Perintökaari määrrää, että lakimääräisen perillisen on saatettava testamentti edunsaajien tietoon esim. haastemiehen välityksellä. Entäs toisinpäin? Määräkö perintökaaressa jokin luku/pykälä lakimääräisen perillisen saattamaan testamenttiasiakirjan testamentin edunsaajien tietoon, jossain tietyssä ajassa? Nyt lakimääräinen perillinen on salannut testamentin puoleksi vuodeksi ja aiheuttanut kuolinpesälle yli sadantuhannen euron vahingon viivyttelyllään.
Testamentin tiedoksianto edunsaajille?
Pykäläviidakko
14
4915
Vastaukset
- nasse-setä
Näinpäin:
>>Perintökaari määrrää, että lakimääräisen perillisen on saatettava testamentti edunsaajien tietoon esim. haastemiehen välityksellä.>Määräkö perintökaaressa jokin luku/pykälä lakimääräisen perillisen saattamaan testamenttiasiakirjan testamentin edunsaajien tietoon, jossain tietyssä ajassa?- Pykäläviidakko
Jep - kiitos. Kysymys siis kuuluu, onko lakimääräisen perillisen, joka on ensimmäisenä saanut haltuunsa testamenttiasiakirjan, velvollisuus saattaa se testamentin edunsaajien tietoon? Jos näin, niin onko perintökaaressa (tai jäämistöoikeudessa yleensä) mainintaa/pykälää tästä tästä?
- ...ymmärtääkseni
Pykäläviidakko kirjoitti:
Jep - kiitos. Kysymys siis kuuluu, onko lakimääräisen perillisen, joka on ensimmäisenä saanut haltuunsa testamenttiasiakirjan, velvollisuus saattaa se testamentin edunsaajien tietoon? Jos näin, niin onko perintökaaressa (tai jäämistöoikeudessa yleensä) mainintaa/pykälää tästä tästä?
JOS TE TIEDÄTTE SEN OLEMASSAOLOSTA, NIIN VAATIKAA SE JULKI !!!
Mikäli pesään sisältyy testamentti, tulee testamentin tekijän kuoltua käynnistää menettely testamentin pätevyyden selvittämiseksi. Testamentin SAAJAN tulee todisteellisesti antaa testamentti tiedoksi kaikille perillisille.
Tiedoksianto voidaan suorittaa ottamalla allekirjoitus testamenttiin liitettyyn tiedoksiantotodistukseen ja luovuttamalla perilliselle oikeaksi todistettu jäljennös testamentista. Tämä on tehtävä joko kahden esteettömän todistajan läsnäollessa tai haastemiehen välityksellä. Tiedoksianto tulee tapahtua KYMMENEN vuoden kuluessa testamentin tekijän kuolemasta tai testamenttiin perustuvan oikeuden alkamisesta.
http://www.testamentti.info/laatiminen.html
Testamentin salaamisesta tai hävittämisestä:
esim Aarnio, Aulis, Avioliitto, Perintö ja testamentti.
Testamentin salaaja voi myös menettää oikeutensa perintöön. Oikeus voi julistaa henkilön menettämään oikeutensa perinnön tai testamentin saamiseen joko kokonaan tai osaksi, jos hän on TAHALLAAN hävittänyt tai salannut perittävän testamentin. Osallisuus testamentin hävittämiseen tai salaamiseen voi myös aiheuttaa perintöoikeuden menetyksen. Testamentin hävittämistä tahi salaamista koskevan kanteen nostamiselle ei laissa ole asetettu määräaikaa. - Pykäläviidakko
...ymmärtääkseni kirjoitti:
JOS TE TIEDÄTTE SEN OLEMASSAOLOSTA, NIIN VAATIKAA SE JULKI !!!
Mikäli pesään sisältyy testamentti, tulee testamentin tekijän kuoltua käynnistää menettely testamentin pätevyyden selvittämiseksi. Testamentin SAAJAN tulee todisteellisesti antaa testamentti tiedoksi kaikille perillisille.
Tiedoksianto voidaan suorittaa ottamalla allekirjoitus testamenttiin liitettyyn tiedoksiantotodistukseen ja luovuttamalla perilliselle oikeaksi todistettu jäljennös testamentista. Tämä on tehtävä joko kahden esteettömän todistajan läsnäollessa tai haastemiehen välityksellä. Tiedoksianto tulee tapahtua KYMMENEN vuoden kuluessa testamentin tekijän kuolemasta tai testamenttiin perustuvan oikeuden alkamisesta.
http://www.testamentti.info/laatiminen.html
Testamentin salaamisesta tai hävittämisestä:
esim Aarnio, Aulis, Avioliitto, Perintö ja testamentti.
Testamentin salaaja voi myös menettää oikeutensa perintöön. Oikeus voi julistaa henkilön menettämään oikeutensa perinnön tai testamentin saamiseen joko kokonaan tai osaksi, jos hän on TAHALLAAN hävittänyt tai salannut perittävän testamentin. Osallisuus testamentin hävittämiseen tai salaamiseen voi myös aiheuttaa perintöoikeuden menetyksen. Testamentin hävittämistä tahi salaamista koskevan kanteen nostamiselle ei laissa ole asetettu määräaikaa.Kyseisessä tapauksessa testamenttiasiakirja on pankin toimesta virheellisesti luovutettu lakimääräiselle perilliselle, joka on testamentissa suljettu kokonaan testaattorin omaisuuden ulkopuolelle. Hän ei siis ole lähtökohtaisestikaan saamassa mitään kys. kuolinpesästä. Pankin olisi pitänyt toimittaa heti testaattorin kuolemasta tiedon saatuaan testamentti edunsaajien tietoon. Tätä pankki ei tehnyt. Lakimääräinen perillinen jätti tekemättä tiedoksiannon testamentin edunsaajille 6:ksi kuukaudeksi. Tuona aikana omaisuus hupeni merkittävästi. Kysymykseni kuuluu: Olisiko lakimääräisen perillisen pitänyt saattaa testamentti edunsaajien tietoon välittömästi testamenttiasiakirjan saatuaan. Jos näin, niin mihin lakiin/lukuun/pykälään perustan vaatimukseni?
- nix nax
...ymmärtääkseni kirjoitti:
JOS TE TIEDÄTTE SEN OLEMASSAOLOSTA, NIIN VAATIKAA SE JULKI !!!
Mikäli pesään sisältyy testamentti, tulee testamentin tekijän kuoltua käynnistää menettely testamentin pätevyyden selvittämiseksi. Testamentin SAAJAN tulee todisteellisesti antaa testamentti tiedoksi kaikille perillisille.
Tiedoksianto voidaan suorittaa ottamalla allekirjoitus testamenttiin liitettyyn tiedoksiantotodistukseen ja luovuttamalla perilliselle oikeaksi todistettu jäljennös testamentista. Tämä on tehtävä joko kahden esteettömän todistajan läsnäollessa tai haastemiehen välityksellä. Tiedoksianto tulee tapahtua KYMMENEN vuoden kuluessa testamentin tekijän kuolemasta tai testamenttiin perustuvan oikeuden alkamisesta.
http://www.testamentti.info/laatiminen.html
Testamentin salaamisesta tai hävittämisestä:
esim Aarnio, Aulis, Avioliitto, Perintö ja testamentti.
Testamentin salaaja voi myös menettää oikeutensa perintöön. Oikeus voi julistaa henkilön menettämään oikeutensa perinnön tai testamentin saamiseen joko kokonaan tai osaksi, jos hän on TAHALLAAN hävittänyt tai salannut perittävän testamentin. Osallisuus testamentin hävittämiseen tai salaamiseen voi myös aiheuttaa perintöoikeuden menetyksen. Testamentin hävittämistä tahi salaamista koskevan kanteen nostamiselle ei laissa ole asetettu määräaikaa.>>Tiedoksianto tulee tapahtua KYMMENEN vuoden kuluessa testamentin tekijän kuolemasta tai testamenttiin perustuvan oikeuden alkamisesta.
- vastausta
nix nax kirjoitti:
>>Tiedoksianto tulee tapahtua KYMMENEN vuoden kuluessa testamentin tekijän kuolemasta tai testamenttiin perustuvan oikeuden alkamisesta.
vieläkään alkuperäiselle kysyjälle, mutta nix naxille hiusten halkomisesta:
Perillisen tai testamentin saajan tulee saattaa oikeutensa voimaan kymmenen vuoden kuluessa perittävän kuolemasta...
Testamentin tiedoksannolle ei ole erikseen asetettu määräaikaa, mutta käytännössä se on sama kymmenen vuotta, muuten oikeus perintöön on menetetty.
Kymmenen vuoden määräaika on ehdoton. Se kuluu myös sellaisen perillisen vahingoksi, joka ei ole tietoinen testamentista. Myös niissä tapauksissa, joissa testamentti on tarkoituksella salattu. - tiedoksisaanti
Pykäläviidakko kirjoitti:
Kyseisessä tapauksessa testamenttiasiakirja on pankin toimesta virheellisesti luovutettu lakimääräiselle perilliselle, joka on testamentissa suljettu kokonaan testaattorin omaisuuden ulkopuolelle. Hän ei siis ole lähtökohtaisestikaan saamassa mitään kys. kuolinpesästä. Pankin olisi pitänyt toimittaa heti testaattorin kuolemasta tiedon saatuaan testamentti edunsaajien tietoon. Tätä pankki ei tehnyt. Lakimääräinen perillinen jätti tekemättä tiedoksiannon testamentin edunsaajille 6:ksi kuukaudeksi. Tuona aikana omaisuus hupeni merkittävästi. Kysymykseni kuuluu: Olisiko lakimääräisen perillisen pitänyt saattaa testamentti edunsaajien tietoon välittömästi testamenttiasiakirjan saatuaan. Jos näin, niin mihin lakiin/lukuun/pykälään perustan vaatimukseni?
Käsittääkseni sellaista määräaikaa ei ole asetettu, jonka puitteissa lakimääräisen perillisen tulisi saattaa testamentti saajan tietoon. Lakimieskin on ehkä toiminut vähintäänkin harkitsemattomasti luovuttaessaan testamentin perilliselle.
Tarkennusta vaatii se seikka, mihin omaisuuden väheneminen perustui? Pääsikö perillinen tuhlaamaan rahoja, vai tuliko kurssitappiota osakkeista vai mitä?
Kuolinpesän omaisuus ei kuulu kertomasi mukaan perilliselle, joten hän on syyllistynyt varojen kavallukseen, jos niihin on ryhtynyt.
Vahingonkorvausvastuu voi tulla kysymykseen myös puhtaasti taloudellisesta vahingosta, jos se on tehty rikoksella jne. - nix nax
vastausta kirjoitti:
vieläkään alkuperäiselle kysyjälle, mutta nix naxille hiusten halkomisesta:
Perillisen tai testamentin saajan tulee saattaa oikeutensa voimaan kymmenen vuoden kuluessa perittävän kuolemasta...
Testamentin tiedoksannolle ei ole erikseen asetettu määräaikaa, mutta käytännössä se on sama kymmenen vuotta, muuten oikeus perintöön on menetetty.
Kymmenen vuoden määräaika on ehdoton. Se kuluu myös sellaisen perillisen vahingoksi, joka ei ole tietoinen testamentista. Myös niissä tapauksissa, joissa testamentti on tarkoituksella salattu.Ei ole kysymys hiusten halkomisesta, kun korjaan selvän virheen.
Se, mitä kerrot testamentin vastaanottamisesta 10 vuoden kuluessa, pitää paikkansa. Määräaika on ehdoton, kuten toteat - mutta se koskee vain testamentin vastaanottamista. Vastaanottaminen ei kuitenkaan edellytä testamentin tiedoksiantamista; se on oma erillinen toimensa.
Perillisen osalta perinnön vastaanottaminen on määritelty PK 16 luvun 2 §:n 1 momentissa näin:
"Perillinen, joka tahtoo saattaa perintöoikeutensa voimaan, ottakoon perinnön vastaan tai ilmoittakoon vaatimuksensa sille tahi niille, jotka ovat ottaneet perinnön vastaan, taikka, jollei perintöä ole jaettu, sille, joka hoitaa pesää."
Se, mitä perillisestä on sanottu, on soveltuvin osin voimassa myös testamentin saajasta. (PK 16:2.3) Vanhentumisen katkaisemiseen siis riittää 10 vuodessa tehty ilmoitus siitä, että saaja ottaa testamentin vastaan. Tällainen ilmoitus voidaan tehdä myös käräjäoikeuden tuomarille. Kun ilmoitus on tehty, vanhentuminen on katkaistu.
Testamentti voidaan vastaanottaa vaikkapa 9. vuoden viimeisenä päivänä, jolloin saajan testamenttiin perustuva oikeus ei ole vanhentunut. Sen jälkeen testamentti voidaan kaikessa rauhassa antaa tiedoksi perillisille vaikkapa vuoden päästä, jolloin se saa lainvoiman, jollei moitekannetta ole nostettu, 6 kk:n kuluttua tiedoksiannosta.
>>Testamentin tiedoksannolle ei ole erikseen asetettu määräaikaa, mutta käytännössä se on sama kymmenen vuotta, muuten oikeus perintöön on menetetty. - vaan itsel...
nix nax kirjoitti:
Ei ole kysymys hiusten halkomisesta, kun korjaan selvän virheen.
Se, mitä kerrot testamentin vastaanottamisesta 10 vuoden kuluessa, pitää paikkansa. Määräaika on ehdoton, kuten toteat - mutta se koskee vain testamentin vastaanottamista. Vastaanottaminen ei kuitenkaan edellytä testamentin tiedoksiantamista; se on oma erillinen toimensa.
Perillisen osalta perinnön vastaanottaminen on määritelty PK 16 luvun 2 §:n 1 momentissa näin:
"Perillinen, joka tahtoo saattaa perintöoikeutensa voimaan, ottakoon perinnön vastaan tai ilmoittakoon vaatimuksensa sille tahi niille, jotka ovat ottaneet perinnön vastaan, taikka, jollei perintöä ole jaettu, sille, joka hoitaa pesää."
Se, mitä perillisestä on sanottu, on soveltuvin osin voimassa myös testamentin saajasta. (PK 16:2.3) Vanhentumisen katkaisemiseen siis riittää 10 vuodessa tehty ilmoitus siitä, että saaja ottaa testamentin vastaan. Tällainen ilmoitus voidaan tehdä myös käräjäoikeuden tuomarille. Kun ilmoitus on tehty, vanhentuminen on katkaistu.
Testamentti voidaan vastaanottaa vaikkapa 9. vuoden viimeisenä päivänä, jolloin saajan testamenttiin perustuva oikeus ei ole vanhentunut. Sen jälkeen testamentti voidaan kaikessa rauhassa antaa tiedoksi perillisille vaikkapa vuoden päästä, jolloin se saa lainvoiman, jollei moitekannetta ole nostettu, 6 kk:n kuluttua tiedoksiannosta.
>>Testamentin tiedoksannolle ei ole erikseen asetettu määräaikaa, mutta käytännössä se on sama kymmenen vuotta, muuten oikeus perintöön on menetetty.Käytät sanontaa "testamentti voidaan vastaanottaa..." Kyse ei ole pelkän asiakirjan vaan perinnön vastaanottamisesta.
Tulkinta kymmenen vuoden säännöstä ei todellakaan ollut omani, niin viisas en ole, vaan olen sen suoraan kopioinut oikeuskirjallisuudesta (esim. Urpo Kangas). Lukemani mukaan se, että tiedoksiannolle ei ole erikseen säädetty määräaikaa, tarkoittaa kuitenkin sitä, että käytännössä se on tehtävä saman kymmenen vuoden kuluessa, jos oikeutensa haluaa saattaa voimaan.
Nyt minä tulkitsen, että järkeenkäypää olisikin, että testamentti on saatettava tiedoksi perillisille ennen kuin voi saattaa oikeutensa voimaan eli ottaa perinnön vastaan.
Tulkintojahan voi olla useita, niin kuin monesta, monesta muustakin lakikysymyksestä. Oikeusoppineillahan on ajoittain täysin päinvastaiset näkemykset vallitsevasta laista. - nix nax
vaan itsel... kirjoitti:
Käytät sanontaa "testamentti voidaan vastaanottaa..." Kyse ei ole pelkän asiakirjan vaan perinnön vastaanottamisesta.
Tulkinta kymmenen vuoden säännöstä ei todellakaan ollut omani, niin viisas en ole, vaan olen sen suoraan kopioinut oikeuskirjallisuudesta (esim. Urpo Kangas). Lukemani mukaan se, että tiedoksiannolle ei ole erikseen säädetty määräaikaa, tarkoittaa kuitenkin sitä, että käytännössä se on tehtävä saman kymmenen vuoden kuluessa, jos oikeutensa haluaa saattaa voimaan.
Nyt minä tulkitsen, että järkeenkäypää olisikin, että testamentti on saatettava tiedoksi perillisille ennen kuin voi saattaa oikeutensa voimaan eli ottaa perinnön vastaan.
Tulkintojahan voi olla useita, niin kuin monesta, monesta muustakin lakikysymyksestä. Oikeusoppineillahan on ajoittain täysin päinvastaiset näkemykset vallitsevasta laista.>>Käytät sanontaa "testamentti voidaan vastaanottaa..." Kyse ei ole pelkän asiakirjan vaan perinnön vastaanottamisesta.>Lukemani mukaan se, että tiedoksiannolle ei ole erikseen säädetty määräaikaa, tarkoittaa kuitenkin sitä, että käytännössä se on tehtävä saman kymmenen vuoden kuluessa, jos oikeutensa haluaa saattaa voimaan.
- nen jutska
nix nax kirjoitti:
>>Käytät sanontaa "testamentti voidaan vastaanottaa..." Kyse ei ole pelkän asiakirjan vaan perinnön vastaanottamisesta.>Lukemani mukaan se, että tiedoksiannolle ei ole erikseen säädetty määräaikaa, tarkoittaa kuitenkin sitä, että käytännössä se on tehtävä saman kymmenen vuoden kuluessa, jos oikeutensa haluaa saattaa voimaan.
Kysymys on käytännössä teoreettinen, kuten totesit, mutta ei kai kuitenkaan mahdoton.
Voipi olla, että oma tulkintani on ollut niin ikään laaajentava tai ymmärryskykyni muuten vaan heikko, mutta tekstistä saa sen käsityksen, että käytännössä perinnön vastaanottamiselle säädetty määräaika yhdistyisi tiedoksiantoon, jotka toki ovat kaksi eri oikeustointa.
Kyse on Helsingin yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan valintakoekirjasta vuodelta 2006. Urpo Kangas: "Perhe- ja perintöoikeuden alkeet" s. 419
"TESTAMENTIN SAAJAN VELVOLLISUUDET. Testamentti voidaan antaa tiedoksi milloin tahansa perittävän kuoleman jälkeen. Testamentin tiedoksi antaminen on testamentin saajalle asetettu velvollisuus. Testamentti on annettava tiedoksi viimeistään kymmenen vuoden kuluessa testamentin tekijän kuolemasta. Aika voi olla pidempi kuin kymmenen vuotta, jos testamenttiin perustuva oikeus alkaa myöhemmin kuin perittävän kuolemasta lukien. Tällöin kymmenen vuoden vanhentumisajan alkamisajankohta määrittyy siksi hetkeksi, jolloin testamentin saajan oikeus alkoi."
Aiemmin (s. 324) Kangas käsittelee perintöön ja testamenttiin perustuvan oikeuden voimaan saattamista ja siihen liittyvää kymmenen vuoden sääntöä. Hän nostaa esille samat kriteerit: Alkaa kuolemasta tai myöhemmin, jos oikeus alkaa myöhemmin jne.
Haluaisin kyllä sinänsä olla samaa mieltä kanssasi vanhentumisen katkaisemisesta ilmoittamalla perinnön vastaanottotahdosta.
Mutta PK 16:2.2 määrittelee, mitä perinnön vastaanottamisella tarkoitetaan. Voisiko yleistestamentin saaja siten perillisenä ja myös pesän osakkaana osallistua jäämistöä koskeviin toimiin, tehdä myös päätöksiä koskien kuolinpesän omaisuutta, jollei ole antanut testamenttia tiedoksi perillisille ja siten mahdollistanut näiden kanneoikeuden käytön.
Voihan (taas täysin teoreettista) olla, että testamentti sisältää moiteperusteen, mutta lakimääräiset perilliset eivät voi nostaa kannetta, koska eivät tiedä.. no joo, meneepä spekuloinniksi.
Tällöinhän voidaan tietysti tukeutua PK 16:1.1 säännökseen... - Pykäläviidakke
nix nax kirjoitti:
Ei ole kysymys hiusten halkomisesta, kun korjaan selvän virheen.
Se, mitä kerrot testamentin vastaanottamisesta 10 vuoden kuluessa, pitää paikkansa. Määräaika on ehdoton, kuten toteat - mutta se koskee vain testamentin vastaanottamista. Vastaanottaminen ei kuitenkaan edellytä testamentin tiedoksiantamista; se on oma erillinen toimensa.
Perillisen osalta perinnön vastaanottaminen on määritelty PK 16 luvun 2 §:n 1 momentissa näin:
"Perillinen, joka tahtoo saattaa perintöoikeutensa voimaan, ottakoon perinnön vastaan tai ilmoittakoon vaatimuksensa sille tahi niille, jotka ovat ottaneet perinnön vastaan, taikka, jollei perintöä ole jaettu, sille, joka hoitaa pesää."
Se, mitä perillisestä on sanottu, on soveltuvin osin voimassa myös testamentin saajasta. (PK 16:2.3) Vanhentumisen katkaisemiseen siis riittää 10 vuodessa tehty ilmoitus siitä, että saaja ottaa testamentin vastaan. Tällainen ilmoitus voidaan tehdä myös käräjäoikeuden tuomarille. Kun ilmoitus on tehty, vanhentuminen on katkaistu.
Testamentti voidaan vastaanottaa vaikkapa 9. vuoden viimeisenä päivänä, jolloin saajan testamenttiin perustuva oikeus ei ole vanhentunut. Sen jälkeen testamentti voidaan kaikessa rauhassa antaa tiedoksi perillisille vaikkapa vuoden päästä, jolloin se saa lainvoiman, jollei moitekannetta ole nostettu, 6 kk:n kuluttua tiedoksiannosta.
>>Testamentin tiedoksannolle ei ole erikseen asetettu määräaikaa, mutta käytännössä se on sama kymmenen vuotta, muuten oikeus perintöön on menetetty.Non niin... Näinhän se tietenkin menee - perukirjoitus vaan viivästyi eri syistä tuon puoli vuotta... Kiitoksia vastauksesta.
- siskoraukka
veljelläni sekä hänen aviopuolisollaan on keskenäinen tetamentti omistus-oikuteen, nyt veljeni kuoltua minulle kuulemma eitetään jokin tiedonanto, eli se kaiketi koskee heidän keskinäistä testamnttia. Tässä on huomioitavaa se että veljeni oi hyvin varakas, eli siirtyykö veljeni kaikki omaisuus hänen vaimolleen, Heillä ei ole rintaperillisiä, vain ainoastaan minä olen hänen aioa sisar, onko mnulla mitään oikeutta veljeni jättämään isohkon perintöön vai meneekö kaikki hänen puolisllen ja sitä tietä puolison sukulasille aikoinaan, Onko minulla edes minkäänlaista laki-osuutta ja lähinnä minua kiinnostaa mikä on se tiedonanto joka minun pitää allekirjoittaa. Veljeni oli kuollessaan jo iäkäs, samoin iäkäs on hänen puolisonsakin.
olisin hyvin kiitollnen vastauksesta lähinnä koskien laki-osuutta ja mien sitä haetaan?- Nolo123
Lakiosuutta veljesi perintöön sinulla ei ole. Veljesi siten halutessaan voi testamentata kaiken omaisuutensa vaimolleen täydellä omistusoikeudella, jolloin vaimonkin kuoltua vaimon perimä omaisuus lankeaa perintönä vaimon sukulaisille.
Jos veljesi testamentissaan määrää, että hänet perii ensin vaimo ja vaimon kuoltua sinä, niin sitten saat osuutesi veljen vaimon kuoltua.
Jotta testamentti saisi lainvoiman, lesken tulee antaa se sinulle tiedoksi. Jos katsot, että testamentti olisi syystä tai toisesta pätemätön (ks. PK 13:1 https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1965/19650040#L13P1), voit 6 kk:ssa tiedoksiannosta lukien nostaa käräjäoikeudessa moitekanteen. Jos kannetta ei nosteta, testamentti saa lainvoiman 6 kk:n päästä. Jos ilmoitat kirjallisesti hyväksyväsi testamentin, se tulee heti lainvoimaiseksi.
Ilman testamenttiakin leski olisi perinyt veljesi. Tässä tapauksessa olisit kuitenkin ns. toissijaisena perillisenä oikeutettu veljen perintöön lesken kuoltua. Lähtökohtaisesti osuutesi olisi puolet lesken pesästä hänen kuollessaan.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Pupuhuhdasta löytyi lähes sadan kilon miljoonalasti huumeita
Pupuhuhdasta löytyi lähes sadan kilon miljoonalasti huumeita – neljä Jyväskylän Outlaws MC:n jäsentä vangittu: "Määrät p561876Persut petti kannattajansa, totaalisesti !
Peraujen fundamentalisteille, vaihtkaa saittia. Muille, näin sen näimme. On helppo luvata kehareille, eikä ne ymmärrä,481638- 521574
Nähtäiskö ylihuomenna taas siellä missä viimeksikin?
Otetaan ruokaöljyä, banaaneita ja tuorekurkkuja sinne messiin. Tehdään taas sitä meidän salakivaa.51517Sinäkö se olit...
Vai olitko? Jostain kumman syystä katse venyi.. Ajelin sitten miten sattuu ja sanoin ääneen siinä se nyt meni😅😅... Lis61495Housuvaippojen käyttö Suomi vs Ulkomaat
Suomessa housuvaippoja aletaan käyttämään vauvoilla heti, kun ne alkavat ryömiä. Tuntuu, että ulkomailla housuvaippoihin61405Hyvää yötä ja kauniita unia!
Täytyy alkaa taas nukkumaan, että jaksaa taas tämän päivän haasteet. Aikainen tipu madon löytää, vai miten se ärsyttävä81306Lepakot ja lepakkopönttö
Ajattelin tehdä lepakkopöntön. Tietääkö joku ovatko lepakot talvella lepakkopöntössä ´vai jossain muualla nukkumassa ta121281Revi siitä ja revi siitä
Enkä revi, ei kiinnosta hevon vittua teidän asiat ja elämä. Revi itte vaan sitä emborullaas istuessas Aamupaskalla41163Kello on puoliyö - aika lopettaa netin käyttö tältä päivältä
Kello on 12, on aika laittaa luurit pöydälle ja sallia yörauha kaupungin asukkaille ja työntekijöille. It is past midni41138