Lämmityskattilan kitupoltto

Itse olen tehnyt putkityöt. On 2,4m3 varaaja lämmitysvedelle ja sitten 300 litrainen varaaja käyttövedelle jota ladataan lämmitysvaraajasta ja siellä on sisällä kierukka.

Ja patterikierto tuo käyttövesivaraaja kytkeytyvät kattilaan ennen latausventtiiliä olevaan haaraan kun kattilan lämpö nousee yli 70. Muuten tulevat lämmitysvaraajasta. Käyttövesi kulkee lämmitysvaraajan kierukan kautta käyttövesivaraajaan ja siitä sitten hanoille. Varaaja alkaa latautumaan kun kattilan lämpö yli 95.

Tuolla tavalla saan talvella pelivaraa siihen, että kun varaaja alkaa olla 100 asteinen, täytetään kattila puilla ja säädetään vedonsäädin 80 asteeseen, jolloin vesi ei kulje varaajaan, mutta patterit ja käyttövesi ottaa lämpöä kattilasta.

Ajatus oli vähentää lämmönhukkaa kun ei pitäisi kuin tuota 300 litraista käyttövesivaraajaa ja lämmityskattilaa lämpösenä.

Lisäksi tilasin nyt öljyä tankin täyten kun oli halpaa ja panussa myös öljypoltin. Öljypolttimen termostaatti pannussa ja säädetty 85 asteeseen. Varaaja ei lataudu ÖPllä mutta kv-varaaja ja patterit saavat lämmintä vettä.

Kyllä se reilulla -30 - -40 pakkasella toimii ihan hyvin tuo suora kattilakäyttö. Palaa pikkuvedolla koko ajan, vain harvoin sulkeutuu vetoluukku. Jos suihku on auki tunnin putkeen niin palaa jo ihan reilulla vedolla vaikkei varaaja mukana olisikaan.

Puita ajattelin säästää, mutta eivarmaan kannata. Ei tuo varaaja varmaan niin paljon hukkaa.

polttelija kirjoitti:

Itse olen tehnyt putkityöt. On 2,4m3 varaaja lämmitysvedelle ja sitten 300 litrainen varaaja käyttövedelle jota ladataan lämmitysvaraajasta ja siellä on sisällä kierukka.

Ja patterikierto tuo käyttövesivaraaja kytkeytyvät kattilaan ennen latausventtiiliä olevaan haaraan kun kattilan lämpö nousee yli 70. Muuten tulevat lämmitysvaraajasta. Käyttövesi kulkee lämmitysvaraajan kierukan kautta käyttövesivaraajaan ja siitä sitten hanoille. Varaaja alkaa latautumaan kun kattilan lämpö yli 95.

Tuolla tavalla saan talvella pelivaraa siihen, että kun varaaja alkaa olla 100 asteinen, täytetään kattila puilla ja säädetään vedonsäädin 80 asteeseen, jolloin vesi ei kulje varaajaan, mutta patterit ja käyttövesi ottaa lämpöä kattilasta.

Ajatus oli vähentää lämmönhukkaa kun ei pitäisi kuin tuota 300 litraista käyttövesivaraajaa ja lämmityskattilaa lämpösenä.

Lisäksi tilasin nyt öljyä tankin täyten kun oli halpaa ja panussa myös öljypoltin. Öljypolttimen termostaatti pannussa ja säädetty 85 asteeseen. Varaaja ei lataudu ÖPllä mutta kv-varaaja ja patterit saavat lämmintä vettä.

Kyllä se reilulla -30 - -40 pakkasella toimii ihan hyvin tuo suora kattilakäyttö. Palaa pikkuvedolla koko ajan, vain harvoin sulkeutuu vetoluukku. Jos suihku on auki tunnin putkeen niin palaa jo ihan reilulla vedolla vaikkei varaaja mukana olisikaan.

Puita ajattelin säästää, mutta eivarmaan kannata. Ei tuo varaaja varmaan niin paljon hukkaa.

Lue lisää

Minulla on yläpalokattila Arimax 240 ja melko lyhyt piippu sille. Useamman vuoden hain optimisäätöjä, suurin ongelma ollut taajamassa savuttaminen. Eräs asiantuntija sääti pannun alailman suurelle, jotta savukaasut kuumenisi. Savutukseen tämä ns .auttoi, mutta ei puiden lisäysvaiheessa jolloin savua tuli paksulti tummaa ja haisevaa. Lisäksi varaaja lämpeni todella hitaasti. Säädin ilmansaannin ohjekirjan mukaan niin että alailma on pannun ollessa kuumana vain pikkusen auki ja toisioilma hieman enemmän auki. Tällä lailla olen saanut parhaan tuloksen; savutus mietoa, menee nopeasti väreeksi piipunpäästä ja varaaja lämpiää melko hyvin (piipun pelti on täysin auki koko ajan) Pannu kuitenkin nokeentuu nopeasti, mutta mielestäni tämä ei silti ole liian pienellä ilmamäärällä kitupolttoa, kun pannun ohjekin neuvoo ilmasäädöt näin?

valde kirjoitti:

Minulla on yläpalokattila Arimax 240 ja melko lyhyt piippu sille. Useamman vuoden hain optimisäätöjä, suurin ongelma ollut taajamassa savuttaminen. Eräs asiantuntija sääti pannun alailman suurelle, jotta savukaasut kuumenisi. Savutukseen tämä ns .auttoi, mutta ei puiden lisäysvaiheessa jolloin savua tuli paksulti tummaa ja haisevaa. Lisäksi varaaja lämpeni todella hitaasti. Säädin ilmansaannin ohjekirjan mukaan niin että alailma on pannun ollessa kuumana vain pikkusen auki ja toisioilma hieman enemmän auki. Tällä lailla olen saanut parhaan tuloksen; savutus mietoa, menee nopeasti väreeksi piipunpäästä ja varaaja lämpiää melko hyvin (piipun pelti on täysin auki koko ajan) Pannu kuitenkin nokeentuu nopeasti, mutta mielestäni tämä ei silti ole liian pienellä ilmamäärällä kitupolttoa, kun pannun ohjekin neuvoo ilmasäädöt näin?

Lue lisää

Jos tulee nokea paljon, niin kyllä yrittäisin vähän ilmaa lisätä..

Se että minne sitä sitten pitäisi lisätä onkin jo toinen juttu.

Ensiöilmalla hiilet kuumenevat, mutta usein samalla se myös nopeuttaa kaasuuntumista (eli lisää toisioilman tarvetta). Toisaalta, jos lämpötila ei riitä, niin toisioilman lisääminen ei lisää kuin jäännöshappea ja tuulettaa lämpöä harakoille.

Vaikea sanoa näkemättä. Mutta sen tiedän, että säätöohjeet ovat aina suuntaa-antavia. Mutta toinen kysymys on tietysti se, että miten tarkkoihin tuloksiin ylipäätään voi päästä ilman mittalaitteita. Eikä se ole mittalaitteiden kanssakaan aina helppoa.

Öljypannua nyt säätää kuka tahansa, jos on kunnon mittarit.. Mutta jonkin verran olen yrittänyt säätää pellettikattilaa, ja jatkuvasti tuntuvat olevan koholla sekä jäännöshappi että häkä-arvot.. Tiedä nyt siinä sitten pitäisikö ilmansaantia kuristaa vai lisätä.

joku vaa kirjoitti:

Jos tulee nokea paljon, niin kyllä yrittäisin vähän ilmaa lisätä..

Se että minne sitä sitten pitäisi lisätä onkin jo toinen juttu.

Ensiöilmalla hiilet kuumenevat, mutta usein samalla se myös nopeuttaa kaasuuntumista (eli lisää toisioilman tarvetta). Toisaalta, jos lämpötila ei riitä, niin toisioilman lisääminen ei lisää kuin jäännöshappea ja tuulettaa lämpöä harakoille.

Vaikea sanoa näkemättä. Mutta sen tiedän, että säätöohjeet ovat aina suuntaa-antavia. Mutta toinen kysymys on tietysti se, että miten tarkkoihin tuloksiin ylipäätään voi päästä ilman mittalaitteita. Eikä se ole mittalaitteiden kanssakaan aina helppoa.

Öljypannua nyt säätää kuka tahansa, jos on kunnon mittarit.. Mutta jonkin verran olen yrittänyt säätää pellettikattilaa, ja jatkuvasti tuntuvat olevan koholla sekä jäännöshappi että häkä-arvot.. Tiedä nyt siinä sitten pitäisikö ilmansaantia kuristaa vai lisätä.

Lue lisää

Lyhyen piipun kanssa yläpalokattilassa säädöt tuntuu olevan tarkkaa hommaa. Jo pieni ilmanlisäys ensiöilmaan voi muuttaa savutuksen miedosta ns. pahaksi. Tilanne on pahin puita lisätessä, jolloin isolla paloilmanmäärällä puupanos "hyökkää" rajusti ja savua tulee (liian)pitkään ennen kuin palo tasoittuu. Ongelma on, se että savukokeita olisi helppo tehdä maaseudulla, mutta taajamassa on naapurit. Nuohoan vaikka kerran-pari viikkoon kattilan, kun nokea tulee enempi, parempi niin kuin kärsiä sauhusta joka haisee omassakin pihassa. Onko säätöni suht ok kun palokaasut ovat 200- 250 astetta täyden valkean aikaan?

valde kirjoitti:

Lyhyen piipun kanssa yläpalokattilassa säädöt tuntuu olevan tarkkaa hommaa. Jo pieni ilmanlisäys ensiöilmaan voi muuttaa savutuksen miedosta ns. pahaksi. Tilanne on pahin puita lisätessä, jolloin isolla paloilmanmäärällä puupanos "hyökkää" rajusti ja savua tulee (liian)pitkään ennen kuin palo tasoittuu. Ongelma on, se että savukokeita olisi helppo tehdä maaseudulla, mutta taajamassa on naapurit. Nuohoan vaikka kerran-pari viikkoon kattilan, kun nokea tulee enempi, parempi niin kuin kärsiä sauhusta joka haisee omassakin pihassa. Onko säätöni suht ok kun palokaasut ovat 200- 250 astetta täyden valkean aikaan?

Lue lisää

Täällä samanlainen kattila ja olen rakennellut välitasannetta tulipesään että kaasut kiertäisivät vähän edes toisioilmareijän kautta. Kattila palaa aika huomaamattomasti jos sen kanssa jaksaa leikkiä, lisäysväli 15-20 minuuttia ja lisää pari kiloa puuta kerrallaan, arinan päällä on noin 10-20 senttiä puuta/hiiltä maksimissaan. Nykyisin toisopuoli on noin 2 senttiä auki ja ensiöllä säädän lämpötilaa 200-300c haarukkaan ettei kaasuta puuta kerralla liikaa. Tällä hetkellä välitasanne on noin 35 senttiä arinasta ja 10 senttiä takaseinästä. Reikä keskellä on 27x16cm josta kaasutettu puu nousee ylös.

Eihän yläpalokattilasta koskaan hyvää saa muttei vielä viitsi alkaa kattilanvaihtoon niin leikkii tällä aikansa. Käänteispaloisilla näyttää onnistuvan "kitupoltto" kun alkaa varaajasta tulla kuumaa vettä pannulle se sammuttaa savukaasuimurin ja ilmanoton ennenkun vesi jäähtyy riittävästi ja alkaa polttaa uudestaan. Toimii kuten Kespes/pelletti/hakestokeri/öljypoltin, tosin varaaja on puskurina ettei haittaa vaikka tuli sammuukin välillä nin ei tule vilu.

valde kirjoitti:

Minulla on yläpalokattila Arimax 240 ja melko lyhyt piippu sille. Useamman vuoden hain optimisäätöjä, suurin ongelma ollut taajamassa savuttaminen. Eräs asiantuntija sääti pannun alailman suurelle, jotta savukaasut kuumenisi. Savutukseen tämä ns .auttoi, mutta ei puiden lisäysvaiheessa jolloin savua tuli paksulti tummaa ja haisevaa. Lisäksi varaaja lämpeni todella hitaasti. Säädin ilmansaannin ohjekirjan mukaan niin että alailma on pannun ollessa kuumana vain pikkusen auki ja toisioilma hieman enemmän auki. Tällä lailla olen saanut parhaan tuloksen; savutus mietoa, menee nopeasti väreeksi piipunpäästä ja varaaja lämpiää melko hyvin (piipun pelti on täysin auki koko ajan) Pannu kuitenkin nokeentuu nopeasti, mutta mielestäni tämä ei silti ole liian pienellä ilmamäärällä kitupolttoa, kun pannun ohjekin neuvoo ilmasäädöt näin?

Lue lisää

Suosittelisin sinulle Arimaxin omistajalle savupiipun päähän savukaasuimuria. Sillä saat aina vakiovedon eikä ole ilmoista kiinni koska vetää paremmin ja koska huonommin. Kannattaa laittaa varmaan myös tyristorisäädin millä saat säädettyä imurin tehoa. Esim. Vilpe TI-17

tämä auttaa kirjoitti:

Suosittelisin sinulle Arimaxin omistajalle savupiipun päähän savukaasuimuria. Sillä saat aina vakiovedon eikä ole ilmoista kiinni koska vetää paremmin ja koska huonommin. Kannattaa laittaa varmaan myös tyristorisäädin millä saat säädettyä imurin tehoa. Esim. Vilpe TI-17

Lue lisää

Onko savukaasuimurissa tavallisesti sadehattua vai miten veden pääsy piippuun on tässä ehkäisty? Itsellä huonoja kokemuksia piipun jatkamisesta metallitorvella, sadevesi valui jatkoa pitkin sisään piipusta ja vettä tuli toistuvasti pannuhuoneen lattialle piippuharkon alta.

Tuo on hyvä sivu säätämisen perusteeksi. Olen hienosäätänyt nyttemmin pannun toisioilmaa ja palaminen tapahtunee aika hyvin, kun sauhua tulee todella vähän ja nokeentuminen on vähentynyt selvästi. Varaajakin lämpiää hyvin. Huomasin, että puiden koko vaikuttaa jonkn verran myös, halot palavat rauhallisemmin kuin pikkukalikat.