onko vielä sääty-yhteiskuntaa

havumetsien mies.

Tämän toukokuun HS:N kuukausiliitteessä kerrotaan hyväosaisuuden ja toisaalta huono-osaisuuden siirtymisestä sukupolvesta toiseen.

Sääty-yhteiskunta ei siis ole suinkaan vielä kadonnut, vaan on muuttanut muotoaan. - Viime vuosikymmeninä on tosin puhuttu mieluummin yhteiskuntaluokista.

Omassa kouluiässä tunnettiin vielä säätyjen välinen ero koulussa jopa opettajan suhtautumisessa oppilaisiin.

Hyväosaisten lapsista tulee varsin harvoin huono-osaisia, mutta päin vastoin tapahtuu useinkin. Väheneekö siis huono-osaisten määrä?

Onko kohdaltasi näin? Omalta osaltani ainakin tuntisin itseni poikkeukseksi tuosta suuntauksesta, mutta läheltä liippaavat tapaukset, joissa väite pitää paikkansa.

Oletko itse siirtynyt tuolla tavoin säädystä toiseen? Onko kerrosten läpäiseminen ollut vaikeaa? Jos olet, onko sinussa sinussa kuitenkin havaittavissa alkuperäinen säätysi?

41

1745

    Vastaukset

    • Mielestäni aateliset kuuluvat eri säätyyn, mutta kyllä käyttäisin tuota yhteiskuntaluokka sanaa ennemminkin kuvaamaan yhteiskuntamme eri kerrostumia. Aatelisiahan maassamme on hyvin vähän.

      Jaetaanko luokat sitten miten, onkin toinen asia. Jos raha on mittari, niin silloin kaikki lottovoittajatkin, olisivat varakkaisiin kuuluvia, riippumatta koulutuksesta, tai sivistystasosta.
      Keskikastihan jaetaan ylempään ja alempaan, ja sitten on vielä varattomat, joista yhteiskunta pitää huolen.

      Peruskouluhan on maassamme yhteinen, kaikille. Toki osa laittaa lapsensa yksityisiin, valtion apua saaviin kouluihin. Silti, samat perusopinnot niissä on.

      Ei kaikkien varakkaiden, ylemmän keskiluokan lapsetkaan jatka lukion jälkeen opintojaan.
      Ja toisaalta, varattomienkin lapset voivat opintojensa myötä, siirtyä ylempään, joskus jopa varakkaiden ryhmään.

    • Reittä pitkin, on helppoa, niin nousta, kuin laskeutuakin.
      Konkurssit edellisen ja nykyisen laman aikana, heittelevät ihmisiä, kun lastuja laineilla.

    • Aivan, luin jutun,jota referoit. Mihinpä yhteiskunnalliset erot yksilöiden ja ehkä sukujenkin kesken olisivat tyystin kadonneet. Tasa-arvoinen yhteiskunta on aina ideaali ja vain ideaali.

      Jutussa puhutaan sääty-yhteiskunnasta, käyttäisin mieluummin nimitystä epädemokraattinen yhteiskunta. Meillä ei ole enää selviä yhteiskuntaluokkia (porvarit, työläiset, rahvas, köyhät) kuin aikoina entisinä,sekaluokkia sen sijaan sitäkin enemmän.

      Onko Suomessa enää esimerkiksi keskiluokkaa? Keitä he ovat? Eikö meillä jako hyvä- ja huono-osaisiin tapahdu pitkälti tulojen perusteella, ainakin tulot ja omaisuus ratkaisevat arvostuksen selvemmin kuin sääty-yhteiskunnan aikoihin. Suvulla, maineikkaallakaan, ei ole merkitystä, jollei siihen kytkeydy tänään rahaa ja omaisuutta. Köyhtynyt, mutta maineikas suku yksilön taustalla oli aikoinaan arvostustekijä, nyt ei enää.

      Koulutus ja verkostoituminen ovat rahan sekä omaisuuden lisäksi tekijät, joilla on nyt merkitystä, jos mieli menestyä eli päästä nykyisen yhteiskunnan portaille paistattelemaan. Viimeksi mainitun eli verkostoitumisen taitaminen on ehkä määräävin tekijä. Maineikaalla suvulla ja sen taustalla olevalla rahalla sekä omaisuudella muodostuu toki verkosto, jolla luoda yhteyksiä. Lahjatonta eivät silti tue tänäpäivänä omat eivätkä suvun verkostot kuten ennen.

      Mielestäni Suomessa on vähintään kahdenlainen jako "sääty-yhteiskuntaan" eli ensinnäkin sivistyksellinen - ne,joilla on korkea koulutus,oli rahaa tai ei ja ne, joilla tätä koulutusta ei ole. Toinen luokka muodostuu pelkästään tiedettyjen tulojen ja omaisuuden perusteella, ts. tuloja ja omaisuutta joko on tai ei ole, jako köyhiin ja rikkaisiin eli suomalaisittain varakkaisiin ja tulottomiin.

      Kolmas voisi olla jako julkisuudesta tunnettuihin ja taviksiin. Tämä "luokka" on mielenkiintoisin,sillä sen arvostuksen mittana on ainoastaan saatu huomio, ei suku, ei raha eikä yksilön tausta vaan hänen kykynsä myydä itsensä julkisuudessa. Esimerkkejä tiedämme kaikki. Tunnettuisuus on uusi mitta siinä mielessä, että arvostusta voi nykyisin saada olemalla teoiltaan jopa täysin arvoton, rikollinenkin, mutta hyvä manipuloija.

      Ketkä Suomessa ovat vähiten arvostettuja? Tulottomat tai hyvin pienituloiset, joiden koulutus on jäänyt korkeintaan peruskouluun. Akateemisesti koulutettu tuloton on arvostetumpi kuin kouluttamaton, vaikka molemmat olisivat tulottomia. Paradoksaalista siksi,että korkeasti koulutetun mahdollisuudet menestyä ovat aina paremmat kuin kouluttamattoman, mutta jollei aivojaan käytä....

      Arvostamme enemmän pelkkää koulutustaustaa, emme niinkään kyvykkyyttä. Tätä voisi sanoa todelliseksi tyhmyydeksi. Sääty-yhteiskunta sen sijaan arvosti kyvykkyyttä, vaikka yksilöllä ei olisi ollut taustanaan rahaa ja/tai hyvää sukua eikä liiemmin korkeaa koulutusta tai koulutusta lainkaan. Ei silti välttämättä vertaisenaan. Esimerkiksi käy vaikkapa Fazerin suku.

      Lopuksi, otetaanpa esimerkki tämän palstan kirjoittajien mielipiteistä ja arvostuksista. Jokin aika sitten joku kyseli, mitä arvostetaan Suomessa ja suosituin vastaus oli raha ja omaisuus. Se näkyy vastauksissa muutenkin, varsinkin silloin, kun on kysymys vaikkapa asumisesta.Vuokra-asunnossa asuva on monen mielestä köyhä ja ehkä hieman yksinkertainenkin. Toinen mielinkiintoinen asia on koulutustausta. Insinööri on mielestään arvokkaampi perustelemaan asioita kuin perus- tai entisen kansakoulun käynyt kommentoija. Sääty-yhteiskunta eli eriarvoisuus voi oikein hyvin.

      • huomannut, että akateemisia jää joukoittain työttömiksi? Opiskelu ei enää välttämättä tuo menestystä tai työpaikkaa. Ainakin on oltava opinnoissaan selvästi keskivertoa parempi.
        Tavikset sielläkin yrittävät paremmalle oksalle.
        Hyvähän se, mutta intoa ja kykyä on oltava. Laiskat jäävät rannalle.

        Duunari pääsee nykyään paremmille ansioille, kuin korkeakoulutason opiskellut esim. sosiaalityöntekijä. Tai opettaja.
        Tämä sivistyksellinen luokkakin ansiottomana edellisen sukupolven kuoltua häviää. Eli on tietyllä tavalla lahjaton.

        Kaikista luokista huolimatta olemme yhtä arvokkaita ihmisinä Jumalan edessä. Hyvä osa on edessä kaikilla, kunhan Jeesukseen turvataan.


      • 1947 kirjoitti:

        huomannut, että akateemisia jää joukoittain työttömiksi? Opiskelu ei enää välttämättä tuo menestystä tai työpaikkaa. Ainakin on oltava opinnoissaan selvästi keskivertoa parempi.
        Tavikset sielläkin yrittävät paremmalle oksalle.
        Hyvähän se, mutta intoa ja kykyä on oltava. Laiskat jäävät rannalle.

        Duunari pääsee nykyään paremmille ansioille, kuin korkeakoulutason opiskellut esim. sosiaalityöntekijä. Tai opettaja.
        Tämä sivistyksellinen luokkakin ansiottomana edellisen sukupolven kuoltua häviää. Eli on tietyllä tavalla lahjaton.

        Kaikista luokista huolimatta olemme yhtä arvokkaita ihmisinä Jumalan edessä. Hyvä osa on edessä kaikilla, kunhan Jeesukseen turvataan.

        Oletkos
        1947
        Duunari pääsee nykyään paremmille ansioille, kuin korkeakoulutason opiskellut esim. sosiaalityöntekijä. Tai opettaja.
        .........................
        komentti:

        Kaikki edellisessä lauseessa olivat kyllä Duunareita.

        Mutta jos jaetaan julkisenalan duunareihin ja yksityisenalan duunareihin, niin yhtälöhän toimii siten, että yksityisen alan verorahoilla maksetaan julkisenalan palkat, nyt ei ole rahaa maksaa julkiselle puolelle juuri mitään, johtuu vääränlaisesta tulonjako politiikasta.

        Syyt on niissä ylimitoitetuissa suurissa palkoissa, joiden takia otetaan lainaa, jotta hyväosaiset voivat pitää yllä ylimitoitettua öky elämäntapaansa.

        Yhteiskunnassa ei toimi "markkinatalousmiesten" opit, jossa TULOT ja MENOT pitää olla tasapainossa, vaan kansan avoimeen piikkiin tehdään velkaa ja rahat ohjataan hyvätuloisille, eikä niin kuin pitäisi huono-osaisille ja köyhille.

        Rannalle laitetaan kyllä ahkeria ja osaaviakin, tiedät sen varsin hyvin, koska olet aktiivinen näilläkin palstoilla.

        Kaikesta huolimatta meille pitää antaa ihmisenä arvostusta maanpäällä tässä ja nyt.


      • huonompia kirjoitti:

        Oletkos
        1947
        Duunari pääsee nykyään paremmille ansioille, kuin korkeakoulutason opiskellut esim. sosiaalityöntekijä. Tai opettaja.
        .........................
        komentti:

        Kaikki edellisessä lauseessa olivat kyllä Duunareita.

        Mutta jos jaetaan julkisenalan duunareihin ja yksityisenalan duunareihin, niin yhtälöhän toimii siten, että yksityisen alan verorahoilla maksetaan julkisenalan palkat, nyt ei ole rahaa maksaa julkiselle puolelle juuri mitään, johtuu vääränlaisesta tulonjako politiikasta.

        Syyt on niissä ylimitoitetuissa suurissa palkoissa, joiden takia otetaan lainaa, jotta hyväosaiset voivat pitää yllä ylimitoitettua öky elämäntapaansa.

        Yhteiskunnassa ei toimi "markkinatalousmiesten" opit, jossa TULOT ja MENOT pitää olla tasapainossa, vaan kansan avoimeen piikkiin tehdään velkaa ja rahat ohjataan hyvätuloisille, eikä niin kuin pitäisi huono-osaisille ja köyhille.

        Rannalle laitetaan kyllä ahkeria ja osaaviakin, tiedät sen varsin hyvin, koska olet aktiivinen näilläkin palstoilla.

        Kaikesta huolimatta meille pitää antaa ihmisenä arvostusta maanpäällä tässä ja nyt.

        5% väestö, jota suojataan ja varjellaan kaikin keinoin ja suomalaiset kielikylvytetään jo lapsesta lähtien heitä palvelemaan. New York Times kutsui suomenruotsalaisia maailman hemmotelluimmiksi kansalaisiksi.


      • on erikoinen kirjoitti:

        5% väestö, jota suojataan ja varjellaan kaikin keinoin ja suomalaiset kielikylvytetään jo lapsesta lähtien heitä palvelemaan. New York Times kutsui suomenruotsalaisia maailman hemmotelluimmiksi kansalaisiksi.

        ???


      • haluisin lukea kirjoitti:

        ???

        on International Herald Tribune:ssa (The Global edition of New York Times) julkaistu 25/12/ 2005
        by Lizette Alvarez.
        Artikkelissa ihmetellään kaikkia etuja mitä suomenruotsalaisilla on Suomessa.
        Se on tallennettu koneeseeni ja laittaisin sen tähän mutta en osaa.
        Sensuuri varmaan poistaisi sen ja ehkä poistaa myös tämän viestini.


      • suomenruotsalaisista kirjoitti:

        on International Herald Tribune:ssa (The Global edition of New York Times) julkaistu 25/12/ 2005
        by Lizette Alvarez.
        Artikkelissa ihmetellään kaikkia etuja mitä suomenruotsalaisilla on Suomessa.
        Se on tallennettu koneeseeni ja laittaisin sen tähän mutta en osaa.
        Sensuuri varmaan poistaisi sen ja ehkä poistaa myös tämän viestini.

        kun niitä ei koskaan kuule kuin rippuina joku jotain joskus mainitsee ?
        mistähän sais ne koottuina ihan lukee!


      • onkaan kirjoitti:

        kun niitä ei koskaan kuule kuin rippuina joku jotain joskus mainitsee ?
        mistähän sais ne koottuina ihan lukee!

        lukea rivi riviltä kaikki ne edut mitä suomenruotsalaiset saavat.
        Kuinka monta ruotsinkielistä yliopistoa on Suomessa?
        Tiedämme niin vähän faktoista,koska media on hiljaa kieliasioista.
        Eksyin kerran sisäministeriön sivuille ja ihmetytti että yksistään valtioneuvoston kansliassa työskenteli 20 ruotsinkielen kääntäjää. Kuinka monta kääntäjää muissa ministeriöissä?
        Kyllä tämä kaksikielisyys on hullua menoa maassa jossa valtaväestö on suomenkielisiä, mutta kaikki on käännettävä ruotsiksi KOSKA 5%RUOTSINKIELISET SITÄ VAATIVAT.


      • mielenkiintoista kirjoitti:

        lukea rivi riviltä kaikki ne edut mitä suomenruotsalaiset saavat.
        Kuinka monta ruotsinkielistä yliopistoa on Suomessa?
        Tiedämme niin vähän faktoista,koska media on hiljaa kieliasioista.
        Eksyin kerran sisäministeriön sivuille ja ihmetytti että yksistään valtioneuvoston kansliassa työskenteli 20 ruotsinkielen kääntäjää. Kuinka monta kääntäjää muissa ministeriöissä?
        Kyllä tämä kaksikielisyys on hullua menoa maassa jossa valtaväestö on suomenkielisiä, mutta kaikki on käännettävä ruotsiksi KOSKA 5%RUOTSINKIELISET SITÄ VAATIVAT.

        mitä kaikkea ne edut ovat kun kehdosta hautaan asti saavat palvelua ruotsin kielellä.
        Ei missään muualla maailmassa suvaittaisi täälläistä erikoisasemaa yhdelle 5% vähemmistölle, mutta suomalaiset maksavat koska lait on säädetty suomenruotsalaisten virkamiesten johdolla.


    • oli lehti luettuna. Minä vasta lähempänä puolta päivää join aamukahvini ja luin lehteni.

      Huono-osaisten määrän arvelen vähitellen taas kasvavan, vaikka meillä ei varsinaista köyhyyttä juurikaan ole.
      Äärimmäistä köyhyyttä ja todella surkeita asumis-ym. olosuhteitahan meillä ei ole, ellei sitten omana valintana.

      En uskokaan huono-osaisuuden lisääntyvän aineellisen köyhyyden takia.

      • Jälleen laitoit asiallisen kommentin.

        Palstan aiheeseen en ota kantaa, mutta uskon kuuluvani siihen alempaan luokkaan. Elämä on heitellyt laidasta toiseen ja nyt eläkeläisenä olen vähäpätöinen duunari.
        Maassamme ei todella heikko-osaisia ole, meillä kaikilla on identiteetti, meillä on kattava sosiaalijärjestelmä ja taattu toimeentulo, meillä kaikilla on äänioikeus. Mitä sen lisäksi haluamme on itsestämme kiinni, haluammeko rahaa ja tavaraa, vai haluammeko vain aikaa itsellemme. Eräs yrittäjäkaverini ilmaisi asian niin, että hyvään elintasoon pitäisi myös kuulua, ettei tarvitsisi olla kaiken aikaa työssä.

        Yllä olevat viestit jätän omaan arvoonsa, he eivät tiedä mistä puhuvat. Kun itse keskikoulun jälkeen ruotsinkielisenä, lähes ummikkona, lähdin Helsinkiin opiskelurahoja tienaamaan, en sitä hemmottelua havainnut.


      • Saimander kirjoitti:

        Jälleen laitoit asiallisen kommentin.

        Palstan aiheeseen en ota kantaa, mutta uskon kuuluvani siihen alempaan luokkaan. Elämä on heitellyt laidasta toiseen ja nyt eläkeläisenä olen vähäpätöinen duunari.
        Maassamme ei todella heikko-osaisia ole, meillä kaikilla on identiteetti, meillä on kattava sosiaalijärjestelmä ja taattu toimeentulo, meillä kaikilla on äänioikeus. Mitä sen lisäksi haluamme on itsestämme kiinni, haluammeko rahaa ja tavaraa, vai haluammeko vain aikaa itsellemme. Eräs yrittäjäkaverini ilmaisi asian niin, että hyvään elintasoon pitäisi myös kuulua, ettei tarvitsisi olla kaiken aikaa työssä.

        Yllä olevat viestit jätän omaan arvoonsa, he eivät tiedä mistä puhuvat. Kun itse keskikoulun jälkeen ruotsinkielisenä, lähes ummikkona, lähdin Helsinkiin opiskelurahoja tienaamaan, en sitä hemmottelua havainnut.

        Tuo "vähäpätöinen duunari" nimittäin.

        En minäkään ota kantaa ainakaan tavalla, jota aloittaja käsittääkseni tarkoitti.

        Puuttumatta siihen, mihin luokkaan sinä tai minä tai kuka tahansa kuuluu, ihmettelen, mihin on kadonnut työväenluokan ylpeys ja arvokkuus ja solidaarisuus. Onko hylätty vanhat ihanteet, jos on, niin mitä on otettu tilalle.
        Myötätuntoni on työttömien työkyvyttömien puolella.
        Heilläkin mielestäni on velvollisuutensa myös. Vähintäänkin pyrkiä resurssiensa mukaan sivistämään ja kasvattamaan lapsiaan, kannustamaan näitä kouluttautumaan ja tukemaan yhteiskuntaamme ja meidän arvojamme, myös huolehtimaan heikommista.

        Ylläoleva suhtautuminen ruotsinkieliseen vähemmistöömme osoittaa suuria puutteita historian- ym. tiedoissa ja suvaitsevaisuudessa.

        Olen jo lapsesta saakka tiennyt, etteivät kaikki suomalaiset osaa sanaakaan suomea. Rannikolla veneillessä se viimeistään tuli erittäin hyvin selväksi.
        Eikä tästä ole kuin pari kesää, kun viimeksi tapasin ruotsinkielisellä alueella kesäkioskissa työskentelevän n. ikäiseni naisen, joka ei oikein osannut suomea. Hän oli siitä hirveän nolo (syyttä), punastui suorastaan ja pyyteli anteeksi, kun kysyin suomeksi vähän monimutkaisempaa asiaani. Ystävällisenä ja auttavaisena hän estelyistäni huolimatta soitti pojalleen, ja antoi puheliman minulle. Ei pojankaan suomi kovin hyvää ollut, mutta asia selvisi.


      • beessisloggi kirjoitti:

        Tuo "vähäpätöinen duunari" nimittäin.

        En minäkään ota kantaa ainakaan tavalla, jota aloittaja käsittääkseni tarkoitti.

        Puuttumatta siihen, mihin luokkaan sinä tai minä tai kuka tahansa kuuluu, ihmettelen, mihin on kadonnut työväenluokan ylpeys ja arvokkuus ja solidaarisuus. Onko hylätty vanhat ihanteet, jos on, niin mitä on otettu tilalle.
        Myötätuntoni on työttömien työkyvyttömien puolella.
        Heilläkin mielestäni on velvollisuutensa myös. Vähintäänkin pyrkiä resurssiensa mukaan sivistämään ja kasvattamaan lapsiaan, kannustamaan näitä kouluttautumaan ja tukemaan yhteiskuntaamme ja meidän arvojamme, myös huolehtimaan heikommista.

        Ylläoleva suhtautuminen ruotsinkieliseen vähemmistöömme osoittaa suuria puutteita historian- ym. tiedoissa ja suvaitsevaisuudessa.

        Olen jo lapsesta saakka tiennyt, etteivät kaikki suomalaiset osaa sanaakaan suomea. Rannikolla veneillessä se viimeistään tuli erittäin hyvin selväksi.
        Eikä tästä ole kuin pari kesää, kun viimeksi tapasin ruotsinkielisellä alueella kesäkioskissa työskentelevän n. ikäiseni naisen, joka ei oikein osannut suomea. Hän oli siitä hirveän nolo (syyttä), punastui suorastaan ja pyyteli anteeksi, kun kysyin suomeksi vähän monimutkaisempaa asiaani. Ystävällisenä ja auttavaisena hän estelyistäni huolimatta soitti pojalleen, ja antoi puheliman minulle. Ei pojankaan suomi kovin hyvää ollut, mutta asia selvisi.

        ja-sana, työttömien ja työkyvyttömien puolella, piti sanomani.
        Ensin ajattelin antaa olla, mutta laitanpa kuitenkin.

        Kohta minua tullaankin hakemaan äitienpäivää viettämään. Oikein hyvää sunnuntaita kaikille!


    • Ihmistä arvostetaan eniten koulutuksen, omaisuuden, ihmissuhteiden ja työn perusteella.

      Vähiten arvostettuja ovat työtä vieroksuvat, yhteiskunnan varoilla elävät sosiaalipummit. Niidenkään kohdalla ei oikein voi puhua yhteiskuntaluokasta.

      • Varmaan noin, paitsi että työtä vieroksuviin sosiaalipummeihin lasketaan toisinaan nekin, jotka eivät työtä saa. Syynä voi olla liian korkea ikä, väärä puoluekanta, uskonto tai rotu, rumuus, vamma, sairaus, josta diagnoosia ei saa tai jonka (vakuutusyhtiön) lääkäri voi potilasta tutkimatta kiistää jne.


      • jocus* kirjoitti:

        Varmaan noin, paitsi että työtä vieroksuviin sosiaalipummeihin lasketaan toisinaan nekin, jotka eivät työtä saa. Syynä voi olla liian korkea ikä, väärä puoluekanta, uskonto tai rotu, rumuus, vamma, sairaus, josta diagnoosia ei saa tai jonka (vakuutusyhtiön) lääkäri voi potilasta tutkimatta kiistää jne.

        Työtä vieroksuva on se, joka voisi työtä tehdä, jonka sitä kykyjensä, terveydentilansa ja ikänsä perusteella pitäisi tehdä ja joka sitä ei tee, ja joka elää niiden kustannuksella, jotka sitä tekevät.

        Onkohan joku, joka selittää työttömyytensä sillä, että on ruma?


      • oscar- kirjoitti:

        Työtä vieroksuva on se, joka voisi työtä tehdä, jonka sitä kykyjensä, terveydentilansa ja ikänsä perusteella pitäisi tehdä ja joka sitä ei tee, ja joka elää niiden kustannuksella, jotka sitä tekevät.

        Onkohan joku, joka selittää työttömyytensä sillä, että on ruma?

        Nimittäin työ. Jos ei ole työtä, ei sitä voi tehdä, vaikka siihen kykenisikin. On paljon ja lisääntyvästi töitä, joihin vaaditaan hyvää ulkonäköä, joihin pelkkä siisteys ja hyvä pukeutuminen ei riitä. Vielä enemmän on töitä, esimerkiksi palveluammateissa, joihin rumaa ihmistä ei palkata.

        On myös ihmisiä, jotka pärjäävät vaikka vesikiven päällä, kuten vanha kansa sanoi. Poikkeustapauksia, jotka kykenevät työllistymään kaikissa tilanteissa. Heillä on erityislahjakkuus, jota ei ole kaikille annettu, ja jota ei kaikilta muilta voi edellyttää.


      • jocus* kirjoitti:

        Nimittäin työ. Jos ei ole työtä, ei sitä voi tehdä, vaikka siihen kykenisikin. On paljon ja lisääntyvästi töitä, joihin vaaditaan hyvää ulkonäköä, joihin pelkkä siisteys ja hyvä pukeutuminen ei riitä. Vielä enemmän on töitä, esimerkiksi palveluammateissa, joihin rumaa ihmistä ei palkata.

        On myös ihmisiä, jotka pärjäävät vaikka vesikiven päällä, kuten vanha kansa sanoi. Poikkeustapauksia, jotka kykenevät työllistymään kaikissa tilanteissa. Heillä on erityislahjakkuus, jota ei ole kaikille annettu, ja jota ei kaikilta muilta voi edellyttää.

        Jos vielä rumiakin ? pitää ruveta elättämään?

        Kuinka ja kuka arvioi? En ole elämäni aikana todella rumaa ihmistä kai nähnyt. Syntymärumaa ainakaan. Hampaat oiotaan ja hoidetaan koululaisilta. Synnynnäiset epämuodostumat, isot luomet jne. jne. hoidetaan.

        Kaikilla on mahdollisuus koulutukseen.
        Onko syytä haaveilla ammatista, johon ei ole edellytyksiä? Ja kenties peräti kieltäytyä muusta työstä, sopivammasta.
        En usko, että kukaan on liian ruma useimpiin palveluammatteihin.
        Pälyilevä katse, ylimielinen tai muuten huono asenne, veltto olemus, väärää viestiä antava siistikin vaatetus, näillä ei ehkä ensimmäisenä työtä saa.

        Kaikille ei ole työtä, se on totta ja se hyväksytään.


      • beessisloggi kirjoitti:

        Jos vielä rumiakin ? pitää ruveta elättämään?

        Kuinka ja kuka arvioi? En ole elämäni aikana todella rumaa ihmistä kai nähnyt. Syntymärumaa ainakaan. Hampaat oiotaan ja hoidetaan koululaisilta. Synnynnäiset epämuodostumat, isot luomet jne. jne. hoidetaan.

        Kaikilla on mahdollisuus koulutukseen.
        Onko syytä haaveilla ammatista, johon ei ole edellytyksiä? Ja kenties peräti kieltäytyä muusta työstä, sopivammasta.
        En usko, että kukaan on liian ruma useimpiin palveluammatteihin.
        Pälyilevä katse, ylimielinen tai muuten huono asenne, veltto olemus, väärää viestiä antava siistikin vaatetus, näillä ei ehkä ensimmäisenä työtä saa.

        Kaikille ei ole työtä, se on totta ja se hyväksytään.

        Kun hyvinvointiyhteiskunnan perusta luotiin, Suomi oli köyhä maa. Kuitenkin oli varaa maksaa sotakorvaukset, asuttaa evakot, rakentaa tiet, koulut, sairaalat, vanhainkodit, päiväkodit, urheiluhallit, tietoliikenneverkosto, luoda radio- ja televisiolähetykset jne. Sen lisäksi oli varaa pitää pystyssä konkurssikypsiä pankkeja ja panna konkurssiin terveitä yrityksiä. Ja aina vaan rahat riittävät, myös valtionyhtiöiden johtajien ylisuuriin eläkkeisiin! Rahaa on, kysymys on vain tahdosta.

        Rumuuden arvioi tietenkin työnantaja. Minä olen nähnyt paljonkin ihmisiä, jotka eivät yksityiseltä saisi työtä palveluammateissa. Käyttäytymisen ja pukeutumisen taito on sekin kyky, jota ei kaikilla ole.

        Kaikilla on periaatteellinen mahdollisuus koulutukseen, mutta kaikilla ei ole siihen edellytyksiä esim. perhe- tai asuntosyiden tai koulutukseen soveltuvien lahjojen puutteen vuoksi.

        Ja vaikka kuinka kykenisit opiskelemaan, et voi muuttaa sitä tosiasiaa, että työpaikkoja on vähemmän kuin työnhakijoita. Jos onnistut työtä saamaan, joku toinen tipahtaa pois. Tämä on työmarkkinoiden nollasummapeliä, ja ilman työtä jäävien joukko kasvaa nyt nopeasti.


      • jocus* kirjoitti:

        Kun hyvinvointiyhteiskunnan perusta luotiin, Suomi oli köyhä maa. Kuitenkin oli varaa maksaa sotakorvaukset, asuttaa evakot, rakentaa tiet, koulut, sairaalat, vanhainkodit, päiväkodit, urheiluhallit, tietoliikenneverkosto, luoda radio- ja televisiolähetykset jne. Sen lisäksi oli varaa pitää pystyssä konkurssikypsiä pankkeja ja panna konkurssiin terveitä yrityksiä. Ja aina vaan rahat riittävät, myös valtionyhtiöiden johtajien ylisuuriin eläkkeisiin! Rahaa on, kysymys on vain tahdosta.

        Rumuuden arvioi tietenkin työnantaja. Minä olen nähnyt paljonkin ihmisiä, jotka eivät yksityiseltä saisi työtä palveluammateissa. Käyttäytymisen ja pukeutumisen taito on sekin kyky, jota ei kaikilla ole.

        Kaikilla on periaatteellinen mahdollisuus koulutukseen, mutta kaikilla ei ole siihen edellytyksiä esim. perhe- tai asuntosyiden tai koulutukseen soveltuvien lahjojen puutteen vuoksi.

        Ja vaikka kuinka kykenisit opiskelemaan, et voi muuttaa sitä tosiasiaa, että työpaikkoja on vähemmän kuin työnhakijoita. Jos onnistut työtä saamaan, joku toinen tipahtaa pois. Tämä on työmarkkinoiden nollasummapeliä, ja ilman työtä jäävien joukko kasvaa nyt nopeasti.

        että työvoimapula on uhkaamassa ja maahanmuuttajia tarvitaan. Huonostipa ovat työllistyneet , nyt jo myöntävät itsekin minkä perässä tänne tulevat. Rahaa vain riittää Euroopan lepsuimpaan turvapaikkakäytäntöön.


      • jocus* kirjoitti:

        Kun hyvinvointiyhteiskunnan perusta luotiin, Suomi oli köyhä maa. Kuitenkin oli varaa maksaa sotakorvaukset, asuttaa evakot, rakentaa tiet, koulut, sairaalat, vanhainkodit, päiväkodit, urheiluhallit, tietoliikenneverkosto, luoda radio- ja televisiolähetykset jne. Sen lisäksi oli varaa pitää pystyssä konkurssikypsiä pankkeja ja panna konkurssiin terveitä yrityksiä. Ja aina vaan rahat riittävät, myös valtionyhtiöiden johtajien ylisuuriin eläkkeisiin! Rahaa on, kysymys on vain tahdosta.

        Rumuuden arvioi tietenkin työnantaja. Minä olen nähnyt paljonkin ihmisiä, jotka eivät yksityiseltä saisi työtä palveluammateissa. Käyttäytymisen ja pukeutumisen taito on sekin kyky, jota ei kaikilla ole.

        Kaikilla on periaatteellinen mahdollisuus koulutukseen, mutta kaikilla ei ole siihen edellytyksiä esim. perhe- tai asuntosyiden tai koulutukseen soveltuvien lahjojen puutteen vuoksi.

        Ja vaikka kuinka kykenisit opiskelemaan, et voi muuttaa sitä tosiasiaa, että työpaikkoja on vähemmän kuin työnhakijoita. Jos onnistut työtä saamaan, joku toinen tipahtaa pois. Tämä on työmarkkinoiden nollasummapeliä, ja ilman työtä jäävien joukko kasvaa nyt nopeasti.

        vääriin holveihin ja taskuihin valtavat määrät, se on totta.

        Osalla kansalaisista ei ole edellytyksiä selvitä edes peruskoulusta, sekin on totta. Se hyväksytään ja heistä huolehditaan.

        Työpaikkoja ei riitä kaikille, ei ollut uusi asia tuokaan.

        Oletetaan, että olen tavallisen näköinen, ehkä vähän isonenäinen, ärrä- ja ässävikainen, en kovin sukkelaälyinen tai sanavalmis, yleissivistyskin vähän heikko, kielitaito olematon.
        Haluan juontajaksi tai johonkin vastaavanlaiseen työhön, muu ei kelpaa. Tykkään esiintyä.

        Juontajan töitä ei valitettavasti löydy, bussikuskeista, putkimiehistä, laitosapulaisista, varastomiehistä, siivoojista on pulaa. Osaan töistä työnantaja kouluttaisikin.
        Olisiko minulla mielestäsi oikeus olla ottamatta työtä vastaan?


      • beessisloggi kirjoitti:

        vääriin holveihin ja taskuihin valtavat määrät, se on totta.

        Osalla kansalaisista ei ole edellytyksiä selvitä edes peruskoulusta, sekin on totta. Se hyväksytään ja heistä huolehditaan.

        Työpaikkoja ei riitä kaikille, ei ollut uusi asia tuokaan.

        Oletetaan, että olen tavallisen näköinen, ehkä vähän isonenäinen, ärrä- ja ässävikainen, en kovin sukkelaälyinen tai sanavalmis, yleissivistyskin vähän heikko, kielitaito olematon.
        Haluan juontajaksi tai johonkin vastaavanlaiseen työhön, muu ei kelpaa. Tykkään esiintyä.

        Juontajan töitä ei valitettavasti löydy, bussikuskeista, putkimiehistä, laitosapulaisista, varastomiehistä, siivoojista on pulaa. Osaan töistä työnantaja kouluttaisikin.
        Olisiko minulla mielestäsi oikeus olla ottamatta työtä vastaan?

        Haihattelijoita on, ja nykyään tietysti enemmän kuin ennen, kun pelkkä julkisuus katsotaan nuorten keskuudessa ammatiksi. Jos järki ei enempään riitä, varmaan jäädään työttömäksi kitumaan peruspäivärahalla.

        Kaikissa busseissa - ainakin niissä joilla minä olen liikkunut - on kuljettaja ollut. Putkimiehiksi ja muihinkin hyvinpalkattuihin töihin löytynee tulevaisuudessa tekijöitä, ja siivoojiksikin viimeistään sitten, kun sen työn palkka ja sitä myöten arvostus nousee. Mikään ei kuitenkaan muuta sitä, että aina osa jää ilman työtä, kun työpaikkoja on vähemmän kuin työnhakijoita.


      • uskotellaan kirjoitti:

        että työvoimapula on uhkaamassa ja maahanmuuttajia tarvitaan. Huonostipa ovat työllistyneet , nyt jo myöntävät itsekin minkä perässä tänne tulevat. Rahaa vain riittää Euroopan lepsuimpaan turvapaikkakäytäntöön.

        Onko Suomen maahanmuuttopolitiikka todella Euroopan lepsuin? Olen luullut, että EU:ssa on yhteinen politiikka tässä asiassa. Kertoisitko, mistä olet tietosi onkinut.


      • jocus* kirjoitti:

        Haihattelijoita on, ja nykyään tietysti enemmän kuin ennen, kun pelkkä julkisuus katsotaan nuorten keskuudessa ammatiksi. Jos järki ei enempään riitä, varmaan jäädään työttömäksi kitumaan peruspäivärahalla.

        Kaikissa busseissa - ainakin niissä joilla minä olen liikkunut - on kuljettaja ollut. Putkimiehiksi ja muihinkin hyvinpalkattuihin töihin löytynee tulevaisuudessa tekijöitä, ja siivoojiksikin viimeistään sitten, kun sen työn palkka ja sitä myöten arvostus nousee. Mikään ei kuitenkaan muuta sitä, että aina osa jää ilman työtä, kun työpaikkoja on vähemmän kuin työnhakijoita.

        että tällä sivulla ylivalta on suomenruotsalisilla 60 vuotialla.


      • jocus* kirjoitti:

        Haihattelijoita on, ja nykyään tietysti enemmän kuin ennen, kun pelkkä julkisuus katsotaan nuorten keskuudessa ammatiksi. Jos järki ei enempään riitä, varmaan jäädään työttömäksi kitumaan peruspäivärahalla.

        Kaikissa busseissa - ainakin niissä joilla minä olen liikkunut - on kuljettaja ollut. Putkimiehiksi ja muihinkin hyvinpalkattuihin töihin löytynee tulevaisuudessa tekijöitä, ja siivoojiksikin viimeistään sitten, kun sen työn palkka ja sitä myöten arvostus nousee. Mikään ei kuitenkaan muuta sitä, että aina osa jää ilman työtä, kun työpaikkoja on vähemmän kuin työnhakijoita.

        keskustelemaan monesta eri asiasta samassa keskustelussa. Hyvä, jos yhdestä.

        Jos järki ei enempään riitä, varmaan jäädään työttömäksi kitumaan peruspäivärahalla, totesit.
        Onko se sinusta hyväksyttävää vai ei, sitä taisin tavallaan kysyä. Otan ansaittuna näpäytyksenä sen, ettet vastannut - mitäpä se minulle kuuluukaan.
        Sanoit myös aiemmin, että käyttäytymisen ja pukeutumisen taito on sekin kyky, jota ei ole kaikilla.
        Minun mielestäni kaikilla (joilta sitä kohtuudella voidaan edellyttää) on oltava sen verran käyttäymistaitoja, että pärjää aivan tavallista työpaikkaa hakiessaan.
        Normaalilla, aidolla, toiset huomioivalla, kohteliaalla käytöksellä ja työhalukkuudella, kiinnostuksella, pitää pärjätä. Jos työn hakemisestakin on tullut taitolaji, asiat on syytä muuttaa. Eivätkä työnantajat kai järjestään mahdottomia vaativia typeryksiä ole olleet nytkään.

        En myöskään syyllistä niitä, joilta nämä perustaidot puuttuvat ja jotka kokevat olevansa vain saamapuolella, antamatta mitään.
        Mielestäni kuitenkin yhteiskunnalla on oikeus ja velvollisuus yrittää estää tällaisen mallin siirtyminen sukupolvelta toiselle, eli huono-osaisuuden lisääntyminen.

        Töiden riittämiseen kaikille, irtisanomisen helppouteen Suomessa ym. ym. en tässä keskustelussa ollut ottamassa kantaa.


      • beessisloggi kirjoitti:

        keskustelemaan monesta eri asiasta samassa keskustelussa. Hyvä, jos yhdestä.

        Jos järki ei enempään riitä, varmaan jäädään työttömäksi kitumaan peruspäivärahalla, totesit.
        Onko se sinusta hyväksyttävää vai ei, sitä taisin tavallaan kysyä. Otan ansaittuna näpäytyksenä sen, ettet vastannut - mitäpä se minulle kuuluukaan.
        Sanoit myös aiemmin, että käyttäytymisen ja pukeutumisen taito on sekin kyky, jota ei ole kaikilla.
        Minun mielestäni kaikilla (joilta sitä kohtuudella voidaan edellyttää) on oltava sen verran käyttäymistaitoja, että pärjää aivan tavallista työpaikkaa hakiessaan.
        Normaalilla, aidolla, toiset huomioivalla, kohteliaalla käytöksellä ja työhalukkuudella, kiinnostuksella, pitää pärjätä. Jos työn hakemisestakin on tullut taitolaji, asiat on syytä muuttaa. Eivätkä työnantajat kai järjestään mahdottomia vaativia typeryksiä ole olleet nytkään.

        En myöskään syyllistä niitä, joilta nämä perustaidot puuttuvat ja jotka kokevat olevansa vain saamapuolella, antamatta mitään.
        Mielestäni kuitenkin yhteiskunnalla on oikeus ja velvollisuus yrittää estää tällaisen mallin siirtyminen sukupolvelta toiselle, eli huono-osaisuuden lisääntyminen.

        Töiden riittämiseen kaikille, irtisanomisen helppouteen Suomessa ym. ym. en tässä keskustelussa ollut ottamassa kantaa.

        Työn hakemisesta ja työvoiman palkkauksesta on tullut taitolaji. Työttömille järjestetään kursseja, joissa opetetaan hakemaan töitä, ja työnantajat turvautuvat konsultteihin kurssin käyneistä henkilökuntaa valitessaan.

        Jos halusit kysyä, hyväksynkö työstä kieltäytymisen ilman perusteltua syytä, vastaus on että en. En silti hyväksy sitäkään, että vahvat asettavat heikommilleen normit, jotka näiden on täytettävä ennen kuin heidät hyväksytään halveksimatta, pilkkaanatta ja nimittelemättä yhteiskunnan jäseniksi.


      • beessisloggi kirjoitti:

        keskustelemaan monesta eri asiasta samassa keskustelussa. Hyvä, jos yhdestä.

        Jos järki ei enempään riitä, varmaan jäädään työttömäksi kitumaan peruspäivärahalla, totesit.
        Onko se sinusta hyväksyttävää vai ei, sitä taisin tavallaan kysyä. Otan ansaittuna näpäytyksenä sen, ettet vastannut - mitäpä se minulle kuuluukaan.
        Sanoit myös aiemmin, että käyttäytymisen ja pukeutumisen taito on sekin kyky, jota ei ole kaikilla.
        Minun mielestäni kaikilla (joilta sitä kohtuudella voidaan edellyttää) on oltava sen verran käyttäymistaitoja, että pärjää aivan tavallista työpaikkaa hakiessaan.
        Normaalilla, aidolla, toiset huomioivalla, kohteliaalla käytöksellä ja työhalukkuudella, kiinnostuksella, pitää pärjätä. Jos työn hakemisestakin on tullut taitolaji, asiat on syytä muuttaa. Eivätkä työnantajat kai järjestään mahdottomia vaativia typeryksiä ole olleet nytkään.

        En myöskään syyllistä niitä, joilta nämä perustaidot puuttuvat ja jotka kokevat olevansa vain saamapuolella, antamatta mitään.
        Mielestäni kuitenkin yhteiskunnalla on oikeus ja velvollisuus yrittää estää tällaisen mallin siirtyminen sukupolvelta toiselle, eli huono-osaisuuden lisääntyminen.

        Töiden riittämiseen kaikille, irtisanomisen helppouteen Suomessa ym. ym. en tässä keskustelussa ollut ottamassa kantaa.

        Kiitos edellisestä asiallisesta vastauksestasi, olet todella hyvä tyyppi.
        En halua tätä keskukstelua pidemmälle jatkaa, mutta jäin miettimään viimeistä lausettasi, johon et itse halunnut ottaa kantaa.

        Tietysti työpaikan pitää olla työntekijälle turvallinen, hänhän myy itsensä yritykselle ja perustaa koko tulevaisuutensa työn jatkuvuuden varaan. Ainainen irtisanomisen pelko ei ole kummankaan osapuolen edun mukaista.
        Mutta asialla on myös toinen puoli. Vahva irtisanomissuoja estää myös työpaikkojen syntymistä. Itse elämäntyöni PK-yrittäjänä tehneenä, 5-10 henkilöä työllistävässä yrityksessä, tiedän mistä puhun. Yhdenkin työntekijän palkkaaminen oli raskas päätös vaikka työtä olisi ollut. Piti olla todella hyvät pitkäaikaiset näkymät, ennen kuin sitä uskalsi tehdä.


      • jocus* kirjoitti:

        Työn hakemisesta ja työvoiman palkkauksesta on tullut taitolaji. Työttömille järjestetään kursseja, joissa opetetaan hakemaan töitä, ja työnantajat turvautuvat konsultteihin kurssin käyneistä henkilökuntaa valitessaan.

        Jos halusit kysyä, hyväksynkö työstä kieltäytymisen ilman perusteltua syytä, vastaus on että en. En silti hyväksy sitäkään, että vahvat asettavat heikommilleen normit, jotka näiden on täytettävä ennen kuin heidät hyväksytään halveksimatta, pilkkaanatta ja nimittelemättä yhteiskunnan jäseniksi.

        tuollainen sirkus on työn hakemisesta tehty.
        Paremminkin voisi minun mielestäni rahat käyttää, sekä koulutuksien ostaja, että työnantajat. Konsultit tietysti työllistyvät, mutta työllistyisivät kai muutenkin.

        Tietenkään en hyväksy sitä, että vahvat asettavat heikommilleen normit, ja halveksivat, pilkkaavat ja nimittelevät niitä, jotka eivät normeja pysty täyttämään. Kukahan sellaisen hyväksyisi.
        Asioista pitää silti pystyä puhumaan kaunistelematta ja hurskastelematta.


      • Saimander kirjoitti:

        Kiitos edellisestä asiallisesta vastauksestasi, olet todella hyvä tyyppi.
        En halua tätä keskukstelua pidemmälle jatkaa, mutta jäin miettimään viimeistä lausettasi, johon et itse halunnut ottaa kantaa.

        Tietysti työpaikan pitää olla työntekijälle turvallinen, hänhän myy itsensä yritykselle ja perustaa koko tulevaisuutensa työn jatkuvuuden varaan. Ainainen irtisanomisen pelko ei ole kummankaan osapuolen edun mukaista.
        Mutta asialla on myös toinen puoli. Vahva irtisanomissuoja estää myös työpaikkojen syntymistä. Itse elämäntyöni PK-yrittäjänä tehneenä, 5-10 henkilöä työllistävässä yrityksessä, tiedän mistä puhun. Yhdenkin työntekijän palkkaaminen oli raskas päätös vaikka työtä olisi ollut. Piti olla todella hyvät pitkäaikaiset näkymät, ennen kuin sitä uskalsi tehdä.

        En halunnut ottaa kantaa, koska aihe pakosta leviää aika laajaksi, ja myös etääntyy aloittajan aiheesta. Kanta minulla tietysti on, mutta ei tosiaankaan ihan yksioikoinen.

        Minun on erittäin helppo ajatella asioita PK-yrittäjän näkökulmasta.

        Irtisanomisen helppoutta kritisoidessani ajattelen lähinnä suuria työnantajia, jotka sumeilematta käyttävät pienintäkin talouden notkahdusta syynä irtisanomisiin ja eläkeputkiin työntämisiin.

        Seuraavaksi saattaisin kysäistä, kuinka paljon suuret työnantajat siirtävät tuotantoaan ja työpaikkojaan maihin, joissa irtisanominen tulee halvemmaksi. (Pelkää uhkailua ei lasketa, vaikka on sekin käsittämättömän röyhkeää)

        Sitten voisi tulla mieleen sekin, että eivät ne kaikki putkeen työnnettävät suinkaan siellä putken suulla kädet jalat levällään hannaa vastaan.

        Ja todellakin, ymmärrän yrittäjän aseman paremmin kuin ehkä voit kuvitellakaan.


      • beessi kirjoitti:

        En halunnut ottaa kantaa, koska aihe pakosta leviää aika laajaksi, ja myös etääntyy aloittajan aiheesta. Kanta minulla tietysti on, mutta ei tosiaankaan ihan yksioikoinen.

        Minun on erittäin helppo ajatella asioita PK-yrittäjän näkökulmasta.

        Irtisanomisen helppoutta kritisoidessani ajattelen lähinnä suuria työnantajia, jotka sumeilematta käyttävät pienintäkin talouden notkahdusta syynä irtisanomisiin ja eläkeputkiin työntämisiin.

        Seuraavaksi saattaisin kysäistä, kuinka paljon suuret työnantajat siirtävät tuotantoaan ja työpaikkojaan maihin, joissa irtisanominen tulee halvemmaksi. (Pelkää uhkailua ei lasketa, vaikka on sekin käsittämättömän röyhkeää)

        Sitten voisi tulla mieleen sekin, että eivät ne kaikki putkeen työnnettävät suinkaan siellä putken suulla kädet jalat levällään hannaa vastaan.

        Ja todellakin, ymmärrän yrittäjän aseman paremmin kuin ehkä voit kuvitellakaan.

        Entäs työ, jota työttömälle työnhakijalle tarjotaan? Jos palkka on alle minimipalkan? Ja luuletteko, että yli 5-kymppisille tarjotaan auliisti mitään entisen palkan laista työpaikkaa? Kun työnantaja voi tänä päivänä kannattavuuden nojalla sumeilematta irtisanoa koulutettuakin työväkeä ja saako työtön enää vastaavanlaista työtä? Aika nihkeätä on.


      • Jos palkka on alle minimipa... kirjoitti:

        Entäs työ, jota työttömälle työnhakijalle tarjotaan? Jos palkka on alle minimipalkan? Ja luuletteko, että yli 5-kymppisille tarjotaan auliisti mitään entisen palkan laista työpaikkaa? Kun työnantaja voi tänä päivänä kannattavuuden nojalla sumeilematta irtisanoa koulutettuakin työväkeä ja saako työtön enää vastaavanlaista työtä? Aika nihkeätä on.

        Kyllä ne on siivousalan töitä, ja muita vastaavia. Vaikka olisit kuinka kouluttautunut, työssä ollessasi.

        Alle työmarkkinatuen menevää työtä ei tarvitse ottaa vastaan.

        Vanha työntekijä maksaa sosiaalikuluissaan enempi kuin nuori, se merkitsee myös.

        Työnantajat vähentävät henkilökuntaansa sumeilemata, ja ottavat puoleksi vuodeksi työttömän, maksavat siitä pestistä 0.


    • siirtyminen säädystä toiseen kulkee aina ylöpäin. Minä olen mielestäni siirtynyt askeleen verran alemmas säätyajattelussa. En juo enkä rellastele, näin vain käy naisille, jos ei ole tasoksta aviomiestä.

    • määrittää ihmisen aseman yhteiskunnassa, kuin raha??

      Ennen aatelisuus, talonpoikaisuus periytyivät suvussa.

      Nyt periytyy raha ja hyvinvointi. Tosin tavat, ja elintavat periytyvät myös, tehden jäljistään vaikeastiennustettavia.

      Mikä sääty nykyisin on vaikkapa pappeus, ihan tavallista rahvasta ovat hekin.
      Porvaristoonkin pääsee jokainen, jolla on tarpeeksi hyvä kuukausipalkka/muu ansio.

    • nykyään sillä raha ratkaisee. Jos sinulla on rahaa, olkoon se sitten perittyä tai muuten saatua, voit rakentaa elämäsi niin, että olet niinsanottua "aatelia". Koulutus näkyy usein muissa arvoissa ja niissä ei raha ole päätekijä.
      Ja sielunsivistys on ihan oma luokkansa johon ei vaikuta raha eikä koulutus.

      • Venäjän uusrikkaista puhutaan ylhäisöön kuuluvana ihmisryhmänä - mikä ylhäisö muka siellä muuten kuin rahan voimalla saatu asema..


      • Pirrejuupas kirjoitti:

        Venäjän uusrikkaista puhutaan ylhäisöön kuuluvana ihmisryhmänä - mikä ylhäisö muka siellä muuten kuin rahan voimalla saatu asema..

        Kun tätä aika katsoo ja vaikkapa tämänkin palstan kirjoittajien arvoja (kommenttien sisällön perusteella) on sanottava, että eihän me arvosteta sitä sielun sivistystä paskan vertaa oikeasti. Se on vain myytti tai sarja kauniita sanoja, jotta todellisuus ei näyttäisi ihan niin kamalalta kuin se todellisuudessa on. Kyllä ihmisten arvomaailma on siinä, mitä kukin omistaa, rikas on arvokkaampi kuin köyhä, vaikka köyhä sielultaan olisi kuinka kaunis ja rikas taas ruma. Toinen juttu on se sielu yleensä. Sehän ei ole näkyvä. Sitä ei voi nostaa pöydälle ja ruveta tutkailemaan kuin maitopurkkia.

        Otetaanpa esimerkiksi vaikka Björn Wahlroos. Kuinka hyvin me tiedämme, mikä hänen sielunsa kauneuden tila mahtaa olla? Siitä huolimatta hän on eräs Suomen omistajista - vai oletko toista mieltä? Häntä arvostetaan ja häntä kuunnellaan. Jos Wahlroos tulisi luoksesi kylään, vaatisitko ensin häneltä tilitystä hänen sielunsa tilasta ennenkuin kutsuisit peremmälle - vai? Rehellisyyden nimissä luulen,että tarjoaisit mieluusti kahvin ja pullan kysymyksittä.

        Eipä Tarja Haloseltakaan ole muistaakseni kysytty vaalikampanjoiden aikana hänen sielunsa tilaa. Kun katson sisäiseen peiliin, en vieläkään tiedä,onko sieluni kaunis vai rumanpuoleinen ja luulenpa, että jään tässä suhteessa tietämättömäksi. Eppäilen syvästi, että niin käy myös sinulle.


    • pienviljelijäkodista, jossa oli paljon sairautta. Opiskelin ylemmän korkeakoulututkinnon. Opettajat eivät koskaan syrjineet minua ja olin pidetty luokkatoverieni keskuudessa. Useimmiten olin luokkani priimus ja autoin paljon tovereitani koulutehtävissä. Se, että sain opiskella, oli äitini ansiota. Hän olisi halunnut opiskella lääkäriksi, mutta koti ei tukenut, vaikka oli varakkaampi kuin oma lapsuuskotini. Synnyinkunnassani oppikoulun rehtori yritti saada lapsia pyrkimään oppikouluun kotitaustasta riippumatta.

      • Kirjoitat hyvin kauniisti opiskeluistasi. Minäkin olen lähtöisin alaluokasta ja sain kyllä opiskella. Mutta oppikoulussa sain tuntea, etten kuulunut luokkatovereideni piiriin. Eivät kai he siihen itse oikein olleet "syypäitä", vaan heidän perheensä olivat ylemmissä yhteiskuntaluokissa. En saanut kutsuja minkäänlaisiin synttäreihin enkä kotihippoihin - varmaan vanhemmat tarkistivat, minkälainen tausta meikäläisellä oli. Jos ei tunnettu perhettä, niin ei kutsua.


      • Synt. v. 1944 kirjoitti:

        Kirjoitat hyvin kauniisti opiskeluistasi. Minäkin olen lähtöisin alaluokasta ja sain kyllä opiskella. Mutta oppikoulussa sain tuntea, etten kuulunut luokkatovereideni piiriin. Eivät kai he siihen itse oikein olleet "syypäitä", vaan heidän perheensä olivat ylemmissä yhteiskuntaluokissa. En saanut kutsuja minkäänlaisiin synttäreihin enkä kotihippoihin - varmaan vanhemmat tarkistivat, minkälainen tausta meikäläisellä oli. Jos ei tunnettu perhettä, niin ei kutsua.

        kertoneet samanlaisista kokemuksista kuin Sinä. Yliopistossa meitä oli melko paljon, joilla oli samantyyppinen tausta kuin minulla. Ihanaa aikaa tuo opiskeluaika. Elämänkumppania en yliopistopiireistä löytänyt, vaan löytyi ihana maajussi, joka oli käynyt vain kansakoulun. Oli paljon varakkaammasta kodista kuin minä, mutta vanhemmat eivät päästäneet opiskelemaan. Olisi opiskellut lentokapteeniksi ja emme luultavasti olisi tavanneet, jos niin olisi käynyt.Nykyisellä kumppanillani on ollut samantyyppinen lapsuus kuin minulla. On lähtenyt nuorena maailmalle ja pärjännyt hyvin kansakoulupohjalla. En ole koskaan näitä ylempiä säätyjä kumarrellut, äitini perua sekin. Meillä on ollut/on terve itsetunto.


    Ketjusta on poistettu 4 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Mielipiteitä amk pääsykokeesta?

      Itselle englanti ja eettiset taidot oli vaikeimpia... Jäikö teillä paljon vastaamatta kysymyksiin? Minulla joka osiossa jäi johonkin vastaamatta.
      Pääsykokeet
      171
      6060
    2. No niin....Tiemaksut sitten tulee.

      Jopa 1000€ lisää kuluja autoilijalle. Näin se Suomi varmaan yrittää ylöspäin mutta muistaa pitäisi että se raha on taas pois muusta kulutuksesta.Jälle
      Maailman menoa
      181
      4819
    3. Kulmuni saavutti puolueen luottamuksen

      Juuri kun Kulmuni on saavuttanut täyden luottamuksen Keskustapuoleen todellisilta johtajilta hän ilmoittaa 5 minuutin kuluttua erostaan ministerin pes
      Suomen Keskusta
      111
      3459
    4. Senaatintorilla 10.000 mielenosoittajaa. Koronasta viis

      Senaatintorilla hirmuinen Black livers matter miekkari menossa. https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000006528841.html
      Maailman menoa
      262
      3114
    5. Henkirikos

      Tietoa kenelläkään viime yön puukotuksesta..?
      Jämsä
      27
      2976