Oma kokemukseni perhekodeista ja laitoksista

Kiitos kirjoituksestasi.Mitä vaihtoehtoja mulla on jos kukaan ei usko meitä nuoria? Ja mitä todisteita me voidaan antaa tapahtuneesta kun kukaan ei halua uskoa eikä edes kuunnella....
Sosiaalityöntekijä sanoi että mie valehtelen vaikka tiedän etten ole valehdellut kyseisestä asiasta.

Kun olen laitoksessa ja joku käyttää asemaansa väärin tilanne on oikeasti hankala koska meidän täytyy totella ja mukautua heidän "pillin mukaan"... Kun ohjaaja käy käsiksi ja on mustelmia, ei pääse edes lomille kunnes mustelmat lähtee. Vedotaan loman estymiselle keksimällä syitä asioista jotka eivät pidä paikkansa. Ei ole todisteita heitä vastaan.

Ihmettelen miksi jotkut ihmiset puolustelevat laitoksia kun heillä ei ole mitään tietoa eikä kokemusta asiasta. ??

Nimetön_! kirjoitti:

Kiitos kirjoituksestasi.Mitä vaihtoehtoja mulla on jos kukaan ei usko meitä nuoria? Ja mitä todisteita me voidaan antaa tapahtuneesta kun kukaan ei halua uskoa eikä edes kuunnella....
Sosiaalityöntekijä sanoi että mie valehtelen vaikka tiedän etten ole valehdellut kyseisestä asiasta.

Kun olen laitoksessa ja joku käyttää asemaansa väärin tilanne on oikeasti hankala koska meidän täytyy totella ja mukautua heidän "pillin mukaan"... Kun ohjaaja käy käsiksi ja on mustelmia, ei pääse edes lomille kunnes mustelmat lähtee. Vedotaan loman estymiselle keksimällä syitä asioista jotka eivät pidä paikkansa. Ei ole todisteita heitä vastaan.

Ihmettelen miksi jotkut ihmiset puolustelevat laitoksia kun heillä ei ole mitään tietoa eikä kokemusta asiasta. ??

Lue lisää

Ensinnäkin pidä AINA mielessä, että sinuun ei saa kukaan käydä käsiksi. Vaikka siellä laitoksessa sinuun käydään käsiksi, niin se ei muuta sitä tosiasiaa, että sinuun ei saa käydä käsiksi. Sinun on tärkeää tietää rajat, miten sinuun saa koskea. Lastensuojelun tarkoituksena on opettaa lapsille rajat, ja tuossa tapauksessa se ei todellakaan toteudu alkuunkaan, kun ohjaaja rikkoo lapsen koskemattomuuden rajoja käymällä häneen käsiksi. Muista, kukaan ei saa sinuun koskea, ei hellästi eikä väkivaltaisesti, ellet itse halua sitä sallia.

Ja seuraavan kerran kun pääset laitoksesta ulos hanki itsellesi asianajaja. Olet varattomana oikeutettu saamaan ilmaisen oikeusavun. Hoitele homma asianajajasi kanssa hiiskumatta ja uhoomatta laitoksen henkilökunnalle sanaakaan.
Ota etäisyyttä niihin hoitajiin mahdollisimman paljon, henkisesti ja fyysisesti. Älä mene lähelle, älä päästä iholle. Nämä ohjaajat tarvitsevat teitä nuoria enemmän kuin te heitä. Muistakaa se.

Helinä-keiju3 kirjoitti:

Ensinnäkin pidä AINA mielessä, että sinuun ei saa kukaan käydä käsiksi. Vaikka siellä laitoksessa sinuun käydään käsiksi, niin se ei muuta sitä tosiasiaa, että sinuun ei saa käydä käsiksi. Sinun on tärkeää tietää rajat, miten sinuun saa koskea. Lastensuojelun tarkoituksena on opettaa lapsille rajat, ja tuossa tapauksessa se ei todellakaan toteudu alkuunkaan, kun ohjaaja rikkoo lapsen koskemattomuuden rajoja käymällä häneen käsiksi. Muista, kukaan ei saa sinuun koskea, ei hellästi eikä väkivaltaisesti, ellet itse halua sitä sallia.

Ja seuraavan kerran kun pääset laitoksesta ulos hanki itsellesi asianajaja. Olet varattomana oikeutettu saamaan ilmaisen oikeusavun. Hoitele homma asianajajasi kanssa hiiskumatta ja uhoomatta laitoksen henkilökunnalle sanaakaan.
Ota etäisyyttä niihin hoitajiin mahdollisimman paljon, henkisesti ja fyysisesti. Älä mene lähelle, älä päästä iholle. Nämä ohjaajat tarvitsevat teitä nuoria enemmän kuin te heitä. Muistakaa se.

Lue lisää

Lastensuojelulaki määrittelee laitoksessa olevaan lapseen kohdistuvat toimenpiteet, mm. myös kiinnipitämisen, LS-laki §68.

Siten kirjoittamasi väite, että ei missään tapauksessa saa tarttua lapseen kiinni, on täysin virheellinen.Kirjoitit, että "ohjaaja rikkoo lapsen koskemattomuuden rajoja käymällä häneen käsiksi. Muista, kukaan ei saa sinuun koskea, ei hellästi eikä väkivaltaisesti, ellet itse halua sitä sallia."

Laki määrittelee tilanteetkin, joissa muutamat pakkokeinot ovat mahdollisia. Pahasti riehuvan lapsen kohdalla on joskus mahdotonta estää sitä, että kiinnipitäminen ei satuta, koska rimpeilevaa kiinnipidettäessä joutuu rajoittamaan liikkumista ja jo se yksinään voi olla tuskallista molemmille.

Tämä ei luonnollisesti tarkoita sitä, että lasta saa pahoinpidellä tai tuottaa kipua (esim. enempää kuin rajoitustoimi edellyttää).

Tämä sama koskee myös perheen sisällä tapahtuvia kasvatuksellisia rajoittamistoimia, joita vanhemmat joutuvat tekemään rajoittaessaan lapsen itseään tai muita vahingoittavaa käyttäytymistä. Tässä kohdin en malta olla sanomatta, että ns. vapaa kasvatus on ymmärretty täysin väärin, että lasta ei muka saisi rajoittaa hänen toimiessa oman tai ympäristön edun vastaisesti. Jotkut lapset vain tarvitsevat selkeät rajat ja joskus fyysisenkin rajoittamisen, koska ovat tottuneet elämään rajattomasti ja vastuuttomasti itseään ja toisia vahingoittaen, oman edun vastaisestikin. Normaali puhe kun ei heille tuota toivottua tulosta. Jo lastensuojelulaki edellyttää tällaisessa tapauksessa puuttumaan lapsen käyttäytymiseen myös fyysistä rajoittamista käyttäen. Lapsen estäminen kodissa häntä vahingoittavalta toiminnalta on myös ennaltaehkäisevää lastensuojelutyötä parhaimmillaan ja saattaa säästää myöhemmältä huostaanotolta tilanteen luisuessa kaikkien käsistä, jolloin asioiden korjaaminen on jo vaikeaa, ellei mahdotonta.

Lastensuojelulaki §68 kirjoitti:

Lastensuojelulaki määrittelee laitoksessa olevaan lapseen kohdistuvat toimenpiteet, mm. myös kiinnipitämisen, LS-laki §68.

Siten kirjoittamasi väite, että ei missään tapauksessa saa tarttua lapseen kiinni, on täysin virheellinen.Kirjoitit, että "ohjaaja rikkoo lapsen koskemattomuuden rajoja käymällä häneen käsiksi. Muista, kukaan ei saa sinuun koskea, ei hellästi eikä väkivaltaisesti, ellet itse halua sitä sallia."

Laki määrittelee tilanteetkin, joissa muutamat pakkokeinot ovat mahdollisia. Pahasti riehuvan lapsen kohdalla on joskus mahdotonta estää sitä, että kiinnipitäminen ei satuta, koska rimpeilevaa kiinnipidettäessä joutuu rajoittamaan liikkumista ja jo se yksinään voi olla tuskallista molemmille.

Tämä ei luonnollisesti tarkoita sitä, että lasta saa pahoinpidellä tai tuottaa kipua (esim. enempää kuin rajoitustoimi edellyttää).

Tämä sama koskee myös perheen sisällä tapahtuvia kasvatuksellisia rajoittamistoimia, joita vanhemmat joutuvat tekemään rajoittaessaan lapsen itseään tai muita vahingoittavaa käyttäytymistä. Tässä kohdin en malta olla sanomatta, että ns. vapaa kasvatus on ymmärretty täysin väärin, että lasta ei muka saisi rajoittaa hänen toimiessa oman tai ympäristön edun vastaisesti. Jotkut lapset vain tarvitsevat selkeät rajat ja joskus fyysisenkin rajoittamisen, koska ovat tottuneet elämään rajattomasti ja vastuuttomasti itseään ja toisia vahingoittaen, oman edun vastaisestikin. Normaali puhe kun ei heille tuota toivottua tulosta. Jo lastensuojelulaki edellyttää tällaisessa tapauksessa puuttumaan lapsen käyttäytymiseen myös fyysistä rajoittamista käyttäen. Lapsen estäminen kodissa häntä vahingoittavalta toiminnalta on myös ennaltaehkäisevää lastensuojelutyötä parhaimmillaan ja saattaa säästää myöhemmältä huostaanotolta tilanteen luisuessa kaikkien käsistä, jolloin asioiden korjaaminen on jo vaikeaa, ellei mahdotonta.

Lue lisää

Kuvaamistasi käsiksikäymistapauksista on tehtävä laitoksessa raportti. Sitähän ei aloittajan tapauksessa oltu tehty, koska sossutantta ei asiasta tiennyt mitään ja kiistää aloittajan kertomuksen. Laitos ei ole raportoinut sellaista sossutantalle. Näinollen puhumme nyt siis edelleen nimenomaan laittomasta väkivallasta, joka on pimitetty ja salattu, eikä ole lainmukainen, raportoitu toimi, ystävä hyvä.
Kyllä huomaa, että ohjaajat ovat liian vapaan kasvatuksen tuotos, kun eivät ymmärrä kunnioittaa toisen koskemattomuutta koska ovat tottuneet elämään rajattomasti ja vastuuttomasti toisia vahingoittaen.

Helinä-keiju3 kirjoitti:

Kuvaamistasi käsiksikäymistapauksista on tehtävä laitoksessa raportti. Sitähän ei aloittajan tapauksessa oltu tehty, koska sossutantta ei asiasta tiennyt mitään ja kiistää aloittajan kertomuksen. Laitos ei ole raportoinut sellaista sossutantalle. Näinollen puhumme nyt siis edelleen nimenomaan laittomasta väkivallasta, joka on pimitetty ja salattu, eikä ole lainmukainen, raportoitu toimi, ystävä hyvä.
Kyllä huomaa, että ohjaajat ovat liian vapaan kasvatuksen tuotos, kun eivät ymmärrä kunnioittaa toisen koskemattomuutta koska ovat tottuneet elämään rajattomasti ja vastuuttomasti toisia vahingoittaen.

Lue lisää

Aivan oikein, että kiinnipidosta pitää tehdä raportti ja tapahtumaselvitys.

Muu osa kirjoituksestasi onkin jo asenteellista puppua.

ja väärin kirjoitti:

Aivan oikein, että kiinnipidosta pitää tehdä raportti ja tapahtumaselvitys.

Muu osa kirjoituksestasi onkin jo asenteellista puppua.

Aloittajan ongelmanahan on todistaa, että ohjaaja on käynyt häneen käsiksi lastensuojelulaitoksessa. Jos tämä ohjaaja katsoi olleen välttämätöntä lain mukaisin keinoin käydä aloittajaan käsiksi, hän olisi tehnyt asiasta raportin ja tapahtumaselvityksen, jolla myös aloittaja olisi voinut todistaa sossutantalle että käsiksi on käyty. Laiminlyömällä raportoinnin ja tapahtumaselvityksen ohjaaja ja laitoksen johto on paitsi laiminlyönyt velvollisuutensa myös pimittänyt koko asian ja nytpä siksi juuri aloittajalla ei ole todisteita käsiksikäymisestä lainkaan. No kukas tässä on laittomuuden tielle mielestäsi lähtenyt, kuka pimittää ja miksi, jos kerran muka oli lainmukainen käsiksikäyminen kyseessä. On kertakaikkiaan järkyttävää, että käydään käsiksi, ja sitten väitetään että uhri valehtelee. Uhrihan aloittaja on, kun kerran lainmukaista raporttia ja selvitystä ei ole tehty. Niin paljon siis hävetti malttinsa menettänyttä ohjaajaa, että ei raportoinut mitään eikä dokumentoinut käsiksikäymistään. Pelkäs saavansa fudut ja vielä pahempaa, tuomion.

Helinä-keiju3 kirjoitti:

Aloittajan ongelmanahan on todistaa, että ohjaaja on käynyt häneen käsiksi lastensuojelulaitoksessa. Jos tämä ohjaaja katsoi olleen välttämätöntä lain mukaisin keinoin käydä aloittajaan käsiksi, hän olisi tehnyt asiasta raportin ja tapahtumaselvityksen, jolla myös aloittaja olisi voinut todistaa sossutantalle että käsiksi on käyty. Laiminlyömällä raportoinnin ja tapahtumaselvityksen ohjaaja ja laitoksen johto on paitsi laiminlyönyt velvollisuutensa myös pimittänyt koko asian ja nytpä siksi juuri aloittajalla ei ole todisteita käsiksikäymisestä lainkaan. No kukas tässä on laittomuuden tielle mielestäsi lähtenyt, kuka pimittää ja miksi, jos kerran muka oli lainmukainen käsiksikäyminen kyseessä. On kertakaikkiaan järkyttävää, että käydään käsiksi, ja sitten väitetään että uhri valehtelee. Uhrihan aloittaja on, kun kerran lainmukaista raporttia ja selvitystä ei ole tehty. Niin paljon siis hävetti malttinsa menettänyttä ohjaajaa, että ei raportoinut mitään eikä dokumentoinut käsiksikäymistään. Pelkäs saavansa fudut ja vielä pahempaa, tuomion.

Lue lisää

Todella puutuin väitteeseesi, ettei milloinkaan eikä lapsen sallimatta saisi ryhtyä kiinnipitämiseen. Näin ei ole, vaan laki märittelee tarkoin luvallisuuden rajat. Siksi ei saa lapsillekaan antaa väärää mielikuvaa siitä, mitkä ovat niin vanhempien kuin LS-työntekijöiden valtuudet. Se laki olisi kaikkien hyvä lukea ajatuksella eikä provosoida käytöshäiriöisiä pahempiin tekoihin eikä luoda mielikuvaa rikollisista työntekijöistä. Se taas ruokkii niitä ihmisiä, joilla on jo ahdistusta lapsensa huostan vuoksi ja alkavat nähdä lapsensa huostan yhteiskunnan vainoamisena, vaikka syytkin olisivat selkeät ja dokumentoidut ja monien naapurienkin vahvistamat. Naapuri-ilmoituksella ne LS-toimet usein käynnistyvät. Nythän on monilla käytöshäiriöisilläkin sellainen harhakuva, että vanhemmat eivät saa fyysisesti rajoittaa heitä ja uhkaavat lastensuojeluilmoituksella, jos niin tekevät. Vanhemmat ovat todella avuttomia ja nuorten talutettavissa ja ohjattavissa ja kiristettävissä. Näin ei saa olla ja se ei ole edes LS-lakien hengen ja kirjaimen mukaista. Nyt siis puhun juuri niistä lapsista, joilla on käytöshäiriö ja jotka eivät noudata minkäänlaisia rajoja. Heille ei ole "järkevästä puheesta" yleensä mitään hyötyä, koska ovat oppineet oman selviytymistapansa, riehumisen ja rajattomuuden.

Ap. kirjoitus taas on oma lukunsa, jonka todistusarvo voi olla 100% tai sitten 0 % eli provo. Jos on tosi, niin raportti pitää löytyä. Se on yksiselitteinen. Tiedän tapauksia, joissa on provokatiivisesti aiheutettu tilanne, jossa joudutaan pitämään kiinni ja sitten syytetään työntekijää ylimitoitetusta voimankäytöstä tms. Tätä tapahtuu muuallakin, esimerkiksi poliisit kohtaavat usein tällaista. Perhekriiseissä joillakin on se viimeinen ase syyttää ex-puolisoaan pedofiiliksi. Sijaisvanhemmat ovat natseja ja LS-ohjaajat rikollisia ja sossut lapsenryöstäjiä, jotka vievät lapset ihan tavallisilta rakastavilta isiltä ja äideiltä valheellisin keksityin syin, ainakin näiden palstojen mukaan. Monet ovat varsin taitavia tällaisessa käyttäytymisessä ja tilanteen vääristelyissä.

lastensuojelulaiki §68 kirjoitti:

Todella puutuin väitteeseesi, ettei milloinkaan eikä lapsen sallimatta saisi ryhtyä kiinnipitämiseen. Näin ei ole, vaan laki märittelee tarkoin luvallisuuden rajat. Siksi ei saa lapsillekaan antaa väärää mielikuvaa siitä, mitkä ovat niin vanhempien kuin LS-työntekijöiden valtuudet. Se laki olisi kaikkien hyvä lukea ajatuksella eikä provosoida käytöshäiriöisiä pahempiin tekoihin eikä luoda mielikuvaa rikollisista työntekijöistä. Se taas ruokkii niitä ihmisiä, joilla on jo ahdistusta lapsensa huostan vuoksi ja alkavat nähdä lapsensa huostan yhteiskunnan vainoamisena, vaikka syytkin olisivat selkeät ja dokumentoidut ja monien naapurienkin vahvistamat. Naapuri-ilmoituksella ne LS-toimet usein käynnistyvät. Nythän on monilla käytöshäiriöisilläkin sellainen harhakuva, että vanhemmat eivät saa fyysisesti rajoittaa heitä ja uhkaavat lastensuojeluilmoituksella, jos niin tekevät. Vanhemmat ovat todella avuttomia ja nuorten talutettavissa ja ohjattavissa ja kiristettävissä. Näin ei saa olla ja se ei ole edes LS-lakien hengen ja kirjaimen mukaista. Nyt siis puhun juuri niistä lapsista, joilla on käytöshäiriö ja jotka eivät noudata minkäänlaisia rajoja. Heille ei ole "järkevästä puheesta" yleensä mitään hyötyä, koska ovat oppineet oman selviytymistapansa, riehumisen ja rajattomuuden.

Ap. kirjoitus taas on oma lukunsa, jonka todistusarvo voi olla 100% tai sitten 0 % eli provo. Jos on tosi, niin raportti pitää löytyä. Se on yksiselitteinen. Tiedän tapauksia, joissa on provokatiivisesti aiheutettu tilanne, jossa joudutaan pitämään kiinni ja sitten syytetään työntekijää ylimitoitetusta voimankäytöstä tms. Tätä tapahtuu muuallakin, esimerkiksi poliisit kohtaavat usein tällaista. Perhekriiseissä joillakin on se viimeinen ase syyttää ex-puolisoaan pedofiiliksi. Sijaisvanhemmat ovat natseja ja LS-ohjaajat rikollisia ja sossut lapsenryöstäjiä, jotka vievät lapset ihan tavallisilta rakastavilta isiltä ja äideiltä valheellisin keksityin syin, ainakin näiden palstojen mukaan. Monet ovat varsin taitavia tällaisessa käyttäytymisessä ja tilanteen vääristelyissä.

Lue lisää

Minä puhuin vain ja ainoastaan aloittajan asiasta ja yritin auttaa häntä. Ihmettelenkin, että kaltaisesi asiantuntija ei häntä auta, vaikka hän täällä sijaripalstalla kyselee apua.

Lisäksi lähtökohtaisesti jokaisella Suomen kansalaisella ja eritoten lapsilla on kansainvälisesti ja Suomen lain mukaan ruumiillinen koskemattomuus. Siitä on poikkeuksena vain tilanne, jossa henkilö on seonnut niin, ettei hän ymmärrä vahingoittavansa itseään tai muita, eli hän on avuttomassa tilassa ja tarvitsee hoitoa, huom! lääketieteellistä hoitoa ja lääkärin paikalle mahdollisimman pian. Silloin hänet pitää ottaa kiinni ja pitää kiinni ja hänen pitää saada hoitoa viipymättä. Silloin ei tilannetta saa jättää pelkkään rajoitustoimenpiteeseen.
Ja mitä tulee nuorisoon, niin ei kyllä isoon ihmiseen saa kasvatusmielessä käsiksi käydä, siinä olet erehtynyt. Kyseinen lain tarkoittama fyysinen kajoominen tarkoittaa nimenomaan tapausta, jossa henkilö on sekopäinen. Sinuunkin tartutaan, jos sekoat. Laki koskee myös aikuisia sekopäisiä siinä missä lapsiakin. Ks. mielenterveyslaki.

lastensuojelulaiki §68 kirjoitti:

Todella puutuin väitteeseesi, ettei milloinkaan eikä lapsen sallimatta saisi ryhtyä kiinnipitämiseen. Näin ei ole, vaan laki märittelee tarkoin luvallisuuden rajat. Siksi ei saa lapsillekaan antaa väärää mielikuvaa siitä, mitkä ovat niin vanhempien kuin LS-työntekijöiden valtuudet. Se laki olisi kaikkien hyvä lukea ajatuksella eikä provosoida käytöshäiriöisiä pahempiin tekoihin eikä luoda mielikuvaa rikollisista työntekijöistä. Se taas ruokkii niitä ihmisiä, joilla on jo ahdistusta lapsensa huostan vuoksi ja alkavat nähdä lapsensa huostan yhteiskunnan vainoamisena, vaikka syytkin olisivat selkeät ja dokumentoidut ja monien naapurienkin vahvistamat. Naapuri-ilmoituksella ne LS-toimet usein käynnistyvät. Nythän on monilla käytöshäiriöisilläkin sellainen harhakuva, että vanhemmat eivät saa fyysisesti rajoittaa heitä ja uhkaavat lastensuojeluilmoituksella, jos niin tekevät. Vanhemmat ovat todella avuttomia ja nuorten talutettavissa ja ohjattavissa ja kiristettävissä. Näin ei saa olla ja se ei ole edes LS-lakien hengen ja kirjaimen mukaista. Nyt siis puhun juuri niistä lapsista, joilla on käytöshäiriö ja jotka eivät noudata minkäänlaisia rajoja. Heille ei ole "järkevästä puheesta" yleensä mitään hyötyä, koska ovat oppineet oman selviytymistapansa, riehumisen ja rajattomuuden.

Ap. kirjoitus taas on oma lukunsa, jonka todistusarvo voi olla 100% tai sitten 0 % eli provo. Jos on tosi, niin raportti pitää löytyä. Se on yksiselitteinen. Tiedän tapauksia, joissa on provokatiivisesti aiheutettu tilanne, jossa joudutaan pitämään kiinni ja sitten syytetään työntekijää ylimitoitetusta voimankäytöstä tms. Tätä tapahtuu muuallakin, esimerkiksi poliisit kohtaavat usein tällaista. Perhekriiseissä joillakin on se viimeinen ase syyttää ex-puolisoaan pedofiiliksi. Sijaisvanhemmat ovat natseja ja LS-ohjaajat rikollisia ja sossut lapsenryöstäjiä, jotka vievät lapset ihan tavallisilta rakastavilta isiltä ja äideiltä valheellisin keksityin syin, ainakin näiden palstojen mukaan. Monet ovat varsin taitavia tällaisessa käyttäytymisessä ja tilanteen vääristelyissä.

Lue lisää

signaalin

"Nythän on monilla käytöshäiriöisilläkin sellainen harhakuva, että vanhemmat eivät saa fyysisesti rajoittaa heitä ja uhkaavat lastensuojeluilmoituksella, jos niin tekevät."

antoivat lääkintävahtimestarit ja poliisi, jotka sanoivat lääke/huume/alkoholi -tokkurassa riehuvan lapseni aikana meillä kotona, että jos he lapsen väkipakolla vievät niin syyllistyvät pahoinpitelyyn. Olin kutsunut virkavallan apuun kun en yksin enää katsonut pärjääväni ja pelkäsin myös lapsen olevan lähellä myrkytystilaa. Pyynnöistäni huolimatta lasta ei viety sairaalaan... poliisit oli pyydetty apuun lääkintävahtimestareille. Lopputulos oli tosiaan se, että yksin vahdin sitten lopun yötä lastani, että hän a) pysyy elävien kirjoissa eikä saa myrkytysoireita b) riehu ja hajota koko taloa. Tilanteessa oli tragi-koomista se, että nämä karskit miehet kertoivat lapselle, että he eivät voi mukaansa pakottaa pahoinpitelysyytteen uhalla. Koin oloni vähintäänkin epävarmaksi....

Helinä-keiju3 kirjoitti:

Minä puhuin vain ja ainoastaan aloittajan asiasta ja yritin auttaa häntä. Ihmettelenkin, että kaltaisesi asiantuntija ei häntä auta, vaikka hän täällä sijaripalstalla kyselee apua.

Lisäksi lähtökohtaisesti jokaisella Suomen kansalaisella ja eritoten lapsilla on kansainvälisesti ja Suomen lain mukaan ruumiillinen koskemattomuus. Siitä on poikkeuksena vain tilanne, jossa henkilö on seonnut niin, ettei hän ymmärrä vahingoittavansa itseään tai muita, eli hän on avuttomassa tilassa ja tarvitsee hoitoa, huom! lääketieteellistä hoitoa ja lääkärin paikalle mahdollisimman pian. Silloin hänet pitää ottaa kiinni ja pitää kiinni ja hänen pitää saada hoitoa viipymättä. Silloin ei tilannetta saa jättää pelkkään rajoitustoimenpiteeseen.
Ja mitä tulee nuorisoon, niin ei kyllä isoon ihmiseen saa kasvatusmielessä käsiksi käydä, siinä olet erehtynyt. Kyseinen lain tarkoittama fyysinen kajoominen tarkoittaa nimenomaan tapausta, jossa henkilö on sekopäinen. Sinuunkin tartutaan, jos sekoat. Laki koskee myös aikuisia sekopäisiä siinä missä lapsiakin. Ks. mielenterveyslaki.

Lue lisää

Ap. viestiin en kajonnut mitenkään, vaan minua huolestuttaa juuri sinun, monillakin eri palstoilla esittämät mutu-tuntumat ja lain villit tulkinnat. Luitko tarkalleen tuon lain pykälän 68, jossa määritellään ko. toimenpiteet. Esittämäsi tulkinnat eivät ainakaan vastaa lain sisältöä, joten niihin puutuinkin. Pitää olla erityisen varovainen esittäessään julkisesti tulkintoja laista, koska tulkinta voi ohjata toisten käyttäytymistä, niin huostaanotetun tai työntekijän. Erityisesti lastensuojelu on niin tärkeä juridinen aihe, että siinä ei saa olla virheellisiä tulkintoja julkisuudessa. Ap. kirjoittaja esitti yhden tulkinnan mukaisen käyttäytymistavan, joka oli lainvastainen. Ohjaaja oli toiminut väärin ja joskus lienee ko. tapa ollut yleinenkin. Nykyisen lain mukaan ei esim. eristykseen saa laittaa lasta kuin erityistapauksessa ja kokoaikaisessa erityisvalvonnassa ja määräajaksi ja se pitää tietysti dokumentoida.


Ko laissa § 68 todella määrittelee tapaukset, joissa kiinnipitäminen on sallittu toimenpide. Et liene edes lukenut ko lainkohtaa, kun rajaat kiinnipitotoimen vain mielenterveyslain alla olevaksi pakkotoimeksi mielenhäiriössä. Laissa mainitaan muitakin esimerkkejä, jotka varmasti tämän jälkeen luet, että tietäisit, mistä todella on kyse:
- vaara itselle: mielenhäiriö, riehuminen, temperamenttiperäinen riehuminen tms sekä mainitsemasi avuttomassa tilassa oleminen
- vaara toisille:edellisistä aiheutuva vaara vahingoittaa muita lapsia ympäristössä
- vaara omaisuuden huomattavalle vahingolle: tulipalon aiheuttaminen, lasien särkeminen (Pienen esineen tahallinen särkeminen ei kuulu tämän lain piiriin.)

Laissa myös mainitaan myös lapsen siirtäminen turvalliseen paikkaan kiinnipitäen, mikäli tarpeellista. Lain liitteenä on myös viittaus liiallisiin tai ylimitoitettuihin toimiin, jotka taas rikoslaki määrittelee.

Vaikka ap. kirjoittajan kohtelu on ollut lain vastaista, ei se oikeuta ketään ilmaisemaan sellaisia tulkintoja, jotka eivät vastaa lain kirjainta ja henkeä. Siksi reagoin kirjoitukseesi. Laki ohjaa ihmisten toimintaa ja siksi siinä pitää osata olla eksakti. Varsinkin melko tuoreena LS-työntekijänä on välttämätöntä tuntea toimintaa ohjaava lainsäädäntö ja sen tulkinta ja henki. Väärällä tulkinnalla emme tee oikeutta muutenkin traumatisoidun lapsen eduille ja oikeuksille.

Otan tästä esimerkin, johon jo viittasinkin: Jos lapsella on mielikuva, että häneen ei saa tarttua missään tilanteessa, hän todella on sitä mieltä, ettei saakaan. Jos sitten tilanne jostain syystä kulminoituu siihen, että toimitaankin lain mukaan ja siis kiinnipitäen ja ehkä turvaudutaan myös turvallisempaan huoneeseen tms. siirtämiseen, niin traumatisoitunut lapsi traumatisoituu edelleen ja lain tulkinnan esittäjä tekeekin karhunpalveluksen hänelle esittäessään virheellistä tulkintaa. Parempi on siis rehellisesti ilmaista hänelle, että sellainenkin toimenpide on mahdollinen ja tarpeen tullessa siihenkin turvaudutaan, mikäli lain ehdot täyttyvät. Lapselle ollaan siten rehellisiä ja säännöt ovat selvät ja lapsi tehdessään pahasti väärin joutuu ko. toimien kohteeksi ja tietää, että on joutunut ko. syystä "pakkotoimen" kohteeksi.

Jos vetoat lakiin koskemattomuudesta, unohdat siinäkin laissa olevat poikkeukset, jotka muistuttavat LS_lain suomia toimia, vaikkakin lähtökohta on henkilön koskemattomuus. Poliisiviranomainen voi ottaa kiinni ihmisen ja jopa suorittaa henkilöön kohdistuvan tarkistuksen ja poistaa luvattomat esineet tai aseet, joiden hallussapitoon ei ole oikeutta. Esim alaikäiseltä saa ottaa alkoholin pois ja kaataa se maahan vaikka toimenpide aiheuttaakin taloudellista vahinkoa kiinniotetulle, mitä normaalisti poliisi ilman seuraamuksia ei saa tehdä.
Siispä lakia pitää lukea koko lain tuntevana, mikäli lakiin ylipäätään vetoaa. Mutu-tuntemus ei riitä, vaan aiheuttaa joskus vahinkoakin toisille, ainakin virheellisen kuvan se saa aikaan.

lastensuojelulaiki §68 kirjoitti:

Ap. viestiin en kajonnut mitenkään, vaan minua huolestuttaa juuri sinun, monillakin eri palstoilla esittämät mutu-tuntumat ja lain villit tulkinnat. Luitko tarkalleen tuon lain pykälän 68, jossa määritellään ko. toimenpiteet. Esittämäsi tulkinnat eivät ainakaan vastaa lain sisältöä, joten niihin puutuinkin. Pitää olla erityisen varovainen esittäessään julkisesti tulkintoja laista, koska tulkinta voi ohjata toisten käyttäytymistä, niin huostaanotetun tai työntekijän. Erityisesti lastensuojelu on niin tärkeä juridinen aihe, että siinä ei saa olla virheellisiä tulkintoja julkisuudessa. Ap. kirjoittaja esitti yhden tulkinnan mukaisen käyttäytymistavan, joka oli lainvastainen. Ohjaaja oli toiminut väärin ja joskus lienee ko. tapa ollut yleinenkin. Nykyisen lain mukaan ei esim. eristykseen saa laittaa lasta kuin erityistapauksessa ja kokoaikaisessa erityisvalvonnassa ja määräajaksi ja se pitää tietysti dokumentoida.


Ko laissa § 68 todella määrittelee tapaukset, joissa kiinnipitäminen on sallittu toimenpide. Et liene edes lukenut ko lainkohtaa, kun rajaat kiinnipitotoimen vain mielenterveyslain alla olevaksi pakkotoimeksi mielenhäiriössä. Laissa mainitaan muitakin esimerkkejä, jotka varmasti tämän jälkeen luet, että tietäisit, mistä todella on kyse:
- vaara itselle: mielenhäiriö, riehuminen, temperamenttiperäinen riehuminen tms sekä mainitsemasi avuttomassa tilassa oleminen
- vaara toisille:edellisistä aiheutuva vaara vahingoittaa muita lapsia ympäristössä
- vaara omaisuuden huomattavalle vahingolle: tulipalon aiheuttaminen, lasien särkeminen (Pienen esineen tahallinen särkeminen ei kuulu tämän lain piiriin.)

Laissa myös mainitaan myös lapsen siirtäminen turvalliseen paikkaan kiinnipitäen, mikäli tarpeellista. Lain liitteenä on myös viittaus liiallisiin tai ylimitoitettuihin toimiin, jotka taas rikoslaki määrittelee.

Vaikka ap. kirjoittajan kohtelu on ollut lain vastaista, ei se oikeuta ketään ilmaisemaan sellaisia tulkintoja, jotka eivät vastaa lain kirjainta ja henkeä. Siksi reagoin kirjoitukseesi. Laki ohjaa ihmisten toimintaa ja siksi siinä pitää osata olla eksakti. Varsinkin melko tuoreena LS-työntekijänä on välttämätöntä tuntea toimintaa ohjaava lainsäädäntö ja sen tulkinta ja henki. Väärällä tulkinnalla emme tee oikeutta muutenkin traumatisoidun lapsen eduille ja oikeuksille.

Otan tästä esimerkin, johon jo viittasinkin: Jos lapsella on mielikuva, että häneen ei saa tarttua missään tilanteessa, hän todella on sitä mieltä, ettei saakaan. Jos sitten tilanne jostain syystä kulminoituu siihen, että toimitaankin lain mukaan ja siis kiinnipitäen ja ehkä turvaudutaan myös turvallisempaan huoneeseen tms. siirtämiseen, niin traumatisoitunut lapsi traumatisoituu edelleen ja lain tulkinnan esittäjä tekeekin karhunpalveluksen hänelle esittäessään virheellistä tulkintaa. Parempi on siis rehellisesti ilmaista hänelle, että sellainenkin toimenpide on mahdollinen ja tarpeen tullessa siihenkin turvaudutaan, mikäli lain ehdot täyttyvät. Lapselle ollaan siten rehellisiä ja säännöt ovat selvät ja lapsi tehdessään pahasti väärin joutuu ko. toimien kohteeksi ja tietää, että on joutunut ko. syystä "pakkotoimen" kohteeksi.

Jos vetoat lakiin koskemattomuudesta, unohdat siinäkin laissa olevat poikkeukset, jotka muistuttavat LS_lain suomia toimia, vaikkakin lähtökohta on henkilön koskemattomuus. Poliisiviranomainen voi ottaa kiinni ihmisen ja jopa suorittaa henkilöön kohdistuvan tarkistuksen ja poistaa luvattomat esineet tai aseet, joiden hallussapitoon ei ole oikeutta. Esim alaikäiseltä saa ottaa alkoholin pois ja kaataa se maahan vaikka toimenpide aiheuttaakin taloudellista vahinkoa kiinniotetulle, mitä normaalisti poliisi ilman seuraamuksia ei saa tehdä.
Siispä lakia pitää lukea koko lain tuntevana, mikäli lakiin ylipäätään vetoaa. Mutu-tuntemus ei riitä, vaan aiheuttaa joskus vahinkoakin toisille, ainakin virheellisen kuvan se saa aikaan.

Lue lisää

Lastensuojelun ohjaajat eivät ole poliiseja, eikä heillä ole poliisivaltuuksia. Muista se, koska tulkintasi saattaa johtaa siihen, että vasta alalle valmistuneet ohjaajat voivat kuvitella kirjoituksesi perusteella voivansa verrata itseään poliiseihin. Huhhuijaa sentään.

Mitä tulee fyysiseen rajoittamiseen, niin tottakai silloin, kun ihminen on joko niin pieni, esim. 1-vuotias ja hän on säntäämässä kuilun reunalle, niin jokainen ymmärtää, että hänet pitää napata matkalla kiinni, ennenkuin hän ehtii pudota reunalta alas. Vastaavasti isompi ihminen, oli hän sitten lastensuojelun pauloissa tai omien läheistensä luona, joutuessaan avuttomaan tilaan jossa hänen tajuntansa sumentuu sanotaan nyt vaikka 1-vuotiaan tasolle, ja hän alkaa riehua, niin hänet pitää estää vahingoittamasta itsenään tai muita, syöksymästä junan alle, hyppäämästä katolta jne. Mutta kuuleppa neropatti, näissä tapauksissa todellakaan juttu ei jää siihen, vaan kyseinen henkilö tarvitsee ja saa siitä tilanteesta lähtien hoitoa.

Toistan siis. Kukaan ei saa rangaistukseksi käydä käsiksi lapseen tai nuoreen. Käsitätkö nyt. Mitään sellaisia sääntöjä ei ole olemassakaan, että lapsi tehdessään "pahasti väärin" tietää että siitä seuraa käsiksi käyminen. Sorry vaan, ruumiillinen kuritus on Suomessa kielletty. Mitään sellaisia sääntöjä ei voi olla lastensuojelulaitoksen seinällä, että jos hietät kristallivaasin seinään siitä seuraa käsiksikäyminen sinuun. Ei onnistu kuomaseni, koska ruumiillinen kuritus on kiellettyä. Siitä seuraa sama mitä muillekin jotka rikkovat toisen omaisuutta. Eli mahdollisesti sovittelu, jonkinlainen korvaus jos niin sovitaan tai jos sovintoon ei päästä niin tuomari määrää rangaistuksen, ja takaan, että se ei ole ruumiillinen kuritus.

Eli jos joku käy laitoksessa nuoriin käsiksi, siitä pitää tehdä raportti ja selvitys. Nuoren pitää saada jälkihoito sellaisen kohtelun jälkeen ja hänen sosiaaliviranomaisensa on seurattava ja puututtava jos sellainen toistuu.

Sinun mallissasi käsiksikäyminen on uhka, vaikka tarkoitus on että se on viimekätinen pelastus äärimmäisen harvassa avuttomuuden tilanteessa, jossa henkilö on taantunut ymmärtämättömyyden tilaan ja tarvitsee turvan ja turvaajan kuten joku 1-vuotias taapero jyrkänteen reunalla. Käsiksi ei saa ikinä käydä rangaistukseksi sääntöjen rikkomisesta tai siksi, että ohjaaja vihastuu. Ja unohtakaa nyt lastensuojelijat vihdoin kuvittelemasta itsenne poliiseiksi. Teillä ei ole poliisivaltuuksia eikä nuoret ole vankeja, työpaikkanne ei ole vankila ettekä te ole vanginvartijoita myöskään. Tämä ei ole ensimmäinen kerta kun joku muka laintuntija täällä sijaripalstalla vertaa hoitajia poliiseihin. Ja selliä ei saa siviili pitää talossaan.

Helinä-keiju3 kirjoitti:

Lastensuojelun ohjaajat eivät ole poliiseja, eikä heillä ole poliisivaltuuksia. Muista se, koska tulkintasi saattaa johtaa siihen, että vasta alalle valmistuneet ohjaajat voivat kuvitella kirjoituksesi perusteella voivansa verrata itseään poliiseihin. Huhhuijaa sentään.

Mitä tulee fyysiseen rajoittamiseen, niin tottakai silloin, kun ihminen on joko niin pieni, esim. 1-vuotias ja hän on säntäämässä kuilun reunalle, niin jokainen ymmärtää, että hänet pitää napata matkalla kiinni, ennenkuin hän ehtii pudota reunalta alas. Vastaavasti isompi ihminen, oli hän sitten lastensuojelun pauloissa tai omien läheistensä luona, joutuessaan avuttomaan tilaan jossa hänen tajuntansa sumentuu sanotaan nyt vaikka 1-vuotiaan tasolle, ja hän alkaa riehua, niin hänet pitää estää vahingoittamasta itsenään tai muita, syöksymästä junan alle, hyppäämästä katolta jne. Mutta kuuleppa neropatti, näissä tapauksissa todellakaan juttu ei jää siihen, vaan kyseinen henkilö tarvitsee ja saa siitä tilanteesta lähtien hoitoa.

Toistan siis. Kukaan ei saa rangaistukseksi käydä käsiksi lapseen tai nuoreen. Käsitätkö nyt. Mitään sellaisia sääntöjä ei ole olemassakaan, että lapsi tehdessään "pahasti väärin" tietää että siitä seuraa käsiksi käyminen. Sorry vaan, ruumiillinen kuritus on Suomessa kielletty. Mitään sellaisia sääntöjä ei voi olla lastensuojelulaitoksen seinällä, että jos hietät kristallivaasin seinään siitä seuraa käsiksikäyminen sinuun. Ei onnistu kuomaseni, koska ruumiillinen kuritus on kiellettyä. Siitä seuraa sama mitä muillekin jotka rikkovat toisen omaisuutta. Eli mahdollisesti sovittelu, jonkinlainen korvaus jos niin sovitaan tai jos sovintoon ei päästä niin tuomari määrää rangaistuksen, ja takaan, että se ei ole ruumiillinen kuritus.

Eli jos joku käy laitoksessa nuoriin käsiksi, siitä pitää tehdä raportti ja selvitys. Nuoren pitää saada jälkihoito sellaisen kohtelun jälkeen ja hänen sosiaaliviranomaisensa on seurattava ja puututtava jos sellainen toistuu.

Sinun mallissasi käsiksikäyminen on uhka, vaikka tarkoitus on että se on viimekätinen pelastus äärimmäisen harvassa avuttomuuden tilanteessa, jossa henkilö on taantunut ymmärtämättömyyden tilaan ja tarvitsee turvan ja turvaajan kuten joku 1-vuotias taapero jyrkänteen reunalla. Käsiksi ei saa ikinä käydä rangaistukseksi sääntöjen rikkomisesta tai siksi, että ohjaaja vihastuu. Ja unohtakaa nyt lastensuojelijat vihdoin kuvittelemasta itsenne poliiseiksi. Teillä ei ole poliisivaltuuksia eikä nuoret ole vankeja, työpaikkanne ei ole vankila ettekä te ole vanginvartijoita myöskään. Tämä ei ole ensimmäinen kerta kun joku muka laintuntija täällä sijaripalstalla vertaa hoitajia poliiseihin. Ja selliä ei saa siviili pitää talossaan.

Lue lisää

Kertaan vielä, että et todellakaan tunne alaa, jos tuollaiset johtopäätökset ja kuvitelmat teet.

Pidemmittä puheitta, en aio yrtittäkään korjata kovin harhaista kuvaasi.

Lastensuojelulaksi §68 kirjoitti:

Kertaan vielä, että et todellakaan tunne alaa, jos tuollaiset johtopäätökset ja kuvitelmat teet.

Pidemmittä puheitta, en aio yrtittäkään korjata kovin harhaista kuvaasi.

Lue lisää

Ruumiillinen kuritus on kielletty. Samoin eristäminen selliin rangaistukseksi. Menikö perille.

Jos joku sekoaa, hänestä pitää ottaa kiinni, jottei hän juokse vaikka auton alle tai avantoon, mutta tämä ei ollut se keskustelun aiha mitä avaus koski.
Lisäksi, edelleen vaikka joku seonnut joudutaan rauhoittamaan, niin tälläkin henkilöllä en sitä ennen ja sen jälkeen sama ruumiillisen koskemattomuuden suoja kuin kaikilla muillakin suomalaisilla lapsilla ja aikuisilla.

Puhuit käytöshäiriöisistä aikaisemmissa viesteissäsi. Jos olet sitä mieltä, että käytöshäriöisiä saa kurittaa ruumiillisesti tai eristämällä olet jälleen, siinäkin asiassa väärässä.

Ja antamasi lakiesimerkki kiinnipitämis- ja pakkotoimista käsitti kuin käsittikin nimenomaan mielenterveysongelman, joten edelleen asia kuuluu jälkihoitaa lääkärin avulla akuuttivaiheen hässäkän jälkeen viipymättä.

Missään olosuhteissa ei ruumiillinen kuritus ole suomessa sallittu. Eikä myöskään lähentely, jossain laitoksessa.

tämän kirjoitti:

signaalin

"Nythän on monilla käytöshäiriöisilläkin sellainen harhakuva, että vanhemmat eivät saa fyysisesti rajoittaa heitä ja uhkaavat lastensuojeluilmoituksella, jos niin tekevät."

antoivat lääkintävahtimestarit ja poliisi, jotka sanoivat lääke/huume/alkoholi -tokkurassa riehuvan lapseni aikana meillä kotona, että jos he lapsen väkipakolla vievät niin syyllistyvät pahoinpitelyyn. Olin kutsunut virkavallan apuun kun en yksin enää katsonut pärjääväni ja pelkäsin myös lapsen olevan lähellä myrkytystilaa. Pyynnöistäni huolimatta lasta ei viety sairaalaan... poliisit oli pyydetty apuun lääkintävahtimestareille. Lopputulos oli tosiaan se, että yksin vahdin sitten lopun yötä lastani, että hän a) pysyy elävien kirjoissa eikä saa myrkytysoireita b) riehu ja hajota koko taloa. Tilanteessa oli tragi-koomista se, että nämä karskit miehet kertoivat lapselle, että he eivät voi mukaansa pakottaa pahoinpitelysyytteen uhalla. Koin oloni vähintäänkin epävarmaksi....

Lue lisää

apua! Tuollaisissa tilanteissa, joista avunhakija täällä puhuu, on tehtävä kyllä selvitys. Olen itse autistisen ja kehitysvammaisen avustajana perhekodissa, joka vahingoittaa itseään ja potkii ja lyö toisia, luonnollisesti jäänyt 2 vuotiaan tasolle, jopa nuoremmaksi, ei tottele eo osaa puhua jne, ja tarvitsee siksi voimakkaampaa otetta. En puhu missään tapauksessa lyömisestä tai mustelmien aiheuttamisesta, aan paikallaan pitämisessä kun riehuu ja saa kohtauksen.Päivät menee samoihin rajojen asettamisiin, mutta en ole kertaakaan kuullut että lapselle tarvitsisi rajoja pahoinpitelemällä asettaa...Ei pienille eikä suuremmille. Neuvotteluun ja keskusteluun on tähdättävä...ja laitoksilla on velvollisuus jossa kerrotaan soshuollolle rehellisesti miten on pärjätty jne. Se että avunhakija puhuu selleistä ja mustelmille lyömisestä ja huutamisesta ja tottelemisesta on hirveä epäkohta! Itse en voi ymmärtää, että huostaanotettu lapsi joka on haavoittunut ja rikottu monesta kohtaa joutuu mahdollisesti pahempaan paikkaan kuin mitä kodinolosuhteet ovat aikaisemmin ollut, mikäli syyt johtuneet kodinolosuhteista!

Tiedän, että laitokset ovat paljon huonompia paikkoja lapsille, kuin perhekodit/sijaisperheet, mutta kaikissa paikoissa oli sijaisperhe tai oma tai mikä tahansa voi esiintyä epäkohtia, koska me ollaan ihmisiä, ja työpaikoilla voi olla ihmisiä, jotka käyttää asemaansa väärin, niin myös poliiseissa ja sosiaalitantoissakin.

Olen monesti ajatellut, että huostaanottoja tehdään joskus ilman todisteita ja sellaisiin perheisiin joissa sitä ei tarvita, sanon tämän siksi, että olen seurannut sivusta useita tapauksia, joissa lapsi on ollu ainoa valtavasti kärsivä osapuoli. Asioista ei ole tietoa niin tehdään raportointeja olettamusten perusteella ja vääristellään kertomuksia.Kotiin on vaikea saada tukea kun sitä tarvitsee, mutta huostaan kyllä otetaan helposti, ja siihen ei saisi minusta riittää vain yhden sosihmisen mielipide, vaan täytyis olla iso ryhmä puolueettomia ammattilaisia ja enemmän tutkintaa ja muutenkin miksi vanhemmat ei voi saada antaa lastaan esim.sukulaisille,jotka ovat lapselle tuttuja siksi aikaa että tilanne kotona rauhottuu, niin että sukulaiset saisivat jotain tukea siitä....Mietin vaan kun olen sivusta seurannut...vaikka ei iahn suoraan tähän asiaan liity....Avunhakija tällä palstalla, ei maininnut ikäänsä ja sitä mikä tilanne on ollut siellä, kun on aiheutettu mustelmia jne. Jonnekkin kannattaisi varmasti puhua, ehkä tekijälle itselleen suoraan että onko heistä oikein pitää sellejä ja lyödä tai jotain kauheen vaikee tapaus, kun ei oo näkemässä miten siellä kommunikoidaan. Jos lapsi on taas itsestään aiheutuvista syistä huostassa, niin usein lapsi itse on käytökseltään "häirikkö" tai muuta sellaista, jonka takia on joutunut joksikin aikaa laitokseen opettelemaan tapoja ja keskittymään koulunkäyntiin....Kun ei tiedä tapausta on hirveän vaikea sanoa minkä takis asiasta pitäisi keskustella hänen ja työntekijöiden ja sossun palaverissa esimerkiksi.

Helinä-keiju3 kirjoitti:

Ruumiillinen kuritus on kielletty. Samoin eristäminen selliin rangaistukseksi. Menikö perille.

Jos joku sekoaa, hänestä pitää ottaa kiinni, jottei hän juokse vaikka auton alle tai avantoon, mutta tämä ei ollut se keskustelun aiha mitä avaus koski.
Lisäksi, edelleen vaikka joku seonnut joudutaan rauhoittamaan, niin tälläkin henkilöllä en sitä ennen ja sen jälkeen sama ruumiillisen koskemattomuuden suoja kuin kaikilla muillakin suomalaisilla lapsilla ja aikuisilla.

Puhuit käytöshäiriöisistä aikaisemmissa viesteissäsi. Jos olet sitä mieltä, että käytöshäriöisiä saa kurittaa ruumiillisesti tai eristämällä olet jälleen, siinäkin asiassa väärässä.

Ja antamasi lakiesimerkki kiinnipitämis- ja pakkotoimista käsitti kuin käsittikin nimenomaan mielenterveysongelman, joten edelleen asia kuuluu jälkihoitaa lääkärin avulla akuuttivaiheen hässäkän jälkeen viipymättä.

Missään olosuhteissa ei ruumiillinen kuritus ole suomessa sallittu. Eikä myöskään lähentely, jossain laitoksessa.

Lue lisää

Lastensuojelulaki 68 §
Kiinnipitäminen
Laitoksen johtaja tai laitoksen hoito- ja kasvatushenkilökuntaan kuuluva henkilö voi lapsen rauhoittamiseksi pitää kiinni lapsesta, jos lapsi sekavan tai uhkaavan käyttäytymisensä perusteella todennäköisesti vahingoittaisi itseään tai muita ja kiinnipitäminen on lapsen oman tai toisen henkilön hengen, terveyden tai turvallisuuden välittömän vaarantumisen vuoksi taikka omaisuuden merkittävän vahingoittamisen estämiseksi välttämätöntä. Kiinnipitämisen on oltava luonteeltaan hoidollista ja huollollista sekä kokonaisuutena arvioiden puolustettavaa, kun otetaan huomioon lapsen käyttäytyminen ja tilanne muutoinkin. Kiinnipitäminen voi pitää sisällään myös lapsen siirtämisen. Kiinnipitäminen on lopetettava heti, kun se ei enää ole välttämätöntä.

Kiinnipitämisestä on siihen turvautuneen henkilön annettava laitoksen johtajalle kirjallinen selvitys. Laitoksen johtajan turvautuessa kiinnipitämiseen on selvitys annettava 13 §:n 3 momentissa tarkoitetulle lapsen asioista vastaavalle sosiaalityöntekijälle.

Kiinnipitämisen liioittelusta säädetään rikoslain 4 luvun 6 §:n 3 momentissa ja 7 §:ssä.

lastensuojelulaiki §68 kirjoitti:

Todella puutuin väitteeseesi, ettei milloinkaan eikä lapsen sallimatta saisi ryhtyä kiinnipitämiseen. Näin ei ole, vaan laki märittelee tarkoin luvallisuuden rajat. Siksi ei saa lapsillekaan antaa väärää mielikuvaa siitä, mitkä ovat niin vanhempien kuin LS-työntekijöiden valtuudet. Se laki olisi kaikkien hyvä lukea ajatuksella eikä provosoida käytöshäiriöisiä pahempiin tekoihin eikä luoda mielikuvaa rikollisista työntekijöistä. Se taas ruokkii niitä ihmisiä, joilla on jo ahdistusta lapsensa huostan vuoksi ja alkavat nähdä lapsensa huostan yhteiskunnan vainoamisena, vaikka syytkin olisivat selkeät ja dokumentoidut ja monien naapurienkin vahvistamat. Naapuri-ilmoituksella ne LS-toimet usein käynnistyvät. Nythän on monilla käytöshäiriöisilläkin sellainen harhakuva, että vanhemmat eivät saa fyysisesti rajoittaa heitä ja uhkaavat lastensuojeluilmoituksella, jos niin tekevät. Vanhemmat ovat todella avuttomia ja nuorten talutettavissa ja ohjattavissa ja kiristettävissä. Näin ei saa olla ja se ei ole edes LS-lakien hengen ja kirjaimen mukaista. Nyt siis puhun juuri niistä lapsista, joilla on käytöshäiriö ja jotka eivät noudata minkäänlaisia rajoja. Heille ei ole "järkevästä puheesta" yleensä mitään hyötyä, koska ovat oppineet oman selviytymistapansa, riehumisen ja rajattomuuden.

Ap. kirjoitus taas on oma lukunsa, jonka todistusarvo voi olla 100% tai sitten 0 % eli provo. Jos on tosi, niin raportti pitää löytyä. Se on yksiselitteinen. Tiedän tapauksia, joissa on provokatiivisesti aiheutettu tilanne, jossa joudutaan pitämään kiinni ja sitten syytetään työntekijää ylimitoitetusta voimankäytöstä tms. Tätä tapahtuu muuallakin, esimerkiksi poliisit kohtaavat usein tällaista. Perhekriiseissä joillakin on se viimeinen ase syyttää ex-puolisoaan pedofiiliksi. Sijaisvanhemmat ovat natseja ja LS-ohjaajat rikollisia ja sossut lapsenryöstäjiä, jotka vievät lapset ihan tavallisilta rakastavilta isiltä ja äideiltä valheellisin keksityin syin, ainakin näiden palstojen mukaan. Monet ovat varsin taitavia tällaisessa käyttäytymisessä ja tilanteen vääristelyissä.

Lue lisää

No onko ne käytöshäiriöt sitten hävinneet ruumiillisella kurituksella ja eristämisellä selliin, ja muilla pakkokeinoilla. Kysyn tätä pakkokeinolakiin nojaavilta kasvattajilta ja ohjaajilta ja muilta alan asiantuntijoilta.
Entä, onko tullut muita oireita tilalle, esim. pelkotiloja tai turvattomuutta, arvottomuutta tai kenties ahtaan tai suljetun paikan kammo.

Se että laitoksessa on selli, on sellainen henkinen väkivaltauhka, että sen kanssa ei voida elää. Siitä on ehdottomasti hankkiuduttava eroon.

tiedoksi kirjoitti:

Lastensuojelulaki 68 §
Kiinnipitäminen
Laitoksen johtaja tai laitoksen hoito- ja kasvatushenkilökuntaan kuuluva henkilö voi lapsen rauhoittamiseksi pitää kiinni lapsesta, jos lapsi sekavan tai uhkaavan käyttäytymisensä perusteella todennäköisesti vahingoittaisi itseään tai muita ja kiinnipitäminen on lapsen oman tai toisen henkilön hengen, terveyden tai turvallisuuden välittömän vaarantumisen vuoksi taikka omaisuuden merkittävän vahingoittamisen estämiseksi välttämätöntä. Kiinnipitämisen on oltava luonteeltaan hoidollista ja huollollista sekä kokonaisuutena arvioiden puolustettavaa, kun otetaan huomioon lapsen käyttäytyminen ja tilanne muutoinkin. Kiinnipitäminen voi pitää sisällään myös lapsen siirtämisen. Kiinnipitäminen on lopetettava heti, kun se ei enää ole välttämätöntä.

Kiinnipitämisestä on siihen turvautuneen henkilön annettava laitoksen johtajalle kirjallinen selvitys. Laitoksen johtajan turvautuessa kiinnipitämiseen on selvitys annettava 13 §:n 3 momentissa tarkoitetulle lapsen asioista vastaavalle sosiaalityöntekijälle.

Kiinnipitämisen liioittelusta säädetään rikoslain 4 luvun 6 §:n 3 momentissa ja 7 §:ssä.

Lue lisää

70 §
Eristäminen
Lapsi saadaan eristää laitoksen muista lapsista, jos hän käyttäytymisensä perusteella on vaaraksi itselleen tai muille taikka jos eristäminen on muusta erityisen perustellusta syystä lapsen hengen, terveyden tai turvallisuuden kannalta välttämätöntä. Eristämistä ei saa määrätä laajempana eikä pidemmäksi ajaksi kuin lapsen huolenpito ja hoito välttämättä edellyttää. Eristämistä ei saa ilman uutta päätöstä jatkaa yhtäjaksoisesti yli 24 tuntia. Eristäminen on lopetettava heti, kun se ei enää ole välttämätöntä.

Eristämisestä tekee päätöksen laitoksen johtaja tai hänen määräämänsä laitoksen hoito- ja kasvatushenkilökuntaan kuuluva henkilö. Eristämisen tulee tapahtua laitoksen hoito- ja kasvatushenkilöstön jatkuvan huolenpidon alaisena. Kun lapsi on määrätty eristettäväksi, on samalla määrättävä, kenen tehtävänä on huolehtia lapsen turvallisuudesta. Lapsen olosuhteet eristämisen aikana on järjestettävä niin, että lapsi saa riittävän huolenpidon ja hoidon sekä mahdollisuuden keskustella hoitajan kanssa.

Eristämistä voidaan välittömästi jatkaa uudella päätöksellä vain, jos 1 momentissa säädetyt eristämisen edellytykset ovat edelleen olemassa. Edellytyksenä on lisäksi, ettei lapsen hoitoa ole edelleenkään tarkoituksenmukaista tai mahdollista järjestää muulla tavalla. Tällöinkään eristämisen pisin kokonaisaika ei saa ylittää 48 tuntia.

Ennen eristämisen jatkamista koskevan päätöksen tekemistä on lapselle suoritettava lääkärintarkastus, mikäli se ei ole ilmeisen tarpeetonta. Tarvittaessa lääkärintarkastus tulee suorittaa myös eristämisen alkaessa tai eristämisen aikana.

Laitoksen johtajan tai hänen määräämänsä laitoksen hoito- ja kasvatushenkilökuntaan kuuluvan henkilön tulee viipymättä ilmoittaa eristämisestä tai sen jatkamisesta 13 §:n 3 momentissa tarkoitetulle lapsen asioista vastaavalle sosiaalityöntekijälle.

tärkeä lainkohta kirjoitti:

70 §
Eristäminen
Lapsi saadaan eristää laitoksen muista lapsista, jos hän käyttäytymisensä perusteella on vaaraksi itselleen tai muille taikka jos eristäminen on muusta erityisen perustellusta syystä lapsen hengen, terveyden tai turvallisuuden kannalta välttämätöntä. Eristämistä ei saa määrätä laajempana eikä pidemmäksi ajaksi kuin lapsen huolenpito ja hoito välttämättä edellyttää. Eristämistä ei saa ilman uutta päätöstä jatkaa yhtäjaksoisesti yli 24 tuntia. Eristäminen on lopetettava heti, kun se ei enää ole välttämätöntä.

Eristämisestä tekee päätöksen laitoksen johtaja tai hänen määräämänsä laitoksen hoito- ja kasvatushenkilökuntaan kuuluva henkilö. Eristämisen tulee tapahtua laitoksen hoito- ja kasvatushenkilöstön jatkuvan huolenpidon alaisena. Kun lapsi on määrätty eristettäväksi, on samalla määrättävä, kenen tehtävänä on huolehtia lapsen turvallisuudesta. Lapsen olosuhteet eristämisen aikana on järjestettävä niin, että lapsi saa riittävän huolenpidon ja hoidon sekä mahdollisuuden keskustella hoitajan kanssa.

Eristämistä voidaan välittömästi jatkaa uudella päätöksellä vain, jos 1 momentissa säädetyt eristämisen edellytykset ovat edelleen olemassa. Edellytyksenä on lisäksi, ettei lapsen hoitoa ole edelleenkään tarkoituksenmukaista tai mahdollista järjestää muulla tavalla. Tällöinkään eristämisen pisin kokonaisaika ei saa ylittää 48 tuntia.

Ennen eristämisen jatkamista koskevan päätöksen tekemistä on lapselle suoritettava lääkärintarkastus, mikäli se ei ole ilmeisen tarpeetonta. Tarvittaessa lääkärintarkastus tulee suorittaa myös eristämisen alkaessa tai eristämisen aikana.

Laitoksen johtajan tai hänen määräämänsä laitoksen hoito- ja kasvatushenkilökuntaan kuuluvan henkilön tulee viipymättä ilmoittaa eristämisestä tai sen jatkamisesta 13 §:n 3 momentissa tarkoitetulle lapsen asioista vastaavalle sosiaalityöntekijälle.

Lue lisää

Kuten lain kirjaimesta ja hengestä näemme, eristämistä ja kiinnipitämistä, ei saa käyttää rankaisutoimenpiteenä lainkaan.

Laissa ei puhuta mitään sellistä. Mielestäni on virhe laitoksen johdolta, jos jokin tietty selli on nimenomaan varatta eristämistarkoitukseen. Siinä ikäänkuin ennakkoluuloisesti lähdetään ajatuksesta, että lapset ja nuoret ovat lähestulkoon sekoomassa minä hetkenä hyvänsä ja varaudutaan riehumiseen ja sekoboltina olevaan lapseen ja nuoreen. Ei pidä olla niin säikky. Jos nyt jostain syystä tuollainen tilanne sattuu kohdalle, mikä on varmaan epätodennäköisempää kuin lottovoitto, niin lapsi voidaan eristää mihin tahansa huoneeseen. Mitään selliä ei todellakaan saa olla talossa, joka on olevinaan lapsen koti. Näillä lapsillahan ei muuta kotia tai asuntoa ole.
Joten, raaskikaa nyt ihmeessä luopua rakastamastanne sellistä. Jos sitä usein jossain joudutaan käyttämään, niin laitoksen toimintatavoissa on pahasti pielessä ja henkilökunta pitää vaihtaa osaavampaan ja joustavampaan ja luovempia ratkaisumalleja ristiriitatapuksissa keksivään. Sillä, jos henkilökunta on oppinut toimivaan edellisen lastensuojelulain salliman kasvatuskulttuurin mukaan, niin ilmeisesti ei vanha koira opi uusia temppuja. Sensijaan jos selliä ei ole, niin ei ole minne niin herkästi lapsen kärräis.

Ja aloittajan tapauksessa ei sosiaaliviranomaiselle oltu mitään kerrottu, hyi hyi, ja nuorilta sitten edellytetään moitteettomuutta, itte ei edes alkeita hallita.

Helinä-keiju3 kirjoitti:

No onko ne käytöshäiriöt sitten hävinneet ruumiillisella kurituksella ja eristämisellä selliin, ja muilla pakkokeinoilla. Kysyn tätä pakkokeinolakiin nojaavilta kasvattajilta ja ohjaajilta ja muilta alan asiantuntijoilta.
Entä, onko tullut muita oireita tilalle, esim. pelkotiloja tai turvattomuutta, arvottomuutta tai kenties ahtaan tai suljetun paikan kammo.

Se että laitoksessa on selli, on sellainen henkinen väkivaltauhka, että sen kanssa ei voida elää. Siitä on ehdottomasti hankkiuduttava eroon.

Lue lisää

Mielestäni aivan ehdoton vaatimus lastenkotilaitoksen ohjaajille ja johtajille on TERVE ITSETUNTO. Nimittäin heikolla itsetunnolla varustettu ohjaaja ei kestä itseensä kohdistuvaa huumoria, jota kuitenkin viljellään ja tuleekin viljellä jopa niin ankeassa asuinympäristössä kuin lasten- tai nuorisokoti.
Varmaan monelta käsikähmältä säästyttäisiin, jos ohjaajalla olisi terve itsetunto, joka kestää tölväisyt pelkäämättä uskottavuutensa ja kasvattaja-asemansa menettämistä. Uskottavuushan menee, kun joutuu turvautumaan lain suomiin kiinnipitovaltuuksiin silloin, kun siihen ei aidosti ole tarvetta. Aniharvoinhan nuoret sekoavat siten kuin lastensuojeluin pakkokeinopykälät oikeasti tarkoittavat. Eikä sellainen nuori ihan heti toivu kohtauksen jälkitilasta, vaan jää päiviksi, mahdollisesti kuukausiksi sairaalahoitoon. Jos nuori sensijaan jää siitä taloon, niin asiahan on jätetty kesken, eli oikeeta syytä kovien pakkokeinojen käyttöön ei ollutkaan vaan tekosyy.
On käsittämätöntä, että joku ohjaaja voi ratsastaa tuollaisen lain turvin ja täälläkin ilmoitetaan lastenkotinuorille, että juu, kyllä teikäläisiin saa käydä käsiksi, kun kerran ette muuten tajua tekevänne "pahasti väärin". Kysehän on siitä, että siinä tilassa potilas ei todellakaan tajua tekevänsä pahasti väärin, eikä tuo lastensuojelulain pakkokeinopykälä mitenkään palvele kasvatuksellisia tarkoitusperiä, vaan hoidollisia. Eli vielä kerran, kyseisen pakkokeinolain avulla lapsi ei myöskään opi tajuamaan oikeaa ja väärää, ei ole tarkoituskaan että hän sen avulla saataisiin oppimaan tai kehittymään, ja ennenkaikkea häneen ei senkään jälkeen saa kajota ruumiillisesti uudestaan tai toistakertaa. Hänen on siis aina voitava luottaa siihen, että häneen ei saa käyttää ruumiillista väkivaltaa eikä häntä saa eristää mihinkään rangaistukseksi, niskottelun vuoksi tai siksi, että hänen ohjaajansa kokee hänen pilkanneen tai ivanneen ohjaajaa. Hänen ei kuulu sellaista pelätä laitoksessa eikä missään muuallakaan. Kaikkiin ihmisiin pätee tuo sama mitä pakkokeinoista ja rajoittamisesta sanotaan, eli jos ihminen sekoo, paikallaolijoiden on pyrittävä häntä hillitsemään mahdollisuuksien mukaan kunnes lääkäri saadaan paikalle tai jos hän on tekemässä rikoksen, sytyttämässä vaikka tulipalon, niin sekin pitää pyrkiä estämään. Tämä on itsestään selvää, myös kouluissa, virastoissa, uimahalleissa ja ihan missä tahansa, ei pelkästään lastenkotilaitoksissa. Kaikkialla pätee samat toimet. Lastensuojelulaitoksen lapsia ei ole lupa kohdella yhtään rajoittavammin kuin muitakaan suomen kansalaisia, koska he eivät edelleenkään ole vankeja.
Minusta on törkeetä, että täällä lapsille annetaan ymmärtää, että heitä voi muka kohdella ihmisoikeuksien vastaisesti ja jopa eri tavalla kuin muita lapsia ja muita suomalaisia.

Helinä-keiju3 kirjoitti:

Mielestäni aivan ehdoton vaatimus lastenkotilaitoksen ohjaajille ja johtajille on TERVE ITSETUNTO. Nimittäin heikolla itsetunnolla varustettu ohjaaja ei kestä itseensä kohdistuvaa huumoria, jota kuitenkin viljellään ja tuleekin viljellä jopa niin ankeassa asuinympäristössä kuin lasten- tai nuorisokoti.
Varmaan monelta käsikähmältä säästyttäisiin, jos ohjaajalla olisi terve itsetunto, joka kestää tölväisyt pelkäämättä uskottavuutensa ja kasvattaja-asemansa menettämistä. Uskottavuushan menee, kun joutuu turvautumaan lain suomiin kiinnipitovaltuuksiin silloin, kun siihen ei aidosti ole tarvetta. Aniharvoinhan nuoret sekoavat siten kuin lastensuojeluin pakkokeinopykälät oikeasti tarkoittavat. Eikä sellainen nuori ihan heti toivu kohtauksen jälkitilasta, vaan jää päiviksi, mahdollisesti kuukausiksi sairaalahoitoon. Jos nuori sensijaan jää siitä taloon, niin asiahan on jätetty kesken, eli oikeeta syytä kovien pakkokeinojen käyttöön ei ollutkaan vaan tekosyy.
On käsittämätöntä, että joku ohjaaja voi ratsastaa tuollaisen lain turvin ja täälläkin ilmoitetaan lastenkotinuorille, että juu, kyllä teikäläisiin saa käydä käsiksi, kun kerran ette muuten tajua tekevänne "pahasti väärin". Kysehän on siitä, että siinä tilassa potilas ei todellakaan tajua tekevänsä pahasti väärin, eikä tuo lastensuojelulain pakkokeinopykälä mitenkään palvele kasvatuksellisia tarkoitusperiä, vaan hoidollisia. Eli vielä kerran, kyseisen pakkokeinolain avulla lapsi ei myöskään opi tajuamaan oikeaa ja väärää, ei ole tarkoituskaan että hän sen avulla saataisiin oppimaan tai kehittymään, ja ennenkaikkea häneen ei senkään jälkeen saa kajota ruumiillisesti uudestaan tai toistakertaa. Hänen on siis aina voitava luottaa siihen, että häneen ei saa käyttää ruumiillista väkivaltaa eikä häntä saa eristää mihinkään rangaistukseksi, niskottelun vuoksi tai siksi, että hänen ohjaajansa kokee hänen pilkanneen tai ivanneen ohjaajaa. Hänen ei kuulu sellaista pelätä laitoksessa eikä missään muuallakaan. Kaikkiin ihmisiin pätee tuo sama mitä pakkokeinoista ja rajoittamisesta sanotaan, eli jos ihminen sekoo, paikallaolijoiden on pyrittävä häntä hillitsemään mahdollisuuksien mukaan kunnes lääkäri saadaan paikalle tai jos hän on tekemässä rikoksen, sytyttämässä vaikka tulipalon, niin sekin pitää pyrkiä estämään. Tämä on itsestään selvää, myös kouluissa, virastoissa, uimahalleissa ja ihan missä tahansa, ei pelkästään lastenkotilaitoksissa. Kaikkialla pätee samat toimet. Lastensuojelulaitoksen lapsia ei ole lupa kohdella yhtään rajoittavammin kuin muitakaan suomen kansalaisia, koska he eivät edelleenkään ole vankeja.
Minusta on törkeetä, että täällä lapsille annetaan ymmärtää, että heitä voi muka kohdella ihmisoikeuksien vastaisesti ja jopa eri tavalla kuin muita lapsia ja muita suomalaisia.

Lue lisää

Edelleenkin jatkuu tuo sama juttu, nyt yksinpuheluna, vaikka et tunne alan arkipäivää, vaan mielessäsi rakennat kauhukuvia, joilla ei ole mitään tekemistä arjen kanssa. Käytät ilmaisuja mielivalta, väkivalta, rangaistus, vankila yms merkityksissä, että lastenkodit olisivat joku pakkolaitos. Valehtelu edes hyvän asian puolesta tekee karhunpalveluksen.

et tunne alaa kirjoitti:

Edelleenkin jatkuu tuo sama juttu, nyt yksinpuheluna, vaikka et tunne alan arkipäivää, vaan mielessäsi rakennat kauhukuvia, joilla ei ole mitään tekemistä arjen kanssa. Käytät ilmaisuja mielivalta, väkivalta, rangaistus, vankila yms merkityksissä, että lastenkodit olisivat joku pakkolaitos. Valehtelu edes hyvän asian puolesta tekee karhunpalveluksen.

Lue lisää

Jos kerran kansalaiset eivät tunne alan arkipäivää, niin olisiko syytä valottaa sitä meille, jotka koko lystin maksamme. Sitten ei tarvitsisi ivailla taviksille, että emme tunne lastenkotejen arkea. Ei sitä tosiaan moni tunnekkaan, mistä johtuu että se on niin salakähmäistä.

Helinä-keiju3 kirjoitti:

Jos kerran kansalaiset eivät tunne alan arkipäivää, niin olisiko syytä valottaa sitä meille, jotka koko lystin maksamme. Sitten ei tarvitsisi ivailla taviksille, että emme tunne lastenkotejen arkea. Ei sitä tosiaan moni tunnekkaan, mistä johtuu että se on niin salakähmäistä.

Lue lisää

että lastensuojelussa on hyvin tiukat salassapitovelvollisuudet. Lastenkoti on siinä suhteessa kummajainen ympäristössä. Olen töissä lastenkodissa, jonka olemassaoloa eivät paikkakuntalaiset yleensä tiedäkään. Tällä halutaan suojata leimautumista "lastenkotilaisiksi". Lapsi ei saa erottua ympäristöstä erilaisena siksi, että hän ei voi eri syistä asua kotona.

Joillekin lastenkotielämä voi olla salakähmäistä, salaliitoteorioitakin soskujen ja sijaisvanhempien kanssa on kuultu yms. Paljon huhuja, leimaamista, paheksuntaa yms. Kukaan ei yleensä kysy lapsilta itseltään, miksi heistä osa jopa haluaa asua lastenkodissa!!! Meillä on pari kolme sellaistakin. Usko huviksesi. Olot ei voi olla sellaiset, miksi sinä niitä tässäkin ketjussa kuvaat, jos lapset HALUAVAT ASUA MEILLÄ OMASTA HALUSTAAN. Meillä on normaalit lain sallimat kasvatusmenetelmät ja lapset tietävät sen.

Aina tietenkin on nuoria, joille ei saa asettaa rajoja ja aina on niitäkin kasvattajia, jotka voisivat valita toisen alan, aina on niitäkin vanhempia, joille olisi parempi, ettei lapsia olisi ja aina on niitäkin, jotka kaikesta puutteesta ja sairaudsta huolimatta kasvattavat lapsensa mallikelpoisesti.

Mieti itse, miltä tuntuu vanhemmista, jotka eivät missään kehtaa sanoa, että lapsi on lastenkodissa, koska olet yksi niistä jotka herkuttelevat kaikella sillä vääryydellä ja hirveydellä, mitä lastenkodeissa muka tehdään. Tekisi mieli ehdottaa käyntiä lastenkodissa, tutustua arkeen, jutella henkilökunnan ja lasten kanssa, katsella ympärilleen näitä viihtyisiä huoneita ja yhteisiä tiloja. Eli siis elää muutama päivä keskuudessamme ja tutustua ihan oikeesti siihen elämään, josta noita hirmujuttujasi kerrot. Ihan aikuisen oikeesti, ei se elämä ole noin mustavalskoista, vaan meilläkin varsin värikästä ja useimmiten hyvin harmoniaa täynnä. Tietysti meillä on hyvä henkilökunta ja erittäin fiksuja lapsia, joille ei yleensä tarvitse rajoituksia asettaakaan. Voisi silmäsi todella aueta.

siitä, kirjoitti:

että lastensuojelussa on hyvin tiukat salassapitovelvollisuudet. Lastenkoti on siinä suhteessa kummajainen ympäristössä. Olen töissä lastenkodissa, jonka olemassaoloa eivät paikkakuntalaiset yleensä tiedäkään. Tällä halutaan suojata leimautumista "lastenkotilaisiksi". Lapsi ei saa erottua ympäristöstä erilaisena siksi, että hän ei voi eri syistä asua kotona.

Joillekin lastenkotielämä voi olla salakähmäistä, salaliitoteorioitakin soskujen ja sijaisvanhempien kanssa on kuultu yms. Paljon huhuja, leimaamista, paheksuntaa yms. Kukaan ei yleensä kysy lapsilta itseltään, miksi heistä osa jopa haluaa asua lastenkodissa!!! Meillä on pari kolme sellaistakin. Usko huviksesi. Olot ei voi olla sellaiset, miksi sinä niitä tässäkin ketjussa kuvaat, jos lapset HALUAVAT ASUA MEILLÄ OMASTA HALUSTAAN. Meillä on normaalit lain sallimat kasvatusmenetelmät ja lapset tietävät sen.

Aina tietenkin on nuoria, joille ei saa asettaa rajoja ja aina on niitäkin kasvattajia, jotka voisivat valita toisen alan, aina on niitäkin vanhempia, joille olisi parempi, ettei lapsia olisi ja aina on niitäkin, jotka kaikesta puutteesta ja sairaudsta huolimatta kasvattavat lapsensa mallikelpoisesti.

Mieti itse, miltä tuntuu vanhemmista, jotka eivät missään kehtaa sanoa, että lapsi on lastenkodissa, koska olet yksi niistä jotka herkuttelevat kaikella sillä vääryydellä ja hirveydellä, mitä lastenkodeissa muka tehdään. Tekisi mieli ehdottaa käyntiä lastenkodissa, tutustua arkeen, jutella henkilökunnan ja lasten kanssa, katsella ympärilleen näitä viihtyisiä huoneita ja yhteisiä tiloja. Eli siis elää muutama päivä keskuudessamme ja tutustua ihan oikeesti siihen elämään, josta noita hirmujuttujasi kerrot. Ihan aikuisen oikeesti, ei se elämä ole noin mustavalskoista, vaan meilläkin varsin värikästä ja useimmiten hyvin harmoniaa täynnä. Tietysti meillä on hyvä henkilökunta ja erittäin fiksuja lapsia, joille ei yleensä tarvitse rajoituksia asettaakaan. Voisi silmäsi todella aueta.

Lue lisää

Lahdessahan vähän aikaa sitten kärähti se romppanen. Lastenkodin henkilökunta syö kuormasta. Että anna helinän kirjoittaa, jokainen saa tehdä omat johtopäätöksensä, sinun ei ole ainoa oikea. Maailma ei todellakaan ole mustavalkoinen, hyvä hoitaja. Ja paikkakuntalaiset nyt varmasti tietävät lastenkodin olemassaolosta, missä pussissa oikein elät.

propagandaa kirjoitti:

Lahdessahan vähän aikaa sitten kärähti se romppanen. Lastenkodin henkilökunta syö kuormasta. Että anna helinän kirjoittaa, jokainen saa tehdä omat johtopäätöksensä, sinun ei ole ainoa oikea. Maailma ei todellakaan ole mustavalkoinen, hyvä hoitaja. Ja paikkakuntalaiset nyt varmasti tietävät lastenkodin olemassaolosta, missä pussissa oikein elät.

Lue lisää

tuosta lastensuojelulaitoksissa eri puolilla maata. Kummasti nuo pahoinpitelyt, seksuaaliset hyväksikäytöt ym. yritetään lakaista mattojen alle ja media näyttää suojelevan tuota salakähmäistä veljeskuntaa.

siitä, kirjoitti:

että lastensuojelussa on hyvin tiukat salassapitovelvollisuudet. Lastenkoti on siinä suhteessa kummajainen ympäristössä. Olen töissä lastenkodissa, jonka olemassaoloa eivät paikkakuntalaiset yleensä tiedäkään. Tällä halutaan suojata leimautumista "lastenkotilaisiksi". Lapsi ei saa erottua ympäristöstä erilaisena siksi, että hän ei voi eri syistä asua kotona.

Joillekin lastenkotielämä voi olla salakähmäistä, salaliitoteorioitakin soskujen ja sijaisvanhempien kanssa on kuultu yms. Paljon huhuja, leimaamista, paheksuntaa yms. Kukaan ei yleensä kysy lapsilta itseltään, miksi heistä osa jopa haluaa asua lastenkodissa!!! Meillä on pari kolme sellaistakin. Usko huviksesi. Olot ei voi olla sellaiset, miksi sinä niitä tässäkin ketjussa kuvaat, jos lapset HALUAVAT ASUA MEILLÄ OMASTA HALUSTAAN. Meillä on normaalit lain sallimat kasvatusmenetelmät ja lapset tietävät sen.

Aina tietenkin on nuoria, joille ei saa asettaa rajoja ja aina on niitäkin kasvattajia, jotka voisivat valita toisen alan, aina on niitäkin vanhempia, joille olisi parempi, ettei lapsia olisi ja aina on niitäkin, jotka kaikesta puutteesta ja sairaudsta huolimatta kasvattavat lapsensa mallikelpoisesti.

Mieti itse, miltä tuntuu vanhemmista, jotka eivät missään kehtaa sanoa, että lapsi on lastenkodissa, koska olet yksi niistä jotka herkuttelevat kaikella sillä vääryydellä ja hirveydellä, mitä lastenkodeissa muka tehdään. Tekisi mieli ehdottaa käyntiä lastenkodissa, tutustua arkeen, jutella henkilökunnan ja lasten kanssa, katsella ympärilleen näitä viihtyisiä huoneita ja yhteisiä tiloja. Eli siis elää muutama päivä keskuudessamme ja tutustua ihan oikeesti siihen elämään, josta noita hirmujuttujasi kerrot. Ihan aikuisen oikeesti, ei se elämä ole noin mustavalskoista, vaan meilläkin varsin värikästä ja useimmiten hyvin harmoniaa täynnä. Tietysti meillä on hyvä henkilökunta ja erittäin fiksuja lapsia, joille ei yleensä tarvitse rajoituksia asettaakaan. Voisi silmäsi todella aueta.

Lue lisää

Aina sitä ja aina tätä. Nyt on vaan niin, että silloin kun ollaan jo päädytty viranomaistoimniin, mistä lastenkodeissa AINÄ on kyse, ei näitä epäkohtia saa ENÄÄ lapsen kohdalle osua. Eihän. Muuten maamme ei pysty suojaamaan lapsia siten kuin sivistysvaltiossa suojataan. En tyytyisi edellisen lastenkotityöntekijän laatutasoon, että aina on näin. Sitävartenhan lapsi on huostassa, että hänen kohdallaan ei pidä epäkohtia ENÄÄ tapahtua. Muussa tapauksessa hän olisi voinut yhtä hyvin jäädä kotiinsa kaltoinkohdeltavaksi.

propagandaa kirjoitti:

Lahdessahan vähän aikaa sitten kärähti se romppanen. Lastenkodin henkilökunta syö kuormasta. Että anna helinän kirjoittaa, jokainen saa tehdä omat johtopäätöksensä, sinun ei ole ainoa oikea. Maailma ei todellakaan ole mustavalkoinen, hyvä hoitaja. Ja paikkakuntalaiset nyt varmasti tietävät lastenkodin olemassaolosta, missä pussissa oikein elät.

Lue lisää

Todellisuuden esittäminen sellaisena kuin se todellisuudessa on, ei ole propagandaa.

On paljon hyviä lastenkoteja ja sijoituspaikkoja, joissa lapsi viihtyy ja joíhin lapsi jopa omatoimisesti hakeutuu kotiongelmiensa vuoksi. Niissä tehdään arvokasta lapsi- ja perhetyötä koko perheen kanssa, lain vaatimusten mukaan. On moniammatilliset ohjaajat, sosiaalityöntekijät, on perhetyöntekijät, on yhteiset palaverit ja muodolliset juttutuokiot lasten ja vanhempien kanssa jne. Ovet eivät ole suljetut vanhemmilta, paitsi tapauksissa joissa on yhteydenpitorajoitus, mikä on todella harvinaista ja minkä ovat muut viranomaiset asettaneet. Tämä on faktaa, jota mikään asenteellinen kirjoitus ei voi kumota syystä, että niitä todella on!

Toki helinä saa kirjoittaa, sitä en estä enkä pyydä poistamaan yhtäkään kirjoitusta. Mutta toisaalta pitää niidenkin saada kirjoittaa vapaasti, jotka nykytodellisuuden tietävät ihan aikuisen oikeesti. Minunkin kirjoitukseni julistit propagandaksi, vaikka tiedän mitä on todellisuus. Ensimmäinen lastensuojelutyökokemukseni on 1970-luvulta ja olen siten seurannut alan ja toiminnan kehitystä pitkään. Tunnen myös hyvin alan kehityksen ja jatkuvan koulutuksen kohti yhä inhimillisempää lastensuojelua. Tiedän myös yhä lisääntyvän lastensuojelutarpeen, mistä päivän aamuTVkin mainitsi ihan professoritasolla. N 25% lapsista oireilee monella tasolla ja se lisää viranomaisten tarvetta myös tarkempaan harkintaan ja seulontaan. Missä siis vika? Tarkemmassa huomioinnissa ja arvioinnissa vai ovatko oireet todella räjähtämässä käsiin? Onko lastemme hyvinvointi todella niin surkeaa, että joka neljäs lapsi ei elä normaalia, turvallista lapsuutta, vaan oireilee fyysisesti ja psyykkisesti? Pitäisikö lastensuojelun vain nostaa kädet ylös ja antautua yhä kasvavan taakan edessä? Sulkea silmänsä ongelmilta ja jättää lapset oman onnensa ja onnettomuutensa keskelle?

Romppasia ja Röppösiä varmasti on joka alalla, pidätetäänhän kansakunnan kermaakin paraikaa lahjuksista ja rötöksistä. Sen perusteella mitään alaa ei voi arvioida. Koskaan ei voi ketään tuntea niin hyvin, että valintatilanteessa voi varmasti tietää alalle sopivaksi. Pitää ymmärtää myös se, että vanhemmaksi tulemiselle ei ole MITÄÄN KRITEEREJÄ eikä tietenkään voikaan olla. Hyvänkin perheen olosuhteet voivat muuttua rajusti pienen ajan sisällä ja lastensuojeluun saattaa olla pikainenkin tarve.

ei propagandaa kirjoitti:

Todellisuuden esittäminen sellaisena kuin se todellisuudessa on, ei ole propagandaa.

On paljon hyviä lastenkoteja ja sijoituspaikkoja, joissa lapsi viihtyy ja joíhin lapsi jopa omatoimisesti hakeutuu kotiongelmiensa vuoksi. Niissä tehdään arvokasta lapsi- ja perhetyötä koko perheen kanssa, lain vaatimusten mukaan. On moniammatilliset ohjaajat, sosiaalityöntekijät, on perhetyöntekijät, on yhteiset palaverit ja muodolliset juttutuokiot lasten ja vanhempien kanssa jne. Ovet eivät ole suljetut vanhemmilta, paitsi tapauksissa joissa on yhteydenpitorajoitus, mikä on todella harvinaista ja minkä ovat muut viranomaiset asettaneet. Tämä on faktaa, jota mikään asenteellinen kirjoitus ei voi kumota syystä, että niitä todella on!

Toki helinä saa kirjoittaa, sitä en estä enkä pyydä poistamaan yhtäkään kirjoitusta. Mutta toisaalta pitää niidenkin saada kirjoittaa vapaasti, jotka nykytodellisuuden tietävät ihan aikuisen oikeesti. Minunkin kirjoitukseni julistit propagandaksi, vaikka tiedän mitä on todellisuus. Ensimmäinen lastensuojelutyökokemukseni on 1970-luvulta ja olen siten seurannut alan ja toiminnan kehitystä pitkään. Tunnen myös hyvin alan kehityksen ja jatkuvan koulutuksen kohti yhä inhimillisempää lastensuojelua. Tiedän myös yhä lisääntyvän lastensuojelutarpeen, mistä päivän aamuTVkin mainitsi ihan professoritasolla. N 25% lapsista oireilee monella tasolla ja se lisää viranomaisten tarvetta myös tarkempaan harkintaan ja seulontaan. Missä siis vika? Tarkemmassa huomioinnissa ja arvioinnissa vai ovatko oireet todella räjähtämässä käsiin? Onko lastemme hyvinvointi todella niin surkeaa, että joka neljäs lapsi ei elä normaalia, turvallista lapsuutta, vaan oireilee fyysisesti ja psyykkisesti? Pitäisikö lastensuojelun vain nostaa kädet ylös ja antautua yhä kasvavan taakan edessä? Sulkea silmänsä ongelmilta ja jättää lapset oman onnensa ja onnettomuutensa keskelle?

Romppasia ja Röppösiä varmasti on joka alalla, pidätetäänhän kansakunnan kermaakin paraikaa lahjuksista ja rötöksistä. Sen perusteella mitään alaa ei voi arvioida. Koskaan ei voi ketään tuntea niin hyvin, että valintatilanteessa voi varmasti tietää alalle sopivaksi. Pitää ymmärtää myös se, että vanhemmaksi tulemiselle ei ole MITÄÄN KRITEEREJÄ eikä tietenkään voikaan olla. Hyvänkin perheen olosuhteet voivat muuttua rajusti pienen ajan sisällä ja lastensuojeluun saattaa olla pikainenkin tarve.

Lue lisää

Kiistätkö aloittajan kertomuksen?

Helinä-keiju3 kirjoitti:

Kiistätkö aloittajan kertomuksen?

...ropposia ja römppäsiä on joka alalla, sitä ei saa millään kitkettyä pois niin kauan kuin ihmiset ovat ihmisiä. Jos kaikki ihmiset olisivat täydellisiä, ei olisi lasten hätää ja kaltoinkohtelua kodeissa eikä kadulla eikä laitoksissa, ei myöskään huostaanottoja. Ap:n kirjoitus kuvannee hyvin tilannetta, jossa asiantuntijuus ei ole kohdallaan, eikä siinä mitään kieltämisen tarvettakaan ole. Toisaalta aina on syytä suhtautua jokaiseen kirjoitukseen varauksella, koska netissä jokainen voi vedättää ihan mielensä mukaan eikä osaa pysyä "koko totuudessa". Kyllä nuorikin osaa vedättää, kertoa vain toisten osuuden tapahtumasta unohtaen omat tekemisensä. Oikeudessakin kuullaan molempien riitakumppanien todistukset ja todistajat, ennenkuin tuomio julistetaan. Täällä taas tuomitaan sumeilematta ja tarkoitushakuisesti kaikki lastensuojelutyömuodot sekä kasvatusmenetelmät, joissa ei edes lakia rikota. Ymmärrän kyllä, että lähes jokainen huosta on kuin konkurssi, joka lyö leimansa vanhempiin ja heidän kykyynsä kasvattajina. Kaikista vain ei ole kasvattajiksi. Huumeet, alkoholi ja lääkkeet sekä mielenterveysongelmat ovat madaltaneet joidenkin kykyä huolehtia edes itsestään saati sitten lapsistaan. Silloin on yhteiskunnan vastuuvuoro kantaa näitä lapsia eteenpäin.

"Ropposia ja römppösiä" on siten myös lasten vahemmissa ja "ropposia ja römppösiä" on myös lapsissa. Mutta kun 25% lapsista oireilee psyykksisesti ja osin fyysisestikin, on jotain todella pielessä. Yhteiskunnan toimintatapaa on kyllä syytä miettiä tarkkaan, varsinkin kun tiedetään tutkimuksista, että huostaanottojen syynä suurin n. 40% on vanhempien alkoholismi. mielenterveysongelmat n. 20%. Yhteenlaskettuna tämä tekee n 60 % koko huostaanotoista. Eli 6 lasta kymmenestä joutuu huostaan vanhempien suurten ongelmien vuoksi. Siis pois siitä perhehelvetistä. Veikkaan, että taas ohjaajissa ja muissa kasvattajissa tuskin on yhtään työssä olevaa alkoholistia eikä mielenterveysongelmista kärsivää. Tässä mielessä lapsi on otettu kyllä turvallisempaan ympäristöön kasvamaan. Tietysti on ensin arvioitu perheen kyky hoitaa kasvatusvastuunsa. Jokainen alkoholiongelmainen ei automaattisesti "menetä lastaan huostaan". Moni lastensuojeluilmoitus tulee sukulaisilta tai naapureilta, jotka ovat huolissaan perheen sisäisistä ongelmista ja lapsen turvallisuudesta niiden keskellä. Myös opettajat ja lastenhoitajat ilmoittavat viranomaisille, koska kaikilla viranomaisilla niin valtiolla, kunnissa kuin kirkossakin on velvollisuus ilmoittaa jo epäilyistä. Laki sen velvoittaa. Lasta ei ole syytä jättää yksin ympäristöön, jossa hänellä ei ole työkaluja selvittää elämänsä vaikeuksia. Lapsi on pitkään lojaali vanhemmilleen, vaikka he kohtelisivat lapsiaan kuinka kaltoin tahansa. Mustemat ja ruhjeet kerrptaan syntyneen milloin mitenkä, mutta harvoinpa lapsi aluksi sanoo äidin tai isän lyöneen.

kirjoitin... kirjoitti:

...ropposia ja römppäsiä on joka alalla, sitä ei saa millään kitkettyä pois niin kauan kuin ihmiset ovat ihmisiä. Jos kaikki ihmiset olisivat täydellisiä, ei olisi lasten hätää ja kaltoinkohtelua kodeissa eikä kadulla eikä laitoksissa, ei myöskään huostaanottoja. Ap:n kirjoitus kuvannee hyvin tilannetta, jossa asiantuntijuus ei ole kohdallaan, eikä siinä mitään kieltämisen tarvettakaan ole. Toisaalta aina on syytä suhtautua jokaiseen kirjoitukseen varauksella, koska netissä jokainen voi vedättää ihan mielensä mukaan eikä osaa pysyä "koko totuudessa". Kyllä nuorikin osaa vedättää, kertoa vain toisten osuuden tapahtumasta unohtaen omat tekemisensä. Oikeudessakin kuullaan molempien riitakumppanien todistukset ja todistajat, ennenkuin tuomio julistetaan. Täällä taas tuomitaan sumeilematta ja tarkoitushakuisesti kaikki lastensuojelutyömuodot sekä kasvatusmenetelmät, joissa ei edes lakia rikota. Ymmärrän kyllä, että lähes jokainen huosta on kuin konkurssi, joka lyö leimansa vanhempiin ja heidän kykyynsä kasvattajina. Kaikista vain ei ole kasvattajiksi. Huumeet, alkoholi ja lääkkeet sekä mielenterveysongelmat ovat madaltaneet joidenkin kykyä huolehtia edes itsestään saati sitten lapsistaan. Silloin on yhteiskunnan vastuuvuoro kantaa näitä lapsia eteenpäin.

"Ropposia ja römppösiä" on siten myös lasten vahemmissa ja "ropposia ja römppösiä" on myös lapsissa. Mutta kun 25% lapsista oireilee psyykksisesti ja osin fyysisestikin, on jotain todella pielessä. Yhteiskunnan toimintatapaa on kyllä syytä miettiä tarkkaan, varsinkin kun tiedetään tutkimuksista, että huostaanottojen syynä suurin n. 40% on vanhempien alkoholismi. mielenterveysongelmat n. 20%. Yhteenlaskettuna tämä tekee n 60 % koko huostaanotoista. Eli 6 lasta kymmenestä joutuu huostaan vanhempien suurten ongelmien vuoksi. Siis pois siitä perhehelvetistä. Veikkaan, että taas ohjaajissa ja muissa kasvattajissa tuskin on yhtään työssä olevaa alkoholistia eikä mielenterveysongelmista kärsivää. Tässä mielessä lapsi on otettu kyllä turvallisempaan ympäristöön kasvamaan. Tietysti on ensin arvioitu perheen kyky hoitaa kasvatusvastuunsa. Jokainen alkoholiongelmainen ei automaattisesti "menetä lastaan huostaan". Moni lastensuojeluilmoitus tulee sukulaisilta tai naapureilta, jotka ovat huolissaan perheen sisäisistä ongelmista ja lapsen turvallisuudesta niiden keskellä. Myös opettajat ja lastenhoitajat ilmoittavat viranomaisille, koska kaikilla viranomaisilla niin valtiolla, kunnissa kuin kirkossakin on velvollisuus ilmoittaa jo epäilyistä. Laki sen velvoittaa. Lasta ei ole syytä jättää yksin ympäristöön, jossa hänellä ei ole työkaluja selvittää elämänsä vaikeuksia. Lapsi on pitkään lojaali vanhemmilleen, vaikka he kohtelisivat lapsiaan kuinka kaltoin tahansa. Mustemat ja ruhjeet kerrptaan syntyneen milloin mitenkä, mutta harvoinpa lapsi aluksi sanoo äidin tai isän lyöneen.

Lue lisää

Kirjoitit: "Oikeudessakin kuullaan molempien riitakumppanien todistukset ja todistajat, ennenkuin tuomio julistetaan."

Ongelmanahan aloittajalla on nimenomaan oikeuteen pääsy.

Oikeudenmukaisesta oikeudenkäynnistä voidaan vain haaveilla, kun oikeuteen pääsy estyy sen takia, että sosiaaliviranomainen väittää uhrin valehtelevan. Se mikä on huostaanoton syy, alkoholistivanhemma, mielenterveysongelmaiset vanhemmat, väkivaltaiset vanhemmat jne. ei ratkaise huostaanotettujen lasten kohtelua lastensuojelusektorilla. Kaikki lapsilla on samat Lapsen Oikeudet riippumatta hänen vanhemmistaan, etnisestä taustasta, uskonnosta, tai mistään. Siksi on sivuraiteelle viemistä ruveta selostamaan huostaanoton syitä aloittajan tapaukseen liittyen. Edelleen, hänellä on ongelma, jota sijaripalstalla ei ole pystytty ratkaisemaan. Mitä hän tekee jatkossa? Miten hän saa suojan ohjaajan käsiksi käymistä vastaan ja miten hän saa oikeuden lomiin mustelmien estämättä. Miten hän saa oikeutta. Kertokaa jo.

kirjoitin... kirjoitti:

...ropposia ja römppäsiä on joka alalla, sitä ei saa millään kitkettyä pois niin kauan kuin ihmiset ovat ihmisiä. Jos kaikki ihmiset olisivat täydellisiä, ei olisi lasten hätää ja kaltoinkohtelua kodeissa eikä kadulla eikä laitoksissa, ei myöskään huostaanottoja. Ap:n kirjoitus kuvannee hyvin tilannetta, jossa asiantuntijuus ei ole kohdallaan, eikä siinä mitään kieltämisen tarvettakaan ole. Toisaalta aina on syytä suhtautua jokaiseen kirjoitukseen varauksella, koska netissä jokainen voi vedättää ihan mielensä mukaan eikä osaa pysyä "koko totuudessa". Kyllä nuorikin osaa vedättää, kertoa vain toisten osuuden tapahtumasta unohtaen omat tekemisensä. Oikeudessakin kuullaan molempien riitakumppanien todistukset ja todistajat, ennenkuin tuomio julistetaan. Täällä taas tuomitaan sumeilematta ja tarkoitushakuisesti kaikki lastensuojelutyömuodot sekä kasvatusmenetelmät, joissa ei edes lakia rikota. Ymmärrän kyllä, että lähes jokainen huosta on kuin konkurssi, joka lyö leimansa vanhempiin ja heidän kykyynsä kasvattajina. Kaikista vain ei ole kasvattajiksi. Huumeet, alkoholi ja lääkkeet sekä mielenterveysongelmat ovat madaltaneet joidenkin kykyä huolehtia edes itsestään saati sitten lapsistaan. Silloin on yhteiskunnan vastuuvuoro kantaa näitä lapsia eteenpäin.

"Ropposia ja römppösiä" on siten myös lasten vahemmissa ja "ropposia ja römppösiä" on myös lapsissa. Mutta kun 25% lapsista oireilee psyykksisesti ja osin fyysisestikin, on jotain todella pielessä. Yhteiskunnan toimintatapaa on kyllä syytä miettiä tarkkaan, varsinkin kun tiedetään tutkimuksista, että huostaanottojen syynä suurin n. 40% on vanhempien alkoholismi. mielenterveysongelmat n. 20%. Yhteenlaskettuna tämä tekee n 60 % koko huostaanotoista. Eli 6 lasta kymmenestä joutuu huostaan vanhempien suurten ongelmien vuoksi. Siis pois siitä perhehelvetistä. Veikkaan, että taas ohjaajissa ja muissa kasvattajissa tuskin on yhtään työssä olevaa alkoholistia eikä mielenterveysongelmista kärsivää. Tässä mielessä lapsi on otettu kyllä turvallisempaan ympäristöön kasvamaan. Tietysti on ensin arvioitu perheen kyky hoitaa kasvatusvastuunsa. Jokainen alkoholiongelmainen ei automaattisesti "menetä lastaan huostaan". Moni lastensuojeluilmoitus tulee sukulaisilta tai naapureilta, jotka ovat huolissaan perheen sisäisistä ongelmista ja lapsen turvallisuudesta niiden keskellä. Myös opettajat ja lastenhoitajat ilmoittavat viranomaisille, koska kaikilla viranomaisilla niin valtiolla, kunnissa kuin kirkossakin on velvollisuus ilmoittaa jo epäilyistä. Laki sen velvoittaa. Lasta ei ole syytä jättää yksin ympäristöön, jossa hänellä ei ole työkaluja selvittää elämänsä vaikeuksia. Lapsi on pitkään lojaali vanhemmilleen, vaikka he kohtelisivat lapsiaan kuinka kaltoin tahansa. Mustemat ja ruhjeet kerrptaan syntyneen milloin mitenkä, mutta harvoinpa lapsi aluksi sanoo äidin tai isän lyöneen.

Lue lisää

Uskot vissiin itse omiin juttuihisi. Minun lapsellani ainakin oli alkoholisti-sijarit, jotka pahoinpitelivät lapseni. Alkoholisti taasen on mielenterveysongelmainen. Miten neuvoisit aloittajaa toimimaan, vai kehtaatko hänelle väittää että lastensuojelussa ei ole pahoinpitelyä. On sitä.

Helinä-keiju3 kirjoitti:

Aina sitä ja aina tätä. Nyt on vaan niin, että silloin kun ollaan jo päädytty viranomaistoimniin, mistä lastenkodeissa AINÄ on kyse, ei näitä epäkohtia saa ENÄÄ lapsen kohdalle osua. Eihän. Muuten maamme ei pysty suojaamaan lapsia siten kuin sivistysvaltiossa suojataan. En tyytyisi edellisen lastenkotityöntekijän laatutasoon, että aina on näin. Sitävartenhan lapsi on huostassa, että hänen kohdallaan ei pidä epäkohtia ENÄÄ tapahtua. Muussa tapauksessa hän olisi voinut yhtä hyvin jäädä kotiinsa kaltoinkohdeltavaksi.

Lue lisää

yrittäessäsi todistella asioita kuin asioita kelinä heiju!

miks riehut vuosia täällä, koska et todellakaan tunne lakipykäliä oikein, vaikka yrität todistella niitä ja luulet lukijoiden uskovan sun aina olevan oikeassa????

Juristit ym. lukeneet tietävät asioiden oikeussuhteet!

Kuten tässäkin versiossa on yritetty sulle todistaa, änkeet vaan omat tietosi oikeiksi!


En kyllä kehtais täällä aina valittaa ellei/vaikka, olis lapseni jossain ns. hoidossa tai olis joskus väärin kohdeltu elämässään!

Keskustelu hoitokodin kaa, uskoisin et menis OK,.

Onnekseni ei ole tuollaisia juttuja kohdallani, ollut koskaan vaikka 3 lasta on ja oli 3 sijaislasta ja lomalapsia kulki meillä yli 20 aikanaan.

Ajattelun köyhyyskö on kait jollain kytkeytynyt elämänmenoon mukaan loppuelämäksi-kö????

Ja koko SUOMESSAmmesiis. ???????

toiseksi hk kirjoitti:

yrittäessäsi todistella asioita kuin asioita kelinä heiju!

miks riehut vuosia täällä, koska et todellakaan tunne lakipykäliä oikein, vaikka yrität todistella niitä ja luulet lukijoiden uskovan sun aina olevan oikeassa????

Juristit ym. lukeneet tietävät asioiden oikeussuhteet!

Kuten tässäkin versiossa on yritetty sulle todistaa, änkeet vaan omat tietosi oikeiksi!


En kyllä kehtais täällä aina valittaa ellei/vaikka, olis lapseni jossain ns. hoidossa tai olis joskus väärin kohdeltu elämässään!

Keskustelu hoitokodin kaa, uskoisin et menis OK,.

Onnekseni ei ole tuollaisia juttuja kohdallani, ollut koskaan vaikka 3 lasta on ja oli 3 sijaislasta ja lomalapsia kulki meillä yli 20 aikanaan.

Ajattelun köyhyyskö on kait jollain kytkeytynyt elämänmenoon mukaan loppuelämäksi-kö????

Ja koko SUOMESSAmmesiis. ???????

Lue lisää

*toiseksi hk* joku vanha ihminen? Tai muista syistä ei suksi enää oikein luista?

oletko nimmari kirjoitti:

*toiseksi hk* joku vanha ihminen? Tai muista syistä ei suksi enää oikein luista?

helinä keijulle vastinetta jos ei sun äo. tajunnut sitä!
eli sul ei se suksi luista lukemasi mukaan enää näköjään....

tarkoitti kirjoitti:

helinä keijulle vastinetta jos ei sun äo. tajunnut sitä!
eli sul ei se suksi luista lukemasi mukaan enää näköjään....

Mitenköhän nuo turhautuneet purkaukset auttavat aloittajaa hänen ongelmassaan?

Sitten sellanen juttu, että ehdotankin tässä lakiin selvennystä, joka tietenkin normaalijärkiselle on itsestään selvyys, mutta näköjään lastensuojelulaitosten johtajille ei, eli että lastensuojelulaitoksessa ei saa olla selliä. Kirjattakoon tämä nyt ihan lakiin. Lapsi voidaan eristää omaan huoneeseensa siksi ajaksi, kun katsotaan, että hänet pitää pitää erossa toisista lapsista.

Sitten haluan tietää vielä, että onko lastensuojeluväki todella sitä mieltä, että lastensuojelulapsia kohtaan saa käyttä erilaisia kuritus- ja kasvatusmenetelmiä kuin muita suomalaislapsia kohtaan. Jos tätä mieltä ollaan, niin mihinköhän ajatus mahtaa perustua. Lait koskevat minun mielestä kaikkia kansalaisia tasavertaisesti ja yhdenvertaisesti, joten tuo on ihan uutta, että lastensuojelulaki sallii tiettyjen aikuisten kohdella huostaanotettuja lapsia eri tavalla kuin muita lapsia saa kohdella. En usko että näin on, vaan uskon, että lastensuojeluväki täällä tulkitsee lakia kuin piru raamattua. Olisi hyvä opetella työnsä niin, ettei tarvitse turvautua noin alhaiseen malliin tai selleihin.

Helinä-keiju3 kirjoitti:

Mitenköhän nuo turhautuneet purkaukset auttavat aloittajaa hänen ongelmassaan?

Sitten sellanen juttu, että ehdotankin tässä lakiin selvennystä, joka tietenkin normaalijärkiselle on itsestään selvyys, mutta näköjään lastensuojelulaitosten johtajille ei, eli että lastensuojelulaitoksessa ei saa olla selliä. Kirjattakoon tämä nyt ihan lakiin. Lapsi voidaan eristää omaan huoneeseensa siksi ajaksi, kun katsotaan, että hänet pitää pitää erossa toisista lapsista.

Sitten haluan tietää vielä, että onko lastensuojeluväki todella sitä mieltä, että lastensuojelulapsia kohtaan saa käyttä erilaisia kuritus- ja kasvatusmenetelmiä kuin muita suomalaislapsia kohtaan. Jos tätä mieltä ollaan, niin mihinköhän ajatus mahtaa perustua. Lait koskevat minun mielestä kaikkia kansalaisia tasavertaisesti ja yhdenvertaisesti, joten tuo on ihan uutta, että lastensuojelulaki sallii tiettyjen aikuisten kohdella huostaanotettuja lapsia eri tavalla kuin muita lapsia saa kohdella. En usko että näin on, vaan uskon, että lastensuojeluväki täällä tulkitsee lakia kuin piru raamattua. Olisi hyvä opetella työnsä niin, ettei tarvitse turvautua noin alhaiseen malliin tai selleihin.

Lue lisää

"Sitten haluan tietää vielä, että onko lastensuojeluväki todella sitä mieltä, että lastensuojelulapsia kohtaan saa käyttä erilaisia kuritus- ja kasvatusmenetelmiä kuin muita suomalaislapsia kohtaan." Tämäkin, huoh, on sinulle kerrottu, mutta vihakiihkoltasi et ymmärtäne lukemaasi siältöä.

Kerro nyt itse, mitä rangaistuksia tarkoitat, ihan konkreettisesti, että tiedetään, mistä keskustelua haluat ykkäpitää.

Kerro myös, mistä tai minkälaisista selleistä puhut ja missä niitä sijaitsee.

Kerro myös, ketkä tai edes missä laitoksessa tai edes missä päin Suomea ohjaajat pahoinpitelevät lapsia.

Kerro myös, oletko lukenut lastensuojelulain osiot, joissa puhutaan kiinnipitotoimista ja eritämisestä. Mitä ne sinun mielestäsi tarkoittavat lain kirjaimen ja hengen mukaan?

Kerro meille lukijoille, mistä sinä todella puhut ja miten olet voinut saada tietoa, johon asenteesi perustuu.

edes!!! kirjoitti:

"Sitten haluan tietää vielä, että onko lastensuojeluväki todella sitä mieltä, että lastensuojelulapsia kohtaan saa käyttä erilaisia kuritus- ja kasvatusmenetelmiä kuin muita suomalaislapsia kohtaan." Tämäkin, huoh, on sinulle kerrottu, mutta vihakiihkoltasi et ymmärtäne lukemaasi siältöä.

Kerro nyt itse, mitä rangaistuksia tarkoitat, ihan konkreettisesti, että tiedetään, mistä keskustelua haluat ykkäpitää.

Kerro myös, mistä tai minkälaisista selleistä puhut ja missä niitä sijaitsee.

Kerro myös, ketkä tai edes missä laitoksessa tai edes missä päin Suomea ohjaajat pahoinpitelevät lapsia.

Kerro myös, oletko lukenut lastensuojelulain osiot, joissa puhutaan kiinnipitotoimista ja eritämisestä. Mitä ne sinun mielestäsi tarkoittavat lain kirjaimen ja hengen mukaan?

Kerro meille lukijoille, mistä sinä todella puhut ja miten olet voinut saada tietoa, johon asenteesi perustuu.

Lue lisää

Siinä mainitaan omakohtaisista kokemuksista, joita sinulla ja minulla ei ole, mutta aloittajalla on. Mitä vielä kyselet. Lisäksi joku torvelo täällä julistaa lakiin vedoten, että lastensuojelulaitoksissa saa lainmukaan eristää lapsia ja käyttää kiinnipitoa, ikäänkuin muualla ei saisi sekavassa tilassa olevaa ihmista hoidollisesti rajoittaa. Kyllä saa. Saako muka lastensuojelulaitoksessa käydä käsiksi ja kiinnipitoon sekä eristää johonkin huoneeseen kasvatusmielessä lastensuojeluhenkilökunnan mielestä. Minusta ei, eikä Suomen lain mukaan. Väittääkö joku lastensuojelija todella, että saisi kasvatusmielessä tai rangasitukseksi käyttä näitä mainittuja konsteja.
Ja selli on lukittu huone, jossa ei asuta, vaan johon pannaan eristykseen. Mene poliisilaitokselle katsomaan.

Helinä-keiju3 kirjoitti:

Siinä mainitaan omakohtaisista kokemuksista, joita sinulla ja minulla ei ole, mutta aloittajalla on. Mitä vielä kyselet. Lisäksi joku torvelo täällä julistaa lakiin vedoten, että lastensuojelulaitoksissa saa lainmukaan eristää lapsia ja käyttää kiinnipitoa, ikäänkuin muualla ei saisi sekavassa tilassa olevaa ihmista hoidollisesti rajoittaa. Kyllä saa. Saako muka lastensuojelulaitoksessa käydä käsiksi ja kiinnipitoon sekä eristää johonkin huoneeseen kasvatusmielessä lastensuojeluhenkilökunnan mielestä. Minusta ei, eikä Suomen lain mukaan. Väittääkö joku lastensuojelija todella, että saisi kasvatusmielessä tai rangasitukseksi käyttä näitä mainittuja konsteja.
Ja selli on lukittu huone, jossa ei asuta, vaan johon pannaan eristykseen. Mene poliisilaitokselle katsomaan.

Lue lisää

Olisit nyt yrittänyt vastata edes muutamaan kysymykseen.

Kerronpa siis lyhyesti:
Lastensuojelulaissa on kaksi ketjun kannalta tärkeää pykälää §68 ja §70, joista nyt keskustellaan ja jotka on kopioitu tähän ketjuunkin kokonaisuudessaan. Kun ne luet, et väittelisi näin simppeleistä asioista. Lastensuojelulaki on osa Suomen lakia.

kirjoitin... kirjoitti:

...ropposia ja römppäsiä on joka alalla, sitä ei saa millään kitkettyä pois niin kauan kuin ihmiset ovat ihmisiä. Jos kaikki ihmiset olisivat täydellisiä, ei olisi lasten hätää ja kaltoinkohtelua kodeissa eikä kadulla eikä laitoksissa, ei myöskään huostaanottoja. Ap:n kirjoitus kuvannee hyvin tilannetta, jossa asiantuntijuus ei ole kohdallaan, eikä siinä mitään kieltämisen tarvettakaan ole. Toisaalta aina on syytä suhtautua jokaiseen kirjoitukseen varauksella, koska netissä jokainen voi vedättää ihan mielensä mukaan eikä osaa pysyä "koko totuudessa". Kyllä nuorikin osaa vedättää, kertoa vain toisten osuuden tapahtumasta unohtaen omat tekemisensä. Oikeudessakin kuullaan molempien riitakumppanien todistukset ja todistajat, ennenkuin tuomio julistetaan. Täällä taas tuomitaan sumeilematta ja tarkoitushakuisesti kaikki lastensuojelutyömuodot sekä kasvatusmenetelmät, joissa ei edes lakia rikota. Ymmärrän kyllä, että lähes jokainen huosta on kuin konkurssi, joka lyö leimansa vanhempiin ja heidän kykyynsä kasvattajina. Kaikista vain ei ole kasvattajiksi. Huumeet, alkoholi ja lääkkeet sekä mielenterveysongelmat ovat madaltaneet joidenkin kykyä huolehtia edes itsestään saati sitten lapsistaan. Silloin on yhteiskunnan vastuuvuoro kantaa näitä lapsia eteenpäin.

"Ropposia ja römppösiä" on siten myös lasten vahemmissa ja "ropposia ja römppösiä" on myös lapsissa. Mutta kun 25% lapsista oireilee psyykksisesti ja osin fyysisestikin, on jotain todella pielessä. Yhteiskunnan toimintatapaa on kyllä syytä miettiä tarkkaan, varsinkin kun tiedetään tutkimuksista, että huostaanottojen syynä suurin n. 40% on vanhempien alkoholismi. mielenterveysongelmat n. 20%. Yhteenlaskettuna tämä tekee n 60 % koko huostaanotoista. Eli 6 lasta kymmenestä joutuu huostaan vanhempien suurten ongelmien vuoksi. Siis pois siitä perhehelvetistä. Veikkaan, että taas ohjaajissa ja muissa kasvattajissa tuskin on yhtään työssä olevaa alkoholistia eikä mielenterveysongelmista kärsivää. Tässä mielessä lapsi on otettu kyllä turvallisempaan ympäristöön kasvamaan. Tietysti on ensin arvioitu perheen kyky hoitaa kasvatusvastuunsa. Jokainen alkoholiongelmainen ei automaattisesti "menetä lastaan huostaan". Moni lastensuojeluilmoitus tulee sukulaisilta tai naapureilta, jotka ovat huolissaan perheen sisäisistä ongelmista ja lapsen turvallisuudesta niiden keskellä. Myös opettajat ja lastenhoitajat ilmoittavat viranomaisille, koska kaikilla viranomaisilla niin valtiolla, kunnissa kuin kirkossakin on velvollisuus ilmoittaa jo epäilyistä. Laki sen velvoittaa. Lasta ei ole syytä jättää yksin ympäristöön, jossa hänellä ei ole työkaluja selvittää elämänsä vaikeuksia. Lapsi on pitkään lojaali vanhemmilleen, vaikka he kohtelisivat lapsiaan kuinka kaltoin tahansa. Mustemat ja ruhjeet kerrptaan syntyneen milloin mitenkä, mutta harvoinpa lapsi aluksi sanoo äidin tai isän lyöneen.

Lue lisää

Kyllä jokainen ihminen varmasti ymmärtää mikä on sopivaa, lainmukaista kasvatus käytäntöä kun taas mikä on epäasiallista. Hyväksyn rajat, mutta en sitä että ihmiseen käydään käsiksi väkivalloin tai huudetaan ilman mitään järkevää syytä. Minulla ei myöskään ole mitään syytä valehdella asiasta, miksi olisi? Asia vain on niin.

siitä, kirjoitti:

että lastensuojelussa on hyvin tiukat salassapitovelvollisuudet. Lastenkoti on siinä suhteessa kummajainen ympäristössä. Olen töissä lastenkodissa, jonka olemassaoloa eivät paikkakuntalaiset yleensä tiedäkään. Tällä halutaan suojata leimautumista "lastenkotilaisiksi". Lapsi ei saa erottua ympäristöstä erilaisena siksi, että hän ei voi eri syistä asua kotona.

Joillekin lastenkotielämä voi olla salakähmäistä, salaliitoteorioitakin soskujen ja sijaisvanhempien kanssa on kuultu yms. Paljon huhuja, leimaamista, paheksuntaa yms. Kukaan ei yleensä kysy lapsilta itseltään, miksi heistä osa jopa haluaa asua lastenkodissa!!! Meillä on pari kolme sellaistakin. Usko huviksesi. Olot ei voi olla sellaiset, miksi sinä niitä tässäkin ketjussa kuvaat, jos lapset HALUAVAT ASUA MEILLÄ OMASTA HALUSTAAN. Meillä on normaalit lain sallimat kasvatusmenetelmät ja lapset tietävät sen.

Aina tietenkin on nuoria, joille ei saa asettaa rajoja ja aina on niitäkin kasvattajia, jotka voisivat valita toisen alan, aina on niitäkin vanhempia, joille olisi parempi, ettei lapsia olisi ja aina on niitäkin, jotka kaikesta puutteesta ja sairaudsta huolimatta kasvattavat lapsensa mallikelpoisesti.

Mieti itse, miltä tuntuu vanhemmista, jotka eivät missään kehtaa sanoa, että lapsi on lastenkodissa, koska olet yksi niistä jotka herkuttelevat kaikella sillä vääryydellä ja hirveydellä, mitä lastenkodeissa muka tehdään. Tekisi mieli ehdottaa käyntiä lastenkodissa, tutustua arkeen, jutella henkilökunnan ja lasten kanssa, katsella ympärilleen näitä viihtyisiä huoneita ja yhteisiä tiloja. Eli siis elää muutama päivä keskuudessamme ja tutustua ihan oikeesti siihen elämään, josta noita hirmujuttujasi kerrot. Ihan aikuisen oikeesti, ei se elämä ole noin mustavalskoista, vaan meilläkin varsin värikästä ja useimmiten hyvin harmoniaa täynnä. Tietysti meillä on hyvä henkilökunta ja erittäin fiksuja lapsia, joille ei yleensä tarvitse rajoituksia asettaakaan. Voisi silmäsi todella aueta.

Lue lisää

Jaa miten te kierrätte noin hyvin asioita.. Et tosi värikästä teillä on??? Lastenkoti ja laitos on ihan samalaiset paikat!! Olen ollut monessa paikassa joten tiedän miten ne johtajat ja ohjajat valehtelevat sosialityöntekijöille!! Ja vähän mietityttää kirjoituksesi kovin positivisesta ja värikkäästä lastenkodista.

edes!!! kirjoitti:

Olisit nyt yrittänyt vastata edes muutamaan kysymykseen.

Kerronpa siis lyhyesti:
Lastensuojelulaissa on kaksi ketjun kannalta tärkeää pykälää §68 ja §70, joista nyt keskustellaan ja jotka on kopioitu tähän ketjuunkin kokonaisuudessaan. Kun ne luet, et väittelisi näin simppeleistä asioista. Lastensuojelulaki on osa Suomen lakia.

Lue lisää

Kuka noudattaa lastensuojelulakia jos siitä ei ole olemasakaan teillä ja minun mielestäni kukaan teistä ei noudata lastensuojelulakia koska olen lukenut laki kirjoja!!

kirjoitin... kirjoitti:

...ropposia ja römppäsiä on joka alalla, sitä ei saa millään kitkettyä pois niin kauan kuin ihmiset ovat ihmisiä. Jos kaikki ihmiset olisivat täydellisiä, ei olisi lasten hätää ja kaltoinkohtelua kodeissa eikä kadulla eikä laitoksissa, ei myöskään huostaanottoja. Ap:n kirjoitus kuvannee hyvin tilannetta, jossa asiantuntijuus ei ole kohdallaan, eikä siinä mitään kieltämisen tarvettakaan ole. Toisaalta aina on syytä suhtautua jokaiseen kirjoitukseen varauksella, koska netissä jokainen voi vedättää ihan mielensä mukaan eikä osaa pysyä "koko totuudessa". Kyllä nuorikin osaa vedättää, kertoa vain toisten osuuden tapahtumasta unohtaen omat tekemisensä. Oikeudessakin kuullaan molempien riitakumppanien todistukset ja todistajat, ennenkuin tuomio julistetaan. Täällä taas tuomitaan sumeilematta ja tarkoitushakuisesti kaikki lastensuojelutyömuodot sekä kasvatusmenetelmät, joissa ei edes lakia rikota. Ymmärrän kyllä, että lähes jokainen huosta on kuin konkurssi, joka lyö leimansa vanhempiin ja heidän kykyynsä kasvattajina. Kaikista vain ei ole kasvattajiksi. Huumeet, alkoholi ja lääkkeet sekä mielenterveysongelmat ovat madaltaneet joidenkin kykyä huolehtia edes itsestään saati sitten lapsistaan. Silloin on yhteiskunnan vastuuvuoro kantaa näitä lapsia eteenpäin.

"Ropposia ja römppösiä" on siten myös lasten vahemmissa ja "ropposia ja römppösiä" on myös lapsissa. Mutta kun 25% lapsista oireilee psyykksisesti ja osin fyysisestikin, on jotain todella pielessä. Yhteiskunnan toimintatapaa on kyllä syytä miettiä tarkkaan, varsinkin kun tiedetään tutkimuksista, että huostaanottojen syynä suurin n. 40% on vanhempien alkoholismi. mielenterveysongelmat n. 20%. Yhteenlaskettuna tämä tekee n 60 % koko huostaanotoista. Eli 6 lasta kymmenestä joutuu huostaan vanhempien suurten ongelmien vuoksi. Siis pois siitä perhehelvetistä. Veikkaan, että taas ohjaajissa ja muissa kasvattajissa tuskin on yhtään työssä olevaa alkoholistia eikä mielenterveysongelmista kärsivää. Tässä mielessä lapsi on otettu kyllä turvallisempaan ympäristöön kasvamaan. Tietysti on ensin arvioitu perheen kyky hoitaa kasvatusvastuunsa. Jokainen alkoholiongelmainen ei automaattisesti "menetä lastaan huostaan". Moni lastensuojeluilmoitus tulee sukulaisilta tai naapureilta, jotka ovat huolissaan perheen sisäisistä ongelmista ja lapsen turvallisuudesta niiden keskellä. Myös opettajat ja lastenhoitajat ilmoittavat viranomaisille, koska kaikilla viranomaisilla niin valtiolla, kunnissa kuin kirkossakin on velvollisuus ilmoittaa jo epäilyistä. Laki sen velvoittaa. Lasta ei ole syytä jättää yksin ympäristöön, jossa hänellä ei ole työkaluja selvittää elämänsä vaikeuksia. Lapsi on pitkään lojaali vanhemmilleen, vaikka he kohtelisivat lapsiaan kuinka kaltoin tahansa. Mustemat ja ruhjeet kerrptaan syntyneen milloin mitenkä, mutta harvoinpa lapsi aluksi sanoo äidin tai isän lyöneen.

Lue lisää

sellaista seikkaa että lapsilla voi olla neurologinen oire yhtymä?? Vaan jostain kumman syystä vanhemmat eivät saa suoraan neurologiseen tutkimuksiin vaan psykologille jolla taas ei ole niin laajaa ymmärrystä ja tutkimus taitoa kuin naurologilla ja kummasti vaan nämä psykologit pitävät kynsin ja hampain näistä potilaista ja keksivät omia diagnooseja. Esim. minä hain lapsilleni perheneuvolasta apua lasteni oireiluihin niin niistä oireiluista syytettiin kotioloja...kun psykologi tutki niin ei hän löytänyt oppimis vaikeuksia eikä muutakaan pätevää syytä oireiluun... no lapset huostaanotettiin sij.perheeseen olivat siellä 3v ja oireilu jatkui..ja tilanne vai paheni äärimmilleen... no sen jälkeen siirrettiin perhekotiin jossa he onnistuivat saamaan lapseni neurologille jossa todettiin lapsillani olevan AD/HD...... joka sittemmin selitti nämä ns.oireilut! Mutta onko sinun mielestäsi oikein huostaan ottaa lapsia AD/HD oireiden vuoksi??? Miksi ei esim.perheneuvola auttanut saamaan neurologisiin tutkimuksiin jotta jos sielläkään olisi mitään löydetty niin silloinhan syy todellakin olisi ollut kotioloissa vaan meidän tapauksessa ei todellakaan ollut kotioloissa ongelmia ja neurologin sijaan tarjottiin perhetyöntekijää... joka väärensi asiakirjoja ihan vartta vasten huostaanottoa varten...ja sepitti niin ihme juttuja että eivät edes nekään olisi riittäneet huostaanotto perusteiksi mutta helppohan se oli sosiaalilautakuntaa huijata jossa tavalliset maallikot istuivat laista mitään ymmärtämättömät...vaan oli kolme lautakunnan jäsentä sanoneet etteivät he löydä yhtäkään huostaanotto perustetta vaikka kaikki lausunnot kahteen kertaan lukivat läpi... sama juttu oli 2:den asianajajankin mielestä että eivät löydä yhtä ainutta syytä perustetta huostaanotolle...eli tajusit jo kai että lapsieni kohdalla tehtiin laiton huostaanotto. Kyllä joka asiakirjassa oli niin painotettu lasteni oireilemiset ja keksitty kaikki mahdollinen syyllinen tai syy johtuvaksi...kotioloistahan se kaikki kuulema johtui ja minun vanhemmuuden puutteestani...vaan mitens nyt onkaan?? Kun lapsillani todettiin AD/HD josta ne oireilut..ilmenivät....vaan ei huostapurkua suotu tekemään koska sossu ei kehtaa tunnustaa tehneensä todella suuren erheen lapsieni, minun ja sukuani kohtaan... vanhin lapseni on jo aikuinen ja kärsii yhä tuosta huostaanoton tapahtumista vaikka on jo aikaa kun hän huostasta pääsi pois.. ja niin kärsin minäkin...en ikinä voi unhoittaa sitä... enkä antamaan sitä anteeksi heille jotka tämän suuren virheen aikaan sai...Toipumisemme vie todella kauan...mikään ei tahdo palautua ennalleen...menetimme yhdessä niin paljon ettei sanat riitä sitä kaikkea kertomaan eikä sitä tuskaa jota olemme näinä monina vuosina joutuneet kestämään...eikä se ole vieläkään ohi.... onkohan se koskaan ohi?? Että voisi taas onnellisesti elää...ilman näitä ikäviä muistoja??? Emme varmasti ole ainoa perhe joka tällaista on joutunut kokemaan...ja tästäkö kaikesta kurjuudesta me maksamme veroja??? Missä on se todellinen LAPSEN ETU??? Onko todellakin näin että lasten etu on kärsiä lapsuutensa ja kärsiä vielä pitkään aikuisenakin???Siinä missä vanhempienkin???

kaksi kirjoitti:

Uskot vissiin itse omiin juttuihisi. Minun lapsellani ainakin oli alkoholisti-sijarit, jotka pahoinpitelivät lapseni. Alkoholisti taasen on mielenterveysongelmainen. Miten neuvoisit aloittajaa toimimaan, vai kehtaatko hänelle väittää että lastensuojelussa ei ole pahoinpitelyä. On sitä.

Lue lisää

pahempaakin vielä...lasteni jouduttuaan sij.perheeseen ja olivat siellä tuon 3v... sijaisvanhemmat olivat alkoholisteja ja opettivat alaikäisiä lapsiani juomaan ja tupakoimaan.... sij.perheen isä kävi usein lapsiini käsiksi tai molemmat huusivat lapselleni kuorossa (olin itse näkemässä tilanteen vaan sossu ei uskonut minua eikä lapsiani) ...sij.perheen äiti käytti vanhinpaa lastani seksuaalisesti hyväkseen ja siitä tehtiin 2 rikosilmoitusta yhden tein minä ja toisen sij.perheen isä... juttu kaatui koska sossu oli suojelemassa sij.perhettä asiassa. Mutta viimein tapahtui katastrofi...4 poliisia tuli sij.perheeseen rauhoittamaan täydessä humalassa olevaa sij.perheen isää ( jossa oli paikalla heidän oma lapsi 1v ja minun nuorimmat lapset) koska oli yllättänyt vanhimman lapseni ja sij.perheen äidin touhuamasta ja sen jäkl. oli sij.perheen isä käynyt voimakkain ottein lapseeni kiinni ja uhannut tappaa tämän..luojan kiitos lapseni pääsi karkuun talosta ja sen jälk.sij.perheen äiti joutui miehensä käsiteltäväksi kunnes hänkin pääsi irti miehensä käsistä... jonka jälkeen sij.perheen äiti soitti poliisit paikalle.. sen jälk.lapseni siirrettiin perhekotiin...

Joten olen samaa mieltä yllä olevan kanssa että kyllä lastensuojelussa on pahoinpitelyä...monen eri asteista...ON SITÄ!!

oletko ajatellut kirjoitti:

sellaista seikkaa että lapsilla voi olla neurologinen oire yhtymä?? Vaan jostain kumman syystä vanhemmat eivät saa suoraan neurologiseen tutkimuksiin vaan psykologille jolla taas ei ole niin laajaa ymmärrystä ja tutkimus taitoa kuin naurologilla ja kummasti vaan nämä psykologit pitävät kynsin ja hampain näistä potilaista ja keksivät omia diagnooseja. Esim. minä hain lapsilleni perheneuvolasta apua lasteni oireiluihin niin niistä oireiluista syytettiin kotioloja...kun psykologi tutki niin ei hän löytänyt oppimis vaikeuksia eikä muutakaan pätevää syytä oireiluun... no lapset huostaanotettiin sij.perheeseen olivat siellä 3v ja oireilu jatkui..ja tilanne vai paheni äärimmilleen... no sen jälkeen siirrettiin perhekotiin jossa he onnistuivat saamaan lapseni neurologille jossa todettiin lapsillani olevan AD/HD...... joka sittemmin selitti nämä ns.oireilut! Mutta onko sinun mielestäsi oikein huostaan ottaa lapsia AD/HD oireiden vuoksi??? Miksi ei esim.perheneuvola auttanut saamaan neurologisiin tutkimuksiin jotta jos sielläkään olisi mitään löydetty niin silloinhan syy todellakin olisi ollut kotioloissa vaan meidän tapauksessa ei todellakaan ollut kotioloissa ongelmia ja neurologin sijaan tarjottiin perhetyöntekijää... joka väärensi asiakirjoja ihan vartta vasten huostaanottoa varten...ja sepitti niin ihme juttuja että eivät edes nekään olisi riittäneet huostaanotto perusteiksi mutta helppohan se oli sosiaalilautakuntaa huijata jossa tavalliset maallikot istuivat laista mitään ymmärtämättömät...vaan oli kolme lautakunnan jäsentä sanoneet etteivät he löydä yhtäkään huostaanotto perustetta vaikka kaikki lausunnot kahteen kertaan lukivat läpi... sama juttu oli 2:den asianajajankin mielestä että eivät löydä yhtä ainutta syytä perustetta huostaanotolle...eli tajusit jo kai että lapsieni kohdalla tehtiin laiton huostaanotto. Kyllä joka asiakirjassa oli niin painotettu lasteni oireilemiset ja keksitty kaikki mahdollinen syyllinen tai syy johtuvaksi...kotioloistahan se kaikki kuulema johtui ja minun vanhemmuuden puutteestani...vaan mitens nyt onkaan?? Kun lapsillani todettiin AD/HD josta ne oireilut..ilmenivät....vaan ei huostapurkua suotu tekemään koska sossu ei kehtaa tunnustaa tehneensä todella suuren erheen lapsieni, minun ja sukuani kohtaan... vanhin lapseni on jo aikuinen ja kärsii yhä tuosta huostaanoton tapahtumista vaikka on jo aikaa kun hän huostasta pääsi pois.. ja niin kärsin minäkin...en ikinä voi unhoittaa sitä... enkä antamaan sitä anteeksi heille jotka tämän suuren virheen aikaan sai...Toipumisemme vie todella kauan...mikään ei tahdo palautua ennalleen...menetimme yhdessä niin paljon ettei sanat riitä sitä kaikkea kertomaan eikä sitä tuskaa jota olemme näinä monina vuosina joutuneet kestämään...eikä se ole vieläkään ohi.... onkohan se koskaan ohi?? Että voisi taas onnellisesti elää...ilman näitä ikäviä muistoja??? Emme varmasti ole ainoa perhe joka tällaista on joutunut kokemaan...ja tästäkö kaikesta kurjuudesta me maksamme veroja??? Missä on se todellinen LAPSEN ETU??? Onko todellakin näin että lasten etu on kärsiä lapsuutensa ja kärsiä vielä pitkään aikuisenakin???Siinä missä vanhempienkin???

Lue lisää

luettavaa tämä teidänkin perheen kohtalo. Eivätkö asianajajat pysty asiaa eteenpäin viemään, jos itselläsi ei riitä voimia. Totesit, että kaksi asianajajaa on todennut ettei huostalle ole perusteita... Eikö siitä pitäisi tehdä kantelu jo esim. EIT:hen?

Oma lapseni huostattiin rikoksen uhriksi jouduttuaan. Itse olin aiemmin hakenut apua vaikka mistä instanssista, mutta turhaan. Edes poliisit eivät reagoineet aivan ilmeiseen rikolliseen toimintaan, minkä kohteeksi lapseni joutui, silloin kun tutkintapyynnön tekijänä olin minä. Kun sitten lopulta lastensuojeluun otin IHAN ITSE yhteyttä, että rikollinen toiminta saataisiin loppumaan niin lapsi otettiinkin huostaan ja rikollinen jäi vapaalle jalalle. Lapsi joutui kaiken lisäksi niin järkyttävän huonoon paikkaan, ettei sellaisessa pitäisi antaa lapsia pitää ollenkaan. Tällaista on lastensuojelu maassamme.

Otin avuksemme todella hyvän asianajajan, joka hoitikin asiamme mallikkaasti ja huosta lakkautettiin nopeasti. Ilman asianajajaa ei näistä tilanteista selviä vaikka huostalle ei olisikaan mitään perusteita. Lastensuojelussa tuntuu pätevän viidakon lait eikä pahimmissa tapauksissa kukaan välitä, millaisissa olosuhteissa kodeistaan väkivalloin irtirevityt lapset elävät sijoituksessa.

Meillä sama tilanne teidän perheen kanssa. Koettu vääryys tuntuu käsittämättömältä, eikä tälle tuskalle tunnu tulevan helpotusta mistään. Virkavelvollisuuksiaan laiminlyöneet henkilöt jatkavat "paistatellen" viroissaan, rikollinen jatkaa toimintaansa, läpimätä perhekoti jatkaa toimintaansa, asianajaja sai palkkionsa. Toki "palkkio" tuli meillekin, kuin lapsi kotiutettiin, mutta koko rulianssi oli täysin turha ja sen lisäksi traumatisoiva. Aiemmin mainittuihin casen seuraamuksiin voi vielä lisätä sen, että lapsella on monivuotinen terapia edessään sijoituksen aiheutuneiden kauhujen läpikäymiseksi ja niistä eheytymiseksi. Lastensuojelun tarkoitusko?

Helinä-keiju3 kirjoitti:

Kuten lain kirjaimesta ja hengestä näemme, eristämistä ja kiinnipitämistä, ei saa käyttää rankaisutoimenpiteenä lainkaan.

Laissa ei puhuta mitään sellistä. Mielestäni on virhe laitoksen johdolta, jos jokin tietty selli on nimenomaan varatta eristämistarkoitukseen. Siinä ikäänkuin ennakkoluuloisesti lähdetään ajatuksesta, että lapset ja nuoret ovat lähestulkoon sekoomassa minä hetkenä hyvänsä ja varaudutaan riehumiseen ja sekoboltina olevaan lapseen ja nuoreen. Ei pidä olla niin säikky. Jos nyt jostain syystä tuollainen tilanne sattuu kohdalle, mikä on varmaan epätodennäköisempää kuin lottovoitto, niin lapsi voidaan eristää mihin tahansa huoneeseen. Mitään selliä ei todellakaan saa olla talossa, joka on olevinaan lapsen koti. Näillä lapsillahan ei muuta kotia tai asuntoa ole.
Joten, raaskikaa nyt ihmeessä luopua rakastamastanne sellistä. Jos sitä usein jossain joudutaan käyttämään, niin laitoksen toimintatavoissa on pahasti pielessä ja henkilökunta pitää vaihtaa osaavampaan ja joustavampaan ja luovempia ratkaisumalleja ristiriitatapuksissa keksivään. Sillä, jos henkilökunta on oppinut toimivaan edellisen lastensuojelulain salliman kasvatuskulttuurin mukaan, niin ilmeisesti ei vanha koira opi uusia temppuja. Sensijaan jos selliä ei ole, niin ei ole minne niin herkästi lapsen kärräis.

Ja aloittajan tapauksessa ei sosiaaliviranomaiselle oltu mitään kerrottu, hyi hyi, ja nuorilta sitten edellytetään moitteettomuutta, itte ei edes alkeita hallita.

Lue lisää

"että lapset ja nuoret ovat lähestulkoon sekoomassa minä hetkenä hyvänsä ja varaudutaan riehumiseen ja sekoboltina olevaan lapseen ja nuoreen."

TÄMÄ on kuitenkin VALITETTAVAN realistinen skenario nykysuomessa.

herätys todellisuuteen kirjoitti:

"että lapset ja nuoret ovat lähestulkoon sekoomassa minä hetkenä hyvänsä ja varaudutaan riehumiseen ja sekoboltina olevaan lapseen ja nuoreen."

TÄMÄ on kuitenkin VALITETTAVAN realistinen skenario nykysuomessa.

Lue lisää

...olisipa he kummallisia alansa ammatti-ihmisiä, mikäli eivät olisi valmistautuneita aina myös pahimpaan skenarioon. Riehuja saisi ruumiita aikaan, ellei henkilökunta hallitsisi hommiaan. 12-15-vuotiashan voi olla jo melko kookas rakenteeltaan, joten siinä voi syntyä pahaa jälkeä jos tuollainen riehuu vaikkapa tuolin kanssa. Vai pitäisikö kaikki huonekalutkin pultata lattiaan kiinni?

Vrt.
Meillä töissä oli eilen paloharjoitus, vaikka talo on kuin kivinen katakombi. Siinäkin varauduttiin pahimpaan skenarioon, vaikka se ei ole kuin 0,00001% todennäköisyydellä mahdollista.

vielä... kirjoitti:

...olisipa he kummallisia alansa ammatti-ihmisiä, mikäli eivät olisi valmistautuneita aina myös pahimpaan skenarioon. Riehuja saisi ruumiita aikaan, ellei henkilökunta hallitsisi hommiaan. 12-15-vuotiashan voi olla jo melko kookas rakenteeltaan, joten siinä voi syntyä pahaa jälkeä jos tuollainen riehuu vaikkapa tuolin kanssa. Vai pitäisikö kaikki huonekalutkin pultata lattiaan kiinni?

Vrt.
Meillä töissä oli eilen paloharjoitus, vaikka talo on kuin kivinen katakombi. Siinäkin varauduttiin pahimpaan skenarioon, vaikka se ei ole kuin 0,00001% todennäköisyydellä mahdollista.

Lue lisää

Se riehujahan joka kävi käsiksi oli aikuinen ohjaaja eikä sijoitettu lapsi.

Pitäisikö siis varautua pitämään laitoksissa sellejä siltä varalta, että ohjaajat sekoavat yhtäkkiä, vaikka se ei ole kuin 0,00001 % mahdollisuus.

vielä... kirjoitti:

...olisipa he kummallisia alansa ammatti-ihmisiä, mikäli eivät olisi valmistautuneita aina myös pahimpaan skenarioon. Riehuja saisi ruumiita aikaan, ellei henkilökunta hallitsisi hommiaan. 12-15-vuotiashan voi olla jo melko kookas rakenteeltaan, joten siinä voi syntyä pahaa jälkeä jos tuollainen riehuu vaikkapa tuolin kanssa. Vai pitäisikö kaikki huonekalutkin pultata lattiaan kiinni?

Vrt.
Meillä töissä oli eilen paloharjoitus, vaikka talo on kuin kivinen katakombi. Siinäkin varauduttiin pahimpaan skenarioon, vaikka se ei ole kuin 0,00001% todennäköisyydellä mahdollista.

Lue lisää

Se riehujahan joka kävi käsiksi oli aikuinen ohjaaja eikä sijoitettu lapsi.

Pitäisikö siis varautua pitämään laitoksissa sellejä siltä varalta, että ohjaajat sekoavat yhtäkkiä, vaikka se ei ole kuin 0,00001 % mahdollisuus.

lapsillani sama juttu ja kirjoitti:

pahempaakin vielä...lasteni jouduttuaan sij.perheeseen ja olivat siellä tuon 3v... sijaisvanhemmat olivat alkoholisteja ja opettivat alaikäisiä lapsiani juomaan ja tupakoimaan.... sij.perheen isä kävi usein lapsiini käsiksi tai molemmat huusivat lapselleni kuorossa (olin itse näkemässä tilanteen vaan sossu ei uskonut minua eikä lapsiani) ...sij.perheen äiti käytti vanhinpaa lastani seksuaalisesti hyväkseen ja siitä tehtiin 2 rikosilmoitusta yhden tein minä ja toisen sij.perheen isä... juttu kaatui koska sossu oli suojelemassa sij.perhettä asiassa. Mutta viimein tapahtui katastrofi...4 poliisia tuli sij.perheeseen rauhoittamaan täydessä humalassa olevaa sij.perheen isää ( jossa oli paikalla heidän oma lapsi 1v ja minun nuorimmat lapset) koska oli yllättänyt vanhimman lapseni ja sij.perheen äidin touhuamasta ja sen jäkl. oli sij.perheen isä käynyt voimakkain ottein lapseeni kiinni ja uhannut tappaa tämän..luojan kiitos lapseni pääsi karkuun talosta ja sen jälk.sij.perheen äiti joutui miehensä käsiteltäväksi kunnes hänkin pääsi irti miehensä käsistä... jonka jälkeen sij.perheen äiti soitti poliisit paikalle.. sen jälk.lapseni siirrettiin perhekotiin...

Joten olen samaa mieltä yllä olevan kanssa että kyllä lastensuojelussa on pahoinpitelyä...monen eri asteista...ON SITÄ!!

Lue lisää

todella ei tietenkään "ihannejuttu", kaitpa ja toivottavasti asiat ovat nyt oikeilla raitellaan jo tähän mennessä???

------- kirjoitti:

Jaa miten te kierrätte noin hyvin asioita.. Et tosi värikästä teillä on??? Lastenkoti ja laitos on ihan samalaiset paikat!! Olen ollut monessa paikassa joten tiedän miten ne johtajat ja ohjajat valehtelevat sosialityöntekijöille!! Ja vähän mietityttää kirjoituksesi kovin positivisesta ja värikkäästä lastenkodista.

Lue lisää

"Sitten sellanen juttu, että ehdotankin tässä lakiin selvennystä, joka tietenkin normaalijärkiselle on itsestään selvyys, mutta näköjään lastensuojelulaitosten johtajille ei, eli että lastensuojelulaitoksessa ei saa olla selliä. Kirjattakoon tämä nyt ihan lakiin. Lapsi voidaan eristää omaan huoneeseensa siksi ajaksi, kun katsotaan, että hänet pitää pitää erossa toisista lapsista."

Työskentelin jossain vaiheessa melkein viisi vuotta pohjoismaiden vanhimmassa koulukotikompleksissa Muhoksella, ja kyllähän siellä selliä tarvittiin. Siellä oli oikeasti pahoja poikia, joilla oli rekisterissä tuomioita esim. tapon yrityksestä, törkeästä pahoinpitelystä ja kaikkea muuta kivaa. Sellainen kaveri kun alkaa vaikkapa keskellä yötä riehumaan niin oman huoneen seinät ovat paperia, eikä riitä vaikka soitettaisiin laitosalueen kaikki yököt paikalle rauhoittelemaan, sillä heidän pitää päästä pian takaisin omiin yksiköihinsä, sillä nuoria ei saa jättää yksin. Omien huoneiden ovia ei saa lukittua ja miten siinä muut nuoret pystyvät lepäämään ja valmistautumaan tulevaan koulupäivään kun yksi uhkaa tappaa ja nylkeä kaikki ja sen jälkeen polttavansa koko talon? Tällaisissa tilanteissa osa nuorista oli silminnähden peloissaan ja ahdistuneita. Luojan kiitos meillä oli käytössä selli, jonne nuori voitiin toimittaa ja kutsua lääkäri paikalle tekemään diagnoosi kaverin psyykkisestä kunnosta.

Selliä todellakin tarvitaan kirjoitti:

"Sitten sellanen juttu, että ehdotankin tässä lakiin selvennystä, joka tietenkin normaalijärkiselle on itsestään selvyys, mutta näköjään lastensuojelulaitosten johtajille ei, eli että lastensuojelulaitoksessa ei saa olla selliä. Kirjattakoon tämä nyt ihan lakiin. Lapsi voidaan eristää omaan huoneeseensa siksi ajaksi, kun katsotaan, että hänet pitää pitää erossa toisista lapsista."

Työskentelin jossain vaiheessa melkein viisi vuotta pohjoismaiden vanhimmassa koulukotikompleksissa Muhoksella, ja kyllähän siellä selliä tarvittiin. Siellä oli oikeasti pahoja poikia, joilla oli rekisterissä tuomioita esim. tapon yrityksestä, törkeästä pahoinpitelystä ja kaikkea muuta kivaa. Sellainen kaveri kun alkaa vaikkapa keskellä yötä riehumaan niin oman huoneen seinät ovat paperia, eikä riitä vaikka soitettaisiin laitosalueen kaikki yököt paikalle rauhoittelemaan, sillä heidän pitää päästä pian takaisin omiin yksiköihinsä, sillä nuoria ei saa jättää yksin. Omien huoneiden ovia ei saa lukittua ja miten siinä muut nuoret pystyvät lepäämään ja valmistautumaan tulevaan koulupäivään kun yksi uhkaa tappaa ja nylkeä kaikki ja sen jälkeen polttavansa koko talon? Tällaisissa tilanteissa osa nuorista oli silminnähden peloissaan ja ahdistuneita. Luojan kiitos meillä oli käytössä selli, jonne nuori voitiin toimittaa ja kutsua lääkäri paikalle tekemään diagnoosi kaverin psyykkisestä kunnosta.

Lue lisää

Aloittaja joutui selliin syyttä. Niin kauan kuin selliin pistetyn nuoren oikeusturva on täysin olematon ei mitenkään voida puolustella selliin sulkemista. Jos joku ihminen riehaantuu hänen paikkansa on joko terveydenhoidon piirissä tai poliisilaitoksella. Sekopäiden pitäminen nuorten huostaanotettujen seassa on kaikkinen kyseiseen paikkaan sijoitettujen lasten ihmisoikeuksien vastainen järjestely, kun kerran hyvin näköjään tiedetään. että muut nuoret joutuvat pelkäämään tämmöstä riehujaa ja joutuvat siellä elämään tappouhan alla. Selli ei sitä turvaa heille tarjoa, minkä lastensuojelun on tarkoitus heille tarjota riehujia vastaan. Monethan on huostaanotettu juuri samasta syystä, että kotona on joku sekopää riehuja. Täysin surkea ratkaisu yrittää selittää epäpätevä sijoitus muka parhain päin vetoamalla selliinpistomahdollisuudella. Alhaista.

Helinä-keiju3 kirjoitti:

Aloittaja joutui selliin syyttä. Niin kauan kuin selliin pistetyn nuoren oikeusturva on täysin olematon ei mitenkään voida puolustella selliin sulkemista. Jos joku ihminen riehaantuu hänen paikkansa on joko terveydenhoidon piirissä tai poliisilaitoksella. Sekopäiden pitäminen nuorten huostaanotettujen seassa on kaikkinen kyseiseen paikkaan sijoitettujen lasten ihmisoikeuksien vastainen järjestely, kun kerran hyvin näköjään tiedetään. että muut nuoret joutuvat pelkäämään tämmöstä riehujaa ja joutuvat siellä elämään tappouhan alla. Selli ei sitä turvaa heille tarjoa, minkä lastensuojelun on tarkoitus heille tarjota riehujia vastaan. Monethan on huostaanotettu juuri samasta syystä, että kotona on joku sekopää riehuja. Täysin surkea ratkaisu yrittää selittää epäpätevä sijoitus muka parhain päin vetoamalla selliinpistomahdollisuudella. Alhaista.

Lue lisää

"Jos joku ihminen riehaantuu hänen paikkansa on joko terveydenhoidon piirissä tai poliisilaitoksella. Sekopäiden pitäminen nuorten huostaanotettujen seassa on kaikkinen kyseiseen paikkaan sijoitettujen lasten ihmisoikeuksien vastainen järjestely."

Kyllä me joskus vietiin nuoria psykiatriselle osastolle tai jopa poliisiputkaan rauhoittumaan, mutta tuppasivat olemaan vielä paljon huonommassa kunnossa sieltä haettaessa ja aina piti palata nuoren kanssa lähtöruutuun tai pari askelta taaksepäin. Osastoilla näiden kavereiden kanssa ei pärjätty ollenkaan, melkein itkua tuhersivat ja pyytelivät jo aamulla että voitteko hakea pois.

Sekopäiden ihmisten pitäminen huostaanotettujen seassa on pakko, jonka sanelee (mielen)terveyspuolen säästöt. Ei se mitään haittaa. Käytöshäiriöiset ja muuten vaan rajattomat eivät hyödy terveydenhuollon tarjoamasta HOIDOSTA, vaan tarvitsevat KASVATUSTA. Nuoria pitää kuntouttaa kärsivällisesti ja pitkäjännitteisesti ja melkein aina kaikkein pahimmatkin riehujat jossain vaiheessa asettuivat ja osoittautuivat loppujen lopuksi aivan huippukavereiksi. Pärjäsivät vielä kotiuduttuaankin elämässään hienosti. Kyllä meillä oli talossa käytössä omat psykologit ja psykiatrit ym. asiantuntijat, eli ei se mitään lottoa ollut. Henkilökunnassakin oli sekä hoito-, että kasvatuspuolen ihmisiä.

Putkakeikka sai monta nuorta pysähtymään ja pohtimaan omaa käyttäytymistään ja siitä alkoikin usein ripeä kuntoutuminen. Sairaalakeikoilla saivat yleensä vain lisää pontta uholleen, kun siellä oli ehkä ymmärretty vähän liikaa ja annettu lääkettä. Sitten taas alkoivat yksikön paikat taas hajota ja edessä uusi sairaalareissu jne...

selliä edelleenkin tarvitaan kirjoitti:

"Jos joku ihminen riehaantuu hänen paikkansa on joko terveydenhoidon piirissä tai poliisilaitoksella. Sekopäiden pitäminen nuorten huostaanotettujen seassa on kaikkinen kyseiseen paikkaan sijoitettujen lasten ihmisoikeuksien vastainen järjestely."

Kyllä me joskus vietiin nuoria psykiatriselle osastolle tai jopa poliisiputkaan rauhoittumaan, mutta tuppasivat olemaan vielä paljon huonommassa kunnossa sieltä haettaessa ja aina piti palata nuoren kanssa lähtöruutuun tai pari askelta taaksepäin. Osastoilla näiden kavereiden kanssa ei pärjätty ollenkaan, melkein itkua tuhersivat ja pyytelivät jo aamulla että voitteko hakea pois.

Sekopäiden ihmisten pitäminen huostaanotettujen seassa on pakko, jonka sanelee (mielen)terveyspuolen säästöt. Ei se mitään haittaa. Käytöshäiriöiset ja muuten vaan rajattomat eivät hyödy terveydenhuollon tarjoamasta HOIDOSTA, vaan tarvitsevat KASVATUSTA. Nuoria pitää kuntouttaa kärsivällisesti ja pitkäjännitteisesti ja melkein aina kaikkein pahimmatkin riehujat jossain vaiheessa asettuivat ja osoittautuivat loppujen lopuksi aivan huippukavereiksi. Pärjäsivät vielä kotiuduttuaankin elämässään hienosti. Kyllä meillä oli talossa käytössä omat psykologit ja psykiatrit ym. asiantuntijat, eli ei se mitään lottoa ollut. Henkilökunnassakin oli sekä hoito-, että kasvatuspuolen ihmisiä.

Putkakeikka sai monta nuorta pysähtymään ja pohtimaan omaa käyttäytymistään ja siitä alkoikin usein ripeä kuntoutuminen. Sairaalakeikoilla saivat yleensä vain lisää pontta uholleen, kun siellä oli ehkä ymmärretty vähän liikaa ja annettu lääkettä. Sitten taas alkoivat yksikön paikat taas hajota ja edessä uusi sairaalareissu jne...

Lue lisää

"Kyllä me joskus vietiin nuoria psykiatriselle osastolle tai jopa poliisiputkaan rauhoittumaan". Siviilit eivät vie ketään poliisiputkaan vaan poliisit hakevat epäilytyjä itse ja selvittävät itse, onko tarpeen viedä putkaan. Juttus on täyttä puppua siis. Tai sitten olette sekä te että paikallinen poliisilaitos toiminut väärin. En minäkään voi lähteä sinua putkaan kiikuttamaan, vaikka kuinka siltä tuntuis.

Sekin hämmästyttää, että nuorisokodin nimellä kulkevassa yksikössä on omat psykologit ja psykiatrit. Tämä viittaa siihen, että henkilökunta ei ole selvillä roolistaan, ovatko siis lapsenhoitajia vaiko mielenterveyshoitajia kaltoinkohdelluille ja kodittomille lapsille, vaiko ihan jopa polliisejen pikku apulaisia. Huh! Sivistymätön järjestelmä teillä siellä.

Helinä-keiju3 kirjoitti:

"Kyllä me joskus vietiin nuoria psykiatriselle osastolle tai jopa poliisiputkaan rauhoittumaan". Siviilit eivät vie ketään poliisiputkaan vaan poliisit hakevat epäilytyjä itse ja selvittävät itse, onko tarpeen viedä putkaan. Juttus on täyttä puppua siis. Tai sitten olette sekä te että paikallinen poliisilaitos toiminut väärin. En minäkään voi lähteä sinua putkaan kiikuttamaan, vaikka kuinka siltä tuntuis.

Sekin hämmästyttää, että nuorisokodin nimellä kulkevassa yksikössä on omat psykologit ja psykiatrit. Tämä viittaa siihen, että henkilökunta ei ole selvillä roolistaan, ovatko siis lapsenhoitajia vaiko mielenterveyshoitajia kaltoinkohdelluille ja kodittomille lapsille, vaiko ihan jopa polliisejen pikku apulaisia. Huh! Sivistymätön järjestelmä teillä siellä.

Lue lisää

Täsmennetään hieman. Joissain tapauksissa jouduimme pitämään nuoresta kiinni sen aikaa että poliisi haki nuoren pois. Ihan poliisiaseman ovelle asti emme välttämättä vieneet, mutta tulimme puolitiehen vastaan. Humalaista ja riehuvaa nuorta ei voida ottaa yksikköön. Tämä siis ennen uuden lastensuojelulain voimaantuloa vuosia sitten.

"Sekin hämmästyttää, että nuorisokodin nimellä kulkevassa yksikössä on omat psykologit ja psykiatrit. Tämä viittaa siihen, että henkilökunta ei ole selvillä roolistaan, ovatko siis lapsenhoitajia vaiko mielenterveyshoitajia kaltoinkohdelluille ja kodittomille lapsille, vaiko ihan jopa polliisejen pikku apulaisia. Huh! Sivistymätön järjestelmä teillä siellä".

Mikä tässä on hämmästyttää ja miten niin henkilökunta ei ole selvillä roolistaan? Perustele. Nuoret ovat toki kaltoin kohdeltuja, joskus myös kodittomia. Sen lisäksi heidän ongelmansa voivat olla mitä erilaisimpia, joten joskus tarvitaan mielenterveyshoitajan näkökulmaa ja joskus vain lastenhoitajan ammattitaitoa. Tosin PoKon nuorten keski-ikä on yli 16 vuotta, eli lastenhoitohommat jäävät aika vähälle. Ei voida olettaa, että kaikki ohjaajat ovat psykiatreja ja aina työvuorossa, tai niin, että talossa on pari psykiatria ja kaikki ohjaat arjessa ovat täysin vailla koulutusta. Sekö selventäisi työnjakoa? Joskus joutuu olemaan myös poliisien pikku apulaisena.

Psykologeja ja psykiatreja tarvitaan esimerkiksi tutkimusten ja lausuntojen tekemiseen ja oikean lääkityksen (jos sellaista tarvitaan) suunnitteluun. Työnjako on varsin selkeä, vaikka puhutaankin moniammatillisesta yhteistyöstä. Ohjaajat tekevät työnsä yksikössä, psykiatri tapaa nuoria suunnitelluilla vastaanotoilla muualla. Tarvittaessa he konsultoivat toisiaan nuoren tilanteesta. Kyllä koulutetulla henkilökunnalla on paljon paremmat mahdollisuudet ymmärtää nuorten psyykkistä oireilua ja kasvatustoiminnan lainalaisuuksia, jos heillä on koulutusta ja vieläpä monipuolista sellaista.

PoKo ei ole nuorisokoti, vaan koulukoti. Se on, tai ainakin on joskus ollut eräänlainen päätepysäkki nuorille, jotka on jouduttu siirtämään pois jo useammasta, joskus melkein kymmenestä, sijoituspaikasta ennen PoKolle siirtymistä. Siirtämisen syynä on lähes poikkeuksetta ollut väkivaltaisuus ja rajattomuus, usein yhdessä tukevan päihdeongelman kanssa. Sieltä ei lähdetä kuin kotiin, sairaalaan tai vankilaan. Ei ikinä toiseen sijoituspaikkaan. Kukaan muu ei ole pärjännyt, jaksanut ja uskaltanut näiden nuorten kanssa. Nuoret ovat sijoituksen jälkeen tyytyväisiä siitä, että jollakin oli voimaa ja rohkeutta laittaa seinä eteen ja pysäyttää päätön kohkaaminen, joka muualla olisi saanut jatkua loputtomiin. Erittäin harvoin olivat katkeria muille kuin vanhemmilleen.

asfjhfhvfh kirjoitti:

Täsmennetään hieman. Joissain tapauksissa jouduimme pitämään nuoresta kiinni sen aikaa että poliisi haki nuoren pois. Ihan poliisiaseman ovelle asti emme välttämättä vieneet, mutta tulimme puolitiehen vastaan. Humalaista ja riehuvaa nuorta ei voida ottaa yksikköön. Tämä siis ennen uuden lastensuojelulain voimaantuloa vuosia sitten.

"Sekin hämmästyttää, että nuorisokodin nimellä kulkevassa yksikössä on omat psykologit ja psykiatrit. Tämä viittaa siihen, että henkilökunta ei ole selvillä roolistaan, ovatko siis lapsenhoitajia vaiko mielenterveyshoitajia kaltoinkohdelluille ja kodittomille lapsille, vaiko ihan jopa polliisejen pikku apulaisia. Huh! Sivistymätön järjestelmä teillä siellä".

Mikä tässä on hämmästyttää ja miten niin henkilökunta ei ole selvillä roolistaan? Perustele. Nuoret ovat toki kaltoin kohdeltuja, joskus myös kodittomia. Sen lisäksi heidän ongelmansa voivat olla mitä erilaisimpia, joten joskus tarvitaan mielenterveyshoitajan näkökulmaa ja joskus vain lastenhoitajan ammattitaitoa. Tosin PoKon nuorten keski-ikä on yli 16 vuotta, eli lastenhoitohommat jäävät aika vähälle. Ei voida olettaa, että kaikki ohjaajat ovat psykiatreja ja aina työvuorossa, tai niin, että talossa on pari psykiatria ja kaikki ohjaat arjessa ovat täysin vailla koulutusta. Sekö selventäisi työnjakoa? Joskus joutuu olemaan myös poliisien pikku apulaisena.

Psykologeja ja psykiatreja tarvitaan esimerkiksi tutkimusten ja lausuntojen tekemiseen ja oikean lääkityksen (jos sellaista tarvitaan) suunnitteluun. Työnjako on varsin selkeä, vaikka puhutaankin moniammatillisesta yhteistyöstä. Ohjaajat tekevät työnsä yksikössä, psykiatri tapaa nuoria suunnitelluilla vastaanotoilla muualla. Tarvittaessa he konsultoivat toisiaan nuoren tilanteesta. Kyllä koulutetulla henkilökunnalla on paljon paremmat mahdollisuudet ymmärtää nuorten psyykkistä oireilua ja kasvatustoiminnan lainalaisuuksia, jos heillä on koulutusta ja vieläpä monipuolista sellaista.

PoKo ei ole nuorisokoti, vaan koulukoti. Se on, tai ainakin on joskus ollut eräänlainen päätepysäkki nuorille, jotka on jouduttu siirtämään pois jo useammasta, joskus melkein kymmenestä, sijoituspaikasta ennen PoKolle siirtymistä. Siirtämisen syynä on lähes poikkeuksetta ollut väkivaltaisuus ja rajattomuus, usein yhdessä tukevan päihdeongelman kanssa. Sieltä ei lähdetä kuin kotiin, sairaalaan tai vankilaan. Ei ikinä toiseen sijoituspaikkaan. Kukaan muu ei ole pärjännyt, jaksanut ja uskaltanut näiden nuorten kanssa. Nuoret ovat sijoituksen jälkeen tyytyväisiä siitä, että jollakin oli voimaa ja rohkeutta laittaa seinä eteen ja pysäyttää päätön kohkaaminen, joka muualla olisi saanut jatkua loputtomiin. Erittäin harvoin olivat katkeria muille kuin vanhemmilleen.

Lue lisää

Ja lisätäänpä tähän vielä, että viimeiset melkein kolme vuotta olen työskennellyt yksityisessä perhekodissa, jossa ei ole kertaakaan tarvinnut fyysisesti rajoittaa yhtään ainutta nuorta. Riittää kun sanoo että "ole kunnolla", niinpä sellin olemassaolo nykyisessä työpaikassani olisi täysin tarpeetonta. Se ei silti tarkoita että sitä ei jossain tarvittaisi.

Nämä nuoret ovat eri tavalla vaikeita ja oireilevat eri tavalla. Väkivallan uhkaa ei ole ikinä ollut. Nyt pitää lähteä iltavuoroon, ohjelmassa tänään makkaranpaistoa ja lintujen bongailua.

asfjhfhvfh kirjoitti:

Täsmennetään hieman. Joissain tapauksissa jouduimme pitämään nuoresta kiinni sen aikaa että poliisi haki nuoren pois. Ihan poliisiaseman ovelle asti emme välttämättä vieneet, mutta tulimme puolitiehen vastaan. Humalaista ja riehuvaa nuorta ei voida ottaa yksikköön. Tämä siis ennen uuden lastensuojelulain voimaantuloa vuosia sitten.

"Sekin hämmästyttää, että nuorisokodin nimellä kulkevassa yksikössä on omat psykologit ja psykiatrit. Tämä viittaa siihen, että henkilökunta ei ole selvillä roolistaan, ovatko siis lapsenhoitajia vaiko mielenterveyshoitajia kaltoinkohdelluille ja kodittomille lapsille, vaiko ihan jopa polliisejen pikku apulaisia. Huh! Sivistymätön järjestelmä teillä siellä".

Mikä tässä on hämmästyttää ja miten niin henkilökunta ei ole selvillä roolistaan? Perustele. Nuoret ovat toki kaltoin kohdeltuja, joskus myös kodittomia. Sen lisäksi heidän ongelmansa voivat olla mitä erilaisimpia, joten joskus tarvitaan mielenterveyshoitajan näkökulmaa ja joskus vain lastenhoitajan ammattitaitoa. Tosin PoKon nuorten keski-ikä on yli 16 vuotta, eli lastenhoitohommat jäävät aika vähälle. Ei voida olettaa, että kaikki ohjaajat ovat psykiatreja ja aina työvuorossa, tai niin, että talossa on pari psykiatria ja kaikki ohjaat arjessa ovat täysin vailla koulutusta. Sekö selventäisi työnjakoa? Joskus joutuu olemaan myös poliisien pikku apulaisena.

Psykologeja ja psykiatreja tarvitaan esimerkiksi tutkimusten ja lausuntojen tekemiseen ja oikean lääkityksen (jos sellaista tarvitaan) suunnitteluun. Työnjako on varsin selkeä, vaikka puhutaankin moniammatillisesta yhteistyöstä. Ohjaajat tekevät työnsä yksikössä, psykiatri tapaa nuoria suunnitelluilla vastaanotoilla muualla. Tarvittaessa he konsultoivat toisiaan nuoren tilanteesta. Kyllä koulutetulla henkilökunnalla on paljon paremmat mahdollisuudet ymmärtää nuorten psyykkistä oireilua ja kasvatustoiminnan lainalaisuuksia, jos heillä on koulutusta ja vieläpä monipuolista sellaista.

PoKo ei ole nuorisokoti, vaan koulukoti. Se on, tai ainakin on joskus ollut eräänlainen päätepysäkki nuorille, jotka on jouduttu siirtämään pois jo useammasta, joskus melkein kymmenestä, sijoituspaikasta ennen PoKolle siirtymistä. Siirtämisen syynä on lähes poikkeuksetta ollut väkivaltaisuus ja rajattomuus, usein yhdessä tukevan päihdeongelman kanssa. Sieltä ei lähdetä kuin kotiin, sairaalaan tai vankilaan. Ei ikinä toiseen sijoituspaikkaan. Kukaan muu ei ole pärjännyt, jaksanut ja uskaltanut näiden nuorten kanssa. Nuoret ovat sijoituksen jälkeen tyytyväisiä siitä, että jollakin oli voimaa ja rohkeutta laittaa seinä eteen ja pysäyttää päätön kohkaaminen, joka muualla olisi saanut jatkua loputtomiin. Erittäin harvoin olivat katkeria muille kuin vanhemmilleen.

Lue lisää

Ensinnäkin, lähtökohtaisesti pitää aina lähteä siitä, että nuori on terve kunnes toisin todistetaan ja diagnosoidaan. Ja jos tai kun diagnoosi on tehty, niin sairastunutta terveydenhoitosektori eikä lastensuojelusektori. Vai onko noissa koulukotilaiotoksissa nyt kyse juuri niistä surullisenkuuluisista HOIDOLLISISTA huostaanotoista, joita pimitetään julkisuudelta.
Eli nämä typerät moniammatilliset hoitotiimit sekoittavat lopullisesti lapsen elämän ja normaalin kasvun ja kehityksen. Mitään kunnon vanhemmuutta ei niistä löydy, vaan pelkkää pelleilyä. Kyse näissä moniammatillisissa hoitotiimeissä on yksinomaan siitä, että kukaan aikuinen työntekijätaho ei uskalla yksin ottaa vastuuta eikä sitoudu yksin näihin hylättyihin, kaltoinkohdeltuihin ja vailla oman kodin suojaa jätettyihin lapsiin ja nuoriin. Pelkurit aikuiset ja sitten vielä ihmetellään, kun lapset oireilee. Käytöshäiriöisiä ovat aikuiset ennemmin kuin lapset.

asfjhfhvfh kirjoitti:

Täsmennetään hieman. Joissain tapauksissa jouduimme pitämään nuoresta kiinni sen aikaa että poliisi haki nuoren pois. Ihan poliisiaseman ovelle asti emme välttämättä vieneet, mutta tulimme puolitiehen vastaan. Humalaista ja riehuvaa nuorta ei voida ottaa yksikköön. Tämä siis ennen uuden lastensuojelulain voimaantuloa vuosia sitten.

"Sekin hämmästyttää, että nuorisokodin nimellä kulkevassa yksikössä on omat psykologit ja psykiatrit. Tämä viittaa siihen, että henkilökunta ei ole selvillä roolistaan, ovatko siis lapsenhoitajia vaiko mielenterveyshoitajia kaltoinkohdelluille ja kodittomille lapsille, vaiko ihan jopa polliisejen pikku apulaisia. Huh! Sivistymätön järjestelmä teillä siellä".

Mikä tässä on hämmästyttää ja miten niin henkilökunta ei ole selvillä roolistaan? Perustele. Nuoret ovat toki kaltoin kohdeltuja, joskus myös kodittomia. Sen lisäksi heidän ongelmansa voivat olla mitä erilaisimpia, joten joskus tarvitaan mielenterveyshoitajan näkökulmaa ja joskus vain lastenhoitajan ammattitaitoa. Tosin PoKon nuorten keski-ikä on yli 16 vuotta, eli lastenhoitohommat jäävät aika vähälle. Ei voida olettaa, että kaikki ohjaajat ovat psykiatreja ja aina työvuorossa, tai niin, että talossa on pari psykiatria ja kaikki ohjaat arjessa ovat täysin vailla koulutusta. Sekö selventäisi työnjakoa? Joskus joutuu olemaan myös poliisien pikku apulaisena.

Psykologeja ja psykiatreja tarvitaan esimerkiksi tutkimusten ja lausuntojen tekemiseen ja oikean lääkityksen (jos sellaista tarvitaan) suunnitteluun. Työnjako on varsin selkeä, vaikka puhutaankin moniammatillisesta yhteistyöstä. Ohjaajat tekevät työnsä yksikössä, psykiatri tapaa nuoria suunnitelluilla vastaanotoilla muualla. Tarvittaessa he konsultoivat toisiaan nuoren tilanteesta. Kyllä koulutetulla henkilökunnalla on paljon paremmat mahdollisuudet ymmärtää nuorten psyykkistä oireilua ja kasvatustoiminnan lainalaisuuksia, jos heillä on koulutusta ja vieläpä monipuolista sellaista.

PoKo ei ole nuorisokoti, vaan koulukoti. Se on, tai ainakin on joskus ollut eräänlainen päätepysäkki nuorille, jotka on jouduttu siirtämään pois jo useammasta, joskus melkein kymmenestä, sijoituspaikasta ennen PoKolle siirtymistä. Siirtämisen syynä on lähes poikkeuksetta ollut väkivaltaisuus ja rajattomuus, usein yhdessä tukevan päihdeongelman kanssa. Sieltä ei lähdetä kuin kotiin, sairaalaan tai vankilaan. Ei ikinä toiseen sijoituspaikkaan. Kukaan muu ei ole pärjännyt, jaksanut ja uskaltanut näiden nuorten kanssa. Nuoret ovat sijoituksen jälkeen tyytyväisiä siitä, että jollakin oli voimaa ja rohkeutta laittaa seinä eteen ja pysäyttää päätön kohkaaminen, joka muualla olisi saanut jatkua loputtomiin. Erittäin harvoin olivat katkeria muille kuin vanhemmilleen.

Lue lisää

Se että joku nuori on selviytynyt hyvin kuvaamasi kaltaisen laitoshoidon jälkeen ei välttämättä ole sellin ja tiimin ansiosta vaan niistä huolimatta. Moniammatillisen tiimin ansioita on liian aikaista hehkuttaa, koska näiden vaikutuksia ei ole voitu vielä edes teoriassa, saati sitten käytännössä arvioida. Eikös ne ole niin tuore idea, loputtomien kokeilujen sarjassa. Sitäpaitsi, jos nuori on jokiertänyt hoitoloita ja nuorisokoteja kasapäin, niin näiden laitosten moniammatilliset tiimit ainakin ovat sitten epäonnistuneet surkeasti.
Vai uskooko joku todella täällä, että tämä sellikasvatus on ollut nuoren kehitykselle eduksi? Ei kai nyt sentään?
Ainakaan se ei ole ihmisoikeuskäsitykselle eduksi, vaan haitaksi. Selli on kuin onkin laiton. EDELLEEN.

edes!!! kirjoitti:

Olisit nyt yrittänyt vastata edes muutamaan kysymykseen.

Kerronpa siis lyhyesti:
Lastensuojelulaissa on kaksi ketjun kannalta tärkeää pykälää §68 ja §70, joista nyt keskustellaan ja jotka on kopioitu tähän ketjuunkin kokonaisuudessaan. Kun ne luet, et väittelisi näin simppeleistä asioista. Lastensuojelulaki on osa Suomen lakia.

Lue lisää

noiden laki pykälien käytöstö on tapeltu jo vuosia ja niin kun Helinä-keiju jo tuossa totese että on suomenlaissa määritetty että lapsen koskemattomuus on täydellinen aikuisen pitä pystyä saamaan lapsi rauhalliseksi ilman koskemista johon pitäisi olla aivoisa jo kapasiteettiä äärikeinoissa on mahdollisuus lapsi ottaa esim syliin ja pitää siinä niin kauan kun rahoittuu mutta jos mustelimia tulee niin yli ollaan menty ja pahasti ja kaiken maailmat on lakeja olemassa jotka kumoavat suurimman osanon noista äsken mainituista laeista jos olet siitä tietoinen ? ei le olemassakaan syytä eristäää lasta selliin ! vaan oma huone eli aresti on ainut mahdollinen tapa psygiatrisissa sairaaloissa on eristys huone vain siksi että laki on sen mahdollistanut joka on vain ääri tilanteita varten silloin kun potilas on vaarallinen itselleen/muille ei missään muussa tapauksessa ja tässäkin nuori ei ollut päässyt vessaan edes joka on jo sinänsä lakia rikkovaa toimintaa itse olen elänyt monia vuosia perhekodissa samoista ongelmistä kärsien ja haluan todeta tälle läki pykälien laittajalle että ole vaan onneton työn tekiä jota ollaan napautettu tällä aiheella liian kovaa ! surullista että et keskity todella nuoren auttamiseen tuolla tiedolla vaan haukut Helinä-keijua joka yrittää sentäs auttaa yleensä ihminen joka haukkuu toista joka auttaa niin kokee alemmuus kompleeksia jostain nuoruuden traumasta kenties johtuvaa... keskitytään nuoren auttamiseen ja turvataan heidän tulevaisuus eikä sätitä toisiamme !!!!!!!!!!

Nimetön_! kirjoitti:

Kiitos kirjoituksestasi.Mitä vaihtoehtoja mulla on jos kukaan ei usko meitä nuoria? Ja mitä todisteita me voidaan antaa tapahtuneesta kun kukaan ei halua uskoa eikä edes kuunnella....
Sosiaalityöntekijä sanoi että mie valehtelen vaikka tiedän etten ole valehdellut kyseisestä asiasta.

Kun olen laitoksessa ja joku käyttää asemaansa väärin tilanne on oikeasti hankala koska meidän täytyy totella ja mukautua heidän "pillin mukaan"... Kun ohjaaja käy käsiksi ja on mustelmia, ei pääse edes lomille kunnes mustelmat lähtee. Vedotaan loman estymiselle keksimällä syitä asioista jotka eivät pidä paikkansa. Ei ole todisteita heitä vastaan.

Ihmettelen miksi jotkut ihmiset puolustelevat laitoksia kun heillä ei ole mitään tietoa eikä kokemusta asiasta. ??

Lue lisää

sen parempaa. Sossut eivät välitä vaikka sijaisvanhemmat käyttävät väkivaltaa, pitävät nälässä ja ryysyissä heidän sijoittamiaan lapsia heidän valitsemilleen sijaisvanhemmille.

Sossut vaan sanovat, että ei ole oikeutta puuttua sijaisvanhempien kasvatusmetodeihin. Sijaisvanhemmat ovat köyhiä ja he tekevät ihan vain auttamishalusta pientä korvausta vastaan tätä hyvinkin raskasta työtä. Ole onnellinen, että yhteiskunta auttaa sinun perhettäsi.

Tämä on kokemus sekä sossuista että siajaisperheestä.

"Ihmettelen miksi jotkut ihmiset puolustelevat laitoksia kun heillä ei ole mitään tietoa eikä kokemusta asiasta. ??"