Olen viidettä vuotta kihloissa turkkilaisen miehen kanssa. Kuvio on se tyypillinen lomaihastus, joka jatkui puhelimitse ja tapaamisilla 3-4 kertaa vuodessa.
Nyt olen tilanteessa, että olisi pian tehtävä se lopullinen ratkaisu. Naimisiin vai ero!
Mies on ihmeekseni jaksanut odottaa näinkin kauan ja olen luvannut hänelle antaa sitovan ja lopullisen vastauksen seuraavan kerran sinne mennessäni toukokuussa.
Vähän vaan hirvittää, kun olen kuullut tällaisista suhteista enemmän pahaa kuin hyvää. Tietysti ymmärrän, että ihmiset ovat erilaisia, vaikka samaa kansallisuutta olisivatkin. Mutta ne kulttuurierot, ne arvelluttavat.
Mieheni kavereissakin on useita, jotka iskevät turistityttöjä, vaikka ovatkin omasta mielestäänkin onnellisesti naimisissa.
Asiasta olemme puhuneet usein ja haluaisin tietysti uskoa, kun mieheni sanoo, ettei ole ollut kenenkään muun kanssa sen jälkeen, kun minut tapasi, mutta järki pistää silti epäilemään.
Olen kyllä piloillani kertonut hänelle, että pistän vielä joskus jonkun kaverini hänen uskollisuuttaan testaamaan... Mieheni on hieman ujo, eikä tuskin itse kehtaisi lähestyä turistityttöjä treffien merkeissä. Meidänkin ensitreffitkin järjesti mieheni silloinen työkaveri mieheltäni salaa.
Perheeni pitää minua ihan kahjona, isä ilmoitti, ettei sitä muslimia ainakaan hänen kotiinsa parane tuoda näytille. Sisko kehotti hakeutumaan hoitoon tai ainakin tekemään kiireesti avioehdon joka pätee niin täällä kuin Turkissakin. Työkaverit naureskelevat takanapäin.
Kuulisin mielelläni muiden suomalais/turkkilaisessa suhteessa elävien kommentteja.
Suomi/Turkki
67
25920
Vastaukset
- viisastunut
En itse oli koskaan/en koskaan tule seurustelemaan muslimin kanssa. Tunnen hyvin pari ihmistä, jotka ovat saaneet katua seurustelua juuri turkkilaisen kanssa.
Alussa kaikki vaikutti todella ruusuiselta. Paljastui kuitenkin kihlojen vaihtamisen jälkeen, että mies olikin jo naimisissa toisen uölkomaalaisen naisen kanssa ja että hän pyöritti siinä sivussa useampia naisia.
Ystäväni ei tästä ottanut opikseen vaan ryhtyi seurustelemaan uudestaan toisen turkkilaisen kanssa. Hän jätti taakseen Suomen, työpaikkansa ja ystävänsä. Suhde ei toiminutkaan ja tyttö muutti takasin Suomeen. Mies soitteli tappouhkauksia ja sanoi lähettävänsä sukulaisensa tappamaan tytön. Ystäväni joutui vaihtamaan kaikki tietonsa nimestä alkaen...nyt hän oppinut, että seurustelu turkkilaisen/muslimin kanssa ei tule koskaan onnistumaan.
En halua pelotella sinua, mutta tämä kaikki on totta. Valitettavasti rakkaus ei voita Allahia.
Älä ainakaan missään nimessä muuta Turkkiin tai mene siellä naimisiin. Silloin olet miehen omaisuutta ja sinulla ei ole mitään oikeuksia. Sinun tulee totella miehesi lisäksi kaikkia suvun miehiä sekä ylipäätänsä hänen sukuaan.
Sinua saa raiskata, hakata ja viskoa, eikä sinulla ole tähän mitään vastaan sanomista.
Eli ei kannata!!! älä ole niin tyhmä kuin ystäväni oli. Hänellä on ikuiset arvet niin sydämessään kuin ruumiissaan muistona "ihanasta ja tulisesta" turkkilaisesta...
Valitettava tosiseikka on se, että rakkauskaan ei voita kulttuurieroja...
Luonnollisesti on poikkeuksia, mutta muslimikulttuuri on tiukan hierarkinen ja rakkaus ei oel mitään verrattuna Koraaniin.
Tee päätös järjelläsi, sydämesi kiittää sinua vielä!
*kaukohali ja lääkettä sydänsuruihin*- Vaisnava
Anteeksi, mutta sinulla on kyllä järkyttävän stereotypisoiva käsitys muslimeista. Minäkin tunnen heitä paljon, rakkain ystävänikin on muslimi Euroopan ulkopuolelta. Rakastavampaa ja hellempää ihmistä saa hakea, ja nimenomaan Islam on tehnyt hänestä sellaisen kun hän on.
Kyllä ne erot ovat ihmis- ja perhekohtaisia. Et voi leimata kaikkia turkkilaisia tai kaikkia muslimeja ystäviesi kokemusten perusteella. - kkk
Minä satun olemaan naimisissa muslimin kanssa, eikä elämämme ole lähelläkään sinun kuvaustasi. En ole joutunut pelkäämään miestäni tai suvun miehiä (asumme kylläkin Suomessa)kertaakaan elämäni aikana.
Tosin islamin uskonto on ehkä hieman erilainen jokaisessa muslimi maassa ja turkkilaisista minulla ei ole tietoa.
Mutta siltikin jokainen ihminen on erilainen, vaikka sama uskonto olisikin. - uskomatonta
Mina olen naimisissa turkkilaisen miehen kanssa ja onnellisesti. Menimme naimisiin juuri turkissa mieheni kotipaikkakunalla. Minakin kuulin aikanani samanlaisia kauhutarinoita, ja osa niista voi pıtaakin paikkaansa, mutta ihmiset ovat erilaisia joka puolella maailmaa.
Mitaan negatiivista en ole kokenut. Naimisiin menon jalkeen mıeheni ei ole muuttunut mitenkaan, siita ihanasta ja huomaavaisesta johon rakastuin.
Kannattaa luottaa itseensa ja kumppaniin, ei muiden kateellisten puheisiin. - filla
uskomatonta kirjoitti:
Mina olen naimisissa turkkilaisen miehen kanssa ja onnellisesti. Menimme naimisiin juuri turkissa mieheni kotipaikkakunalla. Minakin kuulin aikanani samanlaisia kauhutarinoita, ja osa niista voi pıtaakin paikkaansa, mutta ihmiset ovat erilaisia joka puolella maailmaa.
Mitaan negatiivista en ole kokenut. Naimisiin menon jalkeen mıeheni ei ole muuttunut mitenkaan, siita ihanasta ja huomaavaisesta johon rakastuin.
Kannattaa luottaa itseensa ja kumppaniin, ei muiden kateellisten puheisiin.Sama tällä. Turkkilaismieheni on yhtä huomaavainen ja ihana kuin silloin 11v.sitten kun tavattiin ja mentiin naimisiin.stereotyypiät pois kuvioista.
Mä sanon kyllä, että rakkaus on tärkeämpää kuin mitään muuta. - Anonyymi
näyttää siltä että ystäväsi ovat menneet yhteen olettaen että on suomalainen mies. Ystävälläsi ri vsrmaan ollut empatiaa huomioida että suomeen tultuansa kaikki on toisin ja mies ei olekkaan oikeutettu toimimasn kuten omassa maassaan. Keskustelkaa herran tähden ennen kuin hypätään suhteeseen. täsdä yhdistyy kaksi eri kulttuuria ja kumallekin kulttuuritte ja tavoille on löydettävä tilaa ja tämä toki vaatii empatiaa ja sovittelua. ei ole oikein tallata toinen alas. kummallakin pitää olla mahdollisuus ylläpitää omaa kulttuuria niin että ei häiritse suomen kulttuuria. suomessa on sääntöjä ja tapoja jotka tulee kertoa toiselle että näin suomessa toimitaan. Minä kerroin miehelleni ja varoitin mitä ei kannata ikinä suomessa tehdä. Älä allekirjoita mitään jos et ymmärrä ja Älä ikinä koske toiseen ihmiseen ... 🙂sekä suomessa on oikeus esittää oma kanta kunhan ei loukkaa toista. sekä naisen sanoessa ei on se ei .
Muslimi ovat noin 2 Mly ihmisiä hyvää sinulle pari Muslimilainen ollut huono sitten tarkoita 2 mil ovat huono
mieti jos sanot sakslainen ovat kaikki natsia
10000000 naisia vietnamilainen raiskattu sota aika Uskon että Amerikka pää uskonto ei Islam
Länsi media joka päivä esitä kuinka Venäjäläiset raiskaa ukraina naisia en usko että Venäjä ovat Muslimia
- onnellinen
Minä olen seurustellut jo pitkään suomessa asuvan turkkilaisen ihanan miehen kanssa. minulla on epäonnistunut avioliitto suomalaisen alkoholistimiehen kanssa. ( nýt harkinta-aika päättymässä) . Minä en ole niin ihanaa suomalaista vielä tavannut että ottaisin omakseni. Minä taidan olla siitä onnellisessa asemassa , että perheeni ja sukuni on hyväksynyt meidät parina. Turkki-mieheni ei käytä alkoholia, ei lyö, käy töissä ja rakastaa MINUN lapsiani kuin omiaan. ja minua. toivottavasti kaikki olisivat yhtä onnellisia kuin minä.
- tiedoksi
Niinhän se sun lapsias rakastaa niin kauan kuin saa sun kauttas oleskelu-luvan jahka avioon menette...noh,enpä tiedä teidän taustojanne kovin tarkkaan.
Tässä teille muutamia tapauksia turkkilaisista/muslimeista:
-turkkilainen mies,avioitui suomalaisen naisen kanssa-heillä 1 lapsi,ero-avioliitto toisen suomalaisen kanssa,1 lapsi-ennen Suomeen tuloa avioliitto Turkissa-4 lasta-ei tietoa,onko eronnut turkkilaisesta ja käykö lomillaan kotimaassaan yksin.Ei varmaa tietoa Suomessa olevista muista suhteista (tyttöystävistä).
-turkkilainen mies,avioitui suomalaisen naisen kanssa,1 lapsi,lukuisia tyttöystäviä,ero vaimosta.
-turkkilainen mies,aviossa suomalaisen naisen kanssa,lukuisia tyttöystäviä,venäläisiä ja suomalaisia,naisen hakkaaja,kenties ero
-turkkilainen mies,muslimiliitossa(ei tietoa Suomessa virallistamisesta)suomalaisen naisen kanssa,1 lapsi,lukuisia tyttöystäviä,väkivaltainen ja arvaamaton,ero
-turkkilainen mies,avioliitto suomalaisen naisen kanssa,1 lapsi,lukuisia tyttöystäviä,pelivelkoja yms.
-turkkilainen mies,venäläinen vaimo,lukuisia tyttöystäviä,nais asiakkaiden kähmimistä (pizzeriassaan)yms.
em.sanovat olevansa muslimeita
-muita muslimi-miehiä:
-avioliitoissa suomalaisten t.oman maiden kansalaisten kanssa:lukuisia tyttöystäviä,suomalaisista ero,oman maan kansalaisesta ei(tiedetään kyllä miksi),
suurimmalla osalla taustalla:
-omaisuusrikoksia,rettelöintiä,oikeudenkäyntejä,
maksu-ja luottohäiriöitä,huoltajuuskiistoja,alkoholismia jne.
Ne on nuo turkkilaiset ja muslimit kovia tekemään duunia:päivän päätteeksi järjestellään ryyppäjäiset pizzapaikoissa nuorten lukiolaistyttöjen kanssa-omalle vaimolle kerrotaan,kuinka taas pitää lähteä "kavereiden" kanssa ravintolaan iltaa istumaan ja rentoutumaan "raskaan" työpäivän jälkeen.
"KAIKKI" oli näillä pariskunnilla aluksi niiiin ihanaa,mutta kuinkas sitten kävikään...
Näin ihania ne turkkilaiset ja muslimi-miehet ovat.
Kaikkien tempauksia en edes tähän viitsi kirjoittaa puhumattakaan siitä,millaisia ne ovat-voisitte "pikkasen" järkyttyä.
Onneksi olkoon vaan,täytyy kyllä ihmetellä,miten Suomi-nainen voi olla TYHMÄ vielä viisikymppisenäkin!!
PS. omakohtaista kokemustakin löytyy-se tuli koettua jo nuoruudessa viime vuosituhannella.
Maailma muuttuu,mutta suomalaiset naiset ei näköjään-ainakaan kaikki. - onnellinen, ainakin vielä
tiedoksi kirjoitti:
Niinhän se sun lapsias rakastaa niin kauan kuin saa sun kauttas oleskelu-luvan jahka avioon menette...noh,enpä tiedä teidän taustojanne kovin tarkkaan.
Tässä teille muutamia tapauksia turkkilaisista/muslimeista:
-turkkilainen mies,avioitui suomalaisen naisen kanssa-heillä 1 lapsi,ero-avioliitto toisen suomalaisen kanssa,1 lapsi-ennen Suomeen tuloa avioliitto Turkissa-4 lasta-ei tietoa,onko eronnut turkkilaisesta ja käykö lomillaan kotimaassaan yksin.Ei varmaa tietoa Suomessa olevista muista suhteista (tyttöystävistä).
-turkkilainen mies,avioitui suomalaisen naisen kanssa,1 lapsi,lukuisia tyttöystäviä,ero vaimosta.
-turkkilainen mies,aviossa suomalaisen naisen kanssa,lukuisia tyttöystäviä,venäläisiä ja suomalaisia,naisen hakkaaja,kenties ero
-turkkilainen mies,muslimiliitossa(ei tietoa Suomessa virallistamisesta)suomalaisen naisen kanssa,1 lapsi,lukuisia tyttöystäviä,väkivaltainen ja arvaamaton,ero
-turkkilainen mies,avioliitto suomalaisen naisen kanssa,1 lapsi,lukuisia tyttöystäviä,pelivelkoja yms.
-turkkilainen mies,venäläinen vaimo,lukuisia tyttöystäviä,nais asiakkaiden kähmimistä (pizzeriassaan)yms.
em.sanovat olevansa muslimeita
-muita muslimi-miehiä:
-avioliitoissa suomalaisten t.oman maiden kansalaisten kanssa:lukuisia tyttöystäviä,suomalaisista ero,oman maan kansalaisesta ei(tiedetään kyllä miksi),
suurimmalla osalla taustalla:
-omaisuusrikoksia,rettelöintiä,oikeudenkäyntejä,
maksu-ja luottohäiriöitä,huoltajuuskiistoja,alkoholismia jne.
Ne on nuo turkkilaiset ja muslimit kovia tekemään duunia:päivän päätteeksi järjestellään ryyppäjäiset pizzapaikoissa nuorten lukiolaistyttöjen kanssa-omalle vaimolle kerrotaan,kuinka taas pitää lähteä "kavereiden" kanssa ravintolaan iltaa istumaan ja rentoutumaan "raskaan" työpäivän jälkeen.
"KAIKKI" oli näillä pariskunnilla aluksi niiiin ihanaa,mutta kuinkas sitten kävikään...
Näin ihania ne turkkilaiset ja muslimi-miehet ovat.
Kaikkien tempauksia en edes tähän viitsi kirjoittaa puhumattakaan siitä,millaisia ne ovat-voisitte "pikkasen" järkyttyä.
Onneksi olkoon vaan,täytyy kyllä ihmetellä,miten Suomi-nainen voi olla TYHMÄ vielä viisikymppisenäkin!!
PS. omakohtaista kokemustakin löytyy-se tuli koettua jo nuoruudessa viime vuosituhannella.
Maailma muuttuu,mutta suomalaiset naiset ei näköjään-ainakaan kaikki.oletko tosissas. onko sulla omia kokemuksia. kerro, kiltti. olen kyllä kuullut noita juttuja, muttei kai sitten saisi olla liian sinisilmäinen. mutta kun on ollut suomalaistenkin kanssa niin ja näin. kerro lisää, jos viitsit. jos sinulla kokemuksia. niin tiedot voivat olla minulle tärkeitä
- tiedoksi
onnellinen, ainakin vielä kirjoitti:
oletko tosissas. onko sulla omia kokemuksia. kerro, kiltti. olen kyllä kuullut noita juttuja, muttei kai sitten saisi olla liian sinisilmäinen. mutta kun on ollut suomalaistenkin kanssa niin ja näin. kerro lisää, jos viitsit. jos sinulla kokemuksia. niin tiedot voivat olla minulle tärkeitä
Tämän seuraavan kokemuksen haluan kertoa-toivottavasti otat opiksesi:
eräs suomalainen nainen(tunnen hänet)meni muslimin kanssa avioon.näiden kahden liitto oli ainakin ulkopuolisten,sekä naisen mielestä ihan hyvä;mies oli kohtelias ja luotettavan oloinen,lukenut ja muutenkin kaikinpuolin hyvä ihminen(omasta mielestänikin).Pariskunta oli sitä mieltä,etteivät he alkaisi lapsia tekemään-mieskin oli vakaasti sitä mieltä,ettei hän niin paljon edes pidä lapsista.
Kuinkas sitten kävikään:muutaman vuoden kuluttua miehen isä kuoli miehen kotimaassa ja mies lähti siellä käymään-vaimo ei lähtenyt mukaan(suku ei kuulemma tykännyt kun mies oli avioitunut suom.kanssa).No,miehen oli tarkoitus tulla parin kk:n kuluttua Suomeen takaisin,mutta eipä häntä näkynyt eikä kuulunut...meni vielä kuukausi...
Soitti vaimolle rautatieasemalta että tulee vastaan ja mikä oli näky:mies ontui,puolikas korvalehdestä oli pois ja muutenkin oli runneltu-vartalossa oli sellaisia jälkiä kuin olisi ruoskittu!!
Mies kertoi olleensa auto-onnettomuudessa(tästä ei ole varmaa tietoa),mutta,mutta...
Parin viikon kotona olon jälkeen hän kertoi,että on mennyt naimisiin omassa maassaan ja vaimo oli aivan äimän käkenä-ei ollut uskonut korviaan!
Miehen käytös oli muutenkin aivan selittämätöntä,ei ollut enää oma itsensä.
Sanoi vain,että kun kotimaassaan sekaantuu tyttöön,pitää mennä naimisiin-olivat siellä kuulemma suvun kesken järjestäneet heille juhlat!
Kun mies kuuli,että jos hän on ihan virallisesti mennyt avioon,Suomessa odottaa vankeustuomio kaksinnaimisesta,hän perui puheensa.
Ero kuitenkin puolen vuoden kuluttua tuli,kun mies oli jo muuttanut omaan asuntoon ja ei mennyt kovin kauan kun tämä uusi vaimo sitten saapui Suomeen ja vielä samalle paikkakunnalle!
Uusi vaimo oli muuten melk.20 vuotta nuorempi kuin tämä mies ja kaikenlisäksi vielä serkkutyttö!!
Sen lisäksi että tämä mies teki näin katalan tempun,hän vei ex-vaimoltaan useita tuhansia euroja rahaa uskottavilla selityksillä(siis ennen tätä kotimaahan lähtöään).
Monta vuotta meni ennen kuin suostui maksamaan takaisin ottamansa rahat.
Nyt kyseisellä miehellä ja tämän serkkutytöllä on kaksi lasta,vaikka mies ei ollenkaan tykännyt lapsista..
Olen tavannut kyseisen serkkutytön,(samoin tämä ex-vaimo)-asusteli silloin turvakodissa lastensa kanssa ja oli ainakin aikonut ottaa eron miehestä,koska mies oli hänellekin valehdellut omistavansa täällä Suomessa sitä sun tätä ja kertoi että mies oli hakannut häntä.
Tytön puheista ei ollut todellakaan mitään varmuutta,puhuuko totta-voi nimittäin olla että tuo hakkaamis juttukaan ei ollut totta-kenties joku hämäys yritys että saa yksinhuoltajuuden ja pääsee elätettäväksi Suomeen-kotimaahan ei aikonut enää palata.
Tässä oli kokemus,jonka halusin kaikkien teidän tietoon ja joka todellakin on faktaa,niin ihmeelliseltä kuin se kuulostaakin!! - Anonyymi
tiedoksi kirjoitti:
Niinhän se sun lapsias rakastaa niin kauan kuin saa sun kauttas oleskelu-luvan jahka avioon menette...noh,enpä tiedä teidän taustojanne kovin tarkkaan.
Tässä teille muutamia tapauksia turkkilaisista/muslimeista:
-turkkilainen mies,avioitui suomalaisen naisen kanssa-heillä 1 lapsi,ero-avioliitto toisen suomalaisen kanssa,1 lapsi-ennen Suomeen tuloa avioliitto Turkissa-4 lasta-ei tietoa,onko eronnut turkkilaisesta ja käykö lomillaan kotimaassaan yksin.Ei varmaa tietoa Suomessa olevista muista suhteista (tyttöystävistä).
-turkkilainen mies,avioitui suomalaisen naisen kanssa,1 lapsi,lukuisia tyttöystäviä,ero vaimosta.
-turkkilainen mies,aviossa suomalaisen naisen kanssa,lukuisia tyttöystäviä,venäläisiä ja suomalaisia,naisen hakkaaja,kenties ero
-turkkilainen mies,muslimiliitossa(ei tietoa Suomessa virallistamisesta)suomalaisen naisen kanssa,1 lapsi,lukuisia tyttöystäviä,väkivaltainen ja arvaamaton,ero
-turkkilainen mies,avioliitto suomalaisen naisen kanssa,1 lapsi,lukuisia tyttöystäviä,pelivelkoja yms.
-turkkilainen mies,venäläinen vaimo,lukuisia tyttöystäviä,nais asiakkaiden kähmimistä (pizzeriassaan)yms.
em.sanovat olevansa muslimeita
-muita muslimi-miehiä:
-avioliitoissa suomalaisten t.oman maiden kansalaisten kanssa:lukuisia tyttöystäviä,suomalaisista ero,oman maan kansalaisesta ei(tiedetään kyllä miksi),
suurimmalla osalla taustalla:
-omaisuusrikoksia,rettelöintiä,oikeudenkäyntejä,
maksu-ja luottohäiriöitä,huoltajuuskiistoja,alkoholismia jne.
Ne on nuo turkkilaiset ja muslimit kovia tekemään duunia:päivän päätteeksi järjestellään ryyppäjäiset pizzapaikoissa nuorten lukiolaistyttöjen kanssa-omalle vaimolle kerrotaan,kuinka taas pitää lähteä "kavereiden" kanssa ravintolaan iltaa istumaan ja rentoutumaan "raskaan" työpäivän jälkeen.
"KAIKKI" oli näillä pariskunnilla aluksi niiiin ihanaa,mutta kuinkas sitten kävikään...
Näin ihania ne turkkilaiset ja muslimi-miehet ovat.
Kaikkien tempauksia en edes tähän viitsi kirjoittaa puhumattakaan siitä,millaisia ne ovat-voisitte "pikkasen" järkyttyä.
Onneksi olkoon vaan,täytyy kyllä ihmetellä,miten Suomi-nainen voi olla TYHMÄ vielä viisikymppisenäkin!!
PS. omakohtaista kokemustakin löytyy-se tuli koettua jo nuoruudessa viime vuosituhannella.
Maailma muuttuu,mutta suomalaiset naiset ei näköjään-ainakaan kaikki.Omas sinulla ollut huonoja kokemuksia.Ehkä nämä sinun tuntemat turkkilaiset miehet ovat näitä jotka syystä sun toisesta halu tulla suomern on niin kova että käyttävät näitä naisia hyväkseen mutta ei kaikki turkkilaiset ole pahoja. Olen naimisissa ollut yli 25 vuotta ja asuimme ensin turkissa ja minä kaipasin takaisin suomeen ja mieheni ei ollut ensin kovinkaan innostunut asiasta mutta myöntyi lopulta ja muutimne suomeen ja mieheni ei lyö minua ja olen kotona joka on hänelle kunnia asia. mieheni kyllä juo mutta ei minun seurassani. ja mieheni sukulaiset pitävät minusta . ja kyllä miehelläni on tempperamenttisuutta mutta vuosien varrella on rauhoittinut ja oppinut suomalaiseen kulttuuriin ja tekee töitä. ja elättää täysin perheemme ja emme kerää tai ota mitään sosiaali tai muita avustuksia mistään. tämä on miehelleni kunnia että kykenee hoitamaan oma perheensä.... emme ota tai ole hskeneet mitään ilmais tukia mistään. joten ei kaikki ole pahoja vaikka syntyperä onkin turkkilainen.
EI PIDÄ SAMAISTAA LIIKAA.... Toki tiedän pari hyväksi käyttävää turkkilais miestä mutta tiedän myös hyväksi käyttävää suomalasia.... jotka tekevät lähes mitä vain il.sisen rahan eteen.. . ja ovat suomalaisia....
- Turkkilaisen entinen vaimo
Moi !
Heitänpä oman lusikkani tähän soppaan. Eli, olin naimisissa Turkkilaisen miehen kanssa 5-vuotta. Tutustuin lukuisiin Turkkilaisiin miehiin hänen kauttaan. YKSIKÄÄN ei ollut uskollinen vaimolleen. Ei haitannut oliko lapsia 1 vai 3, niin sama juttu kaikilla. Muita naisia pyöritettiin siinä sivussa. Mukaanlukien siis oma mieheni ! Siinä sain minä turpaani, kun kehtasin hänelle asiasta mainita. Ennen naimisiinmenoa mies oli todella ihana ! Piteli kuin kukkaa kämmenellä... Se oli sellainen oppi minulle, että nyt olen ollutkin sitten sinkkuna jo 3 vuotta. Ja en edes halua miestä elämääni ! Kammo tuli ! Ja sanoisin sinulle vielä, että mikään mies ei ole sen arvoinen, että välit omaan perheeseesi ovat poikki ! Tämä siis vain minun mielipiteeni...- Sirena
Juteltiin tuossa työkaverin kanssa tästä mun ideasta testata mieheni uskollisuus oikein käytännössä. Työkaveri on lähdössä Turkkiin pari viikkoa ennen mua ja pienellä yllytyksellä hän lupautui testaajaksi.
Sittenpähän tuo nähdään, onko miehelläni sormus sormessaan myös silloin, kun minä en ole siellä ja lähteekö hän turistitytön kanssa treffeille, jos pyytäjänä on nuori, kaunis blondi.
Tietäispä vaan mies, mitä sen pään menoksi suunnittelen!
Mulle tämä nykyinen elintapa sopis oikein hyvin, minä elän täällä ja hän siellä, nähdään 3-4 kertaa vuodessa viikko pari kerrallaan.
Kun olen tähän ikään (31 v.) asti pärjännyt omillani, en ole ollenkaan varma, että kestäisin katsella sohvalla makaavaa ukkoa kovinkaan kauan.
Eniten mua arvelluttaa se, että jos hän tulisi tänne turistina ja eläisi mun varoillani kolme kuukautta. Siitä sais varmaan useammankin riidan aikaiseksi. Perheen vanhimpana lapsena hänellä on "velvollisuus" antaa iso osa palkastaan perheen elatukseen ja nuorempien sisarten koulutukseen, joten mitään mahtavaa matkakassaa hänellä ei varmaan mukanaan olisi. Sama velvollisuus varmaan jatkuu mieheni loppuelämän ajan, joten rikastumaan hänen kanssaan ei taatusi pääse.
Mä olen tarkka rahoistani, joten jos miehen palkasta puolet lähetettäisiin aina Turkkiin, saattaisi siitä kyllä tulla sanomista, sillä minähän en miestä rupea elättämään! - nainen
Sirena kirjoitti:
Juteltiin tuossa työkaverin kanssa tästä mun ideasta testata mieheni uskollisuus oikein käytännössä. Työkaveri on lähdössä Turkkiin pari viikkoa ennen mua ja pienellä yllytyksellä hän lupautui testaajaksi.
Sittenpähän tuo nähdään, onko miehelläni sormus sormessaan myös silloin, kun minä en ole siellä ja lähteekö hän turistitytön kanssa treffeille, jos pyytäjänä on nuori, kaunis blondi.
Tietäispä vaan mies, mitä sen pään menoksi suunnittelen!
Mulle tämä nykyinen elintapa sopis oikein hyvin, minä elän täällä ja hän siellä, nähdään 3-4 kertaa vuodessa viikko pari kerrallaan.
Kun olen tähän ikään (31 v.) asti pärjännyt omillani, en ole ollenkaan varma, että kestäisin katsella sohvalla makaavaa ukkoa kovinkaan kauan.
Eniten mua arvelluttaa se, että jos hän tulisi tänne turistina ja eläisi mun varoillani kolme kuukautta. Siitä sais varmaan useammankin riidan aikaiseksi. Perheen vanhimpana lapsena hänellä on "velvollisuus" antaa iso osa palkastaan perheen elatukseen ja nuorempien sisarten koulutukseen, joten mitään mahtavaa matkakassaa hänellä ei varmaan mukanaan olisi. Sama velvollisuus varmaan jatkuu mieheni loppuelämän ajan, joten rikastumaan hänen kanssaan ei taatusi pääse.
Mä olen tarkka rahoistani, joten jos miehen palkasta puolet lähetettäisiin aina Turkkiin, saattaisi siitä kyllä tulla sanomista, sillä minähän en miestä rupea elättämään!Kokemuksen äänellä voi sanoa että ei kannata kauko rakkaus,se ei tule onnistumaan.Ja pidemmän päälle ei onnistu sekään että mies lähettää suurimman osan palkastaan vanhemilleen.Hän on ajatellut olla koko loppu ikänsä sinun siivellä ja sinun rahojen varassa,joten peräänny nyt kun vielä voit.
moi.olen tapaillut vuoden verran turkkilaista miestä.joka on naimisissa turkissa.haluaisin että hän eroaisi turkissa,mut ei ole eronnut koska hänellä 3 lasta siellä.olenko hölmö jos jatkan tätä suhdetta hänen kanssaan
- aries
hei! luin juuri näitä muslimi/turkkilaismies viestejä. minulla on yli 2 vuoden kokemus seurustelusta ja yli vuoden kokemus avioliitosta turkkilaisen miehen kanssa.
olen täysin erimieltä muslimikulttuurin vaimon hakkaus/raiskausjutuista. tämä ei todellakaan ole yleistä ja riippuu ihmisen itsensä uskonnollisuudesta, kuinka tarkasti niitä sääntöjä noudattaa. olen myös asunut turkissa aviomieheni kanssa ja nähnyt paljon erilaisia muslimiperheitä ja parisuhteita.
koraani ei todellakaan sano että nainen on miehen oma ja omistettavissa. kaikki riippuu miehen omista kyvyistään käyttää aivosolujaan. minulla ei ole muuta, kuin poisitiivista sanottavaa muslimiuskonnon ja kulttuurin omistavista ihmisistä.
aviomieheni ei ole kertaakaan edes huutanut minulle ja mikään suhteessamme ei ole muuttunut asuinpaikan mukaan. mies oli samanlainen turkissa asuttaessa kuin suomessakin. suhde vain vahvistui entisestään, koska minä sain enemmän kokemusta kulttuurista ja tietoa uskonnosta turkissa asutun ajan jälkeen. todellakin positiivisesti rikkaita kokemuksia..- rippe
Turkkilainen "poikaystävä". Olemme seurustelleet viisi vuotta ja koko tämän ajan olen tiennyt hänellä olevan vaimon turkissa. Mies myös käy kerran vuodessa lapsiaan tapaamassa (ja mitä muuta tekemässä ei kuulu minulle!!!) Minulle riittää että hän on täällä vain minun!! Meillä ei siis kuvaan kuulu muut naiset (eikä miehet) Olen onnellisempi kuin koskaan, tasapainoisempi ja elämä HYMYILEE!! Harmi että tämä kaikki on vain lainaa, mutta nautin siitä niin kauan kun voin. Koko sen ajan kun olemme seurustelleet, on mies elättänyt minua, ostanut kotiini kaiken tarpellisen minulle maksanut ajokortin ja ostanut auton....ym. Ei siis elä minun rahoillani. Teemme työtä yhdessä ja olemme siis 24 tuntia vuorokaudessa yhdessä, ei ole aikaa niille muille naisille. Mieheni on ollut suomessa jo 15 vuotta eli ei myöskään ole minun kanssani oleskeluluvan vuoksi. Koskaan hän ei ole minua lyönyt, ei satuttanut, ei mitään mitä moni SUOMALAINEN MIES ennen häntä on tehnyt!!!!!
- elämä
rippe kirjoitti:
Turkkilainen "poikaystävä". Olemme seurustelleet viisi vuotta ja koko tämän ajan olen tiennyt hänellä olevan vaimon turkissa. Mies myös käy kerran vuodessa lapsiaan tapaamassa (ja mitä muuta tekemässä ei kuulu minulle!!!) Minulle riittää että hän on täällä vain minun!! Meillä ei siis kuvaan kuulu muut naiset (eikä miehet) Olen onnellisempi kuin koskaan, tasapainoisempi ja elämä HYMYILEE!! Harmi että tämä kaikki on vain lainaa, mutta nautin siitä niin kauan kun voin. Koko sen ajan kun olemme seurustelleet, on mies elättänyt minua, ostanut kotiini kaiken tarpellisen minulle maksanut ajokortin ja ostanut auton....ym. Ei siis elä minun rahoillani. Teemme työtä yhdessä ja olemme siis 24 tuntia vuorokaudessa yhdessä, ei ole aikaa niille muille naisille. Mieheni on ollut suomessa jo 15 vuotta eli ei myöskään ole minun kanssani oleskeluluvan vuoksi. Koskaan hän ei ole minua lyönyt, ei satuttanut, ei mitään mitä moni SUOMALAINEN MIES ennen häntä on tehnyt!!!!!
Hei! Itse seurustelin 7 vuotta ja tiesin myös että hänellä on vaimo kotimaassaan. Arvaappa miltä tuntui kun hän ilmoitti kuukautta ennen, että nyt muutan pois ja olen hakenut perheelle lupaa tulla tänne. Lupautui kyllä "hoitelemaan" minut sillä aikaa kun se vaimo tulee suomeen ja senkin jälkeen josniinkuin olisin puutteessa!! En olis koskaan seurusteluaikana voinut kuvitella että hän ehdottaa tollaista. Nyt siitä on vuosi ja elämä hymyilee jälleen ilman häntä!!
- aries
elämä kirjoitti:
Hei! Itse seurustelin 7 vuotta ja tiesin myös että hänellä on vaimo kotimaassaan. Arvaappa miltä tuntui kun hän ilmoitti kuukautta ennen, että nyt muutan pois ja olen hakenut perheelle lupaa tulla tänne. Lupautui kyllä "hoitelemaan" minut sillä aikaa kun se vaimo tulee suomeen ja senkin jälkeen josniinkuin olisin puutteessa!! En olis koskaan seurusteluaikana voinut kuvitella että hän ehdottaa tollaista. Nyt siitä on vuosi ja elämä hymyilee jälleen ilman häntä!!
löytyy, että aviomiehelläni ei ole vaimoa turkissa. Olen itse ollut mukana rekisteröimässä meidän avioliittomme turkin virallisiin rekistereihin ja samalla myös hankittiin naimattomuustodiatukset. Eli hän on siis naimisissa vain minun kanssani molemmissa maissa. Ei siis ole pelkoa, että minulla on samanlainen tilanne itselläni. Ja takana on myös mieheni oma sana, johon luotan täydellisesti, koska tiedän hänen menneisyydestään kaiken.
Olen iloinen puolestasi, että elämäsi hymyilee jälleen, vaikkakin ilman häntä.
Edelleen uskon kuitenki vahvasti omaan onneeni ja ihmisten erilaisuuteen kansalaisuuteen, uskontoon ja kulttuuriin katsomatta. - Rippe
elämä kirjoitti:
Hei! Itse seurustelin 7 vuotta ja tiesin myös että hänellä on vaimo kotimaassaan. Arvaappa miltä tuntui kun hän ilmoitti kuukautta ennen, että nyt muutan pois ja olen hakenut perheelle lupaa tulla tänne. Lupautui kyllä "hoitelemaan" minut sillä aikaa kun se vaimo tulee suomeen ja senkin jälkeen josniinkuin olisin puutteessa!! En olis koskaan seurusteluaikana voinut kuvitella että hän ehdottaa tollaista. Nyt siitä on vuosi ja elämä hymyilee jälleen ilman häntä!!
Tiedän että "mieheni" menee takaisin Turkkiin kun aika on kypsä, Ja olemme yhdessä selvittäneet millä perustein lapset saisivat suomen kansalaisuuden. Sen kaiken paskan jälkeen mitä suomalaiset miehet ovat jälkeensä jättäneet minulle, olen nyt tyytyväinen tähän tilanteeseen. Hän lähtee kun haluaa. En sano etteikö se ajatus tunnu pahalta koska kaikesta huolimatta rakastan, mutta en voi sanoa kaiken jälkeen kuin kiitos hänelle.Niin se elämä tekee hassuja asioita. Tiedän monen ajattelevan että hullu se on tuokin nainen mutta ITSE OLEN VALINTANI TEHNYT JA ITSE ELÄMÄNI ELÄN!!!!!
- nainen
aries kirjoitti:
löytyy, että aviomiehelläni ei ole vaimoa turkissa. Olen itse ollut mukana rekisteröimässä meidän avioliittomme turkin virallisiin rekistereihin ja samalla myös hankittiin naimattomuustodiatukset. Eli hän on siis naimisissa vain minun kanssani molemmissa maissa. Ei siis ole pelkoa, että minulla on samanlainen tilanne itselläni. Ja takana on myös mieheni oma sana, johon luotan täydellisesti, koska tiedän hänen menneisyydestään kaiken.
Olen iloinen puolestasi, että elämäsi hymyilee jälleen, vaikkakin ilman häntä.
Edelleen uskon kuitenki vahvasti omaan onneeni ja ihmisten erilaisuuteen kansalaisuuteen, uskontoon ja kulttuuriin katsomatta.Et ole koskaan sattunut kuulemaan,että kyseisissä maissa on E R I T T Ä I N HELPPOA lahjoa viranomaisia?
Vaikka olet ilmeisen rakastunut niin älä kuitenkaan ole sinisilmäinen.Jos ymmärrät ja osaat puhua arabian kieltä niin hyvä juttu,mutta jos et niin kyllä on todella helppo vetää retkusta! - Turkissa
nainen kirjoitti:
Et ole koskaan sattunut kuulemaan,että kyseisissä maissa on E R I T T Ä I N HELPPOA lahjoa viranomaisia?
Vaikka olet ilmeisen rakastunut niin älä kuitenkaan ole sinisilmäinen.Jos ymmärrät ja osaat puhua arabian kieltä niin hyvä juttu,mutta jos et niin kyllä on todella helppo vetää retkusta!arabiaa.
- niinpä
Turkissa kirjoitti:
arabiaa.
Kyllä kai puhutaan-puhutaanhan siellä turkin kieltä ja kurdia ja kaikkia muitakin kieliä-aivan sama mitä ja jos et ymmärrä niin et ymmärrä ja sillä siisti!
- noh, tarkoitin
niinpä kirjoitti:
Kyllä kai puhutaan-puhutaanhan siellä turkin kieltä ja kurdia ja kaikkia muitakin kieliä-aivan sama mitä ja jos et ymmärrä niin et ymmärrä ja sillä siisti!
kieli ei suinkaan ole arabia, aakkosetkin Atatürk latinalaisti. Turkin osaaminen riittää.
- aries
noh, tarkoitin kirjoitti:
kieli ei suinkaan ole arabia, aakkosetkin Atatürk latinalaisti. Turkin osaaminen riittää.
ollaan, että asioista ei voi keskustella fiksusti ja todenmukasiseti, niin keskustelkaapas sitten rauhassa- omalla tyylillänne! en kehtaa sekaantua tällaiseen..
- miten
aries kirjoitti:
ollaan, että asioista ei voi keskustella fiksusti ja todenmukasiseti, niin keskustelkaapas sitten rauhassa- omalla tyylillänne! en kehtaa sekaantua tällaiseen..
eikö todenmukaista ole se, että Turkissa ei puhuta arabiaa, eli se ei ole maan virallinen kieli? Mutta riittäköön.
- -yks turkkilaisen vaimo-
noh, tarkoitin kirjoitti:
kieli ei suinkaan ole arabia, aakkosetkin Atatürk latinalaisti. Turkin osaaminen riittää.
viralliset tiedot on paperilla, ne saa sillä kielellä millä haluaa, vaikka arabiaksi. viranomaisten lahjominen ei todellakaan ole turkissa niin helppoa kuin luullaan. ja eihän kaikilla ole siihen tarvettakaan.. suosittelen asioiden selvittämistä ennen kuin niistä puhutaan julkisesti ja ajattelemaan positiivisesti myös toisten onnesta. onnea vaan turkkilais-suomalaisiin suhteisiin! :)
- turkkilaisét
niinpä kirjoitti:
Kyllä kai puhutaan-puhutaanhan siellä turkin kieltä ja kurdia ja kaikkia muitakin kieliä-aivan sama mitä ja jos et ymmärrä niin et ymmärrä ja sillä siisti!
arabeja, eivätkä puhu arabiaa. mutta kaiketi sielläkin voi opiskella arabiaa.
- Anne
Turkissa kirjoitti:
arabiaa.
Totta hitossa Turkissa puhutaan arabiaa. Pääkielenä on kylläkin turkin kieli, mutta esim. mieheni on turkkilainen, ja Hän ainakin puhuu arabiaa (koko suku mukaan lukien....).
- Anne
turkkilaisét kirjoitti:
arabeja, eivätkä puhu arabiaa. mutta kaiketi sielläkin voi opiskella arabiaa.
En halua lähteä hiuksia halkomaan, koska kielestähän tässä keskustelussa ei ollut kyse, mutta haluan kertoa, että kyllä Kaakkois-Turkissa (Hatay jne.) on näitä Turkin arabeja, joihin miehenikin "lukeutuu". Ei heitä kansan kokoon nähden montaa ole, mutta on kuitenkin. Heidän kielenään on arabian kieli, koulussa ovat opiskelleet turkin kielen. Et silleen.
- kyllä Turkissa
Anne kirjoitti:
Totta hitossa Turkissa puhutaan arabiaa. Pääkielenä on kylläkin turkin kieli, mutta esim. mieheni on turkkilainen, ja Hän ainakin puhuu arabiaa (koko suku mukaan lukien....).
arabiaa, ja varmasti pikkuinen vähemmistö on arabeja, mutta arabien osuus on varmasti mitätön. missää yhteyksissä Turkkia ei lasketa osaksi Arabimaailmaa. Eikä arabiaa ymmärretä Turkissa laajasti.
- Anne
kyllä Turkissa kirjoitti:
arabiaa, ja varmasti pikkuinen vähemmistö on arabeja, mutta arabien osuus on varmasti mitätön. missää yhteyksissä Turkkia ei lasketa osaksi Arabimaailmaa. Eikä arabiaa ymmärretä Turkissa laajasti.
se on totta.
- rentunvalinta
Rippe kirjoitti:
Tiedän että "mieheni" menee takaisin Turkkiin kun aika on kypsä, Ja olemme yhdessä selvittäneet millä perustein lapset saisivat suomen kansalaisuuden. Sen kaiken paskan jälkeen mitä suomalaiset miehet ovat jälkeensä jättäneet minulle, olen nyt tyytyväinen tähän tilanteeseen. Hän lähtee kun haluaa. En sano etteikö se ajatus tunnu pahalta koska kaikesta huolimatta rakastan, mutta en voi sanoa kaiken jälkeen kuin kiitos hänelle.Niin se elämä tekee hassuja asioita. Tiedän monen ajattelevan että hullu se on tuokin nainen mutta ITSE OLEN VALINTANI TEHNYT JA ITSE ELÄMÄNI ELÄN!!!!!
Itseppä olet todellakin elämäsi tehnyt, valinnut renttuja ja varmaan valinnet niitä renttuja tulevaisuudessakin. Olipa se renttu minmkämaalainen tahansa.
- Voi voi :( HERÄTYS
Olen nähnyt ja kuullut senverran että nyt olet oikeesti tekemässä suurimman luokan mokaa!!!Lyön pääni vetoa että tämä miehesi on JO pettänyt sinua lukuisat kerrat...muista kulttuurierot!Älä nyt tyttö hyvä tee elämäsi suurinta virhettä tai tulos on tämä:
Päädyt naimisiin ja teet lapsia,miehesi laukkaa vieraissa..koska se on "tummille" normaali asia mistä he eivät pode syyllisyyttä vaikka hän mitä sinulle sanoisi.Jos asuisitte hänen maassaan ja ongelmia tulisi..lapsi jätettäisiin maahan vaikka väkisin ja sinä palaisit viisastuneena ja onnettomana Suomeen.JÄTÄ SE!!! - Minä vaan
Minä olen myös tavannut mieheni Turkissa loma matkalla. Aluksi tavattiin kerran vuodessa, kirjoiteltiin, soiteltiin, sitten kävin useamman kerran vuodessa, vietin kesät siellä jne. Minulle myös täällä suomessa naureskeltiin ja päiviteltiin että mitä tuostakin tulee. Mutta tulihan siitä..nyt asutaan suomessa ja hyvin menee ja onnellisia ollaan!! ja kaikki täällä tykkäävät miehestäni. Tykkäsivät heti kun ensimmäistä kertaa näkivät. Oli vaan ollu kaikilla ennakkoluuloja ennenkun näkivät edes häntä. Tiedän kyllä että Turkissa olessaan miehellänikin on ollut paljonkin turisti tyttöjä. Mutta sepä ei enää haittaa mitään. Suomessa ollessaan hän on ruvennut elämään enemmän islamin mukaan (siis enemmän kuin Turkissa ollessaan). Ja tästä on meille kaikille vaan hyvää. Avioliitto on niin pyhä asia hänelle. Luotan häneen ihan täysin. Hän ei ole ikinä käynyt ravintoloissa täällä ilman minua, eikä tykkää muutenkaan mennä..on koti ihminen. Meillä on siis asiat ainakin tosi hyvin eikä mitään isompaa riitaa ole ikinä ollut. Toivotan teille kovasti tsemppiä suhteeseenne!! Kyllä siellä Turkissa on paljon, paljon hyviä miehiä.
- Maria
Kannatan ajatustasi testata miehesi uskollisuus.
Sittenhän voit olla rauhallisin mielin, jos hän ei ystäväsi kelkkaan heittäydykään. Tai jos heittäytyykin, niin sitten voit olla tyytyväinen, että asia selvisi ennen vakavempaa sitoutumista! - selma
Menin turkkilaisen mieheni kanssa naimisiin 5 vuotta sitten. Meillä on 3 kk vanha tyttö ja elämä on mallillaan... Tutustuimme 9 vuotta sitten Turkissa, jossa olin töissä oppaana. Asuimme siellä 4 vuotta ja opin kielen sujuvasti. Itse en uskaltaisi luoda pysyvää suhdetta pelkän lomamatkan perusteella. Suosittelisin pidempää yhteiseloa joko sielä tai täällä. Ristiriitoja, kulttuurieroja ja mustasukkaisuutta esiintyi meilläkin ennenkuin elämä rupesi rullaamaan.
Oppaana näki kaikenlaista ja valitettavan monella turkkilais pojalla oli uusi turistityttö joka ikinen viikko.
Omat vanhempani ovat olleet tukenamme koko ajan, vaikka epäilivätkin aluksi mitähän liitostamme tulee.
Mieheni oppi nopeasti suomenkielen ja sai vakituisen työpaikan. Meillä on kaikki hyvin!
Mieti tarkkaan mitä elämältäsi haluat; tosin mitään ei saa jos ei uskalla ottaa riskejä.
Aurinkoista kevättä- its me
miten teillä onnistui miehen tulo suomeen ja miten se yleensä käytännössä onnistuu? ollaan yritetty poikaystäväni kanssa ottaa kaikin tavoin selvää mikä on käytäntö mutta kovin vaikealta kuulostaa. olisi siis kiva kuulla ihan käytännön kokemuksia?
- vaakku
Olen joku aika sitten turkkilaisesta miehestä eronnut muutaman vuoden avioliiton jälkeen. Alkuun oli todella ihanaa, mies vaikutti mukavalta ja kiltiltä. Mutta kun alkuhuuma häipyi, tuli se perusturkkilainen luonne esiin. Omista tekemisistä ei olla tarkkoja, mutta toisen tekemiset syynätään sitäkin tarkemmin. Oman maalaiset menevät aina ohi, oli kyse sitten oman vaimon tai lapsen asioista. Kahviloissa istutaan tuntitolkulla päivässä, ja tasan joka päivä. Vapaapäivä jos on niin sehän käytetään tietysti kavereiden kanssa, kun ei heitä työpäivinä ehdi näkemään. Joten, kyllä kehoittaisin aika varauksella sinua,Sirena, ja muitakin erikulttuuristen kanssa suhdettaan aloittelevia, pohtimaan tilannetta. Se mikä alkuun vaikuttaa ihanan eksoottiselta ja romanttiselta, ei sitä välttämättä kuukausien ja vuosien kuluessa olekkaan.
- samaa mieltä!
Niin-paljon TODENNÄKÖISEMMIN saat viettää vanhuudenkin päiviä Suomi-miehen kanssa kuin näiden ulkomaanelävien,koskapa ne ehtii häipyä jo monta kertaa siihen mennessä vai minkähän takia sitä esim.avioliittoon heidän kanssaan mennään?Tulee vaan mieleen,että ennemminkin ulkomaalaista miestä pidetään status-symbolina ja näyttelyesineenä ja kauniin lapsen (sekään ei ole aina itsestäänselvyys)siittäjänä.
- Jenny
OOOOkkkeii!!!!
On kai pakko kirjoittaa kun ihan välillä vihaksi pistää kaikki tämä ainainen jauhaminen turkkilaisista tai muslimeista yleensä!
Mulla on turkkilainen muslimimies ja nyt on vauva tulossa.Miehellä on pysyvä oleskelulupa suomessa ja plaa plaa...ihan kaiken näkösiin juuri tällaisiin juttuhin saa törmätä ihan jokapaikassa jossa suunsa avaa ja kertoo olevansa avoliitossa turkkilaisen kanssa!Vieläpä olen vaalea ja nuori...joten täytyyhän tässä nyt olla jotain kamalaa ja minä olen sokea sekä hieman tyhmä!!!Asia MEILLÄ menee kuitenkin näin...yllätyksiä on tullut vastaan en minä sitä sano..valheita ja kaikkea ihmeellistä, kulttuurieroja on ja riitojakin.Minua ei ole yritetty käännyttää muslimiksi eikä mieheni petä minua!!!Meillä on ihan toimiva terve parisuhde, samoin kun onmonella joihin olen tutustunut.Tämä ei ole ensimmäinen ulkomaalainen jonka kanssa seurustelen..eikä minulla ole mitään niin hirveitä kertomuksia kerrottavani!Luonteen vain täytyy olla luja jos ylipäätänsä ryhtyy suhteeseen ulkolaisen kanssa ei se katso onko mies vaikka turkista tai italiasta, ulkomailta kuitenkin.Joka maassa on ihan omat perinteet ja kulttuurit..uskontokin ehkä ,siltikään ero ei ole AIVAN selvä juttu!Yksi asia joka ihan jokaisen parisuhteessa elävän pitää muistaa on TOISEN KUNNIOITUS!!!!Ilman, että kunnioitat toista ihmistä ei suhteessa ole mitään järkeä!Me olemme olleet yhdessä jo jonkin aikaa enkä ole vältynyt tilanteilta jossa epäilen toisen sanaa ja jopa joskus sen sanonutkin että epäilen, en silti ole saanut turpaani tai muutenkaan minua ei ole löylytetty.Mieheni tietysti loukaantuu mutta ymmärtää.Minä rakastan miestäni ihan kaiken takia mikä hän on ja tiedän että hänkin rakastaa minua.En silti ole sinisilmäinen ja aina pidän jalkani maassa, juuri "esimerkkitapausten" takia.Kyllä mä tiedän turkkilaisia jotka pettää vaimojaan ja naisiaan mutta ettekö ole koskaan tavanneet suomalaista miestä joka pettää naistaan tai alkoholistista tai väkivaltaisesta paskiaisesta joka hakkaa naistaan henkihieveriin tai murhaajista tai luottotieto häiriöisestä, psykopaateista, kopeloijista tai mistälie suomalaisista??????????Miksi aina suomalaisnaiset jonkin esimerkkitapauksen kuulleessaan ryhtyy hysterisesti kommentoimaan muiden suhdetta ulkomaalaiseen tai ennakkoasennoituu jokaista ulkolaista kohtaan samanlailla "sinunkin nyt kannataa unohtaa koko ukko kun minä tiedän yhden jolle kävi näin...???!!!Ota sinä sirena järki vain käteen...punnitse omissa vaakakupeissasi hyvät ja huonotpuolet.Jos teet ratkaisun että menet naimisiin, ota selvää mitä voit tehdä jos mies ei ollutkaan se oikea...ainakin varma asia on se että mies tulee tänne yksin ilman perhettä.Sinä voit itse kasvattaa teidän parisuhdetta suuntaan johon sen haluat menevän.Pidä aina langat viimekädessäsi itselläsi.Luota itseesi ja mieheesi..kunnioita ja arvosta häntä...opeta kunnioittamaan sinua ja kasvatustasi...järki kädessä joka tilanteessa.Älä vaihda uskontoasi tai itsenäisyyttäsi koskaan muuhun.Jos menet turkkiin ja siellä avioon ota sinne joku mukaan ja kerro monille ihan tarkasti minne menet!Kun et voi koskaan tietää!Varaudu suhteessasi myös moniin asioihin jotka tulevat sinulle ihan täysin ylläyksenä, silti, jos rakastat suhde kestää aika paljon kaikenlaista!!!...Tiedän sitten sellaisiakin miehiä jotka tulevat suomeen avioliiton seurauksena vain koska haluavat pois turkista..ulkomaille!Mutta tämä ei koske pelkästään turkkilaisia...kaikkia ulkolaisia!Olet kieltämättä tiukanpaikan edessä...teet niinkuin sinusta tuntuu ja ole varovainen!Kaikki ei kuitenkaan aina ole niin niinkuin moni täällä kirjoittaa.Rakkaus on ihana asia joka ei välttämättä tule vastaan enää koskaan!Et muuten kertonut miksi olet tullut tälläiseen tilanteeseen jossa pitää valita avioliitto tai ero?!Jos et itse ole valmis älä tee sitä..aina voit kutsua miehesi lomalle suomeen ennen naimisiin menoa ja ehkä se onkin parasta tällaisessa tilantessa!Niin minä tekisin!
Ulkomaalaisissa on kuitenkin niitä hyviäkin puolia joita ei suomalaisissa ole...sekin on jokaisessa tietysti yksilöllistä.Viisi vuotta yhdessä kuitenkin kertoo jo jotain miehestäsi..ja siitä kuinka kauan hän on odottanut sinua ja sinä häntä!Tälläinen aihe tietysti aiheuttaa paljon keskustelua mutta älä usko aivan kaikkea...kuinka monella loppupelissä on kokemusta ihan itsellään näistä hakkaajista ja pettäjistä tai yleensäkään ulkomaalaisista???Itse olen sydämeni myynyt ulkomaalaisille jo aikoja sitten ja kaikennäköistä oppinut...rikkauksia elämääni olen saanut niin monelta ihmiseltä ja kasvanut itse ihmisenä!Enemmän hyvää kuin huonoa!=)
Älä koskaan kuitenkaan kadu päätöksiäsi, kukaan ei voi elämästäsi päättää paremmin kuin sinä itse!
Onnelisia hetkiä kuitenkin, mitä sitten päätätkään!- Sirena
Tämä yli viiden vuoden jahkailu on kyllä ihan minusta kiinni. Olen varmaan ylivaroivainen ja epäilen liikaakin, mutta sen verran olen vanhanaikainen, että en aio mennä naimisiin vaan voidakseni sitten jonkun ajan päästä erota, jos homma ei toimikaan.
Niitä syitä, joiden vuoksi emmin on monta:
- yhteinen kielemme on englanti, jonka sanavarasto kummallakaan ei ole täydellinen. Sattuu väärinkäsityksiä eikä asioista aina osaa puhua juuri niinkuin haluaisi.
- kulttuurierot ja käytöstavat, minä puhun ystävieni kanssa englantia, kun hän on läsnä. Hän taas puhuu ystävilleen turkkia vaikka minä olen paikalla.
- hänen perheensä, se on aina ja kaikessa otettava korostuneesti huomioon, lähetettävä rahaa, käytävä tapaamassa, vietävä lahjoja. Olen vaistonnut, että hänen äitinsä ei pidä minusta eikä arvosta minua. (Joo, olenhan mä tietty kristitty ja elänyt synnissä hänen poikansa kanssa, syy on siis minun, ei pojan.)
- eläimien kohtelu, en aina osaa pitää suutani kiinni, kun näen heidän kohtelevan eläimiään tavalla, jota en voi sulattaa. Kävin esimerkiksi ostamassa 5 metrisen ketjun heidän koiralleen, joka oli puussa kiinni parimetrisessä sähköjohdon pätkässä.
- pukeutuminen, pukeudun liian vapaasti ja ostin mieheni sisarelle liian avokaulaisen t-paidan. Annan siis huonoja vaikutteita 18-vuotiaalle neidolle, jolle kuulema katsellaan jo sopivaa avoimiestä. Siis äidille ja suvulle sopivaa!
- pistän mieheni siivoamaan, kantamaan kauppakassia yms. enkä anna hänen päättää kaikesta. Kihlatkin (oikein tositurkkilaisen äklökruusatut) menivät vaihtoon, kun en sellaista halunnut. Anoppi oli ne valinnut!!! Siis poika menee ostamaan sormuksia äitinsä kanssa!!!!
- miehen tapa puhua meidän asunnosta, meidän autosta, meidän rahoista jne. vaikka häneltä en niiden hankintaan ole pyytänyt/saanut penniäkään.
- avioehto, mies suostuisi, anoppi järkyttyi ja sai migreenikohtauksen.
Lisäksi mulla on jatkuva epäilys siitä, että mun palkkanikin olisi äkkiä meidän palkka, jos päätän mennä naimisiin. Saattaisin ajan myötä menettää päätösvaltani jopa itseäni koskevissa asioissa.
Kun muutaman kerran antaa periksi, saa pian huomata, että pukeudun niinkuin mieheni haluaa, kaveripiirini koostuu henkilöistä, joista mieheni pitää jne.
Syy siihen, miksi mieheni ei enää halua elää näin on se, että hänen sukunsa paheksuu tällaista suhdetta. Mun suvullani ei ole mitään avoliittoa vastaan. Hän kuulema joutuu jatkuvasti selvittämään meidän tilannetta kavereilleen ja sukulaisilleen, jopa naapureilleen. Mä en kyllä selvittäis mitään, mutta Turkissa toisten asioihin puuttuminen ja epäkohtelias utelu on maan tapa.
Siis mies kyllä olis koulutuskelpoinen, mutta hitto sitä perhettä ja sukua. Mä olisin varmaan jatkuvasti riidoissa mieheni suvun kanssa ja siitä seuraisi luonnollisesti, että riitaa tulisi miehenkin kanssa sillä suku tulee aina ensin.
Älkää säikähtäkö tätä vuodatusta, jos seurustelette turkkilaisen miehen kanssa. Eivät kaikki äidit ole tuollaisia. Mun mieheni äiti on kouluttamaton maalaisnainen, jonka päähän ei mahdu uusia ajatuksia. Kaiken on oltava niinkuin ennenkin. Koulutettujen, kielitaitoisten ja keskiluokkaisten turkkilaisten ajatusmaailma on ihan toisenlainen ja paljon länsimaisempi. - jenny
Sirena kirjoitti:
Tämä yli viiden vuoden jahkailu on kyllä ihan minusta kiinni. Olen varmaan ylivaroivainen ja epäilen liikaakin, mutta sen verran olen vanhanaikainen, että en aio mennä naimisiin vaan voidakseni sitten jonkun ajan päästä erota, jos homma ei toimikaan.
Niitä syitä, joiden vuoksi emmin on monta:
- yhteinen kielemme on englanti, jonka sanavarasto kummallakaan ei ole täydellinen. Sattuu väärinkäsityksiä eikä asioista aina osaa puhua juuri niinkuin haluaisi.
- kulttuurierot ja käytöstavat, minä puhun ystävieni kanssa englantia, kun hän on läsnä. Hän taas puhuu ystävilleen turkkia vaikka minä olen paikalla.
- hänen perheensä, se on aina ja kaikessa otettava korostuneesti huomioon, lähetettävä rahaa, käytävä tapaamassa, vietävä lahjoja. Olen vaistonnut, että hänen äitinsä ei pidä minusta eikä arvosta minua. (Joo, olenhan mä tietty kristitty ja elänyt synnissä hänen poikansa kanssa, syy on siis minun, ei pojan.)
- eläimien kohtelu, en aina osaa pitää suutani kiinni, kun näen heidän kohtelevan eläimiään tavalla, jota en voi sulattaa. Kävin esimerkiksi ostamassa 5 metrisen ketjun heidän koiralleen, joka oli puussa kiinni parimetrisessä sähköjohdon pätkässä.
- pukeutuminen, pukeudun liian vapaasti ja ostin mieheni sisarelle liian avokaulaisen t-paidan. Annan siis huonoja vaikutteita 18-vuotiaalle neidolle, jolle kuulema katsellaan jo sopivaa avoimiestä. Siis äidille ja suvulle sopivaa!
- pistän mieheni siivoamaan, kantamaan kauppakassia yms. enkä anna hänen päättää kaikesta. Kihlatkin (oikein tositurkkilaisen äklökruusatut) menivät vaihtoon, kun en sellaista halunnut. Anoppi oli ne valinnut!!! Siis poika menee ostamaan sormuksia äitinsä kanssa!!!!
- miehen tapa puhua meidän asunnosta, meidän autosta, meidän rahoista jne. vaikka häneltä en niiden hankintaan ole pyytänyt/saanut penniäkään.
- avioehto, mies suostuisi, anoppi järkyttyi ja sai migreenikohtauksen.
Lisäksi mulla on jatkuva epäilys siitä, että mun palkkanikin olisi äkkiä meidän palkka, jos päätän mennä naimisiin. Saattaisin ajan myötä menettää päätösvaltani jopa itseäni koskevissa asioissa.
Kun muutaman kerran antaa periksi, saa pian huomata, että pukeudun niinkuin mieheni haluaa, kaveripiirini koostuu henkilöistä, joista mieheni pitää jne.
Syy siihen, miksi mieheni ei enää halua elää näin on se, että hänen sukunsa paheksuu tällaista suhdetta. Mun suvullani ei ole mitään avoliittoa vastaan. Hän kuulema joutuu jatkuvasti selvittämään meidän tilannetta kavereilleen ja sukulaisilleen, jopa naapureilleen. Mä en kyllä selvittäis mitään, mutta Turkissa toisten asioihin puuttuminen ja epäkohtelias utelu on maan tapa.
Siis mies kyllä olis koulutuskelpoinen, mutta hitto sitä perhettä ja sukua. Mä olisin varmaan jatkuvasti riidoissa mieheni suvun kanssa ja siitä seuraisi luonnollisesti, että riitaa tulisi miehenkin kanssa sillä suku tulee aina ensin.
Älkää säikähtäkö tätä vuodatusta, jos seurustelette turkkilaisen miehen kanssa. Eivät kaikki äidit ole tuollaisia. Mun mieheni äiti on kouluttamaton maalaisnainen, jonka päähän ei mahdu uusia ajatuksia. Kaiken on oltava niinkuin ennenkin. Koulutettujen, kielitaitoisten ja keskiluokkaisten turkkilaisten ajatusmaailma on ihan toisenlainen ja paljon länsimaisempi.kiva kun vastasit=)....vähän huvittuneesti naureskelin kun löysin tekstistäsi paljon samaa kuin omista ajatuksista.Me puhutaan myös englantia keskenään...tosin mies on oppinut suomea senverran että jotkut asiat voi selventää suomeksi.Vajaa kielitaito on ehkä enemmän hänellä kun ei ole koulutusta saanut hänkään.Toi äiti juttu on kyllä paha!!!!Tosi kärttysen olonen mummo=) mun miehen oikea äiti on kuollut ja ehkä miehen länsimaalaistuminen helpottaa meidän suhdetta!Oletko päätöksesi tehnyt?Kihlat ja naimisiinkin on tietty mun joskus paljon helpompi mennä kun ollaan suomessa ja turkkiinkin menen vasta kun lapsi on syntynyt ja olen sen omalle passilleni ottanut!
Tosin miehelläni oli edellinen tyttöystävä jo käynyt siellä eikä hänen tarvinnut pelätä sinne jäämistä!
Varovainen ja itsenäinen olen minäkin...mutta tiedän omat riskini kun olen tälläiseen ryhtynyt!
Pisti viimeksi tosi vihaksi lukea kaikkien muiden ihme kommentteja...tosin pitäisi kyllä olla jo tottunut siihenkin=) - Habibi
Sirena kirjoitti:
Tämä yli viiden vuoden jahkailu on kyllä ihan minusta kiinni. Olen varmaan ylivaroivainen ja epäilen liikaakin, mutta sen verran olen vanhanaikainen, että en aio mennä naimisiin vaan voidakseni sitten jonkun ajan päästä erota, jos homma ei toimikaan.
Niitä syitä, joiden vuoksi emmin on monta:
- yhteinen kielemme on englanti, jonka sanavarasto kummallakaan ei ole täydellinen. Sattuu väärinkäsityksiä eikä asioista aina osaa puhua juuri niinkuin haluaisi.
- kulttuurierot ja käytöstavat, minä puhun ystävieni kanssa englantia, kun hän on läsnä. Hän taas puhuu ystävilleen turkkia vaikka minä olen paikalla.
- hänen perheensä, se on aina ja kaikessa otettava korostuneesti huomioon, lähetettävä rahaa, käytävä tapaamassa, vietävä lahjoja. Olen vaistonnut, että hänen äitinsä ei pidä minusta eikä arvosta minua. (Joo, olenhan mä tietty kristitty ja elänyt synnissä hänen poikansa kanssa, syy on siis minun, ei pojan.)
- eläimien kohtelu, en aina osaa pitää suutani kiinni, kun näen heidän kohtelevan eläimiään tavalla, jota en voi sulattaa. Kävin esimerkiksi ostamassa 5 metrisen ketjun heidän koiralleen, joka oli puussa kiinni parimetrisessä sähköjohdon pätkässä.
- pukeutuminen, pukeudun liian vapaasti ja ostin mieheni sisarelle liian avokaulaisen t-paidan. Annan siis huonoja vaikutteita 18-vuotiaalle neidolle, jolle kuulema katsellaan jo sopivaa avoimiestä. Siis äidille ja suvulle sopivaa!
- pistän mieheni siivoamaan, kantamaan kauppakassia yms. enkä anna hänen päättää kaikesta. Kihlatkin (oikein tositurkkilaisen äklökruusatut) menivät vaihtoon, kun en sellaista halunnut. Anoppi oli ne valinnut!!! Siis poika menee ostamaan sormuksia äitinsä kanssa!!!!
- miehen tapa puhua meidän asunnosta, meidän autosta, meidän rahoista jne. vaikka häneltä en niiden hankintaan ole pyytänyt/saanut penniäkään.
- avioehto, mies suostuisi, anoppi järkyttyi ja sai migreenikohtauksen.
Lisäksi mulla on jatkuva epäilys siitä, että mun palkkanikin olisi äkkiä meidän palkka, jos päätän mennä naimisiin. Saattaisin ajan myötä menettää päätösvaltani jopa itseäni koskevissa asioissa.
Kun muutaman kerran antaa periksi, saa pian huomata, että pukeudun niinkuin mieheni haluaa, kaveripiirini koostuu henkilöistä, joista mieheni pitää jne.
Syy siihen, miksi mieheni ei enää halua elää näin on se, että hänen sukunsa paheksuu tällaista suhdetta. Mun suvullani ei ole mitään avoliittoa vastaan. Hän kuulema joutuu jatkuvasti selvittämään meidän tilannetta kavereilleen ja sukulaisilleen, jopa naapureilleen. Mä en kyllä selvittäis mitään, mutta Turkissa toisten asioihin puuttuminen ja epäkohtelias utelu on maan tapa.
Siis mies kyllä olis koulutuskelpoinen, mutta hitto sitä perhettä ja sukua. Mä olisin varmaan jatkuvasti riidoissa mieheni suvun kanssa ja siitä seuraisi luonnollisesti, että riitaa tulisi miehenkin kanssa sillä suku tulee aina ensin.
Älkää säikähtäkö tätä vuodatusta, jos seurustelette turkkilaisen miehen kanssa. Eivät kaikki äidit ole tuollaisia. Mun mieheni äiti on kouluttamaton maalaisnainen, jonka päähän ei mahdu uusia ajatuksia. Kaiken on oltava niinkuin ennenkin. Koulutettujen, kielitaitoisten ja keskiluokkaisten turkkilaisten ajatusmaailma on ihan toisenlainen ja paljon länsimaisempi.Mulle tuli vaan tosta sun ns. vuodatuksesta sellanen olo, että mietit vielä aika monia asioita. Monet noista miettimistäsi asioista on kaikenlisäksi aika suuria.
Jos ajatellaan, että avioliiton tulisi olla onnellinen juttu niin ei siitä varmaan ainakaan väkipakolla pysty iloitsemaan. Tuntuu julmalta sanoa, että jos miehelle merkkaa (kärjistetysti) enemmän naapurien mielipide kuin se, että olisit onnellinen niin onko se sitten sen väärttiä?
Tarkoitan, että "aikaraja" voi olla ahdistava, jos päätöksiä tehdään koko elämäksi (ainakin periaatteessa).
Toivottavasti löydät ratkaisun ja onnen! - Anne
Sirena kirjoitti:
Tämä yli viiden vuoden jahkailu on kyllä ihan minusta kiinni. Olen varmaan ylivaroivainen ja epäilen liikaakin, mutta sen verran olen vanhanaikainen, että en aio mennä naimisiin vaan voidakseni sitten jonkun ajan päästä erota, jos homma ei toimikaan.
Niitä syitä, joiden vuoksi emmin on monta:
- yhteinen kielemme on englanti, jonka sanavarasto kummallakaan ei ole täydellinen. Sattuu väärinkäsityksiä eikä asioista aina osaa puhua juuri niinkuin haluaisi.
- kulttuurierot ja käytöstavat, minä puhun ystävieni kanssa englantia, kun hän on läsnä. Hän taas puhuu ystävilleen turkkia vaikka minä olen paikalla.
- hänen perheensä, se on aina ja kaikessa otettava korostuneesti huomioon, lähetettävä rahaa, käytävä tapaamassa, vietävä lahjoja. Olen vaistonnut, että hänen äitinsä ei pidä minusta eikä arvosta minua. (Joo, olenhan mä tietty kristitty ja elänyt synnissä hänen poikansa kanssa, syy on siis minun, ei pojan.)
- eläimien kohtelu, en aina osaa pitää suutani kiinni, kun näen heidän kohtelevan eläimiään tavalla, jota en voi sulattaa. Kävin esimerkiksi ostamassa 5 metrisen ketjun heidän koiralleen, joka oli puussa kiinni parimetrisessä sähköjohdon pätkässä.
- pukeutuminen, pukeudun liian vapaasti ja ostin mieheni sisarelle liian avokaulaisen t-paidan. Annan siis huonoja vaikutteita 18-vuotiaalle neidolle, jolle kuulema katsellaan jo sopivaa avoimiestä. Siis äidille ja suvulle sopivaa!
- pistän mieheni siivoamaan, kantamaan kauppakassia yms. enkä anna hänen päättää kaikesta. Kihlatkin (oikein tositurkkilaisen äklökruusatut) menivät vaihtoon, kun en sellaista halunnut. Anoppi oli ne valinnut!!! Siis poika menee ostamaan sormuksia äitinsä kanssa!!!!
- miehen tapa puhua meidän asunnosta, meidän autosta, meidän rahoista jne. vaikka häneltä en niiden hankintaan ole pyytänyt/saanut penniäkään.
- avioehto, mies suostuisi, anoppi järkyttyi ja sai migreenikohtauksen.
Lisäksi mulla on jatkuva epäilys siitä, että mun palkkanikin olisi äkkiä meidän palkka, jos päätän mennä naimisiin. Saattaisin ajan myötä menettää päätösvaltani jopa itseäni koskevissa asioissa.
Kun muutaman kerran antaa periksi, saa pian huomata, että pukeudun niinkuin mieheni haluaa, kaveripiirini koostuu henkilöistä, joista mieheni pitää jne.
Syy siihen, miksi mieheni ei enää halua elää näin on se, että hänen sukunsa paheksuu tällaista suhdetta. Mun suvullani ei ole mitään avoliittoa vastaan. Hän kuulema joutuu jatkuvasti selvittämään meidän tilannetta kavereilleen ja sukulaisilleen, jopa naapureilleen. Mä en kyllä selvittäis mitään, mutta Turkissa toisten asioihin puuttuminen ja epäkohtelias utelu on maan tapa.
Siis mies kyllä olis koulutuskelpoinen, mutta hitto sitä perhettä ja sukua. Mä olisin varmaan jatkuvasti riidoissa mieheni suvun kanssa ja siitä seuraisi luonnollisesti, että riitaa tulisi miehenkin kanssa sillä suku tulee aina ensin.
Älkää säikähtäkö tätä vuodatusta, jos seurustelette turkkilaisen miehen kanssa. Eivät kaikki äidit ole tuollaisia. Mun mieheni äiti on kouluttamaton maalaisnainen, jonka päähän ei mahdu uusia ajatuksia. Kaiken on oltava niinkuin ennenkin. Koulutettujen, kielitaitoisten ja keskiluokkaisten turkkilaisten ajatusmaailma on ihan toisenlainen ja paljon länsimaisempi.Moikka! Haluaisin vaan kertoa, että mullakin on turkkilainen mies, jonka äiti on kouluttautumaton maalainen. mutta silti ihanempaa anoppia en tiedä! Hän ei puutu asioihimme, hän ei vaadi mitään, hän lähettää aina lahjoja (tosin rahaa olemme lähettäneet heille kuukausittain, mutta nekin hän tuhlaa meihin). Meillä on poika, kristitty (koska halusin niin), mutta hän on kaikki kaikessa mummille ja ukille. Minusta he eivät pahaa sanaa ole sanoneet. Kihla-ja vihkisormuksemme ovat Turkista Suomeen lähetetyt, mutta mieheni lähetti ensin kuvat vanhemmilleen, millaiset sormukset haluamme. Naimisiin menimme Turkissa, jonka jälkeen virallistimme sen Suomessa. Häät olivat mahtavat, kaikki olivat paikalla, ne epäkohteliaan uteliaat naapuritkin.
- minä__vaan_
Anne kirjoitti:
Moikka! Haluaisin vaan kertoa, että mullakin on turkkilainen mies, jonka äiti on kouluttautumaton maalainen. mutta silti ihanempaa anoppia en tiedä! Hän ei puutu asioihimme, hän ei vaadi mitään, hän lähettää aina lahjoja (tosin rahaa olemme lähettäneet heille kuukausittain, mutta nekin hän tuhlaa meihin). Meillä on poika, kristitty (koska halusin niin), mutta hän on kaikki kaikessa mummille ja ukille. Minusta he eivät pahaa sanaa ole sanoneet. Kihla-ja vihkisormuksemme ovat Turkista Suomeen lähetetyt, mutta mieheni lähetti ensin kuvat vanhemmilleen, millaiset sormukset haluamme. Naimisiin menimme Turkissa, jonka jälkeen virallistimme sen Suomessa. Häät olivat mahtavat, kaikki olivat paikalla, ne epäkohteliaan uteliaat naapuritkin.
Voisko sulle laittaa sähköpostia tai muuta yksityisviestiä? :)
- neiti-85
Näitä palstoja lukiessa rupean itsekkin ajattelemaan,olenkohan kuitenkaan ihan oikean miehen kanssa.. Siis, olen tuntenut ihanan turkkilais miehen reilu vuoden verran ja nyt on alettu olemaan tiiviimmin yhdessä.Ainakin vielä on ihanan huomaavainen ja rakastava ihminen, mutta eihän sitä koskaan tiedä... Kaikennäköisiä kauhukuvia ihmisillä kyllä on turkkilaisia kohtaan,mutta toisaalta täälä näkee sen että oli kyse minkä maalaisesta miehestä/naisesta tahansa,jollakulla on aina jotain pahaa sanottavana...Eiköhän kaikki riipu kuitenkin ihmisestä itsestään, eikä muutama tapaus vielä oikeuta yleistämään.... Meillä tuo ongelma taitaa olla kielimuuri =)hän ei puhu kunnolla suomea,enkä minä sanaakaan turkkia,että näin =) Eipä muuta kuin tsemppiä kaikille asian kanssa pähkäileville
- neiti-85
Lisätäkseni vielä: Olen samaa mieltä monen muun kanssa, eiköhän aika monella ole niitä kauhutarinoita kerrottavana ihan näistä suomalaisistakin miehistä....
- mä vaan
neiti-85 kirjoitti:
Lisätäkseni vielä: Olen samaa mieltä monen muun kanssa, eiköhän aika monella ole niitä kauhutarinoita kerrottavana ihan näistä suomalaisistakin miehistä....
Tarvitsen kipeästi neuvoa.Olen tuntenut erään turkkilaisen miehen n.vuoden verran ja olin vierailulla hänen maassaan viikon.Mies vaikuttaa kunnolliselta,käy töissä,hän on eronnut ja näkee 12-v.poikaansa joka toinen viikonloppu.Haluaisin hänet tänne vierailulle, mutta viisumin saanti on kuulemma lähes mahdotonta.Mies on yksityisyrittäjä, ja viisumin haussa vaaditaan palkkakuitit ym.vakuutukset,ja luulenpa että sielläpäin verojen maksu ei ole niin pikkutarkkaa kuin meillä...Hän haluaisi naimisiin ja lupaa tulla tänne asumaan kanssani.Siellä ei pitkää seurustelusuhdetta kait tunneta.Tunteeko joku viisumikäytäntöä ja saako viisumin sillä perusteella,että täällä menisi naimisiin?Hänellä on sellainen ammatti rakennusalalla, että töitä kyllä järjestyisi, ei mikään pizzanpyörittäjä vaan duunari ja tekee pitkiä työpäiviä.
- mä vaan
mä vaan kirjoitti:
Tarvitsen kipeästi neuvoa.Olen tuntenut erään turkkilaisen miehen n.vuoden verran ja olin vierailulla hänen maassaan viikon.Mies vaikuttaa kunnolliselta,käy töissä,hän on eronnut ja näkee 12-v.poikaansa joka toinen viikonloppu.Haluaisin hänet tänne vierailulle, mutta viisumin saanti on kuulemma lähes mahdotonta.Mies on yksityisyrittäjä, ja viisumin haussa vaaditaan palkkakuitit ym.vakuutukset,ja luulenpa että sielläpäin verojen maksu ei ole niin pikkutarkkaa kuin meillä...Hän haluaisi naimisiin ja lupaa tulla tänne asumaan kanssani.Siellä ei pitkää seurustelusuhdetta kait tunneta.Tunteeko joku viisumikäytäntöä ja saako viisumin sillä perusteella,että täällä menisi naimisiin?Hänellä on sellainen ammatti rakennusalalla, että töitä kyllä järjestyisi, ei mikään pizzanpyörittäjä vaan duunari ja tekee pitkiä työpäiviä.
Epäilyttää sekin, että minusta voi kertoa perheelle vasta vuoden kuluttua, mikä odotusaika sellainen on?Kai avioliitto erimaalaisen kanssa vaatii sulattelua...mies on muslimi mutta sanoo ettei usko jumalaan eikä rukoile,eikä tosiaan tehnyt niin ainakaan ollessani siellä viikon.Muuten elämänkatsomuksemme käyvät yksiin, itse en juo enkä polta enkä pukeudu paljastavasti,hän arvostaa sitä ja meitä yhdistää huumorintaju.Voi kun omistaisi kristallipallon..
- elämään!
moi! olen kymmenen vuotta naimissä suomalainen naisen kanssa, ja me ollan jakamassa oma elämämme yhtäysymmärrtämällä toisimme vaikka me ollan eri kulturin ihmisiä,kulturi,uskonto kaikki semmoista olevan mailman asioita (kieltävä maailmaan vaikutus aineet) on ohitettu! siihen asti että me ymmärttänyt meillä on jotain kuluu toisillemme välissä kommunikaatiossa se oli meidän oma (energiamme) (elämän rakkaus)ihmiset ei voi elä yksin sille tarvi elämän virta,jos mielisi sanoo että sinä!löyttänyt oikea henkilö sinä! häntä! kohtaan!(elä anta se kieltävä maailmaan vaikutus ainet) vaikuttaisi sinua! häntä kohtaan mieli ei voi kieltä!se vain piilonut joissain,käyttä sielun vapaus oikeus! elä täysillä ihteäsi!...Terveisin hyvä mielinen henkilö.
- totuuden löytänyt
Hei!
Haluan sanoa sinulle kun olet noinkin pitkään ollut tämän miehen kanssa ja vieläkin epäröit,oletko oikeasti valmis situoutumaan miehen kulttuuriin ja uskontoon? Kuinka hyvin edes tunnet hänet, kun tapaatte vain satunnaisesti? harkitse tarkkaan, oletko valmis sitoutumaan islamiin, koska tämä uskonto vaikuttaa kokonaisvaltaisesti teidän elämään.Jos voitte luottaa ja uskoa toisiinne ja haluatte todellakin yrittää yhteistä eloa, kaikki on mahdollista.Kuten tiedät, suhde vaatii vaan enemmän kulttuurierojen vuoksi.
Itselläni on turkkilainen mies ja olemme olleet yhdessä kaksi vuotta.Olemme luoneet todella upean ja ainutlaatuisen suhteen, koska luotamme ja uskomme toisiimme.Itse olen sitoutunut islamiin ja turkkilaiseen elämäntapaan.Jostakin on aina luovuttava, jos haluaa saada jotakin.Mutta sinun itse tulee olla valmis näihin valintoihin ja uskoa vahvasti, että olet oikeasti näiden asioiden takana.Jos olet valmis kääntymään islamin uskoon ja haluat oppia uudesta kulttuurista, suhteestanne tulee silloin parempi.Muista kuitenkin, että tämä sinun tulee tehdä vain itsesi vuoksi, ei hänen.Ja mitä muut tästä kaikesta ajattelee,älä sitä huoli.Sinähän elät omaa elämää, ei muut sitä puolestasi tee.
Jos rakastatte toisianne ja olette valmiita yrittämään, onnea matkaan.Tie ei ole helppo, mutta tulet huomaan paljon hyviä uusia asioita elämästä, joista et ennen tiennyt.Kallis neuvo sinulle, jos uskot Jumalaan, Allah näyttää teille oikean tien. Insallah! - kokemuksella
kiertäkää kaukaa, hyvin kaukaa.
- elämän viisautta
Ihme, että sinisilmäisiä reppanoita riittää aina vain uusia usein tietysti yksinhuoltajaäitien kasvatuksessa olleita.
Säälittää, keiden kaikkien kanssa nuoret naiset tietämättään sekoilevat suomessakin. Mies voi olla turkista tai afrikan viidakosta ilman että tuntee näiden todellisesta olemuksesta mitään tai että on miettinyt mahdollisia seuraamuksia, jos paksuksi pannaan tms.
Saatana vieköön, että tulee kalliiksi tuollainen yhteiskunnallekin.
Ei siis ihan oikeasti ole paljon päässä järkeä eikä maailman kulttuureista miehineen tietoja nuorilla ja tyhmillä. Voi kun nämä suomen nuoret naiset saisivat tai olisivat edes jollain tasolla kiinnostuneita näiden ulkomaalaismiesten kulttuuritaustoista.
Itse olen ÄÖ-testit läpi käynyt ja elämääkin on takan. Minä voin vain todeta, että hirvittää nämä suomalaisnaiset nykyaikana, joille ei ole suotu minkäänlaista päättelykykyä. jollakin alkeellisella tunnetuntumalla alkavat sekoilemaan.
Jopa niin yksinkertaisilla seikoilla, että jonkun tummat kärpäs-silmät ihastuttivat...äärettömän säälittävää.
Toivotan kohdallesi harvinaista poikkeusta, mutta taidat olla vain reppana ja lammas, joka on helposti orjuutettavissa. Ei ole kauan kun annoin mielipiteeni kun minulta kysyttiin mitä mieltä olen kun erään tutun siskon tyttö oli alkanut musupojan kanssa seurustelemaan, että hankkiutuu äkkiä eroon siitä.
Ei uskonut ja myöhemmin tuli ilmi, että tämä nuori nainen sai turpasaunoja tuon tuosta. Musukulttuurien miehet ovat naisen alistajia, afrikkalaisten miesten mieli heiluu tuulen mukana.
pitäkää itsestänne huoli. - jnjkb
Musukulttuuri, erään tutun siskon tyttö...hohhoijaaaaaaaaaaaaaaaaaa!
- Länsi-Suomen opisto
Haluatko tutustua turkkilaiseen kulttuuriin? Onko haaveenasi oppia turkinkieli? Tule opiskelemaan Länsi-Suomen opiston Turkin kielen ja kulttuurin linjalle. Lukuvuoden aikana saat hyvän pohjan kielitaidolle sekä turkkilaisen kulttuurin ymmärtämiselle. Lue lisää: http://www.lansisuomenopisto.fi/turkki.html
- Tamra
Kyllä sitä todella miettiä saa tarkkaan ennen kuin kahden kulttuurin suhteeseen alkaa.
Moni kakku päältä kaunis jne.
Olemme mieheni kanssa pitäneet yhtä muutamia vuosia joista kaksi aviossa.
Alusta asti otimme linjaksi sen, että kerromme toisillemme kaiken. Miehelläni oli ensi alkuun aivan hirveitä vaikeuksia uskoa minua. Elämä täällä oli niin kovin erilaista kuin mihin hän oli tottunut.
Pikku hiljaa ja raskaan työn takana oli saavuttaa se suhde, joka meillä tänä päivänä on.
Puhumme avoimesti kaikesta, hänelle olen voinut puhua kaikista niistä kipeistäkin asioista joita elämässäni on ennen häntä ollut.
Ennen kuin hän tuli elämääni en tiennyt mitä rakkaus on.
Ja nyt ennen kuin joku alkaa vetää omia johtopäätöksiä niin, ei hän ei mennyt naimisiin kanssani oleskeluluvan takia vaan hankki sen ensin ja sitten muutti tänne!
Hän ei myöskään ole sellainen niljakas alanyalainen tarjoilija joka hokee "love juuta" heti ensi tapaamisella. Päinvastoin, totta on puhuttu alusta asti. On se sitten ollut miten brutaalia tahansa. Eipä ole minua korulauseilla houkuteltu.
Mieheni osoittaa rakkautensa välittämällä ja minua kuuntelemalla.
Sydämen ääntä pitää seurata, vaikka se ympäristön puolesta oli miten hankalaa tahansa.
Ei se helppoa ollut meilläkään. Perheeni on rasistinen, mutta hyvin ovat ottaneet mieheni vastaan. Ennakkoluulot syntyvät tietämättömyydestä ja siitä kuvitelmasta, että kaikki ovat saman rodun tms. edustajat ovat samanlaisia.
Tähän liittyen huomauttaisin, ettei kannattaisi niin kamalasti yleistää sitä minkälaisia muslimit ovat. Islam ja sen tulkinta vaihtelee todella paljon eri maissa ja jopa saman maan sisälläkin.
-Ei se ole tyhmä joka kysyy vaan se joka olettaa- hei.olen tapaillut vuoden ajan turkkilaista miestä,joka on namisissa turkissa.minua vaivaa se että hän on naimisissa turkissa ja minun kanssa täällä.en haluaisi olla toinen nainen.olen monet kerrat sanonut hänelle että eroaa turkissa vaimostaan.mutta hän vain vastaa että ei voi kun hänellä on 3 lasta turkissa.mitä teen?
- kokemuksia
Hei, Vahingossa päädyin tänne ja kirjoittelunne herätti jo muistoihin hautautuneita ajatuksia..
Tavattuani turkkilaisen mieheni molempien opiskellessa Englannissa 23 vuotta sitten hän kysyi voisinko ajatella islamiin kääntymistä. Kysyin tästä muutaman vuoden kuluttua vieläkö hän ajattelee näin, hän vastasi, että on luopunut toivosta ja jo kauan aikaa sitten todennut, ettei päätäni voi kääntää muuhun kuin itse haluamaani suuntaan. Ilmoitin siis heti alkuunsa, ettei vakaumukseni vaadi nimilappua. Molemminpuolinen suvaitsevaisuutemme ja kunnioituksemme antaa molemmille vapauden olla muokkaamatta toisiamme kummankaan maan tavoille. Jos olisimme tavanneet Turkissa tai Suomessa, olisin ollut epäluuloinen suhteen tarkoitusperästä. Etäsuhde moneen otteeseen ja monen maan välillä on toiminut, myös lähisuhde monikansallisesti. Sukulaiset näin pitkän tuttavuuden jälkeen ovat kuin omiani, aivan ihania. Sukulaissuhteet molemmille kummassakin perheessä lämpimiä.
MUTTA, tähän päivään mennessä 'suomalaistunut' mieheni manaa Turkista tulevia onnen-onkijoita ja rekkojen alla Venäjän kautta Suomeen tulevia kurdeja syvälle. Hän haluaisi raportoida jokaisen pizzeria yrittäjän, joka ei maksa verojaan ja yleensä ei edes näy yrittäjänä vaan nostaa työttömyysrahaa. Tällaiset kurdit tulevat Suomeen, huijaavat valtiota kaikin tavoin ja lähettävät PKK:lle, kurdiarmeijalle rahaa, näin tukevat siis ihmisten tappamista Suomen valtion kustannuksella! Pizzerialla on työvoimatoimistoissa kokin paikka haussa ja kun sille ei taktisesti löydy täyttäjää, tuodaan yksitellen loput perheestä Suomeen. Tekemään samoin. Halveksuttavaa! Itse mieheni arvostaa suomalaista kulttuuria, joka perhearvoiltaan muistuttaa hyvin paljon turkkilaista. Hän arvostaa asioiden hoitamisen helppoutta ja asumisen väljyyttä. Monille Suomeen tuleville ulkomaalaisille Suomi valitettavasti vain on lupaus paremmasta; lupa huijata valtiota yhtä lailla kuin herkkäuskoisia suomalaisnaisiakin. Olen monta kertaa kuullut kuinka lentokoneessa tytöt ovat ihaillen kertoneet kuinka taksikuski osti hopeakoruja ja vei ulos. Myönnetään yleistyksenä, että suomalaismiehet eivät osaa olla näin huomaavaisia. Mutta taksimiehillä on useita keikkoja kuussa, jotkut niistä tarjoavat matkalipun muualle asumaan..
Minulle kaikki oli helppoa yleisen hyväksynnän vuoksi, myös koska mieheni perhe puhui englantia ja ovat hyvin avarakatseisia. Olemme molemmat oppineet toistemme kielet ja puhumme myös 3v poikamme kanssa kaikkia kolmea. Olen kuullut ja seurannut sivusta monia samantyyppisiä suhteita. Monet niistä toimivia, toiset eivät. Mutta mikäli ihmiset ovat kotoisin kovin erilaisista oloista on niiden yhteensovittaminen koko laajaa perhettä ajatellen hyvin hankalaa, tosin ei mahdotonta.
Monikansallisuus on parhaimmillaan rikkaus, ei rasite. Mutta pelissä on mukana monia, joiden tarkoitusperät eivät ole puhtoiset. Luotan varoen!- Omakehuhaisee
"Hän haluaisi raportoida jokaisen pizzeria yrittäjän, joka ei maksa verojaan ja yleensä ei edes näy yrittäjänä vaan nostaa työttömyysrahaa. Tällaiset kurdit tulevat Suomeen, huijaavat valtiota kaikin tavoin ja lähettävät PKK:lle, kurdiarmeijalle rahaa, näin tukevat siis ihmisten tappamista Suomen valtion kustannuksella! Pizzerialla on työvoimatoimistoissa kokin paikka haussa ja kun sille ei taktisesti löydy täyttäjää, tuodaan yksitellen loput perheestä Suomeen. Tekemään samoin. Halveksuttavaa! "
Mitä se sun ukolle kuuluu kuka tuo perhettään Suomeen ja kuka ei? Taitaa olla turkkilainen tyypillinen rasisti ja kuulostaa älyltäänkin rajoittuneelta kun vielä uskoo muinaisia satukirjoja kuten Koraania.
Tässä taas yksi mamupatja joka yrittää olla "erilainen", tiedoksesi miehesi on turkkilainen ja ikuisesti pysyy sellaisena. Omaa asemaansa parantaakseen yrittää alistaa kurdeja, mikä onnistuu turkkilaiselta oikein hyvin. Lapsesta asti iskostetut rasistiset ajatukset eivät näköjään ole länsimaisessa sivistyksessäkään kadonneet vaan kuvittelee että syrjäytetty ja kidutettu kansanosa on syypää hänen kaikkiin vaikeuksiinsa. Jospa miehesi ottaisi päänsä pers*estä se voisi auttaa? Suomessa uskomme että kaikilla on ihmisoikeus ja meillä ei kannusteta tappamaan kurdeja ja tukemaan korruptiota kuten Turkissa ja tämän hallituksessa. Vai väittääkö miehesi että turkkilaiset ovat hoitaneet asiansa kurdien kanssa jotenkin mallikkaasti? Älä naurata.
Mun ex-mieheni on maahanmuuttaja ja mentiin minne tahansa suomalaiseen puljuun niin heti kun näkivät tumman miehen kanssani niin kuitti "unohtui". Mietipä sitä ennenkuin syytät kurdeja verojen kiertämisestä.
Olen ollut kurdin kanssa suhteessa ja sanon sen kyselijöille suoraan. En kuitenkaan alennu arvostelemaan muita mamuja tai heidän puolisojaan. Mun mielestä pahempaa kuin kurdilainen pizzerianpitäjä tai PKK:lainen on tuollainen suomalainen bimbo pikkunillittäjä joka yrittää pedata omaa jalustaansa muiden silmäkuopasta samalla kun on suhteessa turkkilaiseen muslimiin ja vähä-älyiseen rasistiin.
- edelliselle
"MUTTA, tähän päivään mennessä 'suomalaistunut' mieheni manaa Turkista tulevia onnen-onkijoita ja rekkojen alla Venäjän kautta Suomeen tulevia kurdeja syvälle. Hän haluaisi raportoida jokaisen pizzeria yrittäjän, joka ei maksa verojaan ja yleensä ei edes näy yrittäjänä vaan nostaa työttömyysrahaa. Tällaiset kurdit tulevat Suomeen, huijaavat valtiota kaikin tavoin ja lähettävät PKK:lle, kurdiarmeijalle rahaa, näin tukevat siis ihmisten tappamista Suomen valtion kustannuksella!"
Anteeksi nyt vain mutta onko miehesi turkkilainen vai turkin kurdi?
Turkkilaiset eivät muutenkaan pidä kurdeista, olivat he sitten omaksuneet suomalaisen kulttuurin tai eivät. Vielä vähemmän koskaan kannattavat PKK:ta koska turkkilaiset ja kurdit ovat sotineet keskenään jo pitkään. - Nooooo
Hei
Minä olen onnellisesti naimisissa kurdi miehen kanssa:) omaksuvat hyvin suomen tavat ja muut..
Myös mieheni kaverit ovat aivan ihania ja heilläkin joillain suomalainen vaimo :)
Joo kurdit ja turkit vihaa toisiaan on tullut huomattua ja ihan se on aina miehestä kiinni jos on ihana rakastava luotettava niin kiinni vain :) tärkein luottamus❤️ - Kauaspilvetkarkaavatyiuy
Nai miehesi mutta älä sen sukulaisia. Lähtekää niin kauas kun voitte KAHDESTAAN. Vanha ketju mutta pakko oli vastata. Oma kokemus. Sukulaiset voivat olla tyranneja. Suorastan jumalia jotka voivat määrätä ja hallita elämääsi.
- Karo888
Minulla on Turkissa asuva naispuolinen kaveri ja hänen kertomuksen mukaan turkkilaiset miehet ovat pääasiassa juuri sellaisia limanuljaskoja kuin mitä puhutaankin. Lähes poikkeuksetta hänen kaikki miesystävänsä ovat joko pettäneet seurustelun aikana tai kesken seurustelun paljastunut että ovat jo naimisissa/seurustelusuhteessa. Jopa liberaaleimmilla alueilla turkissa löytyy edelleen paljon miehiä jotka vaativat naiselta lähes neitseellisyyttä mutta sallivat miehille hauskanpidon mm. turistityttöjen kanssa. Turistinaiset ovat näille turkkilaisille miehille pääasiassa hauskanpitoa tai rahan kerjäystä varten.
Poikkeuksia varmasti löytyy ja saattaa olla että tuo miehesi on sellainen mutta pidä nyt varasi äläkä tee hätäisiä johtopäätöksiä. Viettäkää enemmän aikaa ensiksi yhdessä ja seuraa alkaako katse harhailla - ihmetteleväjäkyttynyt
Kyllä näitä typeriä Suomalais naisiä käy ylläpitämässä Turkkilaisia miehiä useamman kerran vuodessa.Vuokraavat asunnon vuodeksikin ja mies asuu koko vuoden ja nainen maksaa vuokran.Sinne sitten viedään turistinaisia kun Suomi maksaja ansaitsee rahaa että pääsee uudelleen "armastaan katsomaan.Miehethän asuuvat perheessä siihen asti kun on naimaton ja on isän holhouksessa.Perhehän ei hyväksy näitä ulkomaalaisia vanhempia naisia jotkaovat lähes 30v vanhempia joten näillä on rajoituksia lomillaan missä nämä miehet antaavat näiden mummeleiden kotinurkillaan kulkea.Perhehän voi tänäpäivänä valita miehelle vaimon ja niin usein vielä tapahtuukin.Uslollisia miehiä näistä ei saa vaimo eikä ylläpitävä mummelikaan.Monella rikostaustaakin ja kuitenkin nämä Suomalais mummelit kuvittelee tuovansa ne kotimaahan.Onneksi tänäpäivänä jos kutsut niin maksat myös kulut jotka tulee ja tuskin rikollinen saa edes viisumia ei edes pääse matkustamaan joten jatkaa näiden yrittäjänaisten taloudellista hyväksikäyttöö.Missä on teidän järkenne ja itsekunnioituksenne!
Onnea onko teillä lapsia minusta tärkeintä että olet onnellinen ❤️
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Aikakone-yhtyeestä tuttu Maki Kolehmainen kuollut
Kuoli tänään aamuyöstä nopeasti edenneeseen sairauteen. Hän oli 58-vuotias.1167014Rokote otti taas omansa. Maki Kolehmainen kuollut.
RIP Maki. Muusikko, tuottaja ja säveltäjä Maki Kolehmainen on kuollut. Asiasta uutisoi ensimmäisenä Yle. Kolehmainen k583090Mites meillä nainen tämä yhteys
Onko se yhteistä se kokemus siitä, että tunnemme syvästi toisemme? Tunnemme vetoa ja sielunyhteyttä, jotain kuin toisest691659- 581349
Se viime kohtaaminen
Oli naine vähän sellainen kohmea. Nopeasti yritin etsiä merkkejä sinusta mutta en saanut mitään ilmi. Ajattelin että ny681263- 1141057
Ihan rakentavassa mielessä
Haluaisin nainen kysyä sinulta ja myös itseltäni että mitä me oikein odotellaan? Olisiko aika jo käydä edes treffeillä?741040- 89952
- 55887
- 47884