jon 30 purjehdus ominaisuudet??

En ole koskaan seilannut Jon 30:llä, mutta ole vuosien mittaan kuullut hyvin vastakkaisia mielipiteitä veneen ominaisuuksista. Luultavimmin molemmat näkökannat ovat oikeita.

Lopuutulos: Jos olet vähänkin epävarma, älä osta. Se on kaikkein helpoin ratkaisu.

Muitakin veneitä on. Ja useimmista esitetään hyvin vastakkaisia mielipiteitä.

Olen seilannu Jonilla 10 vuotta ja välillä pikkasen vaan päivittäny venettä. Ei ole satamissa tai merellä liikkuessa tarvinnut hävetä ikää.
Joni pysyy käsissä kelillä kuin kelissä kulkee kauniisti ja hyvin kunhan osaa seilata. Asuttava
ja miellyttävä vene, ei nitise ja natise niinkuin monet uudet veneet.
Ota yhteyttä niin kerron lisää. FIN 721

Fin 721 kirjoitti:

Olen seilannu Jonilla 10 vuotta ja välillä pikkasen vaan päivittäny venettä. Ei ole satamissa tai merellä liikkuessa tarvinnut hävetä ikää.
Joni pysyy käsissä kelillä kuin kelissä kulkee kauniisti ja hyvin kunhan osaa seilata. Asuttava
ja miellyttävä vene, ei nitise ja natise niinkuin monet uudet veneet.
Ota yhteyttä niin kerron lisää. FIN 721

Lue lisää

kiitos kovastai vastauksesta.
eli hyvää ei saa millään ja toiset kipparit tykkää et nätisti kulkee.

oletko muuttanut köliä tai maston paikkaa
vai onko toi lateraalitasapaino juttu vaan kärpäsestä noussut härkänen???


eli mitä se huono lateraalitasapaino tarkoittaa käytännössä??

lähteekö joni kovalla myötäisellä käsistä kun on niin pullea ja peräsin on mitätön.?? vai olikohan noi jutut vaan kokemattoman testaajan epävarmoja ajatuksia???

valtteri kirjoitti:

kiitos kovastai vastauksesta.
eli hyvää ei saa millään ja toiset kipparit tykkää et nätisti kulkee.

oletko muuttanut köliä tai maston paikkaa
vai onko toi lateraalitasapaino juttu vaan kärpäsestä noussut härkänen???


eli mitä se huono lateraalitasapaino tarkoittaa käytännössä??

lähteekö joni kovalla myötäisellä käsistä kun on niin pullea ja peräsin on mitätön.?? vai olikohan noi jutut vaan kokemattoman testaajan epävarmoja ajatuksia???

Lue lisää

Mielestäni ”lateraalitasapainosta” on tullut hieman liian iso juttu.... Tarkoitin ”kölin ja peräsimen” siirrolla lähinnä Jon 30 tyypillistä ”luovikärkkyyttä” ts luovilla tuulen kasvaessa veneen taipumusta nousta vastatuuleen.

Sama ominaisuus on monissa vastaavantyyppisissä (ja ikäisissä) veneissä mutta Jonissa sen kyllä (erityisen) selvästi huomaa.

Kuten FIN 721 totesi, asiaa voi hoitaa masto- ja purjetrimmillä mutta kyseistä ”taipumusta” ei voi poistaa kuin ”mastoa ja köliä siirtämällä”.....

Myötätuuliominaisuuksista en osaa sanoa mitään, ei olla spinnuiltu vielä. Tosin perheveneessä spinnu muutenkin otetaan alas ennen kuin keli on sellainen että kyseistä ”karkaamisvaaraa” on.....

Muuten olen kyllä samaa mieltä FIN 721 kanssa eli en vaihtaisi pois, sopii ainakin hyvin meille ja hinta/laatu-suhte on kohdallaan.

Vene-lehden testaajia en tunne, en osaa arvioida.

Jon 30 kirjoitti:

Mielestäni ”lateraalitasapainosta” on tullut hieman liian iso juttu.... Tarkoitin ”kölin ja peräsimen” siirrolla lähinnä Jon 30 tyypillistä ”luovikärkkyyttä” ts luovilla tuulen kasvaessa veneen taipumusta nousta vastatuuleen.

Sama ominaisuus on monissa vastaavantyyppisissä (ja ikäisissä) veneissä mutta Jonissa sen kyllä (erityisen) selvästi huomaa.

Kuten FIN 721 totesi, asiaa voi hoitaa masto- ja purjetrimmillä mutta kyseistä ”taipumusta” ei voi poistaa kuin ”mastoa ja köliä siirtämällä”.....

Myötätuuliominaisuuksista en osaa sanoa mitään, ei olla spinnuiltu vielä. Tosin perheveneessä spinnu muutenkin otetaan alas ennen kuin keli on sellainen että kyseistä ”karkaamisvaaraa” on.....

Muuten olen kyllä samaa mieltä FIN 721 kanssa eli en vaihtaisi pois, sopii ainakin hyvin meille ja hinta/laatu-suhte on kohdallaan.

Vene-lehden testaajia en tunne, en osaa arvioida.

Lue lisää

Meidän spinnu on helvetin iso ja se on puhdas myötätuulispinnu, hyvin tottelee kun käyttää pask,naruja ( parperhauler ), muutoin tai ilman alkaa heiluriliike helposti, tarkoitan purjeenliikettä mikä kasvaa holtittomasti ja alkaa vaaputtaa venettä ellei leikkaa tuulee. Ei tapahdu kun ei aja platlenssiä.
Seilaame alle 20m/s tuulissa, enkä ymmärrä horinaa
proutsaamisesta, ei ole tapahtunut, toki olen antanut levankivaunulla löysää puuskissa.
Vaimo 1,6m/50kg hallitsee jonin näissä keleissä siinä kun mieskin.
Jutellaan lisää.
Timppa

Fin 721 kirjoitti:

Meidän spinnu on helvetin iso ja se on puhdas myötätuulispinnu, hyvin tottelee kun käyttää pask,naruja ( parperhauler ), muutoin tai ilman alkaa heiluriliike helposti, tarkoitan purjeenliikettä mikä kasvaa holtittomasti ja alkaa vaaputtaa venettä ellei leikkaa tuulee. Ei tapahdu kun ei aja platlenssiä.
Seilaame alle 20m/s tuulissa, enkä ymmärrä horinaa
proutsaamisesta, ei ole tapahtunut, toki olen antanut levankivaunulla löysää puuskissa.
Vaimo 1,6m/50kg hallitsee jonin näissä keleissä siinä kun mieskin.
Jutellaan lisää.
Timppa

Lue lisää

Jonissa kun on pieni isopurje ja melkoiso keulapurje, pitää osata laittaa keliin sopiva keulapurje, ellei ole rullalaitetta tai reivata isoa, kelin ja nousun mukaan.

Ei mikään vene ole balanssissa jos purjeet ovat päin helvettiä ! Jos luet 20v vanhoja juttuja ja uskot huhut et voi ikinä ostaa venettä- uskot mitä haluat uskoa ja päin vastoin. ON kaikki veneet varmaankin hyviä niitä oikein käytettäessä, mut jotkut vaan on klassikoita ja kaikista tuskin tulee. Mm Raumasearace on voitettu jonilla, suomen pisin avomerikilpailu, et se vauhdista, purkkarissa kun ei ole nappia mistä vauhtia lisätään, pitää OSATA. Kölin tai maston paikkaa ei voi muuttaa! Peräsin kun ei ole ahterissa kiinni niin se ei ventikuloi kuten monet leveät veneet.
Lopuksi:
Makunsa kullakin sanoi koira kun muniansa nuoli.

Vauhtia kirjoitti:

Jonissa kun on pieni isopurje ja melkoiso keulapurje, pitää osata laittaa keliin sopiva keulapurje, ellei ole rullalaitetta tai reivata isoa, kelin ja nousun mukaan.

Ei mikään vene ole balanssissa jos purjeet ovat päin helvettiä ! Jos luet 20v vanhoja juttuja ja uskot huhut et voi ikinä ostaa venettä- uskot mitä haluat uskoa ja päin vastoin. ON kaikki veneet varmaankin hyviä niitä oikein käytettäessä, mut jotkut vaan on klassikoita ja kaikista tuskin tulee. Mm Raumasearace on voitettu jonilla, suomen pisin avomerikilpailu, et se vauhdista, purkkarissa kun ei ole nappia mistä vauhtia lisätään, pitää OSATA. Kölin tai maston paikkaa ei voi muuttaa! Peräsin kun ei ole ahterissa kiinni niin se ei ventikuloi kuten monet leveät veneet.
Lopuksi:
Makunsa kullakin sanoi koira kun muniansa nuoli.

Lue lisää

Ensiksi pieni korjaus. Rauma Sea Race:a ei ole koskaan voitettu Jon 30:llä. Vuonna 89 voittaja oli Amanda V Jon 40. Näin kertoo seuramme mainio 120 vuotishistoriikki "Purjehdus on juhlaa". Kilpailu on kyllä pitkä, mutta osallistujia on ollut kovin vähän siinä viiden paikkeilla ja allekkin, joten en arvosta voittoa kovin korkealle. Olin kerran miehistönä Jon 30:ssä, mutta maalilinja oli jo poistettu,kun olisimme tulleet maaliin. Venettä ei ole koskaan pidetty nopeana ja valmistaja olisi halunnut kieltää osallistumisemme ko. kisaan. Samasta syystähän Venelehti ei saanut Jon 33:a koepurjehdittavaksi kuin 20 vuoden kuluttua!!!! Jonien etu on hyvä työnlaatu ja pomminvarma rakenne.
Ville

Jon 30 kirjoitti:

Mielestäni ”lateraalitasapainosta” on tullut hieman liian iso juttu.... Tarkoitin ”kölin ja peräsimen” siirrolla lähinnä Jon 30 tyypillistä ”luovikärkkyyttä” ts luovilla tuulen kasvaessa veneen taipumusta nousta vastatuuleen.

Sama ominaisuus on monissa vastaavantyyppisissä (ja ikäisissä) veneissä mutta Jonissa sen kyllä (erityisen) selvästi huomaa.

Kuten FIN 721 totesi, asiaa voi hoitaa masto- ja purjetrimmillä mutta kyseistä ”taipumusta” ei voi poistaa kuin ”mastoa ja köliä siirtämällä”.....

Myötätuuliominaisuuksista en osaa sanoa mitään, ei olla spinnuiltu vielä. Tosin perheveneessä spinnu muutenkin otetaan alas ennen kuin keli on sellainen että kyseistä ”karkaamisvaaraa” on.....

Muuten olen kyllä samaa mieltä FIN 721 kanssa eli en vaihtaisi pois, sopii ainakin hyvin meille ja hinta/laatu-suhte on kohdallaan.

Vene-lehden testaajia en tunne, en osaa arvioida.

Lue lisää

Luovikärkkäys on hengenvaarallinen ominaisuus ja huonon veneen merkki. Kokkoon jonit kuuluvat tai esim. järvelle. Perseelleen suunnitellusta veneestä ei saada hyvää mitenkään, vaikka olisi miten hyvin tehty. Sääli sinänsä.

Fin 721 kirjoitti:

Meidän spinnu on helvetin iso ja se on puhdas myötätuulispinnu, hyvin tottelee kun käyttää pask,naruja ( parperhauler ), muutoin tai ilman alkaa heiluriliike helposti, tarkoitan purjeenliikettä mikä kasvaa holtittomasti ja alkaa vaaputtaa venettä ellei leikkaa tuulee. Ei tapahdu kun ei aja platlenssiä.
Seilaame alle 20m/s tuulissa, enkä ymmärrä horinaa
proutsaamisesta, ei ole tapahtunut, toki olen antanut levankivaunulla löysää puuskissa.
Vaimo 1,6m/50kg hallitsee jonin näissä keleissä siinä kun mieskin.
Jutellaan lisää.
Timppa

Lue lisää

Älä vaan osta tuollaista Sipoon Seisojaa!Koneajossa toki ihan ok!

Anonyymi kirjoitti:

Luovikärkkäys on hengenvaarallinen ominaisuus ja huonon veneen merkki. Kokkoon jonit kuuluvat tai esim. järvelle. Perseelleen suunnitellusta veneestä ei saada hyvää mitenkään, vaikka olisi miten hyvin tehty. Sääli sinänsä.

Lue lisää

Olipas kommentti. Kirjoittaja ei ole ilmeisesti purjehtinut Jonilla. Olen purjehtinut Jon30 yli 35 vuotta ja ainoa kerta että ns. karkasi käsistä, kun peräsin pulpahti pinnalle, kallistuksen oltua yli 80 astetta (ja genua oli reivattu fokaksi), puuskassa joka oli yli 36 m/ sek. Vene kulki tuossa tuulessa pelkällä fokalla yli 7 solmua sivumyöntäiseen. Tuo brouchaus juttu vene lehdessä on tekaistu paskajuttu kun toimittajaa ei voideltu viinapullolla., veneessä oli säätämätön ruoriohjaus, ja spinnu (66m2) päällä. Nykyveneitä kun ei spinnulla edes varusteta, perheveneilyssä naiset pelkää kallistusta. Kilpailu on ihan eri asia. Luovikärkkäyttä hallitaan päästämällä isopurjeen puomia leehen. Yleensä porukat säätää purjeensa ihan liian tiukalle sivumyöntäisellä. Ja pinna ainoa tehokas työkalu spinnun kanssa, ja mukana on oltava joka joka osaa ohjata. Mutta sitten alkaakin jopa 36 jalkaiset (pelkällä gennakkerilla) tulla perse edellä vastaan. On sen verran iso tuo spinnu, ja tehokas plattlenssillä. Fiksusti suunniteltu Sparkman&Stephens IOR-luokan vahva ja tukeva värkki jonka rajoitukset on kipparin korvien välissä. Veneessä ei tule rajat vastaan, ja kestää myös sellaiset karilleajot, joissa nykyveneet uppoaa.😍

Vanhassa esitteessä on ainakin seuraavaa:

Puolivaimiste I, hinta mk sisältää seuraavat osat
-runko ja kansi yhteeniiitettyinä
- lyijyköli paikoilleen asennettuna ilman pintahiontaa
- päälaipiot paikoilleen kiinnitettyinä
- peräsin paikoillaan ilman pinnaa ja sen helaa
- lasikuituiset perussisäosat paikoilleen laminoituina    (keulakolmio, salongin U?sohvan perusosa, lattiat, pentryosa, WC:n tilaosa navigointitila sekä takakajuutan vuoteiden perusosat)
- Pentryn ruostumaton kaksoispesuallas sekä    Wc:n pesuallas paikoillaan ilman putkiasennuksia
- 4 kpl rungon läpivientejä paikoillaan
- isturnalaatikon läpiviennit paikoillaan putkineen

Puolivaimiste II, hinta ~ mk, sisältää edellisten
lisäksi:
- peräsinpinna ja sen hela
- 5 kpl rustirautoja kiinnitettynä
- purjehdusvaimis takila
- moottori Volvo Penta MD7A asennettuna kumityynyillä potkuriakselilla sen läpiviennillä sekä kannatinlaakerilla (pronssia).

Täysin kunnostettu Jon 30, ota yhteyttä niin kerron lisää...

Nyman ei myynyt puolivalmisteita, vaan rungot oli ns. Purjehduskuntoisia, lapiot laminoitu paikalleen.

Vene ku vene on hyvä ja kehumisen arvoinen ,jos se pysyy pinnalla!

Jon 30 kiinnostaa kovasti, mutta tietoa on suhteellisen vähän saatavilla.

Pitävätkö huhut veneen tavallista suuremmasta osmoosiriskistä paikkansa? Kommentteja omistajilta?

Mitä muuta "erityistä" veneestä pitäisi tarkistaa/tietää?

jon 30 kirjoitti:

Jon 30 kiinnostaa kovasti, mutta tietoa on suhteellisen vähän saatavilla.

Pitävätkö huhut veneen tavallista suuremmasta osmoosiriskistä paikkansa? Kommentteja omistajilta?

Mitä muuta "erityistä" veneestä pitäisi tarkistaa/tietää?

Lue lisää

Olen jo näköjään vuonna 2004 postannut tänne kommentteja nikillä "Jon 30". Eipä juuri lisättävää.

Osmoosista sen verran, että yhden veneen itse korjanneena ja useita kohtalotovereita tietäen ongelma on todellinen.

Mitä haluat tietää? On hieman vaikea kirjoittaa mitään, kun en tiedä mitä tietoa haluat tai kaipaat. Veneessä on aika monta "osa-aluetta"....

jon 30 kirjoitti:

Jon 30 kiinnostaa kovasti, mutta tietoa on suhteellisen vähän saatavilla.

Pitävätkö huhut veneen tavallista suuremmasta osmoosiriskistä paikkansa? Kommentteja omistajilta?

Mitä muuta "erityistä" veneestä pitäisi tarkistaa/tietää?

Lue lisää

Osmoosiongelmaahan on esiintynyt kotimaisissa 70-80 -luvun purkkareissa jonkun verran (osassa enemmän, toisissa vähemmän) ja Joneissa keskimääräistä enemmän. Miksi? -en tiedä.
Toisaalta ostajalle tilanne on melko helppo kun tsekkaa pohjan ennen kauppoja ja ellei sitä ole 30 vuoden aikana tullut niin eipä se enää kovin helposti tule, ellei ihan perseile ylläpitoa. Muutama vuosi sitten oli yksi Jon30 myynnissä pääkaupunkiseudulla, jossa oli hieman osmoosia, mutta sen huomasi selvästi jo kauempaakin.

Eli jos veneessä näkyy kuplia niin hälytyskellojen pitäisi soida, mutta siistimpikin kannattaa tsekata tarkkaan. Toisaalta ei se osmoosivaurio mikään katastrofi ole, mutta korjaus maksaa äkkiä yli 5000eur. Tinkaa hinnassa hyvin niin voi olla hyväkin diili.

Kannattaa tsekata, että moottori on uusittu (alkuperäinen volvohan oli todella alitehoinen veneeseen) sopiva on 20-30hv, tankit eivät vuoda, sähköpääkeskus on kunnossa jne itsestäänselvät asiat.

Ihan hyvä kippo ja hintaansa nähden paljon venettä, mutta miinusta tulee sisätilojen ahtaudesta (no, haittaa lähinnä pidempiä), hitaudesta kevyellä tuulella ja heikosta ohjattavuudesta peruuttaessa. Plussaa on pomminkestävä rakenne - ei mene rikki, vaikka vähän kivillä kävisikin. Itseasiassa lienee Antilla 30:n kanssa kestävimpiä purjeveneitä.

fdw1 kirjoitti:

Osmoosiongelmaahan on esiintynyt kotimaisissa 70-80 -luvun purkkareissa jonkun verran (osassa enemmän, toisissa vähemmän) ja Joneissa keskimääräistä enemmän. Miksi? -en tiedä.
Toisaalta ostajalle tilanne on melko helppo kun tsekkaa pohjan ennen kauppoja ja ellei sitä ole 30 vuoden aikana tullut niin eipä se enää kovin helposti tule, ellei ihan perseile ylläpitoa. Muutama vuosi sitten oli yksi Jon30 myynnissä pääkaupunkiseudulla, jossa oli hieman osmoosia, mutta sen huomasi selvästi jo kauempaakin.

Eli jos veneessä näkyy kuplia niin hälytyskellojen pitäisi soida, mutta siistimpikin kannattaa tsekata tarkkaan. Toisaalta ei se osmoosivaurio mikään katastrofi ole, mutta korjaus maksaa äkkiä yli 5000eur. Tinkaa hinnassa hyvin niin voi olla hyväkin diili.

Kannattaa tsekata, että moottori on uusittu (alkuperäinen volvohan oli todella alitehoinen veneeseen) sopiva on 20-30hv, tankit eivät vuoda, sähköpääkeskus on kunnossa jne itsestäänselvät asiat.

Ihan hyvä kippo ja hintaansa nähden paljon venettä, mutta miinusta tulee sisätilojen ahtaudesta (no, haittaa lähinnä pidempiä), hitaudesta kevyellä tuulella ja heikosta ohjattavuudesta peruuttaessa. Plussaa on pomminkestävä rakenne - ei mene rikki, vaikka vähän kivillä kävisikin. Itseasiassa lienee Antilla 30:n kanssa kestävimpiä purjeveneitä.

Lue lisää

punainen, musta pohja?

jon 30 kirjoitti:

Jon 30 kiinnostaa kovasti, mutta tietoa on suhteellisen vähän saatavilla.

Pitävätkö huhut veneen tavallista suuremmasta osmoosiriskistä paikkansa? Kommentteja omistajilta?

Mitä muuta "erityistä" veneestä pitäisi tarkistaa/tietää?

Lue lisää

Hyvä mies,osta se Jon 30,äläkä ruikuta täällä!!

Oliko kukaties tuo 30’ sloop Ding Dingues

http://ar.groups.yahoo.com/group/kayakxacassuso/message/5594

http://www.cruisingclub.org/pdfs/dl.asp?fn=awards_bluewater.pdf

1994 Maris Stella Jacqueline & Christiane Dardé France
For a circumnavigation from 1977 to 1983 in a 30’ sloop, Ding Dinques, followed by a
circumnavigation of the Pacific Basin in a 38’sloop, Maris Stella, from Panama to Japan,
Alaska and Cape Horn, in a voyage commencing and terminating in France, all
accomplished with competence, grace and humor, in the best tradition of amateur sailing.

Tai Thaimaassa takavuosina myynnissä ollut. Siinä oli varustelistan mukaan mm. vesikone..

Vertailut kannattaa jättää omaan arvoonsa. 70-luvun puolitonnareista ei yksikään malli ole ylitse muiden, jokaisesta löytyy hyviä ja huonoja puolia. Monesti ylistetty Antilla-30 saattaa tuntua jonkun mielestä liian askeettiselta. Jos satut olemaan esteetikko, miten koet Albin Scampin muodot. Balladien lasikuidulla vuorattu köli aiheuttaa ongelmia kiville ajettaessa. Murenan vanttien kiinnitys kanteen on ongelmallinen.

Jon kolmekymppisessä itseäni miellyttää vakaus, erillinen WC, tilava istuinkaukalo, veistämön puutyö, kovantuulen ominaisuudet, kestävyys, lyijyköli ja mukavat punkat avotilan alla.

Karttapöydän koen turhana. Sisätilat eivät vastaa nykyveneiden tilakäsitystä, mutta lievästä ahtaudesta on ollut turvallisuusmielessä etua pitkillä avomeriosuuksilla. Seinistä saa tukea aallokossa.

Kuplat veneeni pohjasta poistettiin hiekkapuhalluksella. Pakkeloinnin jälkeen pohja käsiteltiin primerilla ja myrkkymaalattiin.

Kyllä Jonin uskaltaa ostaa.

joo joo jon kirjoitti:

Vertailut kannattaa jättää omaan arvoonsa. 70-luvun puolitonnareista ei yksikään malli ole ylitse muiden, jokaisesta löytyy hyviä ja huonoja puolia. Monesti ylistetty Antilla-30 saattaa tuntua jonkun mielestä liian askeettiselta. Jos satut olemaan esteetikko, miten koet Albin Scampin muodot. Balladien lasikuidulla vuorattu köli aiheuttaa ongelmia kiville ajettaessa. Murenan vanttien kiinnitys kanteen on ongelmallinen.

Jon kolmekymppisessä itseäni miellyttää vakaus, erillinen WC, tilava istuinkaukalo, veistämön puutyö, kovantuulen ominaisuudet, kestävyys, lyijyköli ja mukavat punkat avotilan alla.

Karttapöydän koen turhana. Sisätilat eivät vastaa nykyveneiden tilakäsitystä, mutta lievästä ahtaudesta on ollut turvallisuusmielessä etua pitkillä avomeriosuuksilla. Seinistä saa tukea aallokossa.

Kuplat veneeni pohjasta poistettiin hiekkapuhalluksella. Pakkeloinnin jälkeen pohja käsiteltiin primerilla ja myrkkymaalattiin.

Kyllä Jonin uskaltaa ostaa.

Lue lisää

Kyllä mielestäni on ihan asiallista verrata kaikenlaisia vaihtoehtoja, jos 70-luvun puolitonnaria on hankkimassa. Olen kyllä jonkin sortin esteetikko (Arkkitehti), mutta mielestäni Jon 30 ei ole ulkonäöllisesti muuta kuin hieman epäonnistunut kopio S&S veneistä, (pahoittelen jos loukkaan jotakuta, mutta mielipiteitä on moneksi). Jon 33 ja Jon 40 ja Jon 48 ovat sitten jo esteettisessä mielessä enemmän minunkin makuuni. Enkä osaa Scampiakaan rumaksi haukkua, vaikka moni toki vieroksuu tuota kyljen taitetta. Itseasiassa näin viimekesänä yhden hienosti kunnostetun Scampin, joka tummansinisine kylkineen miellytty kovasti minun esteettistä silmää. Mutta kuten jo sanoin, niin makuasioista on turha kiistellä. Pidän myös monista nykyaikaisistakin veneistä, vaikka tällainen S&S mies ei kai saisi moista myöntää.
Jos verrataan Jon 30 venettä muihin aikakautensa vastaaviin, niin tuo Jon on valitettaavasti selkeästi huonompi purjehdusominaisuuksiltaan, kuin kanssakilpailijansa. Kun kuitenkin kysymyksessä on purjeveneen hankinta, niin kai jotakin painoarvoa kannattaa noille purjehdusominaisuuksillekin laittaa.
Jonin sisätilat lienevät kyllä tuossa 30-jalkaa/ 70-luku sieltä parhaimmasta päästä. Tosin en noita ole kuin muutaman nähnyt sisältä. Aika moni on lisäksi vielä puolivalmiste. Eipä Antillatkaan ole sisustukseltaan samanlaisia, vaikka eivät puolivalmisteita olekaan. Lasikuituisia kölikuoria on monessa veneessä. Eipä tuon kolhun paikkaaminen epoksilla kovin kummoinen homma ole. Murenoissa on tosiaan ollut rakenteellisia vikoja se kun on jo painoltaan yli tuhat kiloa kilpailijoitaan kevyempi. Silti ihan varteenotettava vene tuokin. Eiköhön ne perusviat jo ole tulleet korjatuksi, jos veneellä on liki 40-vuotta ikää.
Tuon ikäisissä kannattaakin katsoa kokonaisuutta enemmän, kuin merkkiä. Hyvin pidetty voi olla helmi vuosikymmeniksi eteenpäin ja huonosti pidetty kaatopaikkatavaraa, vaikka olisi Jon.

Antilla-36 kirjoitti:

Kyllä mielestäni on ihan asiallista verrata kaikenlaisia vaihtoehtoja, jos 70-luvun puolitonnaria on hankkimassa. Olen kyllä jonkin sortin esteetikko (Arkkitehti), mutta mielestäni Jon 30 ei ole ulkonäöllisesti muuta kuin hieman epäonnistunut kopio S&S veneistä, (pahoittelen jos loukkaan jotakuta, mutta mielipiteitä on moneksi). Jon 33 ja Jon 40 ja Jon 48 ovat sitten jo esteettisessä mielessä enemmän minunkin makuuni. Enkä osaa Scampiakaan rumaksi haukkua, vaikka moni toki vieroksuu tuota kyljen taitetta. Itseasiassa näin viimekesänä yhden hienosti kunnostetun Scampin, joka tummansinisine kylkineen miellytty kovasti minun esteettistä silmää. Mutta kuten jo sanoin, niin makuasioista on turha kiistellä. Pidän myös monista nykyaikaisistakin veneistä, vaikka tällainen S&S mies ei kai saisi moista myöntää.
Jos verrataan Jon 30 venettä muihin aikakautensa vastaaviin, niin tuo Jon on valitettaavasti selkeästi huonompi purjehdusominaisuuksiltaan, kuin kanssakilpailijansa. Kun kuitenkin kysymyksessä on purjeveneen hankinta, niin kai jotakin painoarvoa kannattaa noille purjehdusominaisuuksillekin laittaa.
Jonin sisätilat lienevät kyllä tuossa 30-jalkaa/ 70-luku sieltä parhaimmasta päästä. Tosin en noita ole kuin muutaman nähnyt sisältä. Aika moni on lisäksi vielä puolivalmiste. Eipä Antillatkaan ole sisustukseltaan samanlaisia, vaikka eivät puolivalmisteita olekaan. Lasikuituisia kölikuoria on monessa veneessä. Eipä tuon kolhun paikkaaminen epoksilla kovin kummoinen homma ole. Murenoissa on tosiaan ollut rakenteellisia vikoja se kun on jo painoltaan yli tuhat kiloa kilpailijoitaan kevyempi. Silti ihan varteenotettava vene tuokin. Eiköhön ne perusviat jo ole tulleet korjatuksi, jos veneellä on liki 40-vuotta ikää.
Tuon ikäisissä kannattaakin katsoa kokonaisuutta enemmän, kuin merkkiä. Hyvin pidetty voi olla helmi vuosikymmeniksi eteenpäin ja huonosti pidetty kaatopaikkatavaraa, vaikka olisi Jon.

Lue lisää

” Lasikuituisia kölikuoria on monessa veneessä. Eipä tuon kolhun paikkaaminen epoksilla kovin kummoinen homma ole.”
Paikkaaminen ei ole ongelma, mutta kuivaus ennen paikkausta on. Jos kolhua ei paikata heti, kun se tulee, ehtii yleensä käytetty ruiskulaminointi imeä vettä pitkälle joka suuntaan. Kuivaamisen nopeuttamiseksi kuitua on ensin poistettava riittävän laajalta alueelta, ennen paikkausta. jos homma tehdään hätiköiden, voi rakenne heikentyä talvien myötä merkittävästi. Itse en lasikuidulla ripustettua köliä huolisi.

10+19 kirjoitti:

” Lasikuituisia kölikuoria on monessa veneessä. Eipä tuon kolhun paikkaaminen epoksilla kovin kummoinen homma ole.”
Paikkaaminen ei ole ongelma, mutta kuivaus ennen paikkausta on. Jos kolhua ei paikata heti, kun se tulee, ehtii yleensä käytetty ruiskulaminointi imeä vettä pitkälle joka suuntaan. Kuivaamisen nopeuttamiseksi kuitua on ensin poistettava riittävän laajalta alueelta, ennen paikkausta. jos homma tehdään hätiköiden, voi rakenne heikentyä talvien myötä merkittävästi. Itse en lasikuidulla ripustettua köliä huolisi.

Lue lisää

Olen paikkaillut pieniä kolhuja ja naarmuja vuosien varrella lasikuidulla päällystetyssä kölissä. Ei ole osmoosiakaan, enkä ole juuri joutunut poistamaan kuitua kolhujen ympäriltä. Kuitu on kuivunut itsekseen ennen kevään paikkauksia, ja kerran nopeutin kuivumista lämpöpuhaltimella.

Edelleen olisi kiinnostava kuulla tarkempaa tietoa näiden kolmekymppisten pallonkierroista. Minä en ole missään muualla kuin tällä palstalla törmännyt tietoon, että Jon 30:lla tai noilla muilla mainituilla olisi kierretty pallo. Onko näitä kiertoja jotenkin dokumentoitu - kirjana, lehtiartikkeleina, netissä??

Lähipiirissä on Jon 30, joten olen päässyt purjehtimaan sillä, ja periaatteessa olisin valmis vaikka pallonkiertoonkin kyseisellä veneellä, vaikka se onkin nykystandardien mukaan varsin pieni sellaiseen hankkeeseen. En kuitenkaan äkkiseltään näe mitään syytä, miksei sillä voisi palloa kiertää, kunhan varusteet ovat asialliset.

pallonkierto jonilla kirjoitti:

Edelleen olisi kiinnostava kuulla tarkempaa tietoa näiden kolmekymppisten pallonkierroista. Minä en ole missään muualla kuin tällä palstalla törmännyt tietoon, että Jon 30:lla tai noilla muilla mainituilla olisi kierretty pallo. Onko näitä kiertoja jotenkin dokumentoitu - kirjana, lehtiartikkeleina, netissä??

Lähipiirissä on Jon 30, joten olen päässyt purjehtimaan sillä, ja periaatteessa olisin valmis vaikka pallonkiertoonkin kyseisellä veneellä, vaikka se onkin nykystandardien mukaan varsin pieni sellaiseen hankkeeseen. En kuitenkaan äkkiseltään näe mitään syytä, miksei sillä voisi palloa kiertää, kunhan varusteet ovat asialliset.

Lue lisää

Ainakin S&S 6.6 (Antilla) s/y Dike kierteli pallon vuosina 1986-89. Tästä oli juttua Venelehdessäkin.
Diken sisarvene Asterix on ollut jo vuosikausia välimerellä (muistaakseni Kreikassa). Asteriksilla ei tosin ole menty sen pidemmälle.
ARC-kisassa (Las Palmas - St. Lucia) on ollut ainakin Balladeja. Uskoisin, että ruotsinkielisiltä sivustoilta löytyy tietoa Balladeilla ja Scampeilla tehdyistä valtameripurjehduksista.
Kyllä tuo Jon 30 varmasti valtamerelle käy siinä missä nuo muutkin. Yleisin haveri valtamerillä on peräsinvaurio ja näissä kaikissa vanhoissa puolitonnareissa on skegillinen peräsin eli peräsinvaurion mahdollisuus on huomattavan paljon pienempi, kuin nykyaikaisissa, pelkästään akselistaan tuetuilla peräsinlavoilla.
Tuo jonkun mainitsema asumistilan ahtaus kyllä voi olla nykyihmiselle todellinen ongelma. Tuota tavaraa kun tarvitaan nykyään paljon enemmän. Suosittelisin pallon kiertoon vähintään 33-jalkaista. Tuo kolme lisäjalkaa tuo tilaa. Tosin modernissa 30-jalkaisessa on vanhemman 33:sen tilat, mutta nyt siis puhuttiin Jon-30:stä ja sen aikalaisista.

Antilla 36 kirjoitti:

Ainakin S&S 6.6 (Antilla) s/y Dike kierteli pallon vuosina 1986-89. Tästä oli juttua Venelehdessäkin.
Diken sisarvene Asterix on ollut jo vuosikausia välimerellä (muistaakseni Kreikassa). Asteriksilla ei tosin ole menty sen pidemmälle.
ARC-kisassa (Las Palmas - St. Lucia) on ollut ainakin Balladeja. Uskoisin, että ruotsinkielisiltä sivustoilta löytyy tietoa Balladeilla ja Scampeilla tehdyistä valtameripurjehduksista.
Kyllä tuo Jon 30 varmasti valtamerelle käy siinä missä nuo muutkin. Yleisin haveri valtamerillä on peräsinvaurio ja näissä kaikissa vanhoissa puolitonnareissa on skegillinen peräsin eli peräsinvaurion mahdollisuus on huomattavan paljon pienempi, kuin nykyaikaisissa, pelkästään akselistaan tuetuilla peräsinlavoilla.
Tuo jonkun mainitsema asumistilan ahtaus kyllä voi olla nykyihmiselle todellinen ongelma. Tuota tavaraa kun tarvitaan nykyään paljon enemmän. Suosittelisin pallon kiertoon vähintään 33-jalkaista. Tuo kolme lisäjalkaa tuo tilaa. Tosin modernissa 30-jalkaisessa on vanhemman 33:sen tilat, mutta nyt siis puhuttiin Jon-30:stä ja sen aikalaisista.

Lue lisää

Kyllä varmasti Jon 30:lla voi pallon kiertää, kahden hengen miehistö vielä mahtuu siinä asumaan ja elämäänkin, mutta tietysti henk.koht. tavaraa pitää karsia ja priorisoida niin, että ne välttämättömät mahtuvat mukaan. Vaan on palloa pienemmilläkin kierretty, ja pikkujonissa on kaikki tarpeellinen kompaktisti mutta toimivasti, kunnon pentteri ja erillinen wc, ja salonkiin mahtuu pöydän ääreen istumaan vieraitakin. Ja mikä tärkeintä, vene kestää keliä ja siihen voi luottaa.

pallonkierto jonilla kirjoitti:

Edelleen olisi kiinnostava kuulla tarkempaa tietoa näiden kolmekymppisten pallonkierroista. Minä en ole missään muualla kuin tällä palstalla törmännyt tietoon, että Jon 30:lla tai noilla muilla mainituilla olisi kierretty pallo. Onko näitä kiertoja jotenkin dokumentoitu - kirjana, lehtiartikkeleina, netissä??

Lähipiirissä on Jon 30, joten olen päässyt purjehtimaan sillä, ja periaatteessa olisin valmis vaikka pallonkiertoonkin kyseisellä veneellä, vaikka se onkin nykystandardien mukaan varsin pieni sellaiseen hankkeeseen. En kuitenkaan äkkiseltään näe mitään syytä, miksei sillä voisi palloa kiertää, kunhan varusteet ovat asialliset.

Lue lisää

Moi,

aivan tarkkaa tietoa minulla ei ole, mutta jo venelehdessä (97 tai 98) kerrottiin Jon33:n testin yhteydessä 30:llä kierretyn maapallon ympäri. Muistelin kuulleeni tämmöisestä vuosia sitten ja omistajat/purjehtijat eivät olleet (muistaakseni) suomalaisia. Tässä voikin olla syy, miksi tietoa on kovin vähän täällä tarjolla asiasta. Joitain vuosia sitten yksi jon30 oli myynnissä Thaimaassa - miten lie sekin sinne päätynyt...

Sen sijaan Jon30:llä on menty monesti Atlantin yli, mutta näitäkin dokumentoitu aika heikosti. Kolme eri henkilöä (joista yksi kahdella eri Jonilla) ovat tuleet laiturilla kertomaan omia kokemuksiaan Atlantin ylityksestä veneellä kun ovat tunnistaneet minun veneen "vanhaksi tutuksi". Kaikki ovat kehuneet, mutta niinhän jokainen purjehtija kehuu omaa venettään.

Kaiken kaikkiaan voin kehua venettä, rahalle saa hyvin vastinetta ~30k€ hintaluokassa, mutta täydellinenhän tuokaan vene ei ole. Mitä isompi sitä parempi, mutta sitten alkaa olla kysymys rahasta ja toisaalta miehistöstä. Jon30 (ja 33) toimii oikein hyvin yksin purjehdittaessa ja pienellä perheellä - isommalle perheelle taas toimii joku muu vene paremmin. Jos on siis vaihtoehto valita niin ennemmin Jon33, mutta hintaa tuppaa olemaan tuplasti..

Tuo huomio skegistä on hyvä - satamassa se hankaloittaa peruuttamista (ohjaus selvästi heikompi kuin nykyaikaisella veneellä, suoraan menee mutta kääntyy hitaasti), mutta osuessa johonkin se ei mene heti rikki vaan kestää kolhuja. Eteenpäin mentäessä/kääntyessä ohjaus on todella hyvä, eli peräsmen tukevuuden vastapainona on heikko ohjaus pakittaessa.

Käy muuten katsomassa useampaa yksilöä niin huomaat, että erilaisia ratkaisuja on käytetty ja toisaalta sitten pystyy paremmin tunnistamaan hyvän yksilön. Eikä ne kaikki "tsekattavat" veneet tarvitse olla myynnissä - normaali veneilijä kyllä päästää veneeseensä ja kertoo tarinaa jos vain ilmoitat harkitsevasi vastaavan hankkimista ja kysyt häneltä mielipidettä. Näin talvella tietenkin haasteellisempaa, mutta keväällä. Ja keväällä voi joutessaan kiertää yleisiä telakointialueita - Jon30:n kyllä tunnistaa ja niitä oli esim. viime keväänä niin Kaivarin rannassa kuin Suomenojallakin.

"Itse en lasikuidulla ripustettua köliä huolis".
Keskusteluissa toistuu usein ajatus, että laiskuituun leivottu köli on arka laminaattivaurioille. Olisi mielenkiintoista tietää, onko tällaisia vaurioita todellisuudessa tapahtunut. Em. konstruktiolla tehtyjä veneitä (mm. Ballad, Vega, Vindö, Kings Cruiser 29, Rock ja useat brittiveneet) liikkuu maailmalla tuhansia. En muista juurikaan kuulleeni, että laminaattivaurioita olisi esiintynyt. Päinvastoin kölirakenne tuntuu uhmaavan aikaa paremmin kuin pulttikiinitteiset eväkölit. Niihin tuntuu vanhemmiten liittyvän useinkin ongelmia.

ooiuy kirjoitti:

"Itse en lasikuidulla ripustettua köliä huolis".
Keskusteluissa toistuu usein ajatus, että laiskuituun leivottu köli on arka laminaattivaurioille. Olisi mielenkiintoista tietää, onko tällaisia vaurioita todellisuudessa tapahtunut. Em. konstruktiolla tehtyjä veneitä (mm. Ballad, Vega, Vindö, Kings Cruiser 29, Rock ja useat brittiveneet) liikkuu maailmalla tuhansia. En muista juurikaan kuulleeni, että laminaattivaurioita olisi esiintynyt. Päinvastoin kölirakenne tuntuu uhmaavan aikaa paremmin kuin pulttikiinitteiset eväkölit. Niihin tuntuu vanhemmiten liittyvän useinkin ongelmia.

Lue lisää

En ole itsekään koskaan kuullut sisäänleivottujen laminaattivaurioista, mutta pulttikiinnitteisen eväkölin saa toisaalta suuremmassa rempassa irti ja pultit sekä kierteet uusittua. Tällainen remppa on tehty ainakin esim. useisiin Antilla-30 veneisiin.

ooiuy kirjoitti:

"Itse en lasikuidulla ripustettua köliä huolis".
Keskusteluissa toistuu usein ajatus, että laiskuituun leivottu köli on arka laminaattivaurioille. Olisi mielenkiintoista tietää, onko tällaisia vaurioita todellisuudessa tapahtunut. Em. konstruktiolla tehtyjä veneitä (mm. Ballad, Vega, Vindö, Kings Cruiser 29, Rock ja useat brittiveneet) liikkuu maailmalla tuhansia. En muista juurikaan kuulleeni, että laminaattivaurioita olisi esiintynyt. Päinvastoin kölirakenne tuntuu uhmaavan aikaa paremmin kuin pulttikiinitteiset eväkölit. Niihin tuntuu vanhemmiten liittyvän useinkin ongelmia.

Lue lisää

Jeps, 40 ikäinen Vega eikä mitään merkkiä köliongelmista... eikä rutosta sun muusta.

Omistamaani Jon 30 on edellinen omistaja kasvattanut ison E- mittaa 55 cm, nykyinen siis 325cm vanhan 270cm sijasta. Todellista muutosta tasapainoon en tiedä, koska en ole vakiomitalla purjehtinut, mutta mielestäni lateriaali tasapaino on omassa veneessäni vähintään kohtuullinen. Luovi onnistuu hyvillä säädöillä siten, että pinnaan voi pidellä sormivoimilla, tai pilottina toimii köyden pätkä.

Mikä on iso E ?

muutt kirjoitti:

Omistamaani Jon 30 on edellinen omistaja kasvattanut ison E- mittaa 55 cm, nykyinen siis 325cm vanhan 270cm sijasta. Todellista muutosta tasapainoon en tiedä, koska en ole vakiomitalla purjehtinut, mutta mielestäni lateriaali tasapaino on omassa veneessäni vähintään kohtuullinen. Luovi onnistuu hyvillä säädöillä siten, että pinnaan voi pidellä sormivoimilla, tai pilottina toimii köyden pätkä.

Lue lisää

Tarkoitatko että olet laittanut pidemmän puomin, eikös se vaan lisää luovikärkkäyttä vielä entisestäänkin? Masto pitäisi siirtää eteenpäin jos haluaa vähentää luovikärkäyttä, eikä ainakaan taivuttaa taaksepäin?

19 kirjoitti:

En ole itsekään koskaan kuullut sisäänleivottujen laminaattivaurioista, mutta pulttikiinnitteisen eväkölin saa toisaalta suuremmassa rempassa irti ja pultit sekä kierteet uusittua. Tällainen remppa on tehty ainakin esim. useisiin Antilla-30 veneisiin.

Lue lisää

Minullakin on nyt jo 50-vuotias sisäänleivottu köli.

hauapaut juu kirjoitti:

Jeps, 40 ikäinen Vega eikä mitään merkkiä köliongelmista... eikä rutosta sun muusta.

Eikä kölistä

hauapaut juu kirjoitti:

Jeps, 40 ikäinen Vega eikä mitään merkkiä köliongelmista... eikä rutosta sun muusta.

Täällä kehutaan veneitä...tämä on hyvä...ei köliongelmia jne....niillä puheille ei kuitenkaan ole mitään tekemista todellisuuden kanssa !Et varmaan tee ostopäätöstä sillä perusteella ,mitä joku pelimies tällä forumilla sanoo!

Kiitos, hyvältä näyttää. 17 vuotta siinä meni, mutta tiesin, ettette te petä!

Pääseeköhän tosissaan siellä kaulapiikissä 2 ihmistä nukkumaan normisti, onko tietoo sen mitoista "levy" alhaalla?

Anonyymi kirjoitti:

Pääseeköhän tosissaan siellä kaulapiikissä 2 ihmistä nukkumaan normisti, onko tietoo sen mitoista "levy" alhaalla?

Kyllä siellä keulassakin 183 senttinen nukkuu hyvin ainakin omassa versiossa. Jaloille tulee tietenkin ahdasta, jos petikaveri on paljoa yli 160cm. Tokihan niitä levyjä on eri kokoisia ja keulan "laipion" sijaintikin voi vaihdella kun kerran jokainen pikku-Joni tuntuu olevan kohtalaisen uniikki tapaus.
Jonissa on kuitenkin paljon tiloja 70-luvun 30-jalkaiseksi, mikä tarkoittaa käytännössä sitä että kaikki tilat ovat hieman ahtaita.

Anonyymi kirjoitti:

Kyllä siellä keulassakin 183 senttinen nukkuu hyvin ainakin omassa versiossa. Jaloille tulee tietenkin ahdasta, jos petikaveri on paljoa yli 160cm. Tokihan niitä levyjä on eri kokoisia ja keulan "laipion" sijaintikin voi vaihdella kun kerran jokainen pikku-Joni tuntuu olevan kohtalaisen uniikki tapaus.
Jonissa on kuitenkin paljon tiloja 70-luvun 30-jalkaiseksi, mikä tarkoittaa käytännössä sitä että kaikki tilat ovat hieman ahtaita.

Lue lisää

Keulassa siis voi pari lasta nukkua. Onko joku muu punkka sopiva täysikasvuiselle aikuiselle?

Anonyymi kirjoitti:

Keulassa siis voi pari lasta nukkua. Onko joku muu punkka sopiva täysikasvuiselle aikuiselle?

Takana versiosta riippuen joko kaksi yhdenhengen tilavaa punkkaa tai yksi kahdenhengen ka yksi yhden. Salongin sohvilla nukkuu lisäksi kaksi aikuista.

Anonyymi kirjoitti:

Takana versiosta riippuen joko kaksi yhdenhengen tilavaa punkkaa tai yksi kahdenhengen ka yksi yhden. Salongin sohvilla nukkuu lisäksi kaksi aikuista.

En noita tuplabunkkia ole tuossa mallissa koskaan nähnytkään.....

Anonyymi kirjoitti:

En noita tuplabunkkia ole tuossa mallissa koskaan nähnytkään.....

Suomessa on 44kpl Jon30 venettä rekisterissä ja niistä jokainen on kovin uuniikki yksilönsä. Omassa Jonissani oli tuplapunkka takana paran puolella. Sisäänpääsy ja poistuminen punkkaan vaati kyllä melkoista akrobatiaa.
Joutuu kyllä olemaan melko hyvät unenlahjat tai vahva humalatila, jos salongin kaposilla kaartuvilla sohvilla nukkuu. Huomattavan tilavat (yhdenhengen) peräpunkat ovat pikku-Jonin parhaat paikat - eivätkä todellakaan ole mitään perinteisiä pistopunkkia, joissa ei mahdu jalkoja koukistamaan saati kylkeä kääntämään. Hyvä vene kahdelle aikuiselle ja kahdelle lapselle - ei joudu siivoamaan punkkia pois salongin sohvilta päiviksi.
Hangon regatta -oloissa majoittaa tietenkin puolijoukkueen verran toinen toistaan huonommille paikoille.

Anonyymi kirjoitti:

Suomessa on 44kpl Jon30 venettä rekisterissä ja niistä jokainen on kovin uuniikki yksilönsä. Omassa Jonissani oli tuplapunkka takana paran puolella. Sisäänpääsy ja poistuminen punkkaan vaati kyllä melkoista akrobatiaa.
Joutuu kyllä olemaan melko hyvät unenlahjat tai vahva humalatila, jos salongin kaposilla kaartuvilla sohvilla nukkuu. Huomattavan tilavat (yhdenhengen) peräpunkat ovat pikku-Jonin parhaat paikat - eivätkä todellakaan ole mitään perinteisiä pistopunkkia, joissa ei mahdu jalkoja koukistamaan saati kylkeä kääntämään. Hyvä vene kahdelle aikuiselle ja kahdelle lapselle - ei joudu siivoamaan punkkia pois salongin sohvilta päiviksi.
Hangon regatta -oloissa majoittaa tietenkin puolijoukkueen verran toinen toistaan huonommille paikoille.

Lue lisää

Aika usein kahden aikuisen ja kahden lapsen muodostamassa porukassa ne kaksi aikuista haluaisivat nukkua samassa sängyssä, jolloin nuo erilliset pistopunkat toimivat vähän huonosti vaikka tavallista tilavammat olisivatkin. Tuplapunkallinen versio voisi toimia.

Anonyymi kirjoitti:

Suomessa on 44kpl Jon30 venettä rekisterissä ja niistä jokainen on kovin uuniikki yksilönsä. Omassa Jonissani oli tuplapunkka takana paran puolella. Sisäänpääsy ja poistuminen punkkaan vaati kyllä melkoista akrobatiaa.
Joutuu kyllä olemaan melko hyvät unenlahjat tai vahva humalatila, jos salongin kaposilla kaartuvilla sohvilla nukkuu. Huomattavan tilavat (yhdenhengen) peräpunkat ovat pikku-Jonin parhaat paikat - eivätkä todellakaan ole mitään perinteisiä pistopunkkia, joissa ei mahdu jalkoja koukistamaan saati kylkeä kääntämään. Hyvä vene kahdelle aikuiselle ja kahdelle lapselle - ei joudu siivoamaan punkkia pois salongin sohvilta päiviksi.
Hangon regatta -oloissa majoittaa tietenkin puolijoukkueen verran toinen toistaan huonommille paikoille.

Lue lisää

Juuri samoin on omassa tuo tuplabunkka takana, ja akrobatiaa vaatii. Salongin penkit on omassa normaalia syvemmät, hankaloittaa hieman liikkumista kun pöytä on auki, mutta mukavampi istua ja myös nukkua, 183cm pitkänä ja satakiloisena olen kyllä kohtuullisesti niissä nukkunut, joskus myös pienessä humalassa.
Ja tuo Jonien kirjavuus sisustuksen osalta on helppo allekirjoittaa, itsellä toinen Jon menossa ja useassa olen käynyt tutustumassa, kaikissa näisä yksilöissä on ollut eroavaisuuksia.

Anonyymi kirjoitti:

Pääseeköhän tosissaan siellä kaulapiikissä 2 ihmistä nukkumaan normisti, onko tietoo sen mitoista "levy" alhaalla?

Ei mahdu kahta aikuista. Meillä Jonissa keulassa nukkui kaksi kouluikäistä kohtalaisen sujuvasti. Peräkajuutassa on kaksi täysipitkää ja kohtalaisen leveää punkkaa.

Asiallisen oloinen vene suoraan pelipaikoilta. Tsekkasin ilmoituksen, tuossa linkki vielä myynti-ilmoitukseen. Hyvin on varusteltu, ankkuripelit ynnämuuta, äkkiä uppoaa rahaa jos tavanomaisen veneen varustelee vastaavaan valtamerikelpoiseen kuntoon.

https://m.nettivene.com/purjevene/jon/874294

Anonyymi kirjoitti:

Asiallisen oloinen vene suoraan pelipaikoilta. Tsekkasin ilmoituksen, tuossa linkki vielä myynti-ilmoitukseen. Hyvin on varusteltu, ankkuripelit ynnämuuta, äkkiä uppoaa rahaa jos tavanomaisen veneen varustelee vastaavaan valtamerikelpoiseen kuntoon.

https://m.nettivene.com/purjevene/jon/874294

Lue lisää

Kuka sinne VALTAMERILLE uskaltaa lähteä tollasella pikkukipolla?Ehkä 1 kpl tuhannesta purjehtijasta?Ja joka veneessä pitää olla ankkurointivälineet ym,ei niitä muuten kukaan osta!

Anonyymi kirjoitti:

Kuka sinne VALTAMERILLE uskaltaa lähteä tollasella pikkukipolla?Ehkä 1 kpl tuhannesta purjehtijasta?Ja joka veneessä pitää olla ankkurointivälineet ym,ei niitä muuten kukaan osta!

Lue lisää

Ei 10 jalkaa pidempi sen erilaisempi ole valtamerelle, tuo on hyvä valtamerelle.

Anonyymi kirjoitti:

Ei 10 jalkaa pidempi sen erilaisempi ole valtamerelle, tuo on hyvä valtamerelle.

Näinpä, rungon jäykkyys ja lujuus, sekä klassisen syvä pohjaprofiili pitkähkön ja riittävän painavan kölin kera tekee veneestä merikelpoisen.

27 ft koosta alkaen löytyy nuo yllämainitut ominaisuudet täyttäviä isojen merien matkapurjehdukseen soveltuvia veneitä.

Tollanen Jon on yksi hyvistä vaihtoehdoista, huonommillakin vetelee meneen moni. Mutta Jon on hyvä ja turvallinen.

Mikä vaan mene on pikkukippo merellä, kun riittävän paha keli osuu kohdalle. Samoin viikkojen legi missä vaan veneessä tuntuu pikkkukipossa jumitukselle, jos asenne on huono eikä valtameripurjehdus ole lainkaan henkilölle itselleen soveltuva harraste.

Riitaisa trolli tätä mukavaa keskustelua taisi häiritä, mutta herätti samalla tsellekkin ajatuksia, että on vaan kahdenlaisia ihmisiä, niitä jotka todella viihtyy seiluussa ja niitä jotka ei 🙂⛵👍

Anonyymi kirjoitti:

Ei 10 jalkaa pidempi sen erilaisempi ole valtamerelle, tuo on hyvä valtamerelle.

Ai ei vai...sinähän melkonen insinööri olet jos väität,ettei suunnitteludetaleilla ole merkitystä???10 jalkaa ...ei sillä ole merkitystä...tuli täällä päivän naurut!

Tässä siis se toinen video missä kuuluu puhetta.
https://youtu.be/2SvwkwxPXcE

Toisessa videossa käy ilmi tiedoissa veneen nimi, ja toisesta selviää että kyseessä Jon 30