Hassu kysymys, mutta jospa selitän. Suomi24 ei tosin välttämättä ole paras paikka mielipiteitä kysellä.. Olen maalla kasvanut ja asunut lähes koko ikäni, en tosin maatilalla. Uskoisin, että minulla on melko realistinen kuva maanviljelystä, käytännön kokemusta ei kuitenkaan ole. Minulla on insinöörin koulutus ja hyväpalkkainen ansiotyö, ongelmana ovat määräaikaiset työsuhteet, tosin saman työnantajan palveluksessa (yrityksessä vakinaistamiskielto). Nyt olen ruvennut miettimään, että jos olisin ostanut viljanviljelytilan ja sitä mahdollisesti nykyisten töiden ohella pyörittäisi.
Olen tiloja katsellutkin, täälläpäin peltohehtaarin hinta on 5000-7000e. Esim edellinen tila, johon tutustuin, olisi ollut 27ha metsät päälle. Varmaan tuollainen n. 30ha riittäisi, jotta jaksaa sen hoitaa kunnolla. Mutta ensinnäkin, saisikohan pankista lainaa sen 300000-500000e, minkä pellot, mahdolliset metsät, koneet ja rakennukset kustantaisivat? Tuo toki selviää kun marssii kysymään. Entä EU- yms. tuet, voiko niitä saada kuka vaan? Joskus jostain muistelen lukeneeni, että pitäisi olla maatalousalan koulutus, jotta saisi tukia. Onko ihan hullu ajatus ilman alan koulutusta tai käytännön kokemusta edes haaveilla maajussin urasta? Vai pitäisikö suosiolla lähteä agrologiksi opiskelemaan ja sen jälkeen vasta miettiä uudestaan?
Voiko kuka tahansa ruveta maanviljelijäksi?
57
14236
Vastaukset
- tukien vastaanottamiseen
kaksista koulutusta tarvita.
- riittävän
Osta ensin patterit taskulaskimeesi. Tai jos sulla on nokian s60 puhelin niin siihen se mtvoid:in tekemä laskin on tosi näppärä. :)
- siihen koskaan
riittää?
- joku tuntematon
tuo velan ottaminen tuskin on ongelma.
jos sinä hankit tuommosen kolomisenkymmenen hehtaarin tilan, muista myös tuotto. jos viljelet esim. ohraa keskimääräinen sato on 4000-7000kg hehtaarilta. ohrasta maksetaan n. 100e/tn. tosta kolmestakymmenestä miinustetaan kesanto, jäisi peltoa n.25 ha, riippuen kesantoalasta. suoritetaan muutama lasku: 25x7000=175000kg, 175000/1000x100=17500e. tuotantoon kuluu n. puolet tosta rahamäärästä, eli n. 8500e jää tuloiksi. eu-tuet tolta peltomäärältä on n. 6000e. eli yhteistulot on n. 15000e. eli loppujen lopuksi aika kannattamatonta hommaa(rahallisesti), mutta tarkotuksena oli vaan kertoa tuloista. lähde viljelemään, et tule katumaan päivääkään!- viljelijä
Ensinäkään kesanto pakkoo ei ole ollut enää muutamaan vuoteen ja toiseksi noi 30ha tuet on noin 16000€.
Kolmanneksi ohran keskimääräinen sato on 4000kg/ha. Ei missään tapauksessa 7000kg/ha.
Keskiarvon mukaan laskien kustannukset hehtaaria kohden ovat noin 534€/ha ja tulot ovat noin 400€/ha. Eli ilman tukia tappiota tulee hehtaaria kohti noin 134€. Eli 30ha*134€=4020€.
Tuet sitten tasoittaa asiaa vähän. Tuet ovat noin 530€/ha. Eli 30ha*530€ =15900€.
Eli tuloja jää noin 11800€ ja siitäkin nettoa jää noin 9500€. Ja noista tuloista sun pitäis sitten lyhentää sitä 500000€ velkaa. Pääsääntöisesti maatilalainojen maksimi pituus on 15vuotta. Pelkät korot tosta velasta on vajaa 14000€ vuodessa. Ja sitten pitäis vielä maksaa lyhennyksetkin jotka on noin 33300€ vuodessa.
Joten miten meinaat maksaa vajaan 9500€ vuosi tuloilla 47300€ lainat? Täysin mahdoton yhtälö!!!
Ja vaikka olisit muuallakin töissä,(insinöörien keskipalkka suomessa viime vuonna oli noin 45000€) niin siltikään ei oikein onnistu. Kun tuosta 45000€ tulosta menee veroja noin 32%, niin nettoa jää noin 30600€.
Eli yhteensä netto vuosi tulosi ovat noin 40000€. Ei puutu enään kuin reilut 7000€ että saisit edes lainat hoidettua. Ja milläs sitten muuten eläisitte? - se tuli
viljelijä kirjoitti:
Ensinäkään kesanto pakkoo ei ole ollut enää muutamaan vuoteen ja toiseksi noi 30ha tuet on noin 16000€.
Kolmanneksi ohran keskimääräinen sato on 4000kg/ha. Ei missään tapauksessa 7000kg/ha.
Keskiarvon mukaan laskien kustannukset hehtaaria kohden ovat noin 534€/ha ja tulot ovat noin 400€/ha. Eli ilman tukia tappiota tulee hehtaaria kohti noin 134€. Eli 30ha*134€=4020€.
Tuet sitten tasoittaa asiaa vähän. Tuet ovat noin 530€/ha. Eli 30ha*530€ =15900€.
Eli tuloja jää noin 11800€ ja siitäkin nettoa jää noin 9500€. Ja noista tuloista sun pitäis sitten lyhentää sitä 500000€ velkaa. Pääsääntöisesti maatilalainojen maksimi pituus on 15vuotta. Pelkät korot tosta velasta on vajaa 14000€ vuodessa. Ja sitten pitäis vielä maksaa lyhennyksetkin jotka on noin 33300€ vuodessa.
Joten miten meinaat maksaa vajaan 9500€ vuosi tuloilla 47300€ lainat? Täysin mahdoton yhtälö!!!
Ja vaikka olisit muuallakin töissä,(insinöörien keskipalkka suomessa viime vuonna oli noin 45000€) niin siltikään ei oikein onnistu. Kun tuosta 45000€ tulosta menee veroja noin 32%, niin nettoa jää noin 30600€.
Eli yhteensä netto vuosi tulosi ovat noin 40000€. Ei puutu enään kuin reilut 7000€ että saisit edes lainat hoidettua. Ja milläs sitten muuten eläisitte?realistisesti esitettyä.
Nim. 30 ha viljanviljelijä, kohta eläkeläinen. - joku tuntematon
viljelijä kirjoitti:
Ensinäkään kesanto pakkoo ei ole ollut enää muutamaan vuoteen ja toiseksi noi 30ha tuet on noin 16000€.
Kolmanneksi ohran keskimääräinen sato on 4000kg/ha. Ei missään tapauksessa 7000kg/ha.
Keskiarvon mukaan laskien kustannukset hehtaaria kohden ovat noin 534€/ha ja tulot ovat noin 400€/ha. Eli ilman tukia tappiota tulee hehtaaria kohti noin 134€. Eli 30ha*134€=4020€.
Tuet sitten tasoittaa asiaa vähän. Tuet ovat noin 530€/ha. Eli 30ha*530€ =15900€.
Eli tuloja jää noin 11800€ ja siitäkin nettoa jää noin 9500€. Ja noista tuloista sun pitäis sitten lyhentää sitä 500000€ velkaa. Pääsääntöisesti maatilalainojen maksimi pituus on 15vuotta. Pelkät korot tosta velasta on vajaa 14000€ vuodessa. Ja sitten pitäis vielä maksaa lyhennyksetkin jotka on noin 33300€ vuodessa.
Joten miten meinaat maksaa vajaan 9500€ vuosi tuloilla 47300€ lainat? Täysin mahdoton yhtälö!!!
Ja vaikka olisit muuallakin töissä,(insinöörien keskipalkka suomessa viime vuonna oli noin 45000€) niin siltikään ei oikein onnistu. Kun tuosta 45000€ tulosta menee veroja noin 32%, niin nettoa jää noin 30600€.
Eli yhteensä netto vuosi tulosi ovat noin 40000€. Ei puutu enään kuin reilut 7000€ että saisit edes lainat hoidettua. Ja milläs sitten muuten eläisitte?... kun selitit mullekin asiaa...
- tasu,,
viljelijä kirjoitti:
Ensinäkään kesanto pakkoo ei ole ollut enää muutamaan vuoteen ja toiseksi noi 30ha tuet on noin 16000€.
Kolmanneksi ohran keskimääräinen sato on 4000kg/ha. Ei missään tapauksessa 7000kg/ha.
Keskiarvon mukaan laskien kustannukset hehtaaria kohden ovat noin 534€/ha ja tulot ovat noin 400€/ha. Eli ilman tukia tappiota tulee hehtaaria kohti noin 134€. Eli 30ha*134€=4020€.
Tuet sitten tasoittaa asiaa vähän. Tuet ovat noin 530€/ha. Eli 30ha*530€ =15900€.
Eli tuloja jää noin 11800€ ja siitäkin nettoa jää noin 9500€. Ja noista tuloista sun pitäis sitten lyhentää sitä 500000€ velkaa. Pääsääntöisesti maatilalainojen maksimi pituus on 15vuotta. Pelkät korot tosta velasta on vajaa 14000€ vuodessa. Ja sitten pitäis vielä maksaa lyhennyksetkin jotka on noin 33300€ vuodessa.
Joten miten meinaat maksaa vajaan 9500€ vuosi tuloilla 47300€ lainat? Täysin mahdoton yhtälö!!!
Ja vaikka olisit muuallakin töissä,(insinöörien keskipalkka suomessa viime vuonna oli noin 45000€) niin siltikään ei oikein onnistu. Kun tuosta 45000€ tulosta menee veroja noin 32%, niin nettoa jää noin 30600€.
Eli yhteensä netto vuosi tulosi ovat noin 40000€. Ei puutu enään kuin reilut 7000€ että saisit edes lainat hoidettua. Ja milläs sitten muuten eläisitte?Realistinen selvitys ja juuri tätä se on.Paras tulos syntyy tilalle
jolla ei ole velkaa ja joka kesannoi 49,5% koko peltoalasta
ja lopulla harjoittaa ns näennäisviljelyä.Jos on mahdollista
sivuansioihin palkansaajana tai urakoitsijanana niin viivana
niihin töihin .Niillä ansioilla tuplaa tai moninketaistaa tulot. - ihime hemmo
tasu,, kirjoitti:
Realistinen selvitys ja juuri tätä se on.Paras tulos syntyy tilalle
jolla ei ole velkaa ja joka kesannoi 49,5% koko peltoalasta
ja lopulla harjoittaa ns näennäisviljelyä.Jos on mahdollista
sivuansioihin palkansaajana tai urakoitsijanana niin viivana
niihin töihin .Niillä ansioilla tuplaa tai moninketaistaa tulot.Miten sen nyt ottaa, tulos on ehkä suhteellisesti hyvä, mutta elääkö sillä.
Jos haluaa elää tilalla, jolla ei tuoteta mitään, puolet on kesannolla toinen puoli ns. näennäisviljelyssä, niin peltoa pitää olla 200 hehtaaria tai yli, muuten se eläminen on kitumista päivästä toiseen.
Jos peltoa on vähempi, niin pakko on tuottaa jotain, jos meinaa ittensä ja perheensä elättää. - järkevä 6*500000= 3
viljelijä kirjoitti:
Ensinäkään kesanto pakkoo ei ole ollut enää muutamaan vuoteen ja toiseksi noi 30ha tuet on noin 16000€.
Kolmanneksi ohran keskimääräinen sato on 4000kg/ha. Ei missään tapauksessa 7000kg/ha.
Keskiarvon mukaan laskien kustannukset hehtaaria kohden ovat noin 534€/ha ja tulot ovat noin 400€/ha. Eli ilman tukia tappiota tulee hehtaaria kohti noin 134€. Eli 30ha*134€=4020€.
Tuet sitten tasoittaa asiaa vähän. Tuet ovat noin 530€/ha. Eli 30ha*530€ =15900€.
Eli tuloja jää noin 11800€ ja siitäkin nettoa jää noin 9500€. Ja noista tuloista sun pitäis sitten lyhentää sitä 500000€ velkaa. Pääsääntöisesti maatilalainojen maksimi pituus on 15vuotta. Pelkät korot tosta velasta on vajaa 14000€ vuodessa. Ja sitten pitäis vielä maksaa lyhennyksetkin jotka on noin 33300€ vuodessa.
Joten miten meinaat maksaa vajaan 9500€ vuosi tuloilla 47300€ lainat? Täysin mahdoton yhtälö!!!
Ja vaikka olisit muuallakin töissä,(insinöörien keskipalkka suomessa viime vuonna oli noin 45000€) niin siltikään ei oikein onnistu. Kun tuosta 45000€ tulosta menee veroja noin 32%, niin nettoa jää noin 30600€.
Eli yhteensä netto vuosi tulosi ovat noin 40000€. Ei puutu enään kuin reilut 7000€ että saisit edes lainat hoidettua. Ja milläs sitten muuten eläisitte?Hyvä kun tätä insinööriä opastat. Liian kalliita ostamalla on tilat. Jos sinulla on on noin paljon lainana ajatus ottaaniin älä lähde alkuunkaan, kun ei tästä mailmanmenosta vielä tiedä mitään eteenpäin.
- ei ole
Ei maatalouden harrastamiselle mitään estettä sinänsä ole, eikä maata tarvitse omistaa saadakseen tuet, sen voi myös vuokrata.
Suosittelisin ensin perehtymään alaan, ennenkuin teet noin paljon velkaa itselle.
Vuokraa pellot, käytä urakoitsijoita töissä ja laske tarkkaan mikä kannattaa itse tehdä.
Irtautuminen on helppoa, kun ei ole liikaa velkaa.
Sitten vielä sellainen pikkujuttu, että peltojen pitää olla tukikelpoisia, eli viljelyksessä olevia peltoja joihin jo nostetaan tukia, mikäli näin ei ole niin niitä ei myöhemminkään saa tukien piiriin, paitsi tietenkin tilatuki, jos vain saa ostettua niitä jostain. - hullu aatu apina-aivo
...ei todellakaan edes ollut mitään koulutusta tarjolla. Silloin kyllä iskä ja äiti kertoi maanviljelyn salat kakaroilleen jotka taas omilleen jne..., mutta eivät hekään tietäneet kuin osan siitä mitä nykyään koulutuksessa opetetaan. Luultavasti kirjoista löytyy enemmän asiaa kuin netistä.
- Maajussitarr vm.-85
Nykyään joutuu olla koulutus että voi alkaa maanvijlelijäksi. Ilman sitä et ole EU-tukikelpoinen. Kelpoisuuteen riittää jos olet opiskellut maaseutuyrittäjäksi tai jos käyt juuri tähän asiaan tarkoitetun Euroviljelijäkurssin, joka kestää yhden lukuvuoden aja, kerran kuukaudessa yksi viikko. Näitä järjestetään eri kunnissa maatalousoppilaitoksissa ja tosiaan ilman tätä kurssia et voi saada tukia ja ilman niitä maataloushan ei kannata. Ehkä tämä ala ei päätoimisena kannata jos joutuu aivan tyhjästä aloittaa, sivutoimena kyllä. Itsekin tässä suunnittelen alkavani viljellä vanhempieni tilaa, he ovat jo eläkkeella ja aijoin vuokrata heiltä pellot pientä korvausta vastaan. Laitan myös omaksi ilokseni muutaman hevosen, joista saan myös eu-tuet. Ei niistä paljoa paukahta tilille mutta mukava kun edes jotain tulee, kaikki se on aina tervetullutta normaalin palkkatyön lisäksi.
- tosiko??
Onko tosiaan etta viljelytukia ei tule ilman erikoiskoulua. Minulta ainakaan ei kukaan ole koskaan kysellyt koulutustani tukihaun yhteydessä. Muutama päivä on tietenkin pakollisia ympäristötuen vaatimuksiin.
Sensijaan aloitus- ja sukupolvenvaihdostukiin koulutus liittynee. - näin se on
Ei tarvitse olla koulutusta, mutta jos haluat saada investointukia, niin silloin vaaditaan koulutus tai työkokemusta alalta riittävästi.
Normaalit pinta-alatuet ja eläintuet tulee kyllä ilman koulutustakin, mutta se kolme hehtaaria pitää löytä peltoa, eli sellaista peltoa jolla on ymppituet.
- Onko "reisikortti"
käytetty vai vielä pakassa ?
- kuum
Tuo viljelijän selvitys on mielestäni oikeaan osunut, olen viljellyt B- alueella viljaa, ja nuo laskelmat on hyvinkin omakohtaisia. Itselläni on peltoa 34 ha, ja tuet on 18 000 €, ja tuotantokustannukset on tuota yli 500€/ha luokkaa, niin että osa tuista menee tuotantokustannuksiin. Velkaa ei ole yhtään, joten niitä kuluja ei ole, eikä tilan ostokaan enää rasita, kun se on tapahtunut 70-luvulla.
Vaimo on vieraassa työssä, muuten ei rahat riittäisi elämiseen, lähikauppakin on 40km:n päässä, joten tulee paljon kuluja ruoka-ym ostoksille.
No mitäs arvelet, "maalle" ?- narskis
Kaikki maanviljelijät saavat tilansa perintönä, ei kukaan osta käyvästä hinnasta maatilaa. Näennäisesti voi olla niin, että maksetaan jotakin kauppahintaa, jonka maksamiseen annetaan ns. valtionlainaa ja rahat jää todellisuudessa lahjan saajan haltuun.
Eli vanhammat antavat tilansa yhdelle lahjaksi ja kaikki muut lapset saavat lähteä perinnöttä maailmalle. - tilan ostanu
narskis kirjoitti:
Kaikki maanviljelijät saavat tilansa perintönä, ei kukaan osta käyvästä hinnasta maatilaa. Näennäisesti voi olla niin, että maksetaan jotakin kauppahintaa, jonka maksamiseen annetaan ns. valtionlainaa ja rahat jää todellisuudessa lahjan saajan haltuun.
Eli vanhammat antavat tilansa yhdelle lahjaksi ja kaikki muut lapset saavat lähteä perinnöttä maailmalle.Äläpä yleistä! Itse olen ostanut tilani ihan rahalla, perinyt en ole vielä aariakaan. Olen aikoinaan toki hommannut maatalouden koulutuksen, tosin enempi kaupallisen puolen koulutuksen. Toimin aikoinaan yrittäjänä kaupanalalla, sekä uudisrakentamisessa, minulla oli myös kauko-idästä maahantuontia. Ostin ensimmäisen maatilani osittain velkarahalla ja kiinteistöistäni saamillani rahoilla. Myöhemmin olen ostanut naapuritilojen peltoja ja metsiä, kun on tullut tarjolle. Pakkohuutokaupoista olen myös ostanut muutaman tilan. Minulla on tällä hetkellä yhdeksän tilaa omistuksessani. Isäni on paljasjalkainen stadilainen.
Opiskelukaverini teki samoin, hän osti Keski-Suomesta konkurssikypsän maatilan ihan velkarahalla umpivierailta, on laajentanut tilaansa pikkuhiljaa. Minulla on tuttavapiirissäni aika montakin aivan rahalla tilansa ostanutta viljelijää, joilla ei ole ollut sitä kotitilaa ja silti ovat viljelijöitä. Eihän se niin yleistä tietysti ole, kuin perinteinen, että tilat siirtyy suvussa.
Ei se minullakaan loppujen lopuksi niin vaikeaa ollut viljelijäksi ryhtyminen. Lainaa sai pankista ja osalle sain jopa korkotukeakin, kaupungissa olevat kiinteistöt riittivät osalle vakuudeksi ja osan rahaa sain myymällä kiinteistöjä. Myöhemmin tein metsäkauppoja ja puunmyyntituloilla maksoin velkoja. Tulotasoni tosin putosi rajusti viljelijäksi ryhtyessäni. - näin se on
tilan ostanu kirjoitti:
Äläpä yleistä! Itse olen ostanut tilani ihan rahalla, perinyt en ole vielä aariakaan. Olen aikoinaan toki hommannut maatalouden koulutuksen, tosin enempi kaupallisen puolen koulutuksen. Toimin aikoinaan yrittäjänä kaupanalalla, sekä uudisrakentamisessa, minulla oli myös kauko-idästä maahantuontia. Ostin ensimmäisen maatilani osittain velkarahalla ja kiinteistöistäni saamillani rahoilla. Myöhemmin olen ostanut naapuritilojen peltoja ja metsiä, kun on tullut tarjolle. Pakkohuutokaupoista olen myös ostanut muutaman tilan. Minulla on tällä hetkellä yhdeksän tilaa omistuksessani. Isäni on paljasjalkainen stadilainen.
Opiskelukaverini teki samoin, hän osti Keski-Suomesta konkurssikypsän maatilan ihan velkarahalla umpivierailta, on laajentanut tilaansa pikkuhiljaa. Minulla on tuttavapiirissäni aika montakin aivan rahalla tilansa ostanutta viljelijää, joilla ei ole ollut sitä kotitilaa ja silti ovat viljelijöitä. Eihän se niin yleistä tietysti ole, kuin perinteinen, että tilat siirtyy suvussa.
Ei se minullakaan loppujen lopuksi niin vaikeaa ollut viljelijäksi ryhtyminen. Lainaa sai pankista ja osalle sain jopa korkotukeakin, kaupungissa olevat kiinteistöt riittivät osalle vakuudeksi ja osan rahaa sain myymällä kiinteistöjä. Myöhemmin tein metsäkauppoja ja puunmyyntituloilla maksoin velkoja. Tulotasoni tosin putosi rajusti viljelijäksi ryhtyessäni.Itseasiassa aika suuri osa tiloista on asutustiloja tai rintamamiestiloja, raivattu kylmään korpeen sukupolvi tai pari sitten, perittyjä tiloja on paljon vähempi ja moni hyväkin tila on jaettu perillisten kesken niin, ettei niistä saa enää elinkelpoista maatilaa.
Joillakin on mahdollisuus jatkaa vanhempiensa tilaa kohtuullisella kauppasummalla, toiset taas joutuu kokoamaan palapelin kokonaan itse.
Mutta niin se on muussakin yritystoiminnassa, ei kaikilla ole vanhaa yritstä pohjalla, josta kehittää se oma yritys, kun taas toisilla on siinäkin mielessä kevyempi alku. - kumm
narskis kirjoitti:
Kaikki maanviljelijät saavat tilansa perintönä, ei kukaan osta käyvästä hinnasta maatilaa. Näennäisesti voi olla niin, että maksetaan jotakin kauppahintaa, jonka maksamiseen annetaan ns. valtionlainaa ja rahat jää todellisuudessa lahjan saajan haltuun.
Eli vanhammat antavat tilansa yhdelle lahjaksi ja kaikki muut lapset saavat lähteä perinnöttä maailmalle.Etkö tiedä, että laina on maksettava takaisin, olkoon se saatu mistä hyvänsä. Eikä se tietääkseni tule valtiolta, vaan otetaan jostakin pankista, ja valtiolta saa korkotukea, joka pienentää lainan korkoa.
- älkää tuomitko
narskis kirjoitti:
Kaikki maanviljelijät saavat tilansa perintönä, ei kukaan osta käyvästä hinnasta maatilaa. Näennäisesti voi olla niin, että maksetaan jotakin kauppahintaa, jonka maksamiseen annetaan ns. valtionlainaa ja rahat jää todellisuudessa lahjan saajan haltuun.
Eli vanhammat antavat tilansa yhdelle lahjaksi ja kaikki muut lapset saavat lähteä perinnöttä maailmalle.Olemme mekin maksaneet tilan ja luulen että aika melkein jokainen.
vanhemmat osti osakkeen sillä rahalla. Mieheni on otettu kasvattipojaksi. Hän käy nykyään 4 krt viikossa isänsä luona ja hoidetaan hänen asiansa. Hän täytti 88 ja hänen vaimonsa kuoli 2011 äytti 90 v. Olen siivonnut tyttärieni kanssa ja nyt teen silloin tällöin ruuan vaarille kun hän on kyllästynyt ruokaan joka tuodaan hänelle.
no menee vanhusasaankin.
- teeppä näin
Periaatteessa tietenkin voi, mutta maanviljelijän ammatti on kuten on muutkin ammatit, eli ensin pitää hankkia ammattitaito, ennenkuin sitä voi harjoittaa.
Mene koulun penkille ja sitten työ-elämään, muutaman vuoden päästä sitten katsele vasta omaa tilaa, jos on vielä virtaa jäljellä ....- Tulihan käytyä
Hukkaan menee koulut.Asiasta kiinnostustunut päässee jyvälle hommasta kun lukee parit kirjat ja on parina suvena jelppimässä
jossain suuremmalla tilalla.Elukoiden kanssa vehtaaminen on turhanaikusita erioten a-b alueella. - näin on
Jos nyt alkaa viljelijäksi, on käytävä koulut, edellä jo asiaa selvitetty, pohjoisen tuet paremmat ja nimenomaan jos on eläimiä, vuokraa tila rakennuksineen ja laita vaikka lampaita tai osta joltain eläkkeelle jäävältä toimiva tila ja opettele ala ennenkuin investoit itseäsi elinikäiseen velkaan.
- ihime ja kumma juttu
näin on kirjoitti:
Jos nyt alkaa viljelijäksi, on käytävä koulut, edellä jo asiaa selvitetty, pohjoisen tuet paremmat ja nimenomaan jos on eläimiä, vuokraa tila rakennuksineen ja laita vaikka lampaita tai osta joltain eläkkeelle jäävältä toimiva tila ja opettele ala ennenkuin investoit itseäsi elinikäiseen velkaan.
Ei tarvitse olla koulutusta, aloitin kolme vuotta sitten ja kaikki tuet tulee kuten muillekkin maajusseille tulee, mistä tämmönen väite on peräisin.
Maatalous on yrittämistä ja tässä maassa on yrittämisen vapaus, eli kuka tahansa voi ruveta maajussiksi jos haluaa.
Pitää olla pätevä, mutta ei tarvi olla koulutusta.
Pätevyyden voi osoittaa muutenkin.
Tosin tota pätevyyttä ei kysytä kuin investointituissa ja sinnekin voi sen hankkia investoinnin aikana, kuten minä tein ....
Mitä kannattavuuteen tulee, niin se pitää selvittää ennenkuin tekee velkaa.
Jotta ei tee liikaa velkaa. - mmuk
ihime ja kumma juttu kirjoitti:
Ei tarvitse olla koulutusta, aloitin kolme vuotta sitten ja kaikki tuet tulee kuten muillekkin maajusseille tulee, mistä tämmönen väite on peräisin.
Maatalous on yrittämistä ja tässä maassa on yrittämisen vapaus, eli kuka tahansa voi ruveta maajussiksi jos haluaa.
Pitää olla pätevä, mutta ei tarvi olla koulutusta.
Pätevyyden voi osoittaa muutenkin.
Tosin tota pätevyyttä ei kysytä kuin investointituissa ja sinnekin voi sen hankkia investoinnin aikana, kuten minä tein ....
Mitä kannattavuuteen tulee, niin se pitää selvittää ennenkuin tekee velkaa.
Jotta ei tee liikaa velkaa.Jos haet aloitustukea, pitää olla tietty koulutustaso, muuten ei sitä tipu.
- ihime ja kumma
mmuk kirjoitti:
Jos haet aloitustukea, pitää olla tietty koulutustaso, muuten ei sitä tipu.
Tarkoitat varmaan nuorenviljeljän tukea, koulutustaso tai muu todistus, josta ilmenee ammattitaito, sen voi hankkia kyllä silloinkin, kun tilaa pitää.
Eiköhän esim. työkokemus alalta riitä.
Mitä muuta "aloitustukea" alalla voisi saada ????
Itse aloitin 2008 ja sain kaikki muut tuet, mutta en tuota nuoren viljeljän tukea, kun oli liikaa ikää, kukaan ei puhunut koulutuksesta yhtään mitään.
Paitsi sitten investointivaiheessa, jolloin asia hoidettiin pois päiväjärjestyksestä, muita koulutodistuksia esittämällä ....
Toi nuorenviljelijäntuki on kyllä naurettavan pieni summa, sentakia ei kannata itseään stressata .... - Trollin
ihime ja kumma kirjoitti:
Tarkoitat varmaan nuorenviljeljän tukea, koulutustaso tai muu todistus, josta ilmenee ammattitaito, sen voi hankkia kyllä silloinkin, kun tilaa pitää.
Eiköhän esim. työkokemus alalta riitä.
Mitä muuta "aloitustukea" alalla voisi saada ????
Itse aloitin 2008 ja sain kaikki muut tuet, mutta en tuota nuoren viljeljän tukea, kun oli liikaa ikää, kukaan ei puhunut koulutuksesta yhtään mitään.
Paitsi sitten investointivaiheessa, jolloin asia hoidettiin pois päiväjärjestyksestä, muita koulutodistuksia esittämällä ....
Toi nuorenviljelijäntuki on kyllä naurettavan pieni summa, sentakia ei kannata itseään stressata ....vedätystä.
- mmuk
ihime ja kumma kirjoitti:
Tarkoitat varmaan nuorenviljeljän tukea, koulutustaso tai muu todistus, josta ilmenee ammattitaito, sen voi hankkia kyllä silloinkin, kun tilaa pitää.
Eiköhän esim. työkokemus alalta riitä.
Mitä muuta "aloitustukea" alalla voisi saada ????
Itse aloitin 2008 ja sain kaikki muut tuet, mutta en tuota nuoren viljeljän tukea, kun oli liikaa ikää, kukaan ei puhunut koulutuksesta yhtään mitään.
Paitsi sitten investointivaiheessa, jolloin asia hoidettiin pois päiväjärjestyksestä, muita koulutodistuksia esittämällä ....
Toi nuorenviljelijäntuki on kyllä naurettavan pieni summa, sentakia ei kannata itseään stressata ....Tarkoitan aloitustukea, jota voi saada kun aloittaa tilanpidon, ja se on suuruudeltaan 5000 - 35 000 €. Saadakseen tuon 35 000€ pitää nettotulojen olla vähintään 17 000 € jonakin vuonna kolmen vuoden sisällä. Laskutapa on vähintäänkin erikoinen, tuloihin ei esimerkiksi lasketa maatalouskoneilla suoritettuja rahtituloja, ja konepoistot lasketaan koneiden laskennallisesta nykyarvosta, ei siis verotuksessa käytettävästä menojäännöksestä. Eikä tuloja lasketa todellisten tulojen mukaan, vaan esim. viljan hinta lasketaan 4vuoden keskihinnan mukaan, kauran laskennallinen hinta on tänä vuonna 130 €/tn.
B-alueella pitää olla peltoa n. 55 ha, jotta olisi mahdollisuuksia päästä tuohon laskennalliseen yli 17 000 € vuosituloon, jos on viljatila.
Hakemus tuohon tukeen on tehtävä 10 kk kuluessa tilanpidon aloittamisesta.
Senverran on kokemusta asiasta tältä vuodelta, 45 ha peltoa, B-alue viljatila, aloitustuki häthätää 5000€, ja siihenkin tarvitaan kannattavuuslaskelmat, joita esim. Pro-Agria tekee, ja maksaa tietysti asiakkaalle eräitä satasia.
Tuen saajan on lisäksi sitouduttava erinäisiin ehtoihin.
Metsätuloja ei oteta huomioon tuloja laskettaessa.
Tuen hakemisen edellytys on työkokemuksen lisäksi tietty määrä maatalousalan- ja kaupallisen alan oppitunteja. Mikä koskee myös mahdollisten investointitukien hakuehtoja. Näin on näreet. - jååååjåååå
mmuk kirjoitti:
Tarkoitan aloitustukea, jota voi saada kun aloittaa tilanpidon, ja se on suuruudeltaan 5000 - 35 000 €. Saadakseen tuon 35 000€ pitää nettotulojen olla vähintään 17 000 € jonakin vuonna kolmen vuoden sisällä. Laskutapa on vähintäänkin erikoinen, tuloihin ei esimerkiksi lasketa maatalouskoneilla suoritettuja rahtituloja, ja konepoistot lasketaan koneiden laskennallisesta nykyarvosta, ei siis verotuksessa käytettävästä menojäännöksestä. Eikä tuloja lasketa todellisten tulojen mukaan, vaan esim. viljan hinta lasketaan 4vuoden keskihinnan mukaan, kauran laskennallinen hinta on tänä vuonna 130 €/tn.
B-alueella pitää olla peltoa n. 55 ha, jotta olisi mahdollisuuksia päästä tuohon laskennalliseen yli 17 000 € vuosituloon, jos on viljatila.
Hakemus tuohon tukeen on tehtävä 10 kk kuluessa tilanpidon aloittamisesta.
Senverran on kokemusta asiasta tältä vuodelta, 45 ha peltoa, B-alue viljatila, aloitustuki häthätää 5000€, ja siihenkin tarvitaan kannattavuuslaskelmat, joita esim. Pro-Agria tekee, ja maksaa tietysti asiakkaalle eräitä satasia.
Tuen saajan on lisäksi sitouduttava erinäisiin ehtoihin.
Metsätuloja ei oteta huomioon tuloja laskettaessa.
Tuen hakemisen edellytys on työkokemuksen lisäksi tietty määrä maatalousalan- ja kaupallisen alan oppitunteja. Mikä koskee myös mahdollisten investointitukien hakuehtoja. Näin on näreet.Aloitustuki on täällä meilläpäin 100 euroa hehtaarilta, eli ns nuorenviljelijän tuki.
Ite en ole tuota koskaan hakenut, kun siinä piti olla alle nelkymppinen ja olin aloittaessani sen yli, kaikki muut tuet olen saanut, eikä ole ollut päivääkään minkään koulun koulutusta alalle, aloitin maanviljelyn 47 vuotiaana ja vuonna 2009.
olen saanut myös investointitukia investointeihini, niihin joihin sitä oli silloin mahdollisuus saada ...
Ehkä ne vaan on kattoneet minut tarpeeksi päteväksi, paitovai vielä, peltoa on 44 hehtaaria .....
Mitään muita tukia ei ole jäänyt tulematta. - "Aloitustukea" ei
mmuk kirjoitti:
Tarkoitan aloitustukea, jota voi saada kun aloittaa tilanpidon, ja se on suuruudeltaan 5000 - 35 000 €. Saadakseen tuon 35 000€ pitää nettotulojen olla vähintään 17 000 € jonakin vuonna kolmen vuoden sisällä. Laskutapa on vähintäänkin erikoinen, tuloihin ei esimerkiksi lasketa maatalouskoneilla suoritettuja rahtituloja, ja konepoistot lasketaan koneiden laskennallisesta nykyarvosta, ei siis verotuksessa käytettävästä menojäännöksestä. Eikä tuloja lasketa todellisten tulojen mukaan, vaan esim. viljan hinta lasketaan 4vuoden keskihinnan mukaan, kauran laskennallinen hinta on tänä vuonna 130 €/tn.
B-alueella pitää olla peltoa n. 55 ha, jotta olisi mahdollisuuksia päästä tuohon laskennalliseen yli 17 000 € vuosituloon, jos on viljatila.
Hakemus tuohon tukeen on tehtävä 10 kk kuluessa tilanpidon aloittamisesta.
Senverran on kokemusta asiasta tältä vuodelta, 45 ha peltoa, B-alue viljatila, aloitustuki häthätää 5000€, ja siihenkin tarvitaan kannattavuuslaskelmat, joita esim. Pro-Agria tekee, ja maksaa tietysti asiakkaalle eräitä satasia.
Tuen saajan on lisäksi sitouduttava erinäisiin ehtoihin.
Metsätuloja ei oteta huomioon tuloja laskettaessa.
Tuen hakemisen edellytys on työkokemuksen lisäksi tietty määrä maatalousalan- ja kaupallisen alan oppitunteja. Mikä koskee myös mahdollisten investointitukien hakuehtoja. Näin on näreet.ole olemassakaan, nuoren viljelijän aloitustuki on ja se on harkinnanvarainen, automaattisesti sitäkään ei saa vaikka ehdot täyttyisivätkin, siihen ei vaikuta tukialue ja tukea ei saa "käteensä vaan se vain pienentää aloittavan viljelijän velkataakkaa. Koko tuen merkitys on marginaalinen..
- mmuk
"Aloitustukea" ei kirjoitti:
ole olemassakaan, nuoren viljelijän aloitustuki on ja se on harkinnanvarainen, automaattisesti sitäkään ei saa vaikka ehdot täyttyisivätkin, siihen ei vaikuta tukialue ja tukea ei saa "käteensä vaan se vain pienentää aloittavan viljelijän velkataakkaa. Koko tuen merkitys on marginaalinen..
Kylläpä on nyt vaikea asia tuo aloitustuki, josta kirjoitin, siinä olet oikeassa että virallinen nimike on "Nuoren viljelijän aloitustuki", mutta muut asiat pitävät paikkansa jotka edellä kirjoitin, eikä se ole harkinnanvarainen, jos tulorajat täyttyy, ja muut edellytykset, niin se on luonnostaan kuuluva asia.
Tukialue vaikuttaa sillätavoin asiaan, kun tuloihin sisältyy myös tuet, nehän on erikokoisia eri tukialueilla, ja mahdollisen tuen voi käyttää parhaaksi katsomallaan tavalla. Jos on mahdollista saada 35 000 € sitä "Nuorenviljelijän aloitustukea", en pitäisi mitenkään marginaalisena.
En tiedä mitkä oli silloin vaatimukset, mutta nykyään on oltava 20 opintoviikkoa alan koulutusta, josta puolet pitää olla kaupallista koulutusta.
En nyt ala uudelleen selostamaan tukiehtoja, kun ne jo tuolla aiemmin selvitin, sanon vaan että ne pitää paikkansa. Tämä asia on ollut esillä henkilökohtaisesti nyt parin kuukauden ajan, ja siinä ajassa se on juurtajaksain selvitetty.
B-alueella ei mitään nuoren viljelijän tukea ainakaan viljatilalla, tällä tarkoitan peltotukia, joilla taas ei ole mitään tekemistä "Nuorenviljelijän aloitustuen kanssa". - Syytä olla
mmuk kirjoitti:
Kylläpä on nyt vaikea asia tuo aloitustuki, josta kirjoitin, siinä olet oikeassa että virallinen nimike on "Nuoren viljelijän aloitustuki", mutta muut asiat pitävät paikkansa jotka edellä kirjoitin, eikä se ole harkinnanvarainen, jos tulorajat täyttyy, ja muut edellytykset, niin se on luonnostaan kuuluva asia.
Tukialue vaikuttaa sillätavoin asiaan, kun tuloihin sisältyy myös tuet, nehän on erikokoisia eri tukialueilla, ja mahdollisen tuen voi käyttää parhaaksi katsomallaan tavalla. Jos on mahdollista saada 35 000 € sitä "Nuorenviljelijän aloitustukea", en pitäisi mitenkään marginaalisena.
En tiedä mitkä oli silloin vaatimukset, mutta nykyään on oltava 20 opintoviikkoa alan koulutusta, josta puolet pitää olla kaupallista koulutusta.
En nyt ala uudelleen selostamaan tukiehtoja, kun ne jo tuolla aiemmin selvitin, sanon vaan että ne pitää paikkansa. Tämä asia on ollut esillä henkilökohtaisesti nyt parin kuukauden ajan, ja siinä ajassa se on juurtajaksain selvitetty.
B-alueella ei mitään nuoren viljelijän tukea ainakaan viljatilalla, tällä tarkoitan peltotukia, joilla taas ei ole mitään tekemistä "Nuorenviljelijän aloitustuen kanssa".tarkkana ettei anna kuvaa sellaisesta tuesta jota ei ole olemassakaan ja kyllä se on harkinnanvarainen ja vieläpä niin että jaetaan vain sen verran kun rahaa on käytettävissä, tuki voi vaikka puolittua sen perusteella. Tukialue tai tilakoko ei vaikuta oleellisesti tuen määrään ja en tiedä yhtään tapausta mistä olisi tullut maksimituki, toki näitäkin varmaan on. Marginaalinen siinä mielessä että yleensä tukea saadakseen kauppasummat ovat sellaisia että koko tuella ei oikeastaan ole mitään merkitystä, tukiehdot oli sinänsä esitelty aivan oikein..
- mmuk
Syytä olla kirjoitti:
tarkkana ettei anna kuvaa sellaisesta tuesta jota ei ole olemassakaan ja kyllä se on harkinnanvarainen ja vieläpä niin että jaetaan vain sen verran kun rahaa on käytettävissä, tuki voi vaikka puolittua sen perusteella. Tukialue tai tilakoko ei vaikuta oleellisesti tuen määrään ja en tiedä yhtään tapausta mistä olisi tullut maksimituki, toki näitäkin varmaan on. Marginaalinen siinä mielessä että yleensä tukea saadakseen kauppasummat ovat sellaisia että koko tuella ei oikeastaan ole mitään merkitystä, tukiehdot oli sinänsä esitelty aivan oikein..
Et näköjään vieläkään tajua, mistä olet tietosi ammentanut, et ainakaan Mavin sivuilta. Tukialue merkitsee paljonkin, koska maataloustuet on suurempia muilla, kuin A-B- alueella, tämä nostaa tulon määrää. Tilakoko onkin juuri ratkaiseva tekijä, miten luulet esim.20ha:n alalta saatavan 17 000 €:n nettotulon, sensijaan 100 ha:n tilalta sen on jo huomattavasti helpompaa. Ely-keskuksesta ei ole tullut mitään tietoa, että tuki olisi harkinnanvarainen, 5000 € saa, jos maatalouden laskennallinen tulo on yli 10 000 €, ja yli 17 000 €:n laskennallisella tulolla tuki on 35 000 € enintään, näin sanotaan ohjeissa. Kauppasumma ei vaikuta tuen saamiseen mitenkään. Uskoakseni spv-kaupoissa kauppasummat on kuitenkin sellaista tasoa, että siinä voi 35 000 € kuitenkin olla merkittävä summa, ainakin meidän pojalla olisi sille varmaan käyttöä, sillä kuittaisi lahjaveron, ja jäisi vielä muuhunkin käyttöön. Ikävä kyllä päätös on vain 5000 €, kun 45ha:n tilalta ei tuohon 17 000 €:n laskennalliseen tuloon päässyt. No rahaa se on sekin.
- näin se on
mmuk kirjoitti:
Et näköjään vieläkään tajua, mistä olet tietosi ammentanut, et ainakaan Mavin sivuilta. Tukialue merkitsee paljonkin, koska maataloustuet on suurempia muilla, kuin A-B- alueella, tämä nostaa tulon määrää. Tilakoko onkin juuri ratkaiseva tekijä, miten luulet esim.20ha:n alalta saatavan 17 000 €:n nettotulon, sensijaan 100 ha:n tilalta sen on jo huomattavasti helpompaa. Ely-keskuksesta ei ole tullut mitään tietoa, että tuki olisi harkinnanvarainen, 5000 € saa, jos maatalouden laskennallinen tulo on yli 10 000 €, ja yli 17 000 €:n laskennallisella tulolla tuki on 35 000 € enintään, näin sanotaan ohjeissa. Kauppasumma ei vaikuta tuen saamiseen mitenkään. Uskoakseni spv-kaupoissa kauppasummat on kuitenkin sellaista tasoa, että siinä voi 35 000 € kuitenkin olla merkittävä summa, ainakin meidän pojalla olisi sille varmaan käyttöä, sillä kuittaisi lahjaveron, ja jäisi vielä muuhunkin käyttöön. Ikävä kyllä päätös on vain 5000 €, kun 45ha:n tilalta ei tuohon 17 000 €:n laskennalliseen tuloon päässyt. No rahaa se on sekin.
Toi 35 000 € on varmaan joku kattosumma, moni ei ole saanut tommosia alotustukia ollenkaan, itseasiassa ne on aika pieniä summia, kun katsoo koko tukipottia.
- Oletteko ihan
mmuk kirjoitti:
Et näköjään vieläkään tajua, mistä olet tietosi ammentanut, et ainakaan Mavin sivuilta. Tukialue merkitsee paljonkin, koska maataloustuet on suurempia muilla, kuin A-B- alueella, tämä nostaa tulon määrää. Tilakoko onkin juuri ratkaiseva tekijä, miten luulet esim.20ha:n alalta saatavan 17 000 €:n nettotulon, sensijaan 100 ha:n tilalta sen on jo huomattavasti helpompaa. Ely-keskuksesta ei ole tullut mitään tietoa, että tuki olisi harkinnanvarainen, 5000 € saa, jos maatalouden laskennallinen tulo on yli 10 000 €, ja yli 17 000 €:n laskennallisella tulolla tuki on 35 000 € enintään, näin sanotaan ohjeissa. Kauppasumma ei vaikuta tuen saamiseen mitenkään. Uskoakseni spv-kaupoissa kauppasummat on kuitenkin sellaista tasoa, että siinä voi 35 000 € kuitenkin olla merkittävä summa, ainakin meidän pojalla olisi sille varmaan käyttöä, sillä kuittaisi lahjaveron, ja jäisi vielä muuhunkin käyttöön. Ikävä kyllä päätös on vain 5000 €, kun 45ha:n tilalta ei tuohon 17 000 €:n laskennalliseen tuloon päässyt. No rahaa se on sekin.
järjissänne, mitkä tuet on suurempia ? , tilakoolla ei ole merkitystä, ainoastaan nettotulolla ja kauppasummalla, rahaa jaetaan vain sen verran kun sitä on käytettävissä ja tuki ON HARKINNANVARAINEN esim. jos lahjavero tulee kuvioihin tukea on turha hakea vaikka muut ehdot täyttyisikin.
- mmuk
Oletteko ihan kirjoitti:
järjissänne, mitkä tuet on suurempia ? , tilakoolla ei ole merkitystä, ainoastaan nettotulolla ja kauppasummalla, rahaa jaetaan vain sen verran kun sitä on käytettävissä ja tuki ON HARKINNANVARAINEN esim. jos lahjavero tulee kuvioihin tukea on turha hakea vaikka muut ehdot täyttyisikin.
Etkö vieläkään tajua, tuet lasketaan tuloksi likvi- laskelmassa, ja tiedät varmaan, että pelto-ym. tuet on erikokoisia euroissa mitattuna eri tukialueilla, näin tukialue vaikuttaa nettotuloon. Oletettavasti tiedät, että esim. Utsjoella on tuotantotuet huomattavasti korkeammat kuin esim. A-B-alueella, lisäksi on pohjoisentuet peltokasveille. Eiköhän suuremmat tuet auta saamaan nettotuloa korkeammaksi.
Tilakoolla on merkitystä, meille sanottiin, että jos olisi peltoa 10ha enemmän, nettotulo nousisi tarvittavaan 17 000 euroon. Miten tuo tilakoko asia on sulle noin vaikea, mitä suurempi tila, sitä suurempi nettotulo.
Kauppasummalla taas ei ole mitään merkitystä. Meidän tapauksessa tila lahjoitettiin, ei ollut mitään kauppasummaa, ja se alempi aloitustuki tuli kuin Manulle illallinen, ja olisi tullut se 35 000 €, jos olisi ollut enemmän peltoa.
Minä ainakin olen järjissäni, ja ymmärrän sen, että isommat hehtaarikohtaiset peltotuet, ja isommat tuotantotuet, jotka on tuolla mitä pohjoisemmaksi mennään vaikuttavat nettotuloon, vaikka en olekaan mikään matematiikan maisteri.
Neuvoisin sinua tutustumaan tuki-oppaisiin, jotka tulevat kevään korvalla joka tilalle maataloustukien hakemista varten, sieltä selviää miten tuet on eri tuki-alueilla eri suuruisia, kun kyselet "mitkä tuet on suurempia".
Kärjistetään vielä, mitä luulet jos on peltoa 10ha, tai 100ha, kummastako tuo 17 000 €:n nettotulo on todennäköisempää saada ?
Olisi muuten mukava tietää mistä olet nuo väitteesi oikeasti todistavat tiedot saanut.
No minä en enää viitsi useampaa kertaa samoja asioita selvittää, jos ei mene tieto perille, niin ei sitten mene. - TROLLI.
mmuk kirjoitti:
Etkö vieläkään tajua, tuet lasketaan tuloksi likvi- laskelmassa, ja tiedät varmaan, että pelto-ym. tuet on erikokoisia euroissa mitattuna eri tukialueilla, näin tukialue vaikuttaa nettotuloon. Oletettavasti tiedät, että esim. Utsjoella on tuotantotuet huomattavasti korkeammat kuin esim. A-B-alueella, lisäksi on pohjoisentuet peltokasveille. Eiköhän suuremmat tuet auta saamaan nettotuloa korkeammaksi.
Tilakoolla on merkitystä, meille sanottiin, että jos olisi peltoa 10ha enemmän, nettotulo nousisi tarvittavaan 17 000 euroon. Miten tuo tilakoko asia on sulle noin vaikea, mitä suurempi tila, sitä suurempi nettotulo.
Kauppasummalla taas ei ole mitään merkitystä. Meidän tapauksessa tila lahjoitettiin, ei ollut mitään kauppasummaa, ja se alempi aloitustuki tuli kuin Manulle illallinen, ja olisi tullut se 35 000 €, jos olisi ollut enemmän peltoa.
Minä ainakin olen järjissäni, ja ymmärrän sen, että isommat hehtaarikohtaiset peltotuet, ja isommat tuotantotuet, jotka on tuolla mitä pohjoisemmaksi mennään vaikuttavat nettotuloon, vaikka en olekaan mikään matematiikan maisteri.
Neuvoisin sinua tutustumaan tuki-oppaisiin, jotka tulevat kevään korvalla joka tilalle maataloustukien hakemista varten, sieltä selviää miten tuet on eri tuki-alueilla eri suuruisia, kun kyselet "mitkä tuet on suurempia".
Kärjistetään vielä, mitä luulet jos on peltoa 10ha, tai 100ha, kummastako tuo 17 000 €:n nettotulo on todennäköisempää saada ?
Olisi muuten mukava tietää mistä olet nuo väitteesi oikeasti todistavat tiedot saanut.
No minä en enää viitsi useampaa kertaa samoja asioita selvittää, jos ei mene tieto perille, niin ei sitten mene.TROLLI
- niiimpäniin
mmuk kirjoitti:
Etkö vieläkään tajua, tuet lasketaan tuloksi likvi- laskelmassa, ja tiedät varmaan, että pelto-ym. tuet on erikokoisia euroissa mitattuna eri tukialueilla, näin tukialue vaikuttaa nettotuloon. Oletettavasti tiedät, että esim. Utsjoella on tuotantotuet huomattavasti korkeammat kuin esim. A-B-alueella, lisäksi on pohjoisentuet peltokasveille. Eiköhän suuremmat tuet auta saamaan nettotuloa korkeammaksi.
Tilakoolla on merkitystä, meille sanottiin, että jos olisi peltoa 10ha enemmän, nettotulo nousisi tarvittavaan 17 000 euroon. Miten tuo tilakoko asia on sulle noin vaikea, mitä suurempi tila, sitä suurempi nettotulo.
Kauppasummalla taas ei ole mitään merkitystä. Meidän tapauksessa tila lahjoitettiin, ei ollut mitään kauppasummaa, ja se alempi aloitustuki tuli kuin Manulle illallinen, ja olisi tullut se 35 000 €, jos olisi ollut enemmän peltoa.
Minä ainakin olen järjissäni, ja ymmärrän sen, että isommat hehtaarikohtaiset peltotuet, ja isommat tuotantotuet, jotka on tuolla mitä pohjoisemmaksi mennään vaikuttavat nettotuloon, vaikka en olekaan mikään matematiikan maisteri.
Neuvoisin sinua tutustumaan tuki-oppaisiin, jotka tulevat kevään korvalla joka tilalle maataloustukien hakemista varten, sieltä selviää miten tuet on eri tuki-alueilla eri suuruisia, kun kyselet "mitkä tuet on suurempia".
Kärjistetään vielä, mitä luulet jos on peltoa 10ha, tai 100ha, kummastako tuo 17 000 €:n nettotulo on todennäköisempää saada ?
Olisi muuten mukava tietää mistä olet nuo väitteesi oikeasti todistavat tiedot saanut.
No minä en enää viitsi useampaa kertaa samoja asioita selvittää, jos ei mene tieto perille, niin ei sitten mene.Sinä et tarvi sitä aloitustukea, kyse on yksinkertaisesti siitä.
Ne vaan kattoo, etä pyyhkii niin hyvin että tukea ei tarvita. - tarkastaja
niiimpäniin kirjoitti:
Sinä et tarvi sitä aloitustukea, kyse on yksinkertaisesti siitä.
Ne vaan kattoo, etä pyyhkii niin hyvin että tukea ei tarvita.Nuoren viljelijän aloitustuen hakemisessa ei ole kysymys siitä tarvitaanko sitä, koska kysymys on absurdi, kun tänä päivänä aloittaa viljanviljelyn, on joka euro tarpeen, vaikka ei olisi tilasta maksanutkaan muuta kuin lahjaverot, joka ei ole sekään mikään pikkusumma.
Tuen saamisen ehtona on elinkelpoinen tila, ja sen takia on nettotuloraja asetettu. - Trollin
tarkastaja kirjoitti:
Nuoren viljelijän aloitustuen hakemisessa ei ole kysymys siitä tarvitaanko sitä, koska kysymys on absurdi, kun tänä päivänä aloittaa viljanviljelyn, on joka euro tarpeen, vaikka ei olisi tilasta maksanutkaan muuta kuin lahjaverot, joka ei ole sekään mikään pikkusumma.
Tuen saamisen ehtona on elinkelpoinen tila, ja sen takia on nettotuloraja asetettu.vedätys syytä lopettaa.
- ei mee läpi
tarkastaja kirjoitti:
Nuoren viljelijän aloitustuen hakemisessa ei ole kysymys siitä tarvitaanko sitä, koska kysymys on absurdi, kun tänä päivänä aloittaa viljanviljelyn, on joka euro tarpeen, vaikka ei olisi tilasta maksanutkaan muuta kuin lahjaverot, joka ei ole sekään mikään pikkusumma.
Tuen saamisen ehtona on elinkelpoinen tila, ja sen takia on nettotuloraja asetettu.Johonkihan se alaraja pitää vetää, nyt se on vedetty tohon 17 000 euroon ja jos rehellisiä ollaan, niin eihän ton pienemmällä tulolla voi elää.
- tarkastaja
ei mee läpi kirjoitti:
Johonkihan se alaraja pitää vetää, nyt se on vedetty tohon 17 000 euroon ja jos rehellisiä ollaan, niin eihän ton pienemmällä tulolla voi elää.
Voihan olla lisäksi metsätuloja, joita ei kuitenkaan lasketa mukaan nettotuloihin.
- näin se meneee
tarkastaja kirjoitti:
Voihan olla lisäksi metsätuloja, joita ei kuitenkaan lasketa mukaan nettotuloihin.
Ainahan joku on pielessä, peltoa on liian vähän, tukialue väärä, muija ei halua jne...
Ei se homma tommosiin kaadu, jos kerran alalle haluaa.
Ne on järjestelykysymyksiä vaan ....
- Nyt jo eläkkeellä
Taitaa olla vitsi koko kysymys!!!
- mv211
Trolli.
- juu ei onnistu!
Et saa lainaa! Miksi? Minäpä kerron.
Teetettiin reilu kuukausi sitten TE.keskuksella likvi toimivaan tilaan jossa peltoa vajaa 50ha, koneet, karja ihan kaikki kaupassa siis mukana. Vuokrapeltoja olisii saatu tuon päälle 30ha ja niistä maanomistajilta todistus saatiin koska pankki ilmoitti että maat apitää olla, mitä enemmän sen parempi.
Omaa rahaa valmiina n.90th mökin ominaisuudessa joka siis olisi myyty ja rahat käytetty tilakauppaan.
Pankille kelpaa ostettavasta tilasta vakuudeksi kiinteistöt maat, mikään muu ei (ei koneet jne) ja vakuusarvo on vain 60% eli lopulle 40% pitää olla vakuuksia . Vaikka olisi saatu nuoren aloittavan yrittäjän aloitustuki niin laskelmia ei saa siihen malliin että kannattavuutta on kun puhtaasti velkarahalla ostaa. Itsellä on oltava paljon rahaa että velkaa ei tarvitse ottaa isoa määrä. Jos annaat vakuudeksi kiinteistön niin sen vakuusarvoksi maatilakaupassa pankki katsoo myös 60%.
Eli jos ostat tilaa jonka hinta noin 500th pitää sinulta löytyä liki 200th itseltä ttäppiä että pankit alkaa rahoittamaan. Tämä vastaus tullut kolmesta eri pankista.
Maatilan rahoitus menee pankissa yritysrahoituksen piikkiin ja pelisäännöt hieman eri kaliiberia.
Viimeiset kolme vuotta on näitä tilakauppoja koitettu eri tiloista tehdä ja ei onnistu. Suomessa on lähes mahdotonta ostaa toimivaa tilaa, näin sanoi myös te keskuksen edustaja likviä meille tehdessä.
Mitä koulutukseen tulee on sinulla pari vuotta aikaa hankkia se, näin määrää ihana eu, taisi olla peräti kolme vuotta tilanpidon aloituksesta. - 24242fwfsf
Varmasti olisi viljelijöitä nuorisossa, mutta kukapa saa puolimilliä lainaa?
- Vanha ongelma,
talo täytyisi ostaa mutta kun ei ole torpankaa hintaa..
- Maatiaiska
Vanhempani on joutunut maksamaan tilasta veljille ja siskolle 1.500 000 sillosta markaa, vaikka tila jaettiin kolmeen osaan 50 -luvulla, joten pötypuhetta, että sukupolvenvaihdoksessa saisi tilan ilmaiseksi, lisäksi tuli vielä rasitteeksi vanhempien syytinki.
- nääin se oon
Niin nämähän on ihan miten sovitaan, jos vanhemmat haluaa antaa tilansa yhdelle lapsista ilmaiseksi, niin se kyllä onnistuu, mutta jos muuta perittävää omaisuutta ei ole, niin tämä joka tilan on saanut, joutuu maksamaan pahimmassa tapauksessa tilan sen hetkisestä velattomasta arvosta 50 %:tia tasinkoa muille sisaruksille, mutta tila jää jakamattomana sille jolle se on annettu.
Jos muuta omaisuutta on senverran vanhempien jäljiltä, että lakiosa täyttyy, niin homma ei muutu miksikään eikä maksuja tule, vaikka käräjöisit maailman tappiin asti.
Yleensähän tila siirtyy kaupalla, jossa tilanhinta, arvo ja velat on balansissa, joten perilliset jakaa sitten niitä rahoja ja omaisuutta, joka vanhemmilla oli kuollessaan, tilaa ei enää huomioida missään, se on "myyty" aikaisemmin.
- oluttölkkikaataa
Onko koulutusvaatimusta sukupolvenvaihdoksessa? Saako sairaanhoitajan- ja leipurin koulutuksella alkaa lypsykarjataloutta harjoittamaan ryhtyä. Riittääkö jos löytää hyvät neuvontapalvelut
- Vielä10vJäljellä
On koulutusvaatimus, tosin sen hankkimiseen on pari vuotta aikaa JOS muuten saa tilakaupan toteutettua....tosin luopumistukijärjestelmä on lakkautettu, joten tilat vaihtavat omistajaa joko yhtymävaiheen kautta tai suoralla kaupalla tätä nykyä.
- GoneIn60Hours
Kyllä voi, mutta ellei kyseessä ole lounais-suomessa oleva erinomaisilla maaperällä ja lähellä kaupunkia olevat pellot, niin tappiota tulee taatusti. Täysin kannattamatonta.
- Anonyymi
Terve
- Anonyymi
Ei voi alkaa ja olen yrittänyt noin 30ha peltoa saada toimimaan ja enkä ole perinyt tai saanut tilaa ja vastaus miksi ei toimi on vanhat maanviljelijät eivät haluaa joku muu jatkaa tai sit joku maksaa vuokara pelloista likaa ja valitaan kun ei jää mitää käteen
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Nurmossa kuoli 2 Lasta..
Autokolarissa. Näin kertovat iltapäivälehdet juuri nyt. 22.11. Ja aina ennen Joulua näitä tulee. . .1367599Joel Harkimo seuraa Martina Aitolehden jalanjälkiä!
Oho, aikamoinen yllätys, että Joel Jolle Harkimo on lähtenyt Iholla-ohjelmaan. Tässähän hän seuraa mm. Martina Aitolehde361863Kaksi lasta kuoli kolarissa Seinäjoella. Tutkitaan rikoksena
Henkilöautossa matkustaneet kaksi lasta ovat kuolleet kolarissa Seinäjoella. Kolmas lapsi on vakasti loukkaantunut ja251860- 911603
Miksi pankkitunnuksilla kaikkialle
Miksi rahaliikenteen palveluiden tunnukset vaaditaan miltei kaikkeen yleiseen asiointiin Suomessa? Kenen etu on se, että1791525Tunnekylmä olet
En ole tyytyväinen käytökseesi et osannut kommunikoida. Se on huono piirre ihmisessä että ei osaa katua aiheuttamaansa p104968- 49900
Odotathan nainen jälleenkohtaamistamme
Tiedät tunteeni, ne eivät sammu johtuen ihanuudestasi. Haluan tuntea ihanan kehosi kosketuksen ja sen aikaansaamaan väri28810- 31749
- 241737