Olisiko jollakin kokemuksia tai näkemyksiä siitä, kannattaako pianonsoiton opiskelun aloittaminen (vasta) 40-vuotiaana.
Nuoruudessani ei ollut mahdollisuutta sellaiseen, mutta kiinnostusta olisi ollut ja on vieläkin. Kokemusta kosketinsoitosta on, mutta sekin vain itseopiskelun kautta saatua, eli surkeaa. Musiikinteoriaa hallitsen jonkin verran.
Konserttipianistiksi en tietenkään haaveile. Tavoitteena olisi sujuva soitto suoraan nuoteista. Kiinnostus pääasiassa klassiseen musiikkiin. Jatkossa sitten, jos homma näyttäisi sujuvan, voisi suorittaa jonkinlaisen diplomin tai vastaavan.
Eniten minua askarruttaa tekninen kehittyminen ja miten se pahimmillaan voisi rajoittaa edistymistä. Ikä tullee jossakin vaiheessa asettamaan rajoituksia, mutta ei nyt sentään vielä ;)
Opettajiakin on monenlaisia, mutta miten valitsen sellaisen monien joukosta?
Pianonsoiton opiskelun aloittaminen
20
13271
Vastaukset
- Minttu
En tiedä, mistä tuollainen harhaluulo on peräisin, mutta koskaan ei ole liian myöhäistä.
Ehkä nämä harhakuvitelmat tulevat musiikkikouluista, joissa pääasiassa opiskelee lapsia ja nuoria, ja niihin saattaa olla ikärajoitusten takia liian vanha, ja 2-vuotiaana viulunsoiton vanhempien pakottamana aloittanut nykyisin Sibelius-akatemiassa opsiekeleva on sitä mieltä, että kukaan ei voi oppia myöhemmin.
Koskaan ei ole liian myöhäistä. Musiikin opiskelun voi aina oppia. Oli sitten 4, 10 tai vaikka 60 vuotta vanha. Ikä ei ole este, oppiminen on kiinni paljon enemmän omasta tahdosta. Ei kannata kuunnella tiettyjen musiikkikoulujen rehtoreita ja jotain Sibelius-akateemikkoja, vaan totetuttaa oma haaveensa ja aloittaa hyödyllinen soitonopiskelu.
Meidän musiikinopettajakin on sitä mieltä, että koskaan ei ole liian myöhäistä ja hänkin tuntee paljon yli 50-vuotiana aloittaneita soittoharrastuksen omaavia.
Joissain musiikkikouluissa (jonne siis ainakin täälölä otetaan vain lapsia ja nuoria perusosastolle) on aikuislinjoja ja vapaaosastoja, jonne ei ole ikärajoja ja ainakaan täällä vapaalle osastolle ei ole ikärajoja eikä pääsykokeita eikä pakollisia tutkintoja tai teoria- ym. tunteja, mutta kuukausimaksu vapaaosastolla (ainakin täällä) on melkein yhtä suuri kuin perusosaston lukukausimaksu.
Yksityinen opettaja on myös erittäin hyvä vaihtoehto (sitä en tiedä, mistä niitä löytää).
Soiton opiskelu on erittäin hyvä harrastus, eikä kaikkien edes tarvitse tulla ammattilaisiksi. Tärkeintä on se, että haluaa harrastaa.
Ja iällä ei ole mitään väliä. Koskaan ei ole liian myöhäistä saada onnellinen soittoharrastus! :)
Onnea pianonsoiton opiskeluusi! - Piano-ope
Ei mitään muuta kuin hakeudu pianotunneille. Tuo sinun ajatuksesi sujuvasta nuoteista soittamisesta kuulostaa aivan realistiselta.
Musiikkiopistoissa voi myös ulkopuolisena suorittaa tutkintoja. Diplomin soittaminen vaatiikin sitten jo vuosien määrätietoisen soittamisen sillä ihminen jolla on nimensä edessä dipl.pianisti osaakin sitten suurin piirtein soittaa mitä vain.
Itse olen soittanut pianoa reilut 20 vuotta ja viimeiset 4 vuotta olen opettanut kyseistä taitoa eteenpäin.
Kirjan valinnassa suosittelisin Esim. Aaronin pianokoulua. Kyseinen koulu on kyllä laadittu lapsille, mutta kun vain jaksaa soittaa sen kaikki neljä osaa niin siinä on hyvin vankka pohja jatko-opiskelulle. Uudemmissa pianokouluissa on mielestäni se paha puoli, että ne pitävät niin kauheaa kiirettä. Aaron on vanhan koulukunnan kirja joka antaa aikaa luoda se perusta ja tekniikka kuntoon.
Itse jos vastaan tulisi aikuinen ihminen ja sanoisi, että haluaa oppia soittamaan pianoa nimen omaan klassiseen musiikkiin päin suuntautuneena suosittelisin tuota kyseistä pianokoulua.
Itse kun aloitin 3 vuotta sitten viulunsoiton opiskelun niin ihan suosiolla aloitin iloinen viuluniekka 1-kirjasta. Tuo kyseinen viuluniekka on laadittu 6-9 vuotiaille aloittelijoille.
Tekninen kehittyminen tulee ajan mukana ja sen saa kuntoon vain soittamalla. Nyrkkisääntönä mitä enemmän soitat ja harjoittelet sen taitavammaksi tulet.- piano man
Olen 25-v. ja soittanut pianoa 18 vuotta. Itsekin ala-asteiässä kävin soittotunneilla läpi Aaronin pianokoulua, mutta olin rutilaiska ja seuraukset näkyvät nykyisin... Mulla on vankka epäilys, että olen vuosien mittaan onnistunut luomaan itselleni virheellisen motoriikan sormiin (esim. vasemmalla kädellä c-asteikon(!) läpivieminen ei tapahdu soljuvasti). Tuli murrosiässä soitettua vain sointumerkeillä monta vuotta kaiken maailman jätkän humppia. Vaikka olen "vanhoilla" päivillä miten treenannut hitaasti ja keskittyen, niin ei, EI-EI-EI! Viitsisitkö kommentoida näkemystäni? Onko esim. Fantasie impromptu osaltani lottovoiton uneksimista? =)
Apropos, mitä veloitat tunnilta, jos hakeutuisin oppilaaksesi vai oliko tuo piano-ope vain huuli? - M.Myöhäinen
piano man kirjoitti:
Olen 25-v. ja soittanut pianoa 18 vuotta. Itsekin ala-asteiässä kävin soittotunneilla läpi Aaronin pianokoulua, mutta olin rutilaiska ja seuraukset näkyvät nykyisin... Mulla on vankka epäilys, että olen vuosien mittaan onnistunut luomaan itselleni virheellisen motoriikan sormiin (esim. vasemmalla kädellä c-asteikon(!) läpivieminen ei tapahdu soljuvasti). Tuli murrosiässä soitettua vain sointumerkeillä monta vuotta kaiken maailman jätkän humppia. Vaikka olen "vanhoilla" päivillä miten treenannut hitaasti ja keskittyen, niin ei, EI-EI-EI! Viitsisitkö kommentoida näkemystäni? Onko esim. Fantasie impromptu osaltani lottovoiton uneksimista? =)
Apropos, mitä veloitat tunnilta, jos hakeutuisin oppilaaksesi vai oliko tuo piano-ope vain huuli?Kommenttia minultakin...
Soittelin itsekin samaan tyyliin aikoinaan ja nyt on ongelmia mm. vasemman käden kanssa. Ja sormituksistakaan en välittänyt paljoa. Nyt niiden sorminumeroidenkin oppiminen on sama asia kuin nuottien opiskelu.
Kuitenkin noissa nykyisissä alkeisharjoituksissa olen huomannut, että kyllä se sormien motoriikkaa kehittyy kaikesta huolimatta. Otanpa esimerkiksi tuon C-duuriskaalan. Oikea käsi oli jokseenkin helppo, vasen käsi jonkin verran vaikea. Molemmat kädet yht'aikaa tuotti ensimmäisillä kerroilla aikamoisia sormien motoriikka-ongelmia, mutta seuraavilla kerroilla päivän tai parin päästä huomasin ilokseni, että kyllähän tämä tästä alkaa mennä.
Kaikissa muissakin harjoituksissa alku on melkoisen hankalaa takkuamista, mutta kun menee harjoituksen läpi sisukkaasti ja _täsmälleen_ ohjeiden mukaan - oli se miten vaikeaa ja hidasta tahansa - huomaa seuraavilla kerroilla aina pientä kehitystä tapahtuneen.
Opituista tavoista pois-oppiminen on kaikkein hankalinta, mutta omalta kohdaltani voin sanoa, että kyllä se onnistuu, vaikkakin vaatii työtä ja kärsivällisyyttä. Ja ehdottomasti pätevän opettajan johdolla.
Joo, ja minua kiinnostaisi myös opetuksen tuntihinta, noin yleensäkin. - Piano-ope
piano man kirjoitti:
Olen 25-v. ja soittanut pianoa 18 vuotta. Itsekin ala-asteiässä kävin soittotunneilla läpi Aaronin pianokoulua, mutta olin rutilaiska ja seuraukset näkyvät nykyisin... Mulla on vankka epäilys, että olen vuosien mittaan onnistunut luomaan itselleni virheellisen motoriikan sormiin (esim. vasemmalla kädellä c-asteikon(!) läpivieminen ei tapahdu soljuvasti). Tuli murrosiässä soitettua vain sointumerkeillä monta vuotta kaiken maailman jätkän humppia. Vaikka olen "vanhoilla" päivillä miten treenannut hitaasti ja keskittyen, niin ei, EI-EI-EI! Viitsisitkö kommentoida näkemystäni? Onko esim. Fantasie impromptu osaltani lottovoiton uneksimista? =)
Apropos, mitä veloitat tunnilta, jos hakeutuisin oppilaaksesi vai oliko tuo piano-ope vain huuli?Tuo nimimerkki ei ole mikään vitsi. Itselläni on kaksi nuorta tyttöä oppilaana joita käyn kerran viikossa opettamassa.
Toinen heistä kutsuu minua piano-opeksi tai pelkästään opeksi, siitä tuo nimimerkki.
Moni ihminen ei tunnu ymmärtävän sitä, että olisi soitettava vähintäänkin niin monta vuotta opettajan johdolla, että voi olla varma siitä ettei enää mitään virheasentoja pääse syntymään.
Juuri nuo sointumerkit liian varhaisessa vaiheessa aiheuttavat niitä virheasentoja, joita on pirun vaikea mutta ei mahdotonta lähteä korjaamaan.
Oman tuntiveloituksen sovin jokaisen oppilaani kanssa henkilökohtaisesti riippuen tunnit pituudesta ja materiaaleista ja mm siitä kuinka paljon hän haluaa oppia teoriaa.
Ongelma tuossa sinun treenaamisessa "vanhoilla" päivillä on mielestäni se, että kukaan ei ole huomauttamassa kun virheelinen ote/asento ottaa vallan. Ei riitä hitaus eikä keskittyminen, jonkun täytyy olla huomauttamassa asiasta sillä itse sille tulee hyvin nopeasti sokeaksi.
Hyvä esimerkki löytyy itsestäni mitä virheasentojen korjaamiseen tulee. Soitin joskus abivuonna harmonikkaa, mutta kirjoitukset onnistuivat tuhoamaan sen harrastuksen. Nyt puoli vuotta sitten kaivoin soittopelin sieltä naftaliinista ja eikun tunneille. Toki olin silloin tällöin lurauttanut muutamia biisejä mutta en kutsuisi sitä soittoa harrastukseksi.
Järkytys oli täydellinen. Kummassakin kädessä virheasento. Korjaamiseen meni aikaa noin 1 1/2 kuukautta. Joka kerta ope vannotti että muistathan erityisesti sen vasemman käden paikan kun harjoittelet. Nyt viimeisillä tunneilla vasuri on ollut siinä missä sen pitääkin olla ja myös oikeassa kädessä ollut lievä virheasento on korjaantunut. Eli jonkun on näköjään rankutettava asiasta kunnes siitä tulee itsestäänselvyys. Eli ei ne virheiden korjaukset mitään mahdottomia ole mutta vaativat vähän aikaa ja ennenkaikkea kärsivällisyyttä.
- M.Myöhäinen
Kyllä, nykyisin soitonopiskelu aloitetaan jo hyvin varhaisessa iässä. Siksi vähän epäröinkin sen aloittamista ja nimenomaan opettajan ohjauksessa. Tosin, monet pianokoulut mainostavatkin erityisesti, että opetusta annetaan kaiken ikäisille ja tasoisille oppilaille.
Aaronin I-kirja onkin jo loppusuoralla itseopiskelussa, eikä se minua ole haitannut, vaikka se onkin enemmän nuorille suunnattu. Mutta ajoittain huomaan opiskelussa, että tarvitsisin ammattilaisen ohjausta tietyissä asioissa. Siksi oppituntien ottaminen on yhä perustellumpaa.
Palautteenne (kiitos Minttu ja Piano-ope) perusteella olen yhä enemmän varma, että aloitan ohjatun pianonsoiton opiskelun lähiaikoina. Mutta koulun/opettajan valinta onkin sitten toinen juttu. - frederik...
Ainut mahdollisuutteesi on, mielestäni, ITSE-OPPIMINEN...
Ja, sen merkeissä, "Chopinin Menetelmä" on sinulle uskomattoman hyvä apuväline...
Etsi apua vaikka Googlesta...!
Terveisin - Stefan K.
------------------------------ soittaja2
On muitakin, kuten esim. aikuisten pianokouluja. Etsi riittävästi niin löydät sopivan opettajan!
- jep jep
alkeet oppii ihan yamahan ez-220 valo-ohjatulla pianolla
nuotit oppii löytämään kun pitää ekan vuoden kaksirivistä nuottiviivastoa mustien koskettimien ylä osissa teipattuna runkoon JA piirtää nuottipallukan jokaisen valkoisen koskettimen yläpuolelle oikeaan kohtaan nuottiviivastoa
siihen kohtaan mitä kosketin edustaa keski c siis sen keskic :n kosketimen kohdille
aluksi tarvitaan vain 4 oktaavin nuotit
esim kappaleisiin 3 ja 39
ukko nooa on eka opeteltava kappale
ja siihen voi vanhemmat tehdä nuotit jolloin lapsi oppii suoraan soittaan nuoteista eikä aakkosista
siis ei näin ccce dddf
vaan näin
---------------------------------------------------------------------------
--------------------------------------------------------------------------
---------------------------------------------------------------------------
-----------------------------------------------------------------------------
--------------o---jne.----------------------------------------------------------------
-o- -o- -o-
kas lapsi osaa kyllä näkeehän hän nuotit kosketimien päällä olevasta pitkästä nuottipaperista jossa kunkin kosketimen kohdalla on nuottipalukka juuri oikeralla kohdalla nuottiviivastoa
kun ukkonoa ja kappale 3 osataan soittaa molemilla käsillä yhtä aikaa
on aika hankkia f-musiikista a4 muotoinen sininen soitto-opas
ps
asiasta enempi
potku.net keskutelu pelirummut ja muut motorismusikaaliset
viim,einen viesti - 10 v meni
40-vuotiaana muutetaan muotoon 50-vuotiaana.
- vuorovaikutuksessa
Kommenttina itseoppimisesta. Taidemusiikkiperinteen välittämiseen kuuluu vuorovaikutus mestarilta kisällille kisälliltä oppipojalle. Vaikka youtubesta voi katsoa esim. teknistä mallia, etenkin taidemusiikki sisältää niin paljon hienosyistä tietoa, joka välittyy vain ja ainoastaan ihmiseltä ihmiselle, ja varmaan paljoltin opettajan edes kovin tietoisesti asiaa osaamatta selittääkään. Esim. tyylilajien tulkinnalliset kysymykset tulevat osaksi opetusta jo melko helpoissakin kappaleissa. Jos itse aloittaisin pianon soiton nyt aikuisiällä, pyrkisin etsimään itselleni opettajan, jolla on halua opettaa musiikkia sen vuoksi, että haluaa ylläpitää perinnettä ja välittää musiikkiosaamistaan. Prima vista (nuoteista luku) ja soittotekniikka kehittyy sitten yhteistyössä opettajan kanssa: tunnilla kuuntelet ja yritätä parhaasi, kotona yrität muistaa, mitä sanottiin ja harjoitella pala palalta. Aikuisiällä aloittanut tuskin saavuttaa enää virtuoositaitoja samassa musikaalisessa ja etenkään motorisessa mielessä kuin mihin on mahdollisuudet henkilöllä, joka on aloittanut asiantuntevassa ohjauksessa varhaislapsuudessa. Aikuisoppilaan etulyöntiasema sen sijaan on henkinen kypsyys ja motivaatio: aikuinen voi tavoittaa ihan tyydyttävän "kotimusisoijan" taitotason sinnikkäällä ja säännöllisellä harjoittelulla ihan kohtuullisessa ajassa. Ja tärkeintähän on matka.
- vanha ja väsynyt
Minä olen soittanut pianoa 27 vuotta joista viimeiset 10 kännissä ja voin sanoa ettei kannata.
Jotain ragtimeä vielä myy polttariporukoille ja pikkujouluihin ja siinä kaikki.
Rahoille et pääse ja kukaan ei arvosta vaikka säveltäisit lennossa. - kesäyöpianisti
kannattaa aloittaa! pianonsoitto on antoisa harrastus kaiken ikäisille! mm. täältä www.akateemisetmuusikot.fi saa edullisesti opeja
- Pianonsoittaja
Hei!
Ikinään ei ole myöhäistä aloittaa. Joskus voi vain olla liian myöhäistä lopettaa, kun on päässyt alkuun kunnolla :)
Tuossa iässä kaikki "tunteet" musiikkia kohtaan ja sen ilmaisu ovat parhaimmillaan!
Jos opettajasta tuumit, niin ole huoleti. Kannattaa hakeutua KONSERVATORIOON, missä ei löydy yhtään huonoja opettajia, voin vakuuttaa. Konservatorioon kyllä täytyy pyrkiä, mutta itse pyrin aikoinaan "tietämättä mitään pianonsoitosta". Pidä rytmin taputus hallussa, niin se riittää! - jeeeeeeeeeeee
muutama hyöty
http://blogs.helsinki.fi/lto-koulutus120vuotta/files/2012/10/121019-Huotilainen-LTO120.pdf - hhahhahh
Monen asian takia minä nyt 37 v uudestaan pianonsoitto harrastuksen aloitan taas. Edellisestä kerrasta kun harjoittelin soittamista pianonsoiton opettajan kanssa, on jo yli 20 vuotta. Ihanaa! aloittaa pianonsoitto harrastus taas!
- Hööppänä
Kyllä kannattaa. Kun kosketinta painaa siitä tulee puhdas ääni jos piano on
vireessä. - ++++++++
Wanha mikä wanha. Ei kannata.
- vanhanaaloittanut
Keskustelun aloitus on vanha... Mutta itse olen aloitellut vasta lähemmäksi 40-vuotiaana, ja tässä henkilökohtaisia näkemyksiä.
Useimmat "vanhoina" aloittaneet eivät opi yhtä hyvin kuin nuorena. Silti musiikki ja musiikin opiskelu on tutkitusti aivoille erittäin terveellistä, eli soiton (tai laulun) aloittaminen kannattaa! Hyvin pieni osuus vähän vähän vanhemmalla iällä aloittaneista kykenee oppimaan soittamaan taidolla ja taiteellisuudella kaikkein vaativimpia pianokappaleita. Silti sitkeydellä ja ajan kanssa vanhakin oppii, kunhan hyväksyy realistisemmat tavoitteet. Kannattaa myös muistaa, että klassisen soittaminen ja vapaa säestys ovat kaksi eri asiaa. Todennäköisesti kohtuullinen säestystaito on realistisempi tavoita. Taiteellisempia tuotoksia voi harjoittaa omaksi iloksi ja esittää niistä parhaimpia vähemmän vaativalle yleisölle.
Itse opiskellen ei kannata. Silloin puuttuu objektiivinen itsereflektio. Ainakin itse luulin osaavani jotain, mutta opin lähinnä virheitä, joista eroon pääseminen on vienyt koko sen ajan, mitä olen oppia saanut. Etenkin jos pohjatiedot ja taidot ovat lähes nollatasoa, niin on parempi käydä kursseilla tai mahdollisuuksien mukaan ottaa yksityistunteja.
Ryhmäopetus ei ole mitenkään huono asia. Meillä työväenopistossa laulunopettajissa on ammattikoulutuksen saaneita oopperalaulajia, joilla on erittäin hyvät pedagogiset taidot. Samoin pianonsoiton opettajat ovat Sibeliusakatemian käyneitä tai pian valmistuvia. Minua on opettanut jopa musiikin pedagogiikan tohtoriopiskelija, joten opiskelu on varmasti niin laadukasta, kuin olla ja voi.
Jännittäjälle ryhmäopetus on myös sekä kauhun että voiton paikka. Vain yksityistunteja saanut ei välttämättä selviä ryhmätilanteesta soittamisesta, jos on kovin arka ja epävarma jännittäjä. Eli ryhmäopetuksessa tulee bonuksena esiintymisharjoittelu ja jännityksen selättäminen sekä oppiminen kuulemaan ja arvioimaan toisten soittoa (tai laulua) ja oppimaan myös siitä.
Eli paras vaihtoehto on aloittaa alkeista vaikka työväenopistossa ja ottaa mahdollisesti yhtä aikaa yksityistunteja. Moni myös lapsena soittanut ja pitkän tauon pitänyt osallistuu tyhmäopetukseen ja/tai ottaa yksityistunteja.
Samalla musiikkikurssit ovat sisäinen matka omaan oppimiseen. Samalla oivaltaa monia muitakin asioita.
Onnea ja intoa! - Anonyymi
Minä opiskelin pianonsoiton alkeet Iloa musiikista -kirjan avulla. Siinä on ideana opetella pianonsoiton alkeet värien avulla. Mukana on värilliset tarrat, joiden avulla on tosi helppoa löytää oikea kosketin. Lapsetkin innostuivat soittamaan. Ja kirjassa on myös aivan ihana kuvitus! Onko joku muu kokeillut?
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 636163
Tappo Kokkolassa
Päivitetty tänään Iltalehti 17.04.2024 Klo: 15:23..Mikähän tämä tapaus nyt sitten taas on.? Henkirikos Kokkolassa on tap253936Miksi tytöt feikkavat saaneensa orgasmin, vaikka eivät ole saaneet?
Eräs ideologia itsepintaisesti väittää, että miehet haluavat työntää kikkelinsä vaikka oksanreikään, mutta tämä väite ei2552319Poliisit vaikenee ja paikallinen lehti
Poliisit vaikenee ja paikallinen lehti ei kerro taposta taaskaan mitään. Mitä hyötyä on koko paikallislehdestä kun ei261920MAKEN REMPAT
Tietääkö kukaan missä tämmöisen firman pyörittäjä majailee? Jäi pojalla hommat pahasti kesken ja rahat muisti ottaa enna261373- 951296
Itämaisesta filosofiasta kiinnostuneille
Itämaisesta filosofiasta kiinnostuneille. Nämä linkit voivat auttaa pääsemään niin sanotusti alkuun. https://keskustel3041077Kuntoutus osasto Ähtärin tk vuode osasto suljetaan
5 viikkoa ja mihin työntekijät, mihin potilaat. Mikon sairaalan lopetukset saivat nyt jatkoa. Alavudelle Liisalle tulee541040Välillä käy mielessä
olisiko sittenkin ollut parempi, että emme koskaan olisi edes tavanneet. Olisi säästynyt monilta kyyneleiltä.77986Mulla on kyllä
Järkyttävä ikävä sua. Enkä yhtään tykkää tästä olotilastani. Levoton olo. Ja vähän pelottaa..39951