vastakkaisen sukupuolen seurassa, vaikka ensitreffeillä tai muuten vaan?
Miten käyttäydyt, kun ujostuttaa
HerthaB.
76
7409
Vastaukset
- monte34
sitä sun tätä
- asdf3
Minä ainakin jos alkaa ujostuttamaan.... jaa... noh oikeastaan tiedä itse mille se tuntuisi.
Kaikki menee sohlaamiseksi. Siksi mä en treffeillä käykkään ennenkuin tiedän että se toinen tykkää musta ihan oikeesti jollain tavalla.
Kun tiedän että tilanne on ok niin se mun oma ujouteni ei kyllä vaikuta juuri mitenkään. Se ujous muuttuu silloin sellaiseksi mukavaksi värinäksi...
- kirpela
kuuntelen mitä toisella on sanottavaa.
mutta noin muuten se menee kokonaan hermoiluksi, alan naputtaa jalkaa tai jotain muuta tyhmää, yritän vältellä katsekontaktia ku se menee sitte punasteluksi, heittäydyn puhumattomaksi ja manaan mielessä itseni siitä syystä, haluan paeta paikalta sopivan välimatkan päähän tai sitte alan höpöttää omiani tai tiputella tavaroita. riippuu päivästä ja mielialasta.
änkytys unohtu tai muuten vaan satunnainen sössötys ja siinä vaiheessa ku toinen pysähtyy katsoon pitkään ja epämääräisesti niin alan helottaa.
- eräs nainen
LaRito kirjoitti:
änkytys unohtu tai muuten vaan satunnainen sössötys ja siinä vaiheessa ku toinen pysähtyy katsoon pitkään ja epämääräisesti niin alan helottaa.
Voi sinua! Kuulostat varsin suloiselta kun hermoilet...
eräs nainen kirjoitti:
Voi sinua! Kuulostat varsin suloiselta kun hermoilet...
niin ne jotkut on sanonu mutta ei sitä oikein ite osaa samalla tavalla ottaa. kaupan kassalla tilanne on jotain kaameaa, ei tiiä miten päin pitäis olla ja onhan nuita rahojaki lennelly.
- eräs nainen
LaRito kirjoitti:
niin ne jotkut on sanonu mutta ei sitä oikein ite osaa samalla tavalla ottaa. kaupan kassalla tilanne on jotain kaameaa, ei tiiä miten päin pitäis olla ja onhan nuita rahojaki lennelly.
Tiedän tunteen. Olen oikeasti kohtalotoverisi ja siksi uskon ymmärtäväni tilannettasi. Mä hermoilen ihan kauheesti miesten kanssa ja tuun varmaan loppuelämäni hermoilee.
Ja edelleenkin minusta on hellyttävää kun mies hermoilee. Se vaan kertoo että toinen on tosissaan..Että on kipinää välillä. Ei mua sellasten kaa hermoiluta paljon ollenkaa jotka ovat yhdentekeviä mulle. Mut vois ajatella että se on jonkinlainen kiinnostuneisuus mittari - mitä enemmän hermostuttaa joku mies sitä enemmän oon siihen lätkässä...heh... eräs nainen kirjoitti:
Tiedän tunteen. Olen oikeasti kohtalotoverisi ja siksi uskon ymmärtäväni tilannettasi. Mä hermoilen ihan kauheesti miesten kanssa ja tuun varmaan loppuelämäni hermoilee.
Ja edelleenkin minusta on hellyttävää kun mies hermoilee. Se vaan kertoo että toinen on tosissaan..Että on kipinää välillä. Ei mua sellasten kaa hermoiluta paljon ollenkaa jotka ovat yhdentekeviä mulle. Mut vois ajatella että se on jonkinlainen kiinnostuneisuus mittari - mitä enemmän hermostuttaa joku mies sitä enemmän oon siihen lätkässä...heh...tottahan tuo on ja toisaalta onhan se niinki että ei sitä välitä riidelläkkään täysin yhdentekevän ihmisen kans jos ei jotain oo ilmassa niin kaippa se tässäki on vähä sama asia mutta jotenki nurinkurisesti vaan, kai sitä ny hermoilee jos toinen on tarpeeksi kiinnostava jollain tavalla, pelkkä olemuski voi vaikuttaa niin ihmeen vahvasti vaikkei ees puhuttais mutta onhan se loppujen lopuksi silti hyvä hermoilla, kuten sanoit niin ainaki näkee onko toiselle yhdentekevä vai ei jne. pirullisia vaan ne kaikki hermokohtaukset, ihan sama onko kipinää vai ei, nolaa vaan itsensä eikä sillä mitään voita. ja siis onhan noita montaki sellasta miestä jonka kans pystyy olemaan ihan "oma itsensä" ilman mitään mutta sitte ku tarpeeksi kolahtaa niin voi että, parempi ku suosiolla pysyis loitolla vaikkei sekään nyt mitään viisasta taida olla.
eipä tuota kumminkaan joka tapauksessa voi pistää niitä hevosen silmälappuja silmille eikä pakeneen erakkona vuorille vaikka oishan tuoki varmasti kokemus. :P- eräs nainen
LaRito kirjoitti:
tottahan tuo on ja toisaalta onhan se niinki että ei sitä välitä riidelläkkään täysin yhdentekevän ihmisen kans jos ei jotain oo ilmassa niin kaippa se tässäki on vähä sama asia mutta jotenki nurinkurisesti vaan, kai sitä ny hermoilee jos toinen on tarpeeksi kiinnostava jollain tavalla, pelkkä olemuski voi vaikuttaa niin ihmeen vahvasti vaikkei ees puhuttais mutta onhan se loppujen lopuksi silti hyvä hermoilla, kuten sanoit niin ainaki näkee onko toiselle yhdentekevä vai ei jne. pirullisia vaan ne kaikki hermokohtaukset, ihan sama onko kipinää vai ei, nolaa vaan itsensä eikä sillä mitään voita. ja siis onhan noita montaki sellasta miestä jonka kans pystyy olemaan ihan "oma itsensä" ilman mitään mutta sitte ku tarpeeksi kolahtaa niin voi että, parempi ku suosiolla pysyis loitolla vaikkei sekään nyt mitään viisasta taida olla.
eipä tuota kumminkaan joka tapauksessa voi pistää niitä hevosen silmälappuja silmille eikä pakeneen erakkona vuorille vaikka oishan tuoki varmasti kokemus. :PVoisko ajatella niin tässä treffailu asiassakin että kokemus lisäisi varmuutta. Niinhän se on monessa muussakin asiassa. Alussa on epävarma kun ei tiedä asiasta juuri mitään ja sitten kun opiskelee ja oppii käytännössä niin itsevarmuus kasvaa ja asia ei hermostuta niin pajon ja sujuu hyvin tai paremmin. Mulla ainakin on monessa uudessa asiassa tolleen.
Mä en kyllä jätät treffailematta vaikka mua jännittää. Kyllä niin paljon kuitenkin toinen ihminen antaa ja se läheisyys on tärkeää. Moni varmaan suhtautuu jännittämiseen ihan suvaitsevasti. Ja moni sellainen ihminen josta ei päälle päin näy jännittää varmasti myös ekoilla treffeillä. Ainakin sydämen tykytyksiä saa. En usko että kukaan ihminen on kivestä veistetty tunteeton olio.
Jännittäjillä on ihan samanlainen oikeus tehdä samoja asioita kuin muillakin vaikka kuinka jännittäis tai se näkyis. Loppupelissä sillä tuskin on muille merkitystä kuin vain itselle siis jännittäjälle. Ja tuskin kukaan jaksaa kyttäillä toista että jännittääkö se vai ei. On ihan varmasti tekemistä omissaki tuntemuksissaan. Ja painottasin että sellanen ihminen joka ei hyväksy jännittämis piirrettä ei mun mielestä ole tutustumisen arvoinen. Se jännittäminen on vain yksi osa sinua tai minua. Meissä on muitakin kivoja ja mielenkiintoisia piirteitä.
Mulle on käyny niin että kun alussa tutustumis vaiheessa on jännittänyt kauheesti mutta sitkeesti vaan yrittää tutustuu niin jos toinen on kiinnostunut ja vastaa tunteisiin niin sitte kun on tullu tutuksi niin ei enää jännitä ollenkaan ko. henkilön seurassa. Ja kun tietää että toiselle kelpaa sellaisena kuin on myös niiden jännitysoireiden kanssa. Eli kun on tavallaan saanut luvan jännittää toisen seurassa niin ongelma on hävinnyt sen ihmisen suhteen. No näin mulla. Toivottavasti näistä ajatuksista olisi jotain apua. eräs nainen kirjoitti:
Voisko ajatella niin tässä treffailu asiassakin että kokemus lisäisi varmuutta. Niinhän se on monessa muussakin asiassa. Alussa on epävarma kun ei tiedä asiasta juuri mitään ja sitten kun opiskelee ja oppii käytännössä niin itsevarmuus kasvaa ja asia ei hermostuta niin pajon ja sujuu hyvin tai paremmin. Mulla ainakin on monessa uudessa asiassa tolleen.
Mä en kyllä jätät treffailematta vaikka mua jännittää. Kyllä niin paljon kuitenkin toinen ihminen antaa ja se läheisyys on tärkeää. Moni varmaan suhtautuu jännittämiseen ihan suvaitsevasti. Ja moni sellainen ihminen josta ei päälle päin näy jännittää varmasti myös ekoilla treffeillä. Ainakin sydämen tykytyksiä saa. En usko että kukaan ihminen on kivestä veistetty tunteeton olio.
Jännittäjillä on ihan samanlainen oikeus tehdä samoja asioita kuin muillakin vaikka kuinka jännittäis tai se näkyis. Loppupelissä sillä tuskin on muille merkitystä kuin vain itselle siis jännittäjälle. Ja tuskin kukaan jaksaa kyttäillä toista että jännittääkö se vai ei. On ihan varmasti tekemistä omissaki tuntemuksissaan. Ja painottasin että sellanen ihminen joka ei hyväksy jännittämis piirrettä ei mun mielestä ole tutustumisen arvoinen. Se jännittäminen on vain yksi osa sinua tai minua. Meissä on muitakin kivoja ja mielenkiintoisia piirteitä.
Mulle on käyny niin että kun alussa tutustumis vaiheessa on jännittänyt kauheesti mutta sitkeesti vaan yrittää tutustuu niin jos toinen on kiinnostunut ja vastaa tunteisiin niin sitte kun on tullu tutuksi niin ei enää jännitä ollenkaan ko. henkilön seurassa. Ja kun tietää että toiselle kelpaa sellaisena kuin on myös niiden jännitysoireiden kanssa. Eli kun on tavallaan saanut luvan jännittää toisen seurassa niin ongelma on hävinnyt sen ihmisen suhteen. No näin mulla. Toivottavasti näistä ajatuksista olisi jotain apua.mutta on myös muistettava se että itsevarmuuden ja ylimielisyyden välillä on hiuksenhieno ero eikä kukaan nyt mitään tiettyä ylimielistä asennetta jaksa. ja helpotushan se nyt olis koko tilanteen kannalta jos toinen ei näyttäis sun hermostumistas mitenkään suuremmin noteeraavan tms. niin itelläki sitte laskee se kynnys ja pystyy jopa olemaan normaali ja juttelemaan niitänäitä. ihmisetki nyt kumminki on yksilöitä eikä passaa sen piikkiin pistää että noku tuon kanssa suju niin sitte sujuu varmaan tän seuraavanki kanssa niin miksipä sitä suotta hermoileen. äh.
no, nämä asiat on aina tämmösiä. ja eihän sitä voi alussa mitenkään tietää suhtautuuko se ihminen suvaitsevasti vaiko ei ja ennen sitä kerkiää kyllä ihan mukavasti nolailla itseään mutta mikäpä siinä.
joskus niin hermona ollu että on katsonu muualle ja ku toinen on koskettanu vaikkapa käsivartta niin kavahtanu ku säikky jänis niin siinä on se toinenki sitte säikähtäny. :D paitsi tuommosiinki saattaa osasyynä joillaki olla se että muutenki kärsii paniikkihäiriöistä niin ei mitenkään helpota jos kiinnostavan ihmisenki tapaa, käy vähä ylikierroksilla niinsanottuna.
- vänksy
sanoja, eikä tarvi olla kyseessä edes mikään erikoinen sana, vaan ne voi olla jotain ihan tavallisia suomenkielen sanoja. Katsekontaktin luomisessa saattaa olla ehkä jotain pientä häikkää silloin myös.
Musta tulee entistäkin hiljaisempi, jos itse tiedostan sen jännityksen ja ujouspuuskan iskeneen.. ja yleensä aina tottakai sen itse tiedostaa. Sit vaan koittaa lähettää sille toiselle telepaattista viestiä, että pelastaa tän tilanteen.:)
Treffeillä en käy, että nää on ihan muissa yhteyksissä sattuneita. tilanteita, joita voisi treffeiksi kutsua, mutta jos tavallisessa keskustelutilanteessa vastakkaista sukupuolta olevan henkilön kanssa minua ujostuttaa, niin silloin en puhu mitään. - En siis oikeasti saa sanaa suustani ja saatan jopa punastella. - Jos vastapuoli osaa ottaa tilanteen rennosti, eikä näytä huomaavan hämmennystäni, pääsen ehkä eräänlaisen tekoreippauden asteelle ja saan kenties itseni koottua, mutta jos vastassa on yhtä ujo tapaus, niin siinä sitä sitten ollaan molemmat hiljaa ja katsellaan maailman variksia...
- vänksy
on tuolla profiilissas toi "iloinen tiikeri" , persoonallisuustestin tulos ilmeisesti, niin muistatko mistä testistä toi on? :)
vänksy kirjoitti:
on tuolla profiilissas toi "iloinen tiikeri" , persoonallisuustestin tulos ilmeisesti, niin muistatko mistä testistä toi on? :)
Sain vinkin erään "ketterän koalan" galleriasta :D
Kyseessä on siis japanilainen horoskooppi Charanavi, joka kertoo syntymäajan perusteella eläinhahmosi ja sen myötä luonnetyyppisi. Kirjan takana mainostetaan, että Charanavi perustuu yli 4000 vuotta vanhaan kiinalaiseen horoskooppiin, johon on lisätty psykologian elementtejä. - Kirjan on kirjoittanut Masahiro Tsurumoto (Otava 2009). - Tosi hauska; kannattaa tutustua :D
- Koikkeliskos
yleensä nappaan tyttöä takaraivosta kiinni ja annan oikein kunnon pusun, sen jälkeen molemmat ovat vähintään yhtä jännittyneitä.
- RealHero
alan ajattelemaan liikaa tai sitten loppuu puhe
Tai ei, kyllä mä ihan asiallinen olen ja enkä ole ujo, kuhan se vaan on joku tuntematon hyyppä. Sitten onkin homma aivan eri, jos se on joku sellainen johon olen jo ihastunut. Sitten sopisin loistavasti johonkin "hauskat kotivideot" sarjaan naurettavaksi.
Hui, menee oikein kylmiä väreitä kun vaan ajattelenkin :/- on saada
toinenkin hämilleen.
Vetäise siis vaan heti houisut kinttuihin, niin kyllä se siitä lähtee. on saada kirjoitti:
toinenkin hämilleen.
Vetäise siis vaan heti houisut kinttuihin, niin kyllä se siitä lähtee.Mä olen tehnytkin. Kyllä se siitä lähtee :)
Njaa, oikeammin ole omalla kohdalla sitä mieltä että rafla on se paras ja luontevin paikka ekaan tutustumiseen.- main dame
juuri tuo, jos on valmiiksi ihastunut johonkuhun, ja tulee tilanne, jossa henkilö itse rivien välissä tiedustee kiinnostusta, laittaa mulla pasmat ihan sekaisin.. :) saatan vastailla aivan outoja, kierrellä ja kaarrella, jopa puhua lähes päinvastaisia.. "minä.. kiinnostunut.. no-en-mä-nyt-tiedä.. juuri-nyt-tuli-muuten-hirmuinen-kiire". toisella saattaa pahimmassa tapauksessa ilme venähtää, ja itseä harmittaa hetipaikalla aivan vietävästi, mutta huono sellaista on enää myöhemmin paikkaillakaan.. =I
main dame kirjoitti:
juuri tuo, jos on valmiiksi ihastunut johonkuhun, ja tulee tilanne, jossa henkilö itse rivien välissä tiedustee kiinnostusta, laittaa mulla pasmat ihan sekaisin.. :) saatan vastailla aivan outoja, kierrellä ja kaarrella, jopa puhua lähes päinvastaisia.. "minä.. kiinnostunut.. no-en-mä-nyt-tiedä.. juuri-nyt-tuli-muuten-hirmuinen-kiire". toisella saattaa pahimmassa tapauksessa ilme venähtää, ja itseä harmittaa hetipaikalla aivan vietävästi, mutta huono sellaista on enää myöhemmin paikkaillakaan.. =I
Tai ajan tai pyöräilen tms. Siis heti kun näkyy, niin painelen eri suuntaan, niin että toinen taatusti kuvittelee etten siedä sitä edes samassa tilassa.. kiinnostuksesta ei tarvi puhuakkaan. Jos se taas saa mut nalkkiin jonnekkin etten pääse karkuun, on jälki kamalaa. Änkytän, punastelen, puhun ihan sekavia, koska veri kohisee niin korvissa että kuuleekin ihan omituisia.. tyyliin mies "täällä onkin paljon porukkaa" minä "ei kun kyllä mä autoistakin pidän ja kukkasista". Sen lisäksi tiputan kaikki mitä käsiini saan, kompastelen tai vaikkapa pyörryn.
Ihan hirveetä menoa joka tapauksessa, ja äijä tulee varmasti toisiin aatoksiin kiinnostuksensa kanssa viidessä minuutissa.. "ihan seko akka!!"
:D- naito kaunoinen ilman treffejä
Papu.Sparrow kirjoitti:
Tai ajan tai pyöräilen tms. Siis heti kun näkyy, niin painelen eri suuntaan, niin että toinen taatusti kuvittelee etten siedä sitä edes samassa tilassa.. kiinnostuksesta ei tarvi puhuakkaan. Jos se taas saa mut nalkkiin jonnekkin etten pääse karkuun, on jälki kamalaa. Änkytän, punastelen, puhun ihan sekavia, koska veri kohisee niin korvissa että kuuleekin ihan omituisia.. tyyliin mies "täällä onkin paljon porukkaa" minä "ei kun kyllä mä autoistakin pidän ja kukkasista". Sen lisäksi tiputan kaikki mitä käsiini saan, kompastelen tai vaikkapa pyörryn.
Ihan hirveetä menoa joka tapauksessa, ja äijä tulee varmasti toisiin aatoksiin kiinnostuksensa kanssa viidessä minuutissa.. "ihan seko akka!!"
:Dvitsi, kun meinasin kuolla nauruun. Tunnistin itseni kirjoituksestasi. Ensitreffit on parasta tapahtua ravintolassa, että saa vähän ottaa alkoholia luvan kanssa rentoutuakseen. Eihän sitä kahvilassa voi tuoksua ottaneelle..
- Jaha jaja
Papu.Sparrow kirjoitti:
Mä olen tehnytkin. Kyllä se siitä lähtee :)
Njaa, oikeammin ole omalla kohdalla sitä mieltä että rafla on se paras ja luontevin paikka ekaan tutustumiseen.kaupassa vain pervo vetäisi housunsa kinttuihin, mutta vaikkapa ruokaravintolassa se on hyväksyttävä tapa karistaa ujoutensa? Mitä mieltä olet masturboinnista ravintolassa?
olen pikkusen etäinen, enkä uskalla alkaa pahemmin lepertelemään... olen vähän varpaillani koko ajan ja juttelen aika pehmeitä.
- TheMarquis
No yleensä jos ihan sikana alkaa ujostuttaa, niin käyttäydyn ihan päinvastoin peittääkseni sen... eli katson suoraan silmiin, olen hieman röyhkeä... vaikka sisäisesti kuolen joka sekunti :( Mutta toisaalta, joskus on mennyt ihan hyvin tällä hommalla, eli vastapuoli ei oo huomannut ujouttani, enkä myöskään oo liian röyhkä ollut... ja siitä on sitten juttu jatkunut. Mut on se kyllä hirveetä siinä tilanteessa pienen (tai suuremmankin) ihmisen olla :(
- 14-v nuori
Piiloudun esim muiden taakse, kuikuilen muualle, en katso silmiin kun puhun hänelle (jos sitäkään edes teen, eli puhun)
Katson kelloa kahdesti viidessä sekunnissa
jne jne - Bimbo100
Puhun sekavia, itte en muista pätkääkään mitä selitin. En uskalla katsoa silmiin, kädet vapisee ja kylmä hiki on pinnassa.
Nauran kuin kurkiaura, mietin onko ripisiväriä valunnu jonnekkin. Muutenkin varmaan muistutan enemmän heikkolahjaista kuin normaalisti.
Puhun päälle koska oon niin innoissani jos keksin jotakin sanottavaa. Eli käyttäydyn todella epäeroottisesti ja kanamaisesti. Ei mahda mitään.- vänksy
unohtui.. joo sitä kans tulee tehtyä...
- aurakurki
"Nauran kuin kurkiaura..." ihana ilmaus repesin ja nauran kippurassa...
- Nonnu
Joko en keksi yhtään mitään sanottavaa tai kysyttävää tai sitten toinen ääripää, että höpisen ihan mitä sattuu. Hymyilen ainakin idioottivirne naamalla jatkuvasti jos en muuta keksi. Taidanpa myös väännellä käsiäni tai näprätä jotain mikä käsiin sattuu. Niin noloa...
- pelottava pontso
Yleensä tulee kokoajan nypittyä vasenta kulmakarvaa. Ja monesti puhun ihan sikana kaikkea outoa tai sit en uskalla sanoa mitä olen mieltä kun pelkään että toinen suuttu tai jotain xD. Kumma olen..
- vänksy
"vasenta kulmakarvaa".. niinku sulla olis vaan kaks niitä siinä rivissä sojottamassa.:D
Tosta tuli mieleen mullekin vielä yksi. Kaikenlainen hypistely. Hiplaan hiuksiani, sormiani, kaulaani..tms.. jossain kuitenkin kädet vaeltaa kokoajan.
...on niin pitkä aika, että en enää muista. Ujois on väistynyt ylimielisyyden ja katkeruuden tieltä.
- noooooo
Miksi ylimielisyys ja katkeruus? Kuulostaa kovin pahalta, verenpaine nousee moisista negatiivisista tunteista.
noooooo kirjoitti:
Miksi ylimielisyys ja katkeruus? Kuulostaa kovin pahalta, verenpaine nousee moisista negatiivisista tunteista.
..se mun suojamuute jolla torjun kaikki iholle tuuppaavat, ettei vaan pääse tutustuminen etenemään liian pitkälle.
Richartti kirjoitti:
..se mun suojamuute jolla torjun kaikki iholle tuuppaavat, ettei vaan pääse tutustuminen etenemään liian pitkälle.
Nyt tulee taas lahjakkaasti kirjoitusvirheitä näihin heittolaukauksiin. Suojamuute = suojamuuri
Oikeasti ne saattaa johtua jonkinlaisesta kateudestakin, niitä ihmisiä kohtaan jotka voivat ja uskaltavat hieroa tuttavuutta.
- sinkkutytt0
Paras keino on tunnustaa rehellisesti olevansa hieman ujo... :) Silloin toinen ymmärtää, miksi puhe takeltelee tai posket punottaa... Ja mitä sitten jos ujostuttaa? Kyllä se ajan kanssa helpottaa ;)
- Menninkäinen_88
Ite ainakin koitan käyttäytyy ihan normaalisti, tosin joskus se puna yllättää poskipäissä ja sit saakin olla aika hämillään ja koitan kertoa rehellisesti tunteeni. Tosin olen sitä tyyppiä, joka ei kiertele ja kaartele.
- eräs nainen
Noin mäkin yleensä teen. Kerron oman ujouteni ja jännittämiseni. Auttaa itseä ja toista ymmärtämään tilannetta. Jos toinen ei ymmärrä nii eipä sitte olen sen arvoinen ihminen että kannattas hirveesti vaivaa nähdä!
- jeremias67
patukka pystyyn ja punastun ;)
- Typykkä..
menen kai hiljaiseksi ja hymyilen hulluna. :D
- 30v sälli
Naama punoittaa, puhe takeltelee, vapinaa, puhuminen vaikeeta, ei muista mistään mitään, hymyileminenkin voi olla vaikeeta...ei kyllä ihme, että joutuu viettämään elämänsä yksin.
- Apuvaa
sälli huomaa, että toiset ihmiset ovat yhtä noloja nolostellessaan. Mua ainakin hämmästyttää, etten olekaan ainoa, joka unohtaa sanoja, kun oikein kuumottaa. Juma, inhimillistähän se onkin.
- Lord_of_Life
Hyvä kysymys; reaktiot (sydämen lyöntitiheys nousee, kädet hikoilee, naama punoittaa) liittyvät psykosomaattiseen "ihastumis"-ilmiöön. Somaattisestihan olisi täysin järjetöntä että sydämen lyöntitiheys nousisi ilman rasitusta, eli esimerkiksi "ihastuminen" nimenomaan todistaa sen että päämme ohjaa kehoamme, ei toisinpäin. Vastaavaa tapahtuu toki esim. silloin jos pelkäämme jotain, munuaisissa tuotettu adrenaliini valmistaa meitä "pakenemaan" nopeasti ja niin hullulta kuin se kuulostaa, nimenomaan stressi on sama kuin pelko (esimerkiksi traumaan kuolevan ihmisen tietää siitä että munaisten pettäessä adrenaliinimäärä ramppaa edes takaisin, joka näkyy verenpaineen heittelynä ja kuolema on lähes varmasti peruuttamaton kun verenpaineen hyppiminen loppuu).
Maanläheisemmin tuota ilmiötä "seksipunineen poskilla (naisista n. 65% ja miehistä 25%)" voisi kuvata "hyvinä henkilökemioina". Eli jos ei tule tuota primitiivistä ilmiötä, voi olla ettei suhteessa ole sitä "kemiaa" mistä paljon puhutaan. Toisaalta, me ihmisetkin ihastumme alinomaa ja ihastumisen muuttuminen rakkaudeksi kestää n. kaksi vuotta (~ olettamuksia ja mustavalkoisuutta) ja vaikka olemme rakastuneita, se ei estä uusien ihastumisien kokemista (eli ei tarvia olla niitä ensitreffejä).
Pääasia on tunnistaa itsessään järjettömiltäkin tuntuvat tunteet, joihin ihastuminen ehdottomasti kuuluu. Kannattaa olla oma itsensä, tunnistaa tunteensa ja pohtia miten niiden mukaan käyttäytyy. Hyvä ohje olisi varmaan ajatella "mitä siitä seuraisi" ennen kuin antaa tunteidensa johdatella tekoihin.- ei..
ujostuta treffeillä,eikä muuallakaan. Itsetunto on kohdallaan,silloin ei tarvitse alkoholia eikä muitakaan aineita.
- rvatorstai
katson vienosti alaspäin ja räpellän sormillani paidanhelmaa :)
- dcwsxfcd
enkä vastaa mihinkään. Katson täristen alaspäin hiljaa vaikka 2h. Yleensä oon kirjoittanut lapun etukäteen valmiiksi. Lapussa lukee, että soitan huomenna niin kauan että vastaat. Puhelimessa en sano sanaakaan, vaan hengitän luuriin.
- tuoksuuko?
piereskelee ku hermostuttaa.. ei oo kivaa
jähmetyn ujostellessani. Vaikutan tylyltä ja luoksepääsemättömältä:/ Töksäyttelen typeryyksiä.
Saatan kyllä myös punastua, mutta enemmän jostakin sattumasta, tilanteesta, kömmähdyksestä, esim. jos alan puhua yhtäaikaa toisen kanssa. Tai jos toinen sanoo jotakin, jota juuri ajattelen tms. Sen jälkeen olen entistä tylympi:(- Ujostelee puhelimessa(kin) N83
Kysymykseni sivuaa varsinaista aihetta.
Miten käyttäydyt puhelimessa, jos ujostuttaa? esim. äänesi liioitellun pehmeä, nieleskelet ilmaa, pidät "hiljaisia hetkiä" jne.
Itselläni käy niin että, sydän hakkaa kurkussa asti ja sanat katkeilee. Unohdan myös melko iloisesti kaiken mitä piti toiselle sanoa. Puhelun jälkeen onkin sitten hyvä hakata päätä seinään ;D- vänksy
ainakin muuttuu normaalista reippaasta puhetyylistäni arkailevaksi ja hitaaksi. Edelleen voi sanat unohtua. Ja sitten puhun joskus toisen päälle...
- mi
Jos joudun puhekontaktiin jonkun naisen kanssa, johon olen ehkä hieman ihastunut, en yksinkertaisesti löydä mitään järkevää tai rakentavaa sanottavaa. Kaikki mitä sanon, tuntuu täysin typerältä ja heti perään kelailen, et miks mä noin sanoin. Ja sen jälkeen haluaisin äkkiä pois tilanteesta. Katsekontaktia yritän pitää, mut vaikeaa on ja yleensä sitten katselen seuralaisen ohi jotain tiiliseinää. Mun kohdalla se on niin, et naisen pitää johtaa aluks keskustelua. Äkkiä tilanne laukeaa ja olen taas enemmän oma itseni.
- panica
kärsin paniikkihäiriöstä, googlaa, sairaus
- ujo tyttö
No oon aika tuppisuu..en ole huomaavinaankaan yritän katsella kattoon.. oikeesti jokin sen hetkisessä tilanteessa vaan tekee ihan jäykäksi ja jähmeeksi.. jälkeen päin melkein itse itkee miksi oli sellainen.
Sellaisen hirmun tavatessasi juttele mukavia eläkä ole huomaavinaankaan..laita juoksulenkille tai muuhun fyysiseen puuhaan niin johan kelohonka pehmenee.. - --------------
Periaatteessa minä olen 98% ajasta ensimmäinen joka alkaa puhumaan, mutta vaikenen todella helposti; esim. jos toista ei kiinnosta, tai hän alkaa itse puhumaan tai selittämään jotakin. Olen todella ystävällinen ja kanssani on helppo keskustella ujoimmankin.. En siis ole päällepäsmäri, mutta en myöskään hiljainen tai ujo. Osaan puhua tarvittaessa, mutta samalla tavalla hiljentyä kun minun ei toivota puhuvan.
En tykkää muiden päälle puhumisesta joten suuremassa joukossa olen todennäköisesti hiljaisin, en kuitenkaan ujo: jos minulla on sanottavaa tai kysyttävää, uskallan sen heti sanoa, mutta en tosiaan pidä muiden päälle puhumisesta tai kilpaa huutamisesta.
Yleensä näin on ihastuksienkin seurassa, paitsi jos on joku oiiikein ihana ihminen jota suorastaan jumaloin - rakastuin ehdottomasti ensisilmäyksellä. Silloin olen varovaisempi mutta en siltikään hiljainen hyssykkä. Ja varovaisuuskin menee ohi sitten yleensä viimeistään tunnin jälkeen. Omasta mielestäni olen parhaimmillani silloin! :)- ttffgyj
Äkkiä menee ohi alku ujostelut
- ilmeisesti kohtalona uugeemiehet
Jos ujostuttaa pahasti leikin ettei ole treffit,vaan alan kaveritasoo.Paras keino on napata yhdessä jotain pientä purtavaa niin ujous muuttuu keskusteluksi.Joskus alan jopa itkeä ujouttani.Mieleeni on tosin hiukan kiusaava mopottajamies,joka suorastaan kerjää itkemään hänen peräänsä hänen edessään.Et ois todisteet,kuinka "ämmä" olen.Ja sit halitaan.
Tuonko takia ihmiset on niin vitun pimeitä?
- Rop13
Mää oon semmonen että oon vaivautunut ja hiljanen vaikka tosissaan haluaisin tutustua siihen muijaan ja mää haluan viedä sen kahvilaan tai leffaan ja jutella.Mää haluan katsoa sen ilmeitä ja hymyä kun mää puhun sille.Haluan tietää mikä sitä kiinnostaa ,mikä on sen juttu.Mulla on ollu liikaa semmosia suhteita jotka on vaan seksiä-osa niistä on ollu hyviä mutta tässä kaipais jotain enemmän aitoo.
- .
Ujostuttaa siis ihastumistilanteessa tarkoitat? Jos olen ihastunut, niin välttelen henkilöä, pidän huolen etten joudu puhumaan hänen kanssaan tai ettei minua yllätetä tuijottamassa häneen. Yritän olla neutraali, että varmaan jo se näyttää kummalliselta.
- .......da
seurassa yleensä muutun sillain tosi jäykäksi ja oon varuillani ku kissa pelkään, että jos vähänkin katson häntä niin se saisi tietää että olen ihastunut siihen tai sit joku sen tuttava huomais kuinka mä kyylään sitä. joten en yleensä uskalla katsella ihastustani paljoa, jos hän katsoo minuun päin käännän katseeni muualle. jos se on mun lähettyvillä ajattelen että menis pois, ei se musta kummiskaan välitä. en varmaan koskaan tule saamaan ketään ku olen tälläinen.
- aika mies poika
seurailen sieltä käsin tilannetta.
- amaly
puhua pälättämään kaikkea jonnin joutavaa ja kyselemään ihan päättömiä asioita.
- Gollega3
Eipä oo treffejä ollu ikinä, mutta jos minua ujostuttaa, sen huomaa äänensävystäni, se voi olla semmoinen vähän vä-vä-väreilevä. Toisinaan olen aika hiljainen, jos minua ujostuttaa. Taitaa minulla tapana olla kyllä aina siirtää katseeni muualle, jos liikaa ujostuttaa. (Tästä tulikin mieleen, että jos juttelee toiselle ihmiselle, ei kannata alkaa katsella ympärilleen, sillä se kertoo, että sen toisen henkilön jutut eivät ole kiinnostavia, siis jos ei halua loukata.)
- kuule,
Jos sä nyt et ihan välttämättä halua antaa ääliötä kuvaa itsestäsi, niin vaihda nikkis vaikka "kollega3:ksi" tms. Jollei toi nikkisi ole tahallaan väärin kirjoitettu, niin tuosta nyt vain tulee hieman typerä vaikutelma. Anteeksi vain. En tietysti ymmärrä kaikkea sisäpiirihuumorianne tms. sun huumoriasi.
Kaikkea tsemppiä vain. Kyllä sinä varmasti vielä reffejä löydät ja sitä rataa.:)
- asdf3
mikä ihme tämä on?
- sipulikeitto
enpä ole taas nauranut hetkeen tän verran! Tehän ootte ihan samanlaisia kuin minä, ainakin osa. Vielä jos pystyis olemaan punastelematta, jostain syystä olen taas vähän ihastunut vaikka ei pitäs, vakkarikin on..
- naurattaa
Aivan loistavia juttuja täällä. Joo siis tajusin, ujoilu voi olla tosi karmeeta mutta pakko laittaa huumoria peliin. Pelastitte pieleen menneen sunnuntai päiväni noilla jutuillanne. Ja kyllä, olen itsekin ujo ja estynyt hupakko.
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Nurmossa kuoli 2 Lasta..
Autokolarissa. Näin kertovat iltapäivälehdet juuri nyt. 22.11. Ja aina ennen Joulua näitä tulee. . .603365Vanhalle ukon rähjälle
Satutit mua niin paljon kun erottiin. Oletko todella niin itsekäs että kuvittelet että huolisin sut kaiken tapahtuneen472941Maisa on SALAKUVATTU huumepoliisinsa kanssa!
https://www.seiska.fi/vain-seiskassa/ensimmainen-yhteiskuva-maisa-torpan-ja-poliisikullan-lahiorakkaus-roihuaa/15256631242789Mikko Koivu yrittää pestä mustan valkoiseksi
Ilmeisesti huomannut, että Helenan tukijoukot kasvaa kasvamistaan. Riistakamera paljasti hiljattain kylmän totuuden Mi3541867- 711104
Ensitreffit Hai rehellisenä - Tämä intiimiyden muoto puuttui suhteesta Annan kanssa: "Meillä ei..."
Hai ja Anna eivät jatkaneet avioliittoaan Ensitreffit-sarjassa. Olisiko mielestäsi tällä parilla ollut mahdollisuus aito101101Purra hermostui A-studiossa
Purra huusi ja tärisi A-studiossa 21.11.-24. Ei kykene asialliseen keskusteluun.1971040Joel Harkimo seuraa Martina Aitolehden jalanjälkiä!
Oho, aikamoinen yllätys, että Joel Jolle Harkimo on lähtenyt Iholla-ohjelmaan. Tässähän hän seuraa mm. Martina Aitolehde26860- 45859
Miksi pankkitunnuksilla kaikkialle
Miksi rahaliikenteen palveluiden tunnukset vaaditaan miltei kaikkeen yleiseen asiointiin Suomessa? Kenen etu on se, että104854