pianon kieli

poika15wee

mistä pianon kielet on tehty? onko niitä erilaisia, kuten kitarassa on nailon ja metalli? koulun piano kuulostaa kovin metalliselta eli voiko pianon kieli olla metallia? kiitti.

20

3727

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • siis

      Ei pianos oo kielii vitun dorka!!!!!!!!!!!!!! Siinä on koskettimet!!!!!!!!!!!

      • Teknikko

        Ja ääni tulee koskettimista vai? Koskettimien liike siirtyy mekaanisesti vasaroihin, jotka lyövät kieliä. Piano on kosketinsoitin, mutta sitä voi myös lyömäsoittimeksi kutsua (koska koskettimia 'lyödään', ei esim näppäillä, ja vasarat lyövät kieliä). Kielet sitten värähtelevät ja ääni tulee niistä. Kaikki näkemäni pianonkielet ovat näyttäneet metallisilta (yleensä pronssinen väri, mikä ei tietenkään materiaalista kerro mitään), ja rakenne muistuttaa lähinnä kierteistä jousta.


      • minä
        Teknikko kirjoitti:

        Ja ääni tulee koskettimista vai? Koskettimien liike siirtyy mekaanisesti vasaroihin, jotka lyövät kieliä. Piano on kosketinsoitin, mutta sitä voi myös lyömäsoittimeksi kutsua (koska koskettimia 'lyödään', ei esim näppäillä, ja vasarat lyövät kieliä). Kielet sitten värähtelevät ja ääni tulee niistä. Kaikki näkemäni pianonkielet ovat näyttäneet metallisilta (yleensä pronssinen väri, mikä ei tietenkään materiaalista kerro mitään), ja rakenne muistuttaa lähinnä kierteistä jousta.

        Jos pianoa kutsutaan lyömäsoittimeksi, se luo helposti vääriä mielikuvia. Pianoa ei soiteta lyömällä, vaan pikemminkin painelemalla koskettimia lukemattomilla eri tavoilla. Voimakkaimmat mahdolliset äänetkään eivät synny mestarin käsissä lyömällä, vaan pikemminkin pudottamalla (painovoimaa hyväksi käyttäen). Mitä voimakkaampi ääni, sitä korkeammalta käsi "pudotetaan". Lyöminen antaa väärän kuvan pianon soittotavasta. Siksi piano ei minulle ole lyömäsoitin.


      • Teknikko
        minä kirjoitti:

        Jos pianoa kutsutaan lyömäsoittimeksi, se luo helposti vääriä mielikuvia. Pianoa ei soiteta lyömällä, vaan pikemminkin painelemalla koskettimia lukemattomilla eri tavoilla. Voimakkaimmat mahdolliset äänetkään eivät synny mestarin käsissä lyömällä, vaan pikemminkin pudottamalla (painovoimaa hyväksi käyttäen). Mitä voimakkaampi ääni, sitä korkeammalta käsi "pudotetaan". Lyöminen antaa väärän kuvan pianon soittotavasta. Siksi piano ei minulle ole lyömäsoitin.

        Olen samaa mieltä. Ajatuksen pianon kutsumisesta lyömäsoittimeksi sain aikanaan soitonopettajaltani (joka oli kyllä hyvä opettaja myös mitä kosketukseen ym tulee, vaikkei siltä ehkä tämän yksittäisen tiedon valossa vaikutakaan). Hän perusteli termiä nimenomaan sillä että ääni syntyy kieltä lyömällä. Ei hänkään väittänyt että piano on_ lyömäsoitin, hän vain esitti mahdollisen ajatustavan.


      • huh huh
        Teknikko kirjoitti:

        Ja ääni tulee koskettimista vai? Koskettimien liike siirtyy mekaanisesti vasaroihin, jotka lyövät kieliä. Piano on kosketinsoitin, mutta sitä voi myös lyömäsoittimeksi kutsua (koska koskettimia 'lyödään', ei esim näppäillä, ja vasarat lyövät kieliä). Kielet sitten värähtelevät ja ääni tulee niistä. Kaikki näkemäni pianonkielet ovat näyttäneet metallisilta (yleensä pronssinen väri, mikä ei tietenkään materiaalista kerro mitään), ja rakenne muistuttaa lähinnä kierteistä jousta.

        Vitun ääliö se oli vitsi...


      • huh
        Teknikko kirjoitti:

        Ja ääni tulee koskettimista vai? Koskettimien liike siirtyy mekaanisesti vasaroihin, jotka lyövät kieliä. Piano on kosketinsoitin, mutta sitä voi myös lyömäsoittimeksi kutsua (koska koskettimia 'lyödään', ei esim näppäillä, ja vasarat lyövät kieliä). Kielet sitten värähtelevät ja ääni tulee niistä. Kaikki näkemäni pianonkielet ovat näyttäneet metallisilta (yleensä pronssinen väri, mikä ei tietenkään materiaalista kerro mitään), ja rakenne muistuttaa lähinnä kierteistä jousta.

        Vitun ääliö se oli vitsi...


    • Teatteriteknikko

      Pianonkielistä sanotaan usein että ne ovat terästä
      mutta todellisuudessa esim röslaun pianokielitehtaalla raaka-aineena käytetään kuitenkin ns. tahmu-puun kuituja. ne muistuttavat erehdyttävästi kiiltävää metallia. Bassokielissä on usein kuparipunos lisäämässä massaa kieleen.

      • Pianisti

        Mistä tuo tieto pianonkielen raaka-aineesta on peräisin? Mikä on tietolähteesi, sillä en ole ikinä moista väitettä kuullutkaan saati sitten soittanut pianolla jossa ei olisi teräksestä valmistettuja kieliä?

        Olisi kiva joskus päästä kokeilemaan tuollaista pianoa.


    • pianisti

      Pianon kielet ovat metallia.
      Matalammat kielet on päällystetty kuparilla ja korkeimpia ääniä soittaessa yhtä kosketinta kohden on kolme kieltä.

      Én ole ikinä kuullut, että pianossa olisi käytetty nailonkieliä ja syykin taitaa olla selvä. Nailon ei soi tarpeeksi kovaa ja materiaalina se ei ole kovin kestävä kun varasa sitä neljän fff:n voimalla paukauttaa.

    • JariTre

      Moi!

      Pianon kielet ovat kyllä metallia samaten koko runko, mihin kielet kiinnittyvät.

      Pianossa runko on pystyssä (ja kielet myös), flyygelissä runko ja kielet vaakatasossa.

      Veto on niin raju, että muu ei edes kestä. Ennen aikaan tilanne oli toinen kun metallikieliä ei pystytty valmistamaan. Silloin ei runkokaan tainnut olla valurautaa. Esim. viuluissa jouduttiin e-kielikin ennen tekemään lampaan suolista tai muista materiaaleista. Nykyään viuluissa e on terästä ja muut keinokuituja. Punokset sitten eri metallilajeja.

      Yleisesti ottaen soittimissa, joissa runko on puuta, voidaan käyttää pehmeämpiä kieliä eli siis muita kuin metalli.

      Pianossa on korkeammissa kielissa useampi kieli samaa sävelkorkeutta ja matalemmissa bassokielissä vain yksi.

      Kyllä pianoa virallisesti kutsutaan lyömäsoittimeksi, koska vasara lyö kieltä. Vanhemmat pianomallit, eli edeltäjät, toimivat eri periaatteella. Niissä ei ollut vasaroita vaan kieltä raapaistiin mekaanisin vivuin. Ääni oli erilainen eikä sen voimakkuuteen voinut juurikaan vaikuttaa toisin kuin pianossa.


      Jari

      • poika 15wee

        sanoit, että ennen ei runkokaan tainnut olla valurautaa? siis pianon runko on nykyisin valurautaa(?), ei kai?

        okei, kielet metallia. Mistä sitten johtuu, että koulumme pianon ääni kuulostaa monin verroin metallisemmalta kuin omani?? Koulun piano on uusi Yamaha, ulkoisesti kai jotain punaista kirsikkapuuta.

        koulun pianoa soittaessa kuulostaa kuin löisin kahta pientä kattilaa toisiinsa!


      • JariTre
        poika 15wee kirjoitti:

        sanoit, että ennen ei runkokaan tainnut olla valurautaa? siis pianon runko on nykyisin valurautaa(?), ei kai?

        okei, kielet metallia. Mistä sitten johtuu, että koulumme pianon ääni kuulostaa monin verroin metallisemmalta kuin omani?? Koulun piano on uusi Yamaha, ulkoisesti kai jotain punaista kirsikkapuuta.

        koulun pianoa soittaessa kuulostaa kuin löisin kahta pientä kattilaa toisiinsa!

        Juu,

        päällepäin näkyy tietenkin vain puuosat, jotka ovat viilutettua tai maalattua puuta. Kun kurkistaa sisälle (eli kansi auki tai poistaa puulevyjä edestä) näkee valurautarungon ja ohuesta kuusilevystä tehdyn kaikupohjan. Yläkannen alta näkee myös kielet ja vasarat. Näitä puulevyjä poistetaan muutenkin kun halutaan voimakkaampi ääni kuuluviin. Jo pelkkä yläkannen avaaminen voimistaa ja jykevöittää ääntä.

        Ääneen vaikuttaa koko rakenne. Näissäkin soittimissa pätee, että hinta korreloi aika hyvin laadun kanssa. Halvat pianot kuulostavat halvalta.

        Suomessa on ollut kaksi valmistajaa Fazer ja Hellas. Fazer ei enää tee pianoja.

        Ihmeellistä että Suomessa nämä makeistehtaat ovat myös pianontekijöitä. Hellas tekee edelleen pianoja ja karkkeja. Ihmeellista synergiaa.

        Suomalaisten pianojen taso ei ole lähellekään mitä saksalaisten esim. Schimmel. Japsit ovat aika hyviä myös, kuten Yamaha, korkeampi malli.
        Vanhoissa ruotsalaisissakin joitain hyviä.

        Jari


      • Kitty
        JariTre kirjoitti:

        Juu,

        päällepäin näkyy tietenkin vain puuosat, jotka ovat viilutettua tai maalattua puuta. Kun kurkistaa sisälle (eli kansi auki tai poistaa puulevyjä edestä) näkee valurautarungon ja ohuesta kuusilevystä tehdyn kaikupohjan. Yläkannen alta näkee myös kielet ja vasarat. Näitä puulevyjä poistetaan muutenkin kun halutaan voimakkaampi ääni kuuluviin. Jo pelkkä yläkannen avaaminen voimistaa ja jykevöittää ääntä.

        Ääneen vaikuttaa koko rakenne. Näissäkin soittimissa pätee, että hinta korreloi aika hyvin laadun kanssa. Halvat pianot kuulostavat halvalta.

        Suomessa on ollut kaksi valmistajaa Fazer ja Hellas. Fazer ei enää tee pianoja.

        Ihmeellistä että Suomessa nämä makeistehtaat ovat myös pianontekijöitä. Hellas tekee edelleen pianoja ja karkkeja. Ihmeellista synergiaa.

        Suomalaisten pianojen taso ei ole lähellekään mitä saksalaisten esim. Schimmel. Japsit ovat aika hyviä myös, kuten Yamaha, korkeampi malli.
        Vanhoissa ruotsalaisissakin joitain hyviä.

        Jari

        Mutta myös pianon kielet kuluvat joka voi antaa pianolle matallisen soundin nm. kokemusta on...


      • Ent. poika
        poika 15wee kirjoitti:

        sanoit, että ennen ei runkokaan tainnut olla valurautaa? siis pianon runko on nykyisin valurautaa(?), ei kai?

        okei, kielet metallia. Mistä sitten johtuu, että koulumme pianon ääni kuulostaa monin verroin metallisemmalta kuin omani?? Koulun piano on uusi Yamaha, ulkoisesti kai jotain punaista kirsikkapuuta.

        koulun pianoa soittaessa kuulostaa kuin löisin kahta pientä kattilaa toisiinsa!

        Kun minä olin 15wee, ei minun tarvinnut kysyä muilta, mistä aineesta pianon tai muun vempeleen sisuskalut on valmistettu. Minä avasin sen pianon tms. värkin kannen ja katsoin ihan omin silmin.

        Eipä silti, ei silloin ollut nettiäkään, missä kysellä tietävämmiltä.


      • Hammerklavier
        Kitty kirjoitti:

        Mutta myös pianon kielet kuluvat joka voi antaa pianolle matallisen soundin nm. kokemusta on...

        Tarkoitat ilmeisestin, että pianon kieliin lyövät vasarat (tai vasaroiden pinnoitteet) kuluvat. Kielien kuluminen on siihen verrattuna täysin mitätöntä.


      • poika19wee
        Ent. poika kirjoitti:

        Kun minä olin 15wee, ei minun tarvinnut kysyä muilta, mistä aineesta pianon tai muun vempeleen sisuskalut on valmistettu. Minä avasin sen pianon tms. värkin kannen ja katsoin ihan omin silmin.

        Eipä silti, ei silloin ollut nettiäkään, missä kysellä tietävämmiltä.

        Ennen ei myöskään ollut näsäviisaita pätemässä netissä?! :) Tuossahan jo aikaisemmin sanottiin, että päällepäin ei kielten materiaalia voi tietää. Mitä pahaa siis on asian kysymisessä?

        Oli muuten tosi mukavaa löytää näin vanha viesti täältä netin uumenista, vau! :)


      • Soitinmetso

        JariTre tietää! Ainoastaan tämä "raapaisu" ei kuulunut pianoihin, vaan cembaloihin. "Raapaisu" eli näppäily tehtiin aluksi linnun sulalla, joka toimi siis jonkinlaisena plektrana. Lähin pianon esi-isistä lienee hammerklavier joka jalostui 1709 Khristofiorin toimesta nykyisen kaltaiseksi pianoksi. Pianon nimi tulee siitä, kun se oli ensimmäinen kosketinsoitin, jolla voitiin soittaa sekä hiljaa, että kovaa ja siltäväliltä. Niinpä soittimen nimi olikin aluksi pianoforte (it. hiljaa-voimakkaasti) tai fortepiano.


      • Penalaakso03
        Hammerklavier kirjoitti:

        Tarkoitat ilmeisestin, että pianon kieliin lyövät vasarat (tai vasaroiden pinnoitteet) kuluvat. Kielien kuluminen on siihen verrattuna täysin mitätöntä.

        Vasaroiden pinnoiteet ei varsinaisesti kulu vaan huopa tiivistyy (menee lyttyyn) kielien kohdalta ja ne on palautettavissa huollolla ilman päällysteen vaihtamista.


    • Anonyymi

      Piano on...
      Kielisoitin- pianossa on kielet.
      Kosketinsoitin- pianoa soitetaan koskettimistolla.
      Lyömäsoitin- pianossa vasarat lyövät kieliä.

    • Anonyymi

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Tyttäreni kuoli lihavuusleikkaukseen.

      Miettikää kuiten 2 kertaa, ennenkuin menette lihavuusleikkaukseen.
      Terveys
      321
      7635
    2. Viiimeinen viesti

      Sinulle neiti ristiriita vai mikä nimesi sitten ikinä onkaan. Mulle alkaa riittää tää sekoilu. Oot leikkiny mun tunteill
      Suhteet
      66
      2176
    3. Mikä olisi sinun ja kaivattusi

      Tarinan kertovan elokuvan nimi?
      Ikävä
      177
      1856
    4. epäonnen perjantain rikos yritys

      onpa epäselvä kuva, tuolla laadullako keskustaa tarkkaillaan lego hahmotkin selvempiä
      Kajaani
      16
      1392
    5. Onko kaivattusi täysin vietävissä ja

      vedätettävissä?
      Ikävä
      112
      1287
    6. Yllätyspaukku! Vappu Pimiä rikkoi vaikean rajapyykin yllättävässä bisneksessä: "Nyt hymyilyttää...!"

      Wau, onnea, Vappu Pimiä, upea suoritus! PS. Pimiä tänään televisiossa, ohjelmatietojen mukaan hän on Puoli seiskassa vie
      Suomalaiset julkkikset
      9
      1261
    7. Suomessa ei ole järkeä tarjota terveyspalveluita joka kolkassa

      - Suomen väestötiheys 1.1.2022 oli 18,3 asukasta maaneliökilometriä kohden. - Uudenmaan maakunnassa asuu keskimäärin 18
      Maailman menoa
      170
      1231
    8. RÖTÖSHERRAT KIIKKIIN PUOLANGALLA.

      Puolankalaisilla tehtävä ryhmäkanne itsensä yleintäneistä rötöstelijöista, sekä maksattaa kunnan maksama tyhmän koplan j
      Puolanka
      57
      1186
    9. Kirjoitin sinulle koska

      tunnen sinua kohtaan niin paljon. Sydäntäni särkee, kun kätken ihastumisen, kaipauksen, sinua kohtaan tuntemani lämmön j
      Ikävä
      41
      1081
    10. Martina pääsee upeisiin häihin

      Miltäs se tuntuu kateellisista. Anni Uusivirta on Martinan kavereita.
      Kotimaiset julkkisjuorut
      290
      1029
    Aihe