pianon kieli

poika15wee

mistä pianon kielet on tehty? onko niitä erilaisia, kuten kitarassa on nailon ja metalli? koulun piano kuulostaa kovin metalliselta eli voiko pianon kieli olla metallia? kiitti.

20

4110

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • siis

      Ei pianos oo kielii vitun dorka!!!!!!!!!!!!!! Siinä on koskettimet!!!!!!!!!!!

      • Teknikko

        Ja ääni tulee koskettimista vai? Koskettimien liike siirtyy mekaanisesti vasaroihin, jotka lyövät kieliä. Piano on kosketinsoitin, mutta sitä voi myös lyömäsoittimeksi kutsua (koska koskettimia 'lyödään', ei esim näppäillä, ja vasarat lyövät kieliä). Kielet sitten värähtelevät ja ääni tulee niistä. Kaikki näkemäni pianonkielet ovat näyttäneet metallisilta (yleensä pronssinen väri, mikä ei tietenkään materiaalista kerro mitään), ja rakenne muistuttaa lähinnä kierteistä jousta.


      • minä
        Teknikko kirjoitti:

        Ja ääni tulee koskettimista vai? Koskettimien liike siirtyy mekaanisesti vasaroihin, jotka lyövät kieliä. Piano on kosketinsoitin, mutta sitä voi myös lyömäsoittimeksi kutsua (koska koskettimia 'lyödään', ei esim näppäillä, ja vasarat lyövät kieliä). Kielet sitten värähtelevät ja ääni tulee niistä. Kaikki näkemäni pianonkielet ovat näyttäneet metallisilta (yleensä pronssinen väri, mikä ei tietenkään materiaalista kerro mitään), ja rakenne muistuttaa lähinnä kierteistä jousta.

        Jos pianoa kutsutaan lyömäsoittimeksi, se luo helposti vääriä mielikuvia. Pianoa ei soiteta lyömällä, vaan pikemminkin painelemalla koskettimia lukemattomilla eri tavoilla. Voimakkaimmat mahdolliset äänetkään eivät synny mestarin käsissä lyömällä, vaan pikemminkin pudottamalla (painovoimaa hyväksi käyttäen). Mitä voimakkaampi ääni, sitä korkeammalta käsi "pudotetaan". Lyöminen antaa väärän kuvan pianon soittotavasta. Siksi piano ei minulle ole lyömäsoitin.


      • Teknikko
        minä kirjoitti:

        Jos pianoa kutsutaan lyömäsoittimeksi, se luo helposti vääriä mielikuvia. Pianoa ei soiteta lyömällä, vaan pikemminkin painelemalla koskettimia lukemattomilla eri tavoilla. Voimakkaimmat mahdolliset äänetkään eivät synny mestarin käsissä lyömällä, vaan pikemminkin pudottamalla (painovoimaa hyväksi käyttäen). Mitä voimakkaampi ääni, sitä korkeammalta käsi "pudotetaan". Lyöminen antaa väärän kuvan pianon soittotavasta. Siksi piano ei minulle ole lyömäsoitin.

        Olen samaa mieltä. Ajatuksen pianon kutsumisesta lyömäsoittimeksi sain aikanaan soitonopettajaltani (joka oli kyllä hyvä opettaja myös mitä kosketukseen ym tulee, vaikkei siltä ehkä tämän yksittäisen tiedon valossa vaikutakaan). Hän perusteli termiä nimenomaan sillä että ääni syntyy kieltä lyömällä. Ei hänkään väittänyt että piano on_ lyömäsoitin, hän vain esitti mahdollisen ajatustavan.


      • huh huh
        Teknikko kirjoitti:

        Ja ääni tulee koskettimista vai? Koskettimien liike siirtyy mekaanisesti vasaroihin, jotka lyövät kieliä. Piano on kosketinsoitin, mutta sitä voi myös lyömäsoittimeksi kutsua (koska koskettimia 'lyödään', ei esim näppäillä, ja vasarat lyövät kieliä). Kielet sitten värähtelevät ja ääni tulee niistä. Kaikki näkemäni pianonkielet ovat näyttäneet metallisilta (yleensä pronssinen väri, mikä ei tietenkään materiaalista kerro mitään), ja rakenne muistuttaa lähinnä kierteistä jousta.

        Vitun ääliö se oli vitsi...


      • huh
        Teknikko kirjoitti:

        Ja ääni tulee koskettimista vai? Koskettimien liike siirtyy mekaanisesti vasaroihin, jotka lyövät kieliä. Piano on kosketinsoitin, mutta sitä voi myös lyömäsoittimeksi kutsua (koska koskettimia 'lyödään', ei esim näppäillä, ja vasarat lyövät kieliä). Kielet sitten värähtelevät ja ääni tulee niistä. Kaikki näkemäni pianonkielet ovat näyttäneet metallisilta (yleensä pronssinen väri, mikä ei tietenkään materiaalista kerro mitään), ja rakenne muistuttaa lähinnä kierteistä jousta.

        Vitun ääliö se oli vitsi...


    • Teatteriteknikko

      Pianonkielistä sanotaan usein että ne ovat terästä
      mutta todellisuudessa esim röslaun pianokielitehtaalla raaka-aineena käytetään kuitenkin ns. tahmu-puun kuituja. ne muistuttavat erehdyttävästi kiiltävää metallia. Bassokielissä on usein kuparipunos lisäämässä massaa kieleen.

      • Pianisti

        Mistä tuo tieto pianonkielen raaka-aineesta on peräisin? Mikä on tietolähteesi, sillä en ole ikinä moista väitettä kuullutkaan saati sitten soittanut pianolla jossa ei olisi teräksestä valmistettuja kieliä?

        Olisi kiva joskus päästä kokeilemaan tuollaista pianoa.


    • pianisti

      Pianon kielet ovat metallia.
      Matalammat kielet on päällystetty kuparilla ja korkeimpia ääniä soittaessa yhtä kosketinta kohden on kolme kieltä.

      Én ole ikinä kuullut, että pianossa olisi käytetty nailonkieliä ja syykin taitaa olla selvä. Nailon ei soi tarpeeksi kovaa ja materiaalina se ei ole kovin kestävä kun varasa sitä neljän fff:n voimalla paukauttaa.

    • JariTre

      Moi!

      Pianon kielet ovat kyllä metallia samaten koko runko, mihin kielet kiinnittyvät.

      Pianossa runko on pystyssä (ja kielet myös), flyygelissä runko ja kielet vaakatasossa.

      Veto on niin raju, että muu ei edes kestä. Ennen aikaan tilanne oli toinen kun metallikieliä ei pystytty valmistamaan. Silloin ei runkokaan tainnut olla valurautaa. Esim. viuluissa jouduttiin e-kielikin ennen tekemään lampaan suolista tai muista materiaaleista. Nykyään viuluissa e on terästä ja muut keinokuituja. Punokset sitten eri metallilajeja.

      Yleisesti ottaen soittimissa, joissa runko on puuta, voidaan käyttää pehmeämpiä kieliä eli siis muita kuin metalli.

      Pianossa on korkeammissa kielissa useampi kieli samaa sävelkorkeutta ja matalemmissa bassokielissä vain yksi.

      Kyllä pianoa virallisesti kutsutaan lyömäsoittimeksi, koska vasara lyö kieltä. Vanhemmat pianomallit, eli edeltäjät, toimivat eri periaatteella. Niissä ei ollut vasaroita vaan kieltä raapaistiin mekaanisin vivuin. Ääni oli erilainen eikä sen voimakkuuteen voinut juurikaan vaikuttaa toisin kuin pianossa.


      Jari

      • poika 15wee

        sanoit, että ennen ei runkokaan tainnut olla valurautaa? siis pianon runko on nykyisin valurautaa(?), ei kai?

        okei, kielet metallia. Mistä sitten johtuu, että koulumme pianon ääni kuulostaa monin verroin metallisemmalta kuin omani?? Koulun piano on uusi Yamaha, ulkoisesti kai jotain punaista kirsikkapuuta.

        koulun pianoa soittaessa kuulostaa kuin löisin kahta pientä kattilaa toisiinsa!


      • JariTre
        poika 15wee kirjoitti:

        sanoit, että ennen ei runkokaan tainnut olla valurautaa? siis pianon runko on nykyisin valurautaa(?), ei kai?

        okei, kielet metallia. Mistä sitten johtuu, että koulumme pianon ääni kuulostaa monin verroin metallisemmalta kuin omani?? Koulun piano on uusi Yamaha, ulkoisesti kai jotain punaista kirsikkapuuta.

        koulun pianoa soittaessa kuulostaa kuin löisin kahta pientä kattilaa toisiinsa!

        Juu,

        päällepäin näkyy tietenkin vain puuosat, jotka ovat viilutettua tai maalattua puuta. Kun kurkistaa sisälle (eli kansi auki tai poistaa puulevyjä edestä) näkee valurautarungon ja ohuesta kuusilevystä tehdyn kaikupohjan. Yläkannen alta näkee myös kielet ja vasarat. Näitä puulevyjä poistetaan muutenkin kun halutaan voimakkaampi ääni kuuluviin. Jo pelkkä yläkannen avaaminen voimistaa ja jykevöittää ääntä.

        Ääneen vaikuttaa koko rakenne. Näissäkin soittimissa pätee, että hinta korreloi aika hyvin laadun kanssa. Halvat pianot kuulostavat halvalta.

        Suomessa on ollut kaksi valmistajaa Fazer ja Hellas. Fazer ei enää tee pianoja.

        Ihmeellistä että Suomessa nämä makeistehtaat ovat myös pianontekijöitä. Hellas tekee edelleen pianoja ja karkkeja. Ihmeellista synergiaa.

        Suomalaisten pianojen taso ei ole lähellekään mitä saksalaisten esim. Schimmel. Japsit ovat aika hyviä myös, kuten Yamaha, korkeampi malli.
        Vanhoissa ruotsalaisissakin joitain hyviä.

        Jari


      • Kitty
        JariTre kirjoitti:

        Juu,

        päällepäin näkyy tietenkin vain puuosat, jotka ovat viilutettua tai maalattua puuta. Kun kurkistaa sisälle (eli kansi auki tai poistaa puulevyjä edestä) näkee valurautarungon ja ohuesta kuusilevystä tehdyn kaikupohjan. Yläkannen alta näkee myös kielet ja vasarat. Näitä puulevyjä poistetaan muutenkin kun halutaan voimakkaampi ääni kuuluviin. Jo pelkkä yläkannen avaaminen voimistaa ja jykevöittää ääntä.

        Ääneen vaikuttaa koko rakenne. Näissäkin soittimissa pätee, että hinta korreloi aika hyvin laadun kanssa. Halvat pianot kuulostavat halvalta.

        Suomessa on ollut kaksi valmistajaa Fazer ja Hellas. Fazer ei enää tee pianoja.

        Ihmeellistä että Suomessa nämä makeistehtaat ovat myös pianontekijöitä. Hellas tekee edelleen pianoja ja karkkeja. Ihmeellista synergiaa.

        Suomalaisten pianojen taso ei ole lähellekään mitä saksalaisten esim. Schimmel. Japsit ovat aika hyviä myös, kuten Yamaha, korkeampi malli.
        Vanhoissa ruotsalaisissakin joitain hyviä.

        Jari

        Mutta myös pianon kielet kuluvat joka voi antaa pianolle matallisen soundin nm. kokemusta on...


      • Ent. poika
        poika 15wee kirjoitti:

        sanoit, että ennen ei runkokaan tainnut olla valurautaa? siis pianon runko on nykyisin valurautaa(?), ei kai?

        okei, kielet metallia. Mistä sitten johtuu, että koulumme pianon ääni kuulostaa monin verroin metallisemmalta kuin omani?? Koulun piano on uusi Yamaha, ulkoisesti kai jotain punaista kirsikkapuuta.

        koulun pianoa soittaessa kuulostaa kuin löisin kahta pientä kattilaa toisiinsa!

        Kun minä olin 15wee, ei minun tarvinnut kysyä muilta, mistä aineesta pianon tai muun vempeleen sisuskalut on valmistettu. Minä avasin sen pianon tms. värkin kannen ja katsoin ihan omin silmin.

        Eipä silti, ei silloin ollut nettiäkään, missä kysellä tietävämmiltä.


      • Hammerklavier
        Kitty kirjoitti:

        Mutta myös pianon kielet kuluvat joka voi antaa pianolle matallisen soundin nm. kokemusta on...

        Tarkoitat ilmeisestin, että pianon kieliin lyövät vasarat (tai vasaroiden pinnoitteet) kuluvat. Kielien kuluminen on siihen verrattuna täysin mitätöntä.


      • poika19wee
        Ent. poika kirjoitti:

        Kun minä olin 15wee, ei minun tarvinnut kysyä muilta, mistä aineesta pianon tai muun vempeleen sisuskalut on valmistettu. Minä avasin sen pianon tms. värkin kannen ja katsoin ihan omin silmin.

        Eipä silti, ei silloin ollut nettiäkään, missä kysellä tietävämmiltä.

        Ennen ei myöskään ollut näsäviisaita pätemässä netissä?! :) Tuossahan jo aikaisemmin sanottiin, että päällepäin ei kielten materiaalia voi tietää. Mitä pahaa siis on asian kysymisessä?

        Oli muuten tosi mukavaa löytää näin vanha viesti täältä netin uumenista, vau! :)


      • Soitinmetso

        JariTre tietää! Ainoastaan tämä "raapaisu" ei kuulunut pianoihin, vaan cembaloihin. "Raapaisu" eli näppäily tehtiin aluksi linnun sulalla, joka toimi siis jonkinlaisena plektrana. Lähin pianon esi-isistä lienee hammerklavier joka jalostui 1709 Khristofiorin toimesta nykyisen kaltaiseksi pianoksi. Pianon nimi tulee siitä, kun se oli ensimmäinen kosketinsoitin, jolla voitiin soittaa sekä hiljaa, että kovaa ja siltäväliltä. Niinpä soittimen nimi olikin aluksi pianoforte (it. hiljaa-voimakkaasti) tai fortepiano.


      • Penalaakso03
        Hammerklavier kirjoitti:

        Tarkoitat ilmeisestin, että pianon kieliin lyövät vasarat (tai vasaroiden pinnoitteet) kuluvat. Kielien kuluminen on siihen verrattuna täysin mitätöntä.

        Vasaroiden pinnoiteet ei varsinaisesti kulu vaan huopa tiivistyy (menee lyttyyn) kielien kohdalta ja ne on palautettavissa huollolla ilman päällysteen vaihtamista.


    • Anonyymi

      Piano on...
      Kielisoitin- pianossa on kielet.
      Kosketinsoitin- pianoa soitetaan koskettimistolla.
      Lyömäsoitin- pianossa vasarat lyövät kieliä.

    • Anonyymi

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Mies, näen sinua hetken

      ja olet mielessä ikuisuuden. Toisia näen ikuisuuden ja he eivät jää mieleen hetkeksikään. Muistan jokaisen kohtaamisen
      Ikävä
      24
      4312
    2. Riikan perintö: ennätysvelka, ennätystyöttömyys ja ennätysverotus

      Tavallisen keskituloisen suomalaisen verotus on kireintä vuosikymmeniin, ja ensi vuonna palkansaajien käteen jää vieläki
      Maailman menoa
      225
      3769
    3. Riikka se jytkytti BKT:stä nyt 0,3 prosenttia pois

      Ja vain kolmessa kuukaudessa! Vuositasollahan tuo tarkoittaa reilun prosentin pudotusta. Pärjäisi varmaan lasketteluss
      Maailman menoa
      13
      3623
    4. Antti Lindtman kiitti valtiovarainministeri Purraa

      Ministeri Purra kertoi ottavasa vastuun EU:n alijäämämenettelyyn joutumisesta. Hän myös sanoi tietävänsä, että Lindtman
      Perussuomalaiset
      28
      2930
    5. SDP haluaa LISÄÄ veroja bensa-autoille!

      Sdp:n vaihtoehtobudjetti esittää polttomoottoriautoille lisää veroja Sdp esittää tuoreessa vaihtoehtobudjetissaan verot
      Maailman menoa
      50
      2748
    6. Riikka Purra on ihana, jämpti

      Hän yrittää saada Suomen taas kuntoon. Sanoo asiat suoraan, eikä piiloudu kapulakielen taakse. Riikan kaltaisia päättä
      Maailman menoa
      108
      2708
    7. Suomalaisten enemmistö on (ateisteja / fiksuja / sosialisteja)

      Tai jokin noiden yhdistelmä, koska S-ryhmän markkinaosuus päivittäistavarakaupasta on yli 50 prosenttia.
      Maailman menoa
      13
      2636
    8. "Purra löylytti oppositiota", sanoi naistoimittaja Pöllöraadissa

      Kyllä, Purra tekee juuri sitä työtä mitä hänen tuossa asemassa pitää tehdä, hän antaa oppositiolle takaisin samalla mita
      Maailman menoa
      41
      2387
    9. Henkilökohtaisia paljastuksia Dubaista - Kohujulkkis Sofia Belorf on äitipuoli ja puoliso!

      Tiesitkö, että Sofia on äitipuoli ja rakastava puoliso? Sofia Belorf saa oman sarjan, jossa seurataan hänen Bling Bling
      Kotimaiset julkkisjuorut
      65
      2336
    10. K-kauppa on liian kallis. Ei voi S-ryhmäläinen siirtyä tuonne asiakkaaksi

      Hintatason ero K-kauppojen ja S-markettien välillä on niin suuri, että S-market ei juurikaan menetä asiakkaitaan K-ketju
      Maailman menoa
      97
      1816
    Aihe