Mikä on "ähvän" nimi?

F on aakkosten kuudes kirjain, joka äännetän (ef), sen soinnillinen versio on v. Sanalla viksu ei ole kuitenkaan samaa merkitystä kuin sanalla fiksu. Mitä mieltä olette?
632791
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 63

Vanhimmat

Minulla on näitä tyttäriä 4 ja menivät kouluun ,noin joka toinen vuosi..Ensimmäiselle opetettiin ef,el, em, en,es, ym.. Seuraavalle äänteinä fff,e,nnn,mmm, i,ji,kk ,ss ,vaikea kirjoittaa,kun ette voi kuulla,mitä tarkoitan.. No,sitten seuraavalle opetettiin taas äf,äl, äm, än, äs ,joten vaikeaksi meni hehhee..Kai Fiksu ja Viksu tarkoittaa samaa. Olihan Viksu-tiedekilpailukin..Tulikohan fiksua juttua hih..t.Irkku

Äänestä

Jotkut ne pane ähvän veen tilalle, muka hienompaa. Esimerkiksi nyt frouva ja fläski. Pahvit.

Äänestä
  • Esimerkeissäsi f:ää ei ole laitettu v:n tilalle vaan sanan eteen , kuten ruotsalaisissa alkuperäissanoissa, jotka on suomeen lainattu ja suomalaistettu . Suomalaisasuisessa sanassa ei ole alussa kahta konsonattia, joten skola>koulu, fru>rouva jne.

    Äänestä

  • frouva x kirjoitti:

    Esimerkeissäsi f:ää ei ole laitettu v:n tilalle vaan sanan eteen , kuten ruotsalaisissa alkuperäissanoissa, jotka on suomeen lainattu ja suomalaistettu . Suomalaisasuisessa sanassa ei ole alussa kahta konsonattia, joten skola>koulu, fru>rouva jne.

    :) & :)

    Äänestä

  • frouva x kirjoitti:

    Esimerkeissäsi f:ää ei ole laitettu v:n tilalle vaan sanan eteen , kuten ruotsalaisissa alkuperäissanoissa, jotka on suomeen lainattu ja suomalaistettu . Suomalaisasuisessa sanassa ei ole alussa kahta konsonattia, joten skola>koulu, fru>rouva jne.

    Ainut järkevä kommentti koko ketjussa!

    Äänestä

  • frouva x kirjoitti:

    Esimerkeissäsi f:ää ei ole laitettu v:n tilalle vaan sanan eteen , kuten ruotsalaisissa alkuperäissanoissa, jotka on suomeen lainattu ja suomalaistettu . Suomalaisasuisessa sanassa ei ole alussa kahta konsonattia, joten skola>koulu, fru>rouva jne.

    karsittiin kaikki, ei puhtaaseen suomenkieleen kuuluvat sanat,joita arkikielessä ehkä käytettiin kotona! Ei vieläkään korvani hyväksy sanaa ähvä,se kuulostaa sekasikiöltä.Minulle se olisi F-kirjain.

    Äänestä

  • pilvi* kirjoitti:

    karsittiin kaikki, ei puhtaaseen suomenkieleen kuuluvat sanat,joita arkikielessä ehkä käytettiin kotona! Ei vieläkään korvani hyväksy sanaa ähvä,se kuulostaa sekasikiöltä.Minulle se olisi F-kirjain.

    Kirjain kirjoitetaan, äänne äännetään. F on konsonantti, jota yksittäisenä kirjaimena äännettäessä käytetään avuksi vokaalia, siis sanotaan äf. Konsonantit ovat soinnttomia, siksi niitä on vaikea ääntää pelkillä äännearvoilla. Lasta lukemaan opettaessa kuitenkin nykyisin pyritään erottamaan pelkkä äännearvo, vokaaleistakin, eikä opeteta aa, ee, vaan lyhyinä a, e -kuten ne "oikeasti ovatkin". Tavaaminen opetetaan näin : a - u - t - o . Koetetaan myös tuo t saada äännetyksi ilman ee:tä, sellaisena kuin se sanassa kuuluu, kieli on hampaitten takana. En ole alakoulun opettaja, joten täysin ammattimainen tämä kirjoitukseni ei ole. Olen kuitenkin hiukan jyvällä asiata ja näin opettanut omia lapsiani ja lapsenlapsiani, kun he ovat ennen kouluikää olleet kiinnostuneita lukemisesta.

    Äänestä

  • Ramoona* kirjoitti:

    Kirjain kirjoitetaan, äänne äännetään. F on konsonantti, jota yksittäisenä kirjaimena äännettäessä käytetään avuksi vokaalia, siis sanotaan äf. Konsonantit ovat soinnttomia, siksi niitä on vaikea ääntää pelkillä äännearvoilla. Lasta lukemaan opettaessa kuitenkin nykyisin pyritään erottamaan pelkkä äännearvo, vokaaleistakin, eikä opeteta aa, ee, vaan lyhyinä a, e -kuten ne "oikeasti ovatkin". Tavaaminen opetetaan näin : a - u - t - o . Koetetaan myös tuo t saada äännetyksi ilman ee:tä, sellaisena kuin se sanassa kuuluu, kieli on hampaitten takana. En ole alakoulun opettaja, joten täysin ammattimainen tämä kirjoitukseni ei ole. Olen kuitenkin hiukan jyvällä asiata ja näin opettanut omia lapsiani ja lapsenlapsiani, kun he ovat ennen kouluikää olleet kiinnostuneita lukemisesta.

    eivät millään meinanneet oppia lukemaan! :)

    Äänestä

on ollut käytössä äf, äl, äm jne. Sanaa viksu ei ole kuin murteissa, mutta sielläkin sillä on sama merkitys kuin fiksulla.

Äänestä

Suomessa F-kirjain äännetään äf, ei ef. Samaan tapaan äännetään L (äl), M (äm), N (än), R (är), S (äs), X (äx) - ettäs tiedät asianlaidan oikein, oi Ryynebäri! Ärsyttävästi ottaa kielikorvaan Ihalaisen höpöttämä es aa koo. Ja joillakin on meneillään jääkiekon em em-kilpailut... Ja saarnataan nyt ruuneperiläiseen tyyliin lisääkin: Media äännetään Media, ei Meedia, bonus on bonus eikä boonus... Näin on, pulinat pois :) Ai niin. Kysyit tuosta fiksu/viksu asiasta. Mikähän käsitys sinulla lienee sanojen merkitysten erosta? Molemmat mun ymmärryksen mukaan (samaa kertoo Nykysuomen sanakirjakin) tarkoittavat samaa. Sanahan on tullut meille ruotsin kielestä fix, joka meinaa mm. nokkelaa, sukkelaa. Och nu har jag fixat mycket fixt också den här saken ...eller inte?

Äänestä
  • Aloittaja

    Muistan kyllä sen joskus olleen ef. Ruuneperi ei ole Ryynäbäri, ettäs tiedät! Fiksusta on tehty viksu ähvän lausumiskyvyn puutteessa. Du skulle ha kunnat skriva mera också

    Äänestä

  • old_profile_6403 kirjoitti:

    Muistan kyllä sen joskus olleen ef. Ruuneperi ei ole Ryynäbäri, ettäs tiedät! Fiksusta on tehty viksu ähvän lausumiskyvyn puutteessa. Du skulle ha kunnat skriva mera också

    rekatulle vaikka puskis sanoi saman asian ENSIN.

    Äänestä

  • heh...kun on kyseessä,niin kysäisin tyttärentyttäreltä,hän neljäsluokklainen,niin tätä nykyä luetellaan ef,el,em,en..ja kun mummi-sanaa kirjoitti heljävuotias,niin kun sanoin että kolme ämmää,hän napakasti korjasi,se on em. Sanotaanko siis kolme emmaa vai emmää.Siinäpä uusi tänka vai tenka på. Mites nyt suu pannaan...Sekkii sanonta menettää nyt merkityksensä nääs;sydämeen ei mahu kuin yks ämmä....yksi emmä...emma....höh.

    Äänestä

  • tuo R vastaa kirjoitti:

    rekatulle vaikka puskis sanoi saman asian ENSIN.

    kävikö niin,sehän on ihan kamalaa.Kyllä pitäs olla tarkka...soo-soo,karttakepillä vaan sormille!

    Äänestä

  • nukkua ensi yönä, ellei asioita olisi korjattu.:)

    Äänestä

  • susmorsian ek. kirjoitti:

    heh...kun on kyseessä,niin kysäisin tyttärentyttäreltä,hän neljäsluokklainen,niin tätä nykyä luetellaan ef,el,em,en..ja kun mummi-sanaa kirjoitti heljävuotias,niin kun sanoin että kolme ämmää,hän napakasti korjasi,se on em. Sanotaanko siis kolme emmaa vai emmää.Siinäpä uusi tänka vai tenka på. Mites nyt suu pannaan...Sekkii sanonta menettää nyt merkityksensä nääs;sydämeen ei mahu kuin yks ämmä....yksi emmä...emma....höh.

    ja muut samoin ä:n avulla lausutaan! Usko jo!

    Äänestä

  • F = äf kirjoitti:

    ja muut samoin ä:n avulla lausutaan! Usko jo!

    anna niitten vaahdota, se on niille henki ja elämä. Ollaan me ihan lunkisti vaan.

    Äänestä

  • tuo R vastaa kirjoitti:

    rekatulle vaikka puskis sanoi saman asian ENSIN.

    kaukaa viisas!

    Äänestä

sanoilta. Fix ide' olisko lähtöisin siitä? Viksu sanalle en löydä muuta tarkoitusta, kuin tuo vaillinainen versio fiksusta. F kirjaimen ääntäisin äffä. Voi Epyktin vaarao kuik vilmaattista.

Äänestä
  • ... ja ärräpäät ärräpäitä, eikä miehen sydämeen mahdu kahta ämmää.

    Äänestä

  • o1l123o7 kirjoitti:

    ... ja ärräpäät ärräpäitä, eikä miehen sydämeen mahdu kahta ämmää.

    pilasi ähväni! Että pitääkin änkeä joka paikkaa koheltamaan!

    Äänestä

  • Aloittaja

    o1l123o7 kirjoitti:

    pilasi ähväni! Että pitääkin änkeä joka paikkaa koheltamaan!

    Minuako meinasit lyödä vai ähvää? Kysymys ja vastaus: Mikä on laku ruattiks? Vaana! Ähvällä vai veellä? Ähvällä! Oekeen!

    Äänestä

  • old_profile_6403 kirjoitti:

    Minuako meinasit lyödä vai ähvää? Kysymys ja vastaus: Mikä on laku ruattiks? Vaana! Ähvällä vai veellä? Ähvällä! Oekeen!

    Ähvänhän minä löin. Sinua ei ollut tarkoituskaan iskeä.

    Äänestä

  • old_profile_6403 kirjoitti:

    Minuako meinasit lyödä vai ähvää? Kysymys ja vastaus: Mikä on laku ruattiks? Vaana! Ähvällä vai veellä? Ähvällä! Oekeen!

    Mukä laku---vaana! Rotvelskalta kuulostaa,vai joku murreko taas? En ymmärrä mitään tuosta!

    Äänestä

  • pilvi* kirjoitti:

    Mukä laku---vaana! Rotvelskalta kuulostaa,vai joku murreko taas? En ymmärrä mitään tuosta!

    laku/lippu - fana - vaana laku/lakritsi - lakrits osuiko oikeaan????????

    Äänestä

  • Aloittaja

    navannöyhtä* kirjoitti:

    laku/lippu - fana - vaana laku/lakritsi - lakrits osuiko oikeaan????????

    Flagga, flaku, laku , vaana

    Äänestä

  • old_profile_6403 kirjoitti:

    Flagga, flaku, laku , vaana

    selataan ja on päästy ähvän kohdalla hyvään alkuun. jatka van, odotamme mielenkiinnolla ja kunnioituksen sekä ihailun tuntein seuraavia sanoja.

    Äänestä

  • old_profile_6403 kirjoitti:

    Flagga, flaku, laku , vaana

    On siinä orientoitumista kun on kaikenkarvaisia murteita,että pääsee jyvälle, Ne on vähän kuin Satakunnassa,jossa ne ei edes kerro mitä ne meinaa!.Sisko joka on siellä naimisissa,sanoo,et ne haluaa olla salaisia. ;D

    Äänestä

  • old_profile_6403 kirjoitti:

    Flagga, flaku, laku , vaana

    mutta puhui aivan kirjakieltä,koska halusi jättää lapsilleen puhtaan kielen perinnön. Puhelimessa saattoi hieman puhua murretta,jos oikein muistan. Minä pidän muinais Suomen kielestä, Kantelettaren kieli on hyvin avartavaa js maanläheistä.

    Äänestä

  • Aloittaja

    pilvi* kirjoitti:

    Mukä laku---vaana! Rotvelskalta kuulostaa,vai joku murreko taas? En ymmärrä mitään tuosta!

    Olet kertonut täydellisestä ruotsin taidostasi. Ruotsiksihan lippu on flagga. Suomeksi siitä on väännetty ainakin seraavat: flaku, laku ja vaana. Vaana tulee ruotsin kielestä, sanata fana, joka tietysti lausutaan faana. Kun tuosta heitetään ähvä pois on vaana valmis. Vaana= banderolli, lippu, sotalippu ja tunnus. plev te praa nu? En olisi uskonut, että minun, maalaispojan, pitää opettaa ruotsiakin, kieltä, jota en kunnolla osaakaan.

    Äänestä

  • old_profile_6403 kirjoitti:

    Olet kertonut täydellisestä ruotsin taidostasi. Ruotsiksihan lippu on flagga. Suomeksi siitä on väännetty ainakin seraavat: flaku, laku ja vaana. Vaana tulee ruotsin kielestä, sanata fana, joka tietysti lausutaan faana. Kun tuosta heitetään ähvä pois on vaana valmis. Vaana= banderolli, lippu, sotalippu ja tunnus. plev te praa nu? En olisi uskonut, että minun, maalaispojan, pitää opettaa ruotsiakin, kieltä, jota en kunnolla osaakaan.

    siitä ei voi puhuakaan, ruotsalaiset nauravat sille. Suomalaiset inhoavat sen kailotusta, köyhää puolikieltä. Sipoolaisten rantaruotsalaisten mongerrus hirveää kuultavaa.

    Äänestä

  • Aloittaja

    suomenruotsalaisilla kirjoitti:

    siitä ei voi puhuakaan, ruotsalaiset nauravat sille. Suomalaiset inhoavat sen kailotusta, köyhää puolikieltä. Sipoolaisten rantaruotsalaisten mongerrus hirveää kuultavaa.

    Siellä kuulet vastaavaa riikinruotsia

    Äänestä

  • old_profile_6403 kirjoitti:

    Siellä kuulet vastaavaa riikinruotsia

    Äidin ystävättären poika oli sotalapsena Skånessa ja palasi Suomeen vasta asevelvollisuutta suorittamaan. Koska isäni äidinkieli oli ruotsi, kävi ummikkoruotsinkielinen poika usein meillä juttelemassa. Eräänä iltana hän kysyi, lähtisinkö kävelylle. Lähdinhän minä, ja kaveri viritti keskustelun kysymällä: - E din får svensk? Kumma kyllä, olin ymmärtävinäni, vaikka puhe oli kuin kaverin posket olisivat olleet täynnä perunamuusia. Mielessäni kummastelin, ettei kaveri tiennyt, että får on ett- eikä en-sukuinen. En ruvennut kuitenkaan opettamaan hänelle kielioppia, vaan kerroin, ettei meillä ollut yhtään lammasta, kolme kissaa vain. - Din pappa! sanoi kaveri. Silloin ei naurattanut, mutta jälkeenpäin kyllä.

    Äänestä

  • o1l123o7 kirjoitti:

    Äidin ystävättären poika oli sotalapsena Skånessa ja palasi Suomeen vasta asevelvollisuutta suorittamaan. Koska isäni äidinkieli oli ruotsi, kävi ummikkoruotsinkielinen poika usein meillä juttelemassa. Eräänä iltana hän kysyi, lähtisinkö kävelylle. Lähdinhän minä, ja kaveri viritti keskustelun kysymällä: - E din får svensk? Kumma kyllä, olin ymmärtävinäni, vaikka puhe oli kuin kaverin posket olisivat olleet täynnä perunamuusia. Mielessäni kummastelin, ettei kaveri tiennyt, että får on ett- eikä en-sukuinen. En ruvennut kuitenkaan opettamaan hänelle kielioppia, vaan kerroin, ettei meillä ollut yhtään lammasta, kolme kissaa vain. - Din pappa! sanoi kaveri. Silloin ei naurattanut, mutta jälkeenpäin kyllä.

    Kun 11-vuotiaana asuin koulukaupungissani ruotsalaisessa perheessä alivuokralaisena, jouduin käyttelemään sanakirjaa ahkerasti. "Ska du ti skoulan?" tai vaikkapa: "Ja, men he va roulit!" aiheuttivat paljon selailua, miten olisin voinut tietää, että 'he' = det..tai roulit = roligt... jne. Riikinruotsissa taas intonaatio, sävelkulku on vaikea. Kondyktöörin "Nästa ä' Hallsberg' tulee sellaisella nuotilla, että on vaikea ymmärtää. Ja tanskan kieli sitten! Kirjoitettuna ymmärrän, mutta puhuttuna melkein mahdotonta. Skoonen murre on tanskalaisvaikutteista.

    Äänestä

  • o1l123o7 kirjoitti:

    Äidin ystävättären poika oli sotalapsena Skånessa ja palasi Suomeen vasta asevelvollisuutta suorittamaan. Koska isäni äidinkieli oli ruotsi, kävi ummikkoruotsinkielinen poika usein meillä juttelemassa. Eräänä iltana hän kysyi, lähtisinkö kävelylle. Lähdinhän minä, ja kaveri viritti keskustelun kysymällä: - E din får svensk? Kumma kyllä, olin ymmärtävinäni, vaikka puhe oli kuin kaverin posket olisivat olleet täynnä perunamuusia. Mielessäni kummastelin, ettei kaveri tiennyt, että får on ett- eikä en-sukuinen. En ruvennut kuitenkaan opettamaan hänelle kielioppia, vaan kerroin, ettei meillä ollut yhtään lammasta, kolme kissaa vain. - Din pappa! sanoi kaveri. Silloin ei naurattanut, mutta jälkeenpäin kyllä.

    Suomessa suomenruotsalaislla kuin "emämaassa" joskin täytyy sanoa,että nämä nykynuorisoa edustavat, pop musiikin radioselostajat,ovat heikkotasoisia kielellisesti. Strömsön TV ohjelmassa puhutaan huoliteltua kieltä. Vähemmistöryhmä eriytyy vääjäämättä omaksi kieliryhmäkseen.

    Äänestä

  • old_profile_6403 kirjoitti:

    Olet kertonut täydellisestä ruotsin taidostasi. Ruotsiksihan lippu on flagga. Suomeksi siitä on väännetty ainakin seraavat: flaku, laku ja vaana. Vaana tulee ruotsin kielestä, sanata fana, joka tietysti lausutaan faana. Kun tuosta heitetään ähvä pois on vaana valmis. Vaana= banderolli, lippu, sotalippu ja tunnus. plev te praa nu? En olisi uskonut, että minun, maalaispojan, pitää opettaa ruotsiakin, kieltä, jota en kunnolla osaakaan.

    flaku,laku ja vaana,jotka eivät ole enää ymmärrettävää kieltä kaikille. Laku kyllä,vaan ei lippuna tankoon:D Sipoon murretta en oppinut käyttämään,hauskasti kyllä ymmärtämään. Oli niiden suomenkielen käyttökin huvittavan hauskaa,hyvin tulimme toimeen. Mainitsit ruotsinkielen taidostani. Olen suorittanut Valtion pienen kielitutkinnon, arvosanoin hyvä,molemmissa kotimaisissa kielissä. Jag ber,att få uttrycka,mitt djupt kända tack,för denna utomordentliga vänlighet,som kommit mig tilldelo :D näin sanottiin sata vuotta sitten, morjens

    Äänestä

  • pilvi* kirjoitti:

    flaku,laku ja vaana,jotka eivät ole enää ymmärrettävää kieltä kaikille. Laku kyllä,vaan ei lippuna tankoon:D Sipoon murretta en oppinut käyttämään,hauskasti kyllä ymmärtämään. Oli niiden suomenkielen käyttökin huvittavan hauskaa,hyvin tulimme toimeen. Mainitsit ruotsinkielen taidostani. Olen suorittanut Valtion pienen kielitutkinnon, arvosanoin hyvä,molemmissa kotimaisissa kielissä. Jag ber,att få uttrycka,mitt djupt kända tack,för denna utomordentliga vänlighet,som kommit mig tilldelo :D näin sanottiin sata vuotta sitten, morjens

    regna biljet huntra vatten, Leo Jokelakin huusi naapurilleen

    Äänestä

  • Aloittaja

    pilvi* kirjoitti:

    flaku,laku ja vaana,jotka eivät ole enää ymmärrettävää kieltä kaikille. Laku kyllä,vaan ei lippuna tankoon:D Sipoon murretta en oppinut käyttämään,hauskasti kyllä ymmärtämään. Oli niiden suomenkielen käyttökin huvittavan hauskaa,hyvin tulimme toimeen. Mainitsit ruotsinkielen taidostani. Olen suorittanut Valtion pienen kielitutkinnon, arvosanoin hyvä,molemmissa kotimaisissa kielissä. Jag ber,att få uttrycka,mitt djupt kända tack,för denna utomordentliga vänlighet,som kommit mig tilldelo :D näin sanottiin sata vuotta sitten, morjens

    Miksikö ei laku? Jos kerran on flagga ja siitä väännös, flaku, niin äffän puuttuminen tekee siitä lakun.

    Äänestä

Joskus kyllä näyttää siltä, että jotku tyypit ihan tahallaan heittäytyvät pöljiksi, kai vain keskustelua herättääkseen. Tässäkin väitetään ensin ihan hulluja, sitten kysellään yhtä pöhköjä. Siispä nou komments.

Äänestä
  • Ruune on ihan tosissaan ja ainakin nuo vastaajat.

    Äänestä

  • kyllä että kirjoitti:

    Ruune on ihan tosissaan ja ainakin nuo vastaajat.

    Olen riittävän viksu, että osallistun - mutta en niin fiksu, että ymmärtäisin pysyä poissa.

    Äänestä

Kun luettelee aakkosia A B C D E ÄF G... tuntuu luonnollisemmalta,kuin muoto A B C D E EF G... Kun taas yksittäin sanottuna EF tuntuu mukavammalta. Toisaalta H I J K L EM N... tuntuu mukavammalta, kuin H I J K L ÄM N... Erillisesti sanottuna taas ÄM maistuu mukavammalta. Makuasioistahan voi titenkin vain keskustella, ei kinastella.

Äänestä
  • Noin on aina tuntunut. Nuoret miehet kehuvat saavuttaneensa kolmen A:n ohjelman: auto, asunto ja akka.

    Äänestä

  • Fanni kirjoitti:

    Noin on aina tuntunut. Nuoret miehet kehuvat saavuttaneensa kolmen A:n ohjelman: auto, asunto ja akka.

    kun on lukijoita naputellut, voi helvetti että viitsii!

    Äänestä

  • Vesirakoilla kirjoitti:

    kun on lukijoita naputellut, voi helvetti että viitsii!

    On sitä pidempiäkin ketjuja vedetty kylmiltään: jännetupentulehdushan siitä tuli,kyll Ruune kestää,vaikka aihe on jännän outo!

    Äänestä

  • pilvi* kirjoitti:

    On sitä pidempiäkin ketjuja vedetty kylmiltään: jännetupentulehdushan siitä tuli,kyll Ruune kestää,vaikka aihe on jännän outo!

    ja kummasti siitä ketjua syntyy. Niin viksu ja vilmaattinen että. Irkku olikin aivan oikeassa. Ei nykykoulussa äännetä noita ollenkaan niinkuin ennen vanhaan. Nykyään ne vähän niinkuin sylkästään ulos hyvin lyhyesti. Näin olen ymmärtänyt. Setsemälle Veljekselle Lukkari opetti aakkoset vanhaan tyyliin mm. F oli äffä, mutta siitä on muutoksen virrat vaikuttaneet kirjaintenkin ääntämiseen niinkuin moneen muuhunkin asiaan.

    Äänestä

  • Atolfia kirjoitti:

    ja kummasti siitä ketjua syntyy. Niin viksu ja vilmaattinen että. Irkku olikin aivan oikeassa. Ei nykykoulussa äännetä noita ollenkaan niinkuin ennen vanhaan. Nykyään ne vähän niinkuin sylkästään ulos hyvin lyhyesti. Näin olen ymmärtänyt. Setsemälle Veljekselle Lukkari opetti aakkoset vanhaan tyyliin mm. F oli äffä, mutta siitä on muutoksen virrat vaikuttaneet kirjaintenkin ääntämiseen niinkuin moneen muuhunkin asiaan.

    Kirjaimet ovat visuaalisia merkkejä. Niillä on nimet aa, bee,see,dee,ee,äf,gee,hoo....Niillä on myös äänneasu, mikä ei ole = kirjaimen nimi. Tiedän siksi, kun olen tään alan asiantuntija. Lue nyt vaikka täältä - jospa sun Irkkusikin lukisi tämän pintaraapaisun: http://www.lukimat.fi/lukeminen/tietopalvelu/lukemaan-opettaminen/kohti-lukemisen-taitoa

    Äänestä

  • ihan varmasti oikein kirjoitti:

    Kirjaimet ovat visuaalisia merkkejä. Niillä on nimet aa, bee,see,dee,ee,äf,gee,hoo....Niillä on myös äänneasu, mikä ei ole = kirjaimen nimi. Tiedän siksi, kun olen tään alan asiantuntija. Lue nyt vaikka täältä - jospa sun Irkkusikin lukisi tämän pintaraapaisun: http://www.lukimat.fi/lukeminen/tietopalvelu/lukemaan-opettaminen/kohti-lukemisen-taitoa

    hyökkäävä vastauksessasi. Leppoisasti tässä voi keskustella. Minä sanoin tuon mielipiteeni kokemuksen pohjalta. Lapsenlapseni, en muista kuka heistä, meni ensimmäiselle luokalle peruskouluun ja hänen ensimmäisiä kirjainääntämyksiä ihmettelin ja olin valmiina korjaamaankin. Silloin kuulin, että uudet tuulet puhaltavat näissä asioissa. Tästä nyt on jokunen vuosi, ehkä on huomattu, että vanha konsti on parempi kuin pussillinen uusia. Ilman sarvia ja hampaita. Terv. Atolfia

    Äänestä

  • Atolfia kirjoitti:

    hyökkäävä vastauksessasi. Leppoisasti tässä voi keskustella. Minä sanoin tuon mielipiteeni kokemuksen pohjalta. Lapsenlapseni, en muista kuka heistä, meni ensimmäiselle luokalle peruskouluun ja hänen ensimmäisiä kirjainääntämyksiä ihmettelin ja olin valmiina korjaamaankin. Silloin kuulin, että uudet tuulet puhaltavat näissä asioissa. Tästä nyt on jokunen vuosi, ehkä on huomattu, että vanha konsti on parempi kuin pussillinen uusia. Ilman sarvia ja hampaita. Terv. Atolfia

    Hyökkäävä? Ottaa pannuun. Jos sanon olevani asiantuntija, niin sitten olen - ei kai se nyt mikään hyökkäys ole. Sun lapsenlapsesi ääntämys nyt ei tarkoittanut kirjaimen NIMEÄ, vaan sitä kirjaimen ÄÄNNEASUA, joka lapselle eka luokalla opetetaan lukemaan oppimisen yhteydessä. Olisi liian raskasta ja pitkäveteistäkin alkaa nyt sulle selittämään näitä äikän opetusmetodeja, joten tämä nyt riittäköön. Tietoa saat muualta, jos ymmärrät hakea.

    Äänestä

  • Äkspertti kirjoitti:

    Hyökkäävä? Ottaa pannuun. Jos sanon olevani asiantuntija, niin sitten olen - ei kai se nyt mikään hyökkäys ole. Sun lapsenlapsesi ääntämys nyt ei tarkoittanut kirjaimen NIMEÄ, vaan sitä kirjaimen ÄÄNNEASUA, joka lapselle eka luokalla opetetaan lukemaan oppimisen yhteydessä. Olisi liian raskasta ja pitkäveteistäkin alkaa nyt sulle selittämään näitä äikän opetusmetodeja, joten tämä nyt riittäköön. Tietoa saat muualta, jos ymmärrät hakea.

    alkaa jo tuon Äkspertin kanssa mennä niin vakavaksi, että on naurussa pitelemistä. Ei nyt asiantuntijan pitäisi hermostua. Opettajalla pitää olla pitkä pinna. On hyvä, kun et ala selittää, voisi todella tulla pitkäpiimäistä.

    Äänestä

  • Aloittaja

    Atolfia kirjoitti:

    alkaa jo tuon Äkspertin kanssa mennä niin vakavaksi, että on naurussa pitelemistä. Ei nyt asiantuntijan pitäisi hermostua. Opettajalla pitää olla pitkä pinna. On hyvä, kun et ala selittää, voisi todella tulla pitkäpiimäistä.

    Ajattelin, että jotain pikkuhauskaa voisi tästäkin syntyä. Äkspertille jäi vielä monta kirjainta pohdittavaksi. Haudanvakavuus voi suurimmankin hauskuuden voittaa.

    Äänestä

  • old_profile_6403 kirjoitti:

    Ajattelin, että jotain pikkuhauskaa voisi tästäkin syntyä. Äkspertille jäi vielä monta kirjainta pohdittavaksi. Haudanvakavuus voi suurimmankin hauskuuden voittaa.

    on haudanvakavuutta, oma tietämättömyys hauskuutta. niinhän se täällä menee!

    Äänestä

  • toisten asiantuntemus kirjoitti:

    on haudanvakavuutta, oma tietämättömyys hauskuutta. niinhän se täällä menee!

    Sama ihminen monella nikillä taistelee itsensä kanssa, älä anna sen vaivata. Täällä se on laki ja sallittua valiojoukoissa!

    Äänestä

  • äffä effä kirjoitti:

    Sama ihminen monella nikillä taistelee itsensä kanssa, älä anna sen vaivata. Täällä se on laki ja sallittua valiojoukoissa!

    Johan sinä olet viisas. Missä tuota viisautta jaetaan? Tiedät aina kuka on kirjoittaja, rekisteröidyn ja rekkaamattoman. Sanoppas kuka minä olen? Olenko r, vai jj, vai sinäkö?

    Äänestä

  • Pihalla taas kirjoitti:

    Johan sinä olet viisas. Missä tuota viisautta jaetaan? Tiedät aina kuka on kirjoittaja, rekisteröidyn ja rekkaamattoman. Sanoppas kuka minä olen? Olenko r, vai jj, vai sinäkö?

    sama se kuka olet,mutta kun toistat koko ajan itseäsi sanasi tuntuvat jo puulta.et keksi enää mitään uutta sanottavaa.

    Äänestä

  • Atolfia kirjoitti:

    hyökkäävä vastauksessasi. Leppoisasti tässä voi keskustella. Minä sanoin tuon mielipiteeni kokemuksen pohjalta. Lapsenlapseni, en muista kuka heistä, meni ensimmäiselle luokalle peruskouluun ja hänen ensimmäisiä kirjainääntämyksiä ihmettelin ja olin valmiina korjaamaankin. Silloin kuulin, että uudet tuulet puhaltavat näissä asioissa. Tästä nyt on jokunen vuosi, ehkä on huomattu, että vanha konsti on parempi kuin pussillinen uusia. Ilman sarvia ja hampaita. Terv. Atolfia

    jolloin tuli ES-TEE-TEEn uutisia. Sehän muuttui sitten sovitusti ÄS-TEE-TEE:ksi jossain vaiheessa. Siitä on jo kauan! Opetus varmaan riippuu yksilöstäkin, joka on oppijana, monia eri metodeja varmaan on kokeiltu. :)

    Äänestä

  • olisi parempi kirjoitti:

    sama se kuka olet,mutta kun toistat koko ajan itseäsi sanasi tuntuvat jo puulta.et keksi enää mitään uutta sanottavaa.

    oli tuo ihmettelyni, joten etpä olekaan tietoviisas, minkä näin allekirjoitan. Kiitos vain, pihalla on hyvä olla, siellä ei olekaan kaltaisiasi tietoviisaita, vaan sopuisaa joukkoa joka tukee toinen toistaan. Tulehan kuuntelemaan. Linnutkin laulaa pihalla.

    Äänestä

  • Atolfia kirjoitti:

    alkaa jo tuon Äkspertin kanssa mennä niin vakavaksi, että on naurussa pitelemistä. Ei nyt asiantuntijan pitäisi hermostua. Opettajalla pitää olla pitkä pinna. On hyvä, kun et ala selittää, voisi todella tulla pitkäpiimäistä.

    Semanttinen merkitys sanalle "hermostua" ??? Ota ja mieti. Heh he hee heh heh.

    Äänestä

  • old_profile_6403 kirjoitti:

    Ajattelin, että jotain pikkuhauskaa voisi tästäkin syntyä. Äkspertille jäi vielä monta kirjainta pohdittavaksi. Haudanvakavuus voi suurimmankin hauskuuden voittaa.

    Ei tätä kannata harrastaa otsa rypyssä. Otetaan kevyesti vaan, on helpompi elää.

    Äänestä

Jaha, meni jo rekattujen ja rekkaamattomien kilpailuksi, voi herranen aika miten lapsellista porukkaa!!! Rekattuna rekkaamattomana nyt annan vaikkapa tämän linkin, niin voitte panna asialle jo pisteen: http://www.kotus.fi/index.phtml?s=1002 Jos jossain joku opettaa ef ja el ja em, ei hän tiedä asiantuntijoiden suositusta, aamen. Eivät kaikki opettajatkaan kaikkea tiedä, onneksi. Aamen.

Äänestä
  • Eiköhän tämä leikkiminen äffällä ja effällä lopu tähän. Aamen.

    Äänestä

  • hyvä linkki. kirjoitti:

    Eiköhän tämä leikkiminen äffällä ja effällä lopu tähän. Aamen.

    kun kielioppi oli tylsintä mitä koin oppikpouluaikoinani.Se kun olikin ainoa aine,mistä gain ehdot suoriteytäväkseni. Inhosin illatiivi ellatiivi ja mitä kaikkea olikaan,koska musikaallisena ihmisenä minulle riitti korvakuulo. En aikonut kielten opeksi.... sorry,nyt painaa väsymys ja aihe ei kiinnosya.Olen kalkinnut puutarhan kalkilla 25 kg.ja istunut iltaa ihmisten kanssa,nyt en kaipaa kuin omaa kultaa.jonka lämpöön käpertyisin. Fiuliinin kissa on nyt esikuvanani :)

    Äänestä

Viisas mies tietää, että voidakseen saada keskustelun aikaan meidän, vähemmän viisaiden kanssa, täytyy tuoda keskustelu meidän tasollemme. Oikeaa suomalaista smooltolkkia tämä.

Äänestä

Ketjusta on poistettu 6 sääntöjenvastaista viestiä.

Kommentoi aloitusta


old_profile_6403 kirjoitti:

F on aakkosten kuudes kirjain, joka äännetän (ef), sen soinnillinen versio on v. Sanalla viksu ei ole kuitenkaan samaa merkitystä kuin sanalla fiksu. Mitä mieltä olette?

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu