pianon kieli

poika15wee

mistä pianon kielet on tehty? onko niitä erilaisia, kuten kitarassa on nailon ja metalli? koulun piano kuulostaa kovin metalliselta eli voiko pianon kieli olla metallia? kiitti.

20

4199

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • siis

      Ei pianos oo kielii vitun dorka!!!!!!!!!!!!!! Siinä on koskettimet!!!!!!!!!!!

      • Teknikko

        Ja ääni tulee koskettimista vai? Koskettimien liike siirtyy mekaanisesti vasaroihin, jotka lyövät kieliä. Piano on kosketinsoitin, mutta sitä voi myös lyömäsoittimeksi kutsua (koska koskettimia 'lyödään', ei esim näppäillä, ja vasarat lyövät kieliä). Kielet sitten värähtelevät ja ääni tulee niistä. Kaikki näkemäni pianonkielet ovat näyttäneet metallisilta (yleensä pronssinen väri, mikä ei tietenkään materiaalista kerro mitään), ja rakenne muistuttaa lähinnä kierteistä jousta.


      • minä
        Teknikko kirjoitti:

        Ja ääni tulee koskettimista vai? Koskettimien liike siirtyy mekaanisesti vasaroihin, jotka lyövät kieliä. Piano on kosketinsoitin, mutta sitä voi myös lyömäsoittimeksi kutsua (koska koskettimia 'lyödään', ei esim näppäillä, ja vasarat lyövät kieliä). Kielet sitten värähtelevät ja ääni tulee niistä. Kaikki näkemäni pianonkielet ovat näyttäneet metallisilta (yleensä pronssinen väri, mikä ei tietenkään materiaalista kerro mitään), ja rakenne muistuttaa lähinnä kierteistä jousta.

        Jos pianoa kutsutaan lyömäsoittimeksi, se luo helposti vääriä mielikuvia. Pianoa ei soiteta lyömällä, vaan pikemminkin painelemalla koskettimia lukemattomilla eri tavoilla. Voimakkaimmat mahdolliset äänetkään eivät synny mestarin käsissä lyömällä, vaan pikemminkin pudottamalla (painovoimaa hyväksi käyttäen). Mitä voimakkaampi ääni, sitä korkeammalta käsi "pudotetaan". Lyöminen antaa väärän kuvan pianon soittotavasta. Siksi piano ei minulle ole lyömäsoitin.


      • Teknikko
        minä kirjoitti:

        Jos pianoa kutsutaan lyömäsoittimeksi, se luo helposti vääriä mielikuvia. Pianoa ei soiteta lyömällä, vaan pikemminkin painelemalla koskettimia lukemattomilla eri tavoilla. Voimakkaimmat mahdolliset äänetkään eivät synny mestarin käsissä lyömällä, vaan pikemminkin pudottamalla (painovoimaa hyväksi käyttäen). Mitä voimakkaampi ääni, sitä korkeammalta käsi "pudotetaan". Lyöminen antaa väärän kuvan pianon soittotavasta. Siksi piano ei minulle ole lyömäsoitin.

        Olen samaa mieltä. Ajatuksen pianon kutsumisesta lyömäsoittimeksi sain aikanaan soitonopettajaltani (joka oli kyllä hyvä opettaja myös mitä kosketukseen ym tulee, vaikkei siltä ehkä tämän yksittäisen tiedon valossa vaikutakaan). Hän perusteli termiä nimenomaan sillä että ääni syntyy kieltä lyömällä. Ei hänkään väittänyt että piano on_ lyömäsoitin, hän vain esitti mahdollisen ajatustavan.


      • huh huh
        Teknikko kirjoitti:

        Ja ääni tulee koskettimista vai? Koskettimien liike siirtyy mekaanisesti vasaroihin, jotka lyövät kieliä. Piano on kosketinsoitin, mutta sitä voi myös lyömäsoittimeksi kutsua (koska koskettimia 'lyödään', ei esim näppäillä, ja vasarat lyövät kieliä). Kielet sitten värähtelevät ja ääni tulee niistä. Kaikki näkemäni pianonkielet ovat näyttäneet metallisilta (yleensä pronssinen väri, mikä ei tietenkään materiaalista kerro mitään), ja rakenne muistuttaa lähinnä kierteistä jousta.

        Vitun ääliö se oli vitsi...


      • huh
        Teknikko kirjoitti:

        Ja ääni tulee koskettimista vai? Koskettimien liike siirtyy mekaanisesti vasaroihin, jotka lyövät kieliä. Piano on kosketinsoitin, mutta sitä voi myös lyömäsoittimeksi kutsua (koska koskettimia 'lyödään', ei esim näppäillä, ja vasarat lyövät kieliä). Kielet sitten värähtelevät ja ääni tulee niistä. Kaikki näkemäni pianonkielet ovat näyttäneet metallisilta (yleensä pronssinen väri, mikä ei tietenkään materiaalista kerro mitään), ja rakenne muistuttaa lähinnä kierteistä jousta.

        Vitun ääliö se oli vitsi...


    • Teatteriteknikko

      Pianonkielistä sanotaan usein että ne ovat terästä
      mutta todellisuudessa esim röslaun pianokielitehtaalla raaka-aineena käytetään kuitenkin ns. tahmu-puun kuituja. ne muistuttavat erehdyttävästi kiiltävää metallia. Bassokielissä on usein kuparipunos lisäämässä massaa kieleen.

      • Pianisti

        Mistä tuo tieto pianonkielen raaka-aineesta on peräisin? Mikä on tietolähteesi, sillä en ole ikinä moista väitettä kuullutkaan saati sitten soittanut pianolla jossa ei olisi teräksestä valmistettuja kieliä?

        Olisi kiva joskus päästä kokeilemaan tuollaista pianoa.


    • pianisti

      Pianon kielet ovat metallia.
      Matalammat kielet on päällystetty kuparilla ja korkeimpia ääniä soittaessa yhtä kosketinta kohden on kolme kieltä.

      Én ole ikinä kuullut, että pianossa olisi käytetty nailonkieliä ja syykin taitaa olla selvä. Nailon ei soi tarpeeksi kovaa ja materiaalina se ei ole kovin kestävä kun varasa sitä neljän fff:n voimalla paukauttaa.

    • JariTre

      Moi!

      Pianon kielet ovat kyllä metallia samaten koko runko, mihin kielet kiinnittyvät.

      Pianossa runko on pystyssä (ja kielet myös), flyygelissä runko ja kielet vaakatasossa.

      Veto on niin raju, että muu ei edes kestä. Ennen aikaan tilanne oli toinen kun metallikieliä ei pystytty valmistamaan. Silloin ei runkokaan tainnut olla valurautaa. Esim. viuluissa jouduttiin e-kielikin ennen tekemään lampaan suolista tai muista materiaaleista. Nykyään viuluissa e on terästä ja muut keinokuituja. Punokset sitten eri metallilajeja.

      Yleisesti ottaen soittimissa, joissa runko on puuta, voidaan käyttää pehmeämpiä kieliä eli siis muita kuin metalli.

      Pianossa on korkeammissa kielissa useampi kieli samaa sävelkorkeutta ja matalemmissa bassokielissä vain yksi.

      Kyllä pianoa virallisesti kutsutaan lyömäsoittimeksi, koska vasara lyö kieltä. Vanhemmat pianomallit, eli edeltäjät, toimivat eri periaatteella. Niissä ei ollut vasaroita vaan kieltä raapaistiin mekaanisin vivuin. Ääni oli erilainen eikä sen voimakkuuteen voinut juurikaan vaikuttaa toisin kuin pianossa.


      Jari

      • poika 15wee

        sanoit, että ennen ei runkokaan tainnut olla valurautaa? siis pianon runko on nykyisin valurautaa(?), ei kai?

        okei, kielet metallia. Mistä sitten johtuu, että koulumme pianon ääni kuulostaa monin verroin metallisemmalta kuin omani?? Koulun piano on uusi Yamaha, ulkoisesti kai jotain punaista kirsikkapuuta.

        koulun pianoa soittaessa kuulostaa kuin löisin kahta pientä kattilaa toisiinsa!


      • JariTre
        poika 15wee kirjoitti:

        sanoit, että ennen ei runkokaan tainnut olla valurautaa? siis pianon runko on nykyisin valurautaa(?), ei kai?

        okei, kielet metallia. Mistä sitten johtuu, että koulumme pianon ääni kuulostaa monin verroin metallisemmalta kuin omani?? Koulun piano on uusi Yamaha, ulkoisesti kai jotain punaista kirsikkapuuta.

        koulun pianoa soittaessa kuulostaa kuin löisin kahta pientä kattilaa toisiinsa!

        Juu,

        päällepäin näkyy tietenkin vain puuosat, jotka ovat viilutettua tai maalattua puuta. Kun kurkistaa sisälle (eli kansi auki tai poistaa puulevyjä edestä) näkee valurautarungon ja ohuesta kuusilevystä tehdyn kaikupohjan. Yläkannen alta näkee myös kielet ja vasarat. Näitä puulevyjä poistetaan muutenkin kun halutaan voimakkaampi ääni kuuluviin. Jo pelkkä yläkannen avaaminen voimistaa ja jykevöittää ääntä.

        Ääneen vaikuttaa koko rakenne. Näissäkin soittimissa pätee, että hinta korreloi aika hyvin laadun kanssa. Halvat pianot kuulostavat halvalta.

        Suomessa on ollut kaksi valmistajaa Fazer ja Hellas. Fazer ei enää tee pianoja.

        Ihmeellistä että Suomessa nämä makeistehtaat ovat myös pianontekijöitä. Hellas tekee edelleen pianoja ja karkkeja. Ihmeellista synergiaa.

        Suomalaisten pianojen taso ei ole lähellekään mitä saksalaisten esim. Schimmel. Japsit ovat aika hyviä myös, kuten Yamaha, korkeampi malli.
        Vanhoissa ruotsalaisissakin joitain hyviä.

        Jari


      • Kitty
        JariTre kirjoitti:

        Juu,

        päällepäin näkyy tietenkin vain puuosat, jotka ovat viilutettua tai maalattua puuta. Kun kurkistaa sisälle (eli kansi auki tai poistaa puulevyjä edestä) näkee valurautarungon ja ohuesta kuusilevystä tehdyn kaikupohjan. Yläkannen alta näkee myös kielet ja vasarat. Näitä puulevyjä poistetaan muutenkin kun halutaan voimakkaampi ääni kuuluviin. Jo pelkkä yläkannen avaaminen voimistaa ja jykevöittää ääntä.

        Ääneen vaikuttaa koko rakenne. Näissäkin soittimissa pätee, että hinta korreloi aika hyvin laadun kanssa. Halvat pianot kuulostavat halvalta.

        Suomessa on ollut kaksi valmistajaa Fazer ja Hellas. Fazer ei enää tee pianoja.

        Ihmeellistä että Suomessa nämä makeistehtaat ovat myös pianontekijöitä. Hellas tekee edelleen pianoja ja karkkeja. Ihmeellista synergiaa.

        Suomalaisten pianojen taso ei ole lähellekään mitä saksalaisten esim. Schimmel. Japsit ovat aika hyviä myös, kuten Yamaha, korkeampi malli.
        Vanhoissa ruotsalaisissakin joitain hyviä.

        Jari

        Mutta myös pianon kielet kuluvat joka voi antaa pianolle matallisen soundin nm. kokemusta on...


      • Ent. poika
        poika 15wee kirjoitti:

        sanoit, että ennen ei runkokaan tainnut olla valurautaa? siis pianon runko on nykyisin valurautaa(?), ei kai?

        okei, kielet metallia. Mistä sitten johtuu, että koulumme pianon ääni kuulostaa monin verroin metallisemmalta kuin omani?? Koulun piano on uusi Yamaha, ulkoisesti kai jotain punaista kirsikkapuuta.

        koulun pianoa soittaessa kuulostaa kuin löisin kahta pientä kattilaa toisiinsa!

        Kun minä olin 15wee, ei minun tarvinnut kysyä muilta, mistä aineesta pianon tai muun vempeleen sisuskalut on valmistettu. Minä avasin sen pianon tms. värkin kannen ja katsoin ihan omin silmin.

        Eipä silti, ei silloin ollut nettiäkään, missä kysellä tietävämmiltä.


      • Hammerklavier
        Kitty kirjoitti:

        Mutta myös pianon kielet kuluvat joka voi antaa pianolle matallisen soundin nm. kokemusta on...

        Tarkoitat ilmeisestin, että pianon kieliin lyövät vasarat (tai vasaroiden pinnoitteet) kuluvat. Kielien kuluminen on siihen verrattuna täysin mitätöntä.


      • poika19wee
        Ent. poika kirjoitti:

        Kun minä olin 15wee, ei minun tarvinnut kysyä muilta, mistä aineesta pianon tai muun vempeleen sisuskalut on valmistettu. Minä avasin sen pianon tms. värkin kannen ja katsoin ihan omin silmin.

        Eipä silti, ei silloin ollut nettiäkään, missä kysellä tietävämmiltä.

        Ennen ei myöskään ollut näsäviisaita pätemässä netissä?! :) Tuossahan jo aikaisemmin sanottiin, että päällepäin ei kielten materiaalia voi tietää. Mitä pahaa siis on asian kysymisessä?

        Oli muuten tosi mukavaa löytää näin vanha viesti täältä netin uumenista, vau! :)


      • Soitinmetso

        JariTre tietää! Ainoastaan tämä "raapaisu" ei kuulunut pianoihin, vaan cembaloihin. "Raapaisu" eli näppäily tehtiin aluksi linnun sulalla, joka toimi siis jonkinlaisena plektrana. Lähin pianon esi-isistä lienee hammerklavier joka jalostui 1709 Khristofiorin toimesta nykyisen kaltaiseksi pianoksi. Pianon nimi tulee siitä, kun se oli ensimmäinen kosketinsoitin, jolla voitiin soittaa sekä hiljaa, että kovaa ja siltäväliltä. Niinpä soittimen nimi olikin aluksi pianoforte (it. hiljaa-voimakkaasti) tai fortepiano.


      • Penalaakso03
        Hammerklavier kirjoitti:

        Tarkoitat ilmeisestin, että pianon kieliin lyövät vasarat (tai vasaroiden pinnoitteet) kuluvat. Kielien kuluminen on siihen verrattuna täysin mitätöntä.

        Vasaroiden pinnoiteet ei varsinaisesti kulu vaan huopa tiivistyy (menee lyttyyn) kielien kohdalta ja ne on palautettavissa huollolla ilman päällysteen vaihtamista.


    • Anonyymi

      Piano on...
      Kielisoitin- pianossa on kielet.
      Kosketinsoitin- pianoa soitetaan koskettimistolla.
      Lyömäsoitin- pianossa vasarat lyövät kieliä.

    • Anonyymi

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Vesikin maksaa, miksei hengitysilma?

      Jatkuvasti itketään ettei ole rahaa mihinkään, mutta tilastojen mukaan rahaa on enemmän kuin koskaan, joten miksei asial
      Maailman menoa
      9
      1666
    2. Satuolennoista tarinointi ei kuulu peruskoulun tehtäviin

      Opetustunteja on muutenkin käytössä vain rajallinen määrä. Eli nämä satuhommat koulun ulkopuolelle vapaaehtoisiin harras
      Maailman menoa
      130
      1661
    3. Suomalainen perheenisä vaatii Suvivirren esittämisestä hyvityksiä

      Itse lapsena uskonnonopetuksesta vissiin traumoja saanut ihka suomalainen (!) perheenisä vaatii Espoon kaupungilta korva
      Maailman menoa
      251
      1179
    4. Lahkokasteen ja kristillisen kasteen erot

      Raamatun mukaan Kristillisessä yhdessä kasteessa Jumala pesee ja puhdistaa ihmisen sydämen ja poistaa perisynnin kirouks
      Kaste
      422
      1078
    5. Mies profiloin sinut

      Etsit täysin hallittavaa mutta samalla poikkeuksellista ihmistä. Etsit jotain mitä et koskaan tule saamaan.
      Ikävä
      207
      1053
    6. Mitä haluaisit

      Tehdä kaivattusi kanssa?
      Ikävä
      128
      929
    7. Heikki Paasosen Marita-vaimo jätti tunteikkaat jäähyväiset: "Tällä kertaa me..."

      Heikki Paasonen on naimisissa Marita Paasosen (os. Alatalo) kanssa ja heillä on kaksi pientä lasta. Nyt koitti aika jätt
      Suomalaiset julkkikset
      3
      877
    8. Känsäkoura ja hotelli

      Tietoa kuka ostanut?
      Kuhmo
      10
      855
    9. Pirkanlinna yleisötapahtuma

      Oli todella hyvä tilaisuus. Ja EERO. L. Aivan mahtava tyyppi. Veti rennosti ja asiallisesti. Ja yleisöltä hyviä kysymyks
      Ähtäri
      48
      853
    10. Kuka omistaa keltaisen vanhan aravan?

      Pitäs saada rakennuksen omistajaan yhteys, rappukäytävät on siivottomassa kunnossa. Hiekkaa ja roskia rappusissa, lisäks
      Haapavesi
      31
      845
    Aihe