikutus kilpeen
Kilpikonna tarvitsee kalsiumia eli kalkkia luidensa rakennusaineeksi, kilpi mukaanlukien. Suurin tarve on kasvavalla yksilöllä. Kilven pitää olla kova vuotta vanhemmalla kilpikonnalla. Monesti ravinnossa on kuitenkin liian vähän kalsiumia ja vitamiineista etenkin D3-vitamiinia, lisäksi kalsiumin ja fosforin välinen suhde on usein väärä. Maakilpikonnan ruokinnassa tavallinen virhe on antaa hyvin yksipuolista kasvisravintoa. Punakorvakilpikonnalle ongelmia aiheutuu pelkästä lihasta (jauheliha, perattu kala ja katkaravut), jossa on vähän kalsiumia ja paljon fosforia.
Yhtenä syynä elimistön kalsiumin puutteeseen voi olla myös ympäristön liian alhainen lämpötila, joka heikentää ruoansulatusta ja ravintoaineiden imeytymistä. Kalsiumin puute aiheuttaa vakavia luustomuutoksia, mikä kilpikonnalla näkyy myös kilvessä. Tavallisin oire on pehmeä kilpi, joka voi joustaa puristettaessa sitä sormilla.
Myös kilven epämuodostumat ovat yleisiä. Tällöin voidaan nähdä kilven reunan kääntyminen ylöspäin tai yksittäisten kilven osien korottuminen. Kilpi näyttää liian pieneltä ja kilpikonnan on vaikea vetää jalkoja kilven sisälle. Kilpikonnalla nokka voi kasvaa vinoon, mikä pahimmillaan vaikeuttaa syömistä koko loppuelämän ajan. Kilpimuutosten lisäksi väärä kalsiumin ja fosforin suhde huonontaa ruokahalua, hidastaa kasvua ja heikentää yleiskuntoa, mikä altistaa sairauksille. Eläimen jalat ovat heikot ja lihasköyhät, minkä takia liikkuminen on hankalaa. D3-vitamiinia tarvitaan mm. kalsiumin imeytymiseen. Luonnossa D3-vitamiinia muodostuu iholla auringonvalon sisältämän ultraviolettisäteilyn avulla. Lämpiminä kesäpäivinä kilpikonna voidaan asettaa häkissä ulos, mutta silloin tulee varmistaa, että se pääsee varjoon ja sillä on vettä tarjolla. Suomen oloissa kilpikonnaa on kuitenkin mahdotonta pitää riittävästi auringonvalossa. Lemmikkikilpikonnalla riittävä ultraviolettisäteilyn saanti on varmistettava luonnonvaloa jäljittelevien valaisimien avulla. Terraariossa käytettävistä valonlähteistä turvallisin on luonnonvalolamppu, joka jäljittelee auringonvalon spektriä (esim. True-Lite®). Se ei tuota merkittävästi lämpöä, mutta lähettää uvb-säteitä, jotka edesauttavat D3-vitamiinin muodostumista iholla. Tällaista valoa voidaan käyttää valaistukseen koko päivän. Jotta valoisuusjaksot vastaisivat mahdollisimman tarkkaan luonnon olosuhteita, tulee valoa olla 10-12 tuntia vuorokaudesta ja pimeää vastaavasti 12-14 tuntia.
Diagnoosin tekeminen perustuu tietoihin eläimen ruokavaliosta ja elinolosuhteista, kliiniseen tutkimukseen ja usein myös röntgenkuviin. Hoidon kulmakivinä ovat ruokintavirheiden korjaaminen sekä säännöllinen kalsiumin ja vitamiinien antaminen. Kilpikonnalle sopiva vitamiinivalmiste on Tehovitol®, jonka maksimiannos 1 ml/kg/vko. Kalsium annetaan liitujauhona, jonka annos on 2 tl/kg/vko (n. 7 g
kalsiumia /kg/vko). Markkinoilla on myös jauhemaisia valmisteita, joissa on sekä vitamiineja että kalsiumia.
Kilpikonna voi jäädä pienikokoiseksi eivätkä kilpimuutokset palaudu ennalleen, mutta oikealla hoidolla uusien kilpimuutosten syntyminen pystytään ehkäisemään. Pitkälle edenneen kalsiumin puutteen ennuste on varauksellinen. Hoitamattomana se johtaa eläimen kuolemaan.
konnamaa.com - KONNAMAIKKI:)
Minulla on kilpikonna ja sen nimi on Roosa olen 10v ja täytän tammikuussa 11v . Minulla on konna tietoa.
Akvaarion täytyy mahtua 250 litraa vettä. Ja akvaario puhdistetaan 1 viikossa. Ja kilpikonnan voi pistää sinne ruokinnan jälkeen sillä 1 kerran viikossa akvaario puhdistetaan KOKONAAN. Kilpikonnan vesi EI tarvitse olla viikon ja sitten kilpikonna veteen sen voi puhdistaa IHAN KOKONAAN lämpimällä vedellä. Kilpikonnat syövät KATKAARAPUJA! sellaisia omia napuja, jota saa eläinkaupoista. Ja (monet eivat syö näitä) maksaa, juustoa ja keitettyjä kananmunia. Kilpikonnalla ei tarvitse olla mikään pesäkolonen mutta voi olla hiekkaa että kilpikonna kaivaa. ps: Löydät lisää hoitoa konnamaa.fi- turtle WAX
hoidat sitä väärin, mikset toimi niin kuin kerrot että konnamaalta saa hyvät hoito ohjeet ... toivottavasti Roosa pääsee uuteen suurempaan kotiin kasvaessaan, laita kokeeksi talouden suurin ruokalautanen akvaarioosi, niin suureksi konnasi tulee kasvamaan mun se saa täyden mitansa.
Akvaa ei puhdisteta kokonaan, ikinä, sen bakteerikanta tulee olla akvaariokalojen vaatimuksia vastaava, ei ne luonnossakaan elä raanavedessä ;/
Mainitsemasi ruokavalio on väärä, lue sieltä konnamaalta lemmikillesi oikea ruokavalio, tuollaisesta ruoasta konna kärsii kalsiumin ja fosforin liika määrästä, lue kirjoittamani juttu ylempää samasta ketjusta ja ala hoitaa lemmikkiäsi oikealla tavalla 8) - Kauko200
turtle WAX kirjoitti:
hoidat sitä väärin, mikset toimi niin kuin kerrot että konnamaalta saa hyvät hoito ohjeet ... toivottavasti Roosa pääsee uuteen suurempaan kotiin kasvaessaan, laita kokeeksi talouden suurin ruokalautanen akvaarioosi, niin suureksi konnasi tulee kasvamaan mun se saa täyden mitansa.
Akvaa ei puhdisteta kokonaan, ikinä, sen bakteerikanta tulee olla akvaariokalojen vaatimuksia vastaava, ei ne luonnossakaan elä raanavedessä ;/
Mainitsemasi ruokavalio on väärä, lue sieltä konnamaalta lemmikillesi oikea ruokavalio, tuollaisesta ruoasta konna kärsii kalsiumin ja fosforin liika määrästä, lue kirjoittamani juttu ylempää samasta ketjusta ja ala hoitaa lemmikkiäsi oikealla tavalla 8)KÄÄK! Hoidanko mä mun konnia väärin? Mulla on kaks konnaa, jotka n. 10 vuotiaita. Tulivat meille kuukausi sitten. Terra on vanha akvaario joka on n. 400 litrainen, olemme hommaamassa niille akvaarioo joka on vähintään 750 litrainen, koska vaikka ne mahtuvat sukeltamaan ja niillä on maa-alue johon kumpikin mahtuu, niin minusta tämä 400-l on säälittävän pieni. Konnat kuitenkin asuvat suurimman osan elämäänsä siinä akvaariossa, niin kai sen täytyy olla iso, että ne oikeasti voivat hyvin...
Minulla ei ollut kunnon suodattimia kun konnat tulivat ja silloin jouduin vaihtamaan veden todella usein, koska se tuli nopeasti sumeaksi ja haisi. Nyt minulla on niille tehokas ulkoinen suodatin, joka siis pitää huolen veden laadusta ym ja tehokas sisäinen suodatin, joka pitää veden puhtaana. Nyt olen siivoillut terraa kerran viikossa ja 1-2/kk kokonaan..Pidän pohjalla n.9l kiviä. Ne ovat kyllä melko työläitä pitää puhtaana, mutta tuovat kyllä akvaarioon kodikkuutta.. Putsaan ne jokatoinen päivä akvaarioon tarkoitetulla pohjan puhdistajalla, eli sillä letkulla mikä imee epäpuhtauksia pois..mikä sen nimi nyt onkaan..=/
Konnat ovat vapaana päivittäin ja rakastavat sitä. Ne kipittävät ympäri taloa ja ovat oikein hauskoja tapauksia. Ovat siis vapaana vähintään 3h/pvä ja viikonloppuisin pidempäänkin. Ne kiipeävät syliin jos istuu lattialla ja ovat erittäin uteliaita ja virkeitä tapauksia. Kun ne ovat vapaana, minulle on niille lattialla "lämmittely alue" myös, eli lämpölamppu suunnattuna lattiaan ja siinä lämpö nousee hyvinkin 30 asteeseen. Konnat eivät tosin vapaana ollessaan siinä juurikaan ole, mutta onpahan annettu mahdollisuus lämmittelyyn.. Terran lämmittelyalueen lämpöisempi osa on 35 astetta ja kylmempi osa 25 astetta..minulla on siellä mittarit ja lämpö pysyy vakaana...Vedessä me pidetään vedenlämmitintä varmuuden vuoksi. Se toimii termostaatilla ja pitää siis veden lämmön 23 asteisena, se varmaan pysyisi siinä muutenkin, mutta veden lämmitin varmistaa, ettei se ikinä laske, vaikka huoneenlämpö laskisikin esim 19 asteeseen tmv...Eli varmuuden vuoksi...Meillä on myös se uvb..mikälie true lite valo.
Ruokana olen pitänyt itsetekemää seosta, jonka reseptin luin konnamaan sivuilta. Kilpparit tykkää siitä ja siihen saa kätevästi mukaan kalkin ja vitamiinilisän..Olen siis lisännyt ruokaan kalkkijauhetta ja vitamiinitippoja ohjeiden mukaan. Lisäksi minulla on akvaariossa niille sellainen kalkkikivi.
Vaihtelen reseptin aineosia aina tehdessäni uutta ruokaa, jolloin saan ruokavaliosta monipuolisen. Lisäksi ne ovat saaneet kalaa ja eläinliikkeen kilpikonnan ruokaa/kuivattua kalaa....
Ne ovat tosiaan virkeitä ja liikkuvaisia, sosiaalisia ja terveen näköisiä ja oloisia. Kuulostaako tämä minun hoitotyyli kauhean väärältä?! Olen täysin rakastunut näihin eläimiin, enkä haluaisi tehdä mitään väärin ja haluaisin hoitaa ne niin hyvin kuin mahdollista...eli kaikki vinkit ovat tervetulleita enkä loukkaannu kritiikistä..=) - jenskuuu
Kauko200 kirjoitti:
KÄÄK! Hoidanko mä mun konnia väärin? Mulla on kaks konnaa, jotka n. 10 vuotiaita. Tulivat meille kuukausi sitten. Terra on vanha akvaario joka on n. 400 litrainen, olemme hommaamassa niille akvaarioo joka on vähintään 750 litrainen, koska vaikka ne mahtuvat sukeltamaan ja niillä on maa-alue johon kumpikin mahtuu, niin minusta tämä 400-l on säälittävän pieni. Konnat kuitenkin asuvat suurimman osan elämäänsä siinä akvaariossa, niin kai sen täytyy olla iso, että ne oikeasti voivat hyvin...
Minulla ei ollut kunnon suodattimia kun konnat tulivat ja silloin jouduin vaihtamaan veden todella usein, koska se tuli nopeasti sumeaksi ja haisi. Nyt minulla on niille tehokas ulkoinen suodatin, joka siis pitää huolen veden laadusta ym ja tehokas sisäinen suodatin, joka pitää veden puhtaana. Nyt olen siivoillut terraa kerran viikossa ja 1-2/kk kokonaan..Pidän pohjalla n.9l kiviä. Ne ovat kyllä melko työläitä pitää puhtaana, mutta tuovat kyllä akvaarioon kodikkuutta.. Putsaan ne jokatoinen päivä akvaarioon tarkoitetulla pohjan puhdistajalla, eli sillä letkulla mikä imee epäpuhtauksia pois..mikä sen nimi nyt onkaan..=/
Konnat ovat vapaana päivittäin ja rakastavat sitä. Ne kipittävät ympäri taloa ja ovat oikein hauskoja tapauksia. Ovat siis vapaana vähintään 3h/pvä ja viikonloppuisin pidempäänkin. Ne kiipeävät syliin jos istuu lattialla ja ovat erittäin uteliaita ja virkeitä tapauksia. Kun ne ovat vapaana, minulle on niille lattialla "lämmittely alue" myös, eli lämpölamppu suunnattuna lattiaan ja siinä lämpö nousee hyvinkin 30 asteeseen. Konnat eivät tosin vapaana ollessaan siinä juurikaan ole, mutta onpahan annettu mahdollisuus lämmittelyyn.. Terran lämmittelyalueen lämpöisempi osa on 35 astetta ja kylmempi osa 25 astetta..minulla on siellä mittarit ja lämpö pysyy vakaana...Vedessä me pidetään vedenlämmitintä varmuuden vuoksi. Se toimii termostaatilla ja pitää siis veden lämmön 23 asteisena, se varmaan pysyisi siinä muutenkin, mutta veden lämmitin varmistaa, ettei se ikinä laske, vaikka huoneenlämpö laskisikin esim 19 asteeseen tmv...Eli varmuuden vuoksi...Meillä on myös se uvb..mikälie true lite valo.
Ruokana olen pitänyt itsetekemää seosta, jonka reseptin luin konnamaan sivuilta. Kilpparit tykkää siitä ja siihen saa kätevästi mukaan kalkin ja vitamiinilisän..Olen siis lisännyt ruokaan kalkkijauhetta ja vitamiinitippoja ohjeiden mukaan. Lisäksi minulla on akvaariossa niille sellainen kalkkikivi.
Vaihtelen reseptin aineosia aina tehdessäni uutta ruokaa, jolloin saan ruokavaliosta monipuolisen. Lisäksi ne ovat saaneet kalaa ja eläinliikkeen kilpikonnan ruokaa/kuivattua kalaa....
Ne ovat tosiaan virkeitä ja liikkuvaisia, sosiaalisia ja terveen näköisiä ja oloisia. Kuulostaako tämä minun hoitotyyli kauhean väärältä?! Olen täysin rakastunut näihin eläimiin, enkä haluaisi tehdä mitään väärin ja haluaisin hoitaa ne niin hyvin kuin mahdollista...eli kaikki vinkit ovat tervetulleita enkä loukkaannu kritiikistä..=)kilpikonnan pitää olla päivässä puolitoistatuntia.
olisi hyvä jos on 2h!:) - fish KING
Kauko200 kirjoitti:
KÄÄK! Hoidanko mä mun konnia väärin? Mulla on kaks konnaa, jotka n. 10 vuotiaita. Tulivat meille kuukausi sitten. Terra on vanha akvaario joka on n. 400 litrainen, olemme hommaamassa niille akvaarioo joka on vähintään 750 litrainen, koska vaikka ne mahtuvat sukeltamaan ja niillä on maa-alue johon kumpikin mahtuu, niin minusta tämä 400-l on säälittävän pieni. Konnat kuitenkin asuvat suurimman osan elämäänsä siinä akvaariossa, niin kai sen täytyy olla iso, että ne oikeasti voivat hyvin...
Minulla ei ollut kunnon suodattimia kun konnat tulivat ja silloin jouduin vaihtamaan veden todella usein, koska se tuli nopeasti sumeaksi ja haisi. Nyt minulla on niille tehokas ulkoinen suodatin, joka siis pitää huolen veden laadusta ym ja tehokas sisäinen suodatin, joka pitää veden puhtaana. Nyt olen siivoillut terraa kerran viikossa ja 1-2/kk kokonaan..Pidän pohjalla n.9l kiviä. Ne ovat kyllä melko työläitä pitää puhtaana, mutta tuovat kyllä akvaarioon kodikkuutta.. Putsaan ne jokatoinen päivä akvaarioon tarkoitetulla pohjan puhdistajalla, eli sillä letkulla mikä imee epäpuhtauksia pois..mikä sen nimi nyt onkaan..=/
Konnat ovat vapaana päivittäin ja rakastavat sitä. Ne kipittävät ympäri taloa ja ovat oikein hauskoja tapauksia. Ovat siis vapaana vähintään 3h/pvä ja viikonloppuisin pidempäänkin. Ne kiipeävät syliin jos istuu lattialla ja ovat erittäin uteliaita ja virkeitä tapauksia. Kun ne ovat vapaana, minulle on niille lattialla "lämmittely alue" myös, eli lämpölamppu suunnattuna lattiaan ja siinä lämpö nousee hyvinkin 30 asteeseen. Konnat eivät tosin vapaana ollessaan siinä juurikaan ole, mutta onpahan annettu mahdollisuus lämmittelyyn.. Terran lämmittelyalueen lämpöisempi osa on 35 astetta ja kylmempi osa 25 astetta..minulla on siellä mittarit ja lämpö pysyy vakaana...Vedessä me pidetään vedenlämmitintä varmuuden vuoksi. Se toimii termostaatilla ja pitää siis veden lämmön 23 asteisena, se varmaan pysyisi siinä muutenkin, mutta veden lämmitin varmistaa, ettei se ikinä laske, vaikka huoneenlämpö laskisikin esim 19 asteeseen tmv...Eli varmuuden vuoksi...Meillä on myös se uvb..mikälie true lite valo.
Ruokana olen pitänyt itsetekemää seosta, jonka reseptin luin konnamaan sivuilta. Kilpparit tykkää siitä ja siihen saa kätevästi mukaan kalkin ja vitamiinilisän..Olen siis lisännyt ruokaan kalkkijauhetta ja vitamiinitippoja ohjeiden mukaan. Lisäksi minulla on akvaariossa niille sellainen kalkkikivi.
Vaihtelen reseptin aineosia aina tehdessäni uutta ruokaa, jolloin saan ruokavaliosta monipuolisen. Lisäksi ne ovat saaneet kalaa ja eläinliikkeen kilpikonnan ruokaa/kuivattua kalaa....
Ne ovat tosiaan virkeitä ja liikkuvaisia, sosiaalisia ja terveen näköisiä ja oloisia. Kuulostaako tämä minun hoitotyyli kauhean väärältä?! Olen täysin rakastunut näihin eläimiin, enkä haluaisi tehdä mitään väärin ja haluaisin hoitaa ne niin hyvin kuin mahdollista...eli kaikki vinkit ovat tervetulleita enkä loukkaannu kritiikistä..=)Paludaarin koko kahdelle on niukka mutta tuo 700l on jo suuntaa antava, tonninen olisi se lopullinen koti ja kolme esim. Eheimin suurinta ulkosuodatinta settiin ni avot.
Muuten, haiseeko akvasi "epämiellyttävältä"? .. tuossahan se tulikin...
Katso että konnat eivät ehdi kuivahtamaan... muutenhan tuolla jaloittelu määrällä ei ole niin väliä, suihkun alla käyttäminen välillä tekee hyvää ;)
Eipä tohon nyt ole oikein muuta lisättävää... 8) - Eyan muru
Kauko200 kirjoitti:
KÄÄK! Hoidanko mä mun konnia väärin? Mulla on kaks konnaa, jotka n. 10 vuotiaita. Tulivat meille kuukausi sitten. Terra on vanha akvaario joka on n. 400 litrainen, olemme hommaamassa niille akvaarioo joka on vähintään 750 litrainen, koska vaikka ne mahtuvat sukeltamaan ja niillä on maa-alue johon kumpikin mahtuu, niin minusta tämä 400-l on säälittävän pieni. Konnat kuitenkin asuvat suurimman osan elämäänsä siinä akvaariossa, niin kai sen täytyy olla iso, että ne oikeasti voivat hyvin...
Minulla ei ollut kunnon suodattimia kun konnat tulivat ja silloin jouduin vaihtamaan veden todella usein, koska se tuli nopeasti sumeaksi ja haisi. Nyt minulla on niille tehokas ulkoinen suodatin, joka siis pitää huolen veden laadusta ym ja tehokas sisäinen suodatin, joka pitää veden puhtaana. Nyt olen siivoillut terraa kerran viikossa ja 1-2/kk kokonaan..Pidän pohjalla n.9l kiviä. Ne ovat kyllä melko työläitä pitää puhtaana, mutta tuovat kyllä akvaarioon kodikkuutta.. Putsaan ne jokatoinen päivä akvaarioon tarkoitetulla pohjan puhdistajalla, eli sillä letkulla mikä imee epäpuhtauksia pois..mikä sen nimi nyt onkaan..=/
Konnat ovat vapaana päivittäin ja rakastavat sitä. Ne kipittävät ympäri taloa ja ovat oikein hauskoja tapauksia. Ovat siis vapaana vähintään 3h/pvä ja viikonloppuisin pidempäänkin. Ne kiipeävät syliin jos istuu lattialla ja ovat erittäin uteliaita ja virkeitä tapauksia. Kun ne ovat vapaana, minulle on niille lattialla "lämmittely alue" myös, eli lämpölamppu suunnattuna lattiaan ja siinä lämpö nousee hyvinkin 30 asteeseen. Konnat eivät tosin vapaana ollessaan siinä juurikaan ole, mutta onpahan annettu mahdollisuus lämmittelyyn.. Terran lämmittelyalueen lämpöisempi osa on 35 astetta ja kylmempi osa 25 astetta..minulla on siellä mittarit ja lämpö pysyy vakaana...Vedessä me pidetään vedenlämmitintä varmuuden vuoksi. Se toimii termostaatilla ja pitää siis veden lämmön 23 asteisena, se varmaan pysyisi siinä muutenkin, mutta veden lämmitin varmistaa, ettei se ikinä laske, vaikka huoneenlämpö laskisikin esim 19 asteeseen tmv...Eli varmuuden vuoksi...Meillä on myös se uvb..mikälie true lite valo.
Ruokana olen pitänyt itsetekemää seosta, jonka reseptin luin konnamaan sivuilta. Kilpparit tykkää siitä ja siihen saa kätevästi mukaan kalkin ja vitamiinilisän..Olen siis lisännyt ruokaan kalkkijauhetta ja vitamiinitippoja ohjeiden mukaan. Lisäksi minulla on akvaariossa niille sellainen kalkkikivi.
Vaihtelen reseptin aineosia aina tehdessäni uutta ruokaa, jolloin saan ruokavaliosta monipuolisen. Lisäksi ne ovat saaneet kalaa ja eläinliikkeen kilpikonnan ruokaa/kuivattua kalaa....
Ne ovat tosiaan virkeitä ja liikkuvaisia, sosiaalisia ja terveen näköisiä ja oloisia. Kuulostaako tämä minun hoitotyyli kauhean väärältä?! Olen täysin rakastunut näihin eläimiin, enkä haluaisi tehdä mitään väärin ja haluaisin hoitaa ne niin hyvin kuin mahdollista...eli kaikki vinkit ovat tervetulleita enkä loukkaannu kritiikistä..=)kuulostaa hyvältä. Itselläni on punakorva joka tepastelee joka ilta ruokailun, iltapesun ja kunnon kuivatuksen jälkeen pitkin huushollia niinkuin tahtoo. Muru on kyllä jo ehkä n 25-30 vuotias ja vahva ja itsepäinen kaveri, mutta niin tottunut minuun ja ääneeni etten välttämättä tarvitse kotona kahta kättä sen nostamiseen,enkä aina ulkonakaan paitsi kun se ottaa spurtin esim. ruusupensaan alle ja on saatava se äkkiä kiinni. Se on kuin pahaiset kakarat, kun sanon ei sinne se pysähtyy ja kääntyy katsomaan kaula pitkällä ja sitten mennään just sinne mikä on kielletty. Se on mahtava kaveri. Me ulkoillaan näin kesällä jos ja kun on lämmintä jopa 2-3 tuntiakin erilaisissa maastoissa kuten myös kivetyksillä ja asfaltillakin. On se tänä kesänäkin kerinnyt vaikka mitä. Kaikki jotka seuraavat meitä, ihmettelevät ssen nopeutta ja sitä että se todella pysähtyy ja jää kuuntellemaan kun puhun sille. Varsinainen linssiludekin se on. Suhteemme on toisiamme rakastava mutta kannattaa odottaa että suhde keh
- Murun Eya
Kauko200 kirjoitti:
KÄÄK! Hoidanko mä mun konnia väärin? Mulla on kaks konnaa, jotka n. 10 vuotiaita. Tulivat meille kuukausi sitten. Terra on vanha akvaario joka on n. 400 litrainen, olemme hommaamassa niille akvaarioo joka on vähintään 750 litrainen, koska vaikka ne mahtuvat sukeltamaan ja niillä on maa-alue johon kumpikin mahtuu, niin minusta tämä 400-l on säälittävän pieni. Konnat kuitenkin asuvat suurimman osan elämäänsä siinä akvaariossa, niin kai sen täytyy olla iso, että ne oikeasti voivat hyvin...
Minulla ei ollut kunnon suodattimia kun konnat tulivat ja silloin jouduin vaihtamaan veden todella usein, koska se tuli nopeasti sumeaksi ja haisi. Nyt minulla on niille tehokas ulkoinen suodatin, joka siis pitää huolen veden laadusta ym ja tehokas sisäinen suodatin, joka pitää veden puhtaana. Nyt olen siivoillut terraa kerran viikossa ja 1-2/kk kokonaan..Pidän pohjalla n.9l kiviä. Ne ovat kyllä melko työläitä pitää puhtaana, mutta tuovat kyllä akvaarioon kodikkuutta.. Putsaan ne jokatoinen päivä akvaarioon tarkoitetulla pohjan puhdistajalla, eli sillä letkulla mikä imee epäpuhtauksia pois..mikä sen nimi nyt onkaan..=/
Konnat ovat vapaana päivittäin ja rakastavat sitä. Ne kipittävät ympäri taloa ja ovat oikein hauskoja tapauksia. Ovat siis vapaana vähintään 3h/pvä ja viikonloppuisin pidempäänkin. Ne kiipeävät syliin jos istuu lattialla ja ovat erittäin uteliaita ja virkeitä tapauksia. Kun ne ovat vapaana, minulle on niille lattialla "lämmittely alue" myös, eli lämpölamppu suunnattuna lattiaan ja siinä lämpö nousee hyvinkin 30 asteeseen. Konnat eivät tosin vapaana ollessaan siinä juurikaan ole, mutta onpahan annettu mahdollisuus lämmittelyyn.. Terran lämmittelyalueen lämpöisempi osa on 35 astetta ja kylmempi osa 25 astetta..minulla on siellä mittarit ja lämpö pysyy vakaana...Vedessä me pidetään vedenlämmitintä varmuuden vuoksi. Se toimii termostaatilla ja pitää siis veden lämmön 23 asteisena, se varmaan pysyisi siinä muutenkin, mutta veden lämmitin varmistaa, ettei se ikinä laske, vaikka huoneenlämpö laskisikin esim 19 asteeseen tmv...Eli varmuuden vuoksi...Meillä on myös se uvb..mikälie true lite valo.
Ruokana olen pitänyt itsetekemää seosta, jonka reseptin luin konnamaan sivuilta. Kilpparit tykkää siitä ja siihen saa kätevästi mukaan kalkin ja vitamiinilisän..Olen siis lisännyt ruokaan kalkkijauhetta ja vitamiinitippoja ohjeiden mukaan. Lisäksi minulla on akvaariossa niille sellainen kalkkikivi.
Vaihtelen reseptin aineosia aina tehdessäni uutta ruokaa, jolloin saan ruokavaliosta monipuolisen. Lisäksi ne ovat saaneet kalaa ja eläinliikkeen kilpikonnan ruokaa/kuivattua kalaa....
Ne ovat tosiaan virkeitä ja liikkuvaisia, sosiaalisia ja terveen näköisiä ja oloisia. Kuulostaako tämä minun hoitotyyli kauhean väärältä?! Olen täysin rakastunut näihin eläimiin, enkä haluaisi tehdä mitään väärin ja haluaisin hoitaa ne niin hyvin kuin mahdollista...eli kaikki vinkit ovat tervetulleita enkä loukkaannu kritiikistä..=)Kuulostaa ihan hyvältä. Olisi kiva saada se sun ruokareseptin ohje. Voisin kokeilla omalle konnallekin, kun noiden vitamiinien antaminen on ollut aina vähän hankalaa kun ne liukenee veteen ennenkuin Muru kerkiää syödä niitä mitä sillä on syötäväksi. Yleensä olen laittanut ne esim. katkarapuihin ruiskulla ne kun on sen herkkua mutta ei niitä voi kovin usein antaa. tuo suun auki saaminen on myöskin ollut haastavaa mutta nyt olen saanut opetettua pojan avaamaan suunsa kun haluan katsoa sinne mutta se sulkeutuu myös salaman nopeasti, että sitä kautta suoraan antaminen on haastavaa kun tartteis olla kolme kättä. jakaisitko sen tiedon meille muillekin. t Eya/Muru tai siis Murun Eya
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Marin on ehkä maailman kaunein "Nelikymppinen"
Marinin julkaisu on saanut yli 68 500 tykkäystä. Postauksen kommenttikentässä ylistetään paljon Marinin kauneutta, jota3352921Vernu Vasunta
On mahotonta miten marjanpoimijoita on kohdeltu! Eikö paremmalla kohtelulla olisi saanut paremman tuloksen?1062204En kelpaa sinulle
Varattuna - olen sinulle ongelma. Eroaminen vuoksesi voi olla turhaa, sillä me ei puhuta, kun olen varattu ja kumpikin v1201640Taidat vanhempi nainen
Haluta sen tien itsellesi. juokse vaan karkuun ! Pahentaa vaan asiaa.Pitäs toimia ihan toisin päin731164- 721047
- 61993
Voi nainen...
Kun luovutit meistä liian aikaisin, just kun aloin oppimaan sinua. Jos oisin alussa jo lukenut aiheesta oisin voinut toi41960Venäjä aikoo yksipuolisesti muuttaa rajalinjauksia Suomenlahden itäosassa
Venäjä aikoo muuttaa rajalinjauksia Suomenlahden itäosassa Venäjän saarten eteläpuolella. Ylen jutussa kerrotaan mm.148944Suomi lähettää tarkkailijoita merialueelle
Venäjä on ilmoittanut aikovansa ylittää Suomen merialueen rajat kysymättä lupaa kertomalla että Suomen merialueen raj290852- 41763