Tuttavalla on paritalonpuolikas myynnissä. Myytiä hoitaa kiinteistöfirma.
Nyt tämä talon toisen puolikkaan omistaja valehtelee asunnon katselijoille talon kunnosta, miten huonokuntoinen ja miten paljon remonttia tulee olemaan, sekä pelottaa pois melkein varmat ostajaehdokkaat käytöksellään.
Ilmeisesti hänellä on koko ajan ollut aikomuksena ostaa itselleen tämä toinen puolikas halvalla, koska nyt on jättänyt tarjouksen, ja ehdon etteivät myyjät olisi mistään vastuussa jos asunnossa ilmenisi jotain.
Tämähän kertoo siitä, että naapuri tietää asunnon olevan hyväkuntoinen.
Tässä asunnossa eivät perheet ole kauaa viihtyneet, vaan muutaman vuoden välein tämä asunto on myynnissä, ja epäilenpä, että muuton syy on aina seinänaapurissa, joka tekee suoranaista kiusaa.
Eikös tällainen käytös ala olla jo vähintäänkin epäilyttävää, pilaa kaupat ja välittäjän työpanoksen.
Alihintaan he eivät halua naapurille myydä, mutta mitä asialle pitäisi tehdä?
naapuri pilaa asuntokaupan
kivikulho
122650
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 12
Vanhimmat
Mennä tuolle kyseiselle naapurille kertomaan, että asunto myydään 10.000 euroa alle hänen tarjouksensa kohtuukokoiselle romani-perheelle, mikäli asunnosta ei saada muilta sitä hintaa mikä siitä pyydetään. Jokaisella ammattivälittäjällä on rekisterissään romaneita, jotka ostavat sopuhintaisia asuntoja aina. Romanit ovat hyvin uskollisia naapureita, he eivät muuta pois pikkuasioiden vuoksi.
Juuri noin:))
Pahemminkin voisi olla. Näillä häiriköillä on selvästi tarkoituksena pitää toinen puoli tyhjillään mahdollisimman pitkään: http://www.iltalehti.fi/espoo/200904299493836_eo.shtml Tässä ihmettelen että millähän perusteella Espoon käräjäoikeus teki päätöksen kaupan purusta? Onko naapurikin oikeuden mielestä "asunnon virhe" jonka käyttäytymisen oikaisu olisi myyjän vastuulla?
>>Tässä ihmettelen että millähän perusteella Espoon käräjäoikeus teki päätöksen kaupan purusta? Onko naapurikin oikeuden mielestä "asunnon virhe" jonka käyttäytymisen oikaisu olisi myyjän vastuulla?
Myyjähän oli kertonut lehtitietojen mukaan että naapurin kanssa oli oikeusriita menossa. Se seikka että riitoja ja rikosilmoituksia oli tosiassa useampiakin, ei minusta ole ratkaisevaa sillä myyjähän on voinut vilpittömästikin voinut uskoa että nämä kanteet joko kumuloituvat yhdeksi tai sitten eivät ole tarpeeksi merkityksellisiä kaupan kannalta. Ostaja on mahdollisesti jättänyt selonottovelvollisuutensa käyttämättä jos ei ole ottanut ko. riidan sisällöstä tarkampaa selkoa. Asuntokauppalain esitöistä tai oikeuskirjallisuudesta tai ennakkoratkaisuista ei löydy mitään mainintaa naapurin aiheuttamasta häiriöstä asunnon virheenä. Asunnon ympäristöllä taas tarkoitetaan alueen kaavamääräyksiä, koulujen sijaintia ym., ei sitä että joku naapureista on mielisairas. Samoin ei ole asunnon virhe jos joku murtautuu asuntoon hallinnanluovutuksen ja tosiasiallisen muuton välillä. Emme tosin tiedä mitä vaaranvastuun siirtymisestä on sovittu tai milloin rikos tässä tapauksessa tapahtui. Oletettavasti tämä asunnon sisustuksen vaurioittaminen tapahtui kuitenkin kaupanteon jälkeen, joten tuskin myyjä on menetellyt huolimattomasta jättämällä kertomatta tulevaisuudessa tapahtuvasta rikoksesta. Kaupan purun pitäisi olla viimeasteinen seuraamus, joka määrätään vain jos mikään muu keino ei toimi. Miksei voitu tuomita hinnanalennukseen? (tietysti jos sitä ei vaadittu, niin sitten prosessuaalisesta syystä ei voida tietysti tuomitakaan)
>>Myyjähän oli kertonut lehtitietojen mukaan että naapurin kanssa oli oikeusriita menossa. Se seikka että riitoja ja rikosilmoituksia oli tosiassa useampiakin, ei minusta ole ratkaisevaa>Ostaja on mahdollisesti jättänyt selonottovelvollisuutensa käyttämättä jos ei ole ottanut ko. riidan sisällöstä tarkampaa selkoa.>Asunnon ympäristöllä taas tarkoitetaan alueen kaavamääräyksiä, koulujen sijaintia ym., ei sitä että joku naapureista on mielisairas.>Samoin ei ole asunnon virhe jos joku murtautuu asuntoon hallinnanluovutuksen ja tosiasiallisen muuton välillä.>Oletettavasti tämä asunnon sisustuksen vaurioittaminen tapahtui kuitenkin kaupanteon jälkeen, joten tuskin myyjä on menetellyt huolimattomasta jättämällä kertomatta tulevaisuudessa tapahtuvasta rikoksesta.>Kaupan purun pitäisi olla viimeasteinen seuraamus, joka määrätään vain jos mikään muu keino ei toimi. Miksei voitu tuomita hinnanalennukseen?>myyjähän on voinut vilpittömästikin voinut uskoa että nämä kanteet joko kumuloituvat yhdeksi tai sitten eivät ole tarpeeksi merkityksellisiä kaupan kannalta
Vai mistä on kysymys, kun vaikenet (eikä ole 1. kerta)?
Hei, kyllä minäkin olen joskus lomalla tältä palstalta. > Jos noin, niin miksei etsimälläkään löydy kirjallisuudesta tai oikeustapauksista yhtään ennakkoratkaisua jossa naapureiden häiriköinti vaikuttaisi asuntokauppaan? En minä ainakaan ole löytänyt. Hankala naapuri voi muuttaa pois vaikka kauppaa seuraavana päivänä tai sitten uusi häirikkö saapua ennen kuin kauppa on purettu (jolloin loogisesti ostaja joutuisi kaupan purussa hyvittämään tästä aiheutuneen asunnon arvon alentumisen myyjälle?) Jos joku on kaavamainen, niin käräjäoikeus tässä tapauksessa. Oikeus lienee käyttänyt melko legalistista ja muodollista laintulkintaa ja unohtanut ratkaisun merkityksen asunnon myyjän ja yleensä koko oikeusjärjestyksen kannalta. Tulkinnassa on jäänyt syrjään mm. teleologinen laintulkintametodi, jossa ratkaiseva merkitys annetaan seuraamusten harkinnalle. Teleologisessa tulkinnassa tuomioistuin panee painoa muiden argumenttien ohella erityisesti sille, millaisiin yhteiskunnallisiin tai yksityisoikeudellisiin seuraamuksiin erilaiset tulkintavaihtoehdot todennäköisesti tulisivat johtamaan ja valitsee sitten näistä vaihtoehdoista sellaisen, joka on ratkaisun aiheuttamien seuraamusten kannalta arvioituna muita vaihtoehtoja järkevämpi. Tähän tapaukseen sovellettuna oikeus on valinnut häirikköä suosivan vaihtoehdon: kaupan purku turvaa tehokkaasti häirikön "oikeuden" pitää koko kiinteistö tyhjänä "ulkopuolisista". Jos myyjä ei jatkossakaan pysty oikaisemaan "virhettä", hän kärsii merkittävää taloudellista vahinkoa koska joutuu pitämään tyhjillään olevaa asuntoa omistuksessaan määräämättömän pitkään tai luopumaan siitä murto-osalla sen arvosta mitä se olisi ilman häirikkönaapuria. Tämä oikeusseuraamus on juuri se minkä häirikkö halusikin aikaan saada, ja Espoon käräjäoikeuden avulla tavoitteessaan onnistui. Häirikkö taas ei todennäköisesti joudu korvaamaan mönkään menneen asuntokaupan kustannuksia myyjälle ("Ei ole meidän vikamme että naapuri ylipäätään päätti myydä asuntonsa. Siviilioikeudellisesti hän olisi voinut jättää ko. oikeustoimen tekemättäkin. Emme me häntä kauppaan pakottaneet tai ainakaan kehottaneet mitään virheitä salailemaan.") Jos Espoon käräjäoikeuden epäonnistunut tulkintalinja yleistyy, pitänee asuntojen kauppakirjoihin jatkossa luetella yksilöidysti naapuruston virheet tyyliin: 1. Huoneiston X haltija silpoi vuosi sitten kissoja yhtiön pihalla mutta lopetti päästyään avohoitoon. Hän käyttää koiraansa tarpeillaan huoneiston parvekkeella. 2. Naapuri Y rikkoo toistuvasti kotirauhaa kurkistelemalla asuntojen ikkunoista sisään ja koputtelemalla niihin. 3. Naapuri Z on ilmeisen mielisairas joka silloin tällöin häiriköinyt soittamalla asunnossaan saksalaista marssimusiikkia aamuviideltä. Hänellä on useita pahoinpitelytuomioita. Tämä silläkin uhalla että nyt myyjä joutuisi nyt helposti epäillyksi kunnianloukkauksesta. (Naapurit X ja Z ovat muuten tapauksia joihin olen tosielämässä törmännyt naapurustossani)
Toistan, kun et kirjoituksestasi päätellen ole ymmärtänyt yhdellä lukemalla: Keskeistä tapauksessa on, olisiko kauppaa syntynyt, jos ostajalle olisi ennen kaupantekoa kerrottu naapureista se, mikä myyjällä kauppaa tehtäessä oli tiedossaan. Jos vastaus on ei (kuten ostajan reaktiosta on pääteltävissä), kaupan kohteessa on sellainen virhe, joka ei muulla keinoin (hinnanalennuksella) ole korjattavissa kuin kaupan purulla. Kaikki yhteiskunnallinen hömpötys, mitä esitit, on asiaan vaikuttamatonta. Mutta siitäkin sananen. >>ennakkoratkaisua jossa naapureiden häiriköinti vaikuttaisi asuntokauppaan>Hankala naapuri voi muuttaa pois vaikka kauppaa seuraavana päivänä>tai sitten uusi häirikkö saapua ennen kuin kauppa on purettu (jolloin loogisesti ostaja joutuisi kaupan purussa hyvittämään tästä aiheutuneen asunnon arvon alentumisen myyjälle?)>Tähän tapaukseen sovellettuna oikeus on valinnut häirikköä suosivan vaihtoehdon: kaupan purku turvaa tehokkaasti häirikön "oikeuden" pitää koko kiinteistö tyhjänä "ulkopuolisista". Jos myyjä ei jatkossakaan pysty oikaisemaan "virhettä", hän kärsii merkittävää taloudellista vahinkoa koska joutuu pitämään tyhjillään olevaa asuntoa omistuksessaan määräämättömän pitkään tai luopumaan siitä murto-osalla sen arvosta mitä se olisi ilman häirikkönaapuria.>Häirikkö taas ei todennäköisesti joudu korvaamaan mönkään menneen asuntokaupan kustannuksia myyjälle>Jos Espoon käräjäoikeuden epäonnistunut tulkintalinja yleistyy, pitänee asuntojen kauppakirjoihin jatkossa luetella yksilöidysti naapuruston virheet tyyliin:
...että debatti siirtyy kakkossivulle ja unohtuu sinne?
Tai muuta poliisinkautta tehtävää: herjausta tms. Sullahan on todistaja: LKV-edustaja.
Näitä mukatärkeitä mannisia on joka vitun talossa. antaa mannisten riehua, typeryksiä täysi koko suku :D