mitä mieltä olette 3v rotikkauroksen kodinvaihdoksesta?

ristiriidassa

eli siis on tarjottu 3v rotikkaurosta, on ollut tähän asti monilapsisessa perheessä, koira suht rauhallinen, peruskoulutus hallinnassa, uskollinen, mutta dominoiva ajoittain. tulee toimeen kaikkien muiden eläinten paitsi uroskoirien kanssa. huomionhaluinen poika. tapana murina, ei tarkoita sillä pahaa (kai?)
meillä myös lapsia ja leikattu narttu. saako tämänikäisen "jo käytetyn" koiran kanssa hommat toimimaan uudessa ympäristössä? kukaanhan ei osaa tätä varmasti sanoa, mutta onko se mahdollista

12

536

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Kuten itsekin jo totesit, niin asiassahan ei tietenkään ole mitään varmuutta. Joissakin tilanteissa kodinvaihdot onnistuvat erinomaisesti tai hyvin, toisissa ne epäonnistuvat ja päätyvät pienimuotoiseen katastrofiin.

      Asiaan vaikuttavia seikkoja on paljon: Millainen uusi tulokas on? Onko se hyvähermoinen, perusrauhallinen kaveri vai falskaako hermorakenne? Siitä parhaan selvyyden saa jos koira on jo luonnetestattu. Onko? Tarkastele ajan kanssa uuden tulokkaan taustoja, emän, isän jne. luonnetesti-tuloksia, mitä siellä sanotaan hermorakenteesta? Jos koiran hermot ovat OK, niin se on hyvä lähtökohta. Myös hyvä peruskoulutus on plussaa.

      "Dominoiva ajoittain" - mitähän mahdat tarkoittaa? Rotikoilla on aina taipumus vahvaankin dominanssiin - etenkin uroksilla. Se on luonnollista, mutta dominointi on saatava hallintaan. Millä tavoin koira ilmentää dominanssia?

      Muiden koirien kanssa EI missään tapauksessa tarvitse tulla toimeen, se on ihan OK, etenkään urosrotikka ei tule toimeen muiden urosten kanssa.

      Purkaako koira painetta murraamalla? Eikö hermot muuten kestä, paineistuuko se helposti? Millaista murinaa se on? Tämä on tärkeää selvittää.

      Sitten tämä teidän toinen koiranne, leikattu narttu. Miten se ottaa vastaan uuden tulokkaan?

      Tärkeää on huomioida se, että perhe ja lauman uusin tulokas saavat kontaktin toisiinsa heti ja koiran ja lauman välille syntyy luottamuksellinen suhde. Tämä onnistuu käytännössä koulutuksen ja yhdessä puuhailun (esim. pk-lajit) avulla. Rotikkaa, nuorta urosta, ei missään tapauksessa voi ottaa soffalle makoilemaan, vaan se vaatii treeniä ollakseen tasapainoinen. Jos puuhaa ei ole, se purkaa nuoruuden enegiaansa epätoivotuilla tavoilla.

      • RWU

        "Muiden koirien kanssa EI missään tapauksessa tarvitse tulla toimeen, se on ihan OK, etenkään urosrotikka ei tule toimeen muiden urosten kanssa."

        Mikähän viisaus tuo on? Miksei tarvitse tulla toimeen toisten urosten kanssa?
        Uros rotikka tulee hyvin toimeen muidenkin urosten kanssa jos koira on hallinnassa. Rodulla ei ole merkitystä näissä asioissa. Vaivaa pitää nähdä rottweilerin yhteiskuntakelpoiseksi saamisessa ehkä kuitenkin hieman enemmän kuin joidenkin muiden rotujen kanssa.


      • RWU kirjoitti:

        "Muiden koirien kanssa EI missään tapauksessa tarvitse tulla toimeen, se on ihan OK, etenkään urosrotikka ei tule toimeen muiden urosten kanssa."

        Mikähän viisaus tuo on? Miksei tarvitse tulla toimeen toisten urosten kanssa?
        Uros rotikka tulee hyvin toimeen muidenkin urosten kanssa jos koira on hallinnassa. Rodulla ei ole merkitystä näissä asioissa. Vaivaa pitää nähdä rottweilerin yhteiskuntakelpoiseksi saamisessa ehkä kuitenkin hieman enemmän kuin joidenkin muiden rotujen kanssa.

        Kun tutkii rodun historiaa, käyttötarkoitusta ja luonne, myös siis nykyistä luonnetta, niin huomaa rodun omaavan mm. dominanssia paljon enemmän kuin monen muun rodun. Toki nykyään on paljon ns. lapasia rotikoina, mutta ne eivät sitten olekaan rodunomaisia rotoja... Rottweilerin tulee ilmentää alkukantaisuutta, itsevarmuutta ja rauhallisuutta. Tällaisia rotikoita vaan nykyään on vähän, sangen vähän.

        Rottweiler EI ole mikään koirapuistosesse, se ei ole yltiösosiaalinen koira, joka rakastaa kaikkia muita koiria. Se on oman laumansa jäsen, vahvahermoinen koira, jolle oma lauma on kaiken A ja O. Muut lauman ulkopuoliset koirat ovat juuri sitä, eli lauman ulkopuolisia, joiden kanssa ei tarvitse kavereerata. Erityisesti uroksilla dominanssi-taipumus on sen verran suuri, että muiden urosten kanssa ei moikkailla.

        Mitä on toimeen tuleminen? TIETENKIN koira, myös rottweiler, on aina ohjaajansa hallinnassa ja yhteiskuntakelpoiseksi koulutettu, sehän on ihan selvä asia. Tämä tarkoittaa sitä, että kadulla muiden ohi - niin ihmisten kuin eläintenkin ohi - mennään kauniisti vetämättä, ärisemättä tai märisemättä tai pullistelematta. Näin määritellen siis tullaan muiden koirien kanssa toimeen kyllä. Mutta toimeen tuleminen ei siis tarkoita sitä, että laitetaan kaksi toisilleen tuntematonta rotikkaurosta samaan tilaan ja oletetaan, että ne olisivat pullistematta toisilleen. Tätä tarkoitan toimeen tulemisella tai toimeentulemattomuudella, olisi varmaan pitänyt se heti selventää, mutta kun se on itselleni ihan selvää pläkkiä.

        Suosittelen sinulle sekä aiheen aloittajalle (kuten kaikille muillekin rodustamme kiinnostuneille) osallistumista ehdottomasti rottweilerin omistajakurssille! Sieltä saat tuhdin tietopaketin asioita. Samoin kannattaa mennä kentän laidalle seuraamaan rotikoiden tottis-treeniä. Se on ihan sallittua, eli tervetuloa tapaamaan meitä rotikoiden omistajia, kasvattajia, kouluttajia ja kyselemään lisää!


      • RWU
        rottweiler-mami kirjoitti:

        Kun tutkii rodun historiaa, käyttötarkoitusta ja luonne, myös siis nykyistä luonnetta, niin huomaa rodun omaavan mm. dominanssia paljon enemmän kuin monen muun rodun. Toki nykyään on paljon ns. lapasia rotikoina, mutta ne eivät sitten olekaan rodunomaisia rotoja... Rottweilerin tulee ilmentää alkukantaisuutta, itsevarmuutta ja rauhallisuutta. Tällaisia rotikoita vaan nykyään on vähän, sangen vähän.

        Rottweiler EI ole mikään koirapuistosesse, se ei ole yltiösosiaalinen koira, joka rakastaa kaikkia muita koiria. Se on oman laumansa jäsen, vahvahermoinen koira, jolle oma lauma on kaiken A ja O. Muut lauman ulkopuoliset koirat ovat juuri sitä, eli lauman ulkopuolisia, joiden kanssa ei tarvitse kavereerata. Erityisesti uroksilla dominanssi-taipumus on sen verran suuri, että muiden urosten kanssa ei moikkailla.

        Mitä on toimeen tuleminen? TIETENKIN koira, myös rottweiler, on aina ohjaajansa hallinnassa ja yhteiskuntakelpoiseksi koulutettu, sehän on ihan selvä asia. Tämä tarkoittaa sitä, että kadulla muiden ohi - niin ihmisten kuin eläintenkin ohi - mennään kauniisti vetämättä, ärisemättä tai märisemättä tai pullistelematta. Näin määritellen siis tullaan muiden koirien kanssa toimeen kyllä. Mutta toimeen tuleminen ei siis tarkoita sitä, että laitetaan kaksi toisilleen tuntematonta rotikkaurosta samaan tilaan ja oletetaan, että ne olisivat pullistematta toisilleen. Tätä tarkoitan toimeen tulemisella tai toimeentulemattomuudella, olisi varmaan pitänyt se heti selventää, mutta kun se on itselleni ihan selvää pläkkiä.

        Suosittelen sinulle sekä aiheen aloittajalle (kuten kaikille muillekin rodustamme kiinnostuneille) osallistumista ehdottomasti rottweilerin omistajakurssille! Sieltä saat tuhdin tietopaketin asioita. Samoin kannattaa mennä kentän laidalle seuraamaan rotikoiden tottis-treeniä. Se on ihan sallittua, eli tervetuloa tapaamaan meitä rotikoiden omistajia, kasvattajia, kouluttajia ja kyselemään lisää!

        Koira on laumaeläin ja myös rottweiler. Käytettiin alunperin karjan ajoon. Oliko silloin vain yksi uros käytössä, kun ei sopeutunut muuhun laumaan toisten urosten kanssa?
        En tiedä mihin tutkimukseen seuraavan jälkimmäisen lauseen väittämä perustuu vai onko se vain jotain mutu tietoa vailla totuuspohjaa?
        "Rottweilerin tulee ilmentää alkukantaisuutta, itsevarmuutta ja rauhallisuutta. Tällaisia rotikoita vaan nykyään on vähän, sangen vähän."

        Jos koira on luonteeltaan edellämainitun kaltainen, niin se osaa varmasti käyttäytyä laumassa oikein (kuului siihen mitä tahansa) jos sille vain annetaan siihen mahdollisuus.
        Nykyihminen vain suojelee ja pelkää koiransa käytöstä liikaa eikä anna sen olla normaali sosiaalinen koira. Koiraa pidetään liikaa ihmisen kaltaisena.

        Jos nykyään "lapasia" on niin paljon, niin mistä ne käytösongelmat johtuvat. Ei kai nössö koira kenenkään päälle uskalla käydä tai dominoi normaalijärjellä varustettua ihmistä?
        Kuinka paljon ongelmia olisikaan sitten jos kaikki rottweilerit olisivat rotumääritelmän määrittelemiä ihanne koiria? Ja aiemmin näin laajoja ongelmia ei kuitenkaan ole ollut?

        Kannattaa hankkia sitä tietoa myös jostain muualtakin kuin pelkästään rottiskentiltä, mutta hyvä alku sekin.


      • RWU
        RWU kirjoitti:

        Koira on laumaeläin ja myös rottweiler. Käytettiin alunperin karjan ajoon. Oliko silloin vain yksi uros käytössä, kun ei sopeutunut muuhun laumaan toisten urosten kanssa?
        En tiedä mihin tutkimukseen seuraavan jälkimmäisen lauseen väittämä perustuu vai onko se vain jotain mutu tietoa vailla totuuspohjaa?
        "Rottweilerin tulee ilmentää alkukantaisuutta, itsevarmuutta ja rauhallisuutta. Tällaisia rotikoita vaan nykyään on vähän, sangen vähän."

        Jos koira on luonteeltaan edellämainitun kaltainen, niin se osaa varmasti käyttäytyä laumassa oikein (kuului siihen mitä tahansa) jos sille vain annetaan siihen mahdollisuus.
        Nykyihminen vain suojelee ja pelkää koiransa käytöstä liikaa eikä anna sen olla normaali sosiaalinen koira. Koiraa pidetään liikaa ihmisen kaltaisena.

        Jos nykyään "lapasia" on niin paljon, niin mistä ne käytösongelmat johtuvat. Ei kai nössö koira kenenkään päälle uskalla käydä tai dominoi normaalijärjellä varustettua ihmistä?
        Kuinka paljon ongelmia olisikaan sitten jos kaikki rottweilerit olisivat rotumääritelmän määrittelemiä ihanne koiria? Ja aiemmin näin laajoja ongelmia ei kuitenkaan ole ollut?

        Kannattaa hankkia sitä tietoa myös jostain muualtakin kuin pelkästään rottiskentiltä, mutta hyvä alku sekin.

        Aloittajalle vastaisin, että ottakaa uros vierailulle kotiinne tai vaikka viikoksi koeajalle, niin asia selviää parhaiten. Ei kai siinä sen enempää pohdittavaa ole.
        Sukupuista ja luonnetesteistä ei taida paljon apua olla käytäntöön oli ne sitten mitä vain.


      • ko. rotua (rottweileriä)
        RWU kirjoitti:

        Koira on laumaeläin ja myös rottweiler. Käytettiin alunperin karjan ajoon. Oliko silloin vain yksi uros käytössä, kun ei sopeutunut muuhun laumaan toisten urosten kanssa?
        En tiedä mihin tutkimukseen seuraavan jälkimmäisen lauseen väittämä perustuu vai onko se vain jotain mutu tietoa vailla totuuspohjaa?
        "Rottweilerin tulee ilmentää alkukantaisuutta, itsevarmuutta ja rauhallisuutta. Tällaisia rotikoita vaan nykyään on vähän, sangen vähän."

        Jos koira on luonteeltaan edellämainitun kaltainen, niin se osaa varmasti käyttäytyä laumassa oikein (kuului siihen mitä tahansa) jos sille vain annetaan siihen mahdollisuus.
        Nykyihminen vain suojelee ja pelkää koiransa käytöstä liikaa eikä anna sen olla normaali sosiaalinen koira. Koiraa pidetään liikaa ihmisen kaltaisena.

        Jos nykyään "lapasia" on niin paljon, niin mistä ne käytösongelmat johtuvat. Ei kai nössö koira kenenkään päälle uskalla käydä tai dominoi normaalijärjellä varustettua ihmistä?
        Kuinka paljon ongelmia olisikaan sitten jos kaikki rottweilerit olisivat rotumääritelmän määrittelemiä ihanne koiria? Ja aiemmin näin laajoja ongelmia ei kuitenkaan ole ollut?

        Kannattaa hankkia sitä tietoa myös jostain muualtakin kuin pelkästään rottiskentiltä, mutta hyvä alku sekin.

        käytettiin karjan sekä karjan omistaja omaisuuden vartiointiin, eivätkä toimineet laumassa. Rotu siis jalostettu vartiointitehtäviin alunperin. Ei ei TODELLAKAAN tarvitse tulla toisten urosten kanssa toimeen edelleenkään. Oma lauma on eri juttu, mutta lauman ulkopuolisia olisi typerää edes yrittää "ystävystyttää"


      • RWU
        ko. rotua (rottweileriä) kirjoitti:

        käytettiin karjan sekä karjan omistaja omaisuuden vartiointiin, eivätkä toimineet laumassa. Rotu siis jalostettu vartiointitehtäviin alunperin. Ei ei TODELLAKAAN tarvitse tulla toisten urosten kanssa toimeen edelleenkään. Oma lauma on eri juttu, mutta lauman ulkopuolisia olisi typerää edes yrittää "ystävystyttää"

        Ei olleet laumassa vai ei toimineet laumassa? Oletko nyt aivan varma?

        Mutta kukin taaplaa tyylillään. Ei ihme jos on välillä ongelmia kun periaatteetkin ovat jo alunperin tuollaisia.
        Ei voi kuin ihmetellä vielä näin reilun 20 rottweilervuoden jälkeenkin.


      • RWU kirjoitti:

        Koira on laumaeläin ja myös rottweiler. Käytettiin alunperin karjan ajoon. Oliko silloin vain yksi uros käytössä, kun ei sopeutunut muuhun laumaan toisten urosten kanssa?
        En tiedä mihin tutkimukseen seuraavan jälkimmäisen lauseen väittämä perustuu vai onko se vain jotain mutu tietoa vailla totuuspohjaa?
        "Rottweilerin tulee ilmentää alkukantaisuutta, itsevarmuutta ja rauhallisuutta. Tällaisia rotikoita vaan nykyään on vähän, sangen vähän."

        Jos koira on luonteeltaan edellämainitun kaltainen, niin se osaa varmasti käyttäytyä laumassa oikein (kuului siihen mitä tahansa) jos sille vain annetaan siihen mahdollisuus.
        Nykyihminen vain suojelee ja pelkää koiransa käytöstä liikaa eikä anna sen olla normaali sosiaalinen koira. Koiraa pidetään liikaa ihmisen kaltaisena.

        Jos nykyään "lapasia" on niin paljon, niin mistä ne käytösongelmat johtuvat. Ei kai nössö koira kenenkään päälle uskalla käydä tai dominoi normaalijärjellä varustettua ihmistä?
        Kuinka paljon ongelmia olisikaan sitten jos kaikki rottweilerit olisivat rotumääritelmän määrittelemiä ihanne koiria? Ja aiemmin näin laajoja ongelmia ei kuitenkaan ole ollut?

        Kannattaa hankkia sitä tietoa myös jostain muualtakin kuin pelkästään rottiskentiltä, mutta hyvä alku sekin.

        Rottweilerin arvioidaan periytyvän roomalaisvallan aikoihin, jolloin rodun yksilöitä pidettiin paimenina ja karjanajajina sekä ihmisten suojelijoina. Roto on siis ollut (on edelleen työkoira), jonka tulee tehtävässään/työssään olla välinpitämätön muita eläimiä/ihmisiä kohtaan. Saman lauman muodostavat koirat ovat tietenkin samaa laumaa ja niiden yhteistyön tuleekin toimia. Sen sijaan lauman ulkopuolisten suhteen rotikka ei ole voinut olla yltiöystävällinen, koska sen tehtävänä on ollut suojella ja vartioida omaa laumaansa. Edelleenkin työtehtävissään roton tulee olla välinpitämätön muita koiria kohtaan. Roto, joka menee esim. hakukokeessa toisen roton kimppuun, ei ole tietenkään oikeassa!

        Rotumääritelmähän kertoo meille millainen rottweilerin TULEE olla, siis millaisesta koirasta on kyse. Tästä ja monesta muusta löytyy tietoa Suomen rottweiler-yhdistyksen sivuilta (www.rottweiler.fi). Väitteeni ei ole mutua, vaan ihan rottweiler-rodun VIRALLINEN rotumääritelmä luonteen osalta. Tässä siis lainaus:
        _______________________________________________________
        Käyttäytyminen / Luonne:
        Pohjimmiltaan ystävällinen ja rauhallinen, lapsirakas; kiintyvä, kuuliainen, ohjattava ja työskentelyhaluinen. Olemuksesta kuvastuu alkukantaisuus; käytös on itsevarmaa, lujahermoista ja pelotonta. Rottweiler tarkkailee ympäristöään hyvin valppaasti.
        ________________________________________________________

        Rottweilerin luonteen rotumääritelmässä hylkäävinä virheinä ovat koiran arkuus, säikkyys, pelkurimaisuus, paukkuarkuus, hyökkäävyys, liioiteltu epäluuloisuus ja hermostuneisuus.

        Kennelliiton jalostustietokannasta taas pääsee tutustumaan rotuun noin tilastojen valossa. Sieltä löytyvät rekisteröinnit ja mm. luonnetestien tulokset. Myös palveluskoiraliitto julkaisee luonnetestien tulokset selityksin. Luonnetestillä ja uudella MH-luonnekuvauksella pyritään kartoittamaan rotikoiden luonnetta. Luonnetestistä löydät lisää tietoa mm. http://www.rottweiler.fi/Luonteen_rotumaaritelma.htm

        Monet käytösongelmat johtuvat siitä, että rotikoiden hermorakenne falskaa ja pahasti. Hermo ei siis kestä ja koira on epävarma. Kun rotikka on lapanen, niin se räyhää epävarmuuttaan. Se ei usko itseensä, eikä laumanjohtajaansa, se kokee, että hyökkäys on paras puolustus. Vahvahermoinen rotikka ei räyhää, koska sen ei tarvitse: Se TIETÄÄ olevansa vahva, se on itsevarma ja luottaa itseensä ja ohjaajaansa. Ongelmat ovat lisääntyneet, koska rotikoiden määräkin on lisääntynyt. Jalostuksessa on kiinnitetty liikaa huomiota määrän lisäämiseen, ei laadun lisäämiseen. Näin epävarmojen rotojen määrä on kasvanut. Nössö koira hyökkää siis epävarmuuttaan, se ei osaa muutakaan, vaan toimii vaistonsa, pelkonsa pohjalta. Uusi PEVISA toivon mukaan muuttaa tilanne taas parempaan päin ja rotikoiden luonteeseen aletaan kiinnittää huomiota - ja jalostaa nimenomaan hyvähermoisia, vahvahermoisia koiria.

        Tietoa kannattaa todellakin hankkia monesta suunnasta, ainakin oma mielenkiintoni on niin valtava tätä rotua (ja montaa muutakin rotua) kohtaan, että hamuan tietoa eri suunnilta. Kiinnostavaa on aina tietenkin keskustella roto-harrastajien kanssa, niin aloittelevien kuin kisaavienkin. Moneen hyvään kirjaankin olen törmännyt. Kasvattajilta, koulutusohjaajilta, omistajakursseilta, luennoilta, SRYltä löytyy hurjasti kiinnostavaa tietoa. Tietenkin myös lähdekritiikki on aina muistettava.

        Toivon mukaan minä en koskaan tunne, että nyt tiedän jo kaiken. Sellainen ylimielisyys on typerää.


      • RWU
        rottweiler-mami kirjoitti:

        Rottweilerin arvioidaan periytyvän roomalaisvallan aikoihin, jolloin rodun yksilöitä pidettiin paimenina ja karjanajajina sekä ihmisten suojelijoina. Roto on siis ollut (on edelleen työkoira), jonka tulee tehtävässään/työssään olla välinpitämätön muita eläimiä/ihmisiä kohtaan. Saman lauman muodostavat koirat ovat tietenkin samaa laumaa ja niiden yhteistyön tuleekin toimia. Sen sijaan lauman ulkopuolisten suhteen rotikka ei ole voinut olla yltiöystävällinen, koska sen tehtävänä on ollut suojella ja vartioida omaa laumaansa. Edelleenkin työtehtävissään roton tulee olla välinpitämätön muita koiria kohtaan. Roto, joka menee esim. hakukokeessa toisen roton kimppuun, ei ole tietenkään oikeassa!

        Rotumääritelmähän kertoo meille millainen rottweilerin TULEE olla, siis millaisesta koirasta on kyse. Tästä ja monesta muusta löytyy tietoa Suomen rottweiler-yhdistyksen sivuilta (www.rottweiler.fi). Väitteeni ei ole mutua, vaan ihan rottweiler-rodun VIRALLINEN rotumääritelmä luonteen osalta. Tässä siis lainaus:
        _______________________________________________________
        Käyttäytyminen / Luonne:
        Pohjimmiltaan ystävällinen ja rauhallinen, lapsirakas; kiintyvä, kuuliainen, ohjattava ja työskentelyhaluinen. Olemuksesta kuvastuu alkukantaisuus; käytös on itsevarmaa, lujahermoista ja pelotonta. Rottweiler tarkkailee ympäristöään hyvin valppaasti.
        ________________________________________________________

        Rottweilerin luonteen rotumääritelmässä hylkäävinä virheinä ovat koiran arkuus, säikkyys, pelkurimaisuus, paukkuarkuus, hyökkäävyys, liioiteltu epäluuloisuus ja hermostuneisuus.

        Kennelliiton jalostustietokannasta taas pääsee tutustumaan rotuun noin tilastojen valossa. Sieltä löytyvät rekisteröinnit ja mm. luonnetestien tulokset. Myös palveluskoiraliitto julkaisee luonnetestien tulokset selityksin. Luonnetestillä ja uudella MH-luonnekuvauksella pyritään kartoittamaan rotikoiden luonnetta. Luonnetestistä löydät lisää tietoa mm. http://www.rottweiler.fi/Luonteen_rotumaaritelma.htm

        Monet käytösongelmat johtuvat siitä, että rotikoiden hermorakenne falskaa ja pahasti. Hermo ei siis kestä ja koira on epävarma. Kun rotikka on lapanen, niin se räyhää epävarmuuttaan. Se ei usko itseensä, eikä laumanjohtajaansa, se kokee, että hyökkäys on paras puolustus. Vahvahermoinen rotikka ei räyhää, koska sen ei tarvitse: Se TIETÄÄ olevansa vahva, se on itsevarma ja luottaa itseensä ja ohjaajaansa. Ongelmat ovat lisääntyneet, koska rotikoiden määräkin on lisääntynyt. Jalostuksessa on kiinnitetty liikaa huomiota määrän lisäämiseen, ei laadun lisäämiseen. Näin epävarmojen rotojen määrä on kasvanut. Nössö koira hyökkää siis epävarmuuttaan, se ei osaa muutakaan, vaan toimii vaistonsa, pelkonsa pohjalta. Uusi PEVISA toivon mukaan muuttaa tilanne taas parempaan päin ja rotikoiden luonteeseen aletaan kiinnittää huomiota - ja jalostaa nimenomaan hyvähermoisia, vahvahermoisia koiria.

        Tietoa kannattaa todellakin hankkia monesta suunnasta, ainakin oma mielenkiintoni on niin valtava tätä rotua (ja montaa muutakin rotua) kohtaan, että hamuan tietoa eri suunnilta. Kiinnostavaa on aina tietenkin keskustella roto-harrastajien kanssa, niin aloittelevien kuin kisaavienkin. Moneen hyvään kirjaankin olen törmännyt. Kasvattajilta, koulutusohjaajilta, omistajakursseilta, luennoilta, SRYltä löytyy hurjasti kiinnostavaa tietoa. Tietenkin myös lähdekritiikki on aina muistettava.

        Toivon mukaan minä en koskaan tunne, että nyt tiedän jo kaiken. Sellainen ylimielisyys on typerää.

        Mitä tarkoitat lauseella:

        "Ongelmat ovat lisääntyneet, koska rotikoiden määräkin on lisääntynyt. Jalostuksessa on kiinnitetty liikaa huomiota määrän lisäämiseen, ei laadun lisäämiseen"

        Tarkoitatko että kun suomessa syntyy pari sataa rottweileria enemmän vuodessa kuin SRY toivoo, niin luonteet ovat menneet pilalle. Vai tarkoitatko noin maailman laajuisesti ylituotantoa. PEVISA tuskin siihen vaikuttaa. Suomeen tuodaan niin paljon uusia koiria, että PEVISA tuskin vaikuttaa luonteisiin täälläkään mitään.

        Ja jos niitä lapasia on, niin saksastahan voi aina hakea pennun mikä on oikeiden periaatteiden mukaan tuotettu. ADRK:han on tiukat määritykset jalostusyksilöille. Vaikka eivät ne tuontipennut sen kummallisempia ole olleet suomenrajan ylitettyään kuin täälläkään syntyneetkään.

        Kannattaa miettiä muuten sitä kun väität että nössö koira hyökkää. Normaalistihan se pakenee. Missä vika?
        Kannattaa miettiä itsekin näitä asioita eikä kopioida suoraan muiden tekstejä.


      • RWU kirjoitti:

        Mitä tarkoitat lauseella:

        "Ongelmat ovat lisääntyneet, koska rotikoiden määräkin on lisääntynyt. Jalostuksessa on kiinnitetty liikaa huomiota määrän lisäämiseen, ei laadun lisäämiseen"

        Tarkoitatko että kun suomessa syntyy pari sataa rottweileria enemmän vuodessa kuin SRY toivoo, niin luonteet ovat menneet pilalle. Vai tarkoitatko noin maailman laajuisesti ylituotantoa. PEVISA tuskin siihen vaikuttaa. Suomeen tuodaan niin paljon uusia koiria, että PEVISA tuskin vaikuttaa luonteisiin täälläkään mitään.

        Ja jos niitä lapasia on, niin saksastahan voi aina hakea pennun mikä on oikeiden periaatteiden mukaan tuotettu. ADRK:han on tiukat määritykset jalostusyksilöille. Vaikka eivät ne tuontipennut sen kummallisempia ole olleet suomenrajan ylitettyään kuin täälläkään syntyneetkään.

        Kannattaa miettiä muuten sitä kun väität että nössö koira hyökkää. Normaalistihan se pakenee. Missä vika?
        Kannattaa miettiä itsekin näitä asioita eikä kopioida suoraan muiden tekstejä.

        Toki asioita pitää itse pureksia ja miettiä. Kysyit vain mistä olen hankkinut tietooni tuon rotikan rotumääritelmän. Ja koska virallista rotumääritelmää en voi itse keksiä, joudun tukeutumaan siihen viralliseen rotumääritelmään mikä meillä on olemassa. Joitakin asioita ei siis vain voi rehellisyyden nimissä keksiä itse, kun se olisi valehtelua.

        Epävarmalla koiralla ei ole olemassa mitään "normaalia" käyttäytymismallia. Arka, ujo koira saattaakin perääntyä uhkaavasta tilanteesta, JOS sillä on perääntymiseen mahdollisuus. Valitettavan usein ei ole, koska koira on esim. hihnassa kiinni, eikä se saa pakitettua. Näin epävarmuus purkautuu häiriökäytöksenä epävarmalla koiralla, kun taas itsevarma koira samassa tilanteessa vaikkapa istuu järkähtämättä paikallaan. Koirien etymologiasta ja käytöksestä on oltu kiinnostuneita jo pitkään ja asioita on tutkittu ja kirjojakin kirjoitettu (kirjoitetaan edelleen) sekä kursseja/koulutuksia/seminaareja järjestetty (järjestetään edelleen). Näistä saa todella paljon kattavaa tietoa koira-eläimen historiasta, kehityksestä, luonteesta.

        Kuten jossakin tuossa aikaisemmin totesitkin niin koiraa inhimillistetään nykyään aivan liikaa. Koira ei ole ihminen, se on sudesta polveutunut eläin. Koska tämä tuppaa unohtumaan, niin ongelmanippu on valmis. Ihmiset eivät osaa lukea koiraansa, eivät osaa "puhua" koiraa. "Joo, se koira hyökkäsi kimppuuni ihan ilman varoitusta, se on hullu!" on lause, jossa on moni seikka väärin. Ensinnäkin aidosti luonnevikaisia koiria on äärimmäisen vähän, "luonnevika" on siellä narun toisessa päässä. Toisekseen koira on ihan varmasti varoittanut, ihminen ei vain ole osannut tulkita varoituksia ajoissa.

        En ole missään tapauksessa puhunut mitään SRYn toiveista! Minä edustan täällä kirjoittaessani ihan omaa näkemystäni, enkä missään tapauksessa SRYn virallista kantaa. Jos haluaa SRYn kanssa keskustella, niin sitten ottaa yhteyttä SRYhyn. Ihan olen omana itsenäni esittänyt näkemykseni siitä, että rotikoiden määrä on hälyyttävästi lisääntynyt ja määrä peittoaa laadun. Tämä perustuu paitsi tilastojen syynäämiseen myös ihan omaan pitkäaikaiseen harrastukseeni rodun parissa, keskusteluihin eri kasvattajien, tuomareiden, harrastajien jne kanssa teitoon, jota olen hamunnut koulutuksista, kursseilta, seminaareilta jne.

        Kun ajatellaan vaikkapa vuoden 2006 rekisteröityjen rottweilereiden määrää (704 kpl), niin on se Suomen kokoiseen maahan hurja määrä! Ja sen päälle vielä kaikki rekkaamattomat. Tuolle määrälle ei löydy millään osaavia, harrastavia koteja, tarjontaa vain oli niin valtavan paljon. Tuolle määrälle ei myöskään löydy perusteita: Kaikkien koirien ei tarvitse jatkaa sukuaan. Jalostuksessa tärkeää on jatkaa terveiden (fyysisesti ja psyykkisesti), rodunomaisten koirien sukua. Määrän lisäämisessä ei ole mitään järkeä.

        Uskon ja toivon uuden PEVISAn ainakin jonkin verran parantavan tilannetta. Tosin samalla pelkään, että rekkaamattomien "rotikoiden" määrä kasvaa - ja sehän ei ole kenenkään etu. Ainakin itse olin siinä maratooni-kokouksessa äänestämässä uuden Pevisan puolesta, ehkä sinä äänestit sitä vastaan? Kun/jos? olit paikalla tuossa tärkeässä kokouksessa, niin tiedät kyllä siellä käydyn keskustelun. Toki MH tai LT eivät todellakaan kerro kaikkea koiran luonteesta, mutta on se ainakin lähtökohta ja tällä hetkellä nuo ovat ne ainoat meillä olevat "mittarit". Omistajan mukaanhan jokainen oma koira on aina se maailman paras ja ihanin, joten tarvitaan jotakin ulkopuolistakin näkemystä.

        Jalostustietokannan kertoman mukaan rotikoita ei kuitenkaan ole tuotu Suomeen mitenkään erityisen paljon... Vai tarkoititko KAIKKIA koirarotuja, kun kirjoitat "Suomeen tuodaan niin paljon uusia koiria, että PEVISA tuskin vaikuttaa luonteisiin täälläkään mitään."


      • RWU
        rottweiler-mami kirjoitti:

        Toki asioita pitää itse pureksia ja miettiä. Kysyit vain mistä olen hankkinut tietooni tuon rotikan rotumääritelmän. Ja koska virallista rotumääritelmää en voi itse keksiä, joudun tukeutumaan siihen viralliseen rotumääritelmään mikä meillä on olemassa. Joitakin asioita ei siis vain voi rehellisyyden nimissä keksiä itse, kun se olisi valehtelua.

        Epävarmalla koiralla ei ole olemassa mitään "normaalia" käyttäytymismallia. Arka, ujo koira saattaakin perääntyä uhkaavasta tilanteesta, JOS sillä on perääntymiseen mahdollisuus. Valitettavan usein ei ole, koska koira on esim. hihnassa kiinni, eikä se saa pakitettua. Näin epävarmuus purkautuu häiriökäytöksenä epävarmalla koiralla, kun taas itsevarma koira samassa tilanteessa vaikkapa istuu järkähtämättä paikallaan. Koirien etymologiasta ja käytöksestä on oltu kiinnostuneita jo pitkään ja asioita on tutkittu ja kirjojakin kirjoitettu (kirjoitetaan edelleen) sekä kursseja/koulutuksia/seminaareja järjestetty (järjestetään edelleen). Näistä saa todella paljon kattavaa tietoa koira-eläimen historiasta, kehityksestä, luonteesta.

        Kuten jossakin tuossa aikaisemmin totesitkin niin koiraa inhimillistetään nykyään aivan liikaa. Koira ei ole ihminen, se on sudesta polveutunut eläin. Koska tämä tuppaa unohtumaan, niin ongelmanippu on valmis. Ihmiset eivät osaa lukea koiraansa, eivät osaa "puhua" koiraa. "Joo, se koira hyökkäsi kimppuuni ihan ilman varoitusta, se on hullu!" on lause, jossa on moni seikka väärin. Ensinnäkin aidosti luonnevikaisia koiria on äärimmäisen vähän, "luonnevika" on siellä narun toisessa päässä. Toisekseen koira on ihan varmasti varoittanut, ihminen ei vain ole osannut tulkita varoituksia ajoissa.

        En ole missään tapauksessa puhunut mitään SRYn toiveista! Minä edustan täällä kirjoittaessani ihan omaa näkemystäni, enkä missään tapauksessa SRYn virallista kantaa. Jos haluaa SRYn kanssa keskustella, niin sitten ottaa yhteyttä SRYhyn. Ihan olen omana itsenäni esittänyt näkemykseni siitä, että rotikoiden määrä on hälyyttävästi lisääntynyt ja määrä peittoaa laadun. Tämä perustuu paitsi tilastojen syynäämiseen myös ihan omaan pitkäaikaiseen harrastukseeni rodun parissa, keskusteluihin eri kasvattajien, tuomareiden, harrastajien jne kanssa teitoon, jota olen hamunnut koulutuksista, kursseilta, seminaareilta jne.

        Kun ajatellaan vaikkapa vuoden 2006 rekisteröityjen rottweilereiden määrää (704 kpl), niin on se Suomen kokoiseen maahan hurja määrä! Ja sen päälle vielä kaikki rekkaamattomat. Tuolle määrälle ei löydy millään osaavia, harrastavia koteja, tarjontaa vain oli niin valtavan paljon. Tuolle määrälle ei myöskään löydy perusteita: Kaikkien koirien ei tarvitse jatkaa sukuaan. Jalostuksessa tärkeää on jatkaa terveiden (fyysisesti ja psyykkisesti), rodunomaisten koirien sukua. Määrän lisäämisessä ei ole mitään järkeä.

        Uskon ja toivon uuden PEVISAn ainakin jonkin verran parantavan tilannetta. Tosin samalla pelkään, että rekkaamattomien "rotikoiden" määrä kasvaa - ja sehän ei ole kenenkään etu. Ainakin itse olin siinä maratooni-kokouksessa äänestämässä uuden Pevisan puolesta, ehkä sinä äänestit sitä vastaan? Kun/jos? olit paikalla tuossa tärkeässä kokouksessa, niin tiedät kyllä siellä käydyn keskustelun. Toki MH tai LT eivät todellakaan kerro kaikkea koiran luonteesta, mutta on se ainakin lähtökohta ja tällä hetkellä nuo ovat ne ainoat meillä olevat "mittarit". Omistajan mukaanhan jokainen oma koira on aina se maailman paras ja ihanin, joten tarvitaan jotakin ulkopuolistakin näkemystä.

        Jalostustietokannan kertoman mukaan rotikoita ei kuitenkaan ole tuotu Suomeen mitenkään erityisen paljon... Vai tarkoititko KAIKKIA koirarotuja, kun kirjoitat "Suomeen tuodaan niin paljon uusia koiria, että PEVISA tuskin vaikuttaa luonteisiin täälläkään mitään."

        "Epävarmalla koiralla ei ole olemassa mitään "normaalia" käyttäytymismallia. Arka, ujo koira saattaakin perääntyä uhkaavasta tilanteesta, JOS sillä on perääntymiseen mahdollisuus. Valitettavan usein ei ole, koska koira on esim. hihnassa kiinni, eikä se saa pakitettua. Näin epävarmuus purkautuu häiriökäytöksenä epävarmalla koiralla, kun taas itsevarma koira samassa tilanteessa vaikkapa istuu järkähtämättä paikallaan."

        Ensin kirjoitit ettei rottweilerin tarvitse tulla toimeen muiden vieraiden koirien kanssa ja sitten tuo alkuun lainaamani tekstisi keroo syyn; luonteen heikkous.
        Hieman ristiriitaista kun lukee tekstisi viimeisen lauseen loppuosan.
        Eli itsevarma koira joka rottweilerin pitäisi olla tulisikin toimeen vieraidenkin koirien kanssa?


      • RWU kirjoitti:

        "Epävarmalla koiralla ei ole olemassa mitään "normaalia" käyttäytymismallia. Arka, ujo koira saattaakin perääntyä uhkaavasta tilanteesta, JOS sillä on perääntymiseen mahdollisuus. Valitettavan usein ei ole, koska koira on esim. hihnassa kiinni, eikä se saa pakitettua. Näin epävarmuus purkautuu häiriökäytöksenä epävarmalla koiralla, kun taas itsevarma koira samassa tilanteessa vaikkapa istuu järkähtämättä paikallaan."

        Ensin kirjoitit ettei rottweilerin tarvitse tulla toimeen muiden vieraiden koirien kanssa ja sitten tuo alkuun lainaamani tekstisi keroo syyn; luonteen heikkous.
        Hieman ristiriitaista kun lukee tekstisi viimeisen lauseen loppuosan.
        Eli itsevarma koira joka rottweilerin pitäisi olla tulisikin toimeen vieraidenkin koirien kanssa?

        Tuossa yhdessä aiemmassa viestissäni jo määrittelinkin mitä tarkoitan kun kirjoitan, että koirat "tulevat toimeen" tai eivät tule toimeen keskenään. Mutta avaan vielä ajatelmaani.

        Samassa laumassa elävät, asuvat, työskentelevät koirat luonnollisesti tulevat juttuun keskenään, koska saman lauman = perheen koirilla on yksi yhdistävä tekijä eli ne ovat saman lauman jäseniä. Sen sijaan lauman ulkopuolinen on vieras, jonka kanssa ei tarvitse tulla toimeen. Ja nyt se tärkeä määritelmä uudestaan. Kun kirjoitan toimeen tulemisesta tarkoitan sitä, että koiran - myös roton - tulee tietenkin suhtautua neutraalin välinpitämättömästi muihin laumansa ulkopuolisiin lajikumppaneihin: Siis ulkoillessa muut koirakot ohitetaan kauniisti pullistelematta, ärisemättä ja pärisemättä. Täten koira siis on yhteiskuntakelpoinen. Sen sijaan roton ei tarvitse tulla toimeen muiden lajikumppaneidensa kanssa siten, että iholle tulevaa vierasta koiraa pitäisi sietää, sille saa pärähtää. Samoin koirapuistoilijaksi rotosta ei ole, koska "leikki" muiden lauman ulkopuolisten koirien kanssa muuttuu dominoivaksi, ei-niin-kivaksi "leikiksi". Kovahermoinen, "oikea" roto siis vähät välittää muista ohikulkevista vieraiden laumojen koirista, ne saavat kulkea rauhassa. Mutta jos joku lauman ulkopuolinen - etenkään samaa sukupuolta edustava - paukkaa iholle, niin roto todella saa ärähtää. Mutta käskystä tietenkin lopettaa. Tulla toimeen siis tarkoittaa kauniita ohituksia ja se, että roto ei tule toimeen muiden (=vieraiden) koirien kanssa tarkoittaa, että roto ei "leiki" tai "peuhaa" vieraiden koirien kanssa.

        Sitten on niitä yksilöeroja ihan valtavasti. Osalla vieraiden koirien sietokyky on nolla, osalla vieraiden samaa sukupuolta edustavien vieraiden koirien sietokyky on nolla. Yhtäkään koirapuistoilevaa rotoa en tunne, siis yhtäkään niin koirasosiaalista rototapausta en tiedä, että sen voisi heittää samaan tarhaan kymmenien vieraiden narttujen ja urosten sekaan, eikä tarvitsisi yhtään miettiä asiaa. Varmaan niitäkin on.


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Millä voin

      Hyvittää kaiken?
      Ikävä
      97
      2763
    2. Jotain puuttuu

      Kun en sinua näe. Et ehkä arvaisi, mutta olen arka kuin alaston koivu lehtiä vailla, talven jäljiltä, kun ajattelen sinu
      Ikävä
      104
      2350
    3. Haluan sut

      Haluatko sinä vielä mut?
      Ikävä
      91
      2110
    4. Ampuminen Iisalmessa

      Älytöntä on tämä maailman meno.
      Iisalmi
      16
      1874
    5. Hei A, osaatko

      sanoa, miksi olet ihan yhtäkkiä ilmestynyt kaveriehdotuksiini Facebookissa? Mitähän kaikkea Facebook tietää mitä minä en
      Ikävä
      44
      1731
    6. Pohjola kadulla paukuteltu

      Iltasanomissa juttua.
      Iisalmi
      38
      1725
    7. Haluaisin aidosti jo luovuttaa ja unohtaa

      Ei tästä mitään tule koskaan.
      Ikävä
      78
      1696
    8. 103
      1676
    9. Synnittömänä syntyminen

      Helluntailaisperäisillä lahkoilla on Raamatunvastainen harhausko että ihminen syntyy synnittömänä.
      Helluntailaisuus
      129
      1487
    10. Mitä tämä tarkoittaa,

      että näkyy vain viimevuotisia? Kirjoitin muutama tunti sitten viestin, onko se häipynyt avaruuteen?
      Ikävä
      41
      1294
    Aihe