Nyt ei traktori oikein riitä, niin otetaan kovalevy eli kiintolevy eli massamuisti vertailuun.
Jos tutkisimme melko tietämättöminä tietokoneen rakenteesta kiintolevyä ja sille talletettua tietoa, voisi tutkimuksissa paljastua, että tuosta laitteesta löytyy ainakin kolmenlaista tietoa:
1) Tietokonetta ohjaavaa ohjelmatietoa
2) Tiedostoja, joissa on ihmiselle merkityksellistä tietoa
3) Bittijonoja, jolle emme löydä käyttöä, mutta jossa voi olla yhtäläisyyksiä edellisiiin luokkiin kuuluviin tietoihin.
Ja nyt sitten erityisesti tarkastelemme, miten tuota kolmatta tietojoukkoa tutkimusmielessä lähestyttäisiin:
a) todettasiin se roskaksi ilman enempiä tutkimuksia
a.1) Roskan olemassaolosta pääteltäsiin, että pienempi kiintolevy olisi parempi laitteelle
b) selvitettäisiin tämän 3. kategorian luonne uskoen, että asia tutkittavissa mm. siksi, että kyse on älykkäästi sunnitellusta kohteesta.
Tässä tapauksessa veikkaus a osuisi oikeaan, mutta siitä mahdollisesti tehtävä johtopäätös a.1 olisikin väärä
Kun tätä samaa lähestymistapojen eroa vertaa eliön DNA-molekyylin tutkimukseen niin siinä ensiksikin jako voidaan tehdä kahteen luokkaan: I) ohjelmakoodiin ja II) DNA-osaan, joka ei ohjaa proteiinien yms. tuotantokoneistoa.
Evoluutio-oppien pohjalta tuo II luokka on nimetty roska-DNA:ksi, mutta älykkään suunnittelun pohjalta tuollaista päätelmää ei voine tehdä vain siltä pohjalta, ettei DNA-molekyylin noilla osilla ole samaa merkitystä eliölle kuin niillä osilla, joille on jotain merkitystä löydetty. Pikemminkin oletus on, että tutkimatonkin osa on suunniteltua, joskin toiminnoltaan vielä tuntematonta.
Kiintolevyn tapauksessa "roskainformaatio" onkin roskaa, mutta se kiintolevytila, jolla tuo roska esiintyy, ei ole tarpeetonta. DNA:n tiedontallennustekniikka on erilainen. Siis tässä kiintolevyn ja DNA:n vertailu ei ole 1:1.
"Roska-DNA" oletus on kaiketi osittain jo kumottu, kun tuolta tutkimattomalta tai toiminnaltaan tuntemattomalta alueelta on löydetty jotain uusia toimintoja. Siis se perusteoria, joka ohjasi Ohnon nimeämään itselleen tuntemattoman DNA-osuuden nimellä "junk-DNA", on tässä tapauksessa osoitettu tuotaneen harhaisen nimityksen.
http://en.wikipedia.org/wiki/Junk_DNA
(Roskan puolesta esitetty kokeellinen hiirien DNA:n poisto koski varsin vähäistä osaa kokonaisuudesta, eikä siinä osoitettu etuakaan poistolle.)
Oletus tutkimuskohteen älykkäästä suunnittelusta olisi ainakin DNA:n tapauksessa tuottamassa parempia tuloksia vähemmin harhapoluin ja sen lisäksi ehkä raja jo tunnetun ja vielä tutkimattoman välillä saattaisi pysyä helpommin havaittavana. Minimivaatimus tutkimuksen aloitamiselle on se, että uskotaan kohteen olevan tutkittavissa. Jos jo etukäteen "tiedetään", että tulos on vain satunnainen, mitään tutkimusta ei kannattane edes aloittaa. Niinpä "roska-DNA" -nimitys on varmaankin osaltaan estänyt tutkimusta. Vai kuka antaisi rahoitusta kiintolevyiltä löytyvien roskakorien tutkimiseen tietotekniikan kehittämismielessä?
Erääksi merkitykseksi (joka olisi tutkimalla tarkennettavissa tai hylättävissäkin) tutkimattomalla DNA:lle veikkaisin mutaatioiden estämistä. Jos DNA:n lähelle pääsee satunnaisesti muutamia mutageenimolekyylejä, niiden todennäköisyys reagoida kemiallisesti lähes identtisen "ylimääräisen" DNA:n ja ohjelmallisesti tärkeän geeni-DNA:n kanssa on kiinni noiden alueiden suhteellisesta suuruudesta. Jos ohjelman osuus DNA-kokonaisuudesta on 10%, sen todennäköisyys saada virhe hyökkäävästä molekyylistä on sekin vain 10%. Tietyillä avaruudellisilla järjestelyillä tai aktiivisella puolustuksella tämä vauriotodennäköisyys vähenisi vielä alemmaksi. Promilleluokan kokeellinen vähennys tähän puolustusjärjestelmään ei vielä antane kovin helposti mitattavaa tulosta. Sen sijaan koodaamattoman DNA:n poisto yli 50% ja mutageenien lisääminen yhdessä antaisivatkin jo ehkä tuloksia. Ei kaiketi ole vielä tutkittu?
Kaksi lähestymistapaa
7
418
Vastaukset
- on esimerkiksi
isorokko hävitetty maailmasta.
Jos vaikka osa "junk DNA":sta vastaa isorokon immuunivasteesta niin tätä lienee vaikea saada selville?
On arvattavissa että menneinä tuhansina vuosina on maailmasta itsekseenkin hävinnyt paljon tauteja/homeita/loisia/tms. joiden vastustuksesta
vastaavat DNA-pätkät yhä uiskentelevat geeneissämme.
Maailma on niin monimutkainen paikka että pienellä miettimisellä tulee mieleen sadoittain mahdollisuuksia näiden DNA-pätkien tarpeelle, sellaisia joiden paljastuminen tarkoissakaan laboratoriotutkimuksissa on hyvin vaikeaa.
Menneet miljardit vuodet on evoluutio käyttänyt hyvin tarkkaan kun on varmistanut geenistön siten että lähes kaikkiin vastaantuleviin tilanteisiin löytyy sieltä joku apu.
Jos johonkin potentaaliseen vaaraan ei ole apua löytynyt niin yksinkertaisesti on kuolo kohdannut.Sitä en mene sanomaan, etteikö tuossakin vois olla jotain perää, mutta milläs sellaista tutkit, jos virus on jo maailmasta aikapäivää sitten hävinnyt? Isorokkoa kait on jossain geenipankissa, ettei siinä ole ongelmaa samalla tavalla?
- maa_tiainen
"Erääksi merkitykseksi (joka olisi tutkimalla tarkennettavissa tai hylättävissäkin) tutkimattomalla DNA:lle veikkaisin mutaatioiden estämistä."
Tämä on alla olevan listan alkupäässä, muitakin ehdotuksia löytyy:
"(buffering against mutations (e.g., Comings 1972; Patrushev and Minkevich 2006)"
http://genomicron.blogspot.com/2007/04/word-about-junk-dna.html
"
Those who complain about a supposed unilateral neglect of potential functions for non-coding DNA simply have been reading the wrong literature. In fact, quite a lengthy list of proposed functions for non-coding DNA could be compiled (for an early version, see Bostock 1971). Examples include buffering against mutations (e.g., Comings 1972; Patrushev and Minkevich 2006) or retroviruses (e.g., Bremmerman 1987) or fluctuations in intracellular solute concentrations (Vinogradov 1998), serving as binding sites for regulatory molecules (Zuckerkandl 1981), facilitating recombination (e.g., Comings 1972; Gall 1981; Comeron 2001), inhibiting recombination (Zuckerkandl and Hennig 1995), influencing gene expression (Britten and Davidson 1969; Georgiev 1969; Nowak 1994; Zuckerkandl and Hennig 1995; Zuckerkandl 1997), increasing evolutionary flexibility (e.g., Britten and Davidson 1969, 1971; Jain 1980; reviewed critically in Doolittle 1982), maintaining chromosome structure and behaviour (e.g., Walker et al. 1969; Yunis and Yasmineh 1971; Bennett 1982; Zuckerkandl and Hennig 1995), coordingating genome function (Shapiro and von Sternberg 2005), and providing multiple copies of genes to be recruited when needed (Roels 1966).
"Vistisihän oli mukavasti täydentävä tietoisku. Ja samalla oikaisee sen väärinkäsityksen, että mutageenisuojaus olisi minun ideani (-;
["Jos DNA:n lähelle pääsee satunnaisesti muutamia mutageenimolekyylejä, niiden todennäköisyys reagoida kemiallisesti lähes identtisen "ylimääräisen" DNA:n ja ohjelmallisesti tärkeän geeni-DNA:n kanssa on kiinni noiden alueiden suhteellisesta suuruudesta. Jos ohjelman osuus DNA-kokonaisuudesta on 10%, sen todennäköisyys saada virhe hyökkäävästä molekyylistä on sekin vain 10%. "]
Tuolla logiikalla, jos olet sanasi mittainen mies, sinä asustelet ränsistyneiden mörskien kujien takana keskellä kaatopaikkojen sumaa, niin että satunnaisesti pimeässä törmäilevät romanialaiset, humalaiset ja muut varasviholaiset osuvat taloosi vain 10% todennäköisyydellä
ja nimität kaatopaikkoja ja mörskiä ja roskia jumalaiseksi hienoksi ja ovelaksi suunnitteluksi kuten Herrasikin on tehnyt, sanot ääneen. Jos nimittäin viranomaiset kyselevät lastesi hyvinvoinnin perään..
Valoisassa törmäilyä varten myös talosi ja huoneesi ovat pahalla hajulla varustellut ja roskilla ja sekavuudella koristellut. "Ovelasti ja älykkäästi" ;)
(Jenkeissä on joku uskova jättänytkin talonsa rempalleen mutta vain sen takia kun maailmanlopun piti olla jo niin lähellä..)Tuskinpa mikään estää tekemästä myös vääriä johtopäätöksiä. Sen sijaan kait tilastollisesti voisi saada esille, miten yleistä se on missäkin tapauksessa?
Niin siis minä en nyt näe mitään erityistä syytä soveltaa asumisoloihini samaa menetelmää kuin DNA:ssa ehkä on käytetty.
Toki väitteeseesi sisältyi sellainenkin ajatus, että tietokoneen roskakori on kovalevyn tuhlausta?tuttumies kirjoitti:
Tuskinpa mikään estää tekemästä myös vääriä johtopäätöksiä. Sen sijaan kait tilastollisesti voisi saada esille, miten yleistä se on missäkin tapauksessa?
Niin siis minä en nyt näe mitään erityistä syytä soveltaa asumisoloihini samaa menetelmää kuin DNA:ssa ehkä on käytetty.
Toki väitteeseesi sisältyi sellainenkin ajatus, että tietokoneen roskakori on kovalevyn tuhlausta?"Niin siis minä en nyt näe mitään erityistä syytä soveltaa asumisoloihini samaa menetelmää kuin DNA:ssa ehkä on käytetty"
..on ihan oppi, ellei jopa tieteenala, jossa kryptograafisesti itse koodin sijasta keskitytään ulkonaiseen salaukseen, esim. piilottamaan viesti päänahkaan, tekstin alkukirjaimiin tms (joka ei ole ihan vars. kryptografian alaa).
Ja sinä pokkana väität vielä että se koskee vain DNA:ta ??
Toiseksi vastaavasti jos sun pitää kopioida itsesi, sun pitää käyttää epäekologisesti valtavasti energiaa ja raaka-ainetta kopioidaksesi ne kaatopaikat ja steganografiset tekstit tyttäreillesi...
Ja pedoille (ihmisillekin) teet kihdin joka johtuu liiallisesta DNA:n pyrimidiinestä.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Nurmossa kuoli 2 Lasta..
Autokolarissa. Näin kertovat iltapäivälehdet juuri nyt. 22.11. Ja aina ennen Joulua näitä tulee. . .603665Vanhalle ukon rähjälle
Satutit mua niin paljon kun erottiin. Oletko todella niin itsekäs että kuvittelet että huolisin sut kaiken tapahtuneen492990Maisa on SALAKUVATTU huumepoliisinsa kanssa!
https://www.seiska.fi/vain-seiskassa/ensimmainen-yhteiskuva-maisa-torpan-ja-poliisikullan-lahiorakkaus-roihuaa/15256631252878Mikko Koivu yrittää pestä mustan valkoiseksi
Ilmeisesti huomannut, että Helenan tukijoukot kasvaa kasvamistaan. Riistakamera paljasti hiljattain kylmän totuuden Mi3621949- 731142
Ensitreffit Hai rehellisenä - Tämä intiimiyden muoto puuttui suhteesta Annan kanssa: "Meillä ei..."
Hai ja Anna eivät jatkaneet avioliittoaan Ensitreffit-sarjassa. Olisiko mielestäsi tällä parilla ollut mahdollisuus aito101131Purra hermostui A-studiossa
Purra huusi ja tärisi A-studiossa 21.11.-24. Ei kykene asialliseen keskusteluun.2091102Joel Harkimo seuraa Martina Aitolehden jalanjälkiä!
Oho, aikamoinen yllätys, että Joel Jolle Harkimo on lähtenyt Iholla-ohjelmaan. Tässähän hän seuraa mm. Martina Aitolehde27919- 47911
Miksi pankkitunnuksilla kaikkialle
Miksi rahaliikenteen palveluiden tunnukset vaaditaan miltei kaikkeen yleiseen asiointiin Suomessa? Kenen etu on se, että105897