Hyvin purjehtiva

http://www.usna.edu/Users/naome/phmiller/offshore.ppt

Esitys on powerpoint-muodossa ja sen lataantuminen kestää muutamia minuutteja, mutta kannattaa tutustua!

ominaisuuksista ja merikelpoisuudesta kirjoitti:

http://www.usna.edu/Users/naome/phmiller/offshore.ppt

Esitys on powerpoint-muodossa ja sen lataantuminen kestää muutamia minuutteja, mutta kannattaa tutustua!

Lue lisää

Hyvästä veneestä, jonka voisi löytää käytettynä myytävistä vai pitääkö ostaa uusi? Luulisi että uudet tietokoneohjelmilla suunnitellut on vanhoja parempia?

Vaihtoaikeissa kirjoitti:

Hyvästä veneestä, jonka voisi löytää käytettynä myytävistä vai pitääkö ostaa uusi? Luulisi että uudet tietokoneohjelmilla suunnitellut on vanhoja parempia?

Etsitkö 28-jalkaista vai 50-jalkaista? Hintaluokka 20.000 vai 500.000 e? Laita nyt edes jotain raameja haullesi. Meinaatko lähteä isoille vesille vai pysytellä Itämerellä? Vai onko kysymyksesi pelkkä provo?? Et ole ehkä purjehtinutkaan koskaan?

minkälaista venettä haet! kirjoitti:

Etsitkö 28-jalkaista vai 50-jalkaista? Hintaluokka 20.000 vai 500.000 e? Laita nyt edes jotain raameja haullesi. Meinaatko lähteä isoille vesille vai pysytellä Itämerellä? Vai onko kysymyksesi pelkkä provo?? Et ole ehkä purjehtinutkaan koskaan?

Lue lisää

matkavene kahdella erillisellä kajuutalla. Purjehdusominaisuudet on kuitenkin tärkeämpiä kuin salongin pöydän koko tms, joista voi lukea venelehden testeistä. Hankittavan veneen pituuteen vaikuttaa tietysti runkomuoto esim keulan ja perän muoto / vesilinja , joten sanotaan, että jossain 35 - 40 ft kokoluokassa on haku. Runkonopeutta saisi kuitenkin olla. Käyttö rajoittuu pääosin rannikolle, mutta kesälomilla myös Itämerelle, ehkä joskus olisi haaveena käydä välimerellä tai karibiallakin.

Vaihtoaikeissa kirjoitti:

Hyvästä veneestä, jonka voisi löytää käytettynä myytävistä vai pitääkö ostaa uusi? Luulisi että uudet tietokoneohjelmilla suunnitellut on vanhoja parempia?

http://www.venevuokraamo.com/articles/691/

Käy kokeilemassa!

Vaihtoaikeissa kirjoitti:

matkavene kahdella erillisellä kajuutalla. Purjehdusominaisuudet on kuitenkin tärkeämpiä kuin salongin pöydän koko tms, joista voi lukea venelehden testeistä. Hankittavan veneen pituuteen vaikuttaa tietysti runkomuoto esim keulan ja perän muoto / vesilinja , joten sanotaan, että jossain 35 - 40 ft kokoluokassa on haku. Runkonopeutta saisi kuitenkin olla. Käyttö rajoittuu pääosin rannikolle, mutta kesälomilla myös Itämerelle, ehkä joskus olisi haaveena käydä välimerellä tai karibiallakin.

Lue lisää

pikku swanit, balticit tai HR:t on aina hintansa väärttejä - jos raha ei tee kiusaa. Yleensä vaan paljon purjehdittuja, niin joutuu varusteita ja ehkä konettakin uusimaan. Mutta tunnetut suunnittelijat ja tasapainoiset ominaisuudet, eivätkä edes hitaitakaan. Purjealat on kuitenkin isoja ja rätit siksi kalliita.

ominaisuuksista ja merikelpoisuudesta kirjoitti:

http://www.usna.edu/Users/naome/phmiller/offshore.ppt

Esitys on powerpoint-muodossa ja sen lataantuminen kestää muutamia minuutteja, mutta kannattaa tutustua!

Lue lisää

Kiitos erinomaisesta linkistä...esitys selvensi monia asioita. Erityisesti kapean rungon ja raskaan kölipainon edut tulivat hyvin esiin. Itse olen, vertailtuani useita moderneja ja perinteisempiä venetyyppejä, päätymässä johonkin HR 29 -tyyppiseen konstruktioon. Merikelpoisuudesta joutuu sitten maksamaan hintaa heikompana suorituskykynä kevyessä tuulessa ja myötäisessä . No kaikkea ei voi saada ainakaan tuossa kokoluokassa.

Esityksen loppukaneetti "Buy the smallest boat you can afford" kiteyttää hyvin sen, mikä nykyisessä venesuunnittelufilosofiassa lähtökohtaisesti on ongelmana, kun puhutaan veneilystä isolla merellä.

ominaisuuksista ja merikelpoisuudesta kirjoitti:

http://www.usna.edu/Users/naome/phmiller/offshore.ppt

Esitys on powerpoint-muodossa ja sen lataantuminen kestää muutamia minuutteja, mutta kannattaa tutustua!

Lue lisää

Olipa erinomainen esitys. Kannatti tutustua. Tosin ei mitään uutta auringon alla. Painava vene, jossa on mastonhuipputakila ja on tukevasti rakennettu ja, että vedet pysyy ulkona ja peräsin ja köli mukana on turvallinen. Tällä on erityisesti merkitystä jos todella on aikomus lähteä pidemmälle.

Saa se silti kulkea purejeillakin. Ei se ihan totta sekään ole, että matkaveneiksi kutsutaan huonosti purjehtivia purjeveneitä.

Ja kohta taas joku opponoi tätä väitettä ja kehuu uutta nykyaikaista keveää leveäperää.

Ei meri mihinkään ole muuttunut sadassa vuodessa, ihmisten tarpeet satamissa asumisen suhteen sen sijaan on.

Niin ja tarkoitan matkapurjehduksella sitä, että purjehditaan kerralla täältä Helsingistä Visbyyn tai pidemmälle.

ominaisuuksista ja merikelpoisuudesta kirjoitti:

http://www.usna.edu/Users/naome/phmiller/offshore.ppt

Esitys on powerpoint-muodossa ja sen lataantuminen kestää muutamia minuutteja, mutta kannattaa tutustua!

Lue lisää

Laskin tuon kaavan mukaan oman veneeni vakavuuden (leveys 9,93 jalkaa, paino 8444 paunaa) ja arvoksi tuli 1,77. Vene on Albin Ballad.

Vaihtoaikeissa kirjoitti:

Hyvästä veneestä, jonka voisi löytää käytettynä myytävistä vai pitääkö ostaa uusi? Luulisi että uudet tietokoneohjelmilla suunnitellut on vanhoja parempia?

Vanhoissa paateissa vahvuuksia on laitettu "riittävästi". Eli
ylimitoitettu.

Tietokonesuunniteltu on pyritty taasen optimoimaan ja minimoimaan
esim. materiaali-kustannukset.

Kysymys sinänsä on huono.
On huonoja vanhoja veneitä ja on myös huonoja uudempia veneitä.
Hyvistä puhumattakaan.

zaah kirjoitti:

Vanhoissa paateissa vahvuuksia on laitettu "riittävästi". Eli
ylimitoitettu.

Tietokonesuunniteltu on pyritty taasen optimoimaan ja minimoimaan
esim. materiaali-kustannukset.

Kysymys sinänsä on huono.
On huonoja vanhoja veneitä ja on myös huonoja uudempia veneitä.
Hyvistä puhumattakaan.

Lue lisää

Optimoinnin referenssinä voisi pitää vaikka Bavariaa! Joku tuolla ylhäällä (vai alhaalla en nyt tiiä) semmoista jo yllätys yllätys tarjosikin, ei nyt vaan tässä väittelyssä iskenyt tulta.
Mutta oikeasti sehän on ihan helvetin hyvä paatti! Niitähän saa X:n hinnalla saman tien kolme. Ottaa yhden vähän joka lähtöön.
Tai sitten ostaa vaan varalle! Jos yks hajoo, niin siirtyy seuraavaan. Pitää ne pari muuta vaikka hinauksessa...
Tai jos tykkää vähän modernimmasta muotoilusta, niin ottaa Hansen. Tai siis heti monta semmosta.

bavamän kirjoitti:

Optimoinnin referenssinä voisi pitää vaikka Bavariaa! Joku tuolla ylhäällä (vai alhaalla en nyt tiiä) semmoista jo yllätys yllätys tarjosikin, ei nyt vaan tässä väittelyssä iskenyt tulta.
Mutta oikeasti sehän on ihan helvetin hyvä paatti! Niitähän saa X:n hinnalla saman tien kolme. Ottaa yhden vähän joka lähtöön.
Tai sitten ostaa vaan varalle! Jos yks hajoo, niin siirtyy seuraavaan. Pitää ne pari muuta vaikka hinauksessa...
Tai jos tykkää vähän modernimmasta muotoilusta, niin ottaa Hansen. Tai siis heti monta semmosta.

Lue lisää

Ja eikä sitten enää yhtäkään vastausta tähän!
Pysytään nyt vaan ihan tässä homeskandilinjalla ja jätetään nuo "maailman parhaat" ihan omaan arvoonsa!

jepetter kirjoitti:

Laskin tuon kaavan mukaan oman veneeni vakavuuden (leveys 9,93 jalkaa, paino 8444 paunaa) ja arvoksi tuli 1,77. Vene on Albin Ballad.

Ballad onkin todellinen avomeripursi. Vankasti rakennettu ja vähintäänkin tyydyttävät purjehdus ominaisuudet kaikissa olosuhteissa.

Näin ne mielipiteet eroavat. Aikaisemmin itsellänikin oli perästä leveä, tasapohjainen, kevyt, osatakilavene. Ei se ollut hyvä pitkillä merten ylityksillä, koska oli jollamaisen äkkiliikkeinen, melko rasittava pienelle miehistölle. Lisäksi veneen trimmi oli herkkä painavan varustuksen sijoittelulle.

Päinvastoin. Raskaalla toppirikatulla suuri kevyen tuulen genoa vie venettä kevyissä tuulissa, usein samaa vauhtia kuin kevyemmät osatakiloidut ja joskus nopeamminkin. Kovemmissa tuulissa sitten matka taittuu mukavuudessa pyöreämuotoisella pohjalla, ja pitkällä kölillä pääsee rantoihinkin. Konetunteja tuli kesällä niin äärimmäisen vähän että akut jo kyselivät virtaa.

ei leveä perä kirjoitti:

Päinvastoin. Raskaalla toppirikatulla suuri kevyen tuulen genoa vie venettä kevyissä tuulissa, usein samaa vauhtia kuin kevyemmät osatakiloidut ja joskus nopeamminkin. Kovemmissa tuulissa sitten matka taittuu mukavuudessa pyöreämuotoisella pohjalla, ja pitkällä kölillä pääsee rantoihinkin. Konetunteja tuli kesällä niin äärimmäisen vähän että akut jo kyselivät virtaa.

Lue lisää

Raskas toppirikinen ei vielä kerro paljoakaan veneestä, varsinkin kun tuo "raskas" on kovin subjektiivista. Kerro joku esimerkki tuollaisesta, jos et halua omaasi paljastaa.

Ilmeisesti kyse on aika vanhasta veneestä? Jos noin, vauhtiero nykyisiin veneisiin on kyllä huima, jos osaa purjehtia nykyisillä veneillä.

Joakim_ kirjoitti:

Raskas toppirikinen ei vielä kerro paljoakaan veneestä, varsinkin kun tuo "raskas" on kovin subjektiivista. Kerro joku esimerkki tuollaisesta, jos et halua omaasi paljastaa.

Ilmeisesti kyse on aika vanhasta veneestä? Jos noin, vauhtiero nykyisiin veneisiin on kyllä huima, jos osaa purjehtia nykyisillä veneillä.

Lue lisää

Vanha pursi, ei kuitenkaan Colin Archer -tyyppinen sentään. Tarkoitin niitä tilanteita ja purjehtijoita joita matkaveneilyssä enimmäkseen tapaa, en kilpailemista, enkä pidä nopeutta edes tärkeänä asiana.

ei leveä kirjoitti:

Vanha pursi, ei kuitenkaan Colin Archer -tyyppinen sentään. Tarkoitin niitä tilanteita ja purjehtijoita joita matkaveneilyssä enimmäkseen tapaa, en kilpailemista, enkä pidä nopeutta edes tärkeänä asiana.

Lue lisää

Kuitenkin sanoit, että "suuri kevyen tuulen genoa vie venettä kevyissä tuulissa, usein samaa vauhtia kuin kevyemmät osatakiloidut ja joskus nopeamminkin.".

En nyt edelleenkään osaa hahmottaa millaisesta veneestä puhut, mutta jos verrataan jotain hyvin purjehtivaa modernia venettä kuten vaikkapa First 36.7, X-37, Dehler 34 SV/DD /36, FG37 jne. johonkin samankokoiseen toppirikiseen pitkäköliseen todennäköisesti 60/70 luvun veneeseen, on nopeusero aivan valtava kelissä kuin kelissä. Prosentuaalisesti suurin ero on kevyessä tuulessa.

Vertailukohdaksi voi ottaa myös uusimmat Najadit ja HR:t, jotka itseasiassa ovat paljon lähempänä noita luettelemiani veneitä kuin moni luulee.

Ja kyllä noille tekee oikein mukavasti matkaa ainakin Itämeren oloissa. Valtamerelle sitten joku muu voi oikeati olla mukavampi.

Joakim_ kirjoitti:

Kuitenkin sanoit, että "suuri kevyen tuulen genoa vie venettä kevyissä tuulissa, usein samaa vauhtia kuin kevyemmät osatakiloidut ja joskus nopeamminkin.".

En nyt edelleenkään osaa hahmottaa millaisesta veneestä puhut, mutta jos verrataan jotain hyvin purjehtivaa modernia venettä kuten vaikkapa First 36.7, X-37, Dehler 34 SV/DD /36, FG37 jne. johonkin samankokoiseen toppirikiseen pitkäköliseen todennäköisesti 60/70 luvun veneeseen, on nopeusero aivan valtava kelissä kuin kelissä. Prosentuaalisesti suurin ero on kevyessä tuulessa.

Vertailukohdaksi voi ottaa myös uusimmat Najadit ja HR:t, jotka itseasiassa ovat paljon lähempänä noita luettelemiani veneitä kuin moni luulee.

Ja kyllä noille tekee oikein mukavasti matkaa ainakin Itämeren oloissa. Valtamerelle sitten joku muu voi oikeati olla mukavampi.

Lue lisää

Onko nopeusero aivan valtava modernien veneiden eduksi myös aallokossa pienellä miehistöllä purjehdittaessa? Onko hallittavuudessa tai matkustusmukavuudessa eroa, edelleen pienellä miehistöllä?

keli kirjoitti:

Onko nopeusero aivan valtava modernien veneiden eduksi myös aallokossa pienellä miehistöllä purjehdittaessa? Onko hallittavuudessa tai matkustusmukavuudessa eroa, edelleen pienellä miehistöllä?

Lue lisää

Helpottaisi kovasti, jos se toinenkin venetyyppi olisi paremmin yksilöity. Mutta kyllä nuo luettelemani veneet ovat huomattavan paljon nopeampia myös aallokossa ja kovemmassa tuulessa kuin 20 vuotta vanhemmat siskonsa.

Toki tuollaisissa oloissa purjehdustaidoilla on suuri merkitys ja voi ehkä sanoa, että nämä uudemmat vaativat sitä taitoa hiukan enemmän, josta voi seurata se, että joku on jopa nopeampi sillä "perinteisellä" veneellään.

Suurta miehistöä ne eivät vaadi vaan toimivat aivan hyvin 1-2 hengelläkin. Matkustusmukavuus on varmasti aivan riittävä Itämeren keleihin.

Joakim_ kirjoitti:

Raskas toppirikinen ei vielä kerro paljoakaan veneestä, varsinkin kun tuo "raskas" on kovin subjektiivista. Kerro joku esimerkki tuollaisesta, jos et halua omaasi paljastaa.

Ilmeisesti kyse on aika vanhasta veneestä? Jos noin, vauhtiero nykyisiin veneisiin on kyllä huima, jos osaa purjehtia nykyisillä veneillä.

Lue lisää

Olen omistanut eri tyyppisiä veneitä ja luultavasti osaa purjehtiakin kohtalaisesti (ainakin on tullut muutamia kisavoittoja ja joskus Avomeripurjehtijoiden SM-ranking III, seuraavana vuona ranking II). Olen purjehtinut monilla eri veneillä, uusilla ja vanhoilla. Sekä kipparina että gastina. Ei esim. vanha S&S Swan 36 ole mielestäni kauhean hidas, ei varsinkaan kovatuulisessa avomerikryssissä. Silti se on yllättävän mukava.
Pitkillä reissuilla, joita isojen merten ylitykset ovat, ei ole oikeastaan merkitystä sillä onko vene vähän nopeampi tai hitaampi. Paljon tärkeämpää on mielestäni, että veneellä' päööäsee ehjänä perille ja se käyttäytyy merellä mukavasti. Lujarakenteisuuden vaatimus ei vättämättä toteudu, jos veneessä on syvä eväköli lapioperäsin. Vauhtia ja lujarakenteisuutta lienee vaikeaa saada samaan veneeseen, jommasta kummasta on tingittävä.
Mukaviin avomericruisereihin kuuluu mm. Koopman 40, jollaisen mielelläni omistaisin (oli liian kallis). Monet aika uudetkin valtamerille suunnitellut ja rakennetut matkaveneet ovat aika perinteisiä, osa yhä vieläkin pitkäkölisiä (esim. uusi Island Packet).

merikelpoisuus sittenkin tärkein kirjoitti:

Olen omistanut eri tyyppisiä veneitä ja luultavasti osaa purjehtiakin kohtalaisesti (ainakin on tullut muutamia kisavoittoja ja joskus Avomeripurjehtijoiden SM-ranking III, seuraavana vuona ranking II). Olen purjehtinut monilla eri veneillä, uusilla ja vanhoilla. Sekä kipparina että gastina. Ei esim. vanha S&S Swan 36 ole mielestäni kauhean hidas, ei varsinkaan kovatuulisessa avomerikryssissä. Silti se on yllättävän mukava.
Pitkillä reissuilla, joita isojen merten ylitykset ovat, ei ole oikeastaan merkitystä sillä onko vene vähän nopeampi tai hitaampi. Paljon tärkeämpää on mielestäni, että veneellä' päööäsee ehjänä perille ja se käyttäytyy merellä mukavasti. Lujarakenteisuuden vaatimus ei vättämättä toteudu, jos veneessä on syvä eväköli lapioperäsin. Vauhtia ja lujarakenteisuutta lienee vaikeaa saada samaan veneeseen, jommasta kummasta on tingittävä.
Mukaviin avomericruisereihin kuuluu mm. Koopman 40, jollaisen mielelläni omistaisin (oli liian kallis). Monet aika uudetkin valtamerille suunnitellut ja rakennetut matkaveneet ovat aika perinteisiä, osa yhä vieläkin pitkäkölisiä (esim. uusi Island Packet).

Lue lisää

S&S Swan 36 on tosiaan suhteessa nopea avomerikryssillä. Se varmasti jopa kryssii kovalla tuulella yhtä kovaa kuin Inferno 31, vaikka LYS-luvut ovatkin 1,13 vs. 1,16. Saattaa myös LYS-mielessä olla nopeampi kuin luettelemani veneet, joiden LYS-luvut ovat 1,27-1,31, mutta on silti kovallakin kryssillä ainakin 10% hitaampi. Kevyillä tuulilla sitten nopeuseroa alkaa tulla tolkuttomasti.

En tiedä miten määrittelet lapioperäsimen, mutta onhan tuossakin jo erillinen peräsin. Jo pari vuotta uudemmissa Swaneissa on sitten myös luovuttu pitkistä köleistä, vaikka varmasti nuokin S&S on avomerelle suunnitellut.

Luettelemani veneet ovat varmasti turvallisia ja mukavia Itämerellä, vaikka ovatkin paljon nopeampia. Valtamerillä sitten tilanne voi olla toinen, mutta on noillakin lukuisia Atlantin ylityksiä. Samoin on toinen juttu enemmän kisaveneeksi suunnitellut veneet kuten X-35, joka ei enää ole kovinkaan mukava matkaveneenä edes Itämerellä.


En siis lainkaa allekirjoita väitettä, että nuo veneet olisivat huonoja matkaveneitä pienelle miehistölle pääasiassa Itämerellä. Se on sitten aivan toinen juttu kenelle noilla vauhtieroilla on merkitystä ja kuka millaisellakin veneellä haluaa purjehtia.

Joakim_ kirjoitti:

S&S Swan 36 on tosiaan suhteessa nopea avomerikryssillä. Se varmasti jopa kryssii kovalla tuulella yhtä kovaa kuin Inferno 31, vaikka LYS-luvut ovatkin 1,13 vs. 1,16. Saattaa myös LYS-mielessä olla nopeampi kuin luettelemani veneet, joiden LYS-luvut ovat 1,27-1,31, mutta on silti kovallakin kryssillä ainakin 10% hitaampi. Kevyillä tuulilla sitten nopeuseroa alkaa tulla tolkuttomasti.

En tiedä miten määrittelet lapioperäsimen, mutta onhan tuossakin jo erillinen peräsin. Jo pari vuotta uudemmissa Swaneissa on sitten myös luovuttu pitkistä köleistä, vaikka varmasti nuokin S&S on avomerelle suunnitellut.

Luettelemani veneet ovat varmasti turvallisia ja mukavia Itämerellä, vaikka ovatkin paljon nopeampia. Valtamerillä sitten tilanne voi olla toinen, mutta on noillakin lukuisia Atlantin ylityksiä. Samoin on toinen juttu enemmän kisaveneeksi suunnitellut veneet kuten X-35, joka ei enää ole kovinkaan mukava matkaveneenä edes Itämerellä.


En siis lainkaa allekirjoita väitettä, että nuo veneet olisivat huonoja matkaveneitä pienelle miehistölle pääasiassa Itämerellä. Se on sitten aivan toinen juttu kenelle noilla vauhtieroilla on merkitystä ja kuka millaisellakin veneellä haluaa purjehtia.

Lue lisää

Kun lukee venelehteä saa käsityksen, että nämä uudet raasereiden linjoista kopioidut mutta matalampiköliset olisivat ominaisuuksiltaan jotenkin erinomaisia. Tosiasillisesti taitaa kuitenkin olla niin, että vanhemmat veneet sekä samaan tyyliin suunnitellut uudemmat olisivat oikea valinta useimmalle tavalliselle perhepurjehtijalle, koska ne ovat käsiteltävyydeltään ja ominaisuuksiltaan helpompia.

Venelehden suorituskykytaulukoiden rinnalle pitäisi saada toinen taulu, joka kertoisi selkeästi veneen muista ominaisuuksista. Sitäpaitsi purjehduspäiviä saattaa jäädä jopa väliin, jos vene on ominaisuuksiltaan sellainen, että sitä pelottaa käyttää kovalla tuulella. Tämähän on myös taidoista kiinni - jota perhemiehistöllä monesti on niukemman puoleisesti, eikä sitä kerrykkään jos pelko estää veneen käytön.

merikelpoisuus sittenkin tärkein kirjoitti:

Olen omistanut eri tyyppisiä veneitä ja luultavasti osaa purjehtiakin kohtalaisesti (ainakin on tullut muutamia kisavoittoja ja joskus Avomeripurjehtijoiden SM-ranking III, seuraavana vuona ranking II). Olen purjehtinut monilla eri veneillä, uusilla ja vanhoilla. Sekä kipparina että gastina. Ei esim. vanha S&S Swan 36 ole mielestäni kauhean hidas, ei varsinkaan kovatuulisessa avomerikryssissä. Silti se on yllättävän mukava.
Pitkillä reissuilla, joita isojen merten ylitykset ovat, ei ole oikeastaan merkitystä sillä onko vene vähän nopeampi tai hitaampi. Paljon tärkeämpää on mielestäni, että veneellä' päööäsee ehjänä perille ja se käyttäytyy merellä mukavasti. Lujarakenteisuuden vaatimus ei vättämättä toteudu, jos veneessä on syvä eväköli lapioperäsin. Vauhtia ja lujarakenteisuutta lienee vaikeaa saada samaan veneeseen, jommasta kummasta on tingittävä.
Mukaviin avomericruisereihin kuuluu mm. Koopman 40, jollaisen mielelläni omistaisin (oli liian kallis). Monet aika uudetkin valtamerille suunnitellut ja rakennetut matkaveneet ovat aika perinteisiä, osa yhä vieläkin pitkäkölisiä (esim. uusi Island Packet).

Lue lisää

Huomaa Koopmansin ohjaus ja kuvittele ison rati takana istuva bava30 tms. -kapteeni.
http://images.google.fi/imgres?imgurl=http://www.homeport.nl/topbroker/images/IMG3087.JPG&imgrefurl=http://www.euroyachts.nl/mot...

goede kirjoitti:

Huomaa Koopmansin ohjaus ja kuvittele ison rati takana istuva bava30 tms. -kapteeni.
http://images.google.fi/imgres?imgurl=http://www.homeport.nl/topbroker/images/IMG3087.JPG&imgrefurl=http://www.euroyachts.nl/mot...

Lue lisää

http://www.euroyachts.nl/motordetail.php?dossier=890

Joakim_ kirjoitti:

S&S Swan 36 on tosiaan suhteessa nopea avomerikryssillä. Se varmasti jopa kryssii kovalla tuulella yhtä kovaa kuin Inferno 31, vaikka LYS-luvut ovatkin 1,13 vs. 1,16. Saattaa myös LYS-mielessä olla nopeampi kuin luettelemani veneet, joiden LYS-luvut ovat 1,27-1,31, mutta on silti kovallakin kryssillä ainakin 10% hitaampi. Kevyillä tuulilla sitten nopeuseroa alkaa tulla tolkuttomasti.

En tiedä miten määrittelet lapioperäsimen, mutta onhan tuossakin jo erillinen peräsin. Jo pari vuotta uudemmissa Swaneissa on sitten myös luovuttu pitkistä köleistä, vaikka varmasti nuokin S&S on avomerelle suunnitellut.

Luettelemani veneet ovat varmasti turvallisia ja mukavia Itämerellä, vaikka ovatkin paljon nopeampia. Valtamerillä sitten tilanne voi olla toinen, mutta on noillakin lukuisia Atlantin ylityksiä. Samoin on toinen juttu enemmän kisaveneeksi suunnitellut veneet kuten X-35, joka ei enää ole kovinkaan mukava matkaveneenä edes Itämerellä.


En siis lainkaa allekirjoita väitettä, että nuo veneet olisivat huonoja matkaveneitä pienelle miehistölle pääasiassa Itämerellä. Se on sitten aivan toinen juttu kenelle noilla vauhtieroilla on merkitystä ja kuka millaisellakin veneellä haluaa purjehtia.

Lue lisää

Niin, joku vanha Swan 36 on suht nopea kryssillä kovassa kelissä. Kuten aiemminkin on monasti todettu, on nuo vanhat veneet suunniteltu yleensä oikeita avomeriä varten. Nykyajan veneet on enemmän suojaisille vesille suunniteltuja; ne ovat kevyitä, mastot korkeita, purjepinta-alat suuria. Ne kulkevat avotuulilla kovaa, mutta en jaksa uskoa että ne olisivat niin paljon parempia kuin tuollaiset vanhemmat ocean racerit sellaisissa olosuhteissa, joihin ne vanhat veneet on suunniteltu. Vai ovatko?

goede kirjoitti:

http://www.euroyachts.nl/motordetail.php?dossier=890

Kuvista ei kunnolla pysty mittaamaan, mutta ilmeisesti valitettavasti joutuisin hylkäämään veneen katsastuksessa. Lieden sivuilla ei ole tulisuojaa ja ylöspäinkin tila loppuu kesken.

uppotukkeja kanssa kirjoitti:

Niin, joku vanha Swan 36 on suht nopea kryssillä kovassa kelissä. Kuten aiemminkin on monasti todettu, on nuo vanhat veneet suunniteltu yleensä oikeita avomeriä varten. Nykyajan veneet on enemmän suojaisille vesille suunniteltuja; ne ovat kevyitä, mastot korkeita, purjepinta-alat suuria. Ne kulkevat avotuulilla kovaa, mutta en jaksa uskoa että ne olisivat niin paljon parempia kuin tuollaiset vanhemmat ocean racerit sellaisissa olosuhteissa, joihin ne vanhat veneet on suunniteltu. Vai ovatko?

Lue lisää

Jenkeissä on uskonlahkoja joka lähtöön. Yllä oli pari linkkiä niiden sivuille. Siellä tarjottiin taas vanhaa comfort factoria, joka kelpaa tietyille uskovaisille lopullisena totuutena. Mutta he, jotka ihan oikeasti käyttävät kaavoja työkseen, näkevät jo kaukaa miten avuttomista kaavatekeleistä on kyse. Tietyn veneen tietyt ominaisuudet ovat lähes aina henkilökohtaisia totuuksia. Yhdelle jokin ominaisuus esim. broachi voi olla kamalinta mitä voi sattua, kun taas toiselle se on pelkästään tiedotus, että purjeiden vähentämiseen olisi ryhdyttävä lähiaikoina. Niin kauan kuin kaikille veneille löytyy ostajia, ei ainota oikeata ole olemassa. Me olemme erilaisia yksilöitä. Onneksi! Siis, jolleikin vanha vene on se ainoa oikea ja toisille sitten taas ei.

X 37 kirjoitti:

Jenkeissä on uskonlahkoja joka lähtöön. Yllä oli pari linkkiä niiden sivuille. Siellä tarjottiin taas vanhaa comfort factoria, joka kelpaa tietyille uskovaisille lopullisena totuutena. Mutta he, jotka ihan oikeasti käyttävät kaavoja työkseen, näkevät jo kaukaa miten avuttomista kaavatekeleistä on kyse. Tietyn veneen tietyt ominaisuudet ovat lähes aina henkilökohtaisia totuuksia. Yhdelle jokin ominaisuus esim. broachi voi olla kamalinta mitä voi sattua, kun taas toiselle se on pelkästään tiedotus, että purjeiden vähentämiseen olisi ryhdyttävä lähiaikoina. Niin kauan kuin kaikille veneille löytyy ostajia, ei ainota oikeata ole olemassa. Me olemme erilaisia yksilöitä. Onneksi! Siis, jolleikin vanha vene on se ainoa oikea ja toisille sitten taas ei.

Lue lisää

Tämän comfort ration kehitellyt Ted Brewer on suunnitellut 260 venettä ja kirjoittanut kirjan understanding boat design, näkyy olevan neljäs painos. Yhtä alkeellinen kaava on hyvin yleisesti käytetty purjepinta-ala /veneen uppoama kaava.

COMFORT RATIO (CR): This is a ratio that I dreamed up, tongue-in-cheek, as a measure of motion comfort but it has been widely accepted and, indeed, does provide a reasonable comparison between yachts of similar type...

Eli kieli poskessa tehty yksinkertainen laskukaava jolla voidaan kohtuullisesti vertailla samankaltaisia veneitä.
Ja nämä tulokset tukevat sitä kokemusta, mitä minäkin olen purjehtimalla havainnut.
Comfort factor ei ole siis uskonkappale, ei sinne päinkään. Itse törmäsin siihen WB sailsin sivuilla olevasta jutusta
mihin hävisi purjehtimisen ilo. Kannattaa lukea, sillä se perustuu tietotekniikan ja venetitokantojen hyväksikäyttöön ja vankkaan empiiriseen kokemukseen.

http://www.wb-sails.fi/suomi/newsArkisto/wbn_08/Purjehtimisenilo.pdf

seuran katsastaja kirjoitti:

Kuvista ei kunnolla pysty mittaamaan, mutta ilmeisesti valitettavasti joutuisin hylkäämään veneen katsastuksessa. Lieden sivuilla ei ole tulisuojaa ja ylöspäinkin tila loppuu kesken.

Lue lisää

Vai oikein "katsastusmies". Joopa joo...
Meikäläisen Artinassa ei muuten myöskään ole lieden yläpuolella kuin reilu parikymmentä senttiä, mutta siitähän selviää rosteri pellillä vai mitä?

Mitä noihin Hollantilaisten kyhäelmiin tulee, niin kannattaa muistaa, että he kun lähtevät siitä maastaan merelle, niin ollaankin HETI sitten jo todella rajussa merenkäynnissä.
Vahvoja kippoja tekevät siis pelkästään he. Tuskinpa noin rajuja ratkaisuja täällä meillä saaristossa ihan välttämättä tarvitaan.

Kyllä tuommoisella modernilla muovipurrellakin Visbyhyn täräyttää.
Minä olen aina epäillyt tämän oman 29-jalkaisen avomerikelpoisuutta ja siksipä nyt kesällä sitä olikin sitten lähdettävä kokeilemaan. Kokemusta pidemmistä matkoista kun on tähän asti kertynyt vain vähän isommista ja raskaammista vehkeistä.
Kyllä siellä Itämerellä vähän kevyemmälläkin pärjää, koska kelin voi aina valita.
Samoin on asia tuonne Välimerelle lähdettäessä. Toisin on sitten kun lähdetään niitä isompia ylityksiä tekemään. Silloin on semmoinen raskas=vahva paatti ihan paikallaan.
Sitä kun nukkuu huomattavasti paremmin, kun voi luottaa siihen että masto, köli ja peräsin pysyvät siinä mihin ne on pultattu.

Sparkman kirjoitti:

Tämän comfort ration kehitellyt Ted Brewer on suunnitellut 260 venettä ja kirjoittanut kirjan understanding boat design, näkyy olevan neljäs painos. Yhtä alkeellinen kaava on hyvin yleisesti käytetty purjepinta-ala /veneen uppoama kaava.

COMFORT RATIO (CR): This is a ratio that I dreamed up, tongue-in-cheek, as a measure of motion comfort but it has been widely accepted and, indeed, does provide a reasonable comparison between yachts of similar type...

Eli kieli poskessa tehty yksinkertainen laskukaava jolla voidaan kohtuullisesti vertailla samankaltaisia veneitä.
Ja nämä tulokset tukevat sitä kokemusta, mitä minäkin olen purjehtimalla havainnut.
Comfort factor ei ole siis uskonkappale, ei sinne päinkään. Itse törmäsin siihen WB sailsin sivuilla olevasta jutusta
mihin hävisi purjehtimisen ilo. Kannattaa lukea, sillä se perustuu tietotekniikan ja venetitokantojen hyväksikäyttöön ja vankkaan empiiriseen kokemukseen.

http://www.wb-sails.fi/suomi/newsArkisto/wbn_08/Purjehtimisenilo.pdf

Lue lisää

Kuten sanoin. Aamen! Wb-sailsin kannattaisi pysyä vain purjeiden tekemisessä. Sillä mainittu sivusto ei minua vakuuta. Itse asiassa päin vastoin. En hankkinut purjeita ko. firmasta.

uppotukkeja kanssa kirjoitti:

Niin, joku vanha Swan 36 on suht nopea kryssillä kovassa kelissä. Kuten aiemminkin on monasti todettu, on nuo vanhat veneet suunniteltu yleensä oikeita avomeriä varten. Nykyajan veneet on enemmän suojaisille vesille suunniteltuja; ne ovat kevyitä, mastot korkeita, purjepinta-alat suuria. Ne kulkevat avotuulilla kovaa, mutta en jaksa uskoa että ne olisivat niin paljon parempia kuin tuollaiset vanhemmat ocean racerit sellaisissa olosuhteissa, joihin ne vanhat veneet on suunniteltu. Vai ovatko?

Lue lisää

Niin Swan 36 S&S on nopea kovalla kryssillä vain verrattuna sen hitauteen muilla suunnilla. Vaikkapa First 31.7 on huomattavasti nopeampi kovalla kryssillä, mutta samalla toki paljon epämukavampi.

Kehityksestä kertoo paljon se, että pari vuotta 36:n jälkeen tullut 37 on jo ~5% nopeampi ja sitten taas Frersin piirtämä 1988 Swan 36 on toiset 5% nopeampi ja nopeudeltaan jo hyvin lähellä noita aiemmin luetteltuja veneitä. Onko jonkun mielestä sitten myös tuo Frersin piirtämä 36 jotenkin huonompi kuin S&S 36? Erityisesti kryssillä tuo Frersin 36 on huomattavasti nopeampi niin keveissä kuin kovissa tuulissa johtuen evien, rungon ja rikin kehityksestä.

Nuo S&S veneet oli suunniteltu paljolti kilpaveneiksi sen ajan sääntöihin. Frersin piirtämä Swan taas lienee enemmän puhtaaksi matkaveneeksi tehty. Yhtälailla (tai oikeastaan enemmänkin) siis raaserisukua nuo S&S-veneet olivat kuin monet nykyiset.

Nuo Vene-lehden kaaviot ovat aika puutaheinää ja kertovat melko vähän veneen nopeudesta, jonka arviointiin on parempia keinoja. Vielä turhempaa olisi tehdä joku simppeli arvio mukavuudesta tms.

Joakim_ kirjoitti:

Helpottaisi kovasti, jos se toinenkin venetyyppi olisi paremmin yksilöity. Mutta kyllä nuo luettelemani veneet ovat huomattavan paljon nopeampia myös aallokossa ja kovemmassa tuulessa kuin 20 vuotta vanhemmat siskonsa.

Toki tuollaisissa oloissa purjehdustaidoilla on suuri merkitys ja voi ehkä sanoa, että nämä uudemmat vaativat sitä taitoa hiukan enemmän, josta voi seurata se, että joku on jopa nopeampi sillä "perinteisellä" veneellään.

Suurta miehistöä ne eivät vaadi vaan toimivat aivan hyvin 1-2 hengelläkin. Matkustusmukavuus on varmasti aivan riittävä Itämeren keleihin.

Lue lisää

Onko se taitoa, kun venettä joutuu ohjata kuin kännistä ajokoiraa?
Toki, voi sanoa että taitoa pitää olla enemmän, mutta olen mielummin pikkaisen huonompi purjehtija, ja valitsen sen pitkäkölisen, joka menee kuin juna.
Tuskin ari vatanenkaan ajaisi autolla, jossa ei ole iskareita, ja puslat ovat loppu, vaikka taitojensa puolesta varmatsi hallitsisi sen ihan suvereenisti.
Veneen puutteet ja huonot ominaisuudet voi toki selittää sillä, että vene on vaativa, ja ja vaatii kuskiltaan paljon.
Mutta kun tässä nyt puhutaan matkaveneistä, niin jokainen haluaa tulla perille olkapäät paikoillaan.
Ei trial-pyörälläkään lähdetä eurooppaa kiertelemään, siihen on ihan eri vehkeet.
Saaristoon ja radoille on "modernit" veneet ja avomerille ja valtamerille pitkille reissuille "klassiset" veneet.

Höpöhöpöhöö kirjoitti:

Onko se taitoa, kun venettä joutuu ohjata kuin kännistä ajokoiraa?
Toki, voi sanoa että taitoa pitää olla enemmän, mutta olen mielummin pikkaisen huonompi purjehtija, ja valitsen sen pitkäkölisen, joka menee kuin juna.
Tuskin ari vatanenkaan ajaisi autolla, jossa ei ole iskareita, ja puslat ovat loppu, vaikka taitojensa puolesta varmatsi hallitsisi sen ihan suvereenisti.
Veneen puutteet ja huonot ominaisuudet voi toki selittää sillä, että vene on vaativa, ja ja vaatii kuskiltaan paljon.
Mutta kun tässä nyt puhutaan matkaveneistä, niin jokainen haluaa tulla perille olkapäät paikoillaan.
Ei trial-pyörälläkään lähdetä eurooppaa kiertelemään, siihen on ihan eri vehkeet.
Saaristoon ja radoille on "modernit" veneet ja avomerille ja valtamerille pitkille reissuille "klassiset" veneet.

Lue lisää

Jos nyt oikeasti puhut pitkistä matkoista, venettä kai silloin ohjaa tuuliperäsin tai autopilotti. Oikein hyvin toimii tuollainen mainituissa veneissä.

Taito tulee lähinnä siitä, että ovat herkempiä oikeille purjevalinnoille ja säädöille. Jos ei noita osaa lainkaa voi tulla tuollainen känninen ajokoira tunne.

Sparkman kirjoitti:

Tämän comfort ration kehitellyt Ted Brewer on suunnitellut 260 venettä ja kirjoittanut kirjan understanding boat design, näkyy olevan neljäs painos. Yhtä alkeellinen kaava on hyvin yleisesti käytetty purjepinta-ala /veneen uppoama kaava.

COMFORT RATIO (CR): This is a ratio that I dreamed up, tongue-in-cheek, as a measure of motion comfort but it has been widely accepted and, indeed, does provide a reasonable comparison between yachts of similar type...

Eli kieli poskessa tehty yksinkertainen laskukaava jolla voidaan kohtuullisesti vertailla samankaltaisia veneitä.
Ja nämä tulokset tukevat sitä kokemusta, mitä minäkin olen purjehtimalla havainnut.
Comfort factor ei ole siis uskonkappale, ei sinne päinkään. Itse törmäsin siihen WB sailsin sivuilla olevasta jutusta
mihin hävisi purjehtimisen ilo. Kannattaa lukea, sillä se perustuu tietotekniikan ja venetitokantojen hyväksikäyttöön ja vankkaan empiiriseen kokemukseen.

http://www.wb-sails.fi/suomi/newsArkisto/wbn_08/Purjehtimisenilo.pdf

Lue lisää

ratkaistavissa asioissa, joissa ihmiset ja heidän erilaiset mieltymyksensä ovat pääosassa. Olipa kaavan sitten kehittänyt vaikka oikein suunnittelija ja kirjailija - uskon puolelle tuntuu menevän.

Kimmärberg kirjoitti:

ratkaistavissa asioissa, joissa ihmiset ja heidän erilaiset mieltymyksensä ovat pääosassa. Olipa kaavan sitten kehittänyt vaikka oikein suunnittelija ja kirjailija - uskon puolelle tuntuu menevän.

Lue lisää

Koko maailma perustuu erittäin yksinkertaisiin kaavoihin.

Sparkman kirjoitti:

Tämän comfort ration kehitellyt Ted Brewer on suunnitellut 260 venettä ja kirjoittanut kirjan understanding boat design, näkyy olevan neljäs painos. Yhtä alkeellinen kaava on hyvin yleisesti käytetty purjepinta-ala /veneen uppoama kaava.

COMFORT RATIO (CR): This is a ratio that I dreamed up, tongue-in-cheek, as a measure of motion comfort but it has been widely accepted and, indeed, does provide a reasonable comparison between yachts of similar type...

Eli kieli poskessa tehty yksinkertainen laskukaava jolla voidaan kohtuullisesti vertailla samankaltaisia veneitä.
Ja nämä tulokset tukevat sitä kokemusta, mitä minäkin olen purjehtimalla havainnut.
Comfort factor ei ole siis uskonkappale, ei sinne päinkään. Itse törmäsin siihen WB sailsin sivuilla olevasta jutusta
mihin hävisi purjehtimisen ilo. Kannattaa lukea, sillä se perustuu tietotekniikan ja venetitokantojen hyväksikäyttöön ja vankkaan empiiriseen kokemukseen.

http://www.wb-sails.fi/suomi/newsArkisto/wbn_08/Purjehtimisenilo.pdf

Lue lisää

Meillä uusittiin öljysäiliö lujitemuoviseksi.

Ajattelin tehdä siitä vanhasta rautaisesta öljysäiliöstä veneen, leikkaan vaan sopivan aukon avotilaksi ja ei kun menoksi. Siinä on sopivan pyöreät päädyt keulaksi ja peräksi.

Pituus 3m / 10 ft
Vesilinja 9 ft
Leveys 4 ft
Paino 1 t

MCR = 58.39

Siitä tuli parempi vene kuin osasin edes haaveilla! Hakkaa mennen tullen S&S ja HR ja Najad ja muut vastaavat.
Tai no. Eihän MCR (tai CR tai MCF, Motion Comfort Ratio/Factor) veneen hyvyyttä kuvaa vaan sitä kuinka mukava siinä on kovassa merenkäynnissä purjehtia. Siinä tuo minun öljysäiliö on ylivoimainen.

Sitten voisin vähän parannella sitä vanhaa öljysäiliö-venettä ja muuttaa sen purjeveneeksi. Hitsaan siihen kölin vanhasta tiekaiteen pätkästä ja laitan vanhan viemäriputken mastoksi. Veneen paino nousi nyt 1,5 tonniin...

... ja MCF nousi samalla, on jo 87.58 !!

Ei pärjää Swanit minun veneelle.

(LOA 10 ft, LWL 9 ft, Beam 4 ft, Displ. 1,5 t --> MCF = 87,58)


Mutta asiaan. Nykyveneiden syvä ja painava bulbiköli vaimentaa rullauspurkimystä tehokkaammin kuin perinneveneiden matala köliranka.

Se kehuttu MCF ei huomioi esimerkiksi maston tai kölin vaikutusta mitenkään. Eikä yleensäkään hitausmomenttia, vain päämitat ja kokonaispainon.

MCF:n valossa vanhasta öljysäiliöstä tehty vene on paljon mukavampi kuin mikään S&S Swan tai perinnepursi.

Uskokoon MCF:n antamiin "totuuksiin" kuka haluaa. Moni uskoo, näitä hurmoshenkisiä yhden totuuden miehiä löytyy tältäkin palstalta useita.

itsetehty kirjoitti:

Meillä uusittiin öljysäiliö lujitemuoviseksi.

Ajattelin tehdä siitä vanhasta rautaisesta öljysäiliöstä veneen, leikkaan vaan sopivan aukon avotilaksi ja ei kun menoksi. Siinä on sopivan pyöreät päädyt keulaksi ja peräksi.

Pituus 3m / 10 ft
Vesilinja 9 ft
Leveys 4 ft
Paino 1 t

MCR = 58.39

Siitä tuli parempi vene kuin osasin edes haaveilla! Hakkaa mennen tullen S&S ja HR ja Najad ja muut vastaavat.
Tai no. Eihän MCR (tai CR tai MCF, Motion Comfort Ratio/Factor) veneen hyvyyttä kuvaa vaan sitä kuinka mukava siinä on kovassa merenkäynnissä purjehtia. Siinä tuo minun öljysäiliö on ylivoimainen.

Sitten voisin vähän parannella sitä vanhaa öljysäiliö-venettä ja muuttaa sen purjeveneeksi. Hitsaan siihen kölin vanhasta tiekaiteen pätkästä ja laitan vanhan viemäriputken mastoksi. Veneen paino nousi nyt 1,5 tonniin...

... ja MCF nousi samalla, on jo 87.58 !!

Ei pärjää Swanit minun veneelle.

(LOA 10 ft, LWL 9 ft, Beam 4 ft, Displ. 1,5 t --> MCF = 87,58)


Mutta asiaan. Nykyveneiden syvä ja painava bulbiköli vaimentaa rullauspurkimystä tehokkaammin kuin perinneveneiden matala köliranka.

Se kehuttu MCF ei huomioi esimerkiksi maston tai kölin vaikutusta mitenkään. Eikä yleensäkään hitausmomenttia, vain päämitat ja kokonaispainon.

MCF:n valossa vanhasta öljysäiliöstä tehty vene on paljon mukavampi kuin mikään S&S Swan tai perinnepursi.

Uskokoon MCF:n antamiin "totuuksiin" kuka haluaa. Moni uskoo, näitä hurmoshenkisiä yhden totuuden miehiä löytyy tältäkin palstalta useita.

Lue lisää

se sinun öljysäiliösi on varmasti rauhallisempiliikkeinen kovassa meressä kuin swanin, jos ei haittaa että aalto vyöryy yli helpommin.
3 metrin tiekaide ei paina ihan tuota 500 kg.
Se onko säiliösi käytännöllinen on ihan eri asia, eikä sillä ole mitään tekemistä mukavuudesta merenkäynnissä.

X 37 kirjoitti:

Kuten sanoin. Aamen! Wb-sailsin kannattaisi pysyä vain purjeiden tekemisessä. Sillä mainittu sivusto ei minua vakuuta. Itse asiassa päin vastoin. En hankkinut purjeita ko. firmasta.

Lue lisää

Taidat olla arsinainen merten kovanaama, kun et hankkinut wb sailsin purjeita, Ei tätä kannattaisi edes toistaa, että comfort factor on vain siis vain yksi tapa vertailla veneitä. Niinkuin tuossa aiemmin lukee se on kieli poskessa tehty yksinkertainen laskukaava jolla voidaan kohtuullisesti vertailla samankaltaisia veneitä.
Kiinnittäkää huomiota sanoihin kieli poskessa ja yksinkertainen ja älkää ottako sitä nyt niin hirveän tosissanne

Ei se ole mikään uskonkappale eikä ainoa totuus, mutta sattumalta vahvistaa niitä kokemuksia joita minulle in muodostunut purjehdus-urani aikana. Siis vuodesta 1981.
Tänä vuonna 2000 mailia tällä kertaa vain Itämerellä.

Olen pahoillani jos comfort factor on horjuttanut uskoa nykyveneiden paremmuuten.
Vielä yksi huomio: divinycell ( tai balsa tai honeycomp)kerrosrakenne ei takuulla ole vahvempi kuin yhtäpaksu umpilaminaatti. Paljon jäykempi se on jos sitä verrataan yhtäpanavaan umpilaminaattiin.
Jos merellä törmää vaikka irtipäässeen poijuun tms. niin
läpi tulee kyljestä niin että soi. Kerrosrakenne kun on muutama milli lujitemuovia välissä parikymmentä milliä umpisoluista vaahtoa, balsaa tai hunajakennoa ja sitten taas muutama milli lujitemuovia. Semmoinen on kerrosrakenne.

Umpilaminaattirakenne on pari-kolmekymmentä milliä paksua umpilaminaattia. Ja vielä kun ei osattu edes ruiskulaminointia, niin käsinlaminoitiin ja leikattiin lasikuitumattoa, hartisia päälle ja käsin rullaamalla ilmakuplat pois. Jep, jep, tämä ennen kun ei osattu laskea, niin veneet tehtiin varmuuden vuoksi liian vahvoiksi, rustiraudasta voi nostaa veneen, pohjan jäykkärit ja laipiot laminoitiin kunnolla ( useilla matoilla) runkoon kiinni jne.

Jos kerrosrakenne olisi vahvempaa kuin umpilaminaatti, niin miksi kerrosrakenteisissa veneissä kölialue on aina ( toivoakseni) unpilaminaattia.???

Mutta nyt over and out! X 37 rules!!!!

Höpöhöpöhööö kirjoitti:

Koko maailma perustuu erittäin yksinkertaisiin kaavoihin.

Ei oikein lupavasti ole maailmakaan toiminut, pahasti on tökkinyt ja yskinyt kaavojen kanssa.

comfort factor sucks! kirjoitti:

Taidat olla arsinainen merten kovanaama, kun et hankkinut wb sailsin purjeita, Ei tätä kannattaisi edes toistaa, että comfort factor on vain siis vain yksi tapa vertailla veneitä. Niinkuin tuossa aiemmin lukee se on kieli poskessa tehty yksinkertainen laskukaava jolla voidaan kohtuullisesti vertailla samankaltaisia veneitä.
Kiinnittäkää huomiota sanoihin kieli poskessa ja yksinkertainen ja älkää ottako sitä nyt niin hirveän tosissanne

Ei se ole mikään uskonkappale eikä ainoa totuus, mutta sattumalta vahvistaa niitä kokemuksia joita minulle in muodostunut purjehdus-urani aikana. Siis vuodesta 1981.
Tänä vuonna 2000 mailia tällä kertaa vain Itämerellä.

Olen pahoillani jos comfort factor on horjuttanut uskoa nykyveneiden paremmuuten.
Vielä yksi huomio: divinycell ( tai balsa tai honeycomp)kerrosrakenne ei takuulla ole vahvempi kuin yhtäpaksu umpilaminaatti. Paljon jäykempi se on jos sitä verrataan yhtäpanavaan umpilaminaattiin.
Jos merellä törmää vaikka irtipäässeen poijuun tms. niin
läpi tulee kyljestä niin että soi. Kerrosrakenne kun on muutama milli lujitemuovia välissä parikymmentä milliä umpisoluista vaahtoa, balsaa tai hunajakennoa ja sitten taas muutama milli lujitemuovia. Semmoinen on kerrosrakenne.

Umpilaminaattirakenne on pari-kolmekymmentä milliä paksua umpilaminaattia. Ja vielä kun ei osattu edes ruiskulaminointia, niin käsinlaminoitiin ja leikattiin lasikuitumattoa, hartisia päälle ja käsin rullaamalla ilmakuplat pois. Jep, jep, tämä ennen kun ei osattu laskea, niin veneet tehtiin varmuuden vuoksi liian vahvoiksi, rustiraudasta voi nostaa veneen, pohjan jäykkärit ja laipiot laminoitiin kunnolla ( useilla matoilla) runkoon kiinni jne.

Jos kerrosrakenne olisi vahvempaa kuin umpilaminaatti, niin miksi kerrosrakenteisissa veneissä kölialue on aina ( toivoakseni) unpilaminaattia.???

Mutta nyt over and out! X 37 rules!!!!

Lue lisää

Tottakai yhtäPAKSU umpilaminaatti on paljon vahvempi kuin kerrosrakenne. YhtäPAINAVANA taas kerrosrakenne on kaikinpuolin ylivoimainen.

X-37:ssa on tosiaan yli 20 mm Divinycell ydin. Divinycelliä on montaa painoluokkaa, mutta sanotaan, että sen paino on 1/10 lasikuidusta. Siis tuollainen tyypillinen kerrosrakenne, jossa ulkokuori on vaikkpa 10 mm (ei suinkaan vain muutama mm!!!) ja sisäkuori selkeästi ohuempi vaikkapa 5 mm painaa samanverran kuin 17 mm umpilaminaatti. Mutta se kerrosrakenne on paksuudeltaan 37 mm, joka taas umpilaminaattina painaisi yli 2-kertaisesti.

Levymäisen rakenteen vääntöjäykkyys kasvaa paksuuden 3. potenssissa ja vääntölujuus 2. potenssissa. Molempien kannalta rakenteen keskiosalla ei ole juuri merkitystä ja siksi taloissakin käytetään I-palkkeja tai putkia umpiraudan sijaan.

37 mm kerrosrakenne on todennäköisesti jäykempi ja lujempi kuin 30 mm umpilaminaatti, joka on edelleen 75% painavampi.

Tutkimuksissa on todettu, että kerrosrakenne on useissa onnettumuustilanteissa vahvempi kuin umpilaminaatti, koska sen suuremman jäykkyyden takia ei tule laajoja murtumia. Tuo ~10 mm ulkokuori kestää kyllä aikamoisia pistekuormiakin.

Nykyään on veneitä, joissa myös kölialue on kerrosrakennetta, mutta tavallisesti vähintään "kölitukkialue" on umpilaminaattia. Tälle alueelle aiheutuu "poikkeavia" kuormia niin kölipulttien puristuksen kuin karilleajon kuormien takia. Karilleajokuormien tasaamiseksi joustavuus on myös tarpeen eikä vain lujuus.

Tietysti tehtäessä äärimmäisen kevyt rakenne niin kerros- kuin umpilaminaatista on heikko. Tyypillisesti nykyveneet eivät ole mitenkään kevyitä ja samalla myöskin käytetään lujempia hartseja ja parempilaatuisia kuituja.

itsetehty kirjoitti:

Meillä uusittiin öljysäiliö lujitemuoviseksi.

Ajattelin tehdä siitä vanhasta rautaisesta öljysäiliöstä veneen, leikkaan vaan sopivan aukon avotilaksi ja ei kun menoksi. Siinä on sopivan pyöreät päädyt keulaksi ja peräksi.

Pituus 3m / 10 ft
Vesilinja 9 ft
Leveys 4 ft
Paino 1 t

MCR = 58.39

Siitä tuli parempi vene kuin osasin edes haaveilla! Hakkaa mennen tullen S&S ja HR ja Najad ja muut vastaavat.
Tai no. Eihän MCR (tai CR tai MCF, Motion Comfort Ratio/Factor) veneen hyvyyttä kuvaa vaan sitä kuinka mukava siinä on kovassa merenkäynnissä purjehtia. Siinä tuo minun öljysäiliö on ylivoimainen.

Sitten voisin vähän parannella sitä vanhaa öljysäiliö-venettä ja muuttaa sen purjeveneeksi. Hitsaan siihen kölin vanhasta tiekaiteen pätkästä ja laitan vanhan viemäriputken mastoksi. Veneen paino nousi nyt 1,5 tonniin...

... ja MCF nousi samalla, on jo 87.58 !!

Ei pärjää Swanit minun veneelle.

(LOA 10 ft, LWL 9 ft, Beam 4 ft, Displ. 1,5 t --> MCF = 87,58)


Mutta asiaan. Nykyveneiden syvä ja painava bulbiköli vaimentaa rullauspurkimystä tehokkaammin kuin perinneveneiden matala köliranka.

Se kehuttu MCF ei huomioi esimerkiksi maston tai kölin vaikutusta mitenkään. Eikä yleensäkään hitausmomenttia, vain päämitat ja kokonaispainon.

MCF:n valossa vanhasta öljysäiliöstä tehty vene on paljon mukavampi kuin mikään S&S Swan tai perinnepursi.

Uskokoon MCF:n antamiin "totuuksiin" kuka haluaa. Moni uskoo, näitä hurmoshenkisiä yhden totuuden miehiä löytyy tältäkin palstalta useita.

Lue lisää

"MCF:n valossa vanhasta öljysäiliöstä tehty vene on paljon mukavampi kuin mikään S&S Swan tai perinnepursi"

Näin todellakin on, ja viestisi kertoo vain siitä, että et ole tavunnut mitä MCF- kaava mittaa: veneeseen aallokossa kohdistuvia kiihtyvyyksia. Tuollaista uppotukkia (3m pitkä ja 1/1,5 tonnia uppoamaa) eivät aallot visko, vaan ne pyyhkivät siitä ylitse tynnyrivenettä juuri heilauttamatta. Tynnyriveneeseesi ja sen sisällä oleviin matkustajiin kohdistuvat kiihtyvyydet ovat todellakin varsin pienet. Mistään muusta kuin noista kiihtyvyyksistä MCF-kaava ei kerro mitään, ei edes muista mukavuuteen liittyvistä jutuista (kuten esim. siitä että aallot kastelevat jatkuvasti tynnyriveneesi avotilassa olevat miehistön jäsenet).

Jos et usko minua niin googleta netistä, sieltä löytyvät MCF-kaavan kehittäneen suunnittelijan omat sanat ko- kaavasta, sieltä olen ylläolevan lukenut enkä itse keksinyt (valitettavasti minulla ei ole enää linkkiä tuohon artikkeliin).

Kaava kehittäjä myös myöntää auliisti, että se on vain suuntaa antava ja hyvin karkea. Jos ihmiset käyttävät sitä väärin ja ottavat sen jumalansanana, niin se ei ole kaavan vika. Ongelma vaan on siinä, että parempaakaan yksinkertaista kaavaa ei ole tarjolla.

Viisana ihmisenä tiedät varmaan myös sen, että mitä tahansa kaavaa tulee käyttää vain sellaisen input-datan kanssa johonse on suunniteltu. Koska 3 metriä pitkä ja 1,5 tonnia painava matkavene ei ole realistinen, niin ei kaavaltakaan tarvitse vaatia että se toimisi tuolllaisen epärealistisen esimerkin kanssa.

Joakim_ kirjoitti:

Kuitenkin sanoit, että "suuri kevyen tuulen genoa vie venettä kevyissä tuulissa, usein samaa vauhtia kuin kevyemmät osatakiloidut ja joskus nopeamminkin.".

En nyt edelleenkään osaa hahmottaa millaisesta veneestä puhut, mutta jos verrataan jotain hyvin purjehtivaa modernia venettä kuten vaikkapa First 36.7, X-37, Dehler 34 SV/DD /36, FG37 jne. johonkin samankokoiseen toppirikiseen pitkäköliseen todennäköisesti 60/70 luvun veneeseen, on nopeusero aivan valtava kelissä kuin kelissä. Prosentuaalisesti suurin ero on kevyessä tuulessa.

Vertailukohdaksi voi ottaa myös uusimmat Najadit ja HR:t, jotka itseasiassa ovat paljon lähempänä noita luettelemiani veneitä kuin moni luulee.

Ja kyllä noille tekee oikein mukavasti matkaa ainakin Itämeren oloissa. Valtamerelle sitten joku muu voi oikeati olla mukavampi.

Lue lisää

Itämeren purjehduksen asiantuntija Joakim. Joka on perheensä kanssa käynyt purjeveellä jopa Marianhaminassa saakka.

Kävitkö tänäkesänä avomerellä? Aikaisemmin et ole käynyt!

Joakim_ kirjoitti:

S&S Swan 36 on tosiaan suhteessa nopea avomerikryssillä. Se varmasti jopa kryssii kovalla tuulella yhtä kovaa kuin Inferno 31, vaikka LYS-luvut ovatkin 1,13 vs. 1,16. Saattaa myös LYS-mielessä olla nopeampi kuin luettelemani veneet, joiden LYS-luvut ovat 1,27-1,31, mutta on silti kovallakin kryssillä ainakin 10% hitaampi. Kevyillä tuulilla sitten nopeuseroa alkaa tulla tolkuttomasti.

En tiedä miten määrittelet lapioperäsimen, mutta onhan tuossakin jo erillinen peräsin. Jo pari vuotta uudemmissa Swaneissa on sitten myös luovuttu pitkistä köleistä, vaikka varmasti nuokin S&S on avomerelle suunnitellut.

Luettelemani veneet ovat varmasti turvallisia ja mukavia Itämerellä, vaikka ovatkin paljon nopeampia. Valtamerillä sitten tilanne voi olla toinen, mutta on noillakin lukuisia Atlantin ylityksiä. Samoin on toinen juttu enemmän kisaveneeksi suunnitellut veneet kuten X-35, joka ei enää ole kovinkaan mukava matkaveneenä edes Itämerellä.


En siis lainkaa allekirjoita väitettä, että nuo veneet olisivat huonoja matkaveneitä pienelle miehistölle pääasiassa Itämerellä. Se on sitten aivan toinen juttu kenelle noilla vauhtieroilla on merkitystä ja kuka millaisellakin veneellä haluaa purjehtia.

Lue lisää

että yli 10 m/s kryssillä Itämerellä (ei siis Saaristomerellä) Inferno 31 :llä ei kryssistä tule enää mitään. Menee selviytymisen puolelle. Näin vain on vaikka hyvä saaristovene onkin. Kokemusta on noista olosuheista toisin kuin sinulla.

eskom kirjoitti:

Itämeren purjehduksen asiantuntija Joakim. Joka on perheensä kanssa käynyt purjeveellä jopa Marianhaminassa saakka.

Kävitkö tänäkesänä avomerellä? Aikaisemmin et ole käynyt!

Lue lisää

Häirikkö, tiedän kuka olet:
Kalmar - Hanko kaksi vuotta sitten.

Infernosta... kirjoitti:

että yli 10 m/s kryssillä Itämerellä (ei siis Saaristomerellä) Inferno 31 :llä ei kryssistä tule enää mitään. Menee selviytymisen puolelle. Näin vain on vaikka hyvä saaristovene onkin. Kokemusta on noista olosuheista toisin kuin sinulla.

Lue lisää

Kerro se tälle naisistolle: http://www.valpuri.org/blog/viewer.html?target=HTR2007.html

Sama vene joutui GR:n lopussa kohtuu kovaan kryssiin: http://www.valpuri.org/blog/viewer.html?target=blog20090706194911.html

Itse oli mukana ko. kisassa toisella veneellä.

Tai katso tuloksia 2003 SM kisoista, jossa kryssittiin Viron rannikolta Hankoon 15 m/s tuulessa: http://www.avomeripurjehtijat.fi/vanhatsivut/kilpailut/2003/ow/ow2003-1.htm

Huomaa, että sekä Albin Express (ei reivejä!) että Inferno 31 olivat nopeampia kuin S&S 6.6 (sama runko kuin Antilla 30) huippumiehistöllä.
Tässä hieman lisää tuosta kisasta:
http://www.drumso.org/finnfun/index.php?section=45

eskom kirjoitti:

Häirikkö, tiedän kuka olet:
Kalmar - Hanko kaksi vuotta sitten.

väärin meni. Hangossa en käynyt kaksivuotta sitten.... Koskahan olen Hangossa veneellä käynyt viimeksi? Kalmarissa kyllä useasti, toisin kuin sinä.

Naurattaa tuon Joakimin esittäytyminen avomeripurjehduksen asiantuntijana. Ei ole purjehtinut kuin saaristossa. Hah-hah-haaaaa...

Joakim_ kirjoitti:

Kerro se tälle naisistolle: http://www.valpuri.org/blog/viewer.html?target=HTR2007.html

Sama vene joutui GR:n lopussa kohtuu kovaan kryssiin: http://www.valpuri.org/blog/viewer.html?target=blog20090706194911.html

Itse oli mukana ko. kisassa toisella veneellä.

Tai katso tuloksia 2003 SM kisoista, jossa kryssittiin Viron rannikolta Hankoon 15 m/s tuulessa: http://www.avomeripurjehtijat.fi/vanhatsivut/kilpailut/2003/ow/ow2003-1.htm

Huomaa, että sekä Albin Express (ei reivejä!) että Inferno 31 olivat nopeampia kuin S&S 6.6 (sama runko kuin Antilla 30) huippumiehistöllä.
Tässä hieman lisää tuosta kisasta:
http://www.drumso.org/finnfun/index.php?section=45

Lue lisää

ei nouse samanlaista aallokkoa. Pohjois-Itämerellä 10-12 m/s tuuli nostaa jo 2 m aallkokon jossa Infernolla ei enää kryssitä, vaan selviydytään. Lisäksi tuossa viitattiin tuulimittarin näyttämään lukemaan. Todellinen tuuli ollut paljon alle tuon. Siis 10 minuutin keskiarvo. Näitä juttuja aina kuulee ja näköjään saa lukeakkin...

Joakim_ kirjoitti:

Kerro se tälle naisistolle: http://www.valpuri.org/blog/viewer.html?target=HTR2007.html

Sama vene joutui GR:n lopussa kohtuu kovaan kryssiin: http://www.valpuri.org/blog/viewer.html?target=blog20090706194911.html

Itse oli mukana ko. kisassa toisella veneellä.

Tai katso tuloksia 2003 SM kisoista, jossa kryssittiin Viron rannikolta Hankoon 15 m/s tuulessa: http://www.avomeripurjehtijat.fi/vanhatsivut/kilpailut/2003/ow/ow2003-1.htm

Huomaa, että sekä Albin Express (ei reivejä!) että Inferno 31 olivat nopeampia kuin S&S 6.6 (sama runko kuin Antilla 30) huippumiehistöllä.
Tässä hieman lisää tuosta kisasta:
http://www.drumso.org/finnfun/index.php?section=45

Lue lisää

tuon videopätkän Valpurin sivuilta. No, eihän tossa tuule kuin 8 m/s (jos sitäkään). Ei edes pärskeet lähde vaakatasossa lentämään. Ootteko edes koskaan olleet merellä kun oikeasti tuullee vaikkapa 15 m/s? Katsokaa vielä tuon ketsin menoa. Ei tuule ei.

Infernosta... kirjoitti:

ei nouse samanlaista aallokkoa. Pohjois-Itämerellä 10-12 m/s tuuli nostaa jo 2 m aallkokon jossa Infernolla ei enää kryssitä, vaan selviydytään. Lisäksi tuossa viitattiin tuulimittarin näyttämään lukemaan. Todellinen tuuli ollut paljon alle tuon. Siis 10 minuutin keskiarvo. Näitä juttuja aina kuulee ja näköjään saa lukeakkin...

Lue lisää

Eikös tuo Gotlanti ole jossain muualla kuin Suomenlahdella? Ja kyllähän Inferno vielä kahden metrin aallossa kryssii, ainakin Comfortina melko samanlaisena kryssii helpostikin. Ja taitaa isoin aallokko h-veneelläkin olla n. 1,5 metrisiä ja kryssi ihan ok. Ei se tosin hirveän kivaa enää ole.

kiukuttelua kirjoitti:

Eikös tuo Gotlanti ole jossain muualla kuin Suomenlahdella? Ja kyllähän Inferno vielä kahden metrin aallossa kryssii, ainakin Comfortina melko samanlaisena kryssii helpostikin. Ja taitaa isoin aallokko h-veneelläkin olla n. 1,5 metrisiä ja kryssi ihan ok. Ei se tosin hirveän kivaa enää ole.

Lue lisää

kantaa purjeensa paljon paremmin kuin Inferno. Ei ole veneen koosta kiinni vaan ominaisuuksista. 2 m vasta-aalto vaatii voimaa jotta vene jaksaa mennä. Katso vielä tuo video tuolta Valpurin sivuilta. Kevyehkössä tiuulessa menevät vain pienellä keulapurjeella. Kertoo veneen ominaisuuksista paljon. Puhuvat tosin myrskystä, mutta videokuvauksen aikana ei ole kyllä tuullut edes navakasti. Sen näkee merenkäynnistä ja videolla näkyvän ketsin käyttäytymisestä. Tuulta AINA liioitellaan.

Infernosta... kirjoitti:

kantaa purjeensa paljon paremmin kuin Inferno. Ei ole veneen koosta kiinni vaan ominaisuuksista. 2 m vasta-aalto vaatii voimaa jotta vene jaksaa mennä. Katso vielä tuo video tuolta Valpurin sivuilta. Kevyehkössä tiuulessa menevät vain pienellä keulapurjeella. Kertoo veneen ominaisuuksista paljon. Puhuvat tosin myrskystä, mutta videokuvauksen aikana ei ole kyllä tuullut edes navakasti. Sen näkee merenkäynnistä ja videolla näkyvän ketsin käyttäytymisestä. Tuulta AINA liioitellaan.

Lue lisää

Joo, purjeiden kantokyky pitänee paikkansa. Tuosta videosta, laatu sen verran huono ettei hirven tarkasti kukaan pysty sanomaan mutta kyllähän tuossa jonkin verran keliä oli, ei tosin ehkä mitään myrskyä. Tuulta liioitellaan mutta videot yleensä vääristävät alaspäin.

Ja video oli väliltä Tallinna-Hanko, ei Gotlant Runtilta.

kiukuttelua kirjoitti:

Joo, purjeiden kantokyky pitänee paikkansa. Tuosta videosta, laatu sen verran huono ettei hirven tarkasti kukaan pysty sanomaan mutta kyllähän tuossa jonkin verran keliä oli, ei tosin ehkä mitään myrskyä. Tuulta liioitellaan mutta videot yleensä vääristävät alaspäin.

Ja video oli väliltä Tallinna-Hanko, ei Gotlant Runtilta.

Lue lisää

pienenee kyllä videossa, mutta veneen liikkeestä voi päätellä, ettei oikeastaan ole vielä merenkäyntiä sanan varsinaisessa merkityksessä. 2 m aallokossa tuollainen Inferno 31 menee jo ylös-alas, tällöin myös suurimmat aallot ovat jopa 4 metrisiä. Suomenlahdella ei tosin tuollaista aallokkoa tavata kovinkaan usein, Pohjois-Itämerellä sitävastoin melko tavallista. Yli 10 m/s tuulessa veneen kylkeen osuvan aallon pärskeet lähtevät vaakatasossa tuulen mukaan. Videolla näkee, kun pärske putoaa suoraan mereen. 15 m/s tuulessa pärskeet irtoavat jo aallonharjalta.

Infernosta... kirjoitti:

ei nouse samanlaista aallokkoa. Pohjois-Itämerellä 10-12 m/s tuuli nostaa jo 2 m aallkokon jossa Infernolla ei enää kryssitä, vaan selviydytään. Lisäksi tuossa viitattiin tuulimittarin näyttämään lukemaan. Todellinen tuuli ollut paljon alle tuon. Siis 10 minuutin keskiarvo. Näitä juttuja aina kuulee ja näköjään saa lukeakkin...

Lue lisää

Turha vähätellä Suomenlahtea. Sopivasta suunnasta kun tuulee reippaammin tarpeeksi aallokko on 3 metristä. Siis aaltopoijulla mitattu merkitsevä aallonkorkeus, jolloin suurimmat aallot 6 metrisiä.

Tällaista pääsee kokeilemaan ihan pääkaupunkiseudun edustallakin kerran pari purjehduskaudella. Viime syksynä tuli tuollaisessa kryssittyä omalla veneellä tasatahtiin Inferno 31:n kanssa. Oli tuullut 18-20 m/s (ihan virallisten mittausten mukaan Emäsalo, Kasuuni jne.) yli kaksi vuorokautta idästä/kaakosta, mutta tuolloin enää 10-14 m/s (Harmajalla 13 m/s kokoajan).

Myös 2008 Suursaaressa oli ihan kelvollinen aallokko ja useampi Inferno 31 sen kiersi.

Mitä vikaa on tuulimittarin lukemassa? Tietysti joku ehkä katsoo siitä vain huippuarvon, mutta kyllä moni osaa myös arvioida ihan todellisen keskiarvonkin. 2007 HTR:stä oli lähtöhetkellä (18:00 ja 19:00) Harmajan tuuli 13 m/s ja merkitsevä aallonkorkeus Helsingin edustalla 1,6 m, korkeimmat aallot 2,9 m. Valitettavast en löytänyt tietoja myöhemmin kisan ajalta, mutta raportissa kerrottu "tuulimittari näytti kokoajan 12-15 m/s" on aikalailla yhtäpitävä tuon 13 m/s keskituulen kanssa.

Tuossa 2003 SM-kisassa oikeasti tuuli se 15 m/s ja aallot varmasti suurempia kuin missään Itämerellä 10 m/s tuulessa.

Joakim_ kirjoitti:

Turha vähätellä Suomenlahtea. Sopivasta suunnasta kun tuulee reippaammin tarpeeksi aallokko on 3 metristä. Siis aaltopoijulla mitattu merkitsevä aallonkorkeus, jolloin suurimmat aallot 6 metrisiä.

Tällaista pääsee kokeilemaan ihan pääkaupunkiseudun edustallakin kerran pari purjehduskaudella. Viime syksynä tuli tuollaisessa kryssittyä omalla veneellä tasatahtiin Inferno 31:n kanssa. Oli tuullut 18-20 m/s (ihan virallisten mittausten mukaan Emäsalo, Kasuuni jne.) yli kaksi vuorokautta idästä/kaakosta, mutta tuolloin enää 10-14 m/s (Harmajalla 13 m/s kokoajan).

Myös 2008 Suursaaressa oli ihan kelvollinen aallokko ja useampi Inferno 31 sen kiersi.

Mitä vikaa on tuulimittarin lukemassa? Tietysti joku ehkä katsoo siitä vain huippuarvon, mutta kyllä moni osaa myös arvioida ihan todellisen keskiarvonkin. 2007 HTR:stä oli lähtöhetkellä (18:00 ja 19:00) Harmajan tuuli 13 m/s ja merkitsevä aallonkorkeus Helsingin edustalla 1,6 m, korkeimmat aallot 2,9 m. Valitettavast en löytänyt tietoja myöhemmin kisan ajalta, mutta raportissa kerrottu "tuulimittari näytti kokoajan 12-15 m/s" on aikalailla yhtäpitävä tuon 13 m/s keskituulen kanssa.

Tuossa 2003 SM-kisassa oikeasti tuuli se 15 m/s ja aallot varmasti suurempia kuin missään Itämerellä 10 m/s tuulessa.

Lue lisää

Varsinkaan Itäkaakkoinen tuuli ei nosta mitään 3 m aallokkoa. Samoin kaikki tietävät miten nopeasti aalto nousee ja vastaavasti laskee. Paripäivää tuullu 18 m/s mutta tuuli keventynyt 14:sta, aallokko kanssa pienentynyt merkittävästi. Myöskään pohjois/etälätuulella ei nouse isoa aallokkoa. Tänäänhän tuolla on tuullut 12-14 m/s ja aallokko käväissyt 2,5 m Suomenlahdella.

Tuulimittariun lukemassa on se vika, että näyttää ensinäkin suhteellista tuulen nopeutta mutta myös se, että 8 m/s puuskaisessa tuulessa näyttää tuon tustakin 12 m/s nopeutta.

Infernosta... kirjoitti:

Varsinkaan Itäkaakkoinen tuuli ei nosta mitään 3 m aallokkoa. Samoin kaikki tietävät miten nopeasti aalto nousee ja vastaavasti laskee. Paripäivää tuullu 18 m/s mutta tuuli keventynyt 14:sta, aallokko kanssa pienentynyt merkittävästi. Myöskään pohjois/etälätuulella ei nouse isoa aallokkoa. Tänäänhän tuolla on tuullut 12-14 m/s ja aallokko käväissyt 2,5 m Suomenlahdella.

Tuulimittariun lukemassa on se vika, että näyttää ensinäkin suhteellista tuulen nopeutta mutta myös se, että 8 m/s puuskaisessa tuulessa näyttää tuon tustakin 12 m/s nopeutta.

Lue lisää

Valitettavasti Itämerenportaalin sivut ovat nyt jumissa (vai pätkiikö vain yhteys täältä), mutta katso sieltä. Kyllä tuolla oli 3 m aallokko. 18 m/s oli vielä iltapäivällä ja merellä olin kuuden jälkeen. Ei se aallokko heti kuole ja kyllä 13 m/s riittää kerran syntynyttä aallokkoa ylläpitämään aika hyvänä.

Miltähän vuosituhannelta tuulimittarisi on, jos ei osaa näyttää tosituulta? Tuulimittariin saa myös haluamansa vaimennuksen, hiukan fiksumpi osaa katsoa muutakin kuin puuska-arvoja ja kuten kerroin vastaava tuuli oli myös Harmajan virallisessa mittauspisteessä.

Mun mittaristosta jää muuten kaikki arvot talteen 3 kertaa sekunnissa. Tosta voi sitten ottaa Excelistä vaikkapa 10 minuutin liukuvan keskiarvon, joka oli korkeimmillaan 14,1 m/s kovimman puuskan ollessa yli 20 m/s. Minuutin keskiarvolla pääsikin sitten jo 15,5 m/s piikkeihin. Tuo siis siitä purjehduksesta, jossa kerroin tuulevan 10-14 m/s.

No löytyyhän tuo aallonkorkeus nähtävästi myös YLEn sivuilta. Juuri nyt on 2,7 m, kun Kasuunilla on tuullut puolesta päivästä alkaen 15-17 m/s. Aamulla tuuli vain 10 m/s ja aallonkorkeus alle 1,5 m. http://www.fmi.fi/saa/meri_11.html?station=2

Aallokko ei muuten nouse nopeasti, vaan kestää n. 10 tuntia, että 15 m/s tuulella tulee 3 m aallokko. Vapaata matkaa aallokon kehittymiselle vaaditaan tuollaiseen ~50 mailia. Jos matkaa on vähemmän, tarvitaan enemmän tuulta. Toisin päin taas 10 m/s tuuli ei saa 3 m aallokkoa aikaan vaikka matkaa ja aikaa olisi ikuisesti.

Joakim_ kirjoitti:

Valitettavasti Itämerenportaalin sivut ovat nyt jumissa (vai pätkiikö vain yhteys täältä), mutta katso sieltä. Kyllä tuolla oli 3 m aallokko. 18 m/s oli vielä iltapäivällä ja merellä olin kuuden jälkeen. Ei se aallokko heti kuole ja kyllä 13 m/s riittää kerran syntynyttä aallokkoa ylläpitämään aika hyvänä.

Miltähän vuosituhannelta tuulimittarisi on, jos ei osaa näyttää tosituulta? Tuulimittariin saa myös haluamansa vaimennuksen, hiukan fiksumpi osaa katsoa muutakin kuin puuska-arvoja ja kuten kerroin vastaava tuuli oli myös Harmajan virallisessa mittauspisteessä.

Mun mittaristosta jää muuten kaikki arvot talteen 3 kertaa sekunnissa. Tosta voi sitten ottaa Excelistä vaikkapa 10 minuutin liukuvan keskiarvon, joka oli korkeimmillaan 14,1 m/s kovimman puuskan ollessa yli 20 m/s. Minuutin keskiarvolla pääsikin sitten jo 15,5 m/s piikkeihin. Tuo siis siitä purjehduksesta, jossa kerroin tuulevan 10-14 m/s.

No löytyyhän tuo aallonkorkeus nähtävästi myös YLEn sivuilta. Juuri nyt on 2,7 m, kun Kasuunilla on tuullut puolesta päivästä alkaen 15-17 m/s. Aamulla tuuli vain 10 m/s ja aallonkorkeus alle 1,5 m. http://www.fmi.fi/saa/meri_11.html?station=2

Aallokko ei muuten nouse nopeasti, vaan kestää n. 10 tuntia, että 15 m/s tuulella tulee 3 m aallokko. Vapaata matkaa aallokon kehittymiselle vaaditaan tuollaiseen ~50 mailia. Jos matkaa on vähemmän, tarvitaan enemmän tuulta. Toisin päin taas 10 m/s tuuli ei saa 3 m aallokkoa aikaan vaikka matkaa ja aikaa olisi ikuisesti.

Lue lisää

pelkurien vehkeitä. Tuossa viittaamassasi artikkelissa tuskin tehtiin analyyseja Excelillä. Tuulen heiketessä allon jyrkkyys ja terävyys loppuu miltei heti. Samoin tuulen yltyessä allokko nousee nopeasti. 10 tuntia ei todellakaan tarvita. Huonosti tuultakestävässä veneessä tuuli aina tuntuu kovemmalta.

Infernosta... kirjoitti:

Varsinkaan Itäkaakkoinen tuuli ei nosta mitään 3 m aallokkoa. Samoin kaikki tietävät miten nopeasti aalto nousee ja vastaavasti laskee. Paripäivää tuullu 18 m/s mutta tuuli keventynyt 14:sta, aallokko kanssa pienentynyt merkittävästi. Myöskään pohjois/etälätuulella ei nouse isoa aallokkoa. Tänäänhän tuolla on tuullut 12-14 m/s ja aallokko käväissyt 2,5 m Suomenlahdella.

Tuulimittariun lukemassa on se vika, että näyttää ensinäkin suhteellista tuulen nopeutta mutta myös se, että 8 m/s puuskaisessa tuulessa näyttää tuon tustakin 12 m/s nopeutta.

Lue lisää

Itämerenportaalista:

"Helsingin edustalla mitattiin 15.11.2001 merkitsevä aallonkorkeus 5,2 metriä, korkeimman yksittäisen aallon ollessa n. 9 metriä. Sekä itä- että länsituuli voivat kasvattaa näin korkeita aaltoja"

http://www.fimr.fi/fi/tietoa/veden_liikkeet/fi_FI/aaltoennatyksia/

Infernosta... kirjoitti:

pelkurien vehkeitä. Tuossa viittaamassasi artikkelissa tuskin tehtiin analyyseja Excelillä. Tuulen heiketessä allon jyrkkyys ja terävyys loppuu miltei heti. Samoin tuulen yltyessä allokko nousee nopeasti. 10 tuntia ei todellakaan tarvita. Huonosti tuultakestävässä veneessä tuuli aina tuntuu kovemmalta.

Lue lisää

Nousee kyllä nopeasti, jos pohjalla on hyvä alku ennestään.
Muuten on Joakim kyllä ihan oikeassa siinä, että jo melko kevytkin tuuli riittää nostattamaan isonkin allokon, kun matkaa ja aikaa vain on riittävästi.
Pari päivää 15m/s WSW tuulta Suomenlahdella ja aallokko on jo ihan riittävän isoa.

Sitten voidaankin herättää kysymys, että onko se isompi allokko sitten parempi vai huonompi? Mielestäni oleellista on myös veneen rungon pituus/muoto suhteessa allon pituuteen ja korkeuteen. Jossakin tilanteessa voi pienemmällä päästä jopa kovempaa, kun isompi ryskii ja puskee joka kuoppaan sisään. Vastaavasti voi pienempi kaivautua joka monttuun, siinä missä isompi ei laineita vielä huomaakaan.
Tuo oma pienempi veneeni menee yllättävän hyvin isompaan vasta-aaltoon "ylä- ja alamäkeä".

Mitä tuohon Harmajan tuulitietoon tulee, niin siinä jo maaefekti (kitka) tehokkaasti sitä keskituulta jarruttaa, vaikka uloimpia saaria siinä Helsingin edustalla sijainniltaan onkin. Jos aikoo sinne lahdelle lähteä seilaamaan ja tuuli arveluttaa, niin todenmukaisemman tuulitiedon saa Kasuunilta, jossa on mittari nykyään myös.

Infernosta... kirjoitti:

tuon videopätkän Valpurin sivuilta. No, eihän tossa tuule kuin 8 m/s (jos sitäkään). Ei edes pärskeet lähde vaakatasossa lentämään. Ootteko edes koskaan olleet merellä kun oikeasti tuullee vaikkapa 15 m/s? Katsokaa vielä tuon ketsin menoa. Ei tuule ei.

Lue lisää

Pärskeet lähtevät irti aallonaharjasta vasta, kun tuulee noin 20 m/s. Ja silloin kun näin tapahtuu valtaosa tämän palstan keskustelijoista on turvallisesti mamman vieressä kotisohvalla .

Tallinnasta palattuani katselin eilisen päivän tuulihavaintoja klo 15:00 ( silloin tuuli oli kovimmillaan) eri lähteistä, nämä kaikki siis edustavat netistä saataavaa viisautta:

Foreca: Helsinki SW 10 m/s Tallinna SW 7 m/s
Ilmatieteenlaitos: H:ki Kasuuni SW 18 m/s Harmaja SW 14 m/s
EMHI ( Estonia ) Tallinn Harku SW 14 m/s
Wind Guru Helsinki 10 m/s Tallinna SW 10 m/s

Vaikkei tämän enempää tuullut, ei siis mysrkynnyt, Tallinnaan jäi veneitä ( isoja, uusia, moderneja) pitämään tuulta.

Toinen asia on sitten se, mihin ja keneen tässä pitää uskoa? Jos havainnot heittävät 7 m/s - !8 m/s välillä, niin se on paljon. Voin kertoa, että koko matkan tuuli yli 7 m/s ja reippaasti tuulikin. Joskus tällä palstalla on kinattu, miten Visbyn edustalla voi lähes myrksytä, kun lentoasemalla tuulee tuskin 10 m/s.

Valpurin viedeosta:

Ei tuo taustalla näkyvä ketsi nyt huvikseen pelkällä isolla purjehdi, kyllä tuossa tulee, veikkaan ,että tuplasti tuon sinun esittämäsi 8 m/s, eli jotain 15-20 m/s välilssä. Siinä kohdassa kun ketsiä kuvataan, näet itsekin selkeästi miten aallonhuippu murtuu taittuu. ( Kova tuuli, 14- 16 m/s: Aaltojen huiput murtuvat. Vaahto järjestyy tuulen suuntaisiksi juoviksi )

Video ja vielä enemmän still kuva latistaa kaikki myrskykuvat ja myrskyn tunnun.

Toinen asia on itäisen- Suomenlahden aallonkorkeudet. Kyllä sinne perin veemäinen lyhyt ja terävä aallokko muodostuu. Muutama vuosi sitten kun Saimaalle vein erään veneen oli maanataina tuullut idästä 18--20 m/s ja tiistaina lähdetiin kun tuuli oli tyyntynyt E 12 m/s , niin kyllä vasta-aallokko oli vielä aivan murhaavaa. Mentiin aallonharjaa ylös-alas pariin kolmeen metriin ja sitä menoa kesti melkein Viipuriin asti.

Henrik Ramsayn kirjassa "Purjehtijan muistelmat" Ramsay on myös huomioinut tämän, sillä hän ei pitänyt Itäisellä Suomenlahdella ja erityisesti Suomeneveden pohjassa purjehtimisesta, juuri tämän epämiellyttävän aallokonmuodostuksen vuoksi.

Tässä tietoa, Ilmatieteenlaitoksen kotisivuilta miten meri käyttäyttyy kun tuulee:
Tuulen nopeus
Tuulen nopeus (m/s) Tuulen nimitys Tuulen vaikutus maalla Tuulen vaikutus merellä
0 Tyyntä Savu nousee pystysuoraan. Peilityyni meri.
1-2 Heikkoa Tuulen suunnan näkee savun liikkeestä. Tuuliviiri ei käänny. Meren pinnalla pientä karetta.
2-3 Heikkoa Tuulen tuntee iholla. Puiden lehdet kahisevat. Tavallinen viiri kääntyy. Lyhyitä aaltoja, jotka eivät murru.
4-5 Kohtalaista Puiden lehdet ja lehvät liikkuvat. Kevyt lippu suoristuu. Aallon harjat murtuvat silloin tällöin. Läpinäkyvää vaahtoa aallon harjalla.
6-7 Kohtalaista Pienet oksat heiluvat. Nostaa maasta pölyä ja irtonaisia paperin palasia. Pitkähköjä aaltoja. Vaahtopäitä, jotka kohahtelevat.
8-10 Navakkaa Pienehköt lehtipuut heiluvat. Järvenselällä vaahtopäitä. Aallon harjat kauttaaltaan valkoisina vaahtopäinä. Meri kohisee jatkuvasti.
11-13 Navakkaa Suuret oksat heiluvat. Tuuli suhisee sattuessaan taloihin ja kiinteisiin esineisiin. Aaltojen vaahto leviää. Meri kohisee kumeasti.
14-16 Kovaa Puut heiluvat. Tuulta vasten kulkeminen vaikeaa. Aaltojen huiput murtuvat. Vaahto järjestyy tuulen suuntaisiksi juoviksi. Kohina kuuluu kauas.
17-20 Kovaa Katkoo puiden oksia. Ulkona liikkuminen vaikeaa. Aallot pitkiä ja verraten korkeita. Vaahto tiheinä tuulen suuntaisina juovina.
21-24 Myrskyä Katkoo puita. Vaurioittaa heikohkoja rakennuksia, irrottaa kattotiiliä ja särkee savupiipun hattuja. Aallot korkeita. Aaltojen pärske huonontaa näkyvyyttä hiukan. Meri pauhaa.
25-28 Kovaa myrskyä Kiskoo puita juurineen. Aiheuttaa huomattavaa vahinkoa rakennuksille. Sattuu harvoin sisämaassa. Aaltovuoria. Merenpinta valkoisena vaahdosta. Pauhu kovaa, puuskittaista. Aaltojen pärske huonontaa näkyvyyttä.
29-32 Ankaraa myrskyä Kaataa metsää. Siirtää rakennuksia. Sattuu erittäin harvoin sisämaassa. Näköpiirissä olevat laivat katoavat aaltovuorien taakse. Koko merenpinta valkoisena. Pärske huonontaa näkyvyyttä huomattavasti.
33 tai enemmän Hirmumyrskyä Tuhoaa perinpohjin rakennukset ym. Koko merenpinta valkoisena. Näkyvyys erittäin huono.

Infernosta... kirjoitti:

kantaa purjeensa paljon paremmin kuin Inferno. Ei ole veneen koosta kiinni vaan ominaisuuksista. 2 m vasta-aalto vaatii voimaa jotta vene jaksaa mennä. Katso vielä tuo video tuolta Valpurin sivuilta. Kevyehkössä tiuulessa menevät vain pienellä keulapurjeella. Kertoo veneen ominaisuuksista paljon. Puhuvat tosin myrskystä, mutta videokuvauksen aikana ei ole kyllä tuullut edes navakasti. Sen näkee merenkäynnistä ja videolla näkyvän ketsin käyttäytymisestä. Tuulta AINA liioitellaan.

Lue lisää

On melko iso... Suht leveä runko, nostaa liian pienen peräsimen josta häviää ote.
Ei pysty sanomaan että toppiriki tai osatakila antaisi suurta nopeus-eroa, riippuu ihan tuulista ja käytettävästä purjepinta-alasta.. Kapeampi ja syvä runko on varmasti eduksi kovassa kryssissä, niin aaltojen läpäisykyvyn kun keinumisen estoksi, joskin todennäköisesti on aika märkä kyyti.

H. Ramsay kirjoitti:

Pärskeet lähtevät irti aallonaharjasta vasta, kun tuulee noin 20 m/s. Ja silloin kun näin tapahtuu valtaosa tämän palstan keskustelijoista on turvallisesti mamman vieressä kotisohvalla .

Tallinnasta palattuani katselin eilisen päivän tuulihavaintoja klo 15:00 ( silloin tuuli oli kovimmillaan) eri lähteistä, nämä kaikki siis edustavat netistä saataavaa viisautta:

Foreca: Helsinki SW 10 m/s Tallinna SW 7 m/s
Ilmatieteenlaitos: H:ki Kasuuni SW 18 m/s Harmaja SW 14 m/s
EMHI ( Estonia ) Tallinn Harku SW 14 m/s
Wind Guru Helsinki 10 m/s Tallinna SW 10 m/s

Vaikkei tämän enempää tuullut, ei siis mysrkynnyt, Tallinnaan jäi veneitä ( isoja, uusia, moderneja) pitämään tuulta.

Toinen asia on sitten se, mihin ja keneen tässä pitää uskoa? Jos havainnot heittävät 7 m/s - !8 m/s välillä, niin se on paljon. Voin kertoa, että koko matkan tuuli yli 7 m/s ja reippaasti tuulikin. Joskus tällä palstalla on kinattu, miten Visbyn edustalla voi lähes myrksytä, kun lentoasemalla tuulee tuskin 10 m/s.

Valpurin viedeosta:

Ei tuo taustalla näkyvä ketsi nyt huvikseen pelkällä isolla purjehdi, kyllä tuossa tulee, veikkaan ,että tuplasti tuon sinun esittämäsi 8 m/s, eli jotain 15-20 m/s välilssä. Siinä kohdassa kun ketsiä kuvataan, näet itsekin selkeästi miten aallonhuippu murtuu taittuu. ( Kova tuuli, 14- 16 m/s: Aaltojen huiput murtuvat. Vaahto järjestyy tuulen suuntaisiksi juoviksi )

Video ja vielä enemmän still kuva latistaa kaikki myrskykuvat ja myrskyn tunnun.

Toinen asia on itäisen- Suomenlahden aallonkorkeudet. Kyllä sinne perin veemäinen lyhyt ja terävä aallokko muodostuu. Muutama vuosi sitten kun Saimaalle vein erään veneen oli maanataina tuullut idästä 18--20 m/s ja tiistaina lähdetiin kun tuuli oli tyyntynyt E 12 m/s , niin kyllä vasta-aallokko oli vielä aivan murhaavaa. Mentiin aallonharjaa ylös-alas pariin kolmeen metriin ja sitä menoa kesti melkein Viipuriin asti.

Henrik Ramsayn kirjassa "Purjehtijan muistelmat" Ramsay on myös huomioinut tämän, sillä hän ei pitänyt Itäisellä Suomenlahdella ja erityisesti Suomeneveden pohjassa purjehtimisesta, juuri tämän epämiellyttävän aallokonmuodostuksen vuoksi.

Tässä tietoa, Ilmatieteenlaitoksen kotisivuilta miten meri käyttäyttyy kun tuulee:
Tuulen nopeus
Tuulen nopeus (m/s) Tuulen nimitys Tuulen vaikutus maalla Tuulen vaikutus merellä
0 Tyyntä Savu nousee pystysuoraan. Peilityyni meri.
1-2 Heikkoa Tuulen suunnan näkee savun liikkeestä. Tuuliviiri ei käänny. Meren pinnalla pientä karetta.
2-3 Heikkoa Tuulen tuntee iholla. Puiden lehdet kahisevat. Tavallinen viiri kääntyy. Lyhyitä aaltoja, jotka eivät murru.
4-5 Kohtalaista Puiden lehdet ja lehvät liikkuvat. Kevyt lippu suoristuu. Aallon harjat murtuvat silloin tällöin. Läpinäkyvää vaahtoa aallon harjalla.
6-7 Kohtalaista Pienet oksat heiluvat. Nostaa maasta pölyä ja irtonaisia paperin palasia. Pitkähköjä aaltoja. Vaahtopäitä, jotka kohahtelevat.
8-10 Navakkaa Pienehköt lehtipuut heiluvat. Järvenselällä vaahtopäitä. Aallon harjat kauttaaltaan valkoisina vaahtopäinä. Meri kohisee jatkuvasti.
11-13 Navakkaa Suuret oksat heiluvat. Tuuli suhisee sattuessaan taloihin ja kiinteisiin esineisiin. Aaltojen vaahto leviää. Meri kohisee kumeasti.
14-16 Kovaa Puut heiluvat. Tuulta vasten kulkeminen vaikeaa. Aaltojen huiput murtuvat. Vaahto järjestyy tuulen suuntaisiksi juoviksi. Kohina kuuluu kauas.
17-20 Kovaa Katkoo puiden oksia. Ulkona liikkuminen vaikeaa. Aallot pitkiä ja verraten korkeita. Vaahto tiheinä tuulen suuntaisina juovina.
21-24 Myrskyä Katkoo puita. Vaurioittaa heikohkoja rakennuksia, irrottaa kattotiiliä ja särkee savupiipun hattuja. Aallot korkeita. Aaltojen pärske huonontaa näkyvyyttä hiukan. Meri pauhaa.
25-28 Kovaa myrskyä Kiskoo puita juurineen. Aiheuttaa huomattavaa vahinkoa rakennuksille. Sattuu harvoin sisämaassa. Aaltovuoria. Merenpinta valkoisena vaahdosta. Pauhu kovaa, puuskittaista. Aaltojen pärske huonontaa näkyvyyttä.
29-32 Ankaraa myrskyä Kaataa metsää. Siirtää rakennuksia. Sattuu erittäin harvoin sisämaassa. Näköpiirissä olevat laivat katoavat aaltovuorien taakse. Koko merenpinta valkoisena. Pärske huonontaa näkyvyyttä huomattavasti.
33 tai enemmän Hirmumyrskyä Tuhoaa perinpohjin rakennukset ym. Koko merenpinta valkoisena. Näkyvyys erittäin huono.

Lue lisää

Nuo tuulitiedot purjehdukseltasi ovat täysin järkeen käypiä.
Jos Kasuunilla tuulee 18 niin Kaisaniemessä se on 10.
Näin se vaan menee.
Kesällä merituuli tietysti sekoittaa pakan hyvin tehokkaasti.

emmäainajaksatotasamaaninimerkkiäkirjottaa kirjoitti:

Nuo tuulitiedot purjehdukseltasi ovat täysin järkeen käypiä.
Jos Kasuunilla tuulee 18 niin Kaisaniemessä se on 10.
Näin se vaan menee.
Kesällä merituuli tietysti sekoittaa pakan hyvin tehokkaasti.

Lue lisää

Jatketaan vielä sen verran, että maissa ainoastaan jossakin tunturialueella voidaan saavuttaa yhtä kovia tuulilukemia, kuin merellä.
Mutta silloinkin merellä yhtä korkealla tuulee vähän perkeleen paljon kovempaa.
Siis jos nyt Suomessa joku tunturi olisi meren rannalla...

Joakim_ kirjoitti:

Itämerenportaalista:

"Helsingin edustalla mitattiin 15.11.2001 merkitsevä aallonkorkeus 5,2 metriä, korkeimman yksittäisen aallon ollessa n. 9 metriä. Sekä itä- että länsituuli voivat kasvattaa näin korkeita aaltoja"

http://www.fimr.fi/fi/tietoa/veden_liikkeet/fi_FI/aaltoennatyksia/

Lue lisää

se onkin jo itätuuli, äsken vielä itäkaakkoinen... Näin ne tarina etenee...

äkseleraattori kirjoitti:

Nousee kyllä nopeasti, jos pohjalla on hyvä alku ennestään.
Muuten on Joakim kyllä ihan oikeassa siinä, että jo melko kevytkin tuuli riittää nostattamaan isonkin allokon, kun matkaa ja aikaa vain on riittävästi.
Pari päivää 15m/s WSW tuulta Suomenlahdella ja aallokko on jo ihan riittävän isoa.

Sitten voidaankin herättää kysymys, että onko se isompi allokko sitten parempi vai huonompi? Mielestäni oleellista on myös veneen rungon pituus/muoto suhteessa allon pituuteen ja korkeuteen. Jossakin tilanteessa voi pienemmällä päästä jopa kovempaa, kun isompi ryskii ja puskee joka kuoppaan sisään. Vastaavasti voi pienempi kaivautua joka monttuun, siinä missä isompi ei laineita vielä huomaakaan.
Tuo oma pienempi veneeni menee yllättävän hyvin isompaan vasta-aaltoon "ylä- ja alamäkeä".

Mitä tuohon Harmajan tuulitietoon tulee, niin siinä jo maaefekti (kitka) tehokkaasti sitä keskituulta jarruttaa, vaikka uloimpia saaria siinä Helsingin edustalla sijainniltaan onkin. Jos aikoo sinne lahdelle lähteä seilaamaan ja tuuli arveluttaa, niin todenmukaisemman tuulitiedon saa Kasuunilta, jossa on mittari nykyään myös.

Lue lisää

mennä aika pehmeiksi tämän ketjun jutut. Sittenhän mun 3 m jolla on ylivoimainen kryssijä kovassa aallokossa.

H. Ramsay kirjoitti:

Pärskeet lähtevät irti aallonaharjasta vasta, kun tuulee noin 20 m/s. Ja silloin kun näin tapahtuu valtaosa tämän palstan keskustelijoista on turvallisesti mamman vieressä kotisohvalla .

Tallinnasta palattuani katselin eilisen päivän tuulihavaintoja klo 15:00 ( silloin tuuli oli kovimmillaan) eri lähteistä, nämä kaikki siis edustavat netistä saataavaa viisautta:

Foreca: Helsinki SW 10 m/s Tallinna SW 7 m/s
Ilmatieteenlaitos: H:ki Kasuuni SW 18 m/s Harmaja SW 14 m/s
EMHI ( Estonia ) Tallinn Harku SW 14 m/s
Wind Guru Helsinki 10 m/s Tallinna SW 10 m/s

Vaikkei tämän enempää tuullut, ei siis mysrkynnyt, Tallinnaan jäi veneitä ( isoja, uusia, moderneja) pitämään tuulta.

Toinen asia on sitten se, mihin ja keneen tässä pitää uskoa? Jos havainnot heittävät 7 m/s - !8 m/s välillä, niin se on paljon. Voin kertoa, että koko matkan tuuli yli 7 m/s ja reippaasti tuulikin. Joskus tällä palstalla on kinattu, miten Visbyn edustalla voi lähes myrksytä, kun lentoasemalla tuulee tuskin 10 m/s.

Valpurin viedeosta:

Ei tuo taustalla näkyvä ketsi nyt huvikseen pelkällä isolla purjehdi, kyllä tuossa tulee, veikkaan ,että tuplasti tuon sinun esittämäsi 8 m/s, eli jotain 15-20 m/s välilssä. Siinä kohdassa kun ketsiä kuvataan, näet itsekin selkeästi miten aallonhuippu murtuu taittuu. ( Kova tuuli, 14- 16 m/s: Aaltojen huiput murtuvat. Vaahto järjestyy tuulen suuntaisiksi juoviksi )

Video ja vielä enemmän still kuva latistaa kaikki myrskykuvat ja myrskyn tunnun.

Toinen asia on itäisen- Suomenlahden aallonkorkeudet. Kyllä sinne perin veemäinen lyhyt ja terävä aallokko muodostuu. Muutama vuosi sitten kun Saimaalle vein erään veneen oli maanataina tuullut idästä 18--20 m/s ja tiistaina lähdetiin kun tuuli oli tyyntynyt E 12 m/s , niin kyllä vasta-aallokko oli vielä aivan murhaavaa. Mentiin aallonharjaa ylös-alas pariin kolmeen metriin ja sitä menoa kesti melkein Viipuriin asti.

Henrik Ramsayn kirjassa "Purjehtijan muistelmat" Ramsay on myös huomioinut tämän, sillä hän ei pitänyt Itäisellä Suomenlahdella ja erityisesti Suomeneveden pohjassa purjehtimisesta, juuri tämän epämiellyttävän aallokonmuodostuksen vuoksi.

Tässä tietoa, Ilmatieteenlaitoksen kotisivuilta miten meri käyttäyttyy kun tuulee:
Tuulen nopeus
Tuulen nopeus (m/s) Tuulen nimitys Tuulen vaikutus maalla Tuulen vaikutus merellä
0 Tyyntä Savu nousee pystysuoraan. Peilityyni meri.
1-2 Heikkoa Tuulen suunnan näkee savun liikkeestä. Tuuliviiri ei käänny. Meren pinnalla pientä karetta.
2-3 Heikkoa Tuulen tuntee iholla. Puiden lehdet kahisevat. Tavallinen viiri kääntyy. Lyhyitä aaltoja, jotka eivät murru.
4-5 Kohtalaista Puiden lehdet ja lehvät liikkuvat. Kevyt lippu suoristuu. Aallon harjat murtuvat silloin tällöin. Läpinäkyvää vaahtoa aallon harjalla.
6-7 Kohtalaista Pienet oksat heiluvat. Nostaa maasta pölyä ja irtonaisia paperin palasia. Pitkähköjä aaltoja. Vaahtopäitä, jotka kohahtelevat.
8-10 Navakkaa Pienehköt lehtipuut heiluvat. Järvenselällä vaahtopäitä. Aallon harjat kauttaaltaan valkoisina vaahtopäinä. Meri kohisee jatkuvasti.
11-13 Navakkaa Suuret oksat heiluvat. Tuuli suhisee sattuessaan taloihin ja kiinteisiin esineisiin. Aaltojen vaahto leviää. Meri kohisee kumeasti.
14-16 Kovaa Puut heiluvat. Tuulta vasten kulkeminen vaikeaa. Aaltojen huiput murtuvat. Vaahto järjestyy tuulen suuntaisiksi juoviksi. Kohina kuuluu kauas.
17-20 Kovaa Katkoo puiden oksia. Ulkona liikkuminen vaikeaa. Aallot pitkiä ja verraten korkeita. Vaahto tiheinä tuulen suuntaisina juovina.
21-24 Myrskyä Katkoo puita. Vaurioittaa heikohkoja rakennuksia, irrottaa kattotiiliä ja särkee savupiipun hattuja. Aallot korkeita. Aaltojen pärske huonontaa näkyvyyttä hiukan. Meri pauhaa.
25-28 Kovaa myrskyä Kiskoo puita juurineen. Aiheuttaa huomattavaa vahinkoa rakennuksille. Sattuu harvoin sisämaassa. Aaltovuoria. Merenpinta valkoisena vaahdosta. Pauhu kovaa, puuskittaista. Aaltojen pärske huonontaa näkyvyyttä.
29-32 Ankaraa myrskyä Kaataa metsää. Siirtää rakennuksia. Sattuu erittäin harvoin sisämaassa. Näköpiirissä olevat laivat katoavat aaltovuorien taakse. Koko merenpinta valkoisena. Pärske huonontaa näkyvyyttä huomattavasti.
33 tai enemmän Hirmumyrskyä Tuhoaa perinpohjin rakennukset ym. Koko merenpinta valkoisena. Näkyvyys erittäin huono.

Lue lisää

merellä ollutkaan. Mene nyt kokeilemaan 10 m/s tuulessa miten tuulit tarttuu pärskeisiin ja ne pyrkivät lähtemään tulen mukaan. Kyllä tuossa videossa ei tuule alkuunkaan niin paljon kun väitetään. Eihän ketsi edes kulja ja merenkäynti on rauhallista, ehkä 0,5 m aallokko.

Infernosta... kirjoitti:

merellä ollutkaan. Mene nyt kokeilemaan 10 m/s tuulessa miten tuulit tarttuu pärskeisiin ja ne pyrkivät lähtemään tulen mukaan. Kyllä tuossa videossa ei tuule alkuunkaan niin paljon kun väitetään. Eihän ketsi edes kulja ja merenkäynti on rauhallista, ehkä 0,5 m aallokko.

Lue lisää

Jo kymmenen metrin tuuli siis alkaa olemaan pienoinen myrsky? Mikähän siinä mahtaa olla, ettei se "virallinen" tieto kelpaa? Ovatko tosiaan noissa yleisesti hyväksytyissä määritelmissä niin väärässä.

Infernosta... kirjoitti:

mennä aika pehmeiksi tämän ketjun jutut. Sittenhän mun 3 m jolla on ylivoimainen kryssijä kovassa aallokossa.

No juu varmaan muuten, mutta niiden isojen aaltojen seassa tuppaa tuulessa tietysti olemaan niitä pieniäkin.
3m jolla ei koskaan voi mennä kovin kovaa, mutta surffilaudalla menee kelissä kuin kelissä ohi lähes kaikista... Jos vaan ranteessa riittää ruista, eikä ole pläkä.

emmäainajaksatotasamaaninimerkkiäkirjottaa kirjoitti:

Jatketaan vielä sen verran, että maissa ainoastaan jossakin tunturialueella voidaan saavuttaa yhtä kovia tuulilukemia, kuin merellä.
Mutta silloinkin merellä yhtä korkealla tuulee vähän perkeleen paljon kovempaa.
Siis jos nyt Suomessa joku tunturi olisi meren rannalla...

Lue lisää

Jos heittäiskin sen maston mereen ja ruuvaisi sen tilalle mastonjalkaan skysailin?
Siinähän se taitaa olla purjehduksenkin tulevaisuus!
100 metrin korkeudessa tuulee takuulla aina!

Eikö kyse ollut avomeripurjehduksesta ?
Matkapurjehduksessa on myös oleellista, miten itse pitkä purjehdus sujuu.
Itse istuisin mielummin HR:n kylpyammeessa mukavasti, kuin keikkuisin Dehlerin laidalla merivettä maistellen,
kun puhutaan siis yli 24h etapeista.

8h etappit purjehtisin taasen mielummin Dehelerillä vauhdikkaasti.

Kuningasajatus! kirjoitti:

Jos heittäiskin sen maston mereen ja ruuvaisi sen tilalle mastonjalkaan skysailin?
Siinähän se taitaa olla purjehduksenkin tulevaisuus!
100 metrin korkeudessa tuulee takuulla aina!

Lue lisää

Joo, mennään kaksin ens kesänä kustaanmiekasta tolla virityksellä!

...---... kirjoitti:

Joo, mennään kaksin ens kesänä kustaanmiekasta tolla virityksellä!

Sopivalla kelillä semmosella vois lentää Suomenlinnasta vaikka yli!
Ei kun rakentamaan!

Kuningasajatus! kirjoitti:

Sopivalla kelillä semmosella vois lentää Suomenlinnasta vaikka yli!
Ei kun rakentamaan!

Jos oikeen harjottelis, niin pystyisköhän tommosen 3500kg pikkupaatin parkkeeraamaan skysailillä luksusristeilijän uima-altaaseen?

usein myrskyää kirjoitti:

Jo kymmenen metrin tuuli siis alkaa olemaan pienoinen myrsky? Mikähän siinä mahtaa olla, ettei se "virallinen" tieto kelpaa? Ovatko tosiaan noissa yleisesti hyväksytyissä määritelmissä niin väärässä.

Lue lisää

Tarkoitin todellakin, että 10 m/s tuulessa pärskeet tartuvat tuuleen ja pyrkivät mukaan. Videossa väitetään olevan myrsky, mutta pärskeet putoavat surkeina suoraan mereen. Ei siis tuule vaan on kevyt keli. Minulle myrsky on 21 m/s tai enemmän. Joillekkin muille näyttää olevan n. 8 m/s.

eskom kirjoitti:

väärin meni. Hangossa en käynyt kaksivuotta sitten.... Koskahan olen Hangossa veneellä käynyt viimeksi? Kalmarissa kyllä useasti, toisin kuin sinä.

Naurattaa tuon Joakimin esittäytyminen avomeripurjehduksen asiantuntijana. Ei ole purjehtinut kuin saaristossa. Hah-hah-haaaaa...

Lue lisää

Aloittelevana nuorena yksinpurjehtijana näitä viestejä lukiessa olen iloinen etten ole minkään seuran jäsen tai koskaan erehtynyt kilpailemaan ko. Lajissa.

Huhu purjehtijoiden vittumaisuudesta ja oman veneen sokeasta kehumisesta valtamerien ainoana kelluvana veneenä näemmä täysin totta, toksisuus on täällä lähes käsinkosketeltavaa.

Bavaria 30 kippari

Anonyymi kirjoitti:

Aloittelevana nuorena yksinpurjehtijana näitä viestejä lukiessa olen iloinen etten ole minkään seuran jäsen tai koskaan erehtynyt kilpailemaan ko. Lajissa.

Huhu purjehtijoiden vittumaisuudesta ja oman veneen sokeasta kehumisesta valtamerien ainoana kelluvana veneenä näemmä täysin totta, toksisuus on täällä lähes käsinkosketeltavaa.

Bavaria 30 kippari

Lue lisää

Ei kannata täältä tai oikein muualtakaan netistä muodostaa kuvaa purjehtijoista eikä kilpapurjehduksesta. Oikeassa elämässä purjehtijat ovat mukavia eivätkä tyrkytä omia veneitään. Seuraan kannattaa myös liittyä ja kilpaileminen on oikein mukava harrastus.

Anonyymi kirjoitti:

Aloittelevana nuorena yksinpurjehtijana näitä viestejä lukiessa olen iloinen etten ole minkään seuran jäsen tai koskaan erehtynyt kilpailemaan ko. Lajissa.

Huhu purjehtijoiden vittumaisuudesta ja oman veneen sokeasta kehumisesta valtamerien ainoana kelluvana veneenä näemmä täysin totta, toksisuus on täällä lähes käsinkosketeltavaa.

Bavaria 30 kippari

Lue lisää

Tosi on. Oikea vene on se jolla uskoo selviävänsä kelissä kuin kelissä.

Nekin on tehty kompromisseiksi.

X 37 kirjoitti:

Nekin on tehty kompromisseiksi.

Nykyveneilijän milestä, joka ajelee koneella saaristossa, nuo veneet on tehty kompromisseiksi.
Mutta kun ne kunnon veneet on tehty juuri siihen tarkoitukseen, purjehtimiseen kelissä kuin kelissä.
Suomen saaristoon 80% kesäveneilijöistä riittäisi still 525, eikä hätää.
Mutta kun aloittaja kysyi juuri kunnolllista matkavenettä.

Ketsirikillä saa veneen balanssiin tuulella kuin tuulella ja kulkusuunnasta riippumatta. Nopea ketsiriki ei meidän saaristossa ole mataluutensa vuoksi, mutta edut tulevat esille avomerellä, missä tuulta riittää. Mesaani myös helpottaa ohjaaamista.

Ei onnistu missään tuulessa läheskään 200 mailia/vrk eli 8,3 kn keskinopeus esim. tuolla S&S Swan 36:lla. X-37:lla onnistuu jo 14 kn tuulessa, jos suunta optimaalinen.

Joakim_ kirjoitti:

Ei onnistu missään tuulessa läheskään 200 mailia/vrk eli 8,3 kn keskinopeus esim. tuolla S&S Swan 36:lla. X-37:lla onnistuu jo 14 kn tuulessa, jos suunta optimaalinen.

Onko siinä äksässä nyt kuitenkaan oikeastaan mitään muuta, kuin pitkä masto kevyessä rungossa?
Kummallakaan ratkaisulla ei tee isolla merellä mitään...

Äkseleraattori kirjoitti:

Onko siinä äksässä nyt kuitenkaan oikeastaan mitään muuta, kuin pitkä masto kevyessä rungossa?
Kummallakaan ratkaisulla ei tee isolla merellä mitään...

X-37, S&S Swan 36/37 ja Frers Swan 36 kaikki painavat parin sadan kilon tarkkuudella 7000 kg. Jos tarkkoja ollaan, nuo S&S:t ovat kaksi keveintä. Tietysti nuo uudemmat ovat oikeasti isompia veneitä, vaikka kokonaispituus on suunnilleen sama.

Korkea masto ja hyvin kulkeva runko auttaa kovasti, jos haluaa edetä sen 200 mailia vuorokaudessa, joka noilta alle 40 jalkaisilta S&S-veneiltä jää ikuiseksi haaveeksi.

Joakim_ kirjoitti:

X-37, S&S Swan 36/37 ja Frers Swan 36 kaikki painavat parin sadan kilon tarkkuudella 7000 kg. Jos tarkkoja ollaan, nuo S&S:t ovat kaksi keveintä. Tietysti nuo uudemmat ovat oikeasti isompia veneitä, vaikka kokonaispituus on suunnilleen sama.

Korkea masto ja hyvin kulkeva runko auttaa kovasti, jos haluaa edetä sen 200 mailia vuorokaudessa, joka noilta alle 40 jalkaisilta S&S-veneiltä jää ikuiseksi haaveeksi.

Lue lisää

on kuitenkin vain yksi veneen ominaisuus. Käsiteltävyys, turvallisuus ja mukavuus taas liittyvät kaikki siihen kuinka vene kulkee aallokossa ja kantaa purjeensa sekä kuinka sen saa balanssiin - myös reivattuna. Ylirikattu vene on ikävä matkaveneenä vaikka onkin hyvä kilpailuissa ja radalla. Niin ja onhan sitä muita pidempää mastoa mukava ihailla laiturissa, ehkä se parantaa jopa omistajansa ... no sitä ; )

Comfort comfort kirjoitti:

on kuitenkin vain yksi veneen ominaisuus. Käsiteltävyys, turvallisuus ja mukavuus taas liittyvät kaikki siihen kuinka vene kulkee aallokossa ja kantaa purjeensa sekä kuinka sen saa balanssiin - myös reivattuna. Ylirikattu vene on ikävä matkaveneenä vaikka onkin hyvä kilpailuissa ja radalla. Niin ja onhan sitä muita pidempää mastoa mukava ihailla laiturissa, ehkä se parantaa jopa omistajansa ... no sitä ; )

Lue lisää

Cruiser/Racereita ei pidä sekoittaa puhtaisiin kilpaveneisiin. Ne eivät vastaa automaailman formula ykkösiä, eivät edes spottisia urheiluautoja, vaan ainoastaan tilaavia 3 litran henkilöautoja. Ne eivät ole mitenkään ylirikattuja, vaan päinvastoin, ne eivät ole alirikattuja Itämeren olosuhteisiin. Kevyessäkin tuulessa matka taittuu, eikä konetta tarvitse käyttää jouduttamaan matkan tekoa niin useasti. Luontokin siinä säästyy. Ne ovat helposti reivattavissa yhden köyden systeemillä kaikissa kaikissa keleissä. Jos niillä viitsii purjehtia yhtä hitaasti, kuin vanhoilla konstruktioilla, on myös eteneminen yhtä leppoisaa ja mukavaa.

Joakim_ kirjoitti:

X-37, S&S Swan 36/37 ja Frers Swan 36 kaikki painavat parin sadan kilon tarkkuudella 7000 kg. Jos tarkkoja ollaan, nuo S&S:t ovat kaksi keveintä. Tietysti nuo uudemmat ovat oikeasti isompia veneitä, vaikka kokonaispituus on suunnilleen sama.

Korkea masto ja hyvin kulkeva runko auttaa kovasti, jos haluaa edetä sen 200 mailia vuorokaudessa, joka noilta alle 40 jalkaisilta S&S-veneiltä jää ikuiseksi haaveeksi.

Lue lisää

No verrataanpa nyt sitä 371 Swania vaikka siihen uuteen X-37:n.
- Kokonaispituus ja leveys suunnilleen sama, X lienee kuitenkin tilavuudeltaan huomattavasti suurempi.
- Swan painaa valmistajan mukaan 7300kg, josta kölissä 2600kg.
- X painaa valmistajan mukaan 6400kg, josta kölissä 2715kg.

Voidaan siis todeta, että vanhan Swanin rungossa on noin 1000kg enemmän materiaalivahvuutta, josta toki osa kuuluu varmastikin painavampiin sisustusmateriaaleihin.

Purjepinta-alaa peruspurjein Swanilla noin 56m2, X:llä 78m2.
Satavarmaa on, että Äksää saa avotuulella alkaa reivaamaan jo todella aikaisessa vaiheessa, jonka jälkeen pitkästä mastosta on pelkkää haittaa.

Toisaalta on turhaa verrata näitä paatteja keskenään, sillä se joka ostaa Swanin ei Äksistä ole kiinnostunut ja varmaankin myös päin vastoin.

Äkseleraattori kirjoitti:

No verrataanpa nyt sitä 371 Swania vaikka siihen uuteen X-37:n.
- Kokonaispituus ja leveys suunnilleen sama, X lienee kuitenkin tilavuudeltaan huomattavasti suurempi.
- Swan painaa valmistajan mukaan 7300kg, josta kölissä 2600kg.
- X painaa valmistajan mukaan 6400kg, josta kölissä 2715kg.

Voidaan siis todeta, että vanhan Swanin rungossa on noin 1000kg enemmän materiaalivahvuutta, josta toki osa kuuluu varmastikin painavampiin sisustusmateriaaleihin.

Purjepinta-alaa peruspurjein Swanilla noin 56m2, X:llä 78m2.
Satavarmaa on, että Äksää saa avotuulella alkaa reivaamaan jo todella aikaisessa vaiheessa, jonka jälkeen pitkästä mastosta on pelkkää haittaa.

Toisaalta on turhaa verrata näitä paatteja keskenään, sillä se joka ostaa Swanin ei Äksistä ole kiinnostunut ja varmaankin myös päin vastoin.

Lue lisää

Esitetiedoilla ei yleensä kannata hirveästi vertailla. Mittattuna Swan 371 painaa reilut 7700 kg ja X-37 reilut 7100 kg. Eroa siis n. 600 kg. Toki X:stä on montaa eri kölivaihtoehtoja ja molemmissa varustetaso (tiikkikansi jne) vaikuttavat merkittävästi painoon.

Vanhat Swanit on rungoltaan umpilaminaattia (aivan uusimmat eivät enää) kun taas X-37 lähes koko runko on kerrosrakennetta paksulla Divinycellillä. Sitten kuten sanoitkin Swaneissa on varsin raskaasti rakennettu sisustus. X-37:n ratkaisua en tunne, mutta monessa vastaavassa on myös puusistus kerrosrakennetta eli viilujen välissä oleva vaneri on kevyempää Divinycelliä.

Noilla tiedoilla on aivan perusteetonta väittää, että Swanin runko olisi vahvempi. Kerrosrakenteella saadaan huomattavasti vahvempi runko samalla painolla tai vaihtoehtoisesti yhtä vahva paljon kevyempänä.

X-37:lla on selkeästi suurempi alkuvakavuus ja se kantaa täyden isopurjeen ongelmitta jonnekin 10-12 m/s tuuleen saakka riippuen miehistön taidoista.

Sitten Swan 371 on Hollandin piirtämä eväkölinen ja lapioperäsiminen vene. Sekö nyt kelpaakin?

Joakim_ kirjoitti:

Esitetiedoilla ei yleensä kannata hirveästi vertailla. Mittattuna Swan 371 painaa reilut 7700 kg ja X-37 reilut 7100 kg. Eroa siis n. 600 kg. Toki X:stä on montaa eri kölivaihtoehtoja ja molemmissa varustetaso (tiikkikansi jne) vaikuttavat merkittävästi painoon.

Vanhat Swanit on rungoltaan umpilaminaattia (aivan uusimmat eivät enää) kun taas X-37 lähes koko runko on kerrosrakennetta paksulla Divinycellillä. Sitten kuten sanoitkin Swaneissa on varsin raskaasti rakennettu sisustus. X-37:n ratkaisua en tunne, mutta monessa vastaavassa on myös puusistus kerrosrakennetta eli viilujen välissä oleva vaneri on kevyempää Divinycelliä.

Noilla tiedoilla on aivan perusteetonta väittää, että Swanin runko olisi vahvempi. Kerrosrakenteella saadaan huomattavasti vahvempi runko samalla painolla tai vaihtoehtoisesti yhtä vahva paljon kevyempänä.

X-37:lla on selkeästi suurempi alkuvakavuus ja se kantaa täyden isopurjeen ongelmitta jonnekin 10-12 m/s tuuleen saakka riippuen miehistön taidoista.

Sitten Swan 371 on Hollandin piirtämä eväkölinen ja lapioperäsiminen vene. Sekö nyt kelpaakin?

Lue lisää

Runkolinjat on minusta parhaimmillaan Frersin 80/90 lukujen vaihteessa suunnittelemissa 36 ja 44 Swaneissa. Peräkin on jo suhteellisen kantava. Köli saisi kuitenkin olla pidempi ja matalampi, eikä lapioperäsin ole hyvä, skegi puuttuu, kuten vielä oli SS:n aikaisissa konstruktioissa. Tokihan nuo ovat nopetta lisääviä, mutta turvallisuuden, mukavuden ja käsiteltävyyden kustannuksella. 80-luvun baltic 43 on melko samantapainen vene, kaikki toppirikisiä tietenkin : )

Veneet on kunkin aikauden tuotteita, joku keksii jonkun parannuksen millä saadaan vauhtia lisää ja muut tulee perässä. Sitten on vielä mittasäännöt sotkeneet suunnittelua, eikä ominaisuuksien suhteen edes parempaan suuntaan, esimerkiksi 79-luvun Swan 38, jossa peräpeili on vain pieni kolmio.

Vähän kun yhdistelisi eri aikojen parhaita ominaiuuksia saisi mieleisensä.

Joakim_ kirjoitti:

Esitetiedoilla ei yleensä kannata hirveästi vertailla. Mittattuna Swan 371 painaa reilut 7700 kg ja X-37 reilut 7100 kg. Eroa siis n. 600 kg. Toki X:stä on montaa eri kölivaihtoehtoja ja molemmissa varustetaso (tiikkikansi jne) vaikuttavat merkittävästi painoon.

Vanhat Swanit on rungoltaan umpilaminaattia (aivan uusimmat eivät enää) kun taas X-37 lähes koko runko on kerrosrakennetta paksulla Divinycellillä. Sitten kuten sanoitkin Swaneissa on varsin raskaasti rakennettu sisustus. X-37:n ratkaisua en tunne, mutta monessa vastaavassa on myös puusistus kerrosrakennetta eli viilujen välissä oleva vaneri on kevyempää Divinycelliä.

Noilla tiedoilla on aivan perusteetonta väittää, että Swanin runko olisi vahvempi. Kerrosrakenteella saadaan huomattavasti vahvempi runko samalla painolla tai vaihtoehtoisesti yhtä vahva paljon kevyempänä.

X-37:lla on selkeästi suurempi alkuvakavuus ja se kantaa täyden isopurjeen ongelmitta jonnekin 10-12 m/s tuuleen saakka riippuen miehistön taidoista.

Sitten Swan 371 on Hollandin piirtämä eväkölinen ja lapioperäsiminen vene. Sekö nyt kelpaakin?

Lue lisää

Tahdoin ottaa tuohon vertailuuni nyt kuitenkin edes vähän uudemman Swanin, sillä ei kait nyt kukaan sentään ala ostomielessä vertailemaan veneitä, joilla on ikäeroa 40 vuotta! Vai hä?
Tahdoin myös tähdentää tuota veneen tilavuusmittaa, koska sillä on oleellinen vaikutus kyydin tasaisuuteen aallokossa. Vene jolla ei vesilinjan alla ole juuri muuta kuin köli, keikkuu kuin munankuori jo ankkaparven uidessa ohi. Tällä on oleellinen merkitys nukkumismukavuuteen.
Tämä asia on minulle tuttu, sillä omistan itse tuollaisen(kin) paatin.

Vertailemieni veneiden todellisista painoista en osaa sanoa, sillä en ole itse punninnut kumpaakaan venettä. Uskon että aika moni muukin joutuu tässä suhteessa tukeutumaan esitetietoihin. Lienee kuitenkin yleisesti tiedossa, että valmistajat ilmoittavat veneidensä painoja alakanttiin.

Alkujäykkyydellä on merkitystä VAIN kevyessä tuulessa ja se on suuresti riippuvainen rungon muodosta. Eli siis siitä litteästä pohjasta, jolla ei siis tee aallokossa mitään muuta kuin rikkoo veneen.

Eikö Swan 371 ole sandwitch-rakenteinen?

äkseleraattori kirjoitti:

Tahdoin ottaa tuohon vertailuuni nyt kuitenkin edes vähän uudemman Swanin, sillä ei kait nyt kukaan sentään ala ostomielessä vertailemaan veneitä, joilla on ikäeroa 40 vuotta! Vai hä?
Tahdoin myös tähdentää tuota veneen tilavuusmittaa, koska sillä on oleellinen vaikutus kyydin tasaisuuteen aallokossa. Vene jolla ei vesilinjan alla ole juuri muuta kuin köli, keikkuu kuin munankuori jo ankkaparven uidessa ohi. Tällä on oleellinen merkitys nukkumismukavuuteen.
Tämä asia on minulle tuttu, sillä omistan itse tuollaisen(kin) paatin.

Vertailemieni veneiden todellisista painoista en osaa sanoa, sillä en ole itse punninnut kumpaakaan venettä. Uskon että aika moni muukin joutuu tässä suhteessa tukeutumaan esitetietoihin. Lienee kuitenkin yleisesti tiedossa, että valmistajat ilmoittavat veneidensä painoja alakanttiin.

Alkujäykkyydellä on merkitystä VAIN kevyessä tuulessa ja se on suuresti riippuvainen rungon muodosta. Eli siis siitä litteästä pohjasta, jolla ei siis tee aallokossa mitään muuta kuin rikkoo veneen.

Eikö Swan 371 ole sandwitch-rakenteinen?

Lue lisää

Oltiin taannoin vierekkäin satamassa isomman uudemman mallisen veneen kanssa niin valittivat aamulla että ei saanut nukuttua kun aalookko hakkasi tasapohjaa. Omassa pienemmässä vanhassa pitkäkölisessä nukuttiin hyvin eikä aallokkoa huomannut.

äkseleraattori kirjoitti:

Tahdoin ottaa tuohon vertailuuni nyt kuitenkin edes vähän uudemman Swanin, sillä ei kait nyt kukaan sentään ala ostomielessä vertailemaan veneitä, joilla on ikäeroa 40 vuotta! Vai hä?
Tahdoin myös tähdentää tuota veneen tilavuusmittaa, koska sillä on oleellinen vaikutus kyydin tasaisuuteen aallokossa. Vene jolla ei vesilinjan alla ole juuri muuta kuin köli, keikkuu kuin munankuori jo ankkaparven uidessa ohi. Tällä on oleellinen merkitys nukkumismukavuuteen.
Tämä asia on minulle tuttu, sillä omistan itse tuollaisen(kin) paatin.

Vertailemieni veneiden todellisista painoista en osaa sanoa, sillä en ole itse punninnut kumpaakaan venettä. Uskon että aika moni muukin joutuu tässä suhteessa tukeutumaan esitetietoihin. Lienee kuitenkin yleisesti tiedossa, että valmistajat ilmoittavat veneidensä painoja alakanttiin.

Alkujäykkyydellä on merkitystä VAIN kevyessä tuulessa ja se on suuresti riippuvainen rungon muodosta. Eli siis siitä litteästä pohjasta, jolla ei siis tee aallokossa mitään muuta kuin rikkoo veneen.

Eikö Swan 371 ole sandwitch-rakenteinen?

Lue lisää

Swan 371, kuten kaikki Swanit, ovat rungoltaan umpilaminaattia. Nautor havahtui kerrosrakenteiseen runkoon vasta 2000-luvulla (varmasti ennen sitäkin yksittäisiä veneitä). Kansi tuossa varmaankin on jo kerrosrakennetta.

Alkujäykkyys, siis muutaman asteen kallistuksella mitattu jäykkyys, kuvaa erinomaisesti veneen kykyä kantaa purjeensa. Lukuarvo (kgm/deg) pysyy kohtuullisen vakiona tuonne yli 40 asteen kallistuksille, joita suuremmalla kallistuksella ei kukaan varmasti purjehdi.

Alkujäykkyys ei sen sijaan kerro (välttämättä) juuri mitään veneen itseoikaisukyvystä eli mitä sitten tapahtuu kun aalto heittää yli 90 asteen kallistumaan.

Yhtä kaikki X-37:n itseoikaisukulma on 10 astetta SUUREMPI kuin Swan 371:n. X-37 on siis loppujäykempi. Frersin Swan 36 on samaa luokkaa kuin X-37 ja S&S Swan selkeästi suurempi.

Itse asiassa Swan 371:n itseoikaisukulma on hälyttävän pieni todelliseksi avomeriveneeksi (alle 110 astetta, jos ruffia ei huomioida).

Pääkaaren muodoltaa X-37 ja Swan 371 ovat yllättävänkin samanlaisia. Frers 36 on selkeästi pyörempi ja vähemmän tasapohjainen.

Joakim_ kirjoitti:

Swan 371, kuten kaikki Swanit, ovat rungoltaan umpilaminaattia. Nautor havahtui kerrosrakenteiseen runkoon vasta 2000-luvulla (varmasti ennen sitäkin yksittäisiä veneitä). Kansi tuossa varmaankin on jo kerrosrakennetta.

Alkujäykkyys, siis muutaman asteen kallistuksella mitattu jäykkyys, kuvaa erinomaisesti veneen kykyä kantaa purjeensa. Lukuarvo (kgm/deg) pysyy kohtuullisen vakiona tuonne yli 40 asteen kallistuksille, joita suuremmalla kallistuksella ei kukaan varmasti purjehdi.

Alkujäykkyys ei sen sijaan kerro (välttämättä) juuri mitään veneen itseoikaisukyvystä eli mitä sitten tapahtuu kun aalto heittää yli 90 asteen kallistumaan.

Yhtä kaikki X-37:n itseoikaisukulma on 10 astetta SUUREMPI kuin Swan 371:n. X-37 on siis loppujäykempi. Frersin Swan 36 on samaa luokkaa kuin X-37 ja S&S Swan selkeästi suurempi.

Itse asiassa Swan 371:n itseoikaisukulma on hälyttävän pieni todelliseksi avomeriveneeksi (alle 110 astetta, jos ruffia ei huomioida).

Pääkaaren muodoltaa X-37 ja Swan 371 ovat yllättävänkin samanlaisia. Frers 36 on selkeästi pyörempi ja vähemmän tasapohjainen.

Lue lisää

Kansirakenne taitaa olla jo ensimmäisissä swaneissa kerrosrakennetta, eli jo 1960-luvulta alkaen?

Joakim_ kirjoitti:

Swan 371, kuten kaikki Swanit, ovat rungoltaan umpilaminaattia. Nautor havahtui kerrosrakenteiseen runkoon vasta 2000-luvulla (varmasti ennen sitäkin yksittäisiä veneitä). Kansi tuossa varmaankin on jo kerrosrakennetta.

Alkujäykkyys, siis muutaman asteen kallistuksella mitattu jäykkyys, kuvaa erinomaisesti veneen kykyä kantaa purjeensa. Lukuarvo (kgm/deg) pysyy kohtuullisen vakiona tuonne yli 40 asteen kallistuksille, joita suuremmalla kallistuksella ei kukaan varmasti purjehdi.

Alkujäykkyys ei sen sijaan kerro (välttämättä) juuri mitään veneen itseoikaisukyvystä eli mitä sitten tapahtuu kun aalto heittää yli 90 asteen kallistumaan.

Yhtä kaikki X-37:n itseoikaisukulma on 10 astetta SUUREMPI kuin Swan 371:n. X-37 on siis loppujäykempi. Frersin Swan 36 on samaa luokkaa kuin X-37 ja S&S Swan selkeästi suurempi.

Itse asiassa Swan 371:n itseoikaisukulma on hälyttävän pieni todelliseksi avomeriveneeksi (alle 110 astetta, jos ruffia ei huomioida).

Pääkaaren muodoltaa X-37 ja Swan 371 ovat yllättävänkin samanlaisia. Frers 36 on selkeästi pyörempi ja vähemmän tasapohjainen.

Lue lisää

CE Categoria A (valtameri):

Veneen minimi paino on 3 t.
Min AVS 3 tonnin veneellä on 124 astetta
Min AVS 10 tonnin veneellä on 110 astetta
Min AVS 15 tonnin veneellä on 100 astetta
Min STIX on 32

Jos tuon Swan 371:n AVS jää todella alle 110, vene ei täytä avomeriveneen vaatimuksia, menee ympäri liian helposti.

haastavampi kirjoitti:

CE Categoria A (valtameri):

Veneen minimi paino on 3 t.
Min AVS 3 tonnin veneellä on 124 astetta
Min AVS 10 tonnin veneellä on 110 astetta
Min AVS 15 tonnin veneellä on 100 astetta
Min STIX on 32

Jos tuon Swan 371:n AVS jää todella alle 110, vene ei täytä avomeriveneen vaatimuksia, menee ympäri liian helposti.

Lue lisää

???

tyhymä kirjoitti:

???

STIX lasketaan veneen mitoista, ainakin 20 lukua, osa hankalastikin saatavia. Lukuihin sisältyy painoja, painopisteiden korkeuksia, veneen fyysisiä mittoja, purjealoja jne.

STIX yksinään (tai AVS:n kanssa, joka oikeastaan sisältyy STIX:iin) ei anna kunnollista tai riittävää kuvaaa veneen merikelpoisuudesta. Se kyllä kertoo, mihin vene on kelvollinen. Korkeintaan.

Siis jos veneellä on pieni STIX, vene ei taatusti ole hyvä avomerivene.

Mutta jos STIX on suuri (ja vaikka hyvä AVS), vene ei välttämättä silti ole hyvä avomerivene.

Veneitä koon funktiona verratessa huomaa heti, että koon kasvaessa myös valtamerikelpoisuus paranee.

AVS STIX Vene

104 20 Etap 24i
127 24 Etap 28s
122 36 Etap 32
123 42 Etap 37s

124 28 First 27.7
131 31 First 31.7 (se ARC voittaja "Madonna")
130 41 First 44.7

Tuo EU:n määrittämä huviveneiden valtamerikelpoisuus eli CE Cat A alaraja on laskettu siten, että STIX pitää olla vähintäin 32 ja AVS pienillä veneillä vähintäin 124 ja isoilla 100 astetta.

Toisaalta CE A olosuhteet on määritelty niin, että veneen pitää selvitä valtamerioloissa 7 metrin aallokosta ja 10 Bf myrskystä (24.5 - 28.4 m/s tuuli).

Tuo 7 m aalto ja 10 Bf voi valtamerillä ylittyäkin ja siksi varsinkin STIX olisi hyvä olla normin alarajaa selvästi korkeampi (AVS sisältyy STIX-laskentaan). Tämänkin vuoksi iso vene on yleensä pientä turvallisempi, koska saman tyyppisillä veneillä isommalla on suurempi STIX ja isompi sietää korkeamman murtuvan aallon.

Näistä asioista tälläkin palstalla on moneen kertaan puhuttu, jutut löytyvät haulla.

Tässä vielä joitain tavallisia CE A veneitä:
BENETEAU OCEANIS 361 STIX 32 AVS 120
BAVARIA 42 STIX 36 AVS 122
X YACHTS 43 STIX 40 AVS 119
SWAN 40 STIX 36 AVS 112
SWAN 44 STIX 38 AVS 123

.. ja joitain todella hyvillä arvoilla (yleensä isoja veneitä):
VANCOUVER 28 STIX 36 AVS 170
SOUTHERLY 110 STIX 55 AVS 151
X YACHT 70 STIX 73 AVS 126
SWAN 601 STIX 84 AVS 153
ISLAND PACKET 445 STIX 53 AVS 141

Pienillä veneillä STIX ja AVS vaihtelut ovat suuria, joitain tässä mielessä hyviä veneitä joukossa, yleensä eivät edes yllä CE A alarajalle.

mittaluku kirjoitti:

STIX lasketaan veneen mitoista, ainakin 20 lukua, osa hankalastikin saatavia. Lukuihin sisältyy painoja, painopisteiden korkeuksia, veneen fyysisiä mittoja, purjealoja jne.

STIX yksinään (tai AVS:n kanssa, joka oikeastaan sisältyy STIX:iin) ei anna kunnollista tai riittävää kuvaaa veneen merikelpoisuudesta. Se kyllä kertoo, mihin vene on kelvollinen. Korkeintaan.

Siis jos veneellä on pieni STIX, vene ei taatusti ole hyvä avomerivene.

Mutta jos STIX on suuri (ja vaikka hyvä AVS), vene ei välttämättä silti ole hyvä avomerivene.

Veneitä koon funktiona verratessa huomaa heti, että koon kasvaessa myös valtamerikelpoisuus paranee.

AVS STIX Vene

104 20 Etap 24i
127 24 Etap 28s
122 36 Etap 32
123 42 Etap 37s

124 28 First 27.7
131 31 First 31.7 (se ARC voittaja "Madonna")
130 41 First 44.7

Tuo EU:n määrittämä huviveneiden valtamerikelpoisuus eli CE Cat A alaraja on laskettu siten, että STIX pitää olla vähintäin 32 ja AVS pienillä veneillä vähintäin 124 ja isoilla 100 astetta.

Toisaalta CE A olosuhteet on määritelty niin, että veneen pitää selvitä valtamerioloissa 7 metrin aallokosta ja 10 Bf myrskystä (24.5 - 28.4 m/s tuuli).

Tuo 7 m aalto ja 10 Bf voi valtamerillä ylittyäkin ja siksi varsinkin STIX olisi hyvä olla normin alarajaa selvästi korkeampi (AVS sisältyy STIX-laskentaan). Tämänkin vuoksi iso vene on yleensä pientä turvallisempi, koska saman tyyppisillä veneillä isommalla on suurempi STIX ja isompi sietää korkeamman murtuvan aallon.

Näistä asioista tälläkin palstalla on moneen kertaan puhuttu, jutut löytyvät haulla.

Tässä vielä joitain tavallisia CE A veneitä:
BENETEAU OCEANIS 361 STIX 32 AVS 120
BAVARIA 42 STIX 36 AVS 122
X YACHTS 43 STIX 40 AVS 119
SWAN 40 STIX 36 AVS 112
SWAN 44 STIX 38 AVS 123

.. ja joitain todella hyvillä arvoilla (yleensä isoja veneitä):
VANCOUVER 28 STIX 36 AVS 170
SOUTHERLY 110 STIX 55 AVS 151
X YACHT 70 STIX 73 AVS 126
SWAN 601 STIX 84 AVS 153
ISLAND PACKET 445 STIX 53 AVS 141

Pienillä veneillä STIX ja AVS vaihtelut ovat suuria, joitain tässä mielessä hyviä veneitä joukossa, yleensä eivät edes yllä CE A alarajalle.

Lue lisää

STIX ja sen AVS perustuu usein aika vähän sen lopullisen myytävän veneen tietoihin. AVS voi pahimmillaan olla suunnittelijan toive, kun taas todellisuudessa vene olikin 1000 kg painavampi ja painopiste tällöin paljon korkeammalla.

Esimerkiksi tuon First 31.7:n AVS perustuen mitattuun runkomuotoon ja painopisteeseen, mutta ilman ruffin huomioimista on 105-108 astetta yksilöstä riippuen ja korkearikisellä jopa vain 103. Olisi hauska nähdä miten tuo 131 astetta on saatu!

Sitten joku onneton laittaa tiikkikannen ja rullamaston niin ollaankin jo selvästi alle 100 asteen.

Joakim_ kirjoitti:

STIX ja sen AVS perustuu usein aika vähän sen lopullisen myytävän veneen tietoihin. AVS voi pahimmillaan olla suunnittelijan toive, kun taas todellisuudessa vene olikin 1000 kg painavampi ja painopiste tällöin paljon korkeammalla.

Esimerkiksi tuon First 31.7:n AVS perustuen mitattuun runkomuotoon ja painopisteeseen, mutta ilman ruffin huomioimista on 105-108 astetta yksilöstä riippuen ja korkearikisellä jopa vain 103. Olisi hauska nähdä miten tuo 131 astetta on saatu!

Sitten joku onneton laittaa tiikkikannen ja rullamaston niin ollaankin jo selvästi alle 100 asteen.

Lue lisää

Juu, varsinkin pienten veneiden kohdalla nuo luvut ovat epämääräisiä. Taitaa olla niin, että lähes aina todellisuudessa niiden STIX ja AVS ovat laskennallisia arvoja huonompia. Lisäisin tuohon teakkikannen ja rullamaston luetteloon vielä korkealla mastossa olevan tutkan, kannelle köytetyt lisäpolttoaineen säiliöt, pelastuslautan ja spinnupuomin säilyttämisen pystyssä maston etureunassa. Ei nuo isossa veneessä juuri mitään tunnu, mutta pienen kohdalla noiden yhteisvaikutus romahduttaa veneen ominaisuudet.

Äkseleraattori kirjoitti:

No verrataanpa nyt sitä 371 Swania vaikka siihen uuteen X-37:n.
- Kokonaispituus ja leveys suunnilleen sama, X lienee kuitenkin tilavuudeltaan huomattavasti suurempi.
- Swan painaa valmistajan mukaan 7300kg, josta kölissä 2600kg.
- X painaa valmistajan mukaan 6400kg, josta kölissä 2715kg.

Voidaan siis todeta, että vanhan Swanin rungossa on noin 1000kg enemmän materiaalivahvuutta, josta toki osa kuuluu varmastikin painavampiin sisustusmateriaaleihin.

Purjepinta-alaa peruspurjein Swanilla noin 56m2, X:llä 78m2.
Satavarmaa on, että Äksää saa avotuulella alkaa reivaamaan jo todella aikaisessa vaiheessa, jonka jälkeen pitkästä mastosta on pelkkää haittaa.

Toisaalta on turhaa verrata näitä paatteja keskenään, sillä se joka ostaa Swanin ei Äksistä ole kiinnostunut ja varmaankin myös päin vastoin.

Lue lisää

"No verrataanpa nyt sitä 371 Swania vaikka siihen uuteen X-37:n.
- Kokonaispituus ja leveys suunnilleen sama, X lienee kuitenkin tilavuudeltaan huomattavasti suurempi.
- Swan painaa valmistajan mukaan 7300kg, josta kölissä 2600kg.
- X painaa valmistajan mukaan 6400kg, josta kölissä 2715kg."

Kaikkien venesuunnittelijoiden myöntämä fakta on, että kun veneitä verrataan toisiinsa, niin ratkaiseva pituusmitta on vesilinjan pituus (LWL), ei kokonaispituus. Se että Äkseleraattori ja Joakim eivät tätä tiedä kertoo paljon heidän tiedoistaan purjeveneiden suunnittelusta.

Swan 36:n LWL on 25,5 jalkaa ja X37:n 32,1 jalkaa. Siis X37 on siis vesilinjaltaan 25% suurempi kuin Swan 36 - eli veneet eivät suinkaan ole samankokoiset!

Swanin Displacement to LWL-suhde on 390 ja X37:n 190 -tämä kertoo kuinka paljon raskaampi vene Swan todellisuudessa on. (Suhde laskettuna jalka ja pauna-mitoilla)

Mittatiedot sivulta http://www.image-ination.com/sailcalc.html, josta löytyy muitakin veneiden mittakaavoja

vertailussa kirjoitti:

"No verrataanpa nyt sitä 371 Swania vaikka siihen uuteen X-37:n.
- Kokonaispituus ja leveys suunnilleen sama, X lienee kuitenkin tilavuudeltaan huomattavasti suurempi.
- Swan painaa valmistajan mukaan 7300kg, josta kölissä 2600kg.
- X painaa valmistajan mukaan 6400kg, josta kölissä 2715kg."

Kaikkien venesuunnittelijoiden myöntämä fakta on, että kun veneitä verrataan toisiinsa, niin ratkaiseva pituusmitta on vesilinjan pituus (LWL), ei kokonaispituus. Se että Äkseleraattori ja Joakim eivät tätä tiedä kertoo paljon heidän tiedoistaan purjeveneiden suunnittelusta.

Swan 36:n LWL on 25,5 jalkaa ja X37:n 32,1 jalkaa. Siis X37 on siis vesilinjaltaan 25% suurempi kuin Swan 36 - eli veneet eivät suinkaan ole samankokoiset!

Swanin Displacement to LWL-suhde on 390 ja X37:n 190 -tämä kertoo kuinka paljon raskaampi vene Swan todellisuudessa on. (Suhde laskettuna jalka ja pauna-mitoilla)

Mittatiedot sivulta http://www.image-ination.com/sailcalc.html, josta löytyy muitakin veneiden mittakaavoja

Lue lisää

Jep. Myönnetään että vertailukohteeksi valitsemani Swan oli huono valinta.
Tahdoin nyt kuitenkin vertailla edes vähän isompaan (ja uudempaan), kuin nuo alunperin esitetyt.
Mikäli käyttäisimme sinun esittämiäsi kriteereitä, pitäisi valita Swan 41.
Vesilinjaa on suunnilleen samalla mitalla X:n kanssa ja mikä parasta, se on S&S kaikkine parjattuine ja ihailtuine piirteineen. Sikälikin erinomainen vertailupari, että hankintahinta alkaa lähestyä X:n kauppahintaa. Aletaan jo siis puhua veneistä, joita mahdollinen ostaja saattaisi jo alkaa vertailemaankin.
Kaikki lienevät yhtä mieltä siitä, että tuon 41:n painoon verrattuna X on pahvia ja paperia.

Ja arvasit aivan oikein - en ole venesuunnittelija.

vertailussa kirjoitti:

"No verrataanpa nyt sitä 371 Swania vaikka siihen uuteen X-37:n.
- Kokonaispituus ja leveys suunnilleen sama, X lienee kuitenkin tilavuudeltaan huomattavasti suurempi.
- Swan painaa valmistajan mukaan 7300kg, josta kölissä 2600kg.
- X painaa valmistajan mukaan 6400kg, josta kölissä 2715kg."

Kaikkien venesuunnittelijoiden myöntämä fakta on, että kun veneitä verrataan toisiinsa, niin ratkaiseva pituusmitta on vesilinjan pituus (LWL), ei kokonaispituus. Se että Äkseleraattori ja Joakim eivät tätä tiedä kertoo paljon heidän tiedoistaan purjeveneiden suunnittelusta.

Swan 36:n LWL on 25,5 jalkaa ja X37:n 32,1 jalkaa. Siis X37 on siis vesilinjaltaan 25% suurempi kuin Swan 36 - eli veneet eivät suinkaan ole samankokoiset!

Swanin Displacement to LWL-suhde on 390 ja X37:n 190 -tämä kertoo kuinka paljon raskaampi vene Swan todellisuudessa on. (Suhde laskettuna jalka ja pauna-mitoilla)

Mittatiedot sivulta http://www.image-ination.com/sailcalc.html, josta löytyy muitakin veneiden mittakaavoja

Lue lisää

Jos haluat verrata painoja ja miettiä rakennevahvuuksia ei vesilinja ole ainakaan parempi mitta. Keulan muuttaminen pystyksi pidentää paljon vesilinjaa, muttei painoa. Swan 371:n ja X-37:n vesilinjaero selittyy täysin keulasta (371:n vesilinja alkaa 1,1 m keulasta X-37:n 0,4 m keulasta, molempien loppuu 10,5 m keulasta).

Toki vesilinja kertoo kohtuu paljon vauhtipotentiaalista uppoumanopeuksilla ja kuvaa siten veneen suorituskykyä paljon paremmin kuin kokonaispituus. Sitten pitää muistaa mittasäännön tuomat "huijaukset", joilla yrittiin saada vesilinja mittauksissa lyhyemmäksi kuin purjehdittaessa.

Joakim_ kirjoitti:

X-37, S&S Swan 36/37 ja Frers Swan 36 kaikki painavat parin sadan kilon tarkkuudella 7000 kg. Jos tarkkoja ollaan, nuo S&S:t ovat kaksi keveintä. Tietysti nuo uudemmat ovat oikeasti isompia veneitä, vaikka kokonaispituus on suunnilleen sama.

Korkea masto ja hyvin kulkeva runko auttaa kovasti, jos haluaa edetä sen 200 mailia vuorokaudessa, joka noilta alle 40 jalkaisilta S&S-veneiltä jää ikuiseksi haaveeksi.

Lue lisää

valmistajan mukaan...

Joakim_ kirjoitti:

STIX ja sen AVS perustuu usein aika vähän sen lopullisen myytävän veneen tietoihin. AVS voi pahimmillaan olla suunnittelijan toive, kun taas todellisuudessa vene olikin 1000 kg painavampi ja painopiste tällöin paljon korkeammalla.

Esimerkiksi tuon First 31.7:n AVS perustuen mitattuun runkomuotoon ja painopisteeseen, mutta ilman ruffin huomioimista on 105-108 astetta yksilöstä riippuen ja korkearikisellä jopa vain 103. Olisi hauska nähdä miten tuo 131 astetta on saatu!

Sitten joku onneton laittaa tiikkikannen ja rullamaston niin ollaankin jo selvästi alle 100 asteen.

Lue lisää

painaa 40 kg..., rullamastoa ei kait kukaan 31 jalkaiseen laitakkaan...

eskom kirjoitti:

valmistajan mukaan...

Eräällä on näköjään kova tarve käyttää rekisteröimätöntä nimimerkkiä eskom. Kaikki minut tuntevat tietävät, mitkä kirjoitukset ovat minun ja mitkä tämän häirikön. En kommentoi enempää häirikön viestejä.

eskom kirjoitti:

Eräällä on näköjään kova tarve käyttää rekisteröimätöntä nimimerkkiä eskom. Kaikki minut tuntevat tietävät, mitkä kirjoitukset ovat minun ja mitkä tämän häirikön. En kommentoi enempää häirikön viestejä.

Lue lisää

teidän eskom'ien juttuja toisistaan. Jos teitä nyt on useampi kuin 1.

Rekisteröi se nimimerkkisi ja turha hässäkkä loppuu heti.

lukija muiden joukossa kirjoitti:

teidän eskom'ien juttuja toisistaan. Jos teitä nyt on useampi kuin 1.

Rekisteröi se nimimerkkisi ja turha hässäkkä loppuu heti.

viitsi rekisteröisä. Turhaa vaivaa. Tuo edellinen eskom on joku häirikkö. Minä olen aito. En ymmärrä mitä mahtaa ajaa takaa. Taidan kuitenkin tietää tyypin, parivuotta sitten Kalmar - Hanko.

Nuo kuten suuri osa S&S veneistä on kisaveneeksi suunniteltuja. Siis ajalta ennen laajamittaista matkapurjehdusta. Niiden suunnittelussa on päätavoitteena ollut jossain kilpaluokassa pärjääminen ei mukavuus tms.

X-37 on myös suunniteltu osin kilpailukäyttöön eli IMS/ORC -säännössä (ehkä myös IRC?) pärjääväksi, mutta huomattavasti enemmän myös matkaveneeksi. Suurin osa noista menee kuitenkin pääosin tai kokonaan matkapurjehdukseen.

Aivan yhtälailla kisoissa pärjäävän veneen voisi edelleen tehdä myös S&S-tyyliseksi. Tietysti se olisi paljon hitaampi, mutta tämä kompensoituu mittaluvulla.

Parempi kysymys ehkä olisi miksei (juuri) kukaan enää tee veneitä 60-luvun S&S tyylisinä? Jos ne ovat parempia kuin nykyiset, luulisi niille olevan kysyntää ja tekijöitä. Vai ovatko ostajat mielestäsi niin tyhmiä, etteivät osaa valita itselleen sopivaa venettä?

Joakim_ kirjoitti:

Nuo kuten suuri osa S&S veneistä on kisaveneeksi suunniteltuja. Siis ajalta ennen laajamittaista matkapurjehdusta. Niiden suunnittelussa on päätavoitteena ollut jossain kilpaluokassa pärjääminen ei mukavuus tms.

X-37 on myös suunniteltu osin kilpailukäyttöön eli IMS/ORC -säännössä (ehkä myös IRC?) pärjääväksi, mutta huomattavasti enemmän myös matkaveneeksi. Suurin osa noista menee kuitenkin pääosin tai kokonaan matkapurjehdukseen.

Aivan yhtälailla kisoissa pärjäävän veneen voisi edelleen tehdä myös S&S-tyyliseksi. Tietysti se olisi paljon hitaampi, mutta tämä kompensoituu mittaluvulla.

Parempi kysymys ehkä olisi miksei (juuri) kukaan enää tee veneitä 60-luvun S&S tyylisinä? Jos ne ovat parempia kuin nykyiset, luulisi niille olevan kysyntää ja tekijöitä. Vai ovatko ostajat mielestäsi niin tyhmiä, etteivät osaa valita itselleen sopivaa venettä?

Lue lisää

"Parempi kysymys ehkä olisi miksei (juuri) kukaan enää tee veneitä 60-luvun S&S tyylisinä? Jos ne ovat parempia kuin nykyiset, luulisi niille olevan kysyntää ja tekijöitä. Vai ovatko ostajat mielestäsi niin tyhmiä, etteivät osaa valita itselleen sopivaa venettä?"

Voisiko selitys olla, että tarjontaa ohjaavat massamarkkinat ja kustannustekijät. S&S-tyyliset ovat nykyään kalliita rakentaa ja näyttävät liian vanhanaikaisilta? Esitteissä ja messuilla nykyiset veneet näyttävät avarilta ja mukavilta ja vieläpä näyttävät menestyvän kilpailuissakin hyvin. Ehkä keskimääräinen ostaja vetää näistä johtopäätöksen, että moderni vene on hänellekin varmin valinta? Myytävien veneiden paremmuutta turvallisen ja helpon avomeripurjehduksen kannalta enemmistöllä potentiaalisista ostajista on vaikeampi arvioida. Nuo ominaisuudet ilmenevät vasta ääriolosuhteissa, joita ei messuilla tai koepurjehduksella usein pääse kokemaan.

Tässä yksi ehdotus mahdolliseksi selitykseksi markkinoiden toiminnasta...

fundeeraaja kirjoitti:

"Parempi kysymys ehkä olisi miksei (juuri) kukaan enää tee veneitä 60-luvun S&S tyylisinä? Jos ne ovat parempia kuin nykyiset, luulisi niille olevan kysyntää ja tekijöitä. Vai ovatko ostajat mielestäsi niin tyhmiä, etteivät osaa valita itselleen sopivaa venettä?"

Voisiko selitys olla, että tarjontaa ohjaavat massamarkkinat ja kustannustekijät. S&S-tyyliset ovat nykyään kalliita rakentaa ja näyttävät liian vanhanaikaisilta? Esitteissä ja messuilla nykyiset veneet näyttävät avarilta ja mukavilta ja vieläpä näyttävät menestyvän kilpailuissakin hyvin. Ehkä keskimääräinen ostaja vetää näistä johtopäätöksen, että moderni vene on hänellekin varmin valinta? Myytävien veneiden paremmuutta turvallisen ja helpon avomeripurjehduksen kannalta enemmistöllä potentiaalisista ostajista on vaikeampi arvioida. Nuo ominaisuudet ilmenevät vasta ääriolosuhteissa, joita ei messuilla tai koepurjehduksella usein pääse kokemaan.

Tässä yksi ehdotus mahdolliseksi selitykseksi markkinoiden toiminnasta...

Lue lisää

Ainahan sitä selityksiä näyttää löytyvän. Suurimmat volyymit nykyisin myytävissä veneissä lienee Bavarialla ja ranskalaisten tehtaiden cruisingmalleilla. "Esitteissä ja messuilla nykyiset veneet näyttävät avarilta ja mukavilta ja vieläpä näyttävät menestyvän kilpailuissakin hyvin" Millä näistä eniten myydyistä veneistä pärjätään kilpailuissa hyvin?

Olisikohan kuitenkin niin, että ostajat eivät ole ihan niin tyhmiä ja tietämättömiä omista mieltymyksistään kun annat ymmärtää vaan he ihan tietoisesti ostavat sellaisia veneitä, jotka palvelevat parhaiten heidän käyttötarkoituksessaan?

Minkälaisia kokemuksia itselläsi on mainitsemissasi ääriolosuhteissa vanhoilla Swaneilla vs. moderneilla pursilla? Voitko kertoa minkälaisia eroja huomasit?

aloitteleva purjehtija kirjoitti:

Ainahan sitä selityksiä näyttää löytyvän. Suurimmat volyymit nykyisin myytävissä veneissä lienee Bavarialla ja ranskalaisten tehtaiden cruisingmalleilla. "Esitteissä ja messuilla nykyiset veneet näyttävät avarilta ja mukavilta ja vieläpä näyttävät menestyvän kilpailuissakin hyvin" Millä näistä eniten myydyistä veneistä pärjätään kilpailuissa hyvin?

Olisikohan kuitenkin niin, että ostajat eivät ole ihan niin tyhmiä ja tietämättömiä omista mieltymyksistään kun annat ymmärtää vaan he ihan tietoisesti ostavat sellaisia veneitä, jotka palvelevat parhaiten heidän käyttötarkoituksessaan?

Minkälaisia kokemuksia itselläsi on mainitsemissasi ääriolosuhteissa vanhoilla Swaneilla vs. moderneilla pursilla? Voitko kertoa minkälaisia eroja huomasit?

Lue lisää

Naiset varmaan valitsevat niitä veneitä, tai niitä ehkä yritetään käyttää houkuttimina ja niistä on tullut sitten trendikkäitä :) . Voisiko nykytekniikalla suunnitella veden alla mukavasti kulkevan veneen jossa olisi vain mastot pinnalla?

aloitteleva purjehtija kirjoitti:

Ainahan sitä selityksiä näyttää löytyvän. Suurimmat volyymit nykyisin myytävissä veneissä lienee Bavarialla ja ranskalaisten tehtaiden cruisingmalleilla. "Esitteissä ja messuilla nykyiset veneet näyttävät avarilta ja mukavilta ja vieläpä näyttävät menestyvän kilpailuissakin hyvin" Millä näistä eniten myydyistä veneistä pärjätään kilpailuissa hyvin?

Olisikohan kuitenkin niin, että ostajat eivät ole ihan niin tyhmiä ja tietämättömiä omista mieltymyksistään kun annat ymmärtää vaan he ihan tietoisesti ostavat sellaisia veneitä, jotka palvelevat parhaiten heidän käyttötarkoituksessaan?

Minkälaisia kokemuksia itselläsi on mainitsemissasi ääriolosuhteissa vanhoilla Swaneilla vs. moderneilla pursilla? Voitko kertoa minkälaisia eroja huomasit?

Lue lisää

Olen ollut kovassa kelissä sekä hans christianilla ja jeanneaulla.
HC kyyti oli kyllä huomattavasti mukavampaa, ja autopilottikin pysyi mukana.
J:ssä oli jysähtely kovempaa, autopilotti ei pysynyt mukana, vaan joutui käsin ohjata.
Vesi roiskui molemmissa, mutta hc:ssä pystyi nukkua sisällä ja veskissä käynti oli mukavampaa, kyyti yleisesti parempi. Kannella käyminen tuntui hc:ssä huomattavasti turvallisemmalta nostettujen laitojen ja rauhallisen käytöksen takia.

Kertoa voin. kirjoitti:

Olen ollut kovassa kelissä sekä hans christianilla ja jeanneaulla.
HC kyyti oli kyllä huomattavasti mukavampaa, ja autopilottikin pysyi mukana.
J:ssä oli jysähtely kovempaa, autopilotti ei pysynyt mukana, vaan joutui käsin ohjata.
Vesi roiskui molemmissa, mutta hc:ssä pystyi nukkua sisällä ja veskissä käynti oli mukavampaa, kyyti yleisesti parempi. Kannella käyminen tuntui hc:ssä huomattavasti turvallisemmalta nostettujen laitojen ja rauhallisen käytöksen takia.

Lue lisää

Vai nin, J:ssä olisi tietysti voinut trimmata purjeet oikein, niin pilottikin olisi varmaan toiminut. Sehän on mukavaa, että HC:n vessassa oli mukavaa. Minkälainen aallokko ja tuuli oli näissä "ääriolosuhteissa"?

fundeeraaja kirjoitti:

"Parempi kysymys ehkä olisi miksei (juuri) kukaan enää tee veneitä 60-luvun S&S tyylisinä? Jos ne ovat parempia kuin nykyiset, luulisi niille olevan kysyntää ja tekijöitä. Vai ovatko ostajat mielestäsi niin tyhmiä, etteivät osaa valita itselleen sopivaa venettä?"

Voisiko selitys olla, että tarjontaa ohjaavat massamarkkinat ja kustannustekijät. S&S-tyyliset ovat nykyään kalliita rakentaa ja näyttävät liian vanhanaikaisilta? Esitteissä ja messuilla nykyiset veneet näyttävät avarilta ja mukavilta ja vieläpä näyttävät menestyvän kilpailuissakin hyvin. Ehkä keskimääräinen ostaja vetää näistä johtopäätöksen, että moderni vene on hänellekin varmin valinta? Myytävien veneiden paremmuutta turvallisen ja helpon avomeripurjehduksen kannalta enemmistöllä potentiaalisista ostajista on vaikeampi arvioida. Nuo ominaisuudet ilmenevät vasta ääriolosuhteissa, joita ei messuilla tai koepurjehduksella usein pääse kokemaan.

Tässä yksi ehdotus mahdolliseksi selitykseksi markkinoiden toiminnasta...

Lue lisää

Varmasti myös muodilla jne. on vaikutusta, mutta kyllä Suomessa (ja maailmalla) on suuri määrä purjehtijoita, joilla on kokemusta S&S-tyylisestä veneestä kovassa kelissä, mutta silti 99,9% näistä ostavat jonkun nykyaikaisemman veneen kun venettä vaihtavat. Varmasti ovat sillä uudemmallakin veneellä joskus joutuneet kovaan keliin. Ehkä se ei edes ole ollut yhtä hyvä silloin, mutta kuitenkaan eivät vaihda takaisin. Tuo kovan kelin mahdollinen mukavuus on kuitenkin vain yksi osatekijä venettä valitessa.

Yhtä hyvin joku kunnon vanha maasturi on varmasti parempi kuin citymaasturit puhumattakaan tavallisista henkilöautoista kun oikeasti joutuu huonolle tielle/lumihankeen/maastoon. Kuinka moni tuollaisen sitten ostaa? Kuinka moni pitää sellaista parempana vaikkapa lapinreissuun?

aloitteleva purjehtija kirjoitti:

Vai nin, J:ssä olisi tietysti voinut trimmata purjeet oikein, niin pilottikin olisi varmaan toiminut. Sehän on mukavaa, että HC:n vessassa oli mukavaa. Minkälainen aallokko ja tuuli oli näissä "ääriolosuhteissa"?

Lue lisää

Minä olen ollut Avance 40:llä ihan riittävän kovassa kelissä Itämerellä.
Tolpassa oli silloin pelkkä jibi kutteristaagissa. Isosta mastosta oli paljon haittaa, mutta eipä epäilyttänyt hetkeäkään veneen kestävyys.
Saariston 20m/s ei tuntunut matkan lopulla yhtään miltään. Normi keli...

Mitenköhän kevytrakenteinen nykypaatti bulbiköleineen ja heppoisine vantteineen olisi pärjännyt? En kyllä osaa sanoa, mutta epäilyttää kyllä jo ihan kotisohvalla istuessa, itse veneessä istumisesta puhumattakaan.

Joakim_ kirjoitti:

Varmasti myös muodilla jne. on vaikutusta, mutta kyllä Suomessa (ja maailmalla) on suuri määrä purjehtijoita, joilla on kokemusta S&S-tyylisestä veneestä kovassa kelissä, mutta silti 99,9% näistä ostavat jonkun nykyaikaisemman veneen kun venettä vaihtavat. Varmasti ovat sillä uudemmallakin veneellä joskus joutuneet kovaan keliin. Ehkä se ei edes ole ollut yhtä hyvä silloin, mutta kuitenkaan eivät vaihda takaisin. Tuo kovan kelin mahdollinen mukavuus on kuitenkin vain yksi osatekijä venettä valitessa.

Yhtä hyvin joku kunnon vanha maasturi on varmasti parempi kuin citymaasturit puhumattakaan tavallisista henkilöautoista kun oikeasti joutuu huonolle tielle/lumihankeen/maastoon. Kuinka moni tuollaisen sitten ostaa? Kuinka moni pitää sellaista parempana vaikkapa lapinreissuun?

Lue lisää

Lähtökohdiltaankin ajatusmaailma jo laitteistoa ja kalustoa hankittaessa erillaiset, eikä yleensä hypitä noin erityyppisten valintojen välillä edestakaisin.

Jokotaimeininki kirjoitti:

Lähtökohdiltaankin ajatusmaailma jo laitteistoa ja kalustoa hankittaessa erillaiset, eikä yleensä hypitä noin erityyppisten valintojen välillä edestakaisin.

En tiedä oikein mitä tarkoitit, mutta lukuisat purjehtijat, joilla on ollut S&S tai vastaava vene purjehtivat nykyään modernimmalla. Aika harvalla (suomalaisella) on 60-luvulla ollut varaa ostaa Swan, mutta Antilloja jne. on ollut runsaasti. Se on ollut hyvä valinta silloin aivan kuten nykyään on hyvä valinta (suurimmalle osalle) joku modernimpi. Silloin ei ollut parempia ja nyt taas kukaan ei enää halua (uutena) tuollaista.

Joakim_ kirjoitti:

En tiedä oikein mitä tarkoitit, mutta lukuisat purjehtijat, joilla on ollut S&S tai vastaava vene purjehtivat nykyään modernimmalla. Aika harvalla (suomalaisella) on 60-luvulla ollut varaa ostaa Swan, mutta Antilloja jne. on ollut runsaasti. Se on ollut hyvä valinta silloin aivan kuten nykyään on hyvä valinta (suurimmalle osalle) joku modernimpi. Silloin ei ollut parempia ja nyt taas kukaan ei enää halua (uutena) tuollaista.

Lue lisää

Moni voi ajatella, että jossain purjehdusuransa vaiheessa haluaa sen uuden veneen, tai sitten veneen ostajalla, jolla on varaa uuteen isohkoon veneeseen on vähänlaisesti kiinnostusta omatoimiseen veneen varusteluun/kunnostamiseen - uudemmassa veneessä nämä specsit ovat selvemmät, voi myös olla peukalo keskemmällä kuin takavuosina;) Toisekseen, jos aika on kortilla, on uudempi paatti houkutteleva vaihtoehto. Myös: venekoko on kasvanut -> sisätilojen painotus valinnoissa myös.

Zuidaduida kirjoitti:

Moni voi ajatella, että jossain purjehdusuransa vaiheessa haluaa sen uuden veneen, tai sitten veneen ostajalla, jolla on varaa uuteen isohkoon veneeseen on vähänlaisesti kiinnostusta omatoimiseen veneen varusteluun/kunnostamiseen - uudemmassa veneessä nämä specsit ovat selvemmät, voi myös olla peukalo keskemmällä kuin takavuosina;) Toisekseen, jos aika on kortilla, on uudempi paatti houkutteleva vaihtoehto. Myös: venekoko on kasvanut -> sisätilojen painotus valinnoissa myös.

Lue lisää

että vaikka purjehdus on lisääntynyt, niin ennusteet ovat parantuneet ja muutenkin reippaassa kelissä purjehtiminen on vähentynyt verrattuna purjehdittuihin kokonaismaileihin

Joakim_ kirjoitti:

Nuo kuten suuri osa S&S veneistä on kisaveneeksi suunniteltuja. Siis ajalta ennen laajamittaista matkapurjehdusta. Niiden suunnittelussa on päätavoitteena ollut jossain kilpaluokassa pärjääminen ei mukavuus tms.

X-37 on myös suunniteltu osin kilpailukäyttöön eli IMS/ORC -säännössä (ehkä myös IRC?) pärjääväksi, mutta huomattavasti enemmän myös matkaveneeksi. Suurin osa noista menee kuitenkin pääosin tai kokonaan matkapurjehdukseen.

Aivan yhtälailla kisoissa pärjäävän veneen voisi edelleen tehdä myös S&S-tyyliseksi. Tietysti se olisi paljon hitaampi, mutta tämä kompensoituu mittaluvulla.

Parempi kysymys ehkä olisi miksei (juuri) kukaan enää tee veneitä 60-luvun S&S tyylisinä? Jos ne ovat parempia kuin nykyiset, luulisi niille olevan kysyntää ja tekijöitä. Vai ovatko ostajat mielestäsi niin tyhmiä, etteivät osaa valita itselleen sopivaa venettä?

Lue lisää

Jos kaverilla on halvalla ostettu hyväkuntoinen, ja itse ostaa miljoonalla uuden samanlaisen, niin voi mennä ego. Neljännesmiljoonalla saa sen modernin egoveneen.
Ennen kai niilläkin sai trendikästä egoa mutta sai samalla valtameriveneen. Nykyään saa myös uusia vanhanmallisia valtameriveneitä ulkomailta mutta niillä taas ei saa trendikästä egoa.

jospa on kirjoitti:

Jos kaverilla on halvalla ostettu hyväkuntoinen, ja itse ostaa miljoonalla uuden samanlaisen, niin voi mennä ego. Neljännesmiljoonalla saa sen modernin egoveneen.
Ennen kai niilläkin sai trendikästä egoa mutta sai samalla valtameriveneen. Nykyään saa myös uusia vanhanmallisia valtameriveneitä ulkomailta mutta niillä taas ei saa trendikästä egoa.

Lue lisää

Pitävät hyvin arvonsa ja ne ovat edelleen maailmalla haluttuja. Pointti vaan on siinä, että niiden hintataso ikäisikseen on suhteellisen korkea, joten niitä harvemmin eksyy maailmalta tänne. Toinen seikka mikä vaikuttaa on, se että 20-30 vuottakin avamerikäytössä ollut vene pitäisi varustaa uudelleen. Sisustuskin osittain uusia ja kone menee vaihtoon. Kun YKSITYISHENKILÖ ryhtyy tähän ja hankkii osat yksittäin esim paikallisilta dealereilta tai vaikka netistäkin se maksaa maltaita. Kun laskee kunnostuksen ja ostohinnan yhteen, rahalla saa kaksi uutta samankokoista bavariaa tai 1½ ranskalaisvenettä. Kunnostukseen käytetyistä rahoista voi vuoden kuluttua saada enenitään puolet pois, joten taloudellisesti tuo ei ole kovin kannattavaa. Mutta isompien vesien rannalla tuota tehdään jatkuvasti. Ja siitä syystä, että ostajat haluavat hyvän avomeriveen.

Empiiri kirjoitti:

että vaikka purjehdus on lisääntynyt, niin ennusteet ovat parantuneet ja muutenkin reippaassa kelissä purjehtiminen on vähentynyt verrattuna purjehdittuihin kokonaismaileihin

Lue lisää

ei uskalleta - eikä kannatakkaan - lähteä kovaan keliin ainakaan avomerelle.

aloitteleva purjehtija kirjoitti:

Vai nin, J:ssä olisi tietysti voinut trimmata purjeet oikein, niin pilottikin olisi varmaan toiminut. Sehän on mukavaa, että HC:n vessassa oli mukavaa. Minkälainen aallokko ja tuuli oli näissä "ääriolosuhteissa"?

Lue lisää

Kun mennään oikeasti avomerellä pidempää legiä, niin oleellista on juri se että "vessassa on mukavaa" eli toisen sanoen oleellista on että nukkumisen, vessahygienia, ruoanvalmistuksen ja ruokailun kaltaiset perusvälttämättömyydet pystyy hoitamaan. Jos täytyy 5 päivää pidätellä paskaa, niin siinä ei paljoa lohduta solmua kovempi vauhti.

Kunnostaja ässä kirjoitti:

Pitävät hyvin arvonsa ja ne ovat edelleen maailmalla haluttuja. Pointti vaan on siinä, että niiden hintataso ikäisikseen on suhteellisen korkea, joten niitä harvemmin eksyy maailmalta tänne. Toinen seikka mikä vaikuttaa on, se että 20-30 vuottakin avamerikäytössä ollut vene pitäisi varustaa uudelleen. Sisustuskin osittain uusia ja kone menee vaihtoon. Kun YKSITYISHENKILÖ ryhtyy tähän ja hankkii osat yksittäin esim paikallisilta dealereilta tai vaikka netistäkin se maksaa maltaita. Kun laskee kunnostuksen ja ostohinnan yhteen, rahalla saa kaksi uutta samankokoista bavariaa tai 1½ ranskalaisvenettä. Kunnostukseen käytetyistä rahoista voi vuoden kuluttua saada enenitään puolet pois, joten taloudellisesti tuo ei ole kovin kannattavaa. Mutta isompien vesien rannalla tuota tehdään jatkuvasti. Ja siitä syystä, että ostajat haluavat hyvän avomeriveen.

Lue lisää

Oletkos varma, että noita ostetaan oikeasti siksi, että "ostajat haluavat hyvän avomeriveen"? Vähän sama juttu kun ostaako joku E-type Jaguarin halutessaan hyvän urheiluauton.

Voi toki ollakin, että tuo on motivaatio, mutta yhtälailla noilla on klassikkoarvoa kuin E-typellä ja vanhoilla puuveneillä.

Pitääkö S&S veneet yleisesti jotenkin erityisen hyvin arvonsa? Swanit toki pitävät kohtuu hyvin arvonsa, mutta ovat myös olleet uutena todella kalliita, joten siihen nähden ehkeivät pidäkään niin hyvin. Ja myös keskimäärin hyvin pidettyjä.

Joku muu S&S vene ei sitten ehkä olekaan niin kallis. Esimerkiksi Antilla 30 taitaa olla hinnaltaan sama kuin moni muukin vanha 30-jalkainen ja selvästi halvempi kuin vaikkapa Inferno 31, joka toki on uudempi, mutta 20 tai 30 vuotta alkaa olla aika yhdentekevää jo.

Parin yli 30-vuotiaan Swanin kunnostusta seuranneena en kadehdi tuollaisen ostajaa. Runko pahasti lasikuituruttoinen, tiikkikansi kokonaan uusittava jne. Kunnostukseen meni enemmän kuin veneen ostohinta ja pari kautta hukkaan. Toki vene nyt on hieno klassikko ja herättää varmasti enemmän tunteita satamassa kuin samanhintainen uusi. Tietääkseeni noilla ei juuri Saaristomerta pidemmälle ole ehditty, joten avomerimyräkät lienee vielä kokematta.

Joakim_ kirjoitti:

Varmasti myös muodilla jne. on vaikutusta, mutta kyllä Suomessa (ja maailmalla) on suuri määrä purjehtijoita, joilla on kokemusta S&S-tyylisestä veneestä kovassa kelissä, mutta silti 99,9% näistä ostavat jonkun nykyaikaisemman veneen kun venettä vaihtavat. Varmasti ovat sillä uudemmallakin veneellä joskus joutuneet kovaan keliin. Ehkä se ei edes ole ollut yhtä hyvä silloin, mutta kuitenkaan eivät vaihda takaisin. Tuo kovan kelin mahdollinen mukavuus on kuitenkin vain yksi osatekijä venettä valitessa.

Yhtä hyvin joku kunnon vanha maasturi on varmasti parempi kuin citymaasturit puhumattakaan tavallisista henkilöautoista kun oikeasti joutuu huonolle tielle/lumihankeen/maastoon. Kuinka moni tuollaisen sitten ostaa? Kuinka moni pitää sellaista parempana vaikkapa lapinreissuun?

Lue lisää

"Yhtä hyvin joku kunnon vanha maasturi..."

Eikö voisi jo lopettaa nämä typerät autovertaukset - autoilulla on hyvin vähän tekemistä edes tavallisen saaristopurjhduksen kanssa, saatikka sitten avomeripurjehduksen.

Jos autoilu olisi kuin avomeripurjehdus niin silloin ajettaisiin jollain jumalattoman suurella juoksuhiekkaaavikolla, jolla autosta ulosastuminen tietäisi varmaan kuolemaa, pysähtynyt auto uppoaisi myös ja lähin turvallinen paikka olisi parin päivän matkan päässä. Tuolloin maastureita myytäisiin kyllä paljon enemmän kuin nykyään.

fundeeraaja kirjoitti:

"Parempi kysymys ehkä olisi miksei (juuri) kukaan enää tee veneitä 60-luvun S&S tyylisinä? Jos ne ovat parempia kuin nykyiset, luulisi niille olevan kysyntää ja tekijöitä. Vai ovatko ostajat mielestäsi niin tyhmiä, etteivät osaa valita itselleen sopivaa venettä?"

Voisiko selitys olla, että tarjontaa ohjaavat massamarkkinat ja kustannustekijät. S&S-tyyliset ovat nykyään kalliita rakentaa ja näyttävät liian vanhanaikaisilta? Esitteissä ja messuilla nykyiset veneet näyttävät avarilta ja mukavilta ja vieläpä näyttävät menestyvän kilpailuissakin hyvin. Ehkä keskimääräinen ostaja vetää näistä johtopäätöksen, että moderni vene on hänellekin varmin valinta? Myytävien veneiden paremmuutta turvallisen ja helpon avomeripurjehduksen kannalta enemmistöllä potentiaalisista ostajista on vaikeampi arvioida. Nuo ominaisuudet ilmenevät vasta ääriolosuhteissa, joita ei messuilla tai koepurjehduksella usein pääse kokemaan.

Tässä yksi ehdotus mahdolliseksi selitykseksi markkinoiden toiminnasta...

Lue lisää

"Parempi kysymys ehkä olisi miksei (juuri) kukaan enää tee veneitä 60-luvun S&S tyylisinä? Jos ne ovat parempia kuin nykyiset, luulisi niille olevan kysyntää ja tekijöitä. Vai ovatko ostajat mielestäsi niin tyhmiä, etteivät osaa valita itselleen sopivaa venettä?"

Muutama mieleen tuleva selitys:
- Perinteiset venee ovat kalliita tehdä (suhteessa kokonaispituuteen tai sisätilojen suuruuteen), koska ovat painavia (paljon lasikuitua) ja hankalan mallisia (alaslasketut pilssit, skegit peräsimen edessä yms.)
- Kyllä perinteisiä avomeriveneitä (S&S tyylisiä) tehdään ja ostetaan edelleen esim. englannissa, katso toista keskustelua, jossa puheuttiin mm. Rustler veneistä. Siellä ollaan purjehtiessa heti avomerella, joka on paljon hankalampi kuin Itämeri missään kohdassa
- Suomessa ei tarvitse oikeasti avomerikelpoista venettä, kun purjehdus on saarien suojassa puikkelehtimistä. Eikä Tallinnaankaan mennessä tarvitse, kun kuuntelee säätiedotukset voi mennä millä kiululla vain. Ja vaikka iskisi kovempikin keli, niin hyvin harvoin se on oikeasti myrskyä. Aallokko nousee erittäin harvoin todella suureksi, ja aallokkoahan se on joka merellä aiheuttaa hankaluuksia, ei niinkään kova tuuli.
- Nykyään suurimmalle osasta veneilijöitä tarkeintä ovat mukavat asuintilat, eivät veneen purjehdusominaisuudet. Tämän näkee venemessuilla: kaikki kävijät menevät heti sisätiloihin ja vietävät siellä koko aikansa. Avotilassa ei juuri kukaan kokeile mahtuuko ruorin taakse istumaan ja miten näkee kajuutan ylitse eteenpäin. Puhumattakaan, että joku kävisi kannella ja vaikka tarkastaisi keulassa olevat varustukset.
- Veneilijöihin on tullut paljon uutta porukkaa, ja hyvin harvalla on kykyä nähdä mikä vene käyttäytyy mukavasti merenkäynnissä, mikä ei. Tai muutenkaan kiinnittää huomiota olennaisiin asioihin venettä ostaessaan: Kävin venetorilla katsomassa siellä myytävää H-venettä (nostalgiasyistä, kun sellainen oli itsellänikin aiemmin). Kun katsoin näkyikö pilssissä merkkejä karilleajosta, niin myyjä kertoi minun olleen ensimmäinen ostajaehdokas monista joka oli ylipäätään halunnut katsoa pilssiin.

joopa-pa-joo kirjoitti:

"Parempi kysymys ehkä olisi miksei (juuri) kukaan enää tee veneitä 60-luvun S&S tyylisinä? Jos ne ovat parempia kuin nykyiset, luulisi niille olevan kysyntää ja tekijöitä. Vai ovatko ostajat mielestäsi niin tyhmiä, etteivät osaa valita itselleen sopivaa venettä?"

Muutama mieleen tuleva selitys:
- Perinteiset venee ovat kalliita tehdä (suhteessa kokonaispituuteen tai sisätilojen suuruuteen), koska ovat painavia (paljon lasikuitua) ja hankalan mallisia (alaslasketut pilssit, skegit peräsimen edessä yms.)
- Kyllä perinteisiä avomeriveneitä (S&S tyylisiä) tehdään ja ostetaan edelleen esim. englannissa, katso toista keskustelua, jossa puheuttiin mm. Rustler veneistä. Siellä ollaan purjehtiessa heti avomerella, joka on paljon hankalampi kuin Itämeri missään kohdassa
- Suomessa ei tarvitse oikeasti avomerikelpoista venettä, kun purjehdus on saarien suojassa puikkelehtimistä. Eikä Tallinnaankaan mennessä tarvitse, kun kuuntelee säätiedotukset voi mennä millä kiululla vain. Ja vaikka iskisi kovempikin keli, niin hyvin harvoin se on oikeasti myrskyä. Aallokko nousee erittäin harvoin todella suureksi, ja aallokkoahan se on joka merellä aiheuttaa hankaluuksia, ei niinkään kova tuuli.
- Nykyään suurimmalle osasta veneilijöitä tarkeintä ovat mukavat asuintilat, eivät veneen purjehdusominaisuudet. Tämän näkee venemessuilla: kaikki kävijät menevät heti sisätiloihin ja vietävät siellä koko aikansa. Avotilassa ei juuri kukaan kokeile mahtuuko ruorin taakse istumaan ja miten näkee kajuutan ylitse eteenpäin. Puhumattakaan, että joku kävisi kannella ja vaikka tarkastaisi keulassa olevat varustukset.
- Veneilijöihin on tullut paljon uutta porukkaa, ja hyvin harvalla on kykyä nähdä mikä vene käyttäytyy mukavasti merenkäynnissä, mikä ei. Tai muutenkaan kiinnittää huomiota olennaisiin asioihin venettä ostaessaan: Kävin venetorilla katsomassa siellä myytävää H-venettä (nostalgiasyistä, kun sellainen oli itsellänikin aiemmin). Kun katsoin näkyikö pilssissä merkkejä karilleajosta, niin myyjä kertoi minun olleen ensimmäinen ostajaehdokas monista joka oli ylipäätään halunnut katsoa pilssiin.

Lue lisää

Väitätkö oikeasti, että umpilaminaattinen runko on kallis tehdä? Ei lasikuitu ole kallista. Kyseleppä jostain mitä maksaa lasikuituvalmis runko ja vertaa sitä valmiin veneen hintaan.

Kallista sensijaan on tehdä kunnon sisustus paksusta tavarasta ja hyvä heloitus.

Tiedän kyllä, että muutamia S&S-tyylisiä valmistavia veistämöitä on, mutta ei niitä kovin suosittuina voi pitää edes Englannissa puhumattakaa Ranskasta, jossa on aivan yhtä avomerta.

Kuten itse sanotkin "Siellä ollaan purjehtiessa heti avomerella, joka on paljon hankalampi kuin Itämeri missään kohdassa". Miksi Itämerellä purjehtivan pitäisi ostaa vene vain sen takia, että se on ehkä parempi jossain muualla?

Varmasti on paljon purjehtijoita, joille purjehdusominaisuudet eivät merkitse paljoa. Minulle ne merkitsevät erittäin paljon ja siksi en S&S-tyylistä venettä harkitsisikaan. Tiedän kyllä, että joskus olisi etua olla erilainen vene kuin nykyinen, mutta 99% ajasta taas ei. Ehkä olisin lähtenyt kryssimään S&S veneellä 12-15 m/s vastatuuleen Nynäshmanin ulkopuolelta Visbyhyn, mutta tuskin perhe olisi siitäkään pitänyt ja aika kauan tuossa olisi mennyt ja olisko se oikeasti ollut mielekästä. Pääseehän tuonne ensivuonnakin, jos sattuu parempi tuulensuunta.

Joakim_ kirjoitti:

Oletkos varma, että noita ostetaan oikeasti siksi, että "ostajat haluavat hyvän avomeriveen"? Vähän sama juttu kun ostaako joku E-type Jaguarin halutessaan hyvän urheiluauton.

Voi toki ollakin, että tuo on motivaatio, mutta yhtälailla noilla on klassikkoarvoa kuin E-typellä ja vanhoilla puuveneillä.

Pitääkö S&S veneet yleisesti jotenkin erityisen hyvin arvonsa? Swanit toki pitävät kohtuu hyvin arvonsa, mutta ovat myös olleet uutena todella kalliita, joten siihen nähden ehkeivät pidäkään niin hyvin. Ja myös keskimäärin hyvin pidettyjä.

Joku muu S&S vene ei sitten ehkä olekaan niin kallis. Esimerkiksi Antilla 30 taitaa olla hinnaltaan sama kuin moni muukin vanha 30-jalkainen ja selvästi halvempi kuin vaikkapa Inferno 31, joka toki on uudempi, mutta 20 tai 30 vuotta alkaa olla aika yhdentekevää jo.

Parin yli 30-vuotiaan Swanin kunnostusta seuranneena en kadehdi tuollaisen ostajaa. Runko pahasti lasikuituruttoinen, tiikkikansi kokonaan uusittava jne. Kunnostukseen meni enemmän kuin veneen ostohinta ja pari kautta hukkaan. Toki vene nyt on hieno klassikko ja herättää varmasti enemmän tunteita satamassa kuin samanhintainen uusi. Tietääkseeni noilla ei juuri Saaristomerta pidemmälle ole ehditty, joten avomerimyräkät lienee vielä kokematta.

Lue lisää

Ihan kiva lueskella tätä keskustelua, kieltämättä tulee kyllä sellainen olo että liiallinen netin käyttö ja keskuslämmitetyissä sisätiloissa istuminen on vaikuttanut aivojen purjehdusosioon monilla, eikä lainkaan postiivisesti.

Tietysti veneet ovat teknisiä laitteita ja niitä voidaan vertailla vaikka millä mittareilla, olivat ne sitten kvaliteettisia tai kvantitatiivisia. Mielestäni kyllä veneessä on tärkeintä kuitenkin lopulta "tunne" tai "fiilis" tai joku voisi jopa sanoa, että veneillä on sielu (tai ainakin joillakin veneillä).

Olen vuosien varrella liikkunut monilla veneillä ja eri paikoissa; on pakko todeta että jotkut veneet vaan tuntuvat paljon turvallisimmilta ja paremmilta. Merellä ollaan luonnonvoimien armoilla - toisin kuin täällä toimistossa netin ääressä - jolloin juuri mielestäni luotettuvuus (tai tunne siitä) on tärkeää purjehdusnautinnon kannalta, oli sitten vauhti tai tuulensuunta mikä tahansa.

Yhden vanhan "klassikon" olen kunnostanut, tämä oli kyllä työläs mutta antoisa projekti ja "suhde" veneeseen oli kyllä ihan eri sen jälkeen. En silti voi sitä ihan kaikille suositella, kyllä sellainen on kokonaisuudessaan aika kuvio eikä taloudellisestikaan välttämättä järkevä kuvio - todettakoon että hyvän ja asiallisen veneen hankkiminen järkevällä kustannustasolla on vaikeaa (tai siis vain ongelma niille joilla ei ole oikeasti rahaa).

Vielä näihin "uusiin veneisiin" on pakko todeta että monet näyttävät hienolta ja niissä on kivat sisätilat, usein myös asiallinen kansivarustus mutta muuten tilanne on sama kuin parkkipaikalla: ainoa mistä oman Corollan erottaa naapurin samanlaisesta on rekisterilaatta! Jos tämä ei häiritse niin mikäs siinä sitten, kukin seilatkoon tyylillään....

Pena

ps
alle 4 tuntia siihen kun voi nostaa purjeet, suosittelen muillekin!

Joakim_ kirjoitti:

Väitätkö oikeasti, että umpilaminaattinen runko on kallis tehdä? Ei lasikuitu ole kallista. Kyseleppä jostain mitä maksaa lasikuituvalmis runko ja vertaa sitä valmiin veneen hintaan.

Kallista sensijaan on tehdä kunnon sisustus paksusta tavarasta ja hyvä heloitus.

Tiedän kyllä, että muutamia S&S-tyylisiä valmistavia veistämöitä on, mutta ei niitä kovin suosittuina voi pitää edes Englannissa puhumattakaa Ranskasta, jossa on aivan yhtä avomerta.

Kuten itse sanotkin "Siellä ollaan purjehtiessa heti avomerella, joka on paljon hankalampi kuin Itämeri missään kohdassa". Miksi Itämerellä purjehtivan pitäisi ostaa vene vain sen takia, että se on ehkä parempi jossain muualla?

Varmasti on paljon purjehtijoita, joille purjehdusominaisuudet eivät merkitse paljoa. Minulle ne merkitsevät erittäin paljon ja siksi en S&S-tyylistä venettä harkitsisikaan. Tiedän kyllä, että joskus olisi etua olla erilainen vene kuin nykyinen, mutta 99% ajasta taas ei. Ehkä olisin lähtenyt kryssimään S&S veneellä 12-15 m/s vastatuuleen Nynäshmanin ulkopuolelta Visbyhyn, mutta tuskin perhe olisi siitäkään pitänyt ja aika kauan tuossa olisi mennyt ja olisko se oikeasti ollut mielekästä. Pääseehän tuonne ensivuonnakin, jos sattuu parempi tuulensuunta.

Lue lisää

Miksi Joakim haukut niin noita S&S-veneitä? Ne edustavat merkittäviä edistysaskeleita venesuunnittelussa ja kyllä ne ihan mukavasti purjehtivat. Polaarit tietysti ovat klassisen veneen, mutta kyllä tuollaisella pääsee turvallisesti aina perille. Ehkei ole hauskaa kryssiä 12-15m/s vastatuuleen perheen kanssa, mutta voi olla kaveriporukalla, vaikka tuulta olisikin 15-18m/s jos luottaa veneeseen. Tai no, ehkä ei montaa vuorokautta, mutta kuitenkin. Kyllä ne ovat ihan hyviä veneitä ottaen huomioon että monet ovat suunniteltu pitkälti yli 40v sitten. Paljonko uudet veneet ovat kehittyneet niistä? Kulkevat kovempaa avotuulilla ja kevyessä kryssissä tai kovemmassa kryssissä suojaisissa vesissä. Mutta entä sitten ne kovat avomerikryssit? Onkohan moni arvon foorumilaisista edes ollut jossain kovassa kelissä (Porkkalan selällä ei välttämättä ole kaikesta huolimatta myrskyjä)? Mielestäni on turha haukkua noita vanhoja veneitä, muttei niitä ehkä tarvitse myöskään kehua maasta taivaaseen. Ne ovat hyviä luotettavia veneitä ja niin ovat monet muutkin. Mikä vene sinulla Joakim itselläsi on?

Joakim_ kirjoitti:

Väitätkö oikeasti, että umpilaminaattinen runko on kallis tehdä? Ei lasikuitu ole kallista. Kyseleppä jostain mitä maksaa lasikuituvalmis runko ja vertaa sitä valmiin veneen hintaan.

Kallista sensijaan on tehdä kunnon sisustus paksusta tavarasta ja hyvä heloitus.

Tiedän kyllä, että muutamia S&S-tyylisiä valmistavia veistämöitä on, mutta ei niitä kovin suosittuina voi pitää edes Englannissa puhumattakaa Ranskasta, jossa on aivan yhtä avomerta.

Kuten itse sanotkin "Siellä ollaan purjehtiessa heti avomerella, joka on paljon hankalampi kuin Itämeri missään kohdassa". Miksi Itämerellä purjehtivan pitäisi ostaa vene vain sen takia, että se on ehkä parempi jossain muualla?

Varmasti on paljon purjehtijoita, joille purjehdusominaisuudet eivät merkitse paljoa. Minulle ne merkitsevät erittäin paljon ja siksi en S&S-tyylistä venettä harkitsisikaan. Tiedän kyllä, että joskus olisi etua olla erilainen vene kuin nykyinen, mutta 99% ajasta taas ei. Ehkä olisin lähtenyt kryssimään S&S veneellä 12-15 m/s vastatuuleen Nynäshmanin ulkopuolelta Visbyhyn, mutta tuskin perhe olisi siitäkään pitänyt ja aika kauan tuossa olisi mennyt ja olisko se oikeasti ollut mielekästä. Pääseehän tuonne ensivuonnakin, jos sattuu parempi tuulensuunta.

Lue lisää

"Väitätkö oikeasti, että umpilaminaattinen runko on kallis tehdä?"

Voin olla väärässäkin, en ole veneenrakennuksen ammattilainen.


"Tiedän kyllä, että muutamia S&S-tyylisiä valmistavia veistämöitä on, mutta ei niitä kovin suosittuina..."

Koska ne veneet ovat kalliita. Varmaan paljon useampi ostaisi vaikka Rustler 42:n , jos se olisi samanhintainen kuin vaikka Bavaria 42 (mitenkään Bavariaa haukkumatta). Toki on niitäkin jotka eivät ostaisi.

"Kuten itse sanotkin "Siellä ollaan purjehtiessa heti avomerella, joka on paljon hankalampi kuin Itämeri missään kohdassa". Miksi Itämerellä purjehtivan pitäisi ostaa vene vain sen takia, että se on ehkä parempi jossain muualla?"

En ole kertaakaan väittänyt että pitäisi ostaa. Jos luit ja ymmärsit tekstini, niin huomaat että vastasin kysymykseen "miksei kukaan tee 60-luvun tyylisiä venetiä ja miksei niitä osteta". Päinvastoin, minähän juuri kirjoitin, että Suomessa ei osteta oikeasti avomerikelpoisia veneitä, [osittain] sen vuoksi, että täällä ei ole niille tarvetta.

"Varmasti on paljon purjehtijoita, joille purjehdusominaisuudet eivät merkitse paljoa. Minulle ne merkitsevät erittäin paljon ja siksi en S&S-tyylistä venettä harkitsisikaan."

Purjehdusominaisuudet on niin epämääräinen termi, että se voi merkitä kovin eri asioita eri ihmisille ja eri yhteyksissä. Yhdelle se merkitsee mahdollisimman kovaa vauhtia vaikka epämukavasti, toiselle se merkitsee mahdollisimman mukavaa purjehdusta myös kovemmassa kelissä (ja kolmannelle, neljännelle ja viidennelle vielä ihan jotain muuta). Yleensä kun jotain ominaisuutta haluaa, niin jostain muusta joutuu luopumaan.
Jos minulla olisi aivan tolkuttomasti rahaa, niin minulla olisi varmaan useampi erityyppinen vene, kukin eri tarkoituksiin.

*Retorinen* kysymys, ei pelkästään Joakimile, vaan kaikille niille, joille hyvät purjehdusominaisuudet = nopea vene: Miksi ette osta urheilullista trimaraania tai katamaraania? Niiden nopeudet ovat aivan toista luokkaa kuin yksirunkoisten, ja pystyyhän niissä asumaan, sen todistavat jo useat atlantin ylityskisat. [ei tarvitse vastata].

"Tiedän kyllä, että joskus olisi etua olla erilainen vene kuin nykyinen, mutta 99% ajasta taas ei. Ehkä olisin lähtenyt kryssimään S&S veneellä 12-15 m/s vastatuuleen Nynäshmanin ulkopuolelta Visbyhyn, mutta tuskin perhe olisi siitäkään pitänyt ja aika kauan tuossa olisi mennyt ja olisko se oikeasti ollut mielekästä. Pääseehän tuonne ensivuonnakin, jos sattuu parempi tuulensuunta."

Tämä treadin aloittaja kirjoitti "minkätyyppisellä rungolla ja rikillä olisi helpointa ja turvallisinta purjehtia myös avomeriolosuhteissa". Avomeripurjehdus on kovin tulkinnallinen termi, mutta minusta siihen kuuluu se mahdollisuus, että joudutaan (merimatkan aikana) keliin jota ei osattu ennustaa. Sen takia kirjoitinkin, että Helsingistä Tallinnaan purjehtiminen ei ole vielä 'oikeaa' avomeripurjehdusta. Jos tuollainen kovaan keliin joutumisen mahdollisuus on olemassa, niin silloin tietysti arvostaa venettä, joka selviytyy mahdollisimman kovasta kelistä ja tekee sen vielä suhtkoht mukavasti miehistölle - koska miehistä on se heikko lenkki, ei itse vene.

Voi tietysti olla monta mieltä siitä mikä on ja mikä ei ole ja onko koko Itämerellä tuossa mielessä oikeaa avomeripurjehdusta. [Ei, minua ei kiinnosta alkaa väittelemään siitä mikä on/ei ole avomeripurjehdusta, milloin voi joutua keliin jota ei voinut ennustaa/välttää tai mikä on nykyinen merisääennusteiden taso tms.]

Huomaa Joakim, että minä en ole missään kohtaa väittänyt, että sinun tai kenenkään muun pitäisi purjehtia tietynlaisella veneellä. Minun puolestani käytä ihan vapaasti sitä venettä mikä sinulle parhaiten sopii. Ja aivan niin isoilla vesille kuin parhaaksi näet.

olin muttei rod kirjoitti:

Miksi Joakim haukut niin noita S&S-veneitä? Ne edustavat merkittäviä edistysaskeleita venesuunnittelussa ja kyllä ne ihan mukavasti purjehtivat. Polaarit tietysti ovat klassisen veneen, mutta kyllä tuollaisella pääsee turvallisesti aina perille. Ehkei ole hauskaa kryssiä 12-15m/s vastatuuleen perheen kanssa, mutta voi olla kaveriporukalla, vaikka tuulta olisikin 15-18m/s jos luottaa veneeseen. Tai no, ehkä ei montaa vuorokautta, mutta kuitenkin. Kyllä ne ovat ihan hyviä veneitä ottaen huomioon että monet ovat suunniteltu pitkälti yli 40v sitten. Paljonko uudet veneet ovat kehittyneet niistä? Kulkevat kovempaa avotuulilla ja kevyessä kryssissä tai kovemmassa kryssissä suojaisissa vesissä. Mutta entä sitten ne kovat avomerikryssit? Onkohan moni arvon foorumilaisista edes ollut jossain kovassa kelissä (Porkkalan selällä ei välttämättä ole kaikesta huolimatta myrskyjä)? Mielestäni on turha haukkua noita vanhoja veneitä, muttei niitä ehkä tarvitse myöskään kehua maasta taivaaseen. Ne ovat hyviä luotettavia veneitä ja niin ovat monet muutkin. Mikä vene sinulla Joakim itselläsi on?

Lue lisää

Sillä on Inferno 31, joka on todella p***a heti kun sillä seilaa saarten suojasta ulos.
Nyt se haaveilee X-37:stä ja on päiväunissaan vakuuttunut sen ylivertaisuudesta.
Kisamiehiä nääs...

ConservSailor kirjoitti:

Ihan kiva lueskella tätä keskustelua, kieltämättä tulee kyllä sellainen olo että liiallinen netin käyttö ja keskuslämmitetyissä sisätiloissa istuminen on vaikuttanut aivojen purjehdusosioon monilla, eikä lainkaan postiivisesti.

Tietysti veneet ovat teknisiä laitteita ja niitä voidaan vertailla vaikka millä mittareilla, olivat ne sitten kvaliteettisia tai kvantitatiivisia. Mielestäni kyllä veneessä on tärkeintä kuitenkin lopulta "tunne" tai "fiilis" tai joku voisi jopa sanoa, että veneillä on sielu (tai ainakin joillakin veneillä).

Olen vuosien varrella liikkunut monilla veneillä ja eri paikoissa; on pakko todeta että jotkut veneet vaan tuntuvat paljon turvallisimmilta ja paremmilta. Merellä ollaan luonnonvoimien armoilla - toisin kuin täällä toimistossa netin ääressä - jolloin juuri mielestäni luotettuvuus (tai tunne siitä) on tärkeää purjehdusnautinnon kannalta, oli sitten vauhti tai tuulensuunta mikä tahansa.

Yhden vanhan "klassikon" olen kunnostanut, tämä oli kyllä työläs mutta antoisa projekti ja "suhde" veneeseen oli kyllä ihan eri sen jälkeen. En silti voi sitä ihan kaikille suositella, kyllä sellainen on kokonaisuudessaan aika kuvio eikä taloudellisestikaan välttämättä järkevä kuvio - todettakoon että hyvän ja asiallisen veneen hankkiminen järkevällä kustannustasolla on vaikeaa (tai siis vain ongelma niille joilla ei ole oikeasti rahaa).

Vielä näihin "uusiin veneisiin" on pakko todeta että monet näyttävät hienolta ja niissä on kivat sisätilat, usein myös asiallinen kansivarustus mutta muuten tilanne on sama kuin parkkipaikalla: ainoa mistä oman Corollan erottaa naapurin samanlaisesta on rekisterilaatta! Jos tämä ei häiritse niin mikäs siinä sitten, kukin seilatkoon tyylillään....

Pena

ps
alle 4 tuntia siihen kun voi nostaa purjeet, suosittelen muillekin!

Lue lisää

..siihen, kun nostan purjeet. ;-)
Täytyy myöntää, että olen hieman eri linjoilla Joakimin kanssa noista S&S veneistä. Kun kaksi ylitystä olen sellaisella tehnyt ja kerran joutunut todella kovaan myrskyyn (toissatalvena) niin arvostan sen lujuutta ja merikelpoisuutta kaikissa olosuhteissa. Eikä tuo yksilö ole kovin hidas vieläkään. Sisätilat on noissa klassisissa suunniteltu käytettäväksi myös kulussa, kun useissa uudemmissa on sistilojen käytettävyydessä ajateltu vain käyttöä satamassa. Ero on iso.
Tietysti haaveilen edelleen joskus tullaisen ostavani, projektina toki. Mutta minulla on "projektivene"kin aina ollut käytössä koko ajan ja päivittäminen on ollut vaiheittaista. Ei kirpaise taloudellisesti niin paljoa ja mikä tärkeintä: Vene on ollut jatkuvasti myös käytössä.

olin muttei rod kirjoitti:

Miksi Joakim haukut niin noita S&S-veneitä? Ne edustavat merkittäviä edistysaskeleita venesuunnittelussa ja kyllä ne ihan mukavasti purjehtivat. Polaarit tietysti ovat klassisen veneen, mutta kyllä tuollaisella pääsee turvallisesti aina perille. Ehkei ole hauskaa kryssiä 12-15m/s vastatuuleen perheen kanssa, mutta voi olla kaveriporukalla, vaikka tuulta olisikin 15-18m/s jos luottaa veneeseen. Tai no, ehkä ei montaa vuorokautta, mutta kuitenkin. Kyllä ne ovat ihan hyviä veneitä ottaen huomioon että monet ovat suunniteltu pitkälti yli 40v sitten. Paljonko uudet veneet ovat kehittyneet niistä? Kulkevat kovempaa avotuulilla ja kevyessä kryssissä tai kovemmassa kryssissä suojaisissa vesissä. Mutta entä sitten ne kovat avomerikryssit? Onkohan moni arvon foorumilaisista edes ollut jossain kovassa kelissä (Porkkalan selällä ei välttämättä ole kaikesta huolimatta myrskyjä)? Mielestäni on turha haukkua noita vanhoja veneitä, muttei niitä ehkä tarvitse myöskään kehua maasta taivaaseen. Ne ovat hyviä luotettavia veneitä ja niin ovat monet muutkin. Mikä vene sinulla Joakim itselläsi on?

Lue lisää

Ei minulla ole mitään S&S-veneitä vastaan ja kuten sanoin ne olivat aivan erinomaisia aikanaan. En vain allekirjoita sitä, että kaikki nykyiset veneet olisivat jotenkin huonompia, vaan monet niistä ovat mielestäni selkeästi parempia erityisesti omaan käyttööni ja yleisestikin Itämerelle. Tietysti nykyäänkin on huonoja veneitä.

Ovat siis erinomaisia veneitä 40-vuotta sitten suunnitelluiksi, mutta eivät mielestäni läheskään pärjää hyville uusille konstruktioille.

Olen kyllä kaveriporukalla kryssinyt avomerellä usein yli 12 ja kerran myös 18 m/s tuulessa. Ei kryssiminen nyt kauhean kivaa mielestäni yleensä ole enää tuossa kelissä, varsinkaan veneen omistajalle. Aika koville joutuu myös purjeet, vaikka vene olisi mikä tahansa. Tietysti paljon riippuu veneen koosta.

Oma vene nyt jääköön kertomatta, vaikka sen monet varmasti tietävätkin, kun kukaan muukaan ei halua venettään yksilöidä. Se on 90-luvun lopun suunniteltua ja pienempi kuin tässä käsitellyt veneet. Kyllä sillä on tullut purjehdittua keleissä, joissa aika harva oli merellä. Yhtä kertaa nyt voi melkein myrskyksikin sanoa, kun mm. laivaliikenne Tallinnaan oli poikki, tosin silloin ei ollut tarvetta kryssiä ja oma tuulimittari ei yli 20 m/s mennyt vaikka lähistöllä mitattiin selvästi yli 20 m/s (fmi).

Porkkalan selän yli ulkokautta kryssimme perheen kanssa 10-12 m/s itätuulessa viime vuonna. Ketään muuta ei kryssimässä näkynyt, vaikka kyse oli "lomaltapaluuajasta" ja en kyllä osannut olla veneestä huolissani. Ne mitä näimme ajoi koneella sisäkautta.

X-37:sta en unelmoi. Liian iso minun käyttöön. Joskus usean vuoden päästä ehkä joku 31-34-jalkainen.

Joakim_ kirjoitti:

Ei minulla ole mitään S&S-veneitä vastaan ja kuten sanoin ne olivat aivan erinomaisia aikanaan. En vain allekirjoita sitä, että kaikki nykyiset veneet olisivat jotenkin huonompia, vaan monet niistä ovat mielestäni selkeästi parempia erityisesti omaan käyttööni ja yleisestikin Itämerelle. Tietysti nykyäänkin on huonoja veneitä.

Ovat siis erinomaisia veneitä 40-vuotta sitten suunnitelluiksi, mutta eivät mielestäni läheskään pärjää hyville uusille konstruktioille.

Olen kyllä kaveriporukalla kryssinyt avomerellä usein yli 12 ja kerran myös 18 m/s tuulessa. Ei kryssiminen nyt kauhean kivaa mielestäni yleensä ole enää tuossa kelissä, varsinkaan veneen omistajalle. Aika koville joutuu myös purjeet, vaikka vene olisi mikä tahansa. Tietysti paljon riippuu veneen koosta.

Oma vene nyt jääköön kertomatta, vaikka sen monet varmasti tietävätkin, kun kukaan muukaan ei halua venettään yksilöidä. Se on 90-luvun lopun suunniteltua ja pienempi kuin tässä käsitellyt veneet. Kyllä sillä on tullut purjehdittua keleissä, joissa aika harva oli merellä. Yhtä kertaa nyt voi melkein myrskyksikin sanoa, kun mm. laivaliikenne Tallinnaan oli poikki, tosin silloin ei ollut tarvetta kryssiä ja oma tuulimittari ei yli 20 m/s mennyt vaikka lähistöllä mitattiin selvästi yli 20 m/s (fmi).

Porkkalan selän yli ulkokautta kryssimme perheen kanssa 10-12 m/s itätuulessa viime vuonna. Ketään muuta ei kryssimässä näkynyt, vaikka kyse oli "lomaltapaluuajasta" ja en kyllä osannut olla veneestä huolissani. Ne mitä näimme ajoi koneella sisäkautta.

X-37:sta en unelmoi. Liian iso minun käyttöön. Joskus usean vuoden päästä ehkä joku 31-34-jalkainen.

Lue lisää

"Ovat siis erinomaisia veneitä 40-vuotta sitten suunnitelluiksi, mutta eivät mielestäni läheskään pärjää hyville uusille konstruktioille."

Eli olemme lähes samoilla linjoilla tässä, tosin mielestäni pärjäävät yllättävän hyvin kovissa keleissä uusille konstruktioille. Ei tietenkään pärjää aivan huippukilpureille, mutta ne vaativat aika lailla isomman miehistön kuin tällainen vanha kilpuri. Eli normaali purjehtija pienellä miehistöllä, joka ei ole purjehtinut mitenkään valtavasti pärjää mielestäni paremmin tuollaisella vanhalla turvallisella kilpaveneellä, kuin mitä pärjäisi uudella huippuraaserilla. Over and out.

samoilla linjoilla kirjoitti:

"Ovat siis erinomaisia veneitä 40-vuotta sitten suunnitelluiksi, mutta eivät mielestäni läheskään pärjää hyville uusille konstruktioille."

Eli olemme lähes samoilla linjoilla tässä, tosin mielestäni pärjäävät yllättävän hyvin kovissa keleissä uusille konstruktioille. Ei tietenkään pärjää aivan huippukilpureille, mutta ne vaativat aika lailla isomman miehistön kuin tällainen vanha kilpuri. Eli normaali purjehtija pienellä miehistöllä, joka ei ole purjehtinut mitenkään valtavasti pärjää mielestäni paremmin tuollaisella vanhalla turvallisella kilpaveneellä, kuin mitä pärjäisi uudella huippuraaserilla. Over and out.

Lue lisää

Joakimin ajatukset menevät kovasti yksiin omieni kanssa.
Uudet Cruiser/racerit menevät todellakin menojaan, jos on laittaa riittävästi läskiä laidalle, mutta kulkevat ne pienemmälläkin miehistöllä. Olemme vaimon kanssa muutaman kerran kovemmalla tuulella (yli 10 m/s) kryssineet Swan 38 vastaan, ja joka kerran se on jäänyt. Purjeita olemme joutuneet pienentämään enemmän, koska veneemme kulkee pystymmässä huomattavasti mukavammin. Eivät olot siellä kallellaan olleessa Swanissa näyttäneet yhtään sen leppoisammilta kuin meidän veneessämme.
Tehokas köli ja peräsin ovat nykyaikaa. Peräsimen kestosta olen itsekin huolissani, mutta kölin kiinnitys on aivan toisella tasolla kuin ensimmäisissä suoraan pohjaan kiinnitetyissä veneissä oli 80-luvulla. Itse asiassa köli on paljon tukevammin kiinni kuin monissa alas lasketuissa köleissä, joissa pyöristykset olivat liian vähäiset ja pohjatukit harvassa.

joopa-pa-joo kirjoitti:

"Väitätkö oikeasti, että umpilaminaattinen runko on kallis tehdä?"

Voin olla väärässäkin, en ole veneenrakennuksen ammattilainen.


"Tiedän kyllä, että muutamia S&S-tyylisiä valmistavia veistämöitä on, mutta ei niitä kovin suosittuina..."

Koska ne veneet ovat kalliita. Varmaan paljon useampi ostaisi vaikka Rustler 42:n , jos se olisi samanhintainen kuin vaikka Bavaria 42 (mitenkään Bavariaa haukkumatta). Toki on niitäkin jotka eivät ostaisi.

"Kuten itse sanotkin "Siellä ollaan purjehtiessa heti avomerella, joka on paljon hankalampi kuin Itämeri missään kohdassa". Miksi Itämerellä purjehtivan pitäisi ostaa vene vain sen takia, että se on ehkä parempi jossain muualla?"

En ole kertaakaan väittänyt että pitäisi ostaa. Jos luit ja ymmärsit tekstini, niin huomaat että vastasin kysymykseen "miksei kukaan tee 60-luvun tyylisiä venetiä ja miksei niitä osteta". Päinvastoin, minähän juuri kirjoitin, että Suomessa ei osteta oikeasti avomerikelpoisia veneitä, [osittain] sen vuoksi, että täällä ei ole niille tarvetta.

"Varmasti on paljon purjehtijoita, joille purjehdusominaisuudet eivät merkitse paljoa. Minulle ne merkitsevät erittäin paljon ja siksi en S&S-tyylistä venettä harkitsisikaan."

Purjehdusominaisuudet on niin epämääräinen termi, että se voi merkitä kovin eri asioita eri ihmisille ja eri yhteyksissä. Yhdelle se merkitsee mahdollisimman kovaa vauhtia vaikka epämukavasti, toiselle se merkitsee mahdollisimman mukavaa purjehdusta myös kovemmassa kelissä (ja kolmannelle, neljännelle ja viidennelle vielä ihan jotain muuta). Yleensä kun jotain ominaisuutta haluaa, niin jostain muusta joutuu luopumaan.
Jos minulla olisi aivan tolkuttomasti rahaa, niin minulla olisi varmaan useampi erityyppinen vene, kukin eri tarkoituksiin.

*Retorinen* kysymys, ei pelkästään Joakimile, vaan kaikille niille, joille hyvät purjehdusominaisuudet = nopea vene: Miksi ette osta urheilullista trimaraania tai katamaraania? Niiden nopeudet ovat aivan toista luokkaa kuin yksirunkoisten, ja pystyyhän niissä asumaan, sen todistavat jo useat atlantin ylityskisat. [ei tarvitse vastata].

"Tiedän kyllä, että joskus olisi etua olla erilainen vene kuin nykyinen, mutta 99% ajasta taas ei. Ehkä olisin lähtenyt kryssimään S&S veneellä 12-15 m/s vastatuuleen Nynäshmanin ulkopuolelta Visbyhyn, mutta tuskin perhe olisi siitäkään pitänyt ja aika kauan tuossa olisi mennyt ja olisko se oikeasti ollut mielekästä. Pääseehän tuonne ensivuonnakin, jos sattuu parempi tuulensuunta."

Tämä treadin aloittaja kirjoitti "minkätyyppisellä rungolla ja rikillä olisi helpointa ja turvallisinta purjehtia myös avomeriolosuhteissa". Avomeripurjehdus on kovin tulkinnallinen termi, mutta minusta siihen kuuluu se mahdollisuus, että joudutaan (merimatkan aikana) keliin jota ei osattu ennustaa. Sen takia kirjoitinkin, että Helsingistä Tallinnaan purjehtiminen ei ole vielä 'oikeaa' avomeripurjehdusta. Jos tuollainen kovaan keliin joutumisen mahdollisuus on olemassa, niin silloin tietysti arvostaa venettä, joka selviytyy mahdollisimman kovasta kelistä ja tekee sen vielä suhtkoht mukavasti miehistölle - koska miehistä on se heikko lenkki, ei itse vene.

Voi tietysti olla monta mieltä siitä mikä on ja mikä ei ole ja onko koko Itämerellä tuossa mielessä oikeaa avomeripurjehdusta. [Ei, minua ei kiinnosta alkaa väittelemään siitä mikä on/ei ole avomeripurjehdusta, milloin voi joutua keliin jota ei voinut ennustaa/välttää tai mikä on nykyinen merisääennusteiden taso tms.]

Huomaa Joakim, että minä en ole missään kohtaa väittänyt, että sinun tai kenenkään muun pitäisi purjehtia tietynlaisella veneellä. Minun puolestani käytä ihan vapaasti sitä venettä mikä sinulle parhaiten sopii. Ja aivan niin isoilla vesille kuin parhaaksi näet.

Lue lisää

Minulla ei ole mitään käsitystä tuon hintatasosta. Onko se kalliimpi kuin vastaavankokoinen X, Dehler, HR tai FG, joita myydään sentään ihan runsaasti? Bavaria on aivan väärä vertailukohta, jos puhutaan veneistä, joita ostetaan purjehdusominaisuuksien ja laadun takia eikä ainoastaan hyvän hinta/laatusuhteen tai halpuuden takia.

Vai onko se jopa Swanin hintatasoa? Jos on, kyse ei varmasti ole rungon kalleudesta vaan viimeistelystä, sisustuksesta ja statuksesta.

Ei purjehdusominaisuudet ole minulle sama kuin nopeus, mutta hidas on kuitenkin poissulkeva minulle. Erityisesti arvostan kryssiominaisuuksia eli en arvosta veneitä, joiden päävaltti on huimat nopeudet slöörillä.

Olen samaa mieltä siitä, että pahaan keliin voi joutua ja siihen pitää varautua Itämerelläkin. Se ei kuitenkaan tarkoita mielestäni sitä, että pitäisi ostaa vene, jonka "päävaltti" on tuo kova keli. Riittää, että vene on kelvollinen ja turvallinen myös tuossa kelissä.

Varautuminen on paljon muutakin kuin veneenvalintaa. Esim. tuollaisen S&S-veneen jättikokoinen genua on aika paha juttu, jos ei ole hyvää varakeinoa. Nykyään ne lienevät 99% rullagenuoita, joilla ei tee mitään siinä 15 m/s kryssillä, jossa myös rullapurjeen vaihtaminen on mahdotonta. Pitää siis olla keino kovantuulenfokan ja myrskyfokan nostamiseksi rullasta riippumatta.

Joakim_ kirjoitti:

Minulla ei ole mitään käsitystä tuon hintatasosta. Onko se kalliimpi kuin vastaavankokoinen X, Dehler, HR tai FG, joita myydään sentään ihan runsaasti? Bavaria on aivan väärä vertailukohta, jos puhutaan veneistä, joita ostetaan purjehdusominaisuuksien ja laadun takia eikä ainoastaan hyvän hinta/laatusuhteen tai halpuuden takia.

Vai onko se jopa Swanin hintatasoa? Jos on, kyse ei varmasti ole rungon kalleudesta vaan viimeistelystä, sisustuksesta ja statuksesta.

Ei purjehdusominaisuudet ole minulle sama kuin nopeus, mutta hidas on kuitenkin poissulkeva minulle. Erityisesti arvostan kryssiominaisuuksia eli en arvosta veneitä, joiden päävaltti on huimat nopeudet slöörillä.

Olen samaa mieltä siitä, että pahaan keliin voi joutua ja siihen pitää varautua Itämerelläkin. Se ei kuitenkaan tarkoita mielestäni sitä, että pitäisi ostaa vene, jonka "päävaltti" on tuo kova keli. Riittää, että vene on kelvollinen ja turvallinen myös tuossa kelissä.

Varautuminen on paljon muutakin kuin veneenvalintaa. Esim. tuollaisen S&S-veneen jättikokoinen genua on aika paha juttu, jos ei ole hyvää varakeinoa. Nykyään ne lienevät 99% rullagenuoita, joilla ei tee mitään siinä 15 m/s kryssillä, jossa myös rullapurjeen vaihtaminen on mahdotonta. Pitää siis olla keino kovantuulenfokan ja myrskyfokan nostamiseksi rullasta riippumatta.

Lue lisää

Nyt olisi sopiva hetki alkaa ylistää tuota Avance 40:stä.
Sehän on S&S, siinä in sandwitchit (myös rungossa) ja skegit ja kölin kohdalla 15cm umpilaminaattia ja 6cm paksut tukit 30-40cm välein ja pitkittäisjäykisteet on myös.
Myrskyllä voi rullan vetää kiinni ja kiskoa kutteristaagiin sen rätin jonka siihen nyt sattuu omistamaan.
Sivuvantteja on yhteensä 8kpl. Toppiin menevät 12mm, muut 10mm.
Rusteilla on oma pitkittäislaipio kannen alla.
Kyllä se niin upee on ja kyllä kaikki muut ikinä (ennen tai jälkeen) valmistetut veneet on surkeita rimpuloita! Varsinkin se X-37!
Kyllä KAIKILLA pitäisi olla tuommoinen ja kaikki muut veneet pitäisi kieltää!

Onhan kaikki yhtämieltä tästä onhan?

X 37 kirjoitti:

Joakimin ajatukset menevät kovasti yksiin omieni kanssa.
Uudet Cruiser/racerit menevät todellakin menojaan, jos on laittaa riittävästi läskiä laidalle, mutta kulkevat ne pienemmälläkin miehistöllä. Olemme vaimon kanssa muutaman kerran kovemmalla tuulella (yli 10 m/s) kryssineet Swan 38 vastaan, ja joka kerran se on jäänyt. Purjeita olemme joutuneet pienentämään enemmän, koska veneemme kulkee pystymmässä huomattavasti mukavammin. Eivät olot siellä kallellaan olleessa Swanissa näyttäneet yhtään sen leppoisammilta kuin meidän veneessämme.
Tehokas köli ja peräsin ovat nykyaikaa. Peräsimen kestosta olen itsekin huolissani, mutta kölin kiinnitys on aivan toisella tasolla kuin ensimmäisissä suoraan pohjaan kiinnitetyissä veneissä oli 80-luvulla. Itse asiassa köli on paljon tukevammin kiinni kuin monissa alas lasketuissa köleissä, joissa pyöristykset olivat liian vähäiset ja pohjatukit harvassa.

Lue lisää

Juu, en yhtään epäile etteikö x37 kryssi karkuun vanhalta Swan38:lta. X:t on laatuveneitä. Mutta onhan noita bulkkiveneitä, joiden en usko pysyvän vanhan Swanin kyydissä vastaavassa kryssissä? Joka tapauksessa modernit X:t ja vastaavat pesevät tietysti vanhat uppotukit mennen tullen kelissä kuin kelissä. Nimim. "joskus oma x."

äkseleraattori kirjoitti:

Nyt olisi sopiva hetki alkaa ylistää tuota Avance 40:stä.
Sehän on S&S, siinä in sandwitchit (myös rungossa) ja skegit ja kölin kohdalla 15cm umpilaminaattia ja 6cm paksut tukit 30-40cm välein ja pitkittäisjäykisteet on myös.
Myrskyllä voi rullan vetää kiinni ja kiskoa kutteristaagiin sen rätin jonka siihen nyt sattuu omistamaan.
Sivuvantteja on yhteensä 8kpl. Toppiin menevät 12mm, muut 10mm.
Rusteilla on oma pitkittäislaipio kannen alla.
Kyllä se niin upee on ja kyllä kaikki muut ikinä (ennen tai jälkeen) valmistetut veneet on surkeita rimpuloita! Varsinkin se X-37!
Kyllä KAIKILLA pitäisi olla tuommoinen ja kaikki muut veneet pitäisi kieltää!

Onhan kaikki yhtämieltä tästä onhan?

Lue lisää

onx tää joku provo? enivei, avance 40 on varmasti hyvä vene, mutta paljonko niitä on tehtynä? onko sama pläni jonkun toisen nimisenä valmisteena maailmalla, vai tilasiko avance tuon suunnitelman suoraan heille s&s toimistosta? oon kerran nähny tollasen satamassa ja hienon näkönen se oli! onko polaareja nähtävillä?

provokoitunut kirjoitti:

onx tää joku provo? enivei, avance 40 on varmasti hyvä vene, mutta paljonko niitä on tehtynä? onko sama pläni jonkun toisen nimisenä valmisteena maailmalla, vai tilasiko avance tuon suunnitelman suoraan heille s&s toimistosta? oon kerran nähny tollasen satamassa ja hienon näkönen se oli! onko polaareja nähtävillä?

Lue lisää

No kieli poskellahan tuo on kirjoitettu, vaikka speksit täyttä totta onkin.
Suomessa taitaa tällä hetkellä olla myynnissä yksi, mutta tässä olisi kova sana mikäli olisi kiinnostunut:
http://www.yachtworld.com/core/listing/boatTranslatedFullDetails.jsp?boat_id=1784514&ybw=&units=Feet¤cy=USD&access=Public&...

Rungolla numero 2 (Patricia of Finland) tuli luokkavoitto OSTAR maailmanympäri kisassa vuonna -84, jos joku muistaa. Vene oli osatakilalla.

Valmistusmääristä en osaa sanoa mutta villi arvaus on 50, joista Suomessa tällä hetkellä noin 10. Kovin montaa ei ehditty näitä tehdä, koska Avancehan meni konkurssiin vuonna -89.

Huhupuheiden mukaan paatti on alunperin piirretty Nautorille, mutta ei syystä tuntemattomasta heille kelvannut. Silloinhan Swanilla oli jo tuotannossa tuo Ron Hollandin 42. Näinpä kuvat kelpasivat kyllä naapurille.

Kaikkihan sitä omaansa kehuu, mutta kyllä minä olen ihan vakavasti sitä mieltä, että jos merelle pitäisi mennä ja kalusto on vapaavalintainen, niin se on sitten tuolla.
Niin ja mikä parasta, noita saa sen X-37:n hinnalla kaksi!

äkseleraattori kirjoitti:

No kieli poskellahan tuo on kirjoitettu, vaikka speksit täyttä totta onkin.
Suomessa taitaa tällä hetkellä olla myynnissä yksi, mutta tässä olisi kova sana mikäli olisi kiinnostunut:
http://www.yachtworld.com/core/listing/boatTranslatedFullDetails.jsp?boat_id=1784514&ybw=&units=Feet¤cy=USD&access=Public&...

Rungolla numero 2 (Patricia of Finland) tuli luokkavoitto OSTAR maailmanympäri kisassa vuonna -84, jos joku muistaa. Vene oli osatakilalla.

Valmistusmääristä en osaa sanoa mutta villi arvaus on 50, joista Suomessa tällä hetkellä noin 10. Kovin montaa ei ehditty näitä tehdä, koska Avancehan meni konkurssiin vuonna -89.

Huhupuheiden mukaan paatti on alunperin piirretty Nautorille, mutta ei syystä tuntemattomasta heille kelvannut. Silloinhan Swanilla oli jo tuotannossa tuo Ron Hollandin 42. Näinpä kuvat kelpasivat kyllä naapurille.

Kaikkihan sitä omaansa kehuu, mutta kyllä minä olen ihan vakavasti sitä mieltä, että jos merelle pitäisi mennä ja kalusto on vapaavalintainen, niin se on sitten tuolla.
Niin ja mikä parasta, noita saa sen X-37:n hinnalla kaksi!

Lue lisää

Meripunkka siinä salongin toisen puolen sohvan takana. Pysyykö siinä molemmilla halsseilla?

oletko kokeillut.. kirjoitti:

Meripunkka siinä salongin toisen puolen sohvan takana. Pysyykö siinä molemmilla halsseilla?

Sellaisessa meripunkassa pysyy erinomaisesti. Mun veneessä niitä on molemmin puolin ja miehistö aina jaksaa kiitellä.

oletko kokeillut.. kirjoitti:

Meripunkka siinä salongin toisen puolen sohvan takana. Pysyykö siinä molemmilla halsseilla?

Suomipaattejahan tehtiin tuohon aikaan ihan niin kuin asiakas haluaa. Tämä meidän yksilö on tehty vähän pienemmälle porukalle, eli siinä ei ole noita salongin "meripunkkia" ollenkaan.
Paras paikka merellä on se paapuurin puolen pistopunkka perässä, mikäli halsseja aikoo koko ajan vaihdella. Toisaalta kuka kumma merellä nyt niin tekee?
Ne ihan oikeat meripunkatkin paattiin sai/saa. Tulevat sinne perän punkkien yläpuolelle. Tilaa niille on toki myös keulassa, mutta sehän on tunnetusti se kaikkein pahin paikka kun tuulee...

Huomasin jälkeenpäin tuosta sakemannipaatista, että se taitaa olla osatakilalla. Toppirikisellä masto tulee salongissa kiinni tuohon pöydän etureunaan. Osatakilalla ei täällä meidän saaristossa sitten pääse siltojen alta...

äkseleraattori kirjoitti:

No kieli poskellahan tuo on kirjoitettu, vaikka speksit täyttä totta onkin.
Suomessa taitaa tällä hetkellä olla myynnissä yksi, mutta tässä olisi kova sana mikäli olisi kiinnostunut:
http://www.yachtworld.com/core/listing/boatTranslatedFullDetails.jsp?boat_id=1784514&ybw=&units=Feet¤cy=USD&access=Public&...

Rungolla numero 2 (Patricia of Finland) tuli luokkavoitto OSTAR maailmanympäri kisassa vuonna -84, jos joku muistaa. Vene oli osatakilalla.

Valmistusmääristä en osaa sanoa mutta villi arvaus on 50, joista Suomessa tällä hetkellä noin 10. Kovin montaa ei ehditty näitä tehdä, koska Avancehan meni konkurssiin vuonna -89.

Huhupuheiden mukaan paatti on alunperin piirretty Nautorille, mutta ei syystä tuntemattomasta heille kelvannut. Silloinhan Swanilla oli jo tuotannossa tuo Ron Hollandin 42. Näinpä kuvat kelpasivat kyllä naapurille.

Kaikkihan sitä omaansa kehuu, mutta kyllä minä olen ihan vakavasti sitä mieltä, että jos merelle pitäisi mennä ja kalusto on vapaavalintainen, niin se on sitten tuolla.
Niin ja mikä parasta, noita saa sen X-37:n hinnalla kaksi!

Lue lisää

...että olisi likimain runkolinjoiltaan Frersin Swaneja 36 ja 44 vastaava, mutta vanhemman mallisilla vedenalaisilla osilla eli skegillä ja pitkällä eväkölillä varustettu. Eli vene minunkin mieleeni. Olisko tuo "vanhanmallinen" köli ja skegi syynä ettei kelvannut Nautorille? Nehän kuitenkin tuo ominaisuuksia, joita toiset osaa arvostaa, vaikka märkäpintaa lisäävätkin.

Swan 1 kirjoitti:

...että olisi likimain runkolinjoiltaan Frersin Swaneja 36 ja 44 vastaava, mutta vanhemman mallisilla vedenalaisilla osilla eli skegillä ja pitkällä eväkölillä varustettu. Eli vene minunkin mieleeni. Olisko tuo "vanhanmallinen" köli ja skegi syynä ettei kelvannut Nautorille? Nehän kuitenkin tuo ominaisuuksia, joita toiset osaa arvostaa, vaikka märkäpintaa lisäävätkin.

Lue lisää

Totta toriset. Voihan se olla että Nautorilla katselivat kuvista, että onpas museokamaa... Ihmeen kovaa se kuitenkin kisassa meni...
Ottikohan niitä päähän...

Joakim_ kirjoitti:

Ei minulla ole mitään S&S-veneitä vastaan ja kuten sanoin ne olivat aivan erinomaisia aikanaan. En vain allekirjoita sitä, että kaikki nykyiset veneet olisivat jotenkin huonompia, vaan monet niistä ovat mielestäni selkeästi parempia erityisesti omaan käyttööni ja yleisestikin Itämerelle. Tietysti nykyäänkin on huonoja veneitä.

Ovat siis erinomaisia veneitä 40-vuotta sitten suunnitelluiksi, mutta eivät mielestäni läheskään pärjää hyville uusille konstruktioille.

Olen kyllä kaveriporukalla kryssinyt avomerellä usein yli 12 ja kerran myös 18 m/s tuulessa. Ei kryssiminen nyt kauhean kivaa mielestäni yleensä ole enää tuossa kelissä, varsinkaan veneen omistajalle. Aika koville joutuu myös purjeet, vaikka vene olisi mikä tahansa. Tietysti paljon riippuu veneen koosta.

Oma vene nyt jääköön kertomatta, vaikka sen monet varmasti tietävätkin, kun kukaan muukaan ei halua venettään yksilöidä. Se on 90-luvun lopun suunniteltua ja pienempi kuin tässä käsitellyt veneet. Kyllä sillä on tullut purjehdittua keleissä, joissa aika harva oli merellä. Yhtä kertaa nyt voi melkein myrskyksikin sanoa, kun mm. laivaliikenne Tallinnaan oli poikki, tosin silloin ei ollut tarvetta kryssiä ja oma tuulimittari ei yli 20 m/s mennyt vaikka lähistöllä mitattiin selvästi yli 20 m/s (fmi).

Porkkalan selän yli ulkokautta kryssimme perheen kanssa 10-12 m/s itätuulessa viime vuonna. Ketään muuta ei kryssimässä näkynyt, vaikka kyse oli "lomaltapaluuajasta" ja en kyllä osannut olla veneestä huolissani. Ne mitä näimme ajoi koneella sisäkautta.

X-37:sta en unelmoi. Liian iso minun käyttöön. Joskus usean vuoden päästä ehkä joku 31-34-jalkainen.

Lue lisää

Tuossa kesäkuussa tuotiin vanhaa(jo melkein 30 vuotta vanha suunnittelultaan) S&S venettä karibialta takaisin eurooppaan. Meno oli leppoisaa avotuuliajoa pitkään. Menin siten sanomaan, että:" tähän kun saatais 15-17 metriä tuuulta naamalta, niin olis purjehduksen meinikiä". No seuraavan vapaavahdin jälkeen tuuli oli kääntynyt vastaiseksi ja oli voimaltaan 15-17 metriä. Siinä kelissä ajettiin loput kolmisen vuorokautta kotisatamaan portugaliin. Oli kivaa!!! Vene kulki kovaa ja vakaasti, se kun on suunniteltu siihen. Asuminen ja kaikki toiminnot kallellaan olevassa veneesä oli helppoja, koska vene on suunniteltu asuttavaksi myös kelissä. Lämmin ateria kolme kertaa vuorokaudessa ja lähes gurmeeta joka kerta. Itse tein omalla vuorollani vaan arkisesti kaalilaatikkoa... mutta kelpasi sekin.

Nykyään venesuunnittelussa painotetaan enemmän avotuulipurjehdusominaisuuksia ja asumismukavuutta satamissa. S&S veneissä nämä on alemmalla prioriteetilla. Kyse ei siis ole huonoudesta tai paremmuudesta, ei edes konstruktion ajanmukaisuudesta. On vaan eri painotukset kokonaisuudessa. Ja sanoit tarkeimmän:"omaan käyttööni Itämerellä". Venetyypin valinnassa painaa juurikin omat mieltymykset ja oma ajateltu käyttöalue. S&S ei siis ole hyvä vene juuri sinulle ja itämerelle, mutta se on hyvä vene isolle vedelle ja muuhun kuin pelkkään avotuuleen.

Menneenä viikonloppuna olin vesillä perjantaista maanataihin. Alkuun kaksistaan tyttäreni (17V) kanssa, mutta sunnuntain puolenpäivän jälkeen purjehdin yksin. Tallinan lautat makas satamassa. Ei ollut myrskyä, mutta tuuli oli oikukkaan puuskittainen ja siftaava. Veneeni on Inferno. Kryssi ei ollut kivaa, mutta vene kulki ihan OK. Sunnuntaina isossa toka reivi ja keulalla ST-fokka. Näihin suomen lähivesiin tuo vene riittää, mutta kauemmas lähtiessäni haluaisin jotain muuta. Ja se voisi olla S&S.

äkseleraattori kirjoitti:

Nyt olisi sopiva hetki alkaa ylistää tuota Avance 40:stä.
Sehän on S&S, siinä in sandwitchit (myös rungossa) ja skegit ja kölin kohdalla 15cm umpilaminaattia ja 6cm paksut tukit 30-40cm välein ja pitkittäisjäykisteet on myös.
Myrskyllä voi rullan vetää kiinni ja kiskoa kutteristaagiin sen rätin jonka siihen nyt sattuu omistamaan.
Sivuvantteja on yhteensä 8kpl. Toppiin menevät 12mm, muut 10mm.
Rusteilla on oma pitkittäislaipio kannen alla.
Kyllä se niin upee on ja kyllä kaikki muut ikinä (ennen tai jälkeen) valmistetut veneet on surkeita rimpuloita! Varsinkin se X-37!
Kyllä KAIKILLA pitäisi olla tuommoinen ja kaikki muut veneet pitäisi kieltää!

Onhan kaikki yhtämieltä tästä onhan?

Lue lisää

"kölin kohdalla 15cm umpilaminaattia"

En usko!

Mites on kun semmoisesta Rassystä pyyhkäisee aalto yli, niin pysyykö se sprayhoodi siinä?

Nimenomaan AVOMERIkelpoisuus. Noitahan nimittäin uppoaa itsestään laituriin, kuten viimekesänä kävi EPS:n laiturissa Espoossa...
En lähtisi "halvalla rassilla" kovinkaan pitkälle matkalle...

Tietääkseeni kaikki 30 jalan veneiden rungot tehdään kahdesta palasta, josta onnistuu myös S&S-muoto. Ovat tosiaan jotkut 60/70-luvun taitteen veneet kovasti ylimitoitettuja ja eipä se ylimääräinen paino haittaakaan tuolla runkomuodolla juurikaan. Enpä usko, että 6 mm pohjaa on missään normaalissa 30-jalkaisessa. Omassa alle 30-jalkaisessa on lokianturi kerrosrakenteessa ja jo pelkkä ulkokuori on enemmän kuin tuo 6 mm ja lisäksi suunnattua kuitua.

Totta joka sana mitä kirjoitat, ja tämä kolmenkymmenen vuoden purjehduskokemuksella.
Jokin 80-luvun 1-tonnari voisi olla sellainen, mitä tuo viestiketjun kysyjä hakee.

Jos uudet veneet olisivat venenäyttelyssä kallistettu 20 astetta, niin silloin näistä suurista salongeista löytyisi uusia ulottovuuksia.
Nyt nämä veneet ostetaan satamassaoloa tai saaristossa veneilyä varten ja en dumaa, kukin tyylillään.


Olin tässä muuan päivänä käymässä eräässä pääkaupunkiseudun parhaassa lujitemuovikorjaamossa ja kävin uteliaisuuttani katosmassa mitä korjaushallin puolella oli työn alla. Uusia upeita purkkareita, joiden kölirakenteet olivat vaurioituneet normaaleissa rantautumistilanteissa. Ei pahasti,mutta kuitenkin sen verran, että niitä pitää korjata.

Ei taida Alandia vakuutusyhtiö olla ihan väärässä, kun vakuuttaa vanhat veneet halvemmalla.... kait se johonkin vakuutusmatematiikkaan perustuu.

Sparkman kirjoitti:

Totta joka sana mitä kirjoitat, ja tämä kolmenkymmenen vuoden purjehduskokemuksella.
Jokin 80-luvun 1-tonnari voisi olla sellainen, mitä tuo viestiketjun kysyjä hakee.

Jos uudet veneet olisivat venenäyttelyssä kallistettu 20 astetta, niin silloin näistä suurista salongeista löytyisi uusia ulottovuuksia.
Nyt nämä veneet ostetaan satamassaoloa tai saaristossa veneilyä varten ja en dumaa, kukin tyylillään.


Olin tässä muuan päivänä käymässä eräässä pääkaupunkiseudun parhaassa lujitemuovikorjaamossa ja kävin uteliaisuuttani katosmassa mitä korjaushallin puolella oli työn alla. Uusia upeita purkkareita, joiden kölirakenteet olivat vaurioituneet normaaleissa rantautumistilanteissa. Ei pahasti,mutta kuitenkin sen verran, että niitä pitää korjata.

Ei taida Alandia vakuutusyhtiö olla ihan väärässä, kun vakuuttaa vanhat veneet halvemmalla.... kait se johonkin vakuutusmatematiikkaan perustuu.

Lue lisää

Minkälainen on sellainen normaali rantautuminen, jossa kölirakenteet hajoavat?

”Räjäytettävä” muotti on mennyttä aikaa ja juontaa juurensa puuveneaikakauden pilssin tarpeesta sekä 70-luvun alaspäin pullistuvista runkomuodoista. Puuvenekaudella aina pohjalla lilluva vesi piti saada mahdollisimman kauaksi vuoteista veneen kallistuessa. Ratkaisu tähän on pilssi. Nykyinen runkomuoto ei tarvitse halkaistavaa muottia.
Ainevahvuuksien oli oltava paksut, sillä pitihän halkaistu vene saada ehjäksi. Kahdesta osasta tehtyyn alarungon liitoskohtaan tulee karilleajossa helposti pieniä hiushalkeamia, jotka ajan mittaan imevät vettä, ellei niitä älytä heti korjata.
Nykyrungon korkea kölipalkisto erillisine osastoineen korvaa alas lasketun pilssin.

vanhat ovat out kirjoitti:

”Räjäytettävä” muotti on mennyttä aikaa ja juontaa juurensa puuveneaikakauden pilssin tarpeesta sekä 70-luvun alaspäin pullistuvista runkomuodoista. Puuvenekaudella aina pohjalla lilluva vesi piti saada mahdollisimman kauaksi vuoteista veneen kallistuessa. Ratkaisu tähän on pilssi. Nykyinen runkomuoto ei tarvitse halkaistavaa muottia.
Ainevahvuuksien oli oltava paksut, sillä pitihän halkaistu vene saada ehjäksi. Kahdesta osasta tehtyyn alarungon liitoskohtaan tulee karilleajossa helposti pieniä hiushalkeamia, jotka ajan mittaan imevät vettä, ellei niitä älytä heti korjata.
Nykyrungon korkea kölipalkisto erillisine osastoineen korvaa alas lasketun pilssin.

Lue lisää

Mikä vene nykyään on sellainen, jossa ei ole saumaa keskilinjalla rungossa? Itse en tiedä ainoatakaan tuotantovenettä 30 jalan kokoluokassa. Useissa sauma jopa on todella näkyvä.

Tietämätön kyselijä kirjoitti:

Minkälainen on sellainen normaali rantautuminen, jossa kölirakenteet hajoavat?

Sitä en tiedä, ja se minuakin kummastutti.

Ymmärsin kuitenkin niin, että ajellaan rantaan jo selkeästi hiljempaa kuin väylällä siis 2-4 solmua ja sitten kun tulee osumaa, niin kölipalkit irtoavat.

Eräässä Eurooppalaisessa veneessä kölipalkit oli LIIMATTU runkoon kiinni ja niiden ainoa tehtävä oli pitää turkkia paikoillaan. Ei tuollainen rakenne mitään köliä tue.

vanhat ovat out kirjoitti:

”Räjäytettävä” muotti on mennyttä aikaa ja juontaa juurensa puuveneaikakauden pilssin tarpeesta sekä 70-luvun alaspäin pullistuvista runkomuodoista. Puuvenekaudella aina pohjalla lilluva vesi piti saada mahdollisimman kauaksi vuoteista veneen kallistuessa. Ratkaisu tähän on pilssi. Nykyinen runkomuoto ei tarvitse halkaistavaa muottia.
Ainevahvuuksien oli oltava paksut, sillä pitihän halkaistu vene saada ehjäksi. Kahdesta osasta tehtyyn alarungon liitoskohtaan tulee karilleajossa helposti pieniä hiushalkeamia, jotka ajan mittaan imevät vettä, ellei niitä älytä heti korjata.
Nykyrungon korkea kölipalkisto erillisine osastoineen korvaa alas lasketun pilssin.

Lue lisää

Käytännössä kaikilla 70-80 luvun veneillä ollaan Suomessa käyty kivillä, useimmilla jo montakin kertaa.
Jos näitä hiushaleamia olisi tullut, niin rannoilla ei kait olisi enää näitä veneitä.

Alaslasketun kölin yksi tarkoitus on nimenomaan antaa rakenteellista vahvuutta. Sen lisäksi se tosiaan kerrä vettä sinne syvään pilssiin, josta se on helppo pumpata pois ei loiski jokapuolelle.

Mutta uudet veneethän eivät enää edes vuoda ( hymyä)....

Joakim_ kirjoitti:

Mikä vene nykyään on sellainen, jossa ei ole saumaa keskilinjalla rungossa? Itse en tiedä ainoatakaan tuotantovenettä 30 jalan kokoluokassa. Useissa sauma jopa on todella näkyvä.

Lue lisää

http://www.bavariayachts.com/go/about-bavaria/factory-tour
katso kuvat nro 3 - 8

Joakim_ kirjoitti:

Mikä vene nykyään on sellainen, jossa ei ole saumaa keskilinjalla rungossa? Itse en tiedä ainoatakaan tuotantovenettä 30 jalan kokoluokassa. Useissa sauma jopa on todella näkyvä.

Lue lisää

Tasoissa ollaan. Minä en tiedä yhtään nykyaikaista pilssitöntä venettä, joka tehdään runkopuoliskoista. En edes keksi syytä, miksi niin tehtäisiin.

Stephens kirjoitti:

Käytännössä kaikilla 70-80 luvun veneillä ollaan Suomessa käyty kivillä, useimmilla jo montakin kertaa.
Jos näitä hiushaleamia olisi tullut, niin rannoilla ei kait olisi enää näitä veneitä.

Alaslasketun kölin yksi tarkoitus on nimenomaan antaa rakenteellista vahvuutta. Sen lisäksi se tosiaan kerrä vettä sinne syvään pilssiin, josta se on helppo pumpata pois ei loiski jokapuolelle.

Mutta uudet veneethän eivät enää edes vuoda ( hymyä)....

Lue lisää

Kölin takaa kannattaa etsiä kosteutta. Jos sauman ulkopuolta ei ole laminoitu, se aukeaa helposti karilleajossa.
Rakenteelliseen lujuuteen ei tarvita alas laskettua pilssiä. Joissain veneissä 80-luvulla pilssin pyöristykset jäivät liian pieniksi, jolloin köli saattoi revetä ihan samalla tavalla, kuin siinä kuuluisassa Bavariassa.
Uusissa veneissä vesi ei pursua sisälle lautojen välistä veneen kallistuessa. Jos muoviveneessä vesi jatkuvasti loiskuaa sisällä, on kyseessä omistajan saamattomuus.

Stephens kirjoitti:

Käytännössä kaikilla 70-80 luvun veneillä ollaan Suomessa käyty kivillä, useimmilla jo montakin kertaa.
Jos näitä hiushaleamia olisi tullut, niin rannoilla ei kait olisi enää näitä veneitä.

Alaslasketun kölin yksi tarkoitus on nimenomaan antaa rakenteellista vahvuutta. Sen lisäksi se tosiaan kerrä vettä sinne syvään pilssiin, josta se on helppo pumpata pois ei loiski jokapuolelle.

Mutta uudet veneethän eivät enää edes vuoda ( hymyä)....

Lue lisää

Alas laskettu köli vähentää rungon pohjan rakenteellista lujuutta.
Opiskele mitkä tahansa lujuusopin ja komposiittimateriaalin kurssit niin syy selviää sinullekin.

Joakim_ kirjoitti:

Tietääkseeni kaikki 30 jalan veneiden rungot tehdään kahdesta palasta, josta onnistuu myös S&S-muoto. Ovat tosiaan jotkut 60/70-luvun taitteen veneet kovasti ylimitoitettuja ja eipä se ylimääräinen paino haittaakaan tuolla runkomuodolla juurikaan. Enpä usko, että 6 mm pohjaa on missään normaalissa 30-jalkaisessa. Omassa alle 30-jalkaisessa on lokianturi kerrosrakenteessa ja jo pelkkä ulkokuori on enemmän kuin tuo 6 mm ja lisäksi suunnattua kuitua.

Lue lisää

Miksei voisi 30-jalkaisessa olla 6 mm laminaattia jossain kohtaa pohjaa?
Beneteau 40.7
https://assets.publishing.service.gov.uk/media/554086e1e5274a157500003d/AnnexesToMAIBInvReport08-2015_CheekiRafiki.pdf
"The minimum thickness requirement for laminate in way of the keel bolts is 9.1mm, the bare hull laminate is
7.7mm thick and the additional stiffening structure laminate is 10.5mm thick, making a total of 18.2mm,
therefore the hull laminate complies."

Siis 40-jalkaisessa peruslaminaatti pohjassa on tuon mukaan 7,7 mm, joten kyllä 30-jalkaisessa voi hyvin olla 6 mm. Eihän 30-jalkaisen pohjaa tarvitse tehdä yhtä vahvaksi kuin 40-jalkaisen.
Kölialueella toki kannattaa yhteensä olla paljon enemmän, olipa sitten kyse 30- tai 40-jalkaisesta. Mutta vaatimus linkin ja lainatun tekstin mukaan on 40-jalkaisessakin siis vain 9,1 mm kölipulttien kohdalla!!!

On myös selvää että kun umpilaminaatti korvataan kerrosrakenteella jossain muualla kuin kölin alueella, niin ei ulkokuoren tarvitse olla yhtä paksu kuin se umpilaminaatti mikä korvataan. Kyllä 7,7 mm umpilaminaatti voidaan hyvinkin korvata kerrosrakenteella jossa ulkokuori on vain 5 mm 40-jalkaisessa veneessä.
Ei siis kannata olettaa että sitä laminaattia on reilusti, kun sitä voi sääntöjen ja standardien mukaan tehdyissä veneissä olla paljon vähemmänkin. Toki lujuuksissa on eroa huikeasti saman paksuisillakin laminaateilla, valmistusaineista ja menetelmistä riippuen. Pelkkä paksuus ei lähellekään kerro miten lujaa laminaatti oikeasti on!

Viikon lomapurjehdukselle sattuu koko ajaksi pohjoistuuli, niin olet niillä myötäisillä sitten jo Saksassa viikon päästä :).

"Järki-ihmiset" on muuten yhdyssana.
Purjehtiessa on käytännössä 70% ajasta tuuli joko vastaan tai sivulta.
Täysmyötäistä hyvin harvoin Itämerellä mihinkään aikaan kaudesta. Väylillä ajettaessa vielä vähemmän.
Satamassa kellumisen sijasta voi mennä maihin asumaan ja vene on purjehtimista varten.

Ai niin, itselläni on juuri tuollainen perkeleen lattapohjainen silitysrauta.
Ei se mikään purjehdukseen paras vehje kyllä ole, mutta kun on nyt viimeinen ennen vetäytymistä koko harrastuksesta, niin lusittava on vielä tämä kesä ja sitten minun osaltani tämä harrastus oli tässä.

Eräs havainto veneen leveydestä, sen mahdollisesta tarpeesta pitkäaikaisemmassa asumisessa.
Jos veneessä on lapsia tai edes yksi ainut yliaktiivinen puuhagasti, kapea vene käy hermoon pidemmän päälle. Tämä siksi että aina joku on änkeämässä ohi, olit sitten missä hyvänsä itse siinä veneessä.
Kun kippari ja gasti / perhe on merielämään orientoitunutta, kapeus ei juuri haittaa. Liikkeet tehdään luonnostaan sopivalla hetkellä pienessäkin tyhjässä tilassa toista häiritsemättä ja oleskelupaikat valikoituvat esteettömyyttä muille tarjoaviksi.
Tuo pätee niin istumalaatikkoon kuin sisällekin ja sitä kannattaa venevalinnassa kyllä pohtia.
Tai gastivalintaa tehdessä.
Ariel 336

Anonyymi kirjoitti:

Viikon lomapurjehdukselle sattuu koko ajaksi pohjoistuuli, niin olet niillä myötäisillä sitten jo Saksassa viikon päästä :).

"Järki-ihmiset" on muuten yhdyssana.
Purjehtiessa on käytännössä 70% ajasta tuuli joko vastaan tai sivulta.
Täysmyötäistä hyvin harvoin Itämerellä mihinkään aikaan kaudesta. Väylillä ajettaessa vielä vähemmän.
Satamassa kellumisen sijasta voi mennä maihin asumaan ja vene on purjehtimista varten.

Ai niin, itselläni on juuri tuollainen perkeleen lattapohjainen silitysrauta.
Ei se mikään purjehdukseen paras vehje kyllä ole, mutta kun on nyt viimeinen ennen vetäytymistä koko harrastuksesta, niin lusittava on vielä tämä kesä ja sitten minun osaltani tämä harrastus oli tässä.

Lue lisää

Suurin osa palloa kiertävistä purjehtijoista kiertää sen pasaatituulissa länteen päin, eli myötäisiin tuuliin. Kukaan ei rajoittanut keskustelua Itämereen, lue aloituspostaus uudelleen.